,Wl8XGHQPDDQOLLWWR 6LSRRQNXQWD. 6,32216$$5,672$-$6,,+(1 /,,77<9,b5$11,..2$/8(,7$

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ",Wl8XGHQPDDQOLLWWR 6LSRRQNXQWD. 6,32216$$5,672$-$6,,+(1 /,,77<9,b5$11,..2$/8(,7$"

Transkriptio

1 ,Wl8XGHQPDDQOLLWWR 6LSRRQNXQWD 6,32216$$5,672$-$6,,+(1 /,,77<9,b5$11,..2$/8(,7$.26.(9$0$7.$,/8+$1.( LOPPURAPORTTI 2007

2 TIIVISTELMÄ JOHDANTO MATKAILUN KEHITTÄMISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kehittämiseen vaikuttavat strategiat Matkailu- ja vapaa-ajan trendit ja kilpailutilanne Matkailu Itä-Uudellamaalla Matkailun kehittämisen taloudelliset vaikutukset SIPOON MATKAILUN NYKYTILA ANALYYSI Sipoon väestö ja vapaa-ajan asuminen Saaristoliikenne Nykyinen palvelutarjonta SIPOON MATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Nelikenttä-analyysi Visio Tavoitteet Strategiat tavoitteiden saavuttamiseksi KEHITTÄMISTOIMENPITEET TOIMINTAYMPÄRISTÖN LUOMINEN Saariston kehittämishanke Alueelliset kokonaissuunnitelmat Norrkullalandetin kehittämissuunnitelma Sipoonlahti INVESTOINNIT JA TUOTEKEHITYS Saavutettavuuden parantaminen Palvelutarjonnan kehittäminen YHTEISTYÖN JA MARKKINOINNIN KEHITTÄMINEN Yhteistyön kehittäminen Markkinoinnin kehittäminen YHTEENVETO...23 LIITE 1: HAASTATELLUT HENKILÖT /TAHOT LIITE 2: TAUSTATIETOJA MATKAILUSTA LIITE 3. KARTTA 2

3 7,,9,67(/0b Sipoon saariston matkailullinen visio: 6LSRRQVDDULVWRMDVLLKHQOLLWW\YlUDQQLNNRDOXHY RQNRUNHDODDWXLQHQPDWNDLOXMDYLUNLVW\VDOXHMRVVDRQPRQLSXROLQHQ MDWRLPLYDSDLNDOOLQHQSDOYHOXWDUMRQWD Sipoon saaristo on Suomen helpoiten saavutettavissa oleva saaristoalue. Oikeilla strategisilla valinnoilla ja harkituilla kehittämistoimenpiteillä voidaan turvata sen kehittyminen ainutlaatuisena kohteena myös tuleville sukupolville. Alueelliset ja valtakunnalliset strategiset ohjelman tukevat Sipoon saariston kehittämistä. Saaristolle on luonteenomaista valikoiva matkailu ja special interest asiakasryhmät. Tärkeitä kohderyhmiä ovat myös alueen vapaa-ajanasukkaat sekä ennen kaikkia sipoolaiset. Alueen vanha huvila-asutus on erittäin potentiaalinen monipuolisten ja laajaalaisten palveluiden tarvitsija. Tulevaisuudessa kasvava sipoolaisten määrä asettaa paineita virkistysmahdollisuuksien ja myös erilaisten paikallispalveluiden tarjonnalle. Yhteistä näille kaikille on kasvava pääosin maksullisten palveluiden tarve, sekä turvallisuuden ja laadun vaatimusten korostuminen. Tulevaisuuden trendien valossa kehittämisen mahdollisuudet ovat hyvät. Sipoon saariston nykytarjonta on kuitenkin puutteellista eikä kysyntää voida tyydyttää edes paikallistasolla. Saaristo tarjoaa hyvät mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämiseen. Kehittämiseksi tarvittavat investoinnit aikaansaavat työllisyysvaikutuksia, 1 miljoonan investointi saa aikaan 15 henkilötyövuoden työllisyysvaikutuksen. Vuonna 2001 tehdyn selvityksen mukaan matkailijat kulutavat päivässä noin 80 euroa erilaisiin palveluihin Sipoon alueella, veneilijöiden osalta arvioitu kulutus on vielä suurempi noin 160 euroa. Sipoon saaristolla on useita vahvuuksia, joista sijainti ja kulttuuri ovat merkittävimpiä. Heikkoutena voidaan pitää nykyistä infrastruktuuria ja palvelukapasiteettia. Tulevaisuuden mahdollisuuksia on laaja-alainen klusteriajattelua. Ympäristöasioiden lisäksi tulevaisuuden haaste on saarislaisuuden ja kulttuurin säilyminen. Kehittämisen strategisia painopistealueita ovat kehittämisen resursointi, toimintaympäristön luominen ja kehittämiskohteiden keskittäminen. Konkreettisella tasolla kehittämistoimenpiteet ovat kehittämishankkeen käynnistäminen, saaristoklusterin muodostaminen, alueellisen kokonaissuunnitelmien (master plan) laadinta, saavutettavuuden ja palvelutarjonnan kehittäminen sekä yhteistyön ja markkinoinnin kehittäminen. Valittuja kehittämisen painopisteitä ovat mantereella: Storören Sipoonlahti Kalkstrand Spjutsund ja saaristossa Norrkullalandet Simsalö 3

4 -2+'$172 Sipoon sijainti rannikolla pääkaupunkiseudun tuntumassa sekä kunnan väkiluvun voimakas kasvu luovat paineen kehittää Sipoon saariston ja siihen liittyvien rannikkoalueiden matkailu- ja virkistyspalvelutarjontaa. Tällä suunnitelmalla pyritään osoittamaan kehittämistarpeita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää mahdollisuudet avata ja tuoda tunnetuksi Sipoon saaristoa myös alueen ulkopuolisille matkailijoille sekä tutkia mahdollisuudet kehittää saaristo- ja rannikkoalueiden välistä vuorovaikutusta. Selvitys on yleispiirteinen kokonaissuunnitelma, joka huomioi myös Porvoon ja Helsingin vaikutuksen matkailupalveluihin. Selvitys sisältää seuraavat osat: 2OHPDVVDROHYDQPDWNDLOXSDOYHOXWDUMRQQDQNDUWRLWXV Lähtökohta-analyysi koostuu toimintaympäristö ja nykytila-analyyseista, jotka toimivat pohjana koko muulle suunnittelulle. Analyysit perustuvat olemassa olevaan tutkimus- ja tilastoaineistoon. Lisäksi aineistoja on täydennetty haastattelemalla avainhenkilöitä (26 kpl), joita ovat olleet alueen keskeiset toimijat, maanomistajat, matkailuyrittäjät, päättäjät ja virkamiehet. Haastateltujen henkilöiden lista on liitteenä 1. 0DWNDLOXQWXOHYDLVXXGHQYLVLRMDVWUDWHJLDWVHQVDDYXWWDPLVHNVL Nykytila-analyysin pohjalta on laadittu SWOT-analyysi, jossa on esitetty Sipoon saaristoalueen nykyiset vahvuudet ja heikkoudet sekä tulevaisuuden kehittämisen mahdollisuudet ja uhat. Työvaiheessa järjestettiin työseminaari, johon osallistui kymmeniä Sipoon saariston ja rannikkoalueiden kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä. Seminaarissa käytyjen keskustelujen pohjalta määriteltiin kehittämisen tavoitteet ja strategiat niiden saavuttamiseksi. 7RLPHQSLGHRKMHOPDPDWNDLOXQNHKLWWlPLVHNVL Toimenpide-ohjelmassa on tehty konkreettiset ehdotukset matkailun kehittämiseksi Sipoon saaristossa ja rannikkoalueilla. Toimenpide-ehdotusten osalta on arvioitu niiden toteutettavuutta, potentiaalisia käyttäjämääriä sekä investointien ja palveluiden tuottamisen taloudellisia (tulot, työllisyys ja verotulot) vaikutuksia. Lisäksi on esitetty ehdotus toteuttamisaikataulusta ja vastuutahoista. Hankkeen ovat rahoittaneet Itä-Uudenmaan liitto ja Sipoon kunta (vapaaajanjaosto/kulttuuritoimi). Projekti alkoi marraskuussa 2006 ja päättyi kesäkuussa Projektin on toteuttanut Suunnittelukeskus Oy yhteistyössä PM Dialog Ky Kb: n kanssa Sipoon kunnan toimeksiannosta. Työn valmistumista on ohjannut ohjausryhmä, joka on koostunut seuraavista henkilöistä: - Anne Laitinen, kulttuurijohtaja, Sipoon kunta, ohjausryhmän puheenjohtaja - Rita Lönnroth, suunnittelija Sipoon kunta - Per-Stefan Nyholm, edunvalvontapäällikkö, Itä-Uudenmaan liitto - Margareta Rintala, matkailu- ja kirjastosihteeri, Sipoon kunta - Pekka Söyrilä, maankäyttöinsinööri, Sipoon kunta - Tom Sundbäck, liikuntatoimenjohtaja, Sipoon kunta Tehdyt syvähaastattelut osoittavat sipoolaisilla yrityksillä ja yhteisöillä olevan halua ja kykyä toimintojensa laajentamiseen ja yhteistyöhön muiden yrittäjien kanssa. Järjestetty seminaari 23. huhtikuuta ja siinä tehdyt ryhmätyöt vahvistivat yksityissektorin kasvuhakuisen tahtotilan ja halun yhdessä kuntasektorin kanssa parantaa yrittämisen olo- 4

5 suhteita Sipoossa. Kunnan taholta ja suuntaan keskeisenä pidettiin kaavoituksen ja rakennuslupien myöntämismenettelyn helpottamista ja nopeuttamista. Tärkeänä pidetään myös palvelukeskittymien syntymistä. Työn tekijät haluavat kiittää kaikkia haastatteluihin ja yleisötilaisuuteen osallistuneita henkilöitä. 0$7.$,/81.(+,77b0,6(172,0,17$<03b5,67g Sipoon saariston ja siihen liittyvän rannikkoalueiden matkailun kehittäminen on tiiviissä yhteydessä matkailun toimintaympäristöön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Kysynnän trendit ja tarjonnan muutokset vaikuttavat kohdealueeseen. Matkailun toimintaympäristön analyysissa kuvataan matkailukysyntään vaikuttavat trendit sekä kysynnän nykytila. Sipoon saariston matkailun kehittämiseen vaikuttavat oleellisesti myös valtakunnalliset ja alueelliset kehittämisstrategiat..hklwwlplvhhqydlnxwwdydwvwudwhjldw o Vesistötuotteet ovat yksi Suomen matkailustrategian mukaisista kärkituoteteemoista. o Itä-Uudenmaan matkailun kehittämisen yhtenä painopisteenä on saariston matkailupalveluiden kehittäminen. o Saaristoasiain neuvottelukunnan Saaristo-ohjelmassa yhtenä toimenpideesityksenä on saaristo- ja vesistömatkailun kehittäminen ja palvelutyöpaikkojen lisääminen. Strategioiden ja ohjelman keskeinen sisältö on esitelty liitteessä 2. 0DWNDLOXMDYDSDDDMDQWUHQGLWMDNLOSDLOXWLODQQH Matkailu on edelleen yksi maailman nopeimmin kasvavista teollisuudenaloista. Luonnon ympäristön muuttumiseen, poliittisiin tekijöihin, demografiseen ja taloudelliseen kehitykseen sekä kulttuurin muutoksiin perustuvat megatrendit vaikuttavat matkailupalveluiden kysynnän määrään ja laatuun. 1 Yleiset matkailun trendit on esitelty liitteessä 2. 0DWNDLOX,Wl8XGHOODPDDOOD Itä-Uudenmaan sijoittuminen maksullisen yöpymisen sisältämiä kotimaan vapaa-ajan matkojen perusteella 2 : Majoitusliikkeiden (huoneiden/mökkien lkm) kapasiteetti oli Itä-Uudellamaalla vuonna 2006 yhteensä 605 kpl. Itä-Uudellamaalla oli kesämökkejä vuonna 2004 yhteensä kpl. Koko Suomessa kesämökkejä oli tuolloin kpl. Rekisteröityneitä yöpymisiä Itä-Uudenmaan majoitusliikkeissä kertyi yhteensä noin ja yöpymisistä 86 % oli Porvoossa vuonna Edelliseen vuo- 1 UNWTO World Tourism Organisation 2 Suomalaisten matkailu 2005; Matkailutilasto

6 teen verrattuna yöpymisten määrä Itä-Uudellamaalla on kasvanut valtakunnan tasoa enemmän, yli 6 %. Kaikista maakunnan yöpymisistä 47,8 % on vapaaaikaan liittyviä. Ulkomaalaisten yöpymisiä kertyi noin Ulkomaalaisista 20 % tulee Venäjältä, 11 % Ruotsista, 10 % Saksasta ja 7 % Iso-Britanniasta. Hotellihuoneen käyttöaste Itä-Uudellamaalla oli 47,2 % Majoitusliikkeiden kapasiteetti Itä-Uudellamaalla vuoden 2006 alussa jakautui seuraavasti: 0DMRLWXV OLLNNHHW +XRQHHW 9XRWHHHW /LVlYXRWHHW &DUDYDQ SDLNDW Loviisa Porvoo Sipoo \KWHHQVl 0DWNDLOXQNHKLWWlPLVHQWDORXGHOOLVHWYDLNXWXNVHW Matkailun kehittäminen saa aikaan kahdenlaisia taloudellisia vaikutuksia. Suunniteltujen investointien realisoituessa syntyy työllisyysvaikutuksia ja toisaalta matkailukysynnän kasvaessa matkailijoiden ja vapaa-ajanasukkaiden rahankäytöstä syntyy tulo- ja työllisyysvaikutuksia alueen yrityksille ja edelleen verotuloja kunnalle. Investointien taloudelliset vaikutukset Investointien työllisyysvaikutukset voidaan arvioida Tilastokeskuksen alueellisten panos-tuotos taulukoiden avulla (työ-panos ja työpanoskertoimet vuonna 2004). Panos-tuotostaulukot kuvaavat toimialojen kokonaistuotoksen työpanossisältöä. Investointihankkeet ovat pääosin rakennushankkeita. Yhden miljoonan euron panostus rakentamiseen merkitsee 15 henkilötyövuoden työllisyyttä kaikilla toimialoilla. Välittömät työllisyysvaikutukset ovat 8 htv ja välilliset 7 htv. Välittömät työllisyysvaikutukset kohdistuvat rakentamiseen. Välilliset työllisyysvaikutukset kohdistuvat muille toimialoille, esimerkiksi rakentamisessa työllisyysvaikutukset kohdistuvat myös liikenteeseen, kauppaan, rahoitustoimintaan jne. Osa tästä työllisyysvaikutuksesta jää Sipoon alueelle, mutta osa kohdistuu muualle Suomeen. Matkailukysynnän tulo- ja työllisyysvaikutukset Kehittämistoimien aikaansaama kysynnän kasvu voidaan mitata matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksilla. Matkailun välitön vaikutus (myyntitulot, työvoiman tarve) kohdistuu yrityksiin, joiden tuotteita ja palveluja asiakkaat ostavat. Välilliset vaikutukset puolestaan syntyvät, kun asiakkaiden kysyntää tyydyttävät yritykset (mm. majoitusliikkeet, ravintolat, vähittäiskaupat) suorittavat hankintoja edelleen muista yrityksistä. Näin matkailun taloudelliset vaikutukset ohjautuvat myös sellaisille toimialoille, jotka eivät ole välittömästi yhteydessä matkailuun. Vuonna 2001 tehdyn selvityksen mukaan matkailun kokonaishyöty Itä- Uudellamaalla oli noin 158 miljoonaa euroa. 6

7 .RNRPDDNXQWD 3RUYRRQVHXWXLOPDQ3RUYRRWD Kokonaismatkailutulo Palkkatulovaikutus Verotulovaikutus DWNDLOXQNRNRQDLVK\ W\ Matkailun työpaikat Saman tutkimuksen mukaan matkailijoiden rahankäyttö Sipoossa oli yhteensä noin 80 ¼MRNDMDNDDQWXLVHXUDavasti. ¼KO YUN Yöpyminen 35 Ravintolat/kahvilat 9 Ohejelmapalvelut 1 Tapahtumat 4 Nähtävyydet 1 Ostokset 27 Muu 2 <KWHHQVl Esimerkkinä vapaa-ajan veneilyn aikaansaamista taloudellisista vaikutuksista on Dragsfjärdin kunnassa tehty selvitys, jossa Taalintehtaan vierassataman osalta on selvitetty veneilijöiden aikaansaamaa taloudellista vaikutusta. Selvityksen mukaan vierassatamassa yöpyneet aikaansaivat yli 160 euron kulutuksen lisäyksen. Syntyneet työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 8 työpaikkaa. 7

8 6,32210$7.$,/811<.<7,/$±$1$/<<6, 6LSRRQYlHVW MDYDSDDDMDQDVXPLQHQ Sipoon kunnan väkimäärä oli vuonna 2006 yhteensä , joista saaristo-osien väkimäärä oli 190 henkilöä eli noin 1 % koko kunnan väestöstä. Väestöstä noin 60 % puhuu suomea äidinkielenään ja noin 38 % ruotsia äidinkielenään. Sipoossa asutut, ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret ja niiden asukasluvut vuonna 2005 olivat seuraavat: Bergarholmen 1 Björkholmen 2 Granö 7 Kamsholmen 8 Komsalö 4 Majholmen 2 Norrkullaholmen 14 Opanholmen 7 Röysö 4 Sandholmen 2 Simsalö 34 Stora Svedjeholmen 7 Söderkullaholmen 4 <KWHHQVl KHQNLO l Tilastokeskuksen Kesämökki-tilaston 3 mukaan Suomessa oli vuoden 2004 lopussa vapaa-ajan asuntoa. Tiheintä vapaa-ajan asutus on Etelä-Suomen rannikkokunnissa. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan vapaa-ajan asukas on vapaa-ajan asunnon omistavaan asuntokuntaan kuuluva henkilö, jonka vapaa-ajan asunto sijaitsee vakituisen asuinkunnan ulkopuolella. Keskimääräisiä tietoja vapaa-ajan asukkaista: Omistavien asuntokuntien keskikoko on 2,1 henkilöä Yli 35 % omistavista asuntokunnista on kahden aikuisen talouksia 15 % omistavista asuntokunnista on perheitä, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia Omistaja on keskimäärin 59-vuotias Alle 40-vuotiaita omistajia on 8 % Vajaa kolmannes on vanhusasuntokuntia Rahankäyttö on keskimäärin ¼Y 100 ¼ ¼ Vapaa-ajan asuntoa käytetään keskimäärin 72 vrk/v ja ryhmän koko on 2,1 hlöä. Sipoon alueella vapaa-ajan asuntojen määrä vuonna 2004 oli seuraava: Kesämökkejä yhteensä kpl Ulkokuntalaisten omistamia kpl Yhteisöjen omistamia 466 kpl Sipoolaisten omistamia 263 kpl. Sipoossa oli vuonna 2004 ulkokuntalaisia kesäasukkaita vakituisista asukkaista 13,8 %. Ulkokuntalaisten kesäasukkaiden lukumäärä oli tuolloin Tilastokeskus (2005). Kesämökit Tilastokeskus (2005). Kesämökit

9 Alla on muutamia tilastoja vapaa-ajan asumiseen liittyen valtakunnallisesti 5. Tutkimuksen mukaan vapaa-ajanasukkaan käyttävät rahaa erilaisiin ostoksiin yli euroa mökkikunnassaan (valtakunnallinen keskiarvo) Kesäaika ja erityisesti heinäkuun on suosituin mökkeilykuukausi. 5 Saaristoasianneuvottelukunta 9

10 6DDULVWROLLNHQQH Valtio on vuosittain myöntänyt avustusta Sipoon alueen yhteysalusliikenteelle. Sipoon kunta ostaa kuljetuspalveluja yrittäjältä, joka hoitaa kunnan tukemat yleiset kuljetukset kelirikon aikana ja koulukuljetukset. Näiden osalta matkustajamäärä oli vuonna 2005 ja 1585 vuonna Sipoon käyntisatamat ovat: Högsholmsören Kaunissaari Gumbostrand Karhusaari Storören 10

11 1\N\LQHQSDOYHOXWDUMRQWD Sipoon matkailun palvelutarjonta liittyy kulttuuriin, luontoon ja aktiviteetteihin. Alla on esitelty Sipoon palvelutarjontaa saaristossa ja siihen liittyvillä rannikkoalueilla. 6LSRRQQlKWlY\\NVLlRYDWPP Sibbesborgin muinaislinnoituksen ympärille rakennettujen vallien jäännöksiä on vielä jäljellä. Sibbesborgin alueen omistaa Sibbo Hembygdsforskningsförening rf. Kotiseutumuseo Sibbesgården sijaitsee Gesterbyssä, joka on yksi Sipoon vanhimmista kylistä. Museoalueella on useita vanhoja rakennuksia, jotka antavat kuvan entisaikojen elämästä Sipoossa. Massbyn koulumuseo on Massbyn entisessä kansakoulussa Etelä-Sipoossa. Museossa on yksi luokkahuone sisustettu vanhanajan tyyliin: pulpetteja, kateederi, urkuharmoni, puolapuut, kaappeja ym. Östersundomin kirkko kuuluu Suomen vanhimpiin vielä käytössä oleviin puukirkkoihin. Kappeli rakennettiin todennäköisesti 1600-luvun lopussa. Sipoon matkailuoppaat järjestävät opastettuja kierroksia ja kiertoajeluja Sipoon nähtävyyksiin. 6LSRRQNXOWWXXULMDPXLWDWDSDKWXPLDRYDW Kalkkiranta Jazz Kalkkitehtaalla. Söderkullan kartanon ulkoilmanäyttämöllä esitetään kesäteatteria ja järjestetään muita tapahtumia. Kalkkirannan Kievarin Offshore Race- kilpavenetapahtuma kesäkuussa, järjestäjänä Porvoon Moottorivenekerho. Tapahtumassa ajetaan kaikki Suomessa ajettavat offshore luokat sekä jokamies- ja V50 luokka. Kitönajot heinäkuussa. 6LSRROODRQXONRLOXMDYLUNLVW\VDOXHLWDVHXUDDYDVWL Pilvijärvi on kunnan omistama uimaranta-alue Keski-Sipoossa. Alueella on mm. pöytiä ja penkkejä, grillipaikka, keinuja, laitureita, pukukoppeja ja käymälöitä. Kahvitupa toimii alueella kesäisin. Kunnan omistamat ulkoilualueet saaristossa ovat Abbor-, Furu- ja Östholmen, Vilstrand Söderkullalandetilla, Möholmen ja Bastuholmen sekä alue Norrkullalandetilla. Valaistuja kuntoratoja ja/tai merkittyjä kuntopolkuja on Söderkullassa ja Spjutsundissa 7DLGHMDNlVLW\ P\\QWLlVHNlQl\WWHO\LWlWDUMRDYDW Blå Vargen, Krabbvägen 8 B Itäsalmessa Kulttuuripaja Lill-Bengts Torken, konsertti- ja näyttelytila, Käsitöiden myyntiä Simsalön koululla kesäisin Taontapaja Taika Itäsalmessa, Östersundomin kartanon vanhassa pajarakennuksessa. 11

12 $NWLYLWHHWWLMDYHQHNXOMHWXVSDOYHOXLWD6LSRRVVDWDUMRDYDW Seasong Travels Oy järjestää sightseeing- ja tilausristeilyjä Sipoon saaristossa m/s Seasong laivalla. Laiva on rekisteröity 80 henkilölle. Päivä- ja iltaristeilyjä järjestetään aikataulun mukaan, tilausristeilyillä on mahdollisuus myös ruokailla. Granö Sjötransport, venematkoja ja -kuljetuspalveluita Sipoon saaristoon P-G Strand, venetaxi Sipoon saaristossa X-rent yritys vuokraa veneitä ja muuta kalustoa. Kalusto koostuu Buster- ja Marinopulpettiveneistä, sekä Vihe-venetrailereista. X-rent toimii Suur-Helsingin ja Itä- Uudenmaan alueella, toimipaikkana Kalkkiranta. Nevas Golf Nevas Mönkijäpark Oy, 150 ha kokoinen mönkijäpuisto Nevaksen kartanon läheisyydessä. 0XLWDPDWNDLOXXQOLLWW\YLlSDOYHOXLWDWDUMRDYDW Bertas Bad, pienoiskylpylä, yritys- ja juhlatilaisuudet Elämyspaja Tulus, elämys- ja retkeilypalveluja Kikkapakka, elämys-, kokous- ja retkipalveluja Majvik Gårdsbutik, biodynaamisesti viljeltyjä tuotteita Kimmo af Ursin Oy, pöllösafari Augur Kalastuspalvelu Oy, Erik Herlevi Bengt ja Harriet Lindström, Simsalö, tuoreen ja savustetun kalan myynti sekä ruoka- ja juhlapalvelu. 0DMRLWXVSDOYHOXLWD6LSRRVVDWDUMRDYDW B&B Nature ja B&B Bluemoon mökkimajoitustoiminta, Juhlamenot Oy Lill-Bengts B & B Nykullan mökkimajoitustoiminta, Harriet ja Reijo Nurmi Kesäkoti Kallioniemi, Lomakotien Liitto ry Sopukka, Ensi- ja turvakotien liitto Kuntokallion kurssikeskus, Vantaan seurakunnat 5XRNDMDUDYLQWRODSDOYHOXLWDWDUMRDYDW Neste Motorest Sipoonlahti Café Lilla Björn, Itäsalmi Café Storören, Storörenin venesatama, Itäsalmi Kioski Ruokapaikka, Itäsalmi Kalkkirannan Kievari, Kalkkiranta Ravintola Bark, Söderkulla Ravintola Nevas, Söderkulla Söderkullan kartano, Söderkulla 12

13 .LRVNLSDOYHOXLWDWDUMRDYDW Gumbon kioski / Gumbo kiosk Gumbostrand Kioski Ruokapaikka, Itäsalmi R-kioski Söderkullassa 6LSRRQSlLYLWWlLVWDYDUDP\\PlO LWlRYDW K-Supermarket, Söderkulla Sale Box, Box Sale Kallbäck, Söderkulla Siwa, Itäsalmi Winberg & Winberg, Itäsalmi Winberg & Winberg, Kauppalaiva Christina Market Vesterskog 6LSRRQVDDULVWRVVDVDDULVWRMlWHSLVWHHWVLMDLWVHYDW Storören Gumbostrand Kalkstrand Spjutsund.XYD6LSRRQVDDULVWRQSDOYHOXWDUMRQWDD 13

14 6,32210$7.$,/81.(+,77b0,668811,7(/0$ Sipoon matkailun kehittämissuunnitelma sisältää kehittämisen vision, tavoitteet ja toimenpiteet. 1HOLNHQWWlDQDO\\VL Kehittämisen lähtökohtia ja mahdollisuuksia arvioidaan oheisen nelikenttä-analyysin avulla, joka perustuu alueen toimijoille tehtyihin haastatteluihin. 1\N\LVHWYDKYXXGHW 6LMDLQWLOlKHOOlSllNDXSXQNLVHXWXDMD NDQVDLQYlOLVWlOHQWRNHQWWll Suomen helpoiten saavutettavissa oleva saaristoalue /XRQWRMDVDDULVWR Erottuu saaristomerestä maaseutumaisen kulttuurimaiseman vuoksi. Saaristo on Suomen helmi.xowwxxul Vanhat kulttuurialueet, ainutlaatuisia kyläkokonaisuuksia eri aikakausilta, vahvat perinteet, käsityöläiset, ammattikalastajat, sipoolaiset, huvilaomistajat ja huvilakulttuuri,qiudvwuxnwxxul Olemassa oleva infrastruktuuri helpottaa toiminnan aloittamista Sipoon sisäväylä 9LUNLVW\VDOXHHW Vapaa-ajan merkityksen kasvaessa tarjoaa helpon vaihtoehdon +DUUDVWXVPDKGROOLVXXGHW Kalastus, melonta, veneily, metsästys, retkiluistelu 1\N\LVHWKHLNNRXGHW,QIUDVWUXNWXXUL Uimaranta puuttuu, parkkipaikkoja vähän, palveluvarustus/-tarjonta ei ole riittävä, rantautumispaikat, saarisatama (Simsalö, Norrkulla), laiturit (risteily- ja tilausliikenne) Storören, Gumbostrand, Kalkstrand, täyden palvelun satamat 1lNHP\VHURWHULRVDSXROWHQYlOLOOl Virkistyskäyttö, maa- ja vesialueiden omistajat, yrittäjät, kunta, asukkaat, kesäasukkaat. Haluttomuus suunnitteluun, mitään ei tapahdu Byrokratia 6LMDLQWL Sipoo on liian lähellä, toisaalta sijainti syrjässä veneilyreiteiltä (mereltä) Sipoon kuntakeskus ei ole meren ääressä 0DDQNl\WW Maa-alueiden hintataso on korkea, kaavoitusprosessi on hidas, rannat rakennettu, vapaita rantoja vähän 3DOYHOXW Vain vähän kaupallisia palveluita /LLNHQQH\KWH\GHW Yhteydet mantereella ja saariin. Vain oman veneen omistaja pystyy vapaammin liikkumaan saaristossa 6DDULVWRPDWNDLOXQVHVRQNLYDLKWHOXW Kesällä Sipoon saariston väkiluku moninkertaistuu mökkiläisten myötä ja palvelu-, pysäköinti ym. tarpeet kasvavat olennaisesti 14

15 7XOHYDLVXXGHQPDKGROOLVXXGHW.\V\QWlNDVYDDWDUYLWDDQOLVllSDOYHOXMD Tarvitaan yrittäjiä: majoitus, elämys, ohjelmapalvelu, vuokraus, kuljetus, huvila- ja veneilypalvelut /LVllYHWRYRLPDLVLDNRKWHLWDMDWDSDKWX PLD Tuotekehitystä, investointeja, markkinointia <KWHLVW\ Porvoo, Helsinki, kunta/yritykset/yhteisöt Kaikki matkailuun liittyvät toimijat mukaan yritykset, kunta, asukkaat - maankäyttö 9DSDDDMDQDVXNNDDW Luo uusia ansaintamahdollisuuksia sipoolaisille, käyttävät entistä enemmän palveluita 7RLPLQWRMHQNHVNLWW\PLQHQ Palvelu- ja matkailukeskittymät, maankäytön suunnittelun mahdollisuudet 6DDULVWRNOXVWHULDMDWWHOX Huolto, rakennus, vartiointi jne. so. palveluklusteri 7DVDSDLQRLQHQNHVWlYlQNHKLW\NVHQPX NDLQHQNHKLWWlPLQHQ Ympäristö-, sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma 7XOHYDLVXXGHQKDDVWHHW 6DDULVWRODLVXXGHQMDNXOWWXXULQVlLO\W WlPLQHQ Sisältö, aitous, vetovoima <ULWWlM\\GHQWRLPLQWD\PSlULVW Toimintaympäristön luominen ja kehittäminen 9XRVDDUHQVDWDPD Vaikutukset mielikuviin, matkailuun ja virkistykseen <PSlULVW QOLNDDQWXPLQHQ Sinilevä Öljykatastrofi <OLNXRUPLWWXPLQHQ Vapaa-ajanrakentaminen, luonto $VXNDVPllUlQNDVYX Palvelut, virkistyskohteet, kunnalliset palvelut 9LVLR Visio kuvaa eri sidosryhmien ja toimijoiden yhteisen tahtotilan eli sen mitä halutaan olla tulevaisuudessa. Visio onpitkäaikainen, haastava päämäärä, jota kohti vuosi vuodelta kuljetaan. Vision määrittämisessä tulee huomioida toimintaympäristö ja ennakoidut muutokset siinä, lähtökohdat, markkina- ja kilpailutilanne. 15

16 Visio voidaan purkaa edelleen tavoitteiksi ja jotta tavoitteisiin päästään määritellään toimenpideohjelma, joka voi sisältää investointeja, tuote- tai muuta kehittämistä. 6LSRRQVDDULVWRMDVLLKHQOLLWW\YlUDQQLNNRDOXHY RQNRUNHDODDWXLQHQPDWNDLOXMDYLUNLVW\VDOXHMRVVDRQPRQLSXROLQHQ MDWRLPLYDSDLNDOOLQHQSDOYHOXWDUMRQWD 7DYRLWWHHW Strategiset tavoitteet Palveluiden laatu ja monipuolisuus, saavutettavuus sekä kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen kehittämisessä luovat korkealaatuisen matkailu- ja virkistysalueen. Saariston liikenteellinen saavutettavuus on parantunut lisääntyneiden liikenneyhteyksien ja liikenneinfrastruktuurin kehittymisen myötä. Liikenteellinen kehittäminen on taloudellisesti ja ekologisesti mielekästä kasvavan kysynnän ja Sipoon asukasmäärän ansiosta. Sipoon saariston palvelut ovat myös kaupallisesti helposti saavutettavissa, koska palvelutarjonta on esillä valikoiduissa sähköisissä jakeluteissä. Sipoon saariston kehittämisessä on tehty toimenpiteitä painopistealueiden osalta, joissa on huomioitu sosiaaliset, ekologiset ja taloudelliset reunaehdot. Alueelle on syntynyt palvelukeskittymiä, joissa toimivat yritykset ja muut toimijat tarjoavat laadukkaita palveluita alueen väestölle ja matkailijoille vuoden eri aikoina. Alueen palvelutarjonta, yritykset ja toimijat ovat verkottuneet sekä muun Sipoon, Porvoon ja pääkaupunkiseudun matkailutarjonnan kanssa. Sipoon saariston ja siihen liittyvien rannikkoalueiden sisäisiä asiakkaita ovat kuntalaiset ja vapaa-ajanasukkaat. Ulkoisia asiakkaita ovat asiakasryhmät, joissa panostetaan laatuun, ei määrään (ei massamatkailua). Alueen elinkeinolla on hyvät toimintaolosuhteet. Konkreettiset tavoitteet Sipoon saariston kehittämiseen osoitetaan riittävästi resursseja varaamalla taloudellisia varoja (hankerahaa) Matkailun (sis. vapaa-ajan asuminen) huomioiminen kunnan elinkeinoohjelmissa ja suunnitelmissa Saaristoklusterin/-foorumin muodostaminen (vapaa-ajan asuminen, maanomistajat, kuntalaiset, elinkeino) Sipoossa on riittävästi laadukasta koti- ja vierassatamakapasiteettia oheispalveluineen ja toimintoineen Virkistysalueiden osalta on varauduttu kasvavan kysynnän vaikutuksiin mm. palveluvarustusten osalta Majoituspalvelutarjonta lisääntyy monipuolisesti Saaristolaiskulttuurin esille tuominen ja vaaliminen Ohjelmapalvelu- ja risteilytarjonnan monipuolistaminen Verkostoitumisen kehittäminen palvelukokonaisuuksien luomiseksi 16

17 Suunnitelmallisen ja tavoitteellisen markkinointiyhteistyön käynnistäminen alueorganisaation kanssa (sis. www-sivut). 6WUDWHJLDWWDYRLWWHLGHQVDDYXWWDPLVHNVL Tavoitteiden saavuttamiseksi tulee valita strategiat, jotka auttavat suuntaamaan toimintaa ja kohdentamaan resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskeisiä strategioita ovat: 5HVXUVRLQWL - Omat resurssit - Ulkoiset resurssit Kehittämisen tueksi tulee osoittaa sekä henkisiä, että taloudellisia resursseja. Eli tarvitaan työpanoksia ja rahaa. Kunnan tulee osoittaa omia resursseja toimintaan, mutta on myös mahdollista hankkeistaa toiminta ja hakea rahoitusta mahdollisesti esim. Central Baltic ohjelmasta. 7RLPLQWDHGHOO\W\VWHQOXRPLQHQ - Sipoon saaristoklusterin määrittäminen Sipoon saaristolle ja rannikkoseudulle tulee määrittää klusteri, joka on laaja-alaisempi kuin pelkästään matkailu- ja vapaa-aika. Klusterin avulla voidaan osoittaa kehittämisen hyöty yritystoiminnassa ja kuntataloudessa esim. kuntalaisille, kunnan päättäjille ja virkamiesjohdolle. Matkailun ja vapaa-ajan kehittämistoimilla on vaikutuksia esim. vähittäiskaupan ja rakentamisen sektoreille. 3DLQRSLVWHLGHQYDOLQWD - Priorisointi (vaikuttavuus, lumipalloefekti ) - Isot asiat / Yritystason asiat. Kehittämisen painopisteet tulee valita, koska kaikkia toimenpiteitä ei voida käynnistää samalla kertaa. Hankkeet, joilla on suuri vaikuttavuus ja jotka mahdollisesti saavat aikaan lumipalloefektin tulee priorisoida. On huomattava, että on olemassa isoja toimintaympäristöön liittyviä asioita, joissa kunnalla on suuri rooli, mutta myös pienempiä yritystason asioita, joissa kunnan rooli on tukeva. 17

18 Kehittämisen painopisteillä pyritään luomaan portti tai gateway saaristoon ja toisaalta kehittämään saaristokohde, joka pystyy hallitusti palvelemaan suuriakin asiakasmääriä. Sipoon asukasmäärän kasvaessa tulee olla valmius pitkällä tähtäimellä kehittää useampikin portteja hyvin liikenneyhteyksien päähän. Kuten Storörenin koko alue, Spjutsund, Kalkstrand. Kehittämisen kohteita ovat myös saavutettavuuden parantaminen sekä palvelutarjonnan ja yhteistyön kehittäminen. Saavutettavuuden parantaminen koskee liikenneyhteyksiä sekä pysäköinti- ja laituripaikkoja. Palvelutarjonnan kehittäminen on esisijaisesti yritystason toimintaa. Yhteistyön kehittäminen koskee niin julkista kuin yksityistäkin sektoria Sipoossa, naapurikaupungeissa ja koko maakunnassa..(+,77b0,672,0(13,7((7 Raportissa on esitetty kehittämistoimenpiteitä, jotka on jaettu toimintaympäristön luomiseen, investointeihin ja tuotekehitykseen sekä yhteistyöhön ja markkinointiin. Kehittämisen fyysiset kehittämiskohteet on kuvattu liitteenä 3 olevassa kartassa. 72,0,17$<03b5,67g1/820,1(1 6DDULVWRQNHKLWWlPLVKDQNH Perustelut Sipoon saariston kehittämiseen tulee osoittaa resursseja esimerkiksi kaksivuotisen hankkeen avulla, koska tavoitteiden saavuttaminen vaatii aktiivista työtä. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on kehittää Sipoon saaristoa ja rannikkoseutua elinvoimaisena toimintaympäristönä niin asukkaille kuin yrityksillekin. Kehittämishankkeeseen tulee palkata osaava projektipäällikkö, joka tuntee paikalliset olosuhteet ja on eri osapuolten hyväksymä. Projektipäällikkö toimii saariston edunvalvojana paikallisiin ja alueellisiin viranomaisiin päin. Projektipäällikön tehtäviä ovat mm. - Saaristoklusterin käynnistäminen ja koordinointi - Saariston kehittämistoiminnan hankkeistaminen ja aktivointi - Yhteistyön koordinointi maanomistajien, kunnan ja yritysten välillä - Hankkia rahoitusta sekä houkutella kaupallisia investointeja saariston kehittämiseksi - Markkinoinnin suunnittelu ja toteutus. Kustannusarvio Vastaavan tyyppisten hankkeiden kustannusarviot ovat noin euroa. Rahoituslähteinä EU, valtio, maakunta, kunta ja yksityiset. Itä-Uudenmaan liiton saariston kehittämisraha on yksi mahdollinen rahoituslähde. Aikataulu Esimerkiksi Central Baltic- hankkeen hakuaika alkanee syksyllä 2007, jolloin hanketoiminta voisi alkaa alkuvuodesta Hankkeen alustava kesto on kaksi vuotta. 18

19 $OXHHOOLVHWNRNRQDLVVXXQQLWHOPDW Perustelut: Kysyntäpaine vapaa-ajanpalveluja kohtaan sekä saaristossa että rannikkoalueilla kasvaa. On todennäköistä, että venepaikkoja ja palveluita tarvitaan huomattavasti lisää tulevina vuosina. Lisäksi muiden palveluiden ja toimintojen toiminnalliset ja maankäytölliset konseptit tulee laatia tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Matkailukeskuksissa ja keskittymissä on yleistynyt Master Planien laadinta. Master Planissa linjataan alueen tulevaisuus suunnitelmallinen ja järkevä kehitys varmistaen. Lisäksi määritellään kehittämisen tavoitteet sekä konkreettinen toimenpideohjelma tavoitteisiin pääsemiseksi. Master Plan toimii myös markkinointivälineenä sijoittajille ja toimijoille. Master Plan tulee laatia ensimmäisessä vaiheessa Storörenin alueella, koska sinne kohdistuu suurin kysyntäpaine. Seuraavissa vaiheissa suunnitelmat laaditaan Kalkstrandiin ja Spjutsundiin. Kustannusarvio Kokonaissuunnitelman kustannusarvio kohteesta ja suunnitelman sisällöstä sekä laajuudesta riippuen on noin euroa. Useamman suunnitelman laatiminen yhtä aikaa luo synergiaa ja luo kustannussäästöjä. Valtakunnallisessa matkailustrategiassa kannustetaan matkailukeskittymien suunnitelmalliseen kehittämiseen. Esimerkkikohteissa suunnitelmia on rahoitettu mm. TE-keskusten myöntämillä toimintaympäristötuilla. Aikataulu Rahoituksen varmistuttua. I vaihe: Storörenin Master Plan II vaihe: Kalkstrandin Master Plan III vaihe: Spjutsundin Master Plan 1RUUNXOODODQGHWLQNHKLWWlPLVVXXQQLWHOPD Perustelut: Sipoon saaristo tarvitsee vetovoimaisen vierailukohteen, jonka kantokyky riittää isompien asiakasmäärien vastaanottoon. Norrkullalandetiin on viriämässä yritystoimintaa ja kunta on alueella merkittävä maanomistaja. Suunnitellun yritystoiminnan lisäksi alueelle voi sijoittua myös muita toimintoja. Kohteen suunnittelussa tulee erityisesti huomioida saaristoluonnon ominaispiirteet ja niiden vaikutus uusien toimintojen mitoitukseen. Kustannusarvio Kehittämissuunnitelman kustannusarvio on noin euroa. Alueen suunnittelu palvelee suoraan myös alueen yrityksiä, jolloin rahoitukseen tulee saada myös yritysrahoitusta. Aikataulu Suunnittelu voidaan aloittaa välittömästi rahoituksen selvittyä. 19

20 6LSRRQODKWL Perustelut: Sipoonlahden alue on saavutettavuudeltaan Suomen paras portti saaristoon matkailijoiden näkökulmasta. Sijainti Turku-Pietari moottoritien varrella pääkaupunkiseudun läheisyydessä on ylivertainen. Myös olemassa olevat liikenneratkaisut (moottoritien liittymä, palveluasema, yhteydet Sipoon tieverkkoon) sekä saavutettavuus meriteitse mahdollistavat toiminnan jopa laajamittaisen kehittämisen. Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla voidaan luoda vetovoimainen alue erityyppisten sijoittajien ja operaattoreiden näkökulmasta. Alue sopisi mm. Saaristokeskuksen ja/tai hotellin/kylpylän sijaintipaikaksi. Suurimittakaavaisella toiminnalla on kerrannaisvaikutuksia ympäristön palveluelinkeinolle. Ympäristöön voi sijoittua lisäksi edellä mainittua toimintaa tukevia ja hyödyntäviä yrityksiä/palveluita. Kustannusarvio: Ideasuunnitelma, toteutettavuussuunnitelma, kustannusarvio euroa. Aikataulu Suunnittelu voidaan aloittaa välittömästi rahoituksen selvittyä. Tavoitteena on, että kokonaissuunnitelman maankäyttöosiolla voitaisiin ohjata yksityiskohtaisempaa juridista maankäytön suunnittelua.,19(672,11,7-$7827(.(+,7<6 6DDYXWHWWDYXXGHQSDUDQWDPLQHQ Ensisijaisia konkreettisia investointeja vaativia toimenpiteitä on saavutettavuuden parantaminen, joihin luetaan satamatoimintojen kehittäminen ja pysäköintimahdollisuuksien parantaminen. Kehittäminen kannattaa keskittää olemassa olevien kohteiden laajentamiseen ja laadun parantamiseen. Haastatteluissa ja yleisötilaisuudessa esitettyjä kehittämiskohteita ovat Kalkstrand, Kallbäck, Söderkulla, Sipoonlahti, Spjutsund, Storören ja Eriksnäs, joista erityisiksi kehittämiskohteiksi on osoitettu Storören, Kalkstrand, Spjutsund ja Sipoonlahti. Sekä laituri- että pysäköintikapasiteetin osalta kehittämistarve on huomattava. 3DOYHOXWDUMRQQDQNHKLWWlPLQHQ Palvelutarjontaa tulee kehittää laadullisesti ja määrällisesti. Palvelutarjonnan kehittämisvastuu on ensisijaisesti yrityksillä, mutta julkisten virkistyspalveluiden osalta kehittämisvastuu on kunnalla. Virkistystarjonta Nykyisen ja tulevaisuudessa kasvavan kuntalaisten määrän tarpeisiin tulee varata riittävästi virkistysalueita. Ongelmana on esiin noussut yleisen uimarannan tarve, joka sijaitsisi meren rannalla. Lisäksi tulee ylläpitää ja kehittää muita yleisiä palveluja, kuten reitistöjä, nuotiopaikkoja, rantautumispaikkoja, käymälöitä jne. Ohjaamalla kysyntää hyvätasoisiin, laadukkaisiin ja helposti saavutettaviin kohteisiin, vähennetään negatiivisia ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia, esim. luonnon kuluminen ja roskaantuminen, saariston vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden yksityisyys. 20

Hyvä lukija. Mukavaa kesää! Ritva Wallén Sipoon saaristovaltuuskunnan puheenjohtaja puh. 0400 449 791, ritvawallen@gmail.com

Hyvä lukija. Mukavaa kesää! Ritva Wallén Sipoon saaristovaltuuskunnan puheenjohtaja puh. 0400 449 791, ritvawallen@gmail.com Hyvä lukija Tässä esitteessä on tietoja saariston palvelutarjonnasta ja tapahtumista kesällä 2016. Ota mielellään yhteyttä, jos sinulla on saaristoon ja sen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, joihin saaristovaltuuskunta

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä MATKAILUSTRATEGIA 27 21 Tiivistelmä 1. STRATEGISELLA SUUNNITTELULLA HYVIÄ TULOKSIA Edellinen Lapin matkailustrategia vuosille 23-26 on ohjannut maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä strategisesti

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun edistäminen

Merialuesuunnittelun edistäminen Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Uusi vetovoimainen ja ostovoimaa pysäyttävä kauppapaikka

Uusi vetovoimainen ja ostovoimaa pysäyttävä kauppapaikka Uusi vetovoimainen ja ostovoimaa pysäyttävä kauppapaikka Loviisan sisäänajoväylän alueelle sopivan ratkaisun kehittäminen ja toteuttaminen v. 2015 mennessä. Fredrik Pressler 6.5.2013 1 Kehitettävä alue

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset Työn keskeiset kysymykset 1. miten Ounasvaaran alueelle keskitetään hyvinvointi ja liikuntamatkailu liiketoiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja 2. miten liikunta sekä sosiaali ja terveysalan koulutus, tutkimus

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot