RAHANPESURIKOKSET OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ VII

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAHANPESURIKOKSET OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ VII"

Transkriptio

1 KESKUSRIKOSPOLIISI CENTRALKRIMINALPOLISEN Rahanpesun selvittelykeskus RAHANPESURIKOKSET OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ VII Taina Neira, Juha Perämaa ja Pekka Vasara 2/2003 Päivittänyt Viivi Jantunen 8/2014

2 Keskusrikospoliisi Tiedusteluosasto Rahanpesun torjunta Rahanpesun selvittelykeskus Jokiniemenkuja 4, PL Vantaa Puh Faksi rahanpesu.krp(at)poliisi.fi i

3 SISÄLLYS KIRJALLISUUTTA JA VIRALLISLÄHTEITÄ V 1 RAHANPESUSTA JA TUTKIMUKSESTA RAHANPESUN KRIMINALISOINTI JA TOTEUTTAMISTAVAT RAHANPESU EROTTAMINEN KÄTKEMISRIKOKSESTA RAHANPESUN YRITYS JA RAHANPESUUN LIITTYVÄT PYKÄLÄT RIKOSLAISSA RAHANPESUN TOTEUTTAMISTAVAT Rahanpesun vaiheet Rikoslaissa rangaistavaksi säädetyt tekotavat Rahanpesu ja tekijän erityinen asema RAHANPESU JA SEN TAUSTALLA OLEVAT ESIRIKOKSET RAHANPESUN KOHTEENA RIKOKSELLA HANKITTU OMAISUUS OSALLISUUS ESIRIKOKSEEN Rajanveto osallisuuden ja rahanpesurikoksen välillä Esirikokseen osallisen tekemät rahanpesutoimet TAHALLISUUDEN ELEMENTIT: TIETOISUUS VAROJEN ALKUPERÄSTÄ JA PEITTÄMISTARKOITUS YLEISTÄ TAHALLISUUDESTA TIETOISUUS VAROJEN ALKUPERÄSTÄ Olosuhteista pääteltävä tietoisuus Tietoisuuden toteennäyttäminen oikeuskäytännössä Tietoisuuden näyttöongelmat Tuottamuksellinen rahanpesu PEITTÄMISTARKOITUS TAPAUKSET Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus 25A Tapaus 25B Tapaus 25C Tapaus ii

4 Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus iii

5 Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus iv

6 Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Tapaus Taulukko 1. Selostetut tapaukset pääosin aikajärjestyksessä yksilöintitietoineen Kannen kuva: Kaj Stenvall, Likaista rahaa puhtaana käteen, 2000 (Used by permission) Kirjallisuutta ja virallislähteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisön alueelle tuotavan tai sieltä vietävän käteisrahan valvonnasta (EY) N:o 1889/2005 Financial Action Task Force on Money Laundering: Annual Reports Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslain täydentämisestä huumausainerikoksia koskevilla säännöksillä, HE 180/1992. Hallituksen esitys Eduskunnalle rahanpesun estämistä ja selvittämistä koskevaksi lainsäädännöksi, HE 158/1997. Hallituksen esitys Eduskunnalle menettämisseuraamuksia koskevan lainsäädännön uudistamiseksi, HE 80/2000. Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi, HE 44/2002. Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiden rikoslain talousrikossäännösten ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamiseksi, HE 53/2002. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetun lain sekä rikoslain 32 luvun 1 :n muuttamisesta, HE 173/2002. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 25/2008. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 32 luvun 6 ja 14 :n sekä kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 15 :n muuttamisesta, HE 285/2010. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 32 luvun 11 ja 12 :n muuttamisesta, HE 138/2011. Heikinheimo, Sanna: Rahanpesu, erityisesti kriminalisoinnin ja konfiskaation näkökulmasta. Helsinki Huhtamäki, Ari: Asianajajan ilmoitusvelvollisuus rahanpesuepäilyistä. Lakimies 4/2000 s v

7 Huhtamäki, Ari: Rahan jäljittäminen. Helsinki Ikkala, Pia: Rahanpesu. Teoksessa Alvesalo (toim.): Kirjoituksia talousrikollisuudesta I. Helsinki 1998 s Laki Euroopan yhteisöjen rajan yli kuljetettavan käteisrahan valvonnasta /653 Liukku, Jari - Vasara, Pekka: Tehostuva rahanpesun torjunta ja lakimiesammatin harjoittajat. Defensor Legis 4/2000 s Majanen, Martti: Kätkemisrikokset. Teoksessa: Rikosoikeus. Helsinki 1999 s Neira, Taina: Rahanpesurikokset Suomessa. Pro gradu tutkimus Helsingin yliopiston oikeustieteelliselle tiedekunnalle, Oikeusministeriö: Rahanpesukriminalisointien muutostarpeet, Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 27/2010. Saatavilla verkossa Rahanpesun selvittelykeskus: Vuosikertomukset Sahavirta, Ritva: Rahanpesu rangaistavana tekona. Jyväskylä Savona, Ernesto - Manzoni, Francesca: European Money Trails vi

8 1 RAHANPESUSTA JA TUTKIMUKSESTA Rahanpesulla tarkoitetaan erilaisia rikoksella hankittuun omaisuuteen kohdistettuja toimia, joiden avulla omaisuuden laiton alkuperä pyritään salaamaan konfiskaation, rikoksesta seuraavan rangaistuksen tai vahingonkorvauksen välttämiseksi. Keskeistä on siis rikoksella hankitun omaisuuden peitteleminen ja pyrkimys välttää viranomaistoimenpide. Rahanpesu edellyttää aina esirikosta, josta saatuun taloudelliseen hyötyyn rahanpesutoimet kohdistuvat. Rikoksentekijällä on tarve salata saamansa rikoshyöty, sillä rikoksella saatu hyöty on menettämisseuraamuksen alaista. Rahanpesulla pyritään siihen, että rikoksentekijä voi jatkossa rahoittaa uusia rikoksia ja hankkia rikoshyödyn avulla itselleen varallisuusarvoisia etuuksia. Tavoitteena voi myös olla varojen integroiminen lailliseen liiketoimintaan. Jos järjestelyt tehdään onnistuneesti, säilyttää rikoksentekijä määräysvaltansa hyötyyn ja lopulta järjestely tuottaa omaisuudelle laillisen peitteen. Rahanpesu on myös olennainen osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa ja siihen sisältyy lisääntyvässä määrin kansainvälisiä piirteitä, jotka johtuvat muun muassa organisoidun rikollisuuden kansainvälistymisestä, EU:n puitteissa hyväksytystä pääomien vapaan liikkuvuuden periaatteesta sekä maksuliikenteen siirtymisestä entistä enemmän automaattisen tietojenkäsittelyn hoidettavaksi. Näin ollen myös ulkomailla tehdyillä rikoksilla saatua hyötyä pestään Suomessa, jolloin varallisuus kulkee Suomen kautta sekä käteisenä että sähköisessä muodossa. Tämän Rahanpesurikokset oikeuskäytännössä tutkimuksen tarkoituksena on tiivistetysti käydä läpi rahanpesurikoksen tunnusmerkistö ja sen täyttyminen oikeuskäytännöstä löytyvien esimerkkien avulla. Tutkimuksessa on käytetty aineistona käräjä- ja hovioikeuksien ratkaisemia rahanpesuun liittyviä tapauksia vuodesta 1994 alkaen, jolloin rahanpesu kriminalisoitiin. Tutkimukseen on pyritty kokoamaan kattavasti kaikki rahanpesua koskevat tuomiot vuosilta Tuomioiden keräämistä on hankaloittanut se, että rahanpesulla ei kevääseen 2003 asti ollut omaa, erillistä tunnusmerkistöä vaan rahanpesurikoksesta rangaistiin rikoslain 32 luvun mukaisena kätkemisrikoksena. Mahdollista siten on, ettei kaikkia rahanpesusta annettuja tuomioita ole huomioitu. Tutkimuksessa on käytetty johdonmukaisesti käsitettä rahanpesu, vaikka tapauksissa onkin tuomittu vanhan lain kätkemisrikostunnusmerkistön mukaan. Vuoden 2002 jälkeen rahanpesusta vuosittain annettujen tuomioiden määrä on kasvanut siinä määrin, ettei kaikkien tuomioiden kerääminen ole enää ollut tarkoituksenmukaista. 1

9 Näin ollen vuosilta tutkimukseen on pyritty valitsemaan tapauksia, joihin liittyy mielenkiintoisia yksityiskohtia tai jotka osaltaan vahvistavat tiettyä tulkintalinjaa. Tutkimukseen on otettu yhteensä 152 tapausta, joissa syytettynä on ollut 361 henkilöä. Langettavan tuomion rahanpesusta valituissa tapauksissa sai 157 syytettyä. Tapausten joukosta löytyy niin perusmuotoista kuin törkeää ja tuottamuksellistakin rahanpesua. Rahanpesun yrityksestä on tuomio annettu muutamassa tapauksessa ja rahanpesun ilmoitusrikkomus on käsillä yhdessä tapauksessa. Vuonna 2012 voimaan tullutta itsepesun kriminalisoivaa lainkohtaa ei vielä tämän tutkimuksen tapauksissa ole sovellettu eikä ammattimaisesta rahanpesusta, jonka tunnusmerkistö poistui laista vuonna 2003, ole yhtäkään tuomiota. Rahanpesu on perinteisesti kohdistunut huumausaine- ja talousrikollisuudesta peräisin olevaan omaisuuteen, mikä näkyy myös tämän tutkimuksen aineistoon valikoituneista tapauksista. Tutkimuksessa mukana olevista 152 tuomiosta 56:ssa esirikoksena oli huumausainerikos. Yhdessä tapauksessa esirikoksena oli hormonikauppa, kahdessa alkoholin salakuljetus ja kahdessa tapauksessa dopingrikos. Talousrikokset (velallisen petos, velallisen epärehellisyys, veropetos, avustuspetos ja kavallus) olivat esirikoksena useissa tapauksissa. Muita esirikoksia olivat pankkiryöstö, alkoholirikos, anastukset, maksuvälinepetokset, petokset, kiristykset, kiskonta sekä ulkomailla tehdyt petokset. Tapauksessa 65 syyttäjä perusti rahanpesusyytteensä sille, että esirikoksena olleesta osakeyhtiörikoksesta saatua hyötyä olisi erilaisin keinotekoisin omistusjärjestelyin siirretty näennäisesti esirikoksen tekijän määräysvallan ulottumattomiin, mutta sekä käräjä- että hovioikeus katsoivat jääneen näyttämättä, että kysymyksessä olisi ollut keinotekoinen järjestely, eikä ketään rahanpesusta syytteessä olleista tuomittu. Rahanpesusta on voimaan tulleen rikoslain 32 luvun 6 :n mukaan mahdollista tuomita sakkorangaistus tai enintään kahden vuoden mittainen vankeusrangaistus ja törkeissä tapauksissa vankeutta 4 kk 6 v. Tutkimuksen tapauksissa yleisin rangaistus oli ehdollinen vankeusrangaistus. Pelkästään rahanpesusta annetuista vankeusrangaistuksista kovin oli pituudeltaan kolme vuotta, lievin 30 päivää. Ehdotonta vankeutta oli tuomittu 42 tapauksessa, joista viidessä rangaistus oli muunnettu yhdyskuntapalveluksi. Ehdottomista vankeusrangaistuksista 34 oli yhtenäisrangaistuksia muiden rikosten (lähinnä huumausainerikosten) kanssa. 51 syytettyä tuomittiin pelkkään sakkoran- 2

10 gaistukseen. Tapauksessa 107 vastaaja tuomittiin sekä ehdolliseen vankeusrangaistukseen että oheisseuraamuksena sakkorangaistukseen. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa käydään läpi rikoslain 32 luvun rahanpesua koskevat lainkohdat. Tämän jälkeen perehdytään käytännön esimerkkien avulla rahanpesun tyypillisiin toteuttamistapoihin sekä tunnusmerkistöjen soveltamisessa oikeuskäytännössä ilmenneisiin haasteisiin. Tekstissä mainitut esimerkkitapaukset on kaikki koottu tutkimuksen loppuosan tapausluetteloon. 2 RAHANPESUN KRIMINALISOINTI JA TOTEUTTAMISTAVAT 2.1 Rahanpesu erottaminen kätkemisrikoksesta Rahanpesu on määritelty rikoslain 32 luvun 6 pykälässä seuraavasti: Joka 1. ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää, välittää tai pitää hallussaan rikoksella hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa hyötyä tai näiden tilalle tullutta omaisuutta hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä tai peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän tai avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset taikka 2. peittää tai häivyttää rikoksella hankitun omaisuuden, rikoksen tuottaman hyödyn taikka näiden tilalle tulleen omaisuuden todellisen luonteen, alkuperän, sijainnin tai siihen kohdistuvat määräämistoimet tai oikeudet taikka avustaa toista tällaisessa peittämisessä tai häivyttämisessä, on tuomittava rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Itsenäinen, rahanpesun kieltävä rikoslain pykälä tuli voimaan Aiemmin rahanpesusta rangaistiin RL 32 luvun 1 :n 2 momentin mukaisena kätkemisrikoksena. 2 Lainmuutoksen myötä kätkemisrikos ja rahanpesu erotettiin toisistaan siten, että rahanpesu sai oman erillisen tunnusmerkistönsä. Tunnusmerkistöjen erottelua puolsi se, 1 Rahanpesun tunnusmerkistöä täsmennettiin voimaan tulleella lainmuutoksella, jonka myötä tekotapoihin lisättiin rikoshyödyn hallussapito. 2 Vanhan lain rahanpesusäännös kuului seuraavasti: Kätkemisrikoksesta tuomitaan myös se, joka 1) ottaa vastaan, muuntaa, luovuttaa tai siirtää sellaisia varoja tai muuta omaisuutta, jonka tietää olevan rikoksella hankittua tai sen tilalle tullutta, peittääkseen tai häivyttääkseen sen laittoman alkuperän taikka avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset tai 2) peittää tai häivyttää 1 kohdassa tarkoitetun omaisuuden todellisen luonteen, alkuperän, sijainnin tai siihen kohdistuvat määräämistoimet tai oikeudet tai 3) jättää tekemättä rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetun lain (68/1998) 10 :n mukaisen ilmoituksen taikka vastoin 10 :ssä säädettyä kieltoa paljastaa siinä tarkoitetun ilmoituksen. 3

11 että perinteisen kätkemisrikoksen ja rahanpesun tyypilliset tekomuodot eroavat varsin paljon toisistaan. Tunnusmerkistöjen erottamista tukivat myös itsenäisistä rahanpesutunnusmerkistöistä kansainvälisessä yhteistyössä saatavat edut sekä tarve korostaa lainsäädännössä rahanpesun moitittavuutta ja merkitystä osana vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Itsenäisten tunnusmerkistöjen säätäminen rahanpesurikoksille oli myös keino selventää perinteisen kätkemisrikoksen ja rahanpesun tunnusmerkistöjen eroa. Vanhan lain voimassa ollessa esiintyi käytännössä tapauksia, joissa lainsoveltajat virheellisesti tulkitsivat 1 :n 2 momentin rahanpesusäännöksen olevan rajoitettu pykälän 1 momentissa lueteltuihin perinteisen kätkemisrikoksen esirikoksiin. Ongelmallista oli myös se, ettei aina ollut selvää, kumman tunnusmerkistön mukaan tuomio oli annettu, perinteisen kätkemisrikoksen vai rahanpesun. Tuomioiden perusteluissa viitattiin usein ainoastaan RL 32 luvun 1 pykälään, mainitsematta kumpaa momenttia tarkoitettiin, tai törkeiden kätkemisrikosten osalta suoraan RL 32 luvun 2 :ään. Etenkin tapaukset, jotka esirikoksensa puolesta sopivat perinteisen kätkemisrikoksen alaan, mutta joiden tekotapa olisi yhtä hyvin voitu määritellä rahanpesuksi, olivat ongelmallisia. Esimerkkeinä tällaisista tapauksista on tutkimukseen otettu mukaan tapaukset 34 ja 37. Molemmissa tapauksissa esirikoksena on ollut kavallus, joka on yksi perinteisen kätkemisrikoksen mahdollisista esirikoksista. Tapauksessa 34 esirikoksen tekijän puoliso, joka oli syytteessä kätkemisrikoksesta, oli käyttänyt kavalluksella saatuja rahoja mm. osamaksulla ostamansa auton osamaksuihin. Tapauksessa 37 kätkemisrikoksesta oli syytteessä esirikoksen tekijän avopuoliso, joka oli kuluttanut kavallusrikoksella saatuja rahoja nopealla tahdilla mm. matkusteluun ja auton ostoon. Molemmissa tapauksissa kätkijä tuomittiin RL 32:2:n mukaan, ilman viittausta 32:1 1 tai 2 momenttiin. Molemmat lienee kuitenkin tuomittu perinteisinä kätkemisrikoksina, etenkin kun peittämisestä tai häivyttämisestä ei ollut mitään mainintaa. Myös tapauksessa 31, jossa esirikoksena oli maksuvälinepetos, ja kätkeminen tapahtui useiden eri tilisiirtojen kautta, tuomiot kätkemisrikoksista ja törkeistä kätkemisrikoksista annettiin ilman viittausta RL 32:1:n 2 kohtaan. On siis oletettavaa, että myös tässä tuomiot annettiin perinteisistä kätkemisrikoksista, vaikka tekotavoiltaan tapaus olisi yhtä hyvin voitu luokitella rahanpesuksi. Rahanpesutunnusmerkistö on muotoiltu tekotavoiltaan laajemmaksi kuin se tunnusmerkistö, joka aiemmin sisältyi kätkemisrikokseen. Vanhan (ennen voimassa 4

12 olleen) RL 32:1.2:n 1 kohdan mukaan rahanpesusta voitiin tuomita se, joka ottaa vastaan, muuntaa, luovuttaa tai siirtää omaisuutta, jonka tietää olevan rikoksella hankittua tai sen tilalle tullutta. Vuoden 2003 lainmuutoksen yhteydessä lisättiin RL 32:6:n 1 kohtaan rahanpesun keinoiksi myös laittoman omaisuuden käyttäminen ja välittäminen sekä voimaan tulleella lisäyksellä omaisuuden hallussa pitäminen. Tunnusmerkistöstä on jätetty pois erityinen maininta siitä, että kätkijän tulee tietää omaisuuden olevan rikoksella hankittua. Tietoisuutta edellytetään yhä, mutta sitä ei katsottu tarpeelliseksi mainita laissa erikseen. Vuoden 2003 lainmuutoksen yhteydessä tunnusmerkistöön lisättiin erillinen maininta siitä, että myös rikoksen tuottama hyöty voi rikoksella hankitun omaisuuden ohella olla rahanpesun kohteena. Tällä on merkitystä esimerkiksi silloin, kun rahanpesun kohteena on veropetoksilla tai työnantajamaksujen laiminlyönnillä syntynyt laiton omaisuudenlisäys. Vuoden 2003 muutoksessa RL 32:6:n 2 kohta säilyi hyvin samanlaisena vanhaan RL 32:1.2:n 2 kohtaan nähden. Muutoksena oli ainoastaan se, että uudessa laissa tuli rangaistavaksi myös peittämisessä tai häivyttämisessä avustaminen. Sanottu muutos laajensi käytännössä rangaistussäännöksen soveltamisalaa huomattavasti mikä on voinut johtaa varsinaisen avunannon käyttöalan supistumiseen. Oikeuskäytännössä varsinaiseksi avunannoksi on tapauksessa 132 katsottu huumausainerikoksella saatujen varojen laskeminen ja niputtaminen niiden edelleen siirtämistä varten. Tapauksessa 139 avunannosta rahanpesuun tuomittu vastaaja on auttanut rahanpesijää vaihtamaan tuhansien arvosta kolikoita seteleiksi kantamalla kolikoita repussaan, laittamalla kolikoita rahanvaihtokoneisiin sekä luovuttamalla rahat rahanpesijälle. Voimassa olevan RL 32:6:n 2 kohta eroaa 1 kohdasta siinä, että 2 kohdassa edellytetään toteutunutta peittämis- tai häivyttämistoimea kun taas 1 kohdassa riittää omaisuuteen ryhtyminen hankkiakseen itselle tai toiselle hyötyä tai peittämis- tai häivyttämistarkoituksessa, vaikka alkuperän peittäminen tai häivyttäminen ei tuolla toimella onnistuisikaan. 2 kohdassa ei myöskään ole määritelty, millä toimilla peittäminen tai häivyttäminen voi tapahtua, vaan rahanpesuun voi syyllistyä myös ilman aktiivista toimintaa ja pestävään omaisuuteen ryhtymistä. Teon kohteena voi lisäksi olla muukin kuin omaisuuden alkuperä. Pykälän 2 kohta ei myöskään sisällä 1 kohdan mukaista vaatimusta peittämis-, häivyttämis- tai rikoksentekijän avustamistarkoituksesta, vaan riittää, että peittäminen tai häivyttäminen on tulosta tekijän toiminnasta. 5

13 2.2 Rahanpesun yritys ja rahanpesuun liittyvät pykälät rikoslaissa Rahanpesua koskevissa rikoslain pykälissä rangaistavaksi on säädetty myös rahanpesun yritys, törkeä rahanpesu, salahanke törkeän rahanpesun tekemiseksi, tuottamuksellinen rahanpesu ja rahanpesurikkomus. Jos rahanpesussa rikoksen kautta saatu omaisuus on ollut erittäin arvokas tai rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, tulee teko arvioitavaksi törkeänä rahanpesuna 3. Törkeästä rahanpesusta voidaan tuomita vankeusrangaistus neljästä kuukaudesta kuuteen vuoteen. Erittäin arvokkaaksi omaisuudeksi ja siten rajaksi törkeän ja tavallisen rahanpesun välillä on oikeuskäytännössä vakiintunut euroa, mikä vastaa hallituksen esityksessä lausuttua. Euromääräinen raja ei kuitenkaan ole ehdoton. Tapauksessa 101 vastaajan katsottiin syyllistyneen törkeään rahanpesuun, vaikka edellä mainittu erittäin arvokkaan omaisuuden raja ei ylittynyt. Vastaajan katsottiin toimineen tapauksessa toisten henkilöiden esimiehenä ja toimineen muutenkin aktiivisesti sekä erittäin suunnitelmallisesti. Tapauksissa 103 ja 120 täyttyi puolestaan erittäin arvokkaan omaisuuden raja, mutta vastaajat tuomittiin perusmuotoisesta rahanpesusta törkeän tekomuodon sijaan, sillä heidän osuutensa tekokokonaisuudessa ei ollut suunnitelmallista eivätkä he olleet vahvasti mukana muiden vastaajien tekemisissä. Tapauksessa 108 käräjäoikeus antoi painoarvoa teon törkeyden kokonaisarvioinnissa tekijän ilmeiselle ymmärrykselle omaisuuden alkuperästä, joka osoitti välinpitämätöntä suhtautumista teon mahdollisiin seurauksiin omaisuuden alkuperä suhteen niin, että teko on katsottu myös kokonaisuutena arvostellen törkeäksi. Tapauksessa 122 käräjäoikeus ja hovioikeus olivat eri mieltä rahanpesun törkeysarvioinnista. Käräjäoikeus luki vastaajan syyksi törkeän rahanpesun, koska teko katsottiin erittäin suunnitelmalliseksi. Tätä tukivat rahojen lähettäminen pienissä erissä useille eri henkilöille ulkomaille, jolla pyrittiin välttämään kiinnijäämistä. Hovioikeus ei nähnyt vastaajan toimia erityisen suunnitelmallisena. Kun erittäin arvokkaan omaisuuden raja ei tapauksessa ylittynyt, niin hovioikeus tuomitsi vastaajan rahanpesusta. 3 RL 32:7 6

14 Vuoden 2003 lainmuutoksen yhteydessä rangaistavaksi säädettiin myös tuottamuksellinen rahanpesu 4. Henkilö syyllistyy tuottamukselliseen rahanpesuun tilanteessa, jossa hänellä ei ole varmaa tietoa varojen rikollisesta alkuperästä, mutta hän rahanpesuksi katsottavat toimensa suorittaessaan suhtautuu törkeän huolimattomasti tähän mahdollisuuteen. Tuottamuksellista rahanpesua käsitellään esimerkein jäljempänä kohdassa Vähäisinä pidettävät rahanpesutapaukset arvioidaan nykyisin puolestaan rahanpesurikkomuksina 5, joista rangaistuksena on sakkoa. Rahanpesurikkomusta on käsitelty tapauksissa 111, 112 ja 134. Rahanpesun ja törkeän rahanpesu yritys on säädetty rangaistavaksi. Sen sijaan tuottamuksellisen rahanpesun yrityksestä ei rangaista, kuten tapauksessa 144 on todettu. Rahanpesun yrityksestä tuomioita on annettu verrattain harvoin. Annetut tuomiot liittyvät usein tapauksiin, joissa petoksella saatuja varoja on yritetty siirtää pankkitililtä toiselle kuitenkin niin, että pankki on onnistunut pysäyttämään rahat. Yritykseksi teko jäi muun muassa tapauksessa 148, jossa haittaohjelman avulla yritettiin siirtää varoja tekijän tilille tarkoituksena siirtää ne sieltä eteenpäin. Tekijän katsottiin ryhtyneen täytäntöönpanotoimeen luovuttaessaan tilinumeronsa rahojen vastaanottamista ja välittämistä varten. Vaara rikoksen täyttymisestä oli käsillä, vaikka pankin olemassa oleva varojärjestelmä pysäyttikin siirrot ja teko jäi toteutumatta. Samankaltainen tilanne oli käsillä tapauksessa 149, vaikkei tuomiossa otettukaan tarkemmin kantaa yrityksen tunnusmerkistön täyttymiseen. Tapauksessa 147 tekijä oli vastaavasti antanut tilinumeronsa rahojen vastaanottamista varten, mutta tekijän tili oli tämän siitä tietämättä suljettu aiemmin käyttämättömyyden vuoksi ja rahat palautuivat. Käräjäoikeus tuomitsi tekijän yrityksestä. Salahanke törkeän rahanpesun tekemiseksi kriminalisoitiin myös Salahanke ei ole rangaistavaa kaikissa törkeissä rahanpesutapauksissa, vaan se koskee vain tapauksia, joissa rahanpesun kohteena oleva hyöty on peräisin lahjusrikoksesta, törkeästä EU-veropetoksesta tai törkeästä avustuspetoksesta. Rahanpesun ilmoitusrikkomus on 4 RL 32:9 Tuottamuksellinen rahanpesu. Joka törkeästä huolimattomuudesta ryhtyy 6 :ssä tarkoitettuihin toimiin, on tuomittava tuottamuksellisesta rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 5 RL 32:10 Jos rahanpesu tai tuottamuksellinen rahanpesu, huomioon ottaen omaisuuden arvo tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava rahanpesurikkomuksesta sakkoon. 6 RL 32:8 Salahanke törkeän rahanpesun tekemiseksi. Joka sopii toisen kanssa sellaisen törkeän rahanpesurikoksen tekemisestä, jonka kohteena on lahjuksen antamisen, lahjuksen ottamisen, 29 luvun 9 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun veroon kohdistuvan törkeän veropetoksen tai törkeän avustuspetoksen tuottama hyöty tai sen tilalle tullut omaisuus, on tuomittava salahankkeesta törkeän rahanpesun tekemiseksi sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. 7

15 puolestaan kriminalisoitu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 42 :ssä. Ilmoitusrikkomusta on käsitelty tapauksessa 95. Rahanpesurikoksiin sovelletaan kahta käytännössä merkittävää rajoitussäännöstä. Rikoslain 32:11 1 momentin mukaan rahanpesusta ei pääsäännön mukaan voida tuomita esirikoksen tekijää eli sitä joka on osallinen siihen rikokseen, jolla omaisuus on toiselta saatu tai joka on tuottanut hyödyn. Tätä lainkohtaa täydennettiin voimaan tulleella muutoksella niin, että nykyään esirikoksen tekijä on mahdollista tuomita törkeästä rahanpesusta tai sen yrityksestä, mikäli rahanpesurikos muodostaa tekojen jatkuvuus ja suunnitelmallisuus huomioon ottaen olennaisimman ja moitittavimman osan rikoskokonaisuudesta. Asiaa käsitellään jäljempänä kappaleessa Toinen rajoitussäännös koskee esirikoksen tekijän kanssa yhteistaloudessa asuvia henkilöitä. Rikoslain 32 luvun 11 2 momentin mukaan rahanpesusta ei voida tuomita esirikoksen tekijän kanssa yhteistaloudessa asuvaa, joka ainoastaan käyttää tai kuluttaa rikoksentekijän yhteistalouden tavanomaisiin tarpeisiin hankkimaa omaisuutta. Tavanomaista kulutusta arvioidaan sen mukaan, mitä voidaan pitää tavanomaisena juuri tarkastelun kohteena olevassa taloudessa. Rajoitussäännöksen soveltumista on arvioitu aina korkeinta oikeutta myöten tapauksessa 63. Tavanomaista kulutusta ja rajoitussäännöksen soveltumista on arvioitu myös tapauksissa 105, 115 ja 119. Säännöstä oikeushenkilön rangaistusvastuusta (RL 32:14) sovelletaan rahanpesurikoksiin. Oikeushenkilö tuomittiin rahanpesusta tapauksessa 120, koska yhtiön toiminnassa oli syyllistytty törkeään rahanpesuun ja oikeushenkilössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä henkilö oli sallinut rikoksen tekemisen hyväksymällä yhtiöön sijoituksia varoilla, joiden on tiennyt olevan rikoshyötyä. Käräjäoikeus langetti yhtiön maksettavaksi yhteisösakon. Rahanpesurikoksiin liittyy oma säännöksensä menettämisseuraamuksista (RL 32:12). Sen 1 momentin mukaan rahanpesun kohteen ollut omaisuus on tuomittava valtiolle menetetyksi soveltaen RL 10:11 3 momentissa säädettyä. Omaisuuden menetetyksi tuomitsemista on arvioitu KKO:ta myöten tapauksessa 98, jossa katsottiin, että rikoslain 32 luvun 12 :n säännös syrjäyttää erityissäännöksenä rikoslain 10 luvun 2 :n hyödyn menettämistä ja saman luvun 3 :n laajennettua hyödyn menettämistä koskevat säännökset. Lisäksi KKO totesi, että asianomistajan oikeus vahingonkorvaukseen 8

16 on ensisijainen hyödyn menetettäväksi tuomitsemiseen nähden. Menettämisseuraamussäännöstä täydennettiinkin voimaan tulleella 3 momentilla, jonka mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, rahanpesun kohteena ollut omaisuus voidaan valtiolle menetetyksi tuomitsemisen asemesta tuomita esirikoksella loukatulle vahingonkorvauksena tai edunpalautuksena, jos omaisuus on laadultaan tähän sopivaa eikä vahingonkorvausta tai edunpalautusta hänelle ole suoritettu. Kyseistä lainkohtaa on jo päästy soveltamaan tapauksissa 151 ja 152. Lisäksi esirikoksen asianomistajan oikeutta vaatia korvausta rahanpesuoikeudenkäynnin yhteydessä on käsitelty lyhyesti myös tapauksessa Rahanpesun toteuttamistavat Rahanpesun vaiheet Erilaisia rahanpesutapoja on olemassa lukemattomia. Tekojen yksityiskohdat poikkeavat toisistaan, mutta prosessina rahanpesusta voidaan lähes kaikissa tekotavoissa erottaa kolme eri vaihetta. Nämä vaiheet ovat sijoitus-, harhautus- ja palautusvaihe. Sijoitusvaiheessa käteisenä oleva laiton raha yritetään saattaa laillisen rahoitusjärjestelmän piiriin. Tässä vaiheessa kiinnijäämisriski on suurin, mutta jos varat onnistutaan saamaan rahoitusjärjestelmään, on niitä tämän jälkeen hyvin vaikeaa jäljittää. Esimerkiksi huumekaupassa on runsas käteisen käyttö suosittua, koska sen perusteella ei voida jäljittää kumpaakaan kaupan osapuolta. Suuren käteissumman käsittely on kuitenkin hankalaa ja siksi on houkuttelevaa tallettaa rahat pankkiin turvaan. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi smurffaamalla, jolla tarkoitetaan rahojen tallettamista monissa pienissä erissä useisiin eri luottolaitoksiin useampien eri henkilöiden toimesta siten, ettei yksittäinen talletus herätä epäilyjä. Sijoitusvaiheessa voidaan toimia myös yrityskulissin suojissa. Tällöin likainen raha naamioidaan laillisen liiketoiminnan tuotoksi. Seuraavaksi harhautusvaiheessa erilaisilla toimenpiteillä omaisuus erotetaan laittomasta lähteestään. Tavoitteena on, ettei varoja ja niiden laitonta alkuperää enää pystytä yhdistämään toisiinsa. Riski jäädä kiinni pienenee sitä mukaa, mitä useamman yrityksen ja valtion kautta rahoja kierrätetään ja samalla vaikeutuu esirikoksen ja pestävän rahan yhdistäminen toisiinsa. Tehokkainta on käyttää rahoituslaitoksia maissa, joissa suojellaan pankkisalaisuutta, tai siirtää varat esimerkiksi asianajajan asiakasvarojen ti- 9

17 lille, jonka tietoja suojataan laissa määrätyllä luottamuksensuojalla. Verojen maksamista pidetään helposti näyttönä varojen laillisuudesta - myös tämä voi olla yksi harhautuskeino. Kun rahoja ei enää kyetä jäljittämään alkuperäiseen lähteeseensä, niille luodaan uusi laillinen lähde. Yrityksen hallinta on sopivaa myös ns. palautusvaiheessa, koska näin voidaan rikollisella toiminnalla saadut rahat sekoittaa yhtiön laillisiin varoihin. Rahanpesussa varallisuutta yleensä siirretään kolmansien henkilöiden nimiin, kuitenkin niin, että rikoksentekijälle jää määräysvalta omaisuuteen. Usein rikoksentekijän lähipiiriin kuuluvan henkilön varallisuus kasvaa selittämättömällä tavalla, mutta yhteyttä rikollisiin varoihin on vaikea näyttää toteen. Tällaisissa tapauksissa varojen alkuperän häivyttäminen ja varsinainen kätkeminen näyttäytyvät erillisinä tekoina Rikoslaissa rangaistavaksi säädetyt tekotavat Suomessa esille tulleissa tapauksissa on havaittavissa, että eri esirikosten kohdalla rahanpesutavat vaihtelevat. Huumausainerikoksissa ainakin alkuvaiheessa rikoksentekijällä on usein huomattava määrä käteisvaroja, jotka pyritään saattamaan pankkijärjestelmään, vaihtamaan toiseen valuuttaan tai muuttamaan muuksi omaisuudeksi, kuten esimerkiksi kiinteistöksi tai autoiksi. Talousrikoksissa varat ovat usein jo pankkitilillä, jolloin ne voidaan helposti siirtää sähköisesti ulkomaille. Tiettyjen valtioiden kautta kierrätettynä paperivana katkeaa ja varojen alkuperää on tämän jälkeen vaikeaa tai jopa mahdotonta selvittää. Varoja voidaan myös kierrättää eri yhtiöissä ja palauttaa ne erilaisten valeoikeustoimien kautta Suomeen jollekin toiselle yhtiölle. RL 32:6 :ssä on lueteltu ne tekotavat, joilla rahanpesuun voidaan ryhtyä. Luettelo on tyhjentävä, koska mainintaa "muulla tavalla ryhtymisestä" rikoksella saatuun omaisuuteen ei ole otettu kyseiseen pykälään. Ilmenevät tekomuodot ovat kuitenkin niin kattavia, että ne riittävät peittämään suuren alueen erilaisia toimia. Säännöksen mukaan rahanpesu voidaan toteuttaa ottamalla vastaan, käyttämällä, muuntamalla, luovuttamalla, siirtämällä, välittämällä tai pitämällä hallussa rikoksella hankittuja varoja. Yksinkertaisimmillaan rahanpesu voidaan toteuttaa pelkästään varoja vastaanottamalla ja kuljettamalla ne esimerkiksi ulkomaille. Nykyisin rahanpesujärjestelyt ovat usein monimutkaisempia ja sisältävät useiden eri toimien yhdistelmän, jolla pyritään vaikeuttamaan rahan jäljittämistä. Kun hyvin tyypillinen perinteinen kätkemisrikos on varas- 10

18 tetun matkapuhelimen ostaminen selvään alihintaan, on yhä tyypillisempi rahanpesun tekomuoto huumausainerikoksella saatujen varojen muodon muuttaminen useampaan otteeseen, esimerkiksi ensin talletuksiksi ja sitten osakkeiksi. Osakkeet voidaan vielä vaihtaa kiinteistöksi, joka mahdollisesti sijaitsee ulkomailla. Keskeisimpänä tekotapana voidaan pitää omaisuuden vastaanottamista, hallussapitoa ja luovuttamista. Rahanpesuun syyllistymisen kannalta on riittävää, että rahanpesijä ottaa rikoksella hankittuja varoja säilöön, jotta varat ja rikoksentekijän varallisuuden kasvu eivät paljastuisi viranomaisille. Tällöin rahanpesijä pitää omaisuutta hallussaan, mutta todellinen määräysvalta varoista säilyy esirikoksen tehneellä taholla. Rahaa voidaan myös ottaa vastaan sopimuksin tallettaa ne omien tilien kautta esirikoksen tekijän tilille, jotta ne kierrätyksen jälkeen näyttäisivät laillisilta. Tapauksissa 3 ja 62 henkilö oli avannut omissa nimissään käyttötilin, jonka pankkikortin tunnuslukuineen hän oli antanut esirikoksen tekijän käyttöön. Sen lisäksi hän oli vuokrannut tallelokeron omiin nimiinsä ja valtuuttanut sen käyttäjäksi esirikoksen tekijän. Tapauksessa 36 henkilö oli antanut oman tilinsä käyttöön äitinsä petoksella saamien varojen tallettamiseksi. Tilille tulleista rahoista suurin osa oli myöhemmin siirretty äidin tilille. Tapauksessa 57 vastaaja oli ottanut vastaan omalle tililleen toisen henkilön kavaltamia rahoja ja myöhemmin luovuttanut rahat takaisin kavaltajalle tämän käyttöön. Näytön puuttumisen takia ei pystytty todistamaan, että vastaajan tarkoituksena olisi ollut peittää tai häivyttää varojen laiton alkuperä. Tapauksessa 59 käräjäoikeus hylkäsi syytteet rahanpesusta, sillä tilisuoritusten ei ollut näytetty olleen maksuja jostakin yksilöidystä rikoksesta, vaikkakin tapauksessa oli ollut perusteltua aihetta epäillä vastaajien tilien kautta kulkeneiden varojen liittyneen johonkin laittomaan toimintaan. Rahanpesun tekotapalistaan lisättiin voimaan tulleella lainmuutoksella hallussapito, joka on kenties yleisin rahanpesemisen muoto. Esitöissä on todettu, että hyvinkin lyhytaikainen hallussapito riittää, eikä sen välttämättä tarvitse merkitä fyysistä hallintaa. Kyseeseen voi tulla tilanne, jossa rikoshyöty on sovitun mukaisesti tekijän jossakin noudettavissa tai jos tekijällä on mahdollisuus määrätä rikoshyödyn siirtämisestä paikasta toiseen. Rikoshyödyn hallussapito saattoi jo edeltävän tunnusmerkistön mukaan olla rangaistavaa, mutta se ei ilmennyt nimenomaisesti laista. Hallussapidon lisääminen tekotapojen joukkoon on ollut seurausta laillisuusperiaatteen täsmällisyys- 11

19 ja tarkkarajaisuusvaatimuksesta. Rahanpesun tekotavat ovat osin päällekkäisiä, mutta tekotapaluettelon tyhjentävyyden vuoksi ilmeisen tarpeellisia. Rahanpesu voidaan toteuttaa myös ottamalla haltuun käteistä rahaa. Tapauksessa 4 rahanpesijä oli ostanut kassalippaan, niputtanut sinne aviomiehensä huumausainerahoja ja kätkenyt lippaan isänsä omakotitalon varastoon. Sanotunlaisissa tapauksissa nousee erityisesti esiin kysymys rahanpesun suhteesta perinteiseen kätkemisrikokseen, mikäli kyse on esimerkiksi anastuksella saaduista varoista. Vastaanottamalla rikollisia varoja voi rahanpesuun syyllistyä myös esimerkiksi pankin tai vakuutusyhtiön toimihenkilö, joka varojen alkuperän tietäen ja rikoksentekijää auttaakseen ottaa vastaan talletuksen tai kertamaksun huomattavan suuresta vakuutuksesta. Tapauksessa 60 vastaajat olivat ottaneet vastaan huumausaineiden myynnistä saatuja käteisvaroja ja säilyttäneet niitä kotonaan. Toinen vastaajista oli vastaanottamisen lisäksi laskenut ja niputtanut myynnistä saatuja rahoja rikoksentekijän kotona. Myös tapauksessa 58 vastaaja oli ottanut vastaan pahvilaatikollisen rahaa ja säilyttänyt sitä ohjeen mukaan piilossa kirjahyllyn alla ja myöhemmin myös ottanut sieltä rahaa korun ostoon. Käräjäoikeuden arvioiden ja olosuhteiden mukaan mikään seikka ei kuitenkaan viitannut siihen, että vastaaja olisi tiennyt rahojen olleen rikoksella hankittuja. Rahanpesu tapahtuu siirtämällä esimerkiksi silloin kun varoja siirretään tililtä toiselle. Tapauksessa 18 esirikoksen tekijä oli syyllistynyt velallisen petokseen salaamalla varoja ulosottoselvityksessä. Rahanpesu suoritettiin suhteellisen yksinkertaisella operaatiolla. Varoja kierrätettiin useiden kätkijöiden tilien kautta pienemmissä erissä, jotta ne olisivat vaikuttaneet lahjalta. Myös tapauksessa 31 rikoksella saatuja rahoja kierrätettiin useiden eri henkilöiden pankkitilien kautta. Tilinsä rahanpesutarkoitukseen luovuttaneille henkilöille maksettiin myös palkkioita toiminnastaan. Käteisen rahan osalta siirtäminen tapahtuu yksinkertaisimmillaan kuljettamalla varoja valtion rajojen yli. Tämä on myös tyypillinen rahanpesutapa, koska raha saadaan tällöin ulkomaille käyttämättä pankkiyhteyksiä ja näin alkuperän häivyttäminen helpottuu, eikä siirtämisestä jää todisteita. Tapauksessa 15 rahanpesijä oli antanut omat tilinsä tuntemattomien henkilöiden rahaliikenteen käyttöön, nostanut rahat välittömästi ja vienyt ne Tallinnaan. Tämän perusteella oli selvää, että menettelyn tarkoituksena oli ollut rahojen rikollisen alkuperän peittely. Kesäkuun 15. päivä 2007 Suomessa tuli voimaan laki Euroopan yhteisön rajan yli kuljetettavan käteisrahan valvonnasta, joka 12

20 täydentää Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisön alueelle tuotavan tai sieltä vietävän käteisrahan valvonnasta annettua asetusta (EY 1889/2005). Asetuksen mukaisesti yhteisön alueelle saapuvan ja sieltä poistuvan luonnollisen henkilön, joka kuljettaa mukanaan vähintään euron verran käteisrahaa, on ilmoitettava kyseinen rahamäärä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka kautta hän saapuu yhteisön alueelle tai poistuu sieltä. Suomessa toimivaltainen viranomainen on tullilaitos, jolla on oikeus pysäyttää henkilö ja tarkastaa hänet ja hänen kulkuneuvonsa. Ellei ilmoittamisvelvoitetta ole täytetty, tullilaitoksella on oikeus pidättää ja ottaa haltuun käteinen, jos haltuunotto on tarpeen sen selvittämiseksi, onko käteisrahaan syytä puuttua muun lainsäädännön nojalla. Tullilaitoksen on tallennettava tiedot rekisteriin ja luovutettava ne rahanpesun selvittelykeskuksen käyttöön. Tunnusmerkistön mukaan rahanpesu voidaan toteuttaa myös muuntamalla omaisuutta, esimerkiksi muuntamalla käteistä rahaa shekiksi tai toiseksi valuutaksi. Tapauksessa 5 rahanpesu tapahtui valuutanvaihtona ottamalla useassa erässä vastaan kruunuja, vaihtamalla ne pienemmissä erissä useiden eri maiden valuutoiksi ja palauttamalla vaihdetut valuutat takaisin henkilölle, jolta ne oli alun perin vastaanotettu. Myös tapauksessa 35 rahaa pestiin useilla peräkkäisillä valuutanvaihdoilla. Toinen tuomituista vaihtoi markkoja dollareiksi ja toinen punniksi ja dollareiksi. Muuntamisena voidaan tarkastella myös tapauksen 1 mukaista tilannetta, jossa rahanpesijät olivat ostaneet ja myyneet veikkauspelitositteita. Operaation jälkeen rahanpesijä nosti voitot omissa nimissään ja luovutti saamansa rahat esirikoksen tekijälle. Rahanpesusäännösten tekotapoihin on kirjoitettu myös omaisuuden käyttäminen ja välittäminen. Hallituksen esityksessä todetaan käyttämisellä voitavan tarkoittaa esimerkiksi omaisuuden nopeatahtista tuhlaamista. Tässä käsitellyistä vanhan lain voimassaolon aikaisista tapauksista esimerkiksi tapausten 4 ja 37 kaltaiset tilanteet voisivat nykyisin tulla arvioitavaksi käyttämisenä. Tapauksessa 4 henkilö oli ottanut vastaan kahdessa erässä yhteensä ainakin mk, joista oli maksettu hänen yhdessä äitinsä kanssa pitämän kahvilan liiketoiminnan maksuja. Lisäksi henkilö oli ottanut vastaan mk, jolla hän oli lyhentänyt shekkitilinsä luotto-osuutta. Voimassa olleen säännöksen mukaan henkilö tuomittiin kätkemisrikoksesta, koska varojen vastaanottaminen oli jo täyttänyt tunnusmerkistön. Myös tapaukseen 37 voitaisiin ajatella soveltuvan käyttämistekotavan. Siinä henkilö oli käyttänyt puolisonsa kavallusrikoksella 13

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta Laki rikoslain 10 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain (39/1889) 10 luvun 5 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 875/2001, muutetaan 10 luvun 2 ja 3, 6 :n 1 momentti

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015

Lisätiedot

Taloudellinen rikollisuus

Taloudellinen rikollisuus Taloudellinen rikollisuus 27.5.2016 Erikoistumisjakso (12 op) 1. Laajennettuun hyötykonfiskaatioon liittyvä kevennetty todistustaakka? (Viljanen: Konfiskaatio rikosoikeudellisena seuraamuksena) (10 p)

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2006 N:o 743 748 SISÄLLYS N:o Sivu 743 Laki rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta... 2249 744 Laki järjestyslain 7 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/ Lausunto 22.6.2011 Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/17.3.2011 Asia: Lausunto eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoinnin tarvetta koskevasta arviomuistiosta. Yleistä Tarve

Lisätiedot

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295 Page 1 of 6 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2012 15.6.2012/295 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 15.6.2012/295 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen

Lisätiedot

RAHANPESURIKOKSET OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ

RAHANPESURIKOKSET OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ RAHANPESURIKOKSET OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ Keskusrikospoliisi Tiedusteluosasto Rahanpesun selvittelykeskus RAHANPESURIKOKSET OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ Keskusrikospoliisi, Tiedusteluosasto, Rahanpesun selvittelykeskus

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön

Lisätiedot

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999. HE 13/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luvanvaraisesta

Lisätiedot

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

Laki rikoslain muuttamisesta

Laki rikoslain muuttamisesta EV 19/1995 vp - HE 42/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden rikoslain kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvien lakien muutoksiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 16.3.2016 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

HE 285/2010 vp. kansainvälistä oikeusapua ilman kaksoisrangaistavuuden edellytyksen täyttymistä. Rahanpesukriminalisoinnit täyttävät kansainvälisissä

HE 285/2010 vp. kansainvälistä oikeusapua ilman kaksoisrangaistavuuden edellytyksen täyttymistä. Rahanpesukriminalisoinnit täyttävät kansainvälisissä HE 285/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 32 luvun 6 ja 14 :n sekä kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 15 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen täytäntöönpanoa

Lisätiedot

Rahanpesu Nooa Säästöpankin näkökulmasta

Rahanpesu Nooa Säästöpankin näkökulmasta Rahanpesu Nooa Säästöpankin näkökulmasta Kumpula, Satu Kyllästinen, Lilli 2009 Leppävaara Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Rahanpesu Nooa Säästöpankin näkökulmasta Satu Kumpula, Lilli Kyllästinen

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

HE 196/2008 vp. saattaminen olisi rangaistavaa. Uuden rikosnimikkeen tuotteita. Asetuksen täytäntöönpano

HE 196/2008 vp. saattaminen olisi rangaistavaa. Uuden rikosnimikkeen tuotteita. Asetuksen täytäntöönpano HE 196/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslain 17 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikoslakia muutettavaksi siten, että kissan tai koiran turkiksen neuvoston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 3186/03.06.02/2015 259 Teknisen toimen johtajan oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh. 050 544 7261 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö Laki, nuoret ja netti Opetu s - ministeriö Netti on osa nuorten arkea Yhteydenpitoa kavereihin, tiedostojen vaihtoa, harrastusryhmiä, fanitusta, pelaamista, tiedon hakua, oppimista, asioiden hoitamista,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004)

Lisätiedot

Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta?

Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta? Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 LÄÄKEALAN TOIMIJOIDEN VALVONTA Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta? Sami Paaskoski, Liisa Näveri / Kirjoitettu 16.10.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Lääkkeiden verkkokauppa

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Tehtävä 1 Aluehallintovirasto voi toimittaa työpaikalla työsuojelutarkastuksen omaaloitteisesti tai työpaikalta tulleen

Lisätiedot

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA!

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! vihjeet.etela-savo@poliisi.fi Poliisilaki Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten

Lisätiedot

Esitysluonnoksessa on monilta osin päädytty katsomaan, että tarvetta rikoslain muuttamiseen ei ole. Näiltä osin minulla ei ole huomauttamista.

Esitysluonnoksessa on monilta osin päädytty katsomaan, että tarvetta rikoslain muuttamiseen ei ole. Näiltä osin minulla ei ole huomauttamista. 1 Oikeusministeriölle Oikeusministeriö on pyytänyt minulta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi rikoslain 34 a luvun muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (luonnos

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 15/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 15/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi EDUSKUNNAN VASTAUS 15/2009 vp Hallituksen esitys laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PUBLIC PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ILMOITUS:I/A-KOHTA Lähetäjä: Neuvostonpääsihteeristö Vastaanotaja:

Lisätiedot

HE 138/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain kätkemis- ja rahanpesurikoksia koskevaa

HE 138/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain kätkemis- ja rahanpesurikoksia koskevaa HE 138/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 32 luvun 11 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain kätkemis- ja rahanpesurikoksia

Lisätiedot

Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset

Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset Dnro 954/302/2010 25.11.2013 Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset Nämä vaatimukset perustuvat komission rekisteriasetukseen 1. Kuhunkin toimenpidepyyntöön liittyvät vaatimukset

Lisätiedot

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 312/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vankeuslain 12 luvun ja tutkintavankeuslain 8 luvun muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi vankeuslain 12 luvun

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 26. syyskuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/0818(CNS) Par1 * MIETINTÖLUONNOS 1. Tanskan kuningaskunnan

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vakuutusedustuksesta annetun lain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta annettua lakia. Euroopan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0194(COD) 17.12.2008 TARKISTUKSET 9-33 Mietintöluonnos (PE415.203v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

Sami Suorsa RAHANPESUN JA TERRORISMIN RAHOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUS

Sami Suorsa RAHANPESUN JA TERRORISMIN RAHOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUS Sami Suorsa RAHANPESUN JA TERRORISMIN RAHOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUS Liiketalous ja matkailu 2012 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Sami Suorsa Opinnäytetyön

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT / LAKIMIES, ADOPTIOLAUTAKUNNAN SIHTEERI, JONNA SALMELA ADOPTIOKOULUTUS 26.1.2017 SÄÄTYTALO 1. ILMAN PALVELUNANTAJAA TAPAHTUVAT ADOPTIOT 2. ASUINPAIKKA 3. KOTONAOLON

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2012 COM(2012) 591 final 2012/0285 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.10.2016 COM(2016) 650 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO EUROOPAN UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 6.11.2014 JOIN(2014) 37 final 2014/0323 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS Syyrian tilanteen johdosta

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Sveitsin liittoneuvosto ja Suomen tasavallan hallitus

Sveitsin liittoneuvosto ja Suomen tasavallan hallitus PÖYTÄKIRJA SVEITSIN VALALIITON JA SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ HELSINGISSÄ 16 PÄIVÄNÄ JOULUKUUTA 1991 TEHDYN JA HELSINGISSÄ 19 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2006 TEHDYLLÄ PÖYTÄKIRJALLA MUUTETUN, TULO- JA VARALLISUUSVEROJA

Lisätiedot

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 14 b ja 17 b :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 14 b laissa

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

HE 125/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 :n muuttamisesta

HE 125/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tupakkalakia niin, että yksityishenkilöt saisivat hankkia ja vastaanottaa

Lisätiedot

(esim. autonkuljettajana), hän voi sen jälkeen pestä rahaa Suomessa ilman rangaistusuhkaa.

(esim. autonkuljettajana), hän voi sen jälkeen pestä rahaa Suomessa ilman rangaistusuhkaa. 31.5.2011 OM 7/41/2009 Ns. itsepesun kriminalisointia pohtineen työryhmän muistio 1. Oikeusministeriön työryhmän (jäljempänä itsepesutyöryhmä) tehtävänä on ollut pohtia rikoslain 32 luvun 11 :n 1 momentin

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 670/2014 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2008 N:o 510 515 SISÄLLYS N:o Sivu 510 Laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta... 1473 511 Laki yksityisyyden

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain 7 ja :n muuttamisesta PERUSTELUT ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ annettuun lakiin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot