RAHANPESURIKOKSET OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ VII

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAHANPESURIKOKSET OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ VII"

Transkriptio

1 KESKUSRIKOSPOLIISI CENTRALKRIMINALPOLISEN Rahanpesun selvittelykeskus RAHANPESURIKOKSET OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ VII Taina Neira, Juha Perämaa ja Pekka Vasara 2/2003 Päivittänyt Viivi Jantunen 8/2014

2 Keskusrikospoliisi Tiedusteluosasto Rahanpesun torjunta Rahanpesun selvittelykeskus Jokiniemenkuja 4, PL Vantaa Puh Faksi rahanpesu.krp(at)poliisi.fi i

3 SISÄLLYS KIRJALLISUUTTA JA VIRALLISLÄHTEITÄ V 1 RAHANPESUSTA JA TUTKIMUKSESTA RAHANPESUN KRIMINALISOINTI JA TOTEUTTAMISTAVAT RAHANPESU EROTTAMINEN KÄTKEMISRIKOKSESTA RAHANPESUN YRITYS JA RAHANPESUUN LIITTYVÄT PYKÄLÄT RIKOSLAISSA RAHANPESUN TOTEUTTAMISTAVAT Rahanpesun vaiheet Rikoslaissa rangaistavaksi säädetyt tekotavat Rahanpesu ja tekijän erityinen asema RAHANPESU JA SEN TAUSTALLA OLEVAT ESIRIKOKSET RAHANPESUN KOHTEENA RIKOKSELLA HANKITTU OMAISUUS OSALLISUUS ESIRIKOKSEEN Rajanveto osallisuuden ja rahanpesurikoksen välillä Esirikokseen osallisen tekemät rahanpesutoimet TAHALLISUUDEN ELEMENTIT: TIETOISUUS VAROJEN ALKUPERÄSTÄ JA PEITTÄMISTARKOITUS YLEISTÄ TAHALLISUUDESTA TIETOISUUS VAROJEN ALKUPERÄSTÄ Olosuhteista pääteltävä tietoisuus Tietoisuuden toteennäyttäminen oikeuskäytännössä Tietoisuuden näyttöongelmat Tuottamuksellinen rahanpesu PEITTÄMISTARKOITUS TAPAUKSET Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus 25A Tapaus 25B Tapaus 25C Tapaus ii

4 Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus iii

5 Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus iv

6 Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Taulukko 1. Selostetut tapaukset pääosin aikajärjestyksessä yksilöintitietoineen Kannen kuva: Kaj Stenvall, Likaista rahaa puhtaana käteen, 2000 (Used by permission) Kirjallisuutta ja virallislähteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisön alueelle tuotavan tai sieltä vietävän käteisrahan valvonnasta (EY) N:o 1889/2005 Financial Action Task Force on Money Laundering: Annual Reports Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslain täydentämisestä huumausainerikoksia koskevilla säännöksillä, HE 180/1992. Hallituksen esitys Eduskunnalle rahanpesun estämistä ja selvittämistä koskevaksi lainsäädännöksi, HE 158/1997. Hallituksen esitys Eduskunnalle menettämisseuraamuksia koskevan lainsäädännön uudistamiseksi, HE 80/2000. Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi, HE 44/2002. Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiden rikoslain talousrikossäännösten ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamiseksi, HE 53/2002. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetun lain sekä rikoslain 32 luvun 1 :n muuttamisesta, HE 173/2002. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 25/2008. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 32 luvun 6 ja 14 :n sekä kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 15 :n muuttamisesta, HE 285/2010. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 32 luvun 11 ja 12 :n muuttamisesta, HE 138/2011. Heikinheimo, Sanna: Rahanpesu, erityisesti kriminalisoinnin ja konfiskaation näkökulmasta. Helsinki Huhtamäki, Ari: Asianajajan ilmoitusvelvollisuus rahanpesuepäilyistä. Lakimies 4/2000 s v

7 Huhtamäki, Ari: Rahan jäljittäminen. Helsinki Ikkala, Pia: Rahanpesu. Teoksessa Alvesalo (toim.): Kirjoituksia talousrikollisuudesta I. Helsinki 1998 s Laki Euroopan yhteisöjen rajan yli kuljetettavan käteisrahan valvonnasta /653 Liukku, Jari - Vasara, Pekka: Tehostuva rahanpesun torjunta ja lakimiesammatin harjoittajat. Defensor Legis 4/2000 s Majanen, Martti: Kätkemisrikokset. Teoksessa: Rikosoikeus. Helsinki 1999 s Neira, Taina: Rahanpesurikokset Suomessa. Pro gradu tutkimus Helsingin yliopiston oikeustieteelliselle tiedekunnalle, Oikeusministeriö: Rahanpesukriminalisointien muutostarpeet, Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 27/2010. Saatavilla verkossa Rahanpesun selvittelykeskus: Vuosikertomukset Sahavirta, Ritva: Rahanpesu rangaistavana tekona. Jyväskylä Savona, Ernesto - Manzoni, Francesca: European Money Trails vi

8 1 RAHANPESUSTA JA TUTKIMUKSESTA Rahanpesulla tarkoitetaan erilaisia rikoksella hankittuun omaisuuteen kohdistettuja toimia, joiden avulla omaisuuden laiton alkuperä pyritään salaamaan konfiskaation, rikoksesta seuraavan rangaistuksen tai vahingonkorvauksen välttämiseksi. Keskeistä on siis rikoksella hankitun omaisuuden peitteleminen ja pyrkimys välttää viranomaistoimenpide. Rahanpesu edellyttää aina esirikosta, josta saatuun taloudelliseen hyötyyn rahanpesutoimet kohdistuvat. Rikoksentekijällä on tarve salata saamansa rikoshyöty, sillä rikoksella saatu hyöty on menettämisseuraamuksen alaista. Rahanpesulla pyritään siihen, että rikoksentekijä voi jatkossa rahoittaa uusia rikoksia ja hankkia rikoshyödyn avulla itselleen varallisuusarvoisia etuuksia. Tavoitteena voi myös olla varojen integroiminen lailliseen liiketoimintaan. Jos järjestelyt tehdään onnistuneesti, säilyttää rikoksentekijä määräysvaltansa hyötyyn ja lopulta järjestely tuottaa omaisuudelle laillisen peitteen. Rahanpesu on myös olennainen osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa ja siihen sisältyy lisääntyvässä määrin kansainvälisiä piirteitä, jotka johtuvat muun muassa organisoidun rikollisuuden kansainvälistymisestä, EU:n puitteissa hyväksytystä pääomien vapaan liikkuvuuden periaatteesta sekä maksuliikenteen siirtymisestä entistä enemmän automaattisen tietojenkäsittelyn hoidettavaksi. Näin ollen myös ulkomailla tehdyillä rikoksilla saatua hyötyä pestään Suomessa, jolloin varallisuus kulkee Suomen kautta sekä käteisenä että sähköisessä muodossa. Tämän Rahanpesurikokset oikeuskäytännössä tutkimuksen tarkoituksena on tiivistetysti käydä läpi rahanpesurikoksen tunnusmerkistö ja sen täyttyminen oikeuskäytännöstä löytyvien esimerkkien avulla. Tutkimuksessa on käytetty aineistona käräjä- ja hovioikeuksien ratkaisemia rahanpesuun liittyviä tapauksia vuodesta 1994 alkaen, jolloin rahanpesu kriminalisoitiin. Tutkimukseen on pyritty kokoamaan kattavasti kaikki rahanpesua koskevat tuomiot vuosilta Tuomioiden keräämistä on hankaloittanut se, että rahanpesulla ei kevääseen 2003 asti ollut omaa, erillistä tunnusmerkistöä vaan rahanpesurikoksesta rangaistiin rikoslain 32 luvun mukaisena kätkemisrikoksena. Mahdollista siten on, ettei kaikkia rahanpesusta annettuja tuomioita ole huomioitu. Tutkimuksessa on käytetty johdonmukaisesti käsitettä rahanpesu, vaikka tapauksissa onkin tuomittu vanhan lain kätkemisrikostunnusmerkistön mukaan. Vuoden 2002 jälkeen rahanpesusta vuosittain annettujen tuomioiden määrä on kasvanut siinä määrin, ettei kaikkien tuomioiden kerääminen ole enää ollut tarkoituksenmukaista. 1

9 Näin ollen vuosilta tutkimukseen on pyritty valitsemaan tapauksia, joihin liittyy mielenkiintoisia yksityiskohtia tai jotka osaltaan vahvistavat tiettyä tulkintalinjaa. Tutkimukseen on otettu yhteensä 152 tapausta, joissa syytettynä on ollut 361 henkilöä. Langettavan tuomion rahanpesusta valituissa tapauksissa sai 157 syytettyä. Tapausten joukosta löytyy niin perusmuotoista kuin törkeää ja tuottamuksellistakin rahanpesua. Rahanpesun yrityksestä on tuomio annettu muutamassa tapauksessa ja rahanpesun ilmoitusrikkomus on käsillä yhdessä tapauksessa. Vuonna 2012 voimaan tullutta itsepesun kriminalisoivaa lainkohtaa ei vielä tämän tutkimuksen tapauksissa ole sovellettu eikä ammattimaisesta rahanpesusta, jonka tunnusmerkistö poistui laista vuonna 2003, ole yhtäkään tuomiota. Rahanpesu on perinteisesti kohdistunut huumausaine- ja talousrikollisuudesta peräisin olevaan omaisuuteen, mikä näkyy myös tämän tutkimuksen aineistoon valikoituneista tapauksista. Tutkimuksessa mukana olevista 152 tuomiosta 56:ssa esirikoksena oli huumausainerikos. Yhdessä tapauksessa esirikoksena oli hormonikauppa, kahdessa alkoholin salakuljetus ja kahdessa tapauksessa dopingrikos. Talousrikokset (velallisen petos, velallisen epärehellisyys, veropetos, avustuspetos ja kavallus) olivat esirikoksena useissa tapauksissa. Muita esirikoksia olivat pankkiryöstö, alkoholirikos, anastukset, maksuvälinepetokset, petokset, kiristykset, kiskonta sekä ulkomailla tehdyt petokset. Tapauksessa 65 syyttäjä perusti rahanpesusyytteensä sille, että esirikoksena olleesta osakeyhtiörikoksesta saatua hyötyä olisi erilaisin keinotekoisin omistusjärjestelyin siirretty näennäisesti esirikoksen tekijän määräysvallan ulottumattomiin, mutta sekä käräjä- että hovioikeus katsoivat jääneen näyttämättä, että kysymyksessä olisi ollut keinotekoinen järjestely, eikä ketään rahanpesusta syytteessä olleista tuomittu. Rahanpesusta on voimaan tulleen rikoslain 32 luvun 6 :n mukaan mahdollista tuomita sakkorangaistus tai enintään kahden vuoden mittainen vankeusrangaistus ja törkeissä tapauksissa vankeutta 4 kk 6 v. Tutkimuksen tapauksissa yleisin rangaistus oli ehdollinen vankeusrangaistus. Pelkästään rahanpesusta annetuista vankeusrangaistuksista kovin oli pituudeltaan kolme vuotta, lievin 30 päivää. Ehdotonta vankeutta oli tuomittu 42 tapauksessa, joista viidessä rangaistus oli muunnettu yhdyskuntapalveluksi. Ehdottomista vankeusrangaistuksista 34 oli yhtenäisrangaistuksia muiden rikosten (lähinnä huumausainerikosten) kanssa. 51 syytettyä tuomittiin pelkkään sakkoran- 2

10 gaistukseen. Tapauksessa 107 vastaaja tuomittiin sekä ehdolliseen vankeusrangaistukseen että oheisseuraamuksena sakkorangaistukseen. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa käydään läpi rikoslain 32 luvun rahanpesua koskevat lainkohdat. Tämän jälkeen perehdytään käytännön esimerkkien avulla rahanpesun tyypillisiin toteuttamistapoihin sekä tunnusmerkistöjen soveltamisessa oikeuskäytännössä ilmenneisiin haasteisiin. Tekstissä mainitut esimerkkitapaukset on kaikki koottu tutkimuksen loppuosan tapausluetteloon. 2 RAHANPESUN KRIMINALISOINTI JA TOTEUTTAMISTAVAT 2.1 Rahanpesu erottaminen kätkemisrikoksesta Rahanpesu on määritelty rikoslain 32 luvun 6 pykälässä seuraavasti: Joka 1. ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää, välittää tai pitää hallussaan rikoksella hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa hyötyä tai näiden tilalle tullutta omaisuutta hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä tai peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän tai avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset taikka 2. peittää tai häivyttää rikoksella hankitun omaisuuden, rikoksen tuottaman hyödyn taikka näiden tilalle tulleen omaisuuden todellisen luonteen, alkuperän, sijainnin tai siihen kohdistuvat määräämistoimet tai oikeudet taikka avustaa toista tällaisessa peittämisessä tai häivyttämisessä, on tuomittava rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Itsenäinen, rahanpesun kieltävä rikoslain pykälä tuli voimaan Aiemmin rahanpesusta rangaistiin RL 32 luvun 1 :n 2 momentin mukaisena kätkemisrikoksena. 2 Lainmuutoksen myötä kätkemisrikos ja rahanpesu erotettiin toisistaan siten, että rahanpesu sai oman erillisen tunnusmerkistönsä. Tunnusmerkistöjen erottelua puolsi se, 1 Rahanpesun tunnusmerkistöä täsmennettiin voimaan tulleella lainmuutoksella, jonka myötä tekotapoihin lisättiin rikoshyödyn hallussapito. 2 Vanhan lain rahanpesusäännös kuului seuraavasti: Kätkemisrikoksesta tuomitaan myös se, joka 1) ottaa vastaan, muuntaa, luovuttaa tai siirtää sellaisia varoja tai muuta omaisuutta, jonka tietää olevan rikoksella hankittua tai sen tilalle tullutta, peittääkseen tai häivyttääkseen sen laittoman alkuperän taikka avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset tai 2) peittää tai häivyttää 1 kohdassa tarkoitetun omaisuuden todellisen luonteen, alkuperän, sijainnin tai siihen kohdistuvat määräämistoimet tai oikeudet tai 3) jättää tekemättä rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetun lain (68/1998) 10 :n mukaisen ilmoituksen taikka vastoin 10 :ssä säädettyä kieltoa paljastaa siinä tarkoitetun ilmoituksen. 3

11 että perinteisen kätkemisrikoksen ja rahanpesun tyypilliset tekomuodot eroavat varsin paljon toisistaan. Tunnusmerkistöjen erottamista tukivat myös itsenäisistä rahanpesutunnusmerkistöistä kansainvälisessä yhteistyössä saatavat edut sekä tarve korostaa lainsäädännössä rahanpesun moitittavuutta ja merkitystä osana vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Itsenäisten tunnusmerkistöjen säätäminen rahanpesurikoksille oli myös keino selventää perinteisen kätkemisrikoksen ja rahanpesun tunnusmerkistöjen eroa. Vanhan lain voimassa ollessa esiintyi käytännössä tapauksia, joissa lainsoveltajat virheellisesti tulkitsivat 1 :n 2 momentin rahanpesusäännöksen olevan rajoitettu pykälän 1 momentissa lueteltuihin perinteisen kätkemisrikoksen esirikoksiin. Ongelmallista oli myös se, ettei aina ollut selvää, kumman tunnusmerkistön mukaan tuomio oli annettu, perinteisen kätkemisrikoksen vai rahanpesun. Tuomioiden perusteluissa viitattiin usein ainoastaan RL 32 luvun 1 pykälään, mainitsematta kumpaa momenttia tarkoitettiin, tai törkeiden kätkemisrikosten osalta suoraan RL 32 luvun 2 :ään. Etenkin tapaukset, jotka esirikoksensa puolesta sopivat perinteisen kätkemisrikoksen alaan, mutta joiden tekotapa olisi yhtä hyvin voitu määritellä rahanpesuksi, olivat ongelmallisia. Esimerkkeinä tällaisista tapauksista on tutkimukseen otettu mukaan tapaukset 34 ja 37. Molemmissa tapauksissa esirikoksena on ollut kavallus, joka on yksi perinteisen kätkemisrikoksen mahdollisista esirikoksista. Tapauksessa 34 esirikoksen tekijän puoliso, joka oli syytteessä kätkemisrikoksesta, oli käyttänyt kavalluksella saatuja rahoja mm. osamaksulla ostamansa auton osamaksuihin. Tapauksessa 37 kätkemisrikoksesta oli syytteessä esirikoksen tekijän avopuoliso, joka oli kuluttanut kavallusrikoksella saatuja rahoja nopealla tahdilla mm. matkusteluun ja auton ostoon. Molemmissa tapauksissa kätkijä tuomittiin RL 32:2:n mukaan, ilman viittausta 32:1 1 tai 2 momenttiin. Molemmat lienee kuitenkin tuomittu perinteisinä kätkemisrikoksina, etenkin kun peittämisestä tai häivyttämisestä ei ollut mitään mainintaa. Myös tapauksessa 31, jossa esirikoksena oli maksuvälinepetos, ja kätkeminen tapahtui useiden eri tilisiirtojen kautta, tuomiot kätkemisrikoksista ja törkeistä kätkemisrikoksista annettiin ilman viittausta RL 32:1:n 2 kohtaan. On siis oletettavaa, että myös tässä tuomiot annettiin perinteisistä kätkemisrikoksista, vaikka tekotavoiltaan tapaus olisi yhtä hyvin voitu luokitella rahanpesuksi. Rahanpesutunnusmerkistö on muotoiltu tekotavoiltaan laajemmaksi kuin se tunnusmerkistö, joka aiemmin sisältyi kätkemisrikokseen. Vanhan (ennen voimassa 4

12 olleen) RL 32:1.2:n 1 kohdan mukaan rahanpesusta voitiin tuomita se, joka ottaa vastaan, muuntaa, luovuttaa tai siirtää omaisuutta, jonka tietää olevan rikoksella hankittua tai sen tilalle tullutta. Vuoden 2003 lainmuutoksen yhteydessä lisättiin RL 32:6:n 1 kohtaan rahanpesun keinoiksi myös laittoman omaisuuden käyttäminen ja välittäminen sekä voimaan tulleella lisäyksellä omaisuuden hallussa pitäminen. Tunnusmerkistöstä on jätetty pois erityinen maininta siitä, että kätkijän tulee tietää omaisuuden olevan rikoksella hankittua. Tietoisuutta edellytetään yhä, mutta sitä ei katsottu tarpeelliseksi mainita laissa erikseen. Vuoden 2003 lainmuutoksen yhteydessä tunnusmerkistöön lisättiin erillinen maininta siitä, että myös rikoksen tuottama hyöty voi rikoksella hankitun omaisuuden ohella olla rahanpesun kohteena. Tällä on merkitystä esimerkiksi silloin, kun rahanpesun kohteena on veropetoksilla tai työnantajamaksujen laiminlyönnillä syntynyt laiton omaisuudenlisäys. Vuoden 2003 muutoksessa RL 32:6:n 2 kohta säilyi hyvin samanlaisena vanhaan RL 32:1.2:n 2 kohtaan nähden. Muutoksena oli ainoastaan se, että uudessa laissa tuli rangaistavaksi myös peittämisessä tai häivyttämisessä avustaminen. Sanottu muutos laajensi käytännössä rangaistussäännöksen soveltamisalaa huomattavasti mikä on voinut johtaa varsinaisen avunannon käyttöalan supistumiseen. Oikeuskäytännössä varsinaiseksi avunannoksi on tapauksessa 132 katsottu huumausainerikoksella saatujen varojen laskeminen ja niputtaminen niiden edelleen siirtämistä varten. Tapauksessa 139 avunannosta rahanpesuun tuomittu vastaaja on auttanut rahanpesijää vaihtamaan tuhansien arvosta kolikoita seteleiksi kantamalla kolikoita repussaan, laittamalla kolikoita rahanvaihtokoneisiin sekä luovuttamalla rahat rahanpesijälle. Voimassa olevan RL 32:6:n 2 kohta eroaa 1 kohdasta siinä, että 2 kohdassa edellytetään toteutunutta peittämis- tai häivyttämistoimea kun taas 1 kohdassa riittää omaisuuteen ryhtyminen hankkiakseen itselle tai toiselle hyötyä tai peittämis- tai häivyttämistarkoituksessa, vaikka alkuperän peittäminen tai häivyttäminen ei tuolla toimella onnistuisikaan. 2 kohdassa ei myöskään ole määritelty, millä toimilla peittäminen tai häivyttäminen voi tapahtua, vaan rahanpesuun voi syyllistyä myös ilman aktiivista toimintaa ja pestävään omaisuuteen ryhtymistä. Teon kohteena voi lisäksi olla muukin kuin omaisuuden alkuperä. Pykälän 2 kohta ei myöskään sisällä 1 kohdan mukaista vaatimusta peittämis-, häivyttämis- tai rikoksentekijän avustamistarkoituksesta, vaan riittää, että peittäminen tai häivyttäminen on tulosta tekijän toiminnasta. 5

13 2.2 Rahanpesun yritys ja rahanpesuun liittyvät pykälät rikoslaissa Rahanpesua koskevissa rikoslain pykälissä rangaistavaksi on säädetty myös rahanpesun yritys, törkeä rahanpesu, salahanke törkeän rahanpesun tekemiseksi, tuottamuksellinen rahanpesu ja rahanpesurikkomus. Jos rahanpesussa rikoksen kautta saatu omaisuus on ollut erittäin arvokas tai rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, tulee teko arvioitavaksi törkeänä rahanpesuna 3. Törkeästä rahanpesusta voidaan tuomita vankeusrangaistus neljästä kuukaudesta kuuteen vuoteen. Erittäin arvokkaaksi omaisuudeksi ja siten rajaksi törkeän ja tavallisen rahanpesun välillä on oikeuskäytännössä vakiintunut euroa, mikä vastaa hallituksen esityksessä lausuttua. Euromääräinen raja ei kuitenkaan ole ehdoton. Tapauksessa 101 vastaajan katsottiin syyllistyneen törkeään rahanpesuun, vaikka edellä mainittu erittäin arvokkaan omaisuuden raja ei ylittynyt. Vastaajan katsottiin toimineen tapauksessa toisten henkilöiden esimiehenä ja toimineen muutenkin aktiivisesti sekä erittäin suunnitelmallisesti. Tapauksissa 103 ja 120 täyttyi puolestaan erittäin arvokkaan omaisuuden raja, mutta vastaajat tuomittiin perusmuotoisesta rahanpesusta törkeän tekomuodon sijaan, sillä heidän osuutensa tekokokonaisuudessa ei ollut suunnitelmallista eivätkä he olleet vahvasti mukana muiden vastaajien tekemisissä. Tapauksessa 108 käräjäoikeus antoi painoarvoa teon törkeyden kokonaisarvioinnissa tekijän ilmeiselle ymmärrykselle omaisuuden alkuperästä, joka osoitti välinpitämätöntä suhtautumista teon mahdollisiin seurauksiin omaisuuden alkuperä suhteen niin, että teko on katsottu myös kokonaisuutena arvostellen törkeäksi. Tapauksessa 122 käräjäoikeus ja hovioikeus olivat eri mieltä rahanpesun törkeysarvioinnista. Käräjäoikeus luki vastaajan syyksi törkeän rahanpesun, koska teko katsottiin erittäin suunnitelmalliseksi. Tätä tukivat rahojen lähettäminen pienissä erissä useille eri henkilöille ulkomaille, jolla pyrittiin välttämään kiinnijäämistä. Hovioikeus ei nähnyt vastaajan toimia erityisen suunnitelmallisena. Kun erittäin arvokkaan omaisuuden raja ei tapauksessa ylittynyt, niin hovioikeus tuomitsi vastaajan rahanpesusta. 3 RL 32:7 6

14 Vuoden 2003 lainmuutoksen yhteydessä rangaistavaksi säädettiin myös tuottamuksellinen rahanpesu 4. Henkilö syyllistyy tuottamukselliseen rahanpesuun tilanteessa, jossa hänellä ei ole varmaa tietoa varojen rikollisesta alkuperästä, mutta hän rahanpesuksi katsottavat toimensa suorittaessaan suhtautuu törkeän huolimattomasti tähän mahdollisuuteen. Tuottamuksellista rahanpesua käsitellään esimerkein jäljempänä kohdassa Vähäisinä pidettävät rahanpesutapaukset arvioidaan nykyisin puolestaan rahanpesurikkomuksina 5, joista rangaistuksena on sakkoa. Rahanpesurikkomusta on käsitelty tapauksissa 111, 112 ja 134. Rahanpesun ja törkeän rahanpesu yritys on säädetty rangaistavaksi. Sen sijaan tuottamuksellisen rahanpesun yrityksestä ei rangaista, kuten tapauksessa 144 on todettu. Rahanpesun yrityksestä tuomioita on annettu verrattain harvoin. Annetut tuomiot liittyvät usein tapauksiin, joissa petoksella saatuja varoja on yritetty siirtää pankkitililtä toiselle kuitenkin niin, että pankki on onnistunut pysäyttämään rahat. Yritykseksi teko jäi muun muassa tapauksessa 148, jossa haittaohjelman avulla yritettiin siirtää varoja tekijän tilille tarkoituksena siirtää ne sieltä eteenpäin. Tekijän katsottiin ryhtyneen täytäntöönpanotoimeen luovuttaessaan tilinumeronsa rahojen vastaanottamista ja välittämistä varten. Vaara rikoksen täyttymisestä oli käsillä, vaikka pankin olemassa oleva varojärjestelmä pysäyttikin siirrot ja teko jäi toteutumatta. Samankaltainen tilanne oli käsillä tapauksessa 149, vaikkei tuomiossa otettukaan tarkemmin kantaa yrityksen tunnusmerkistön täyttymiseen. Tapauksessa 147 tekijä oli vastaavasti antanut tilinumeronsa rahojen vastaanottamista varten, mutta tekijän tili oli tämän siitä tietämättä suljettu aiemmin käyttämättömyyden vuoksi ja rahat palautuivat. Käräjäoikeus tuomitsi tekijän yrityksestä. Salahanke törkeän rahanpesun tekemiseksi kriminalisoitiin myös Salahanke ei ole rangaistavaa kaikissa törkeissä rahanpesutapauksissa, vaan se koskee vain tapauksia, joissa rahanpesun kohteena oleva hyöty on peräisin lahjusrikoksesta, törkeästä EU-veropetoksesta tai törkeästä avustuspetoksesta. Rahanpesun ilmoitusrikkomus on 4 RL 32:9 Tuottamuksellinen rahanpesu. Joka törkeästä huolimattomuudesta ryhtyy 6 :ssä tarkoitettuihin toimiin, on tuomittava tuottamuksellisesta rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 5 RL 32:10 Jos rahanpesu tai tuottamuksellinen rahanpesu, huomioon ottaen omaisuuden arvo tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava rahanpesurikkomuksesta sakkoon. 6 RL 32:8 Salahanke törkeän rahanpesun tekemiseksi. Joka sopii toisen kanssa sellaisen törkeän rahanpesurikoksen tekemisestä, jonka kohteena on lahjuksen antamisen, lahjuksen ottamisen, 29 luvun 9 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun veroon kohdistuvan törkeän veropetoksen tai törkeän avustuspetoksen tuottama hyöty tai sen tilalle tullut omaisuus, on tuomittava salahankkeesta törkeän rahanpesun tekemiseksi sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. 7

15 puolestaan kriminalisoitu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 42 :ssä. Ilmoitusrikkomusta on käsitelty tapauksessa 95. Rahanpesurikoksiin sovelletaan kahta käytännössä merkittävää rajoitussäännöstä. Rikoslain 32:11 1 momentin mukaan rahanpesusta ei pääsäännön mukaan voida tuomita esirikoksen tekijää eli sitä joka on osallinen siihen rikokseen, jolla omaisuus on toiselta saatu tai joka on tuottanut hyödyn. Tätä lainkohtaa täydennettiin voimaan tulleella muutoksella niin, että nykyään esirikoksen tekijä on mahdollista tuomita törkeästä rahanpesusta tai sen yrityksestä, mikäli rahanpesurikos muodostaa tekojen jatkuvuus ja suunnitelmallisuus huomioon ottaen olennaisimman ja moitittavimman osan rikoskokonaisuudesta. Asiaa käsitellään jäljempänä kappaleessa Toinen rajoitussäännös koskee esirikoksen tekijän kanssa yhteistaloudessa asuvia henkilöitä. Rikoslain 32 luvun 11 2 momentin mukaan rahanpesusta ei voida tuomita esirikoksen tekijän kanssa yhteistaloudessa asuvaa, joka ainoastaan käyttää tai kuluttaa rikoksentekijän yhteistalouden tavanomaisiin tarpeisiin hankkimaa omaisuutta. Tavanomaista kulutusta arvioidaan sen mukaan, mitä voidaan pitää tavanomaisena juuri tarkastelun kohteena olevassa taloudessa. Rajoitussäännöksen soveltumista on arvioitu aina korkeinta oikeutta myöten tapauksessa 63. Tavanomaista kulutusta ja rajoitussäännöksen soveltumista on arvioitu myös tapauksissa 105, 115 ja 119. Säännöstä oikeushenkilön rangaistusvastuusta (RL 32:14) sovelletaan rahanpesurikoksiin. Oikeushenkilö tuomittiin rahanpesusta tapauksessa 120, koska yhtiön toiminnassa oli syyllistytty törkeään rahanpesuun ja oikeushenkilössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä henkilö oli sallinut rikoksen tekemisen hyväksymällä yhtiöön sijoituksia varoilla, joiden on tiennyt olevan rikoshyötyä. Käräjäoikeus langetti yhtiön maksettavaksi yhteisösakon. Rahanpesurikoksiin liittyy oma säännöksensä menettämisseuraamuksista (RL 32:12). Sen 1 momentin mukaan rahanpesun kohteen ollut omaisuus on tuomittava valtiolle menetetyksi soveltaen RL 10:11 3 momentissa säädettyä. Omaisuuden menetetyksi tuomitsemista on arvioitu KKO:ta myöten tapauksessa 98, jossa katsottiin, että rikoslain 32 luvun 12 :n säännös syrjäyttää erityissäännöksenä rikoslain 10 luvun 2 :n hyödyn menettämistä ja saman luvun 3 :n laajennettua hyödyn menettämistä koskevat säännökset. Lisäksi KKO totesi, että asianomistajan oikeus vahingonkorvaukseen 8

16 on ensisijainen hyödyn menetettäväksi tuomitsemiseen nähden. Menettämisseuraamussäännöstä täydennettiinkin voimaan tulleella 3 momentilla, jonka mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, rahanpesun kohteena ollut omaisuus voidaan valtiolle menetetyksi tuomitsemisen asemesta tuomita esirikoksella loukatulle vahingonkorvauksena tai edunpalautuksena, jos omaisuus on laadultaan tähän sopivaa eikä vahingonkorvausta tai edunpalautusta hänelle ole suoritettu. Kyseistä lainkohtaa on jo päästy soveltamaan tapauksissa 151 ja 152. Lisäksi esirikoksen asianomistajan oikeutta vaatia korvausta rahanpesuoikeudenkäynnin yhteydessä on käsitelty lyhyesti myös tapauksessa Rahanpesun toteuttamistavat Rahanpesun vaiheet Erilaisia rahanpesutapoja on olemassa lukemattomia. Tekojen yksityiskohdat poikkeavat toisistaan, mutta prosessina rahanpesusta voidaan lähes kaikissa tekotavoissa erottaa kolme eri vaihetta. Nämä vaiheet ovat sijoitus-, harhautus- ja palautusvaihe. Sijoitusvaiheessa käteisenä oleva laiton raha yritetään saattaa laillisen rahoitusjärjestelmän piiriin. Tässä vaiheessa kiinnijäämisriski on suurin, mutta jos varat onnistutaan saamaan rahoitusjärjestelmään, on niitä tämän jälkeen hyvin vaikeaa jäljittää. Esimerkiksi huumekaupassa on runsas käteisen käyttö suosittua, koska sen perusteella ei voida jäljittää kumpaakaan kaupan osapuolta. Suuren käteissumman käsittely on kuitenkin hankalaa ja siksi on houkuttelevaa tallettaa rahat pankkiin turvaan. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi smurffaamalla, jolla tarkoitetaan rahojen tallettamista monissa pienissä erissä useisiin eri luottolaitoksiin useampien eri henkilöiden toimesta siten, ettei yksittäinen talletus herätä epäilyjä. Sijoitusvaiheessa voidaan toimia myös yrityskulissin suojissa. Tällöin likainen raha naamioidaan laillisen liiketoiminnan tuotoksi. Seuraavaksi harhautusvaiheessa erilaisilla toimenpiteillä omaisuus erotetaan laittomasta lähteestään. Tavoitteena on, ettei varoja ja niiden laitonta alkuperää enää pystytä yhdistämään toisiinsa. Riski jäädä kiinni pienenee sitä mukaa, mitä useamman yrityksen ja valtion kautta rahoja kierrätetään ja samalla vaikeutuu esirikoksen ja pestävän rahan yhdistäminen toisiinsa. Tehokkainta on käyttää rahoituslaitoksia maissa, joissa suojellaan pankkisalaisuutta, tai siirtää varat esimerkiksi asianajajan asiakasvarojen ti- 9

17 lille, jonka tietoja suojataan laissa määrätyllä luottamuksensuojalla. Verojen maksamista pidetään helposti näyttönä varojen laillisuudesta - myös tämä voi olla yksi harhautuskeino. Kun rahoja ei enää kyetä jäljittämään alkuperäiseen lähteeseensä, niille luodaan uusi laillinen lähde. Yrityksen hallinta on sopivaa myös ns. palautusvaiheessa, koska näin voidaan rikollisella toiminnalla saadut rahat sekoittaa yhtiön laillisiin varoihin. Rahanpesussa varallisuutta yleensä siirretään kolmansien henkilöiden nimiin, kuitenkin niin, että rikoksentekijälle jää määräysvalta omaisuuteen. Usein rikoksentekijän lähipiiriin kuuluvan henkilön varallisuus kasvaa selittämättömällä tavalla, mutta yhteyttä rikollisiin varoihin on vaikea näyttää toteen. Tällaisissa tapauksissa varojen alkuperän häivyttäminen ja varsinainen kätkeminen näyttäytyvät erillisinä tekoina Rikoslaissa rangaistavaksi säädetyt tekotavat Suomessa esille tulleissa tapauksissa on havaittavissa, että eri esirikosten kohdalla rahanpesutavat vaihtelevat. Huumausainerikoksissa ainakin alkuvaiheessa rikoksentekijällä on usein huomattava määrä käteisvaroja, jotka pyritään saattamaan pankkijärjestelmään, vaihtamaan toiseen valuuttaan tai muuttamaan muuksi omaisuudeksi, kuten esimerkiksi kiinteistöksi tai autoiksi. Talousrikoksissa varat ovat usein jo pankkitilillä, jolloin ne voidaan helposti siirtää sähköisesti ulkomaille. Tiettyjen valtioiden kautta kierrätettynä paperivana katkeaa ja varojen alkuperää on tämän jälkeen vaikeaa tai jopa mahdotonta selvittää. Varoja voidaan myös kierrättää eri yhtiöissä ja palauttaa ne erilaisten valeoikeustoimien kautta Suomeen jollekin toiselle yhtiölle. RL 32:6 :ssä on lueteltu ne tekotavat, joilla rahanpesuun voidaan ryhtyä. Luettelo on tyhjentävä, koska mainintaa "muulla tavalla ryhtymisestä" rikoksella saatuun omaisuuteen ei ole otettu kyseiseen pykälään. Ilmenevät tekomuodot ovat kuitenkin niin kattavia, että ne riittävät peittämään suuren alueen erilaisia toimia. Säännöksen mukaan rahanpesu voidaan toteuttaa ottamalla vastaan, käyttämällä, muuntamalla, luovuttamalla, siirtämällä, välittämällä tai pitämällä hallussa rikoksella hankittuja varoja. Yksinkertaisimmillaan rahanpesu voidaan toteuttaa pelkästään varoja vastaanottamalla ja kuljettamalla ne esimerkiksi ulkomaille. Nykyisin rahanpesujärjestelyt ovat usein monimutkaisempia ja sisältävät useiden eri toimien yhdistelmän, jolla pyritään vaikeuttamaan rahan jäljittämistä. Kun hyvin tyypillinen perinteinen kätkemisrikos on varas- 10

18 tetun matkapuhelimen ostaminen selvään alihintaan, on yhä tyypillisempi rahanpesun tekomuoto huumausainerikoksella saatujen varojen muodon muuttaminen useampaan otteeseen, esimerkiksi ensin talletuksiksi ja sitten osakkeiksi. Osakkeet voidaan vielä vaihtaa kiinteistöksi, joka mahdollisesti sijaitsee ulkomailla. Keskeisimpänä tekotapana voidaan pitää omaisuuden vastaanottamista, hallussapitoa ja luovuttamista. Rahanpesuun syyllistymisen kannalta on riittävää, että rahanpesijä ottaa rikoksella hankittuja varoja säilöön, jotta varat ja rikoksentekijän varallisuuden kasvu eivät paljastuisi viranomaisille. Tällöin rahanpesijä pitää omaisuutta hallussaan, mutta todellinen määräysvalta varoista säilyy esirikoksen tehneellä taholla. Rahaa voidaan myös ottaa vastaan sopimuksin tallettaa ne omien tilien kautta esirikoksen tekijän tilille, jotta ne kierrätyksen jälkeen näyttäisivät laillisilta. Tapauksissa 3 ja 62 henkilö oli avannut omissa nimissään käyttötilin, jonka pankkikortin tunnuslukuineen hän oli antanut esirikoksen tekijän käyttöön. Sen lisäksi hän oli vuokrannut tallelokeron omiin nimiinsä ja valtuuttanut sen käyttäjäksi esirikoksen tekijän. Tapauksessa 36 henkilö oli antanut oman tilinsä käyttöön äitinsä petoksella saamien varojen tallettamiseksi. Tilille tulleista rahoista suurin osa oli myöhemmin siirretty äidin tilille. Tapauksessa 57 vastaaja oli ottanut vastaan omalle tililleen toisen henkilön kavaltamia rahoja ja myöhemmin luovuttanut rahat takaisin kavaltajalle tämän käyttöön. Näytön puuttumisen takia ei pystytty todistamaan, että vastaajan tarkoituksena olisi ollut peittää tai häivyttää varojen laiton alkuperä. Tapauksessa 59 käräjäoikeus hylkäsi syytteet rahanpesusta, sillä tilisuoritusten ei ollut näytetty olleen maksuja jostakin yksilöidystä rikoksesta, vaikkakin tapauksessa oli ollut perusteltua aihetta epäillä vastaajien tilien kautta kulkeneiden varojen liittyneen johonkin laittomaan toimintaan. Rahanpesun tekotapalistaan lisättiin voimaan tulleella lainmuutoksella hallussapito, joka on kenties yleisin rahanpesemisen muoto. Esitöissä on todettu, että hyvinkin lyhytaikainen hallussapito riittää, eikä sen välttämättä tarvitse merkitä fyysistä hallintaa. Kyseeseen voi tulla tilanne, jossa rikoshyöty on sovitun mukaisesti tekijän jossakin noudettavissa tai jos tekijällä on mahdollisuus määrätä rikoshyödyn siirtämisestä paikasta toiseen. Rikoshyödyn hallussapito saattoi jo edeltävän tunnusmerkistön mukaan olla rangaistavaa, mutta se ei ilmennyt nimenomaisesti laista. Hallussapidon lisääminen tekotapojen joukkoon on ollut seurausta laillisuusperiaatteen täsmällisyys- 11

19 ja tarkkarajaisuusvaatimuksesta. Rahanpesun tekotavat ovat osin päällekkäisiä, mutta tekotapaluettelon tyhjentävyyden vuoksi ilmeisen tarpeellisia. Rahanpesu voidaan toteuttaa myös ottamalla haltuun käteistä rahaa. Tapauksessa 4 rahanpesijä oli ostanut kassalippaan, niputtanut sinne aviomiehensä huumausainerahoja ja kätkenyt lippaan isänsä omakotitalon varastoon. Sanotunlaisissa tapauksissa nousee erityisesti esiin kysymys rahanpesun suhteesta perinteiseen kätkemisrikokseen, mikäli kyse on esimerkiksi anastuksella saaduista varoista. Vastaanottamalla rikollisia varoja voi rahanpesuun syyllistyä myös esimerkiksi pankin tai vakuutusyhtiön toimihenkilö, joka varojen alkuperän tietäen ja rikoksentekijää auttaakseen ottaa vastaan talletuksen tai kertamaksun huomattavan suuresta vakuutuksesta. Tapauksessa 60 vastaajat olivat ottaneet vastaan huumausaineiden myynnistä saatuja käteisvaroja ja säilyttäneet niitä kotonaan. Toinen vastaajista oli vastaanottamisen lisäksi laskenut ja niputtanut myynnistä saatuja rahoja rikoksentekijän kotona. Myös tapauksessa 58 vastaaja oli ottanut vastaan pahvilaatikollisen rahaa ja säilyttänyt sitä ohjeen mukaan piilossa kirjahyllyn alla ja myöhemmin myös ottanut sieltä rahaa korun ostoon. Käräjäoikeuden arvioiden ja olosuhteiden mukaan mikään seikka ei kuitenkaan viitannut siihen, että vastaaja olisi tiennyt rahojen olleen rikoksella hankittuja. Rahanpesu tapahtuu siirtämällä esimerkiksi silloin kun varoja siirretään tililtä toiselle. Tapauksessa 18 esirikoksen tekijä oli syyllistynyt velallisen petokseen salaamalla varoja ulosottoselvityksessä. Rahanpesu suoritettiin suhteellisen yksinkertaisella operaatiolla. Varoja kierrätettiin useiden kätkijöiden tilien kautta pienemmissä erissä, jotta ne olisivat vaikuttaneet lahjalta. Myös tapauksessa 31 rikoksella saatuja rahoja kierrätettiin useiden eri henkilöiden pankkitilien kautta. Tilinsä rahanpesutarkoitukseen luovuttaneille henkilöille maksettiin myös palkkioita toiminnastaan. Käteisen rahan osalta siirtäminen tapahtuu yksinkertaisimmillaan kuljettamalla varoja valtion rajojen yli. Tämä on myös tyypillinen rahanpesutapa, koska raha saadaan tällöin ulkomaille käyttämättä pankkiyhteyksiä ja näin alkuperän häivyttäminen helpottuu, eikä siirtämisestä jää todisteita. Tapauksessa 15 rahanpesijä oli antanut omat tilinsä tuntemattomien henkilöiden rahaliikenteen käyttöön, nostanut rahat välittömästi ja vienyt ne Tallinnaan. Tämän perusteella oli selvää, että menettelyn tarkoituksena oli ollut rahojen rikollisen alkuperän peittely. Kesäkuun 15. päivä 2007 Suomessa tuli voimaan laki Euroopan yhteisön rajan yli kuljetettavan käteisrahan valvonnasta, joka 12

20 täydentää Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisön alueelle tuotavan tai sieltä vietävän käteisrahan valvonnasta annettua asetusta (EY 1889/2005). Asetuksen mukaisesti yhteisön alueelle saapuvan ja sieltä poistuvan luonnollisen henkilön, joka kuljettaa mukanaan vähintään euron verran käteisrahaa, on ilmoitettava kyseinen rahamäärä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka kautta hän saapuu yhteisön alueelle tai poistuu sieltä. Suomessa toimivaltainen viranomainen on tullilaitos, jolla on oikeus pysäyttää henkilö ja tarkastaa hänet ja hänen kulkuneuvonsa. Ellei ilmoittamisvelvoitetta ole täytetty, tullilaitoksella on oikeus pidättää ja ottaa haltuun käteinen, jos haltuunotto on tarpeen sen selvittämiseksi, onko käteisrahaan syytä puuttua muun lainsäädännön nojalla. Tullilaitoksen on tallennettava tiedot rekisteriin ja luovutettava ne rahanpesun selvittelykeskuksen käyttöön. Tunnusmerkistön mukaan rahanpesu voidaan toteuttaa myös muuntamalla omaisuutta, esimerkiksi muuntamalla käteistä rahaa shekiksi tai toiseksi valuutaksi. Tapauksessa 5 rahanpesu tapahtui valuutanvaihtona ottamalla useassa erässä vastaan kruunuja, vaihtamalla ne pienemmissä erissä useiden eri maiden valuutoiksi ja palauttamalla vaihdetut valuutat takaisin henkilölle, jolta ne oli alun perin vastaanotettu. Myös tapauksessa 35 rahaa pestiin useilla peräkkäisillä valuutanvaihdoilla. Toinen tuomituista vaihtoi markkoja dollareiksi ja toinen punniksi ja dollareiksi. Muuntamisena voidaan tarkastella myös tapauksen 1 mukaista tilannetta, jossa rahanpesijät olivat ostaneet ja myyneet veikkauspelitositteita. Operaation jälkeen rahanpesijä nosti voitot omissa nimissään ja luovutti saamansa rahat esirikoksen tekijälle. Rahanpesusäännösten tekotapoihin on kirjoitettu myös omaisuuden käyttäminen ja välittäminen. Hallituksen esityksessä todetaan käyttämisellä voitavan tarkoittaa esimerkiksi omaisuuden nopeatahtista tuhlaamista. Tässä käsitellyistä vanhan lain voimassaolon aikaisista tapauksista esimerkiksi tapausten 4 ja 37 kaltaiset tilanteet voisivat nykyisin tulla arvioitavaksi käyttämisenä. Tapauksessa 4 henkilö oli ottanut vastaan kahdessa erässä yhteensä ainakin mk, joista oli maksettu hänen yhdessä äitinsä kanssa pitämän kahvilan liiketoiminnan maksuja. Lisäksi henkilö oli ottanut vastaan mk, jolla hän oli lyhentänyt shekkitilinsä luotto-osuutta. Voimassa olleen säännöksen mukaan henkilö tuomittiin kätkemisrikoksesta, koska varojen vastaanottaminen oli jo täyttänyt tunnusmerkistön. Myös tapaukseen 37 voitaisiin ajatella soveltuvan käyttämistekotavan. Siinä henkilö oli käyttänyt puolisonsa kavallusrikoksella 13

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty 1 luku (16.8.1996/626) Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta 1 (16.8.1996/626) Suomessa tehty rikos Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia. Suomen lain soveltamisesta Suomen talousvyöhykkeellä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso Taloudellinen rikollisuus Erikoistumisjakso 16.4.2015 1. Laajennettuun hyötykonfiskaatioon liittyvä kevennetty todistustaakka? (Viljanen: Konfiskaatio 2. Prejudikaatin KKO 2007:1 mukaan huumausaineen myymisen

Lisätiedot

RAHANPESUN ESTÄMINEN JA SELVITTÄMINEN

RAHANPESUN ESTÄMINEN JA SELVITTÄMINEN Opinnäytetyö (AMK) Liiketalous Taloushallinto 2013 Jenny Smeds RAHANPESUN ESTÄMINEN JA SELVITTÄMINEN Työntekijän ilmoitusvelvollisuus OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous

Lisätiedot

Jätealan ympäristörikokset

Jätealan ympäristörikokset Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2003 N:o 61 68. Laki. N:o 61. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2003 N:o 61 68. Laki. N:o 61. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2003 N:o 61 68 SISÄLLYS N:o Sivu 61 Laki rikoslain muuttamisesta... 137 62 Laki kirjanpitolain 8 luvun 4 :n muuttamisesta... 143 63

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista 1 (1.4.1999/475) Markkinointirikos Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden

Lisätiedot

Rahanpesun yksiköiminen ja tekoajan määrittäminen

Rahanpesun yksiköiminen ja tekoajan määrittäminen Timo Ojala Rahanpesun yksiköiminen ja tekoajan määrittäminen 1. Johdanto Tässä kirjoituksessa käsittelen tarkemmin kysymystä siitä, miten rahanpesun tekoaika on ratkaistavissa ja rajattavissa sekä kysymystä

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Rahanpesu Nooa Säästöpankin näkökulmasta

Rahanpesu Nooa Säästöpankin näkökulmasta Rahanpesu Nooa Säästöpankin näkökulmasta Kumpula, Satu Kyllästinen, Lilli 2009 Leppävaara Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Rahanpesu Nooa Säästöpankin näkökulmasta Satu Kumpula, Lilli Kyllästinen

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Eurojen väärentäminen ja muut raharikokset

Eurojen väärentäminen ja muut raharikokset Eurojen väärentäminen ja muut raharikokset Pekka Somerkoski 26.5.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankin kaksi roolia 1. Suomen rahaviranomainen Osallistuu myös euron väärentämisen

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI WORKSHOP RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄ-TYÖRYHMÄ/ KiS, erikoissyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSLAIN RANGAISTUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä

Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä Rakennuskonepäivät 21.1.21 Helsingin poliisilaitos Rikostarkastaja Ismo Siltamäki 21.1.21 Helsingin poliisilaitos AVOIMET, ILMOITETUT JA PÄÄTETYT

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/635 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty RAUNIO LASSE ANTERO 09.12.1957

Lisätiedot

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476

Lisätiedot

OHJE 1 (5) Julkinen 1.12.2006 Dnro 3/002/2006. Kotimaisille vakuutusyhtiöille ulkomaisen vakuutusyhtiön Suomessa toimivalle edustustolle

OHJE 1 (5) Julkinen 1.12.2006 Dnro 3/002/2006. Kotimaisille vakuutusyhtiöille ulkomaisen vakuutusyhtiön Suomessa toimivalle edustustolle OHJE 1 (5) Julkinen 1.12.2006 Dnro 3/002/2006 Kotimaisille vakuutusyhtiöille ulkomaisen vakuutusyhtiön Suomessa toimivalle edustustolle Voimassaoloaika: Toistaiseksi Lisää: Määräys- ja ohjekokoelma kotimaisille

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

HE 196/2008 vp. saattaminen olisi rangaistavaa. Uuden rikosnimikkeen tuotteita. Asetuksen täytäntöönpano

HE 196/2008 vp. saattaminen olisi rangaistavaa. Uuden rikosnimikkeen tuotteita. Asetuksen täytäntöönpano HE 196/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslain 17 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikoslakia muutettavaksi siten, että kissan tai koiran turkiksen neuvoston

Lisätiedot

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Heini Kainulainen Tutkija, OTT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 010 366 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ

PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ 1088 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - Protokoll und Zusatzprotokoll in finnischer Sprache (Normativer Teil) 1 von 6 PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN JA SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ

Lisätiedot

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Olli Saunaoja, laamanni Espoon käräjäoikeus Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Suomen lain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Jos nuori

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Rikosoikeus. Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Rikosoikeus 31.1.2013 Henri Tanskanen 176549 Esko Salo 242505 Matti Tolvanen

Rikosoikeus. Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Rikosoikeus 31.1.2013 Henri Tanskanen 176549 Esko Salo 242505 Matti Tolvanen Rikosoikeus Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Rikosoikeus 31.1.2013 Henri Tanskanen 176549 Esko Salo 242505 Matti Tolvanen II SISÄLLYS SISÄLLYS... II LÄHTEET... III 1 ASIAN TAUSTA JA RATKAISTAVANA

Lisätiedot

Laki rikoslain muuttamisesta

Laki rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1990 Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain 38 luvun 1 ja 2, 3 :n 2 momentti, 4 7 ja 10 16, 42 luvun 3 sekä 44 luvun 26

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013

POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013 POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013 POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI KUJALA 29.10.2013 POLIISIN TIETOON TULLEET TALOUSRIKOKSET Poliisi

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Talous- ja raha-asioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 10.9.2013 2013/0023(COD) TARKISTUKSET 12-20 Lausuntoluonnos Pablo Zalba Bidegain (PE514.677v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

(esim. autonkuljettajana), hän voi sen jälkeen pestä rahaa Suomessa ilman rangaistusuhkaa.

(esim. autonkuljettajana), hän voi sen jälkeen pestä rahaa Suomessa ilman rangaistusuhkaa. 31.5.2011 OM 7/41/2009 Ns. itsepesun kriminalisointia pohtineen työryhmän muistio 1. Oikeusministeriön työryhmän (jäljempänä itsepesutyöryhmä) tehtävänä on ollut pohtia rikoslain 32 luvun 11 :n 1 momentin

Lisätiedot

Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ

Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ ASETTAMISPÄÄTÖS Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Oikeusministeriö on tänään

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ JA OHJEITA TIIVISTELMÄ RAHANPESUN JA TERRORISMIN RAHOITTAMISEN VASTUSTAMISESTA

ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ JA OHJEITA TIIVISTELMÄ RAHANPESUN JA TERRORISMIN RAHOITTAMISEN VASTUSTAMISESTA B 17.2 TIIVISTELMÄ RAHANPESUN JA TERRORISMIN RAHOITTAMISEN VASTUSTAMISESTA YLEISTÄ Rahanpesun ilmoitusvelvollisuus koskee liike- tai ammattitoimintana oikeudellisissa asioissa avustavia. Asianajajilla

Lisätiedot

Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset

Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset Dnro 954/302/2010 25.11.2013 Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset Nämä vaatimukset perustuvat komission rekisteriasetukseen 1. Kuhunkin toimenpidepyyntöön liittyvät vaatimukset

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet

Yritysturvallisuuden perusteet Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi 8. Luento Taloushallinto ja varainhoito

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos Päivän n päihdetilanne p - seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos POLIISIN TEHTÄVÄ on suorittaa huumausainerikosten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) 306 Vahingonkorvausvaatimus HEL 2012-014354 T 03 01 00 Päätös päätti, että As Oy Helsingin Professorin aukiolle korvataan kotihoidon hallinnasta kadonneen avaimen

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Tehtävä 1 Aluehallintovirasto voi toimittaa työpaikalla työsuojelutarkastuksen omaaloitteisesti tai työpaikalta tulleen

Lisätiedot

Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta?

Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta? Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 LÄÄKEALAN TOIMIJOIDEN VALVONTA Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta? Sami Paaskoski, Liisa Näveri / Kirjoitettu 16.10.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Lääkkeiden verkkokauppa

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

RAHANPESUN ESTÄMINEN Pankin näkökulma

RAHANPESUN ESTÄMINEN Pankin näkökulma Sari-Sisko Suominen - Mikko-Petteri Taivainen RAHANPESUN ESTÄMINEN Pankin näkökulma Opinnäytetyö Bioalat ja liiketalous Joulukuu 2008 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Bioalat ja liiketalous Koulutusohjelma:

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

EU-rikosoikeutta puolustusasianajajille. Academy of European Law (ERA) Workshop Vilnassa 11.5.2013

EU-rikosoikeutta puolustusasianajajille. Academy of European Law (ERA) Workshop Vilnassa 11.5.2013 EU-rikosoikeutta puolustusasianajajille Academy of European Law (ERA) Workshop Vilnassa 11.5.2013 Käytännön tapausharjoitus, jossa keskitytään etenkin luovuttamismenettelyyn sekä tästä aiheutuviin EU-oikeudellisiin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain III.A.6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain 361 6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain Rangaistusten tilastoinnista Tilastointitavat. Vuoden 1992 konkurrenssiuudistuksen myötä luovuttiin rikosten erillisarvostelulle

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET JÄLKI-ILMOITUKSEN TEKE- MISESTÄ VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET JÄLKI-ILMOITUKSEN TEKE- MISESTÄ VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA Valtiontalouden tarkastusvirasto OHJE 1 (4) Dnro 394/40/2011 20.12.2011 Voimaantulo- ja voimassaoloaika: 1.1.2012 toistaiseksi. Sovelletaan 17.4.2011 pidettyjen eduskuntavaalien jälki-ilmoituksen tekemiseen

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SYVTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1208 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8

KESKI-SUOMEN SYVTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1208 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8 1 KESKI-SUOMEN SYVTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1208 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8 26.10.2010 R 10/971 40101 Jyväskylä Puhelin 010 362 6703 Fax 010 362 6720 Syyttämättä jätetty MATIKAINEN-KALLSTRÖM MARJO

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Miten estää nuuskan laiton kauppa?

Miten estää nuuskan laiton kauppa? Miten estää nuuskan laiton kauppa? Seuraamukset nuuskan laittomasta maahantuonnista ja myynnistä Seppo Raitolahti Tulliylitarkastaja Valmisteverotus Ulkomaankauppa- ja verotusosasto 1 Veroseuraamukset

Lisätiedot

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden

Lisätiedot

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.2.2015 COM(2015) 48 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tietyn kolmannen maan antaman lainsäädännön ekstraterritoriaalisen soveltamisen

Lisätiedot

KUVAILULEHTI. 18.12.2002 Julkaisun laji Ehdotus hallituksen esitykseksi. Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri)

KUVAILULEHTI. 18.12.2002 Julkaisun laji Ehdotus hallituksen esitykseksi. Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Katariina Jahkola, lainsäädäntöneuvos Leena Leikas, lainsäädäntösihteeri Julkaisun päivämäärä

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006*

SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006* Liitetaulukko 7 SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006* Tilaston perusteena Rangaistukseen tuomitut** Muut Kaikki Kaikki rikokset 7977 3310 15515 36813 63615 860 229731 294206 Rikoslakirikokset 7855 3295

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen tehtävän toteuttamiseksi

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Komission toimintasuunnitelma terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamiseksi

Komission toimintasuunnitelma terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamiseksi Komission toimintasuunnitelma terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamiseksi 22.4.2016 Hallintovaliokunta Rahoitusmarkkinaosasto Esimerkki rahanpesusta ja terrorismin rahoituksesta Laillinen omaisuus

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto oikeuskäytännössä Helsingin

Lisätiedot

Takavarikon edellytykset ym.

Takavarikon edellytykset ym. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 03.11.2015 Dnro OKV/1831/1/2014 1/7 ASIA Takavarikon edellytykset ym. KANTELU Kantelija on oikeuskanslerinvirastoon 27.10.2014 saapuneeksi kirjatussa kantelussaan arvostellut poliisilaitoksen

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate ANONYMISOITU PÄÄTÖS 13.10.2015 Dnro OKV/464/1/2015 1/6 ASIA Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate KIRJOITUS Kantelija on oikeuskanslerille 26.3.2015 osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut Helsingin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

11.02.2014. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1

11.02.2014. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 Etelä-Savon käräjäoikeus Tuomio 141106323 1 (6) 11.02.2014 Asianumero R 13/503 Puheenjohtaja Käräjätuornari Jukka Laine Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Sarni Asikainen Vastaaja Asianomistaj a Kuultava Asia

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2008 N:o 510 515 SISÄLLYS N:o Sivu 510 Laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta... 1473 511 Laki yksityisyyden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 22/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 9 ja 37 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevat

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot