,Wl8XGHQPDDQOLLWWR 6LSRRQNXQWD. 6,32216$$5,672$-$6,,+(1 /,,77<9,b5$11,..2$/8(,7$

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ",Wl8XGHQPDDQOLLWWR 6LSRRQNXQWD. 6,32216$$5,672$-$6,,+(1 /,,77<9,b5$11,..2$/8(,7$"

Transkriptio

1 ,Wl8XGHQPDDQOLLWWR 6LSRRQNXQWD 6,32216$$5,672$-$6,,+(1 /,,77<9,b5$11,..2$/8(,7$.26.(9$0$7.$,/8+$1.( LOPPURAPORTTI 2007

2 TIIVISTELMÄ JOHDANTO MATKAILUN KEHITTÄMISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kehittämiseen vaikuttavat strategiat Matkailu- ja vapaa-ajan trendit ja kilpailutilanne Matkailu Itä-Uudellamaalla Matkailun kehittämisen taloudelliset vaikutukset SIPOON MATKAILUN NYKYTILA ANALYYSI Sipoon väestö ja vapaa-ajan asuminen Saaristoliikenne Nykyinen palvelutarjonta SIPOON MATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Nelikenttä-analyysi Visio Tavoitteet Strategiat tavoitteiden saavuttamiseksi KEHITTÄMISTOIMENPITEET TOIMINTAYMPÄRISTÖN LUOMINEN Saariston kehittämishanke Alueelliset kokonaissuunnitelmat Norrkullalandetin kehittämissuunnitelma Sipoonlahti INVESTOINNIT JA TUOTEKEHITYS Saavutettavuuden parantaminen Palvelutarjonnan kehittäminen YHTEISTYÖN JA MARKKINOINNIN KEHITTÄMINEN Yhteistyön kehittäminen Markkinoinnin kehittäminen YHTEENVETO...23 LIITE 1: HAASTATELLUT HENKILÖT /TAHOT LIITE 2: TAUSTATIETOJA MATKAILUSTA LIITE 3. KARTTA 2

3 7,,9,67(/0b Sipoon saariston matkailullinen visio: 6LSRRQVDDULVWRMDVLLKHQOLLWW\YlUDQQLNNRDOXHY RQNRUNHDODDWXLQHQPDWNDLOXMDYLUNLVW\VDOXHMRVVDRQPRQLSXROLQHQ MDWRLPLYDSDLNDOOLQHQSDOYHOXWDUMRQWD Sipoon saaristo on Suomen helpoiten saavutettavissa oleva saaristoalue. Oikeilla strategisilla valinnoilla ja harkituilla kehittämistoimenpiteillä voidaan turvata sen kehittyminen ainutlaatuisena kohteena myös tuleville sukupolville. Alueelliset ja valtakunnalliset strategiset ohjelman tukevat Sipoon saariston kehittämistä. Saaristolle on luonteenomaista valikoiva matkailu ja special interest asiakasryhmät. Tärkeitä kohderyhmiä ovat myös alueen vapaa-ajanasukkaat sekä ennen kaikkia sipoolaiset. Alueen vanha huvila-asutus on erittäin potentiaalinen monipuolisten ja laajaalaisten palveluiden tarvitsija. Tulevaisuudessa kasvava sipoolaisten määrä asettaa paineita virkistysmahdollisuuksien ja myös erilaisten paikallispalveluiden tarjonnalle. Yhteistä näille kaikille on kasvava pääosin maksullisten palveluiden tarve, sekä turvallisuuden ja laadun vaatimusten korostuminen. Tulevaisuuden trendien valossa kehittämisen mahdollisuudet ovat hyvät. Sipoon saariston nykytarjonta on kuitenkin puutteellista eikä kysyntää voida tyydyttää edes paikallistasolla. Saaristo tarjoaa hyvät mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämiseen. Kehittämiseksi tarvittavat investoinnit aikaansaavat työllisyysvaikutuksia, 1 miljoonan investointi saa aikaan 15 henkilötyövuoden työllisyysvaikutuksen. Vuonna 2001 tehdyn selvityksen mukaan matkailijat kulutavat päivässä noin 80 euroa erilaisiin palveluihin Sipoon alueella, veneilijöiden osalta arvioitu kulutus on vielä suurempi noin 160 euroa. Sipoon saaristolla on useita vahvuuksia, joista sijainti ja kulttuuri ovat merkittävimpiä. Heikkoutena voidaan pitää nykyistä infrastruktuuria ja palvelukapasiteettia. Tulevaisuuden mahdollisuuksia on laaja-alainen klusteriajattelua. Ympäristöasioiden lisäksi tulevaisuuden haaste on saarislaisuuden ja kulttuurin säilyminen. Kehittämisen strategisia painopistealueita ovat kehittämisen resursointi, toimintaympäristön luominen ja kehittämiskohteiden keskittäminen. Konkreettisella tasolla kehittämistoimenpiteet ovat kehittämishankkeen käynnistäminen, saaristoklusterin muodostaminen, alueellisen kokonaissuunnitelmien (master plan) laadinta, saavutettavuuden ja palvelutarjonnan kehittäminen sekä yhteistyön ja markkinoinnin kehittäminen. Valittuja kehittämisen painopisteitä ovat mantereella: Storören Sipoonlahti Kalkstrand Spjutsund ja saaristossa Norrkullalandet Simsalö 3

4 -2+'$172 Sipoon sijainti rannikolla pääkaupunkiseudun tuntumassa sekä kunnan väkiluvun voimakas kasvu luovat paineen kehittää Sipoon saariston ja siihen liittyvien rannikkoalueiden matkailu- ja virkistyspalvelutarjontaa. Tällä suunnitelmalla pyritään osoittamaan kehittämistarpeita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää mahdollisuudet avata ja tuoda tunnetuksi Sipoon saaristoa myös alueen ulkopuolisille matkailijoille sekä tutkia mahdollisuudet kehittää saaristo- ja rannikkoalueiden välistä vuorovaikutusta. Selvitys on yleispiirteinen kokonaissuunnitelma, joka huomioi myös Porvoon ja Helsingin vaikutuksen matkailupalveluihin. Selvitys sisältää seuraavat osat: 2OHPDVVDROHYDQPDWNDLOXSDOYHOXWDUMRQQDQNDUWRLWXV Lähtökohta-analyysi koostuu toimintaympäristö ja nykytila-analyyseista, jotka toimivat pohjana koko muulle suunnittelulle. Analyysit perustuvat olemassa olevaan tutkimus- ja tilastoaineistoon. Lisäksi aineistoja on täydennetty haastattelemalla avainhenkilöitä (26 kpl), joita ovat olleet alueen keskeiset toimijat, maanomistajat, matkailuyrittäjät, päättäjät ja virkamiehet. Haastateltujen henkilöiden lista on liitteenä 1. 0DWNDLOXQWXOHYDLVXXGHQYLVLRMDVWUDWHJLDWVHQVDDYXWWDPLVHNVL Nykytila-analyysin pohjalta on laadittu SWOT-analyysi, jossa on esitetty Sipoon saaristoalueen nykyiset vahvuudet ja heikkoudet sekä tulevaisuuden kehittämisen mahdollisuudet ja uhat. Työvaiheessa järjestettiin työseminaari, johon osallistui kymmeniä Sipoon saariston ja rannikkoalueiden kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä. Seminaarissa käytyjen keskustelujen pohjalta määriteltiin kehittämisen tavoitteet ja strategiat niiden saavuttamiseksi. 7RLPHQSLGHRKMHOPDPDWNDLOXQNHKLWWlPLVHNVL Toimenpide-ohjelmassa on tehty konkreettiset ehdotukset matkailun kehittämiseksi Sipoon saaristossa ja rannikkoalueilla. Toimenpide-ehdotusten osalta on arvioitu niiden toteutettavuutta, potentiaalisia käyttäjämääriä sekä investointien ja palveluiden tuottamisen taloudellisia (tulot, työllisyys ja verotulot) vaikutuksia. Lisäksi on esitetty ehdotus toteuttamisaikataulusta ja vastuutahoista. Hankkeen ovat rahoittaneet Itä-Uudenmaan liitto ja Sipoon kunta (vapaaajanjaosto/kulttuuritoimi). Projekti alkoi marraskuussa 2006 ja päättyi kesäkuussa Projektin on toteuttanut Suunnittelukeskus Oy yhteistyössä PM Dialog Ky Kb: n kanssa Sipoon kunnan toimeksiannosta. Työn valmistumista on ohjannut ohjausryhmä, joka on koostunut seuraavista henkilöistä: - Anne Laitinen, kulttuurijohtaja, Sipoon kunta, ohjausryhmän puheenjohtaja - Rita Lönnroth, suunnittelija Sipoon kunta - Per-Stefan Nyholm, edunvalvontapäällikkö, Itä-Uudenmaan liitto - Margareta Rintala, matkailu- ja kirjastosihteeri, Sipoon kunta - Pekka Söyrilä, maankäyttöinsinööri, Sipoon kunta - Tom Sundbäck, liikuntatoimenjohtaja, Sipoon kunta Tehdyt syvähaastattelut osoittavat sipoolaisilla yrityksillä ja yhteisöillä olevan halua ja kykyä toimintojensa laajentamiseen ja yhteistyöhön muiden yrittäjien kanssa. Järjestetty seminaari 23. huhtikuuta ja siinä tehdyt ryhmätyöt vahvistivat yksityissektorin kasvuhakuisen tahtotilan ja halun yhdessä kuntasektorin kanssa parantaa yrittämisen olo- 4

5 suhteita Sipoossa. Kunnan taholta ja suuntaan keskeisenä pidettiin kaavoituksen ja rakennuslupien myöntämismenettelyn helpottamista ja nopeuttamista. Tärkeänä pidetään myös palvelukeskittymien syntymistä. Työn tekijät haluavat kiittää kaikkia haastatteluihin ja yleisötilaisuuteen osallistuneita henkilöitä. 0$7.$,/81.(+,77b0,6(172,0,17$<03b5,67g Sipoon saariston ja siihen liittyvän rannikkoalueiden matkailun kehittäminen on tiiviissä yhteydessä matkailun toimintaympäristöön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Kysynnän trendit ja tarjonnan muutokset vaikuttavat kohdealueeseen. Matkailun toimintaympäristön analyysissa kuvataan matkailukysyntään vaikuttavat trendit sekä kysynnän nykytila. Sipoon saariston matkailun kehittämiseen vaikuttavat oleellisesti myös valtakunnalliset ja alueelliset kehittämisstrategiat..hklwwlplvhhqydlnxwwdydwvwudwhjldw o Vesistötuotteet ovat yksi Suomen matkailustrategian mukaisista kärkituoteteemoista. o Itä-Uudenmaan matkailun kehittämisen yhtenä painopisteenä on saariston matkailupalveluiden kehittäminen. o Saaristoasiain neuvottelukunnan Saaristo-ohjelmassa yhtenä toimenpideesityksenä on saaristo- ja vesistömatkailun kehittäminen ja palvelutyöpaikkojen lisääminen. Strategioiden ja ohjelman keskeinen sisältö on esitelty liitteessä 2. 0DWNDLOXMDYDSDDDMDQWUHQGLWMDNLOSDLOXWLODQQH Matkailu on edelleen yksi maailman nopeimmin kasvavista teollisuudenaloista. Luonnon ympäristön muuttumiseen, poliittisiin tekijöihin, demografiseen ja taloudelliseen kehitykseen sekä kulttuurin muutoksiin perustuvat megatrendit vaikuttavat matkailupalveluiden kysynnän määrään ja laatuun. 1 Yleiset matkailun trendit on esitelty liitteessä 2. 0DWNDLOX,Wl8XGHOODPDDOOD Itä-Uudenmaan sijoittuminen maksullisen yöpymisen sisältämiä kotimaan vapaa-ajan matkojen perusteella 2 : Majoitusliikkeiden (huoneiden/mökkien lkm) kapasiteetti oli Itä-Uudellamaalla vuonna 2006 yhteensä 605 kpl. Itä-Uudellamaalla oli kesämökkejä vuonna 2004 yhteensä kpl. Koko Suomessa kesämökkejä oli tuolloin kpl. Rekisteröityneitä yöpymisiä Itä-Uudenmaan majoitusliikkeissä kertyi yhteensä noin ja yöpymisistä 86 % oli Porvoossa vuonna Edelliseen vuo- 1 UNWTO World Tourism Organisation 2 Suomalaisten matkailu 2005; Matkailutilasto

6 teen verrattuna yöpymisten määrä Itä-Uudellamaalla on kasvanut valtakunnan tasoa enemmän, yli 6 %. Kaikista maakunnan yöpymisistä 47,8 % on vapaaaikaan liittyviä. Ulkomaalaisten yöpymisiä kertyi noin Ulkomaalaisista 20 % tulee Venäjältä, 11 % Ruotsista, 10 % Saksasta ja 7 % Iso-Britanniasta. Hotellihuoneen käyttöaste Itä-Uudellamaalla oli 47,2 % Majoitusliikkeiden kapasiteetti Itä-Uudellamaalla vuoden 2006 alussa jakautui seuraavasti: 0DMRLWXV OLLNNHHW +XRQHHW 9XRWHHHW /LVlYXRWHHW &DUDYDQ SDLNDW Loviisa Porvoo Sipoo \KWHHQVl 0DWNDLOXQNHKLWWlPLVHQWDORXGHOOLVHWYDLNXWXNVHW Matkailun kehittäminen saa aikaan kahdenlaisia taloudellisia vaikutuksia. Suunniteltujen investointien realisoituessa syntyy työllisyysvaikutuksia ja toisaalta matkailukysynnän kasvaessa matkailijoiden ja vapaa-ajanasukkaiden rahankäytöstä syntyy tulo- ja työllisyysvaikutuksia alueen yrityksille ja edelleen verotuloja kunnalle. Investointien taloudelliset vaikutukset Investointien työllisyysvaikutukset voidaan arvioida Tilastokeskuksen alueellisten panos-tuotos taulukoiden avulla (työ-panos ja työpanoskertoimet vuonna 2004). Panos-tuotostaulukot kuvaavat toimialojen kokonaistuotoksen työpanossisältöä. Investointihankkeet ovat pääosin rakennushankkeita. Yhden miljoonan euron panostus rakentamiseen merkitsee 15 henkilötyövuoden työllisyyttä kaikilla toimialoilla. Välittömät työllisyysvaikutukset ovat 8 htv ja välilliset 7 htv. Välittömät työllisyysvaikutukset kohdistuvat rakentamiseen. Välilliset työllisyysvaikutukset kohdistuvat muille toimialoille, esimerkiksi rakentamisessa työllisyysvaikutukset kohdistuvat myös liikenteeseen, kauppaan, rahoitustoimintaan jne. Osa tästä työllisyysvaikutuksesta jää Sipoon alueelle, mutta osa kohdistuu muualle Suomeen. Matkailukysynnän tulo- ja työllisyysvaikutukset Kehittämistoimien aikaansaama kysynnän kasvu voidaan mitata matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksilla. Matkailun välitön vaikutus (myyntitulot, työvoiman tarve) kohdistuu yrityksiin, joiden tuotteita ja palveluja asiakkaat ostavat. Välilliset vaikutukset puolestaan syntyvät, kun asiakkaiden kysyntää tyydyttävät yritykset (mm. majoitusliikkeet, ravintolat, vähittäiskaupat) suorittavat hankintoja edelleen muista yrityksistä. Näin matkailun taloudelliset vaikutukset ohjautuvat myös sellaisille toimialoille, jotka eivät ole välittömästi yhteydessä matkailuun. Vuonna 2001 tehdyn selvityksen mukaan matkailun kokonaishyöty Itä- Uudellamaalla oli noin 158 miljoonaa euroa. 6

7 .RNRPDDNXQWD 3RUYRRQVHXWXLOPDQ3RUYRRWD Kokonaismatkailutulo Palkkatulovaikutus Verotulovaikutus DWNDLOXQNRNRQDLVK\ W\ Matkailun työpaikat Saman tutkimuksen mukaan matkailijoiden rahankäyttö Sipoossa oli yhteensä noin 80 ¼MRNDMDNDDQWXLVHXUDavasti. ¼KO YUN Yöpyminen 35 Ravintolat/kahvilat 9 Ohejelmapalvelut 1 Tapahtumat 4 Nähtävyydet 1 Ostokset 27 Muu 2 <KWHHQVl Esimerkkinä vapaa-ajan veneilyn aikaansaamista taloudellisista vaikutuksista on Dragsfjärdin kunnassa tehty selvitys, jossa Taalintehtaan vierassataman osalta on selvitetty veneilijöiden aikaansaamaa taloudellista vaikutusta. Selvityksen mukaan vierassatamassa yöpyneet aikaansaivat yli 160 euron kulutuksen lisäyksen. Syntyneet työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 8 työpaikkaa. 7

8 6,32210$7.$,/811<.<7,/$±$1$/<<6, 6LSRRQYlHVW MDYDSDDDMDQDVXPLQHQ Sipoon kunnan väkimäärä oli vuonna 2006 yhteensä , joista saaristo-osien väkimäärä oli 190 henkilöä eli noin 1 % koko kunnan väestöstä. Väestöstä noin 60 % puhuu suomea äidinkielenään ja noin 38 % ruotsia äidinkielenään. Sipoossa asutut, ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret ja niiden asukasluvut vuonna 2005 olivat seuraavat: Bergarholmen 1 Björkholmen 2 Granö 7 Kamsholmen 8 Komsalö 4 Majholmen 2 Norrkullaholmen 14 Opanholmen 7 Röysö 4 Sandholmen 2 Simsalö 34 Stora Svedjeholmen 7 Söderkullaholmen 4 <KWHHQVl KHQNLO l Tilastokeskuksen Kesämökki-tilaston 3 mukaan Suomessa oli vuoden 2004 lopussa vapaa-ajan asuntoa. Tiheintä vapaa-ajan asutus on Etelä-Suomen rannikkokunnissa. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan vapaa-ajan asukas on vapaa-ajan asunnon omistavaan asuntokuntaan kuuluva henkilö, jonka vapaa-ajan asunto sijaitsee vakituisen asuinkunnan ulkopuolella. Keskimääräisiä tietoja vapaa-ajan asukkaista: Omistavien asuntokuntien keskikoko on 2,1 henkilöä Yli 35 % omistavista asuntokunnista on kahden aikuisen talouksia 15 % omistavista asuntokunnista on perheitä, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia Omistaja on keskimäärin 59-vuotias Alle 40-vuotiaita omistajia on 8 % Vajaa kolmannes on vanhusasuntokuntia Rahankäyttö on keskimäärin ¼Y 100 ¼ ¼ Vapaa-ajan asuntoa käytetään keskimäärin 72 vrk/v ja ryhmän koko on 2,1 hlöä. Sipoon alueella vapaa-ajan asuntojen määrä vuonna 2004 oli seuraava: Kesämökkejä yhteensä kpl Ulkokuntalaisten omistamia kpl Yhteisöjen omistamia 466 kpl Sipoolaisten omistamia 263 kpl. Sipoossa oli vuonna 2004 ulkokuntalaisia kesäasukkaita vakituisista asukkaista 13,8 %. Ulkokuntalaisten kesäasukkaiden lukumäärä oli tuolloin Tilastokeskus (2005). Kesämökit Tilastokeskus (2005). Kesämökit

9 Alla on muutamia tilastoja vapaa-ajan asumiseen liittyen valtakunnallisesti 5. Tutkimuksen mukaan vapaa-ajanasukkaan käyttävät rahaa erilaisiin ostoksiin yli euroa mökkikunnassaan (valtakunnallinen keskiarvo) Kesäaika ja erityisesti heinäkuun on suosituin mökkeilykuukausi. 5 Saaristoasianneuvottelukunta 9

10 6DDULVWROLLNHQQH Valtio on vuosittain myöntänyt avustusta Sipoon alueen yhteysalusliikenteelle. Sipoon kunta ostaa kuljetuspalveluja yrittäjältä, joka hoitaa kunnan tukemat yleiset kuljetukset kelirikon aikana ja koulukuljetukset. Näiden osalta matkustajamäärä oli vuonna 2005 ja 1585 vuonna Sipoon käyntisatamat ovat: Högsholmsören Kaunissaari Gumbostrand Karhusaari Storören 10

11 1\N\LQHQSDOYHOXWDUMRQWD Sipoon matkailun palvelutarjonta liittyy kulttuuriin, luontoon ja aktiviteetteihin. Alla on esitelty Sipoon palvelutarjontaa saaristossa ja siihen liittyvillä rannikkoalueilla. 6LSRRQQlKWlY\\NVLlRYDWPP Sibbesborgin muinaislinnoituksen ympärille rakennettujen vallien jäännöksiä on vielä jäljellä. Sibbesborgin alueen omistaa Sibbo Hembygdsforskningsförening rf. Kotiseutumuseo Sibbesgården sijaitsee Gesterbyssä, joka on yksi Sipoon vanhimmista kylistä. Museoalueella on useita vanhoja rakennuksia, jotka antavat kuvan entisaikojen elämästä Sipoossa. Massbyn koulumuseo on Massbyn entisessä kansakoulussa Etelä-Sipoossa. Museossa on yksi luokkahuone sisustettu vanhanajan tyyliin: pulpetteja, kateederi, urkuharmoni, puolapuut, kaappeja ym. Östersundomin kirkko kuuluu Suomen vanhimpiin vielä käytössä oleviin puukirkkoihin. Kappeli rakennettiin todennäköisesti 1600-luvun lopussa. Sipoon matkailuoppaat järjestävät opastettuja kierroksia ja kiertoajeluja Sipoon nähtävyyksiin. 6LSRRQNXOWWXXULMDPXLWDWDSDKWXPLDRYDW Kalkkiranta Jazz Kalkkitehtaalla. Söderkullan kartanon ulkoilmanäyttämöllä esitetään kesäteatteria ja järjestetään muita tapahtumia. Kalkkirannan Kievarin Offshore Race- kilpavenetapahtuma kesäkuussa, järjestäjänä Porvoon Moottorivenekerho. Tapahtumassa ajetaan kaikki Suomessa ajettavat offshore luokat sekä jokamies- ja V50 luokka. Kitönajot heinäkuussa. 6LSRROODRQXONRLOXMDYLUNLVW\VDOXHLWDVHXUDDYDVWL Pilvijärvi on kunnan omistama uimaranta-alue Keski-Sipoossa. Alueella on mm. pöytiä ja penkkejä, grillipaikka, keinuja, laitureita, pukukoppeja ja käymälöitä. Kahvitupa toimii alueella kesäisin. Kunnan omistamat ulkoilualueet saaristossa ovat Abbor-, Furu- ja Östholmen, Vilstrand Söderkullalandetilla, Möholmen ja Bastuholmen sekä alue Norrkullalandetilla. Valaistuja kuntoratoja ja/tai merkittyjä kuntopolkuja on Söderkullassa ja Spjutsundissa 7DLGHMDNlVLW\ P\\QWLlVHNlQl\WWHO\LWlWDUMRDYDW Blå Vargen, Krabbvägen 8 B Itäsalmessa Kulttuuripaja Lill-Bengts Torken, konsertti- ja näyttelytila, Käsitöiden myyntiä Simsalön koululla kesäisin Taontapaja Taika Itäsalmessa, Östersundomin kartanon vanhassa pajarakennuksessa. 11

12 $NWLYLWHHWWLMDYHQHNXOMHWXVSDOYHOXLWD6LSRRVVDWDUMRDYDW Seasong Travels Oy järjestää sightseeing- ja tilausristeilyjä Sipoon saaristossa m/s Seasong laivalla. Laiva on rekisteröity 80 henkilölle. Päivä- ja iltaristeilyjä järjestetään aikataulun mukaan, tilausristeilyillä on mahdollisuus myös ruokailla. Granö Sjötransport, venematkoja ja -kuljetuspalveluita Sipoon saaristoon P-G Strand, venetaxi Sipoon saaristossa X-rent yritys vuokraa veneitä ja muuta kalustoa. Kalusto koostuu Buster- ja Marinopulpettiveneistä, sekä Vihe-venetrailereista. X-rent toimii Suur-Helsingin ja Itä- Uudenmaan alueella, toimipaikkana Kalkkiranta. Nevas Golf Nevas Mönkijäpark Oy, 150 ha kokoinen mönkijäpuisto Nevaksen kartanon läheisyydessä. 0XLWDPDWNDLOXXQOLLWW\YLlSDOYHOXLWDWDUMRDYDW Bertas Bad, pienoiskylpylä, yritys- ja juhlatilaisuudet Elämyspaja Tulus, elämys- ja retkeilypalveluja Kikkapakka, elämys-, kokous- ja retkipalveluja Majvik Gårdsbutik, biodynaamisesti viljeltyjä tuotteita Kimmo af Ursin Oy, pöllösafari Augur Kalastuspalvelu Oy, Erik Herlevi Bengt ja Harriet Lindström, Simsalö, tuoreen ja savustetun kalan myynti sekä ruoka- ja juhlapalvelu. 0DMRLWXVSDOYHOXLWD6LSRRVVDWDUMRDYDW B&B Nature ja B&B Bluemoon mökkimajoitustoiminta, Juhlamenot Oy Lill-Bengts B & B Nykullan mökkimajoitustoiminta, Harriet ja Reijo Nurmi Kesäkoti Kallioniemi, Lomakotien Liitto ry Sopukka, Ensi- ja turvakotien liitto Kuntokallion kurssikeskus, Vantaan seurakunnat 5XRNDMDUDYLQWRODSDOYHOXLWDWDUMRDYDW Neste Motorest Sipoonlahti Café Lilla Björn, Itäsalmi Café Storören, Storörenin venesatama, Itäsalmi Kioski Ruokapaikka, Itäsalmi Kalkkirannan Kievari, Kalkkiranta Ravintola Bark, Söderkulla Ravintola Nevas, Söderkulla Söderkullan kartano, Söderkulla 12

13 .LRVNLSDOYHOXLWDWDUMRDYDW Gumbon kioski / Gumbo kiosk Gumbostrand Kioski Ruokapaikka, Itäsalmi R-kioski Söderkullassa 6LSRRQSlLYLWWlLVWDYDUDP\\PlO LWlRYDW K-Supermarket, Söderkulla Sale Box, Box Sale Kallbäck, Söderkulla Siwa, Itäsalmi Winberg & Winberg, Itäsalmi Winberg & Winberg, Kauppalaiva Christina Market Vesterskog 6LSRRQVDDULVWRVVDVDDULVWRMlWHSLVWHHWVLMDLWVHYDW Storören Gumbostrand Kalkstrand Spjutsund.XYD6LSRRQVDDULVWRQSDOYHOXWDUMRQWDD 13

14 6,32210$7.$,/81.(+,77b0,668811,7(/0$ Sipoon matkailun kehittämissuunnitelma sisältää kehittämisen vision, tavoitteet ja toimenpiteet. 1HOLNHQWWlDQDO\\VL Kehittämisen lähtökohtia ja mahdollisuuksia arvioidaan oheisen nelikenttä-analyysin avulla, joka perustuu alueen toimijoille tehtyihin haastatteluihin. 1\N\LVHWYDKYXXGHW 6LMDLQWLOlKHOOlSllNDXSXQNLVHXWXDMD NDQVDLQYlOLVWlOHQWRNHQWWll Suomen helpoiten saavutettavissa oleva saaristoalue /XRQWRMDVDDULVWR Erottuu saaristomerestä maaseutumaisen kulttuurimaiseman vuoksi. Saaristo on Suomen helmi.xowwxxul Vanhat kulttuurialueet, ainutlaatuisia kyläkokonaisuuksia eri aikakausilta, vahvat perinteet, käsityöläiset, ammattikalastajat, sipoolaiset, huvilaomistajat ja huvilakulttuuri,qiudvwuxnwxxul Olemassa oleva infrastruktuuri helpottaa toiminnan aloittamista Sipoon sisäväylä 9LUNLVW\VDOXHHW Vapaa-ajan merkityksen kasvaessa tarjoaa helpon vaihtoehdon +DUUDVWXVPDKGROOLVXXGHW Kalastus, melonta, veneily, metsästys, retkiluistelu 1\N\LVHWKHLNNRXGHW,QIUDVWUXNWXXUL Uimaranta puuttuu, parkkipaikkoja vähän, palveluvarustus/-tarjonta ei ole riittävä, rantautumispaikat, saarisatama (Simsalö, Norrkulla), laiturit (risteily- ja tilausliikenne) Storören, Gumbostrand, Kalkstrand, täyden palvelun satamat 1lNHP\VHURWHULRVDSXROWHQYlOLOOl Virkistyskäyttö, maa- ja vesialueiden omistajat, yrittäjät, kunta, asukkaat, kesäasukkaat. Haluttomuus suunnitteluun, mitään ei tapahdu Byrokratia 6LMDLQWL Sipoo on liian lähellä, toisaalta sijainti syrjässä veneilyreiteiltä (mereltä) Sipoon kuntakeskus ei ole meren ääressä 0DDQNl\WW Maa-alueiden hintataso on korkea, kaavoitusprosessi on hidas, rannat rakennettu, vapaita rantoja vähän 3DOYHOXW Vain vähän kaupallisia palveluita /LLNHQQH\KWH\GHW Yhteydet mantereella ja saariin. Vain oman veneen omistaja pystyy vapaammin liikkumaan saaristossa 6DDULVWRPDWNDLOXQVHVRQNLYDLKWHOXW Kesällä Sipoon saariston väkiluku moninkertaistuu mökkiläisten myötä ja palvelu-, pysäköinti ym. tarpeet kasvavat olennaisesti 14

15 7XOHYDLVXXGHQPDKGROOLVXXGHW.\V\QWlNDVYDDWDUYLWDDQOLVllSDOYHOXMD Tarvitaan yrittäjiä: majoitus, elämys, ohjelmapalvelu, vuokraus, kuljetus, huvila- ja veneilypalvelut /LVllYHWRYRLPDLVLDNRKWHLWDMDWDSDKWX PLD Tuotekehitystä, investointeja, markkinointia <KWHLVW\ Porvoo, Helsinki, kunta/yritykset/yhteisöt Kaikki matkailuun liittyvät toimijat mukaan yritykset, kunta, asukkaat - maankäyttö 9DSDDDMDQDVXNNDDW Luo uusia ansaintamahdollisuuksia sipoolaisille, käyttävät entistä enemmän palveluita 7RLPLQWRMHQNHVNLWW\PLQHQ Palvelu- ja matkailukeskittymät, maankäytön suunnittelun mahdollisuudet 6DDULVWRNOXVWHULDMDWWHOX Huolto, rakennus, vartiointi jne. so. palveluklusteri 7DVDSDLQRLQHQNHVWlYlQNHKLW\NVHQPX NDLQHQNHKLWWlPLQHQ Ympäristö-, sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma 7XOHYDLVXXGHQKDDVWHHW 6DDULVWRODLVXXGHQMDNXOWWXXULQVlLO\W WlPLQHQ Sisältö, aitous, vetovoima <ULWWlM\\GHQWRLPLQWD\PSlULVW Toimintaympäristön luominen ja kehittäminen 9XRVDDUHQVDWDPD Vaikutukset mielikuviin, matkailuun ja virkistykseen <PSlULVW QOLNDDQWXPLQHQ Sinilevä Öljykatastrofi <OLNXRUPLWWXPLQHQ Vapaa-ajanrakentaminen, luonto $VXNDVPllUlQNDVYX Palvelut, virkistyskohteet, kunnalliset palvelut 9LVLR Visio kuvaa eri sidosryhmien ja toimijoiden yhteisen tahtotilan eli sen mitä halutaan olla tulevaisuudessa. Visio onpitkäaikainen, haastava päämäärä, jota kohti vuosi vuodelta kuljetaan. Vision määrittämisessä tulee huomioida toimintaympäristö ja ennakoidut muutokset siinä, lähtökohdat, markkina- ja kilpailutilanne. 15

16 Visio voidaan purkaa edelleen tavoitteiksi ja jotta tavoitteisiin päästään määritellään toimenpideohjelma, joka voi sisältää investointeja, tuote- tai muuta kehittämistä. 6LSRRQVDDULVWRMDVLLKHQOLLWW\YlUDQQLNNRDOXHY RQNRUNHDODDWXLQHQPDWNDLOXMDYLUNLVW\VDOXHMRVVDRQPRQLSXROLQHQ MDWRLPLYDSDLNDOOLQHQSDOYHOXWDUMRQWD 7DYRLWWHHW Strategiset tavoitteet Palveluiden laatu ja monipuolisuus, saavutettavuus sekä kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen kehittämisessä luovat korkealaatuisen matkailu- ja virkistysalueen. Saariston liikenteellinen saavutettavuus on parantunut lisääntyneiden liikenneyhteyksien ja liikenneinfrastruktuurin kehittymisen myötä. Liikenteellinen kehittäminen on taloudellisesti ja ekologisesti mielekästä kasvavan kysynnän ja Sipoon asukasmäärän ansiosta. Sipoon saariston palvelut ovat myös kaupallisesti helposti saavutettavissa, koska palvelutarjonta on esillä valikoiduissa sähköisissä jakeluteissä. Sipoon saariston kehittämisessä on tehty toimenpiteitä painopistealueiden osalta, joissa on huomioitu sosiaaliset, ekologiset ja taloudelliset reunaehdot. Alueelle on syntynyt palvelukeskittymiä, joissa toimivat yritykset ja muut toimijat tarjoavat laadukkaita palveluita alueen väestölle ja matkailijoille vuoden eri aikoina. Alueen palvelutarjonta, yritykset ja toimijat ovat verkottuneet sekä muun Sipoon, Porvoon ja pääkaupunkiseudun matkailutarjonnan kanssa. Sipoon saariston ja siihen liittyvien rannikkoalueiden sisäisiä asiakkaita ovat kuntalaiset ja vapaa-ajanasukkaat. Ulkoisia asiakkaita ovat asiakasryhmät, joissa panostetaan laatuun, ei määrään (ei massamatkailua). Alueen elinkeinolla on hyvät toimintaolosuhteet. Konkreettiset tavoitteet Sipoon saariston kehittämiseen osoitetaan riittävästi resursseja varaamalla taloudellisia varoja (hankerahaa) Matkailun (sis. vapaa-ajan asuminen) huomioiminen kunnan elinkeinoohjelmissa ja suunnitelmissa Saaristoklusterin/-foorumin muodostaminen (vapaa-ajan asuminen, maanomistajat, kuntalaiset, elinkeino) Sipoossa on riittävästi laadukasta koti- ja vierassatamakapasiteettia oheispalveluineen ja toimintoineen Virkistysalueiden osalta on varauduttu kasvavan kysynnän vaikutuksiin mm. palveluvarustusten osalta Majoituspalvelutarjonta lisääntyy monipuolisesti Saaristolaiskulttuurin esille tuominen ja vaaliminen Ohjelmapalvelu- ja risteilytarjonnan monipuolistaminen Verkostoitumisen kehittäminen palvelukokonaisuuksien luomiseksi 16

17 Suunnitelmallisen ja tavoitteellisen markkinointiyhteistyön käynnistäminen alueorganisaation kanssa (sis. www-sivut). 6WUDWHJLDWWDYRLWWHLGHQVDDYXWWDPLVHNVL Tavoitteiden saavuttamiseksi tulee valita strategiat, jotka auttavat suuntaamaan toimintaa ja kohdentamaan resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskeisiä strategioita ovat: 5HVXUVRLQWL - Omat resurssit - Ulkoiset resurssit Kehittämisen tueksi tulee osoittaa sekä henkisiä, että taloudellisia resursseja. Eli tarvitaan työpanoksia ja rahaa. Kunnan tulee osoittaa omia resursseja toimintaan, mutta on myös mahdollista hankkeistaa toiminta ja hakea rahoitusta mahdollisesti esim. Central Baltic ohjelmasta. 7RLPLQWDHGHOO\W\VWHQOXRPLQHQ - Sipoon saaristoklusterin määrittäminen Sipoon saaristolle ja rannikkoseudulle tulee määrittää klusteri, joka on laaja-alaisempi kuin pelkästään matkailu- ja vapaa-aika. Klusterin avulla voidaan osoittaa kehittämisen hyöty yritystoiminnassa ja kuntataloudessa esim. kuntalaisille, kunnan päättäjille ja virkamiesjohdolle. Matkailun ja vapaa-ajan kehittämistoimilla on vaikutuksia esim. vähittäiskaupan ja rakentamisen sektoreille. 3DLQRSLVWHLGHQYDOLQWD - Priorisointi (vaikuttavuus, lumipalloefekti ) - Isot asiat / Yritystason asiat. Kehittämisen painopisteet tulee valita, koska kaikkia toimenpiteitä ei voida käynnistää samalla kertaa. Hankkeet, joilla on suuri vaikuttavuus ja jotka mahdollisesti saavat aikaan lumipalloefektin tulee priorisoida. On huomattava, että on olemassa isoja toimintaympäristöön liittyviä asioita, joissa kunnalla on suuri rooli, mutta myös pienempiä yritystason asioita, joissa kunnan rooli on tukeva. 17

18 Kehittämisen painopisteillä pyritään luomaan portti tai gateway saaristoon ja toisaalta kehittämään saaristokohde, joka pystyy hallitusti palvelemaan suuriakin asiakasmääriä. Sipoon asukasmäärän kasvaessa tulee olla valmius pitkällä tähtäimellä kehittää useampikin portteja hyvin liikenneyhteyksien päähän. Kuten Storörenin koko alue, Spjutsund, Kalkstrand. Kehittämisen kohteita ovat myös saavutettavuuden parantaminen sekä palvelutarjonnan ja yhteistyön kehittäminen. Saavutettavuuden parantaminen koskee liikenneyhteyksiä sekä pysäköinti- ja laituripaikkoja. Palvelutarjonnan kehittäminen on esisijaisesti yritystason toimintaa. Yhteistyön kehittäminen koskee niin julkista kuin yksityistäkin sektoria Sipoossa, naapurikaupungeissa ja koko maakunnassa..(+,77b0,672,0(13,7((7 Raportissa on esitetty kehittämistoimenpiteitä, jotka on jaettu toimintaympäristön luomiseen, investointeihin ja tuotekehitykseen sekä yhteistyöhön ja markkinointiin. Kehittämisen fyysiset kehittämiskohteet on kuvattu liitteenä 3 olevassa kartassa. 72,0,17$<03b5,67g1/820,1(1 6DDULVWRQNHKLWWlPLVKDQNH Perustelut Sipoon saariston kehittämiseen tulee osoittaa resursseja esimerkiksi kaksivuotisen hankkeen avulla, koska tavoitteiden saavuttaminen vaatii aktiivista työtä. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on kehittää Sipoon saaristoa ja rannikkoseutua elinvoimaisena toimintaympäristönä niin asukkaille kuin yrityksillekin. Kehittämishankkeeseen tulee palkata osaava projektipäällikkö, joka tuntee paikalliset olosuhteet ja on eri osapuolten hyväksymä. Projektipäällikkö toimii saariston edunvalvojana paikallisiin ja alueellisiin viranomaisiin päin. Projektipäällikön tehtäviä ovat mm. - Saaristoklusterin käynnistäminen ja koordinointi - Saariston kehittämistoiminnan hankkeistaminen ja aktivointi - Yhteistyön koordinointi maanomistajien, kunnan ja yritysten välillä - Hankkia rahoitusta sekä houkutella kaupallisia investointeja saariston kehittämiseksi - Markkinoinnin suunnittelu ja toteutus. Kustannusarvio Vastaavan tyyppisten hankkeiden kustannusarviot ovat noin euroa. Rahoituslähteinä EU, valtio, maakunta, kunta ja yksityiset. Itä-Uudenmaan liiton saariston kehittämisraha on yksi mahdollinen rahoituslähde. Aikataulu Esimerkiksi Central Baltic- hankkeen hakuaika alkanee syksyllä 2007, jolloin hanketoiminta voisi alkaa alkuvuodesta Hankkeen alustava kesto on kaksi vuotta. 18

19 $OXHHOOLVHWNRNRQDLVVXXQQLWHOPDW Perustelut: Kysyntäpaine vapaa-ajanpalveluja kohtaan sekä saaristossa että rannikkoalueilla kasvaa. On todennäköistä, että venepaikkoja ja palveluita tarvitaan huomattavasti lisää tulevina vuosina. Lisäksi muiden palveluiden ja toimintojen toiminnalliset ja maankäytölliset konseptit tulee laatia tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Matkailukeskuksissa ja keskittymissä on yleistynyt Master Planien laadinta. Master Planissa linjataan alueen tulevaisuus suunnitelmallinen ja järkevä kehitys varmistaen. Lisäksi määritellään kehittämisen tavoitteet sekä konkreettinen toimenpideohjelma tavoitteisiin pääsemiseksi. Master Plan toimii myös markkinointivälineenä sijoittajille ja toimijoille. Master Plan tulee laatia ensimmäisessä vaiheessa Storörenin alueella, koska sinne kohdistuu suurin kysyntäpaine. Seuraavissa vaiheissa suunnitelmat laaditaan Kalkstrandiin ja Spjutsundiin. Kustannusarvio Kokonaissuunnitelman kustannusarvio kohteesta ja suunnitelman sisällöstä sekä laajuudesta riippuen on noin euroa. Useamman suunnitelman laatiminen yhtä aikaa luo synergiaa ja luo kustannussäästöjä. Valtakunnallisessa matkailustrategiassa kannustetaan matkailukeskittymien suunnitelmalliseen kehittämiseen. Esimerkkikohteissa suunnitelmia on rahoitettu mm. TE-keskusten myöntämillä toimintaympäristötuilla. Aikataulu Rahoituksen varmistuttua. I vaihe: Storörenin Master Plan II vaihe: Kalkstrandin Master Plan III vaihe: Spjutsundin Master Plan 1RUUNXOODODQGHWLQNHKLWWlPLVVXXQQLWHOPD Perustelut: Sipoon saaristo tarvitsee vetovoimaisen vierailukohteen, jonka kantokyky riittää isompien asiakasmäärien vastaanottoon. Norrkullalandetiin on viriämässä yritystoimintaa ja kunta on alueella merkittävä maanomistaja. Suunnitellun yritystoiminnan lisäksi alueelle voi sijoittua myös muita toimintoja. Kohteen suunnittelussa tulee erityisesti huomioida saaristoluonnon ominaispiirteet ja niiden vaikutus uusien toimintojen mitoitukseen. Kustannusarvio Kehittämissuunnitelman kustannusarvio on noin euroa. Alueen suunnittelu palvelee suoraan myös alueen yrityksiä, jolloin rahoitukseen tulee saada myös yritysrahoitusta. Aikataulu Suunnittelu voidaan aloittaa välittömästi rahoituksen selvittyä. 19

20 6LSRRQODKWL Perustelut: Sipoonlahden alue on saavutettavuudeltaan Suomen paras portti saaristoon matkailijoiden näkökulmasta. Sijainti Turku-Pietari moottoritien varrella pääkaupunkiseudun läheisyydessä on ylivertainen. Myös olemassa olevat liikenneratkaisut (moottoritien liittymä, palveluasema, yhteydet Sipoon tieverkkoon) sekä saavutettavuus meriteitse mahdollistavat toiminnan jopa laajamittaisen kehittämisen. Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla voidaan luoda vetovoimainen alue erityyppisten sijoittajien ja operaattoreiden näkökulmasta. Alue sopisi mm. Saaristokeskuksen ja/tai hotellin/kylpylän sijaintipaikaksi. Suurimittakaavaisella toiminnalla on kerrannaisvaikutuksia ympäristön palveluelinkeinolle. Ympäristöön voi sijoittua lisäksi edellä mainittua toimintaa tukevia ja hyödyntäviä yrityksiä/palveluita. Kustannusarvio: Ideasuunnitelma, toteutettavuussuunnitelma, kustannusarvio euroa. Aikataulu Suunnittelu voidaan aloittaa välittömästi rahoituksen selvittyä. Tavoitteena on, että kokonaissuunnitelman maankäyttöosiolla voitaisiin ohjata yksityiskohtaisempaa juridista maankäytön suunnittelua.,19(672,11,7-$7827(.(+,7<6 6DDYXWHWWDYXXGHQSDUDQWDPLQHQ Ensisijaisia konkreettisia investointeja vaativia toimenpiteitä on saavutettavuuden parantaminen, joihin luetaan satamatoimintojen kehittäminen ja pysäköintimahdollisuuksien parantaminen. Kehittäminen kannattaa keskittää olemassa olevien kohteiden laajentamiseen ja laadun parantamiseen. Haastatteluissa ja yleisötilaisuudessa esitettyjä kehittämiskohteita ovat Kalkstrand, Kallbäck, Söderkulla, Sipoonlahti, Spjutsund, Storören ja Eriksnäs, joista erityisiksi kehittämiskohteiksi on osoitettu Storören, Kalkstrand, Spjutsund ja Sipoonlahti. Sekä laituri- että pysäköintikapasiteetin osalta kehittämistarve on huomattava. 3DOYHOXWDUMRQQDQNHKLWWlPLQHQ Palvelutarjontaa tulee kehittää laadullisesti ja määrällisesti. Palvelutarjonnan kehittämisvastuu on ensisijaisesti yrityksillä, mutta julkisten virkistyspalveluiden osalta kehittämisvastuu on kunnalla. Virkistystarjonta Nykyisen ja tulevaisuudessa kasvavan kuntalaisten määrän tarpeisiin tulee varata riittävästi virkistysalueita. Ongelmana on esiin noussut yleisen uimarannan tarve, joka sijaitsisi meren rannalla. Lisäksi tulee ylläpitää ja kehittää muita yleisiä palveluja, kuten reitistöjä, nuotiopaikkoja, rantautumispaikkoja, käymälöitä jne. Ohjaamalla kysyntää hyvätasoisiin, laadukkaisiin ja helposti saavutettaviin kohteisiin, vähennetään negatiivisia ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia, esim. luonnon kuluminen ja roskaantuminen, saariston vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden yksityisyys. 20

Hyvä lukija. Mukavaa kesää! Ritva Wallén Sipoon saaristovaltuuskunnan puheenjohtaja puh. 0400 449 791, ritvawallen@gmail.com

Hyvä lukija. Mukavaa kesää! Ritva Wallén Sipoon saaristovaltuuskunnan puheenjohtaja puh. 0400 449 791, ritvawallen@gmail.com Hyvä lukija Tässä esitteessä on tietoja saariston palvelutarjonnasta ja tapahtumista kesällä 2016. Ota mielellään yhteyttä, jos sinulla on saaristoon ja sen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, joihin saaristovaltuuskunta

Lisätiedot

Joensuun tilan venesatama: kesätori, elävää musiikkia, viikinkipolku lauantaisin 6.6. 29.8. Järjestäjä: Joensuun Tila Oy

Joensuun tilan venesatama: kesätori, elävää musiikkia, viikinkipolku lauantaisin 6.6. 29.8. Järjestäjä: Joensuun Tila Oy Hyvä lukija Tässä esitteessä on tietoja saariston palvelutarjonnasta ja tapahtumista kesällä 2015. Ota mielellään yhteyttä, jos sinulla on saaristoon ja sen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, joihin saaristovaltuuskunta

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Laajavuoren alueen master plan

Laajavuoren alueen master plan Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

saimaan virkistysalueyhdistys ry

saimaan virkistysalueyhdistys ry saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.

Lisätiedot

Savonlinnan kaupungin matkailualueet. Tausta-aineistoa

Savonlinnan kaupungin matkailualueet. Tausta-aineistoa Savonlinnan kaupungin matkailualueet Tausta-aineistoa Savonlinnan matkailun kehittämisen lähtökohdat Savonlinna on Suomen järvimatkailun pääkaupunki Matkailu kehittyy myönteisesti ja kiinnostaa myös sijoittajia

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Tytyrin Elämyskaivos

Tytyrin Elämyskaivos Tytyrin Elämyskaivos Mikä on Tytyrin Elämyskaivos? Tytyrin Elämyskaivos Lohjalla on ainutlaatuinen ja kansainvälisesti kiinnostava matkailukohde. Toimivassa kalkkikivikaivoksessa, syvällä maan uumenissa,

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Aktiivisille ihmisille rakennettu aktiviteettikeskus. Paikka on aidosti ympärivuotinen. Jatkuvaa yhteistyötä, kehittämistä

Lisätiedot

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 KESKI-SUOMEN SUOMEN MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 Keski-Suomen matkailun nykytila Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutus K-S v. 2002 oli yht. 361 milj.,

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä MATKAILUSTRATEGIA 27 21 Tiivistelmä 1. STRATEGISELLA SUUNNITTELULLA HYVIÄ TULOKSIA Edellinen Lapin matkailustrategia vuosille 23-26 on ohjannut maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä strategisesti

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Opastetilaisuus 8.10.2014 Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Teijon kansallispuistosta kasvun eväät hanke 2014-2015 Opastetilaisuuden yhteenveto 8.10.2014 Tilaisuudessa keskusteltiin saavutettavuudesta

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Mäntyharjun keskustan kehittäminen

Mäntyharjun keskustan kehittäminen Mikkelin seudu vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 30.5.2014 Martti Wilhelms Projektipäällikkö Mäsek Oy / Mäntyharju Projektin tavoitteet (08/2012 06/2014) Löytää Mäntyharjun keskustan kehittämismahdollisuudet

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Laki saariston kehityksen edistämisestä 26.6.1981/494; sisältää säännökset mm:

Laki saariston kehityksen edistämisestä 26.6.1981/494; sisältää säännökset mm: Laki saariston kehityksen edistämisestä 26.6.1981/494; sisältää säännökset mm: - Saariston käsite - Peruspalvelut - Saaristokuntien ja saaristo-osakuntien määräämisen perusteet - Taloudellinen asema -

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot