Yli Hyvä Juttu palokuntatoiminnasta tukea nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Brita Somerkoski, THL Seinäjoki

Transkriptio

1 Yli Hyvä Juttu palokuntatoiminnasta tukea nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Brita Somerkoski, THL Seinäjoki

2 Koulutuksen sisältö Klo Tervetuloa Pelastusylitarkastaja Risto Kekki, Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Pelastusjohtaja Harri Setälä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Klo Nuorten syrjäytymisuhkaan liittyviä haasteita Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki, Seinäjoen kaupunki Klo Nuorten syrjäytyminen poliisin näkökulmasta: Yhteistyölle paikkoja Urpo Lintala, Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos Klo Yli Hyvä juttu toimintamalli pähkinänkuoressa Suunnittelija Brita Somerkoski, THL

3 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Ohjelma sisältää hallituskauden valtakunnalliset lapsija nuorisopoliittiset tavoitteet alueelliselle ja paikalliselle ohjelmatyölle. Se toteuttaa myös hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseksi.

4 Kehittämisohjelman strategiset tavoitteet: Lapset ja nuoret kasvavat aktiivisiksi ja yhteisvastuuta kantaviksi kansalaisiksi. Lapset ja nuoret voivat osallistua tasavertaisesti kulttuuri- ja liikunta- ja vapaa-ajantoimintaan. Nuoret työllistyvät ja nuorten työllisyysaste paranee. Yhdenvertaisuus toteutuu. Tytöillä ja pojilla on tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet. Nuorilla on mahdollisuus asua ja elää itsenäisesti. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on lähtökohdistaan riippumatta mahdollisuus saada korkeatasoinen koulutus. Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Lasten, nuorten ja perheiden asioita hoidetaan osaavasti ja hyvässä yhteistyössä

5 Kolmas sektori ja sosiaaliset verkostot Kunnat odottavat kolmannelta sektorilta ja järjestöiltä panosta kaikkein eniten juuri sosiaalisten verkostojen, niitä vahvistavan ihmisten välisen kanssakäymisen sekä toiminnallisen yhteisöllisyyden rakentajana. Kolmatta sektoria ei voida tarkastella ilman, että puhutaan myös arvoista ja ihmisten motivaatiosta osallistua järjestötoimintaan. Hyvänen aika! Jos meillä ei olisi tätä toimintaa, tämä olisi yhtä pimeetä kuin S-marketin parkkipaikka iltaisin. Eihän täällä olisi yhtään mitään. (Eräs kunnanjohtaja Pihlajan tutkimuksessa kolmannesta sektorista) Pihlaja, R Kolmas sektori ja julkinen valta. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 61

6 Eväitä syrjäytymisen ehkäisyyn? --Syrjäytymisen ehkäisy lähtee perusasioista. Lapsuuden hyvinvoinnista, koulutuksesta ja osallistavista harrastuksista sekä omien vahvuuksien löytämisestä. Vaikeuksiin joutuneiden perheiden auttaminen oikeaaikaisesti tuo merkittäviä inhimillisiä ja myös taloudellisia hyötyjä. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson Hyvät eväät elämälle -seminaarissa, jonka sosiaalija terveysministeriö järjesti 14. kesäkuuta Helsingissä.

7 Eväitä syrjäytymisen ennalta ehkäisyyn? Nuoret itse korostavat ystävien ja sosiaalisen tuen merkitystä. Tämä ei ole niinkään lainsäädäntö- tai raha-asia, vaan keskeistä on järjestötoiminta. "Moni syrjäytymässä oleva, kuten maahanmuuttaja, on urheilun kautta päässyt kiinni yhteiskuntaan. Samoin monet järjestöt tekevät fantastista työtä syrjäytymisriskissä olevien nuorten tavoittamisessa ja tukemisessa. THL:n pääjohtaja Pekka Puska Hyvät eväät elämälle seminaarissa, jonka sosiaali- ja terveysministeriö järjesti 14. kesäkuuta Helsingissä

8 Kumppanuus Kumppanuuden perusrakennusaineet ovat luottamus, tietopääoma ja lisäarvo. Haasteena on kolmannen ja julkisen sektorin erilaisuus. Kuntien toimintatavat, toimintakulttuuri ja resurssit ovat toisenlaiset kuin järjestöjen, vaikka toiminnan tavoitteet, ihmisten hyvinvoinnin edistäminen sekä se, ettei toiminnalla tavoitella taloudellista voittoa, olisivatkin yhteneväiset.

9 Sopimuspalokunta kunnallisena toimijana Sopimuspalokunnat eli VPK:t ovat itsenäisiä yhdistyksiä, jotka järjestävät jäsenilleen toimintaa VPK:illa on oman päätöksensä mukaan nais-, soittokunta-, nuorisoja hälytysosastotoimintaa VPK-yhdistyksillä on sopimus aluepelastuslaitosten kanssa hälytystoimintaan osallistumisesta. Tästä alueellinen pelastustoimi maksaa VPK:ille korvauksen sopimuksen mukaan. On tavallista, varsinkin Pohjanmaalla, että nuoriso-osasto on liitetty suoraan aluepelastuslaitoksen organisaatioon

10 Sopimuspalokunta ja viranomaiset sopimuspalokunnat toimivat hälytystehtävissä saumattomassa yhteistyössä poliisi- ja pelastusviranomaisten kanssa yhteistyöhön asettaa haasteita se, että useimmat sopimuspalokuntalaiset ovat virka-aikaan ansiotyössä nuoriso-osastojen ohjaajat eivät ole kasvatusalan ammattilaisia

11 Sopimuspalokunta ja viranomaiset suuri osa nuoriso-osaston ohjaajista on miehiä harrastukseen liittyy toiminnallisuus, ohjeiden noudattaminen ja kurinalaisuus osa toimintaa on jälkien siivoaminen ja varustehuolto toiminta on ilmaista

12 Yli Hyvä Juttu toiminnan tarkoitus Ohjata syrjäytymisvaarassa olevia 7 17-vuotiaita nuoria palokuntanuorisotoimintaan Luoda yhteistyöverkosto paikallisten palokuntien ja sosiaali-, sivistys- ja nuorisotoimen kanssa Kouluttaa palokuntien nuorisotyönohjaajia nuorten kohtaamiseen, nuorten kanssa toimimiseen ja varhaiseen puuttumiseen Tiedottaa sosiaali-, sivistys- ja nuorisotointa palokuntanuorisotoiminnasta Saada uusia nuoria kiinnostumaan palokuntatoiminnasta

13 Palokuntanuorisotoiminnan vahvuudet Antaa yksinäisille nuorille mahdollisuuden kuulua vertaisryhmään Yksilöllisyyden korostamisesta yhteisöllisyyteen -> vähentää koettua poikkeavuutta Toiminnassa mukana olevat mies- ja naispuoliset ohjaajat antavat turvallisen aikuisen mallin -> kontaktin luominen tekemisen avulla Osallistuminen toimintaan, jossa on selkeät säännöt ja rajat Valmiuksia ja taitoja toimia arkielämän yllättävissä tilanteissa Kipinä ammattiin Ilmainen harrastus

14 Yli Hyvä Juttu 2012 Palokunta 1. Palokunta jakaa kirjeet ja esitteet, joissa esitellään palokuntanuorten toimintaa ja kutsutaan mukaan harrastukseen. 2. Palokuntanuoret kertovat toiminnastaan yleisötapahtumissa ja kouluissa. Sovitaan yhdyshenkilöistä, joille materiaalit toimitetaan. Nuorisotoimi Sosiaalitoimi Koulut Sosiaalityöntekijät, koulukuraattorit, opettajat ja kuntien etsivää nuorisotyötä tekevät 1. etsivät omalta toimialaltaan lapset ja nuoret, jotka hyötyvät harrastuksesta 2. lähettävät lapsen tai nuoren vanhemmille kirjeen, jolla kutsutaan mukaan palokuntanuorten toimintaan. Vanhemmat yhdessä lapsen tai nuoren kanssa päättävät osallistumisesta. Palokunnat eivät saa tietoa siitä, ketkä lapsista tai nuorista ovat tulleet mukaan toimintaan tätä kautta.

15 Palokuntanuorisotoiminnalla hyvät mahdollisuudet syrjäytymisen ehkäisyyn Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemisessa on tärkeää vapaa-ajan toimintaan panostaminen Jokaisella nuorella tulee olla vähintään yksi harrastus, jossa on mahdollisuus vertaistukeen Vertaisryhmään kuulumisen tärkeys korostuu erityisesti maahanmuuttajaperheiden ja monikulttuuristen perheiden lapsilla ja nuorilla Palokuntanuorisotoiminta koetaan vahvana ja vakaana harrastuksena, joka antaa valmiuksia ja taitoja toimia myös arkielämän yllättävissä tilanteissa

16 Kenelle? Kohderyhmänä ovat vuotiaat lapset ja nuoret maahanmuuttajataustaiset, sosiaalisissa tilanteissa syrjäänvetäytyvät, itsensä yksinäisiksi tuntevat ja rajoja tarvitsevat lapset ja nuoret, sekä lapset ja nuoret, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan palomiestaitojen lisäksi monia yleishyödyllisiä taitoja tai ovat ilman vertaisryhmää.

17 Palokuntanuorten vertaisryhmästä tukea Palokuntanuorisotoiminnan vahvuutena voidaan pitää nuorten osallisuuden edistämistä, sillä parhaimmillaan se antaa nuorelle kokemuksen tulla kuulluksi ja arvostetuksi omana itsenään Samalla se edistää nuoren yhteisöllisyyttä tarjoamalla vertaisryhmän Palokuntanuorisotoimintaa tarjotaan koko ikäluokalle ja kaikille niille lapsille ja nuorille, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan palomiestaitoja sekä monia yleishyödyllisiä taitoja, kuten ensiapua ja alkusammutusta

18 Hankkeen herättämät mielikuvat ja pelot Palokunnissa pelättiin Yhteistyökumppanina julkinen sektori, erityisesti sosiaalitoimi epäsosiaalisen aineksen mukaan tuleminen toimintaan julkisuuskuvan muuttuminen ja leimautuminen yhteistyön tekeminen vaikeiden perheiden kanssa Palokunnissa opittiin. Sosiaalitoimen asiakas ei ole tyypillistä asiakasta kaikista yhteiskuntaluokista lyhytaikaisia ja pitkäaikaisia asiakkuuksia kuten terveydenhuollossa sosiaalitoimen asiakkuus on salassa pidettävää tietoa

19

20 Kasvattaja: kiinnitä huomiota luvattomaan tulen käsittelyyn tulitikkujen raapimista sytyttimellä tai muulla välineellä sytyttelyä tai polttelua ilman lupaa palavan kynttilän kanssa leikkimistä ilotulitteiden ja räjäytteiden luvatonta käyttöä

21 Yhteydenotot Brita Somerkoski Suunnittelija, THL brita.somerkoski(a)thl.fi Jaana Markkula Tutkija, THL jaana.markkula(a)thl.fi Valtteri Tervala Järjestöpäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö valtteri.tervala(a)spek.fi