Lausunto ID (5) Poliisitarkastaja Mikko Eränen POL

Transkriptio

1 Lausunto ID (5) Poliisitarkastaja Mikko Eränen POL Eduskunta Hallintovaliokunta HaV@eduskunta.fi Viite: Eduskunnan hallintovaliokunnan pyyntö Poliisihallituksen lausunto hallituksen esityksestä (HE vp) eduskunnalle laeiksi turvallisuusselvityslain ja kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 20 a :n muuttamisesta Asia Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt muiden ohella Poliisihallitukselta asiantuntijalausuntoa hallituksen esityksestä laeiksi turvallisuusselvityslain ja kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 20 a :n muuttamisesta. Hallituksen esityksellä muutettaisiin turvallisuusselvityslakia (726/2014) siten, että Suojelupoliisista tulisi sisäministeriön hallinnonalalla ainoa toimivaltainen viranomainen turvallisuusselvitysten laatimisessa. Lisäksi laissa oleva poikkeus turvallisuusselvityksen maksullisuudesta ei enää koskisi sisäministeriön hallinnonalan viranomaisen tai oppilaitoksen hakemusta. Edelleen lakiin ehdotetaan tehtäväksi joitain teknisiä korjauksia. Tämän ohella lakiin kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista ehdotetaan teknistä korjausta muutoksenhaun osalta. Nyt kyseessä olevassa asiassa Poliisihallitus on lausunut sisäministeriölle (POL ). Lisäksi asialla todetaan olevan suoria vaikutuksia parhaillaan valmistelussa olevaan päivitykseen sisäministeriön asetuksesta poliisin suoritteiden maksullisuudesta (1484/2015). Lausunto Yleistä Hallituksen esitystä pidetään perusteltuna, oikeustilaa sisäministeriön hallinnonalalla selventävänä, sekä pääpiirteissään kannatettavana. Uudistuksella selkiytettäisiin ja tehostettaisiin turvallissuuselvitysten taustalla olevia rakenteita, erityisesti toiminnon keskittämisen kautta. Jäljempänä kiinnitetään huomiota niihin esityksessä mainittuihin turvallisuusselvityslain muutoksiin, joilla on tai tulisi olemaan merkitystä koko poliisin toimialalle. Samalla todetaan, ettei kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 20 a :n muuttamisesta ole lausuttavaa. POLIISIHALLITUS Asemapäällikönkatu14, PL 22, HELSINKI kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi Puh , Faksi poliisi.fi

2 Lausunto ID (5) Turvallisuusselvitysten keskittämisestä Suojelupoliisille Suojelupoliisin tehtäviin on jo vuosia kuulunut perusmuotoisten ja laajojen turvallisuusselvitysten tekeminen poliisissa. Lisäksi aiemmin paikallispoliisissa tehtiin suppeita turvallisuusselvityksiä Suojelupoliisin ohella. Poliisihallitus on määrännyt poliisin aikaisemman organisaatiorakenteen aikana suppeisiin turvallisuusselvityksiin liittyvät tehtävät Suojelupoliisille vuoden 2016 alusta lukien. Hallituksen esityksessä määräyksen sisältö kodifioitaisiin lakiin. Laissa säätäminen on perusteltua toimivan keskittämisjärjestelyn vakiinnuttamiseksi erityisesti Suojelupoliisin muuttunut organisatorinen asema huomioiden. Hallituksen esityksessä esiintuotuja keskittämisellä tavoiteltuja etuja pidetään realistisina ja tärkeinä erityisesti systemaattisuuden varmistamiseksi. Samalla tuodaan esiin, että vuoden 2016 ensimmäisten kuukausien perusteella suppeiden turvallisuusselvitysten käsittelyajat ovat keskittämisestä huolimatta tai siitä todennäköisesti johtuen pidentyneet ajoittain. Syksyyn mennessä tilanne on kuitenkin korjaantunut ja käsittelynopeus on odotetulla tasolla normaalin käsittelyajan puitteissa. Poliisitoiminnan sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi on tärkeää löytää ja ylläpitää rakenteita, joilla käsittelyaikojen pituus minimoidaan. Yhtenä sellaisena voidaan nähdä turvallisuusselvitysrekisterin käyttöoikeuksien laajentaminen, jota arvioidaan jäljempänä erikseen. Lisäksi turvallisuusselvitysprosessin käsittelyaikojen tavoitetila tulee määritellä ja prosessin sujuvuuden seuranta varmentaa. Suojelupoliisin turvallisuusselvitystoimintoon nimenomaisesti kohdennetut resurssit on perusteltua säilyttää. Toimenpiteillä on jatkossakin varmistettava, että Poliisihallituksen ja sen alaisten poliisiyksiköiden oman toiminnan riskienhallintamekanismina turvallisuusselvitysten saatavuus taataan tehokkaasti. Muutokset maksuvelvollisuudesta poikkeamiseen Huomiota kiinnitetään erityisesti hallituksen esityksen tavoitteeseen poistaa turvallisuusselvityslain 60 :n 2 momentti. 1 Voimassa olevan kyseisen lainkohdan mukaan maksua ei peritä sellaisen henkilöturvallisuusselvityksen laatimisesta, jonka toimivaltainen viranomainen tekee saman hallinnonalan toisen viranomaisen tai oppilaitoksen hakemuksesta. Hallituksen esityksessä mainitun muutoksen myötä tämä erillisoikeus poistuisi ja maksullisuudesta tulisi pääsääntö myös saman hallinnonalan sisällä. Esitetyllä muutoksella tulisi olemaan merkittäviä kustannusvaikutuksia, erityisesti ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtävässä hanke- ja palvelutoiminnassa. Poliisihallituksen resurssiyksikön arvion mukaan kustannusnousu olisi koko poliisin osalta noin euroa vuodessa, jos vuositasolla tehtävistä noin turvallisuusselvityksestä merkittävä osa olisi perusmuotoisia. Hallituksen esityksen taloudellisten vaikutusten arvioissa poliisi- 1 Ehdotetun lainkohdan poiston vaikutukset tuodaan sellaiseen esiin kokonaistilanteen kuvaamiseksi, mutta samalla huomautetaan, että poliisille koituvia kustannusvaikutuksia voidaan sisäministeriön niin päättäessä osin lieventää valmisteilla olevassa sisäministeriön asetuksessa poliisin suoritteiden maksullisuudesta.

3 Lausunto ID (5) organisaation kustannusten määräksi on arvioitu euroa + Poliisiammattikorkeakoulun euroa. Huomattavaa on, ettei lukuihin ole sisällytetty hallinnollisia kuluja, kuten laskujenkäsittelyn ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) laskuttamia palvelumaksuja. On kuitenkin selvää, että laskutukseen liittyviä välillisiä kustannuksia tulisi syntymään. Muutoksen myötä poliisin toimialan sisällä rahaa siirrettäisiin virastolta toiselle tilanteissa, joissa poliisiyksiköillä ei ole turvallisuuden varmistamiseksi juurikaan harkintavaltaa siitä tehdäänkö turvallisuusselvitys vai ei. Sitä vastoin kyse on lainmukaisesta velvollisuudesta. Velvollisuuden täyttämisen asettaminen maksulliseksi on ongelmallista erityisesti kun taustalla on kyse poliisin luotettavuuden ja sitä kautta valtion sisäisen kokonaisturvallisuuden varmistamisesta. Silloin kun harkintavaltaa edes osin jäisi, vaarana on, että turvallisuusselvitysten taso (suppea/perus) määriteltäisiin hinnan mukaan, eikä määritellyn tehtävän tason perusteella. Selvitysten hinnoissa on merkittävä ero ja siitä johtuen selvittävä viranomainen saattaa säästösyistä pyrkiä pääsääntöisesti teettämään suppean turvallisuusselvityksen, erityisesti nykyisessä tiukan talouskurin aikaisessa olosuhteessa. Kriittisimmät rekisterit (esim. EPRI 2 ) jäävät tällöin pois selvityksestä. Tällä on merkitystä erityisesti poliisin rakennushankkeissa, joissa selvityksiä tehdään useita satoja. Kustannusten välttelyn seurauksena poliisin turvallisuusriski kasvaisi. Muutoksen käytännön vaikutukset olisivat edellä todetut, vaikka samanaikaisesti valtionhallinnossa on pyritty hallinnon ja toimialan sisäisestä laskuttamisesta nimenomaisesti eroon muun muassa sen aiheuttaman hallinnollisen lisätyön vuoksi. Täydentäen todetaan, huomioiden sisäministeriön alaisuudessa toimivan Suojelupoliisin luonne omana kirjanpitoyksikkönään, että poliisi on luopunut vuodesta 2014 lähtien poliisiyksiköiden välisestä sisäisestä laskuttamisesta. Suojelupoliisin organisatorisen aseman muuttumisesta huolimatta tätä tulisi analogisesti soveltaa pääsääntönä koko poliisin toimialalla. Lisäksi todetaan, että poliisilaitoksista on siirretty Suojelupoliisiin kahdeksan virkamiestä suppeiden turvallisuusselvityksien tekoon. Siirrot on vähennetty poliisilaitosten htv-kehyksissä. Näin ollen poliisista on jo kertaalleen osoitettu merkittävä panostus turvallisuusselvityksien olosuhteiden mahdollistamiseksi. Mainittu tulee ottaa huomioon kustannusvaikutusten taustalla. Kokonaisuutena maksuvelvoitteen laajentaminen poliisin toimialan sisälle olisi hallinnollisen lisätyön johdosta tarpeetonta ja byrokratiaa lisäävää. Kehitystä, jonka perusteella poliisiyksiköt suorittaisivat maksuja toisilleen, ei pidetä lähtökohtaisesti kannatettavana erityisesti kun kyse on virkatyönä tehtävästä perustoiminnasta. Jo nykyisellään kustannusvastaavat turvallisuusselvitykset olisi hallinnonalan sisällä tarkoituksenmukaista kattaa Suojelupoliisin kehyksestä tai sille muutoin kohdennetuista toimintaeristä. Nyt ehdotettu muutos aiheuttaa 2 epäiltyjen rekisteri

4 Lausunto ID (5) sen, että ainakin poliisiyksiköiden kustannuksia vastaava määrärahalisäys tulisi tehdä joka tapauksessa sisäministeriön hallinnonalan eri toimintamenomomentille. Mainitut vaikutukset muodostanevat yhdessä sellaisen valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n 4 momentin mukaisen erityisen syyn, jonka perusteella maksuvelvollisuuden muutoksesta olisi ainakin poliisin toimialan sisällä perusteltua pidättäytyä. Paremmin nykyinen koko hallinnonalan maksuttomuusperuste tulisi säilyttää ja sitä kautta varmistaa, etteivät valtionhallinnon turvallisuusviranomaisten rakenteet vaarannu mahdollisten kustannusten välttelyn seurauksena. Poliisin toimialan viranomaisten tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, vaan turvallisuutta. Sisäministeriön päätösvallassa on maksuperustelain 8 :n mukaisesti määrittää mistä sen hallinnonalan suoritteista maksu mahdollisesti peritään pääsäännöistä poiketen 3. Tätä täydentäen todetaan, että vaikka maksuvelvollisuudesta poikkeamiseen olisi valtion maksuperustelain 6 :n 4 momentin mukainen erityinen syy tai hallituksen esityksessä yksilöity oikeudenhoitoon liittyvä syy poikkeamiseen realisoituisi sisähallinnon turvallisuuden varmistamisen kautta, eivät nämä vaikutukset poistaisi tulkintaongelmia. Tulkintaongelmien välttämiseksi ainakin poliisin toimialan maksuttomuus olisi tarpeen edelleen kirjoittaa selvästi auki laissa. Poliisin kustannusvaikutukset, sopimuskumppanien henkilöstölle tehtävissä turvallisuusselvityksissä Hallituksen esitys voidaan osin nähdä kannustimena poliisin nykyisin maksuttomana hoitamien turvallisuusselvitysten kustannusten kanavoimiseksi kolmansille. Tällä tarkoitetaan sitä, että suuri osa nykyisin poliisin hankkimista turvallisuusselvityksistä tehdään poliisin tiloissa työskentelevien sopimuskumppanien työntekijöiden (esim. poliisin tiloissa toimivat siivoajat ja rakennusmiehet) nuhteettomuuden varmistamiseksi. Mikäli turvallisuusselvitykset ohjattaisiin sopimuskumppanien hankittaviksi, olisi kuitenkin varsin todennäköistä, että kulut upotettaisiin sopimuksien kautta joka tapauksessa poliisin kannettavaksi. Sopimuskulu pitäisi sisällään todennäköisesti sekä kiinteän Suojelupoliisin perimän maksun että sopimuskumppanin hallinnollisen kulun. Tästä huolimatta poliisiyksiköissä jouduttaisiin vielä monesti varmistamaan, että sopimuskumppanin hankkima turvallisuusselvitys olisi riittävä nimenomaan sitä tehtävää silmälläpitäen, mihin henkilö on kulloinkin tulossa. Tämä on välttämätöntä turvallisuustason varmistamiseksi, mutta aiheuttaa poliisissa hallinnollista työtä. Näin ollen poliisin kannettavaksi tulevat todennäköiset välilliset ja välittömät kulut saisivat aikaan sen, että kustannusvaikutukset poliisiyksiköille, kolmansien hankkimissa turvallisuusselvityksissä ylittäisivät Suojelupoliisin perimän maksun määrän. Mitkä euromääräiset laskennalliset vaikutukset tulisivat olemaan, on kuitenkin epäselvää. Keskeisintä joka tapauksessa on, ettei mahdollinen kustannusten välttely vaaranna turvallisuustasoa. 3 ks. edellä alaviite 1.

5 Lausunto ID (5) Tietojen luovuttaminen turvallisuusselvitysrekisteristä Turvallisuusselvityslain 50 :n 2 momentin muutoksen myötä käyttöoikeus turvallisuusselvitysrekisteriin laajennettaisiin muun ohella sisäministeriön hallinnonalan viraston nimeämiin virkamiehiin. Näin toimittaisiin, jotta voimassa olevia turvallisuusselvityksiä voitaisiin tarkastaa ja välttyä turhilta hakemuksilta. Tätä uudistusta pidetään kannatettavana ja samalla todetaan, että teknistä mahdollisuutta on perusteltua edistää pikaisesti, jotta rekisteri tulisi tarkoitettuun käyttöön heti lain voimaantullessa tai ainakin mahdollisimman nopeasti voimaantulon jälkeen. Yksityiskohtana kiinnitettään samalla huomiota ehdotetun 50 :n 2 momentin Suojelupoliisi voi -muotoiluun. Laissa olisi perusteltua toiminnan tehokkuuden, tarpeettoman työn ja kustannusten välttämiseksi käyttää 50 :n 1 momentin kanssa systemaattista muotoilua: Suojelupoliisi antaa. Näin varaumia tiedon antamiseen ei jätettäisi, jolloin uusien turvallisuusselvityksen tarvetta voitaisiin arvioida kaikissa tapauksissa ja välttyä siten tarpeettomalta työltä ja kustannuksilta.