HTML ja tyylit. 5 HTML ja tyylit
|
|
- Kari Laaksonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HTML ja tyylit 5 HTML ja tyylit Yksi HTML:n perinteisistä ongelmista on ollut se, että kehittäjät haluavat itse määrittää sen miltä dokumenttien tulee näyttää, käytännössä tämä johtaa dokumenttien formatointiin niiden rakenteen "puhtaan" määrittelyn sijaan - elementtien ulkoasun päättää selain (vieläpä eri selaimet eri tavalla) - HTML-tageja ei ole "riittävästi", jotta deklaratiivinen merkintä olisi aina mahdollista Useissa sovelluksissa on kuitenkin perusteltua asettaa vaatimuksia myös dokumenttien ulkoasulle - HTML-koodit formatointimerkintöinä aiheuttavat ongelmia. Mikä ratkaisuksi? Vastaus: tarjotaan HTML-kehittäjälle mahdollisuus eksplisiittisesti päättää, miltä annetun elementin tulee näyttää Ratkaisu: tyylien käyttö (toisinaan käytetään myös termejä: tyylipohja, tyyliarkki, tyylimääritys, jne.) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 71
2 HTML ja tyylit Mitä tyylit ovat? Yksinkertaisimmillaan tyyli on joukko ohjeita tai sääntöjä, jonka perusteella selain (tms.) osaa valita rakenne-elementille sopivan ulkoasun Idea: lähdedokumentti + tyylimääritys "katselu" kohdedokumentti Puhtaasti lopputuloksen ulkoasun kannalta tyylien käyttö ei välttämättä "näy missään" - tyylien käyttö helpottaa, systematisoi ja tehostaa dokumenttien suunnittelu- ja toteutustyötä - yhden ja saman lähdedokumentin eri esitysversiot (media+käyttötarkoitus) - käytännössä kohdedokumentti tai dokumentin esitysversio voi olla jopa HTML-dokumentti, jossa HTML-koodeja on käytetty puhtaasti formatointimielessä (kyseessä on tällöin kuitenkin eri dokumentti) - oleellista on se, että dokumentin ulkoasulliset muutokset edellyttävät mahdollisimman vähän dokumentin sisällön ja rakenteen muuttamista (tai ei ollenkaan) ja päinvastoin! Yleensä tyylit viittaavat johonkin tiettyyn tyylikieleen (esim. CSS), joka sisältää kieliopin ja formatointi- ja asemointikäskyt elementtien ulkoasun kuvailemiseksi RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 72
3 HTML ja tyylit Tyylien käytöstä Yhden ja saman dokumentin "sama" ulkoasu voidaan kuvata hyvinkin erilaisilla tyylikielillä (esim. CSS(1-3), JSS, XSL, DSSSL, ) Tyylejä (tyylikieliä) on perusluonteeltaan kahta eri tyyppiä: dokumentin elementtien muodostaman puurakenteen säilyttäviä tai puurakenteen muuttavia ([dressing up] vs. [transforming]) Vaikka ihannetapauksessa dokumentin ulkoasun suunnittelu pyritäänkin erottamaan täysin sen rakenteen suunnittelusta, ei tähän käytännössä aina päästä, syitä tähän: - halutaan, että dokumentit näyttävät järkeviltä myös ilman erikseen määritettyä (ja prosessoitua!) ulkoasua - käytetty tyylikieli ei välttämättä tarjoa riittävästi mahdollisuuksia dokumentin elementtirakenteen muuttamiseen tai vakio- yms. kenttien lisäämiseen - rakenteiden suunnittelu "ulkoasu mielessä pitäen" on usein käytännössä helpompaa sekä rakenteen suunnittelun että ulkoasun (ohjelmallisen) tuottamisen näkökulmasta RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 73
4 HTML ja tyylit CSS Cascading Style Sheets (CSS) on menetelmä jonka avulla esim. HTMLdokumenttien elementtien ulkoasu voidaan (kohtuullisen suurelta osin) eksplisiittisesti määrittää Perusominaisuudet - rungon muodostavat muotoilusäännöt - säännöt voivat sijaita joko suoraan itse elementissä, dokumentissa tai ulkoisessa tiedostossa - elementin efektiivisen tyyli määräytyy tyylien limityksen ([cascade]) perusteella - osa ominaisuuksista periytyy elementtien sisäkkäisrakenteen perusteella CSS ei ole sitoutunut vain ja ainoastaan HTML-tyylien tekemiseen (ei edes CSS1), vaan sitä voidaan periaatteessa käyttää myös muualla (XML, VRsovellukset, ) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 74
5 HTML ja tyylit Historiaa - CSS1 suositus: 1996 ("korjattu painos" 1999) - CSS2 suositus: 1998 (CSS3 on jo kehitteillä) Käytännössä "yleisimmät & uusimmat" selaimet tukevat CSS1:stä, CSS2 vasta "tulossa" Kannattaa pitää mielessä, vaikka käytännössä CSS:n avulla joskus pyritäänkin "pikselintarkkaan" ulkoasuun, ei spesifikaatio tähän mahdollisuutta virallisesti tarjoa, vaan puhuu vain ulkoasullisten suositusten tai ehdotusten ([suggestion]) antamisesta selaimelle Syitä CSS:n käyttämiseen - CSS1 on jo laajasti käytössä - CSS:n syntaksi on yksinkertaista ja kieli sisältää tehokkaita ominaisuuksia (limitys, konteksti, perintä, ) - CSS voidaan yleistää ja ottaa suoraviivaisesti käyttöön myös esim. XMLtyylikielenä - muut HTML-käyttöön soveltuvat tyylikielet ovat jäämässä marginaaliseen asemaan (esim. JSS jolla ei ole W3C:n suosituksen statusta) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 75
6 HTML ja tyylit Ajatus kaiken taustalla Perimmäisenä tarkoituksena tarjota formatointi- ja taittokieli, jonka avulla elementtirakenteisten dokumenttien ulkoasun määrittely voidaan irrottaa sisällön ja rakenteen määrittelystä HTML:n tapauksessa tämä tarkoittaa käytännössä "vain" sisällön ja ulkoasun erottamista toisistaan, koska HTML-dokumenteillahan on jo periaatteessa tietty rakenne (joka joskin on melko yleinen) CSS1: - syntaksi ja tyylien liittäminen dokumentteihin + peruskäsitteet: limitys, ryhmittely, perintä, konteksti, luokat, pseudoluokat ja -elementit, mittayksiköt - perusominaisuudet: fontit, värit, kappaleet, laatikot, luokittelu, CSS2 sisältää "CSS1:n lisäksi" myös - uusia käsitteitä: media, tulostaminen & sivun käsite, autom. tuotettu sisältö, elementtien vierekkäisyys, taulukot, lapset, - uusia ominaisuuksia: systeemifontit, kursorit, varjostus, RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 76
7 6 CSS1 Aloitetaan esimerkillä käytännön tyylimäärityksestä: H1 { color: blue; font-size: 26pt } H2 { color: black! important; font-size: 26pt } P { font-size: 12pt } Tyylimääritys koostuu säännöistä ([rule]) Sääntöjen perusosat: - valitsin ([selector]), esim. "H1" - esittelyosa ([declaration]), esim. "{ color: blue; font-size: 26pt }" Säännön valitsinosa kirjoitetaan ISOILLA kirjaimilla! Säännön esittelyosassa isoilla ja pienillä kirjaimilla ei ole eroa RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 77
8 Esittelyosa: - ominaisuus ([property]), esim. "color", jota seuraa kaksoispiste (:) ja - arvo ([value]), esim. "blue" Ominaisuuksien arvon jälkeen voi esiintyä avainsana "!important", joka painottaa ko. ominaisuuden tärkeyttä Jos ominaisuuksia annetaan kerralla useita, erotetaan ne toisistaan puolipisteellä (;) - ominaisuuksien järjestyksellä ei ole merkitystä P { color: black; font-size: 26pt } Jos ominaisuudelle voidaan antaa useita arvoja, erotetaan ne toisistaan välilyönneillä P { font: italic 14pt Times } H1 { border-width: thin thick medium thin } Jotkin ominaisuudet edellyttävät useita arvoja, jotka erotetaan toisistaan pilkulla (,) P {font-family: "New Century Schoolbook", Garamond, serif} RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 78
9 Tyylien liittäminen (HTML4-)dokumentteihin Kolme vaihtoehtoa: 1) inline-tyylimääritykset, 2) dokumenttikohtaiset tyylimääritykset tai 3) ulkoiset tyylitiedostot Esimerkki inline-tyylimääreestä: <P STYLE="color: red">simons says: turn red!</p> Esimerkki dokumenttikohtaisesta tyylimääreestä: <HTML> <HEAD> <TITLE>Hello world</title> <STYLE TYPE="text/css"> <!-- P { color: red } --> </STYLE> </HEAD> <BODY> <P>Roses are red - so am I. </BODY> </HTML> RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 79
10 Esimerkki 1/2 ulkoisesta tyylitiedostosta ja sen käyttämisestä: LINK tiedosto red.css: P { color: red } HTML-dokumentti: <HTML> <HEAD> <TITLE>Hello world</title> <LINK REL="stylesheet" TYPE="text/css" HREF="red.css" TITLE="Red Paragraphs"> </HEAD> <BODY> <P>Roses are red - so am I. </BODY> </HTML> Linkitys toteutetaan LINK-elementillä - relaatio, tyyppi, resurssi ja otsikko URL-viittaus tyylitiedostoon, joka tulkitaan "pelkäksi tekstitiedostoksi" RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 80
11 Esimerkki 2/2 ulkoisesta tyylitiedostosta ja sen tiedosto red.css: P { color: red } HTML-dokumentti: <HTML> <HEAD> <TITLE>Hello world</title> <STYLE TYPE="text/css"> url(red.css); --> </STYLE> </HEAD> <BODY> <P>Roses are red - so am I. </BODY> </HTML> CSS1 Nyt tyyli liitetään dokumentin tyylimääritykseen linkkirelaation sijaan RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 81
12 Tyylien liittäminen XHTML-dokumentteihin Tyylitiedoston liittäminen XHTML-dokumenttiin poikkeaa HTML 4:stä ainoastaan XML-kieliopin vaatimien muutosten osalta <html xmlns=" <head> <link rel="stylesheet" type="text/css" href="tyyli.css" /> <title>xhtml and CSS</title> </head> <body> <p>first chapter</p> </body> </html> XHTML Basic ei sisällä STYLE-elementtiä, joten tyylitiedoston liittäminen tehdään aina LINK-elementin avulla RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 82
13 Tyylien yhteisvaikutus Eritasoiset tyylimääritykset (inline/dokumentti/ulkoinen) yhdistetään efektiiviseksi tyyliksi "limittämällä" ([cascade]) Käytännössä limitys tarkoittaa sitä, että päällekkäisten sääntömääritysten tapauksessa elementeille annetut ominaisuudet yhdistetään siten, että viimeisin tai lähinnä elementtiä oleva sääntö jää voimaan Tarkempi sovellettavien sääntöjen valinta-algoritmi on kutakuinkin seuraava: - valitse läheisin tai peritty soveltuva sääntö - valitse valitun luokan ja säännön painoarvon mukaan (huom. "important" vs. "normal") - valitse spesifisimmän säännön mukaan (konteksti!) - jos vieläkin voidaan soveltaa useita sääntöjä, valitse näistä viimeisin Viime kädessä dokumentin lukija saattaa vielä pakottaa tyylin haluamakseen Pulmia: limitys on varsin mutkikas toteuttaa ja suhde "perinteisten" formatointielementtien ja -attribuuttien käyttöön on epäselvä RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 83
14 Esimerkki limityksestä tiedosto red.css: P { color: red } HTML-dokumentti: <HTML> <HEAD> <TITLE>Cascade that!</title> <LINK REL="stylesheet" TYPE="text/css" HREF="red.css"> <STYLE TYPE="text/css"> <!-- P { font-size: 12pt } --> </STYLE> </HEAD> <BODY> <P>This paragraph is red and the font-size is 12pt. <P STYLE="color: blue">this is blue, size is the same. </BODY> </HTML> RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 84
15 Link Jos HTML-dokumentti sisältää useita LINK-elementtejä, selain kysyy käyttäjältä, mitä tyylitiedostoa dokumentin esittämiseen käytetään (tai valitsee näistä vain yhden) - ts. valituksi tulee tasan yksi taas yksinkertaisesti yhdistää eri tyylitiedostot yhdeksi efektiiviseksi tyylimääritykseksi (päällekirjoittamalla jo aiemmin ja link-tyylit voi sisällyttää myös CSS-tyylitiedostoihin (ja siten ketjuttaa näitä) LINK-elementti on osa HTML-spesifikaatiota, joka sisältyy aina on CSS-komento, jonka on esiinnyttävä ennen ensimmäistäkään CSS-sääntöä; muussa tapauksessa selain hylkää tätä edeltävät CSSmääritykset CSS-erikoiskomentoja tai (näihin palataan myöhemmin CSS2:n yhteydessä) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 85
16 Inline-tyyli vs. dokumenttityyli vs. ulkoinen tyyli 1) Inline-tyylien käyttöä tulisi välttää kokonaan; parempi vaihtoehto on käyttää joko luokkavalitsimia tai elementtien ID-valitsimia (näihin palataan kohta) 2) Dokumenttikohtaiset tyylimäärittelyt soveltuvat (sellaisenaan) hyvin esim. pieniin dokumentteihin tai tyylien suunnitteluun ja testaukseen 3) Ulkoiset tyylitiedostot tarjoavat mahdollisuuden yleiskäyttöisten tyylimääritysten tekemiseen ja ovat siten "suositeltavia" - dokumentin tyylin vaihtaminen on helppoa (tyyli voidaan helposti jopa kysyä käyttäjältä) - yhtä tyylitiedostoa muuttamalla voidaan muuttaa useiden dokumenttien ulkoasu - mahdollisuus toteuttaa monipuolisia tyylikirjastoja (@import!) Käytännössä suurin hyöty tyyleistä saadaan kun käytetään yhdessä tapoja 2 ja 3 - tällöin elementin efektiivinen tyyli määräytyy käytännössä perinnän ja päällekirjoittamisen kautta RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 86
17 Ryhmittely Kirjoitustyön vähentämiseksi useiden sääntöjen antaminen on mahdollista yhdellä kertaa ryhmittelyn ([grouping]) avulla: H1, H2, H3 { font-family: helvetica } Useiden ominaisuuksien antaminen yhdellä kertaa on tietenkin myös mahdollista: H1 { font-weight: bold; font-size: 12pt; line-height: 14pt; font-family: helvetica; font-variant: normal; font-style: normal; } Joillakin ominaisuuksilla on myös oma ryhmittelysyntaksinsa: H1 { font: bold 12pt/14pt helvetica } Tällöin arvojen järjestyksellä on tietenkin merkitystä! RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 87
18 Perintä Perinnän avulla dokumentissa sijaitsevien (konkreettisten) elementtien tyylisäännöt määräytyvät oletuksena niiden hierarkkisten vanhempien tyylien perusteella ([inheritance]) Seuraavassa esimerkissä elementti B perii elementin P ne (perittävissä olevat) ominaisuudet, joita B:lle ei erikseen ole asetettu: <P>Blue <B>fat</B> text</p> Periytyvät ominaisuudet määräytyvät "intuitiivisten" CSS-sääntöjen mukaan - esim. background-ominaisuus ei periydy (näkyy tosin läpi) - esim. color-ominaisuus periytyy Periytyminen tapahtuu myös, vaikka isäelementin alku- ja lopputageja ei olisi merkitty näkyviin (esim. elementit BODY ja P) Näin ollen koko HTML-dokumentin kaikkien elementtien "oletusominaisuudet" voidaan asettaa BODY-elementin avulla: BODY { color: black; background: url(mypic.gif) blue } RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 88
19 Elementtikonteksti Tyylien vaikutusaluetta voidaan edelleen täsmentää valitsimen kontekstimäärityksen avulla ([contextual selector]) Seuraava esimerkki määrää tyylin elementin H1 sisällä olevalle elementille B: H1 B { color: blue } Kontekstin tarkkuus voidaan valita vapaasti (useampitasoinen konteksti): UL LI { font-size: small } UL UL LI { font-size: x-small } Konteksti- ja ryhmittelymäärityksiä voidaan yhdistää kirjoitustyön vähentämiseksi: H1 B, H2 B, H1 EM, H2 EM { color: red } Huomaa valitsinkontekstin ero ryhmittelyyn (kontekstissa ei pilkkua) CSS1 tunnistaa vain isäkontekstin (CSS2 laajentaa kontekstin käsitettä) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 89
20 Elementtirakenteen hienontaminen: luokat ja ID Rakenne-elementtien rakeisuuden lisääminen onnistuu luokkavalitsimien avulla: P.freaky { font-style: italic; font-size: 14pt; color: purple } Luokkien käyttöönotto tapahtuu elementin STYLE-attribuutin avulla: <P CLASS="freaky">Weird Al says that purple is good.</p> Myös geneeriset luokat ovat mahdollisia:.blue { color: blue } Geneerisiä luokkia voidaan käyttää minkä tahansa tyyppisten (nimisten) elementtien yhteydessä: <P CLASS="blue">Weird Al says that blue is good, too.</p> <B CLASS="blue">Fat blue text.</b> RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 90
21 Luokkavalitsimien nimet ovat mielivaltaisia nimiä, mutta suositeltavaa on käyttää vain alfanumeerisia merkkejä sekä välttää avainsanojen käyttöä CSS1 Luokkavalitsimien ketjuttaminen ei ole sallittua (P.freaky.blue ei ole sallittu valitsin) Myös rakenne-elementtien (erityisen ja aina yksikäsitteisen) ID-attribuutin käyttö valitsimena on mahdollista Seuraavassa esimerkissä ensimmäinen tyylimääritys asetetaan täsmälleen yhdelle elementille, jonka ID on "yellowelement", toinen H1-elementille jonka ID on "blueelement": #yellowelement { color: yellow } H1#blueElement { color: blue } Em. määritykset otetaan automaattisesti käyttöön seuraaville elementeille <P ID="yellowElement">"Once upon a time in China" is a </P> <H1 ID="blueElement">Cold Winter</H1> (Geneeristen)luokka- ja ID-attribuuttien avulla myös yksittäisten elementtien formatointi on mahdollista (suositeltavaa käyttää inline-tyylien sijaan mutta laajamittainen käyttö ei tässäkään suositeltavaa) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 91
22 Pseudoluokat Ns. pseudoluokkien avulla on mahdollista ottaa huomioon selaimen toiminta ja siten esim. vuorovaikutteisuus (CSS1:ssä vain elementissä A) Tyypillisiä pseudoluokkia ovat ankkurivalitsimien tarkentimet ("yleensä" selaimet koodaavat esim. "käytetyt" ankkurit graafisesti eri tavoin kuin "käyttämättömät"): A:link { color: red } /* unvisited link */ A:visited { color: blue } /* visited links */ A:active { color: lime } /* active links */ On syytä huomata, että tämäntyyppisten pseudoluokat saattavat olla selaimen näkökulmasta raskaita toteuttaa (esim. fonttikoon muutokset) Pseudoluokat ja tavalliset luokat ovat eri asioita (pseudoluokkien nimet ovat avainsanoja, joissa isoilla ja pienillä kirjaimilla ei ole eroa) Pseudoluokkien yhteydessä myös konteksti ja luokat ovat sallittuja: A:link IMG { border: solid blue } A.external:visited { color: blue } RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 92
23 Pseudoelementit CSS:n pseudoelementtien avulla on mahdollista systemaattisesti vaikuttaa (joidenkin) elementtien ulkoasuun ilman elementtien eksplisiittistä merkkausta Ideana on helpottaa ja vähentää esitettävien (display-tyyppisten) elementtien merkkaustyötä tarjoamalla tyylejä "kuvitteellisille elementeille", jotka realisoituvat vasta dokumenttia "tulostettaessa" CSS1 esittelee kaksi pseudoelementtiä: first-line ja first-letter Pseudoelementtien syntaksi noudattaa käytännössä pseudoluokkien syntaksia Seuraavassa ensimmäinen sääntö kursivoi jokaisen P-elementin ensimmäisen rivin ja toinen suurentaa jokaisen H1-elementin ensimmäisen kirjaimen: P:first-line { font-style: italic } H1:first-letter { font-size: bigger } Valitsimien konteksti ja yhdistely ovat mahdollisia myös pseudoelementeille Pseudoelementeille annettavien mahdollisten ominaisuuksien joukkoa on jonkin verran rajoitettu RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 93
24 Elementtien formatointi: luokkaominaisuudet Ulkoasullinen formatointi perustuu konkreettisten esitettävien elementtien kolmijakoon (vrt. HTML): - lohkotyyppiset objektit ([block]) - listatyyppiset objektit ([list-item]) - tekstityyppiset objektit ([inline]) Elementin "ensiarvoinen ulkoasullinen tyyli" määräytyy sen (yleensä oletusarvoisten) luokkaominaisuuksien ([classification properties]) perusteella: - ulkoasu (display) - tekstin ohjaus (white-space) - listojen muokkaus (list-style-type, list-style-image, list-style-position, liststyle) Oletusarvoisten luokkaominaisuuksien muuttaminen on tietenkin mahdollista, mutta ei aina suositeltavaa (esim. HTML:ssä display-muutokset aiheuttanevat elementtien "oletussemantiikan" takia päänvaivaa) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 94
25 Formatoinnin suorakaidemalli Elementtien käsittely tapahtuu suorakaiteiden avulla: kaikki esitettävät elementit (display on joko block, list-item tai inline, tai float none) formatoidaan laatikoiksi, joilla on seuraavia ominaisuuksia: margin (transparent) border padding content element width box width RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 95
26 Lohko- ja listatyyppisten objektien asemoinnin käsitteitä <-- top top margin top border top padding <-- inner top --left-- --left-- --left-- -- content -- --right-- --right-- --right-- margin border padding padding border margin <-- inner bottom ^ ^ ^ ^ left left inner edge right inner edge right outer outer edge bottom padding edge bottom border bottom margin <-- bottom RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 96
27 Lohkotason elementit Elementit, joiden display-ominaisuuden arvo on "block" tai "list-item", käsitellään formatointimallissa yhteisesti "block-level"-tyyppisinä Listatyyppiset objektit ovat siten lohkotyylisten objektien formatoinnin erikoistapaus (vrt. HTML) - listamerkki ([list-item marker]) - sisennys- yms. ominaisuudet Jos annetun elementin display-ominaisuus on "none", ei sitä esitetä lainkaan (eikä sen reunaa, eikä elementin lapsia) Elementin koon ja erityyppisten reunusalueiden formatointi tapahtuu nimettyjen ominaisuuksien kautta - elementin kooksi lasketaan suorakaiteen "content"-osan koko, tulostuspinnalta ([canvas]) tilaa menee enemmän (padding, border ja margin) - tämän lisäksi reuna-alueiden kokoa yms. ominaisuuksia voidaan erikseen formatoida leveys- ja korkeussuunnassa RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 97
28 Formatointi suoritetaan systemaattisesti nimettyjä ominaisuuksia padding-top, padding-right, padding-bottom, padding-left, border-top, Myös usean formatointiominaisuuden asettaminen kerralla onnistuu, esim. tyyliin: BODY {margin: 2em} /* all margins set to 2em */ BODY {margin: 1em 2em} /* top & bottom = 1em, right & left = 2em */ BODY {margin: 1em 2em 3em} /* top=1em, right=2em, bottom=3em, left=2em */ Sääntö tälle: arvojen lukumäärä asetettavat ominaisuudet 1 kaikki 2 1. arvo asettaa t&b, 2. arvo l&r 3 1. arvo asettaa t, 2. arvo l&r, 3. arvo b 4 asetetaan järjestyksessä t,r,b,l CSS sisältää myös kelluvat elementit (elementille on määritelty ominaisuus float, jonka arvo "left" tai "right") RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 98
29 Tekstitason elementit Tekstitason inline-tyyppiset elementit "juoksevat tulostuspinnalla tekstin tavoin" Määritelmänsä mukaisesti tulostuspinnan yksittäinen rivi voi sisältää monta Inline-elementtiä ("Block-level"-tyyppisen elementit vaativat aina koko rivin itselleen, poikkeuksen muodostavat kelluvat elementit luokitellaan "block-level"- tyyppisiksi) Myös inline-tyyppisesti formatoitaville elementeille voidaan asettaa aikaisemmin kuvatut suorakaideominaisuudet; poikkeustapaus syntyy, mikäli inline-elementti katkeaa tulospinnalla usealle riville; tällöin katkeamiskohdassa reunaominaisuuksilla ei ole merkitystä (karkeasti sanottuna) Korvattavien elementtien ([replaced elements]) koko määräytyy joko niiden suorakaideominaisuuksien perusteella tai sitten korvaavien objektien sisäisten ominaisuuksien perusteella ("auto"-asetus) Erikorkuisten elementtien rivikorkeus määräytyy korkeimman elementin mukaisesti (ei kuitenkaan padding-, border- ja margin-korkeuksien mukaan) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 99
30 CSS1: ominaisuudet ([properties]) Suurin osa käytännön CSS-säännöistä käsittelee ominaisuuksien antamista elementeille CSS1 luokittelee elementeille annettavat ominaisuudet viiteen luokkaan: 1) fonttiominaisuudet ([font]) 2) elementin väri- ja taustaominaisuudet ([color and background]) 3) tekstiominaisuudet ([text]) 4) suorakaideominaisuudet ([box]) 5) elementtien luokkaominaisuudet ([classification]) Osa ominaisuuksista on järkeviä vain sopivina kombinaatioina Elementeillä saattaa olla sovelluskohtaisia oletusominaisuuksia, esim: - HTML-elementin P tekstin väri on "yleensä" musta - XML-dokumenttien elementeillä taas ei oletusominaisuuksia ole yleensä lainkaan (ei edes display-ominaisuutta!) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 100
31 Sovelluskohtaisten oletusominaisuuksien lisäksi joillakin CSS-ominaisuuksilla on oletusarvoja, esim: - font-weight: normal - border-style: none - background-color: transparent Ominaisuuden (saman) arvon asettaminen voidaan tehdä useilla eri tavoilla, käyttäen erilaisia sievennyssääntöjä (vrt. CSS-sääntöjen sieventäminen) Esimerkki: seuraava säännöt asettavat saman ominaisuuden: P { color: white } P { color: #fff } P { color: #ffffff } P { color: rgb(255,255,255) } P { color: rgb(100%,100%,100%) } RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 101
32 Ominaisuuksien arvon asettaminen Ominaisuudet on tyypitetty ja ne voivat saada ominaisuudesta riippuen seuraavantyyppisiä arvoja: 1) pituusarvoja ([length]) 2) prosenttiarvoja ([percentage]) 3) väriarvoja ([color]) 4) lokaattoreita ([url]) 5) avainsanoja ([keyword]) Esimerkkejä kustakin: P { font-size: 12px } P { line-height: 120% } P { color: rgb(255,0,0) } P { backgroung: url( } P { font-weight: bold } Arvojen lailliset tyypit ovat tietenkin ominaisuuskohtaisia RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 102
33 Pituusarvojen yleismuoto on seuraava: "+"- tai "-"-merkki, numero desimaalipisteellä tai ilman, ja yksikkötunnus (tuttuun tapaan "+" voidaan jättää pois) Yksikkötunnuksen saa jättää pois vain lukuarvolle 0! Pituusarvot ovat joko suhteellisia tai absoluuttisia CSS1:n suhteelliset pituusyksiköt ovat em, ex ja px: H1 { margin: 0.5em } /* ems, the height of the element's font */ H1 { margin: 1ex } /* x-height, ~ the height of the letter 'x' */ P { font-size: 12px } /* pixels, relative to canvas */ CSS1:n absoluuttiset pituusyksiköt ovat in, cm, mm, pt ja pc: H1 { margin: 0.5in } /* inches, 1in = 2.54cm */ H2 { line-height: 3cm } /* centimeters */ H3 { word-spacing: 4mm } /* millimeters */ H4 { font-size: 12pt } /* points, 1pt = 1/72 in */ H4 { font-size: 1pc } /* picas, 1pc = 12pt */ Prosenttiarvojen yleismuoto on seuraava: "+"- tai "-"-merkki, numero desimaalipisteellä tai ilman, ja prosenttimerkki "%" (merkki "+" voidaan taas jättää pois) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 103
34 Prosenttiarvot annetaan aina suhteessa johonkin toiseen arvoon (totta kai) "Yleensä" prosenttiarvo annetaan suhteessa elementin fontin kokoon, vrt. esim: P { line-height: 120% } /* 120% of the element's 'font-size' */ Väriarvot määritellään joko avainsanan avulla tai numeerisen RGBmäärityksen avulla: EM { color: silver } /* keyword */ EM { color: #f00 } /* #rgb */ EM { color: #ff0000 } /* #rrggbb */ EM { color: rgb(255,0,0) } /* integer range */ EM { color: rgb(100%, 0%, 0%) } /* float range 0.0% % */ CSS1 ehdottaa seuraavia avainsanoja väreille: aqua, black, blue, fuchsia, gray, green, lime, maroon, navy, olive, purple, red, silver, teal, white ja yellow (~ Windows-paletin 16 väriä) Lokaattorit määrittävät URL-osoitteen tuttuun tapaan: BODY { background: url(" } RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 104
35 Erikoismerkit (sulut, pilkut, heittomerkit, lainausmerkit, tyhjämerkit) pitää koodata kauttaviivalla ("\") Suhteelliset url-viittaukset annetaan suhteessa tyylitiedostoon, ei tyylejä hyödyntävään dokumenttiin CSS1 Avainsanoja käytetään sellaisten ominaisuuksien arvojen asettamisessa, jossa ominaisuus valitaan arvoa kuvaavien termien joukosta: - "tunnisteavainsanat", esim. "normal", "serif", "transparent", jne. - "suhteelliset avainsanat", esim. "larger", "smaller", "bolder", jne. - "absoluuttiset avainsanat", esim. "xx-small", "bold", "large", jne. "Absoluuttisten avainsanojen" avulla asetetut arvot päättää lopulta selain esim. suhteessa omiin asetuksiinsa RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 105
36 CSS1-ominaisuuksien määrittely CSS-ominaisuudet määritellään spesifikaatiossa tyyliin: font-style Value: normal italic oblique Initial: normal Applies to: all elements Inherited: yes Percentage values: N/A Notaation merkitys (säännöllisiä lausekkeita ja englannin kieltä tunteville) selvä: - sallitut arvot ilmaiseva säännöllinen lauseke - oletusarvo, ne elementit, joille vaikuttaa, periytyykö, ja tieto siitä ovatko prosenttiarvot sallittuja (ja jos ovat, niin minkä suhteen prosenttiarvot annetaan) Kootaan sitten ominaisuuksista tiivistetty esitys: tarkoituksena ei ole toisintaa spesifikaatiota, vaan luoda yleiskatsaus siitä, mitä kaikkea CSS1:n avulla on mahdollista saada aikaan RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 106
37 CSS1: fonttiominaisuudet font-family (esitysfontti) Value: [[<family-name> <generic-family>],]* [<family-name> <generic-family>] (oletuksena löytyvät: serif,sans-serif,cursive,fantasy,monospace) font-style (fontin tyyli) Value: normal italic oblique font-variant (merkkikoon fonttivariaatio) Value: normal small-caps font-weight (vahvennus) Value: normal bold bolder lighter font-size (kirjasinkoko) Value: <absolute-size> <relative-size> <length> <percentage> RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 107
38 font (lyhennemerkintä font-ominaisuuksille) Value: [ <font-style> <font-variant> <font-weight> ]? <fontsize> [ / <line-height> ]? <font-family> Esim. font: P { font: 12pt/14pt sans-serif } P { font: 80% sans-serif } P { font: x-large/110% "new century schoolbook", serif } P { font: bold italic large Palatino, serif } P { font: normal small-caps 120%/120% fantasy } Yleisiä esimerkkejä fonttiominaisuuksien käyttämisestä: BODY { font-family: "new century schoolbook", serif } H3 { font-variant: small-caps } EM { font-style: oblique } P { font-weight: normal } /* 400 */ H1 { font-weight: 700 } /* bold */ STRONG { font-weight: bolder } P { font-size: 12pt; } BLOCKQUOTE { font-size: larger } EM { font-size: 150% } EM { font-size: 1.5em } RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 108
39 CSS1: elementin väri- ja taustaominaisuudet color (väri) Value: <color> background-color (taustaväri) Value: <color> transparent background-image (taustakuva) Value: <url> none background-repeat (taustakuvan monistus) Value: repeat repeat-x repeat-y no-repeat background-attachment (taustakuvan kiinnitys) Value: scroll fixed RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 109
40 background-position (taustakuvan asemointi) Value: [<percentage> <length>]{1,2} [top center bottom] [left center right] background (lyhennemerkintä background-ominaisuuksille) Value: <background-color> <background-image> <backgroundrepeat> <background-attachment> <background-position> Esim. background: BODY { background: red } P { background: url(chess.png) gray 50% repeat fixed } Yleisiä esimerkkejä elementin väri- ja taustaominaisuuksien käyttämisestä: BODY { background-image: url(marble.gif) } P { background-image: none } BODY { background: red url(pendant.gif); background-repeat: repeat-y; background-attachment: fixed; } RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 110
41 CSS1: tekstiominaisuudet word-spacing (sanojen välistys) Value: normal <length> letter-spacing (kirjainten välistys) Value: normal <length> text-decoratorion (tekstin "somistus") Value: none [ underline overline line-through blink ] vertical-align (tasaus pystysuunnassa) Value: baseline sub super top text-top middle bottom text-bottom <percentage> text-transform (kirjasinkoon muokkaus) Value: capitalize uppercase lowercase none RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 111
42 text-align (tasaus vaakasuunnassa) Value: left right center justify text-indent (sisennys) Value: <length> <percentage> line-height (rivinkorkeus) Value: normal <number> <length> <percentage> Yleisiä esimerkkejä elementin tekstiominaisuuksien käyttämisestä: H1 { word-spacing: 1em } BLOCKQUOTE { letter-spacing: 0 } BLOCKQUOTE { letter-spacing: 0cm } A:link, A:visited, A:active { text-decoration: underline } H1 { text-transform: uppercase } DIV.center { text-align: center } P { text-indent: 3em } DIV { line-height: 1.2; font-size: 10pt } /* number */ DIV { line-height: 1.2em; font-size: 10pt } /* length */ DIV { line-height: 120%; font-size: 10pt } /* percentage */ RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 112
43 CSS1: suorakaideominaisuudet margin-top, margin-right, margin-bottom, margin-left (marginaali) Value: <length> <percentage> auto margin (lyhennemerkintä margin-ominaisuuksille) Value: [ <length> <percentage> auto ]{1,4} Esim. margin: BODY { margin: 2em } BODY { margin: 1em 2em } BODY { margin: 1em 2em 3em } padding-top, padding-right, padding-bottom, padding-left (sisällön etäisyys reunasta) Value: <length> <percentage> padding (lyhennemerkintä padding-ominaisuuksille) Value: [ <length> <percentage> ]{1,4} RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 113
44 Esim. padding: H1 { background: white; padding: 1em 2em; } border-top-width, border-right-width, border-bottom-width, border-left-width, (reuna) Value: thin medium thick <length> border-width (lyhennemerkintä border-width-ominaisuuksille) Value: [thin medium thick <length>]{1,4} Esim. border-width: H1 { border-width: thin } /* thin thin thin thin */ H1 { border-width: thin thick } /* thin thick thin thick */ H1 { border-width: thin thick medium } /* thin thick medium thin */ border-color (reunan väri) Value: <color>{1,4} RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 114
45 border-style (reunan (viivan)tyyli) Value: none dotted dashed solid double groove ridge inset outset border-top, border-right, border-bottom, border-left (lyhennemerkintä eri reunoille (toistuvat ominaisuudet)) Value: <border-top-width> <border-style> <color> Esim. border-bottom: H1 { border-bottom: thick solid } border (lyhennemerkintä eri reunoille (toistuvat ominaisuudet)) Value: <border-width> <border-style> <color> Esim. border: P { border: solid red } width (elementin leveys) Value: <length> <percentage> auto RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 115
46 height (elementin korkeus) Value: <length> auto float (kellutus) Value: left right none clear (kellutus elementin vierellä) Value: none left right both Yleisiä esimerkkejä suorakaideominaisuuksien käyttämisestä: H1 { margin-right: 12.3% } H1 { margin-left: 2em } BLOCKQUOTE { padding-top: 0.3em } H1 { border: solid thick red } P { border: solid thick blue } P { color: black; background: white; border: solid; } #xy34 { border-style: solid dotted } RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 116
47 CSS1: luokkaominaisuudet Jakavat elementit pikemminkin eri kategorioihin kuin asettavat välittömiä ulkoasullisia ominaisuuksia. Kerrataan ominaisuudet vielä täydellisyyden nimissä: display (elementin esitystyyppi) Value: block inline list-item none white-space (rivinkatkaisu) Value: normal pre nowrap list-style-type (lista-alkion tyyppi) Value: disc circle square decimal lower-roman upper-roman lower-alpha upper-alpha none list-style-image (lista-alkion kuvake) Value: <url> none RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 117
48 list-style-position (lista-alkion kuvakkeen sisennys) Value: inside outside list-style (lyhennemerkintä list-style-ominaisuuksille) Value: [disc circle square decimal lower-roman upperroman lower-alpha upper-alpha none] [inside outside] [<url> none] Esim. list-style: UL { list-style: upper-roman inside } UL UL { list-style: circle outside } Yleisiä esimerkkejä luokkaominaisuuksien käyttämisestä: P { display: block } LI { display: list-item } IMG { display: none } PRE { white-space: pre } P { white-space: normal } OL { list-style-type: decimal } /* etc. */ OL { list-style-type: lower-alpha } /* a b c d e etc. */ OL { list-style-type: lower-roman } /* i ii iii iv v etc. */ UL { list-style: url( disc } RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 118
49 CSS ja merkistöjen koodaus Kohdatessaan esim. HTML-dokumentin selain törmää ongelmaan: miten annettu tavujono pitäisi tulkita? - käytännössä selain kysyy koodauksen käyttäjältä tai tekee "luovan arvauksen" (esim. ASCII) ja lukee tämän avulla dokumentin koodauksen "tarkemman" tyypin dokumentista (esim. UTF-8) Merkkikoodit esitetään käyttäjälle graafisesti fontin avulla. Fontti on indeksoitu joukko kuvakkeita ([glyph]) - kuvakkeet esitetään bittikarttoina tai vektorikuvina, tämän lisäksi fontista yleensä tiedetään (esim. selain tietää) koodausvektori (muunnosvektori) suhteessa johonkin laajempaan standardiin (esim. Unicode tai ISO/IEC 10646) - jotta useiden fonttien yhteiskäyttö olisi mahdollista, pitää merkkiviittaukset tehdä suoraan fonttien kooditauluviittausten sijaan fontin koodausvektorin avulla Unicode mahdollistaa n eri merkin "yhtäaikaisen" esittämisen - yksittäiset fontit sisältävät kuitenkin vain muutamia satoja kuvakkeita: Unicode indeksoi tyypillisimmät kirjaimet (niitä vastaavat kuvakkeet) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 119
50 - Unicode käyttää 16 bittiä yhden merkin esittämiseen, joskin käytännössä koodaustapoja (ns. [encoding forms]) on useita, esim. 7- ja 8-bittiset koodaukset, 16- ja 32-bittiset "kanoniset" koodaukset, jne. Esim. HTML:ssä yksittäisten fonttien kooditaulujen sijaan viittaukset tehdään Unicode-standardin kautta; tällöin valitaan jokin "perusmerkistö" (käytännössä ASCII), josta käsin Unicode-merkkiviittaukset esitetään: Seuraava merkki on iso pii: Π Näin dokumentin koodaaminen onnistuu suoraan esim. ASCIIlla (ja tilaa säästyy, jos merkkiviittauksia on vähän). Huomaa mahdollinen "kahden tason koodaus" (Unicode-tiedosto vs. Unicode-merkkiviittaus). Käytännöllisen ongelman muodostaa se, miten fontti pitäisi valita, kun halutaan esittää yhdistelmä eri fonttien kuvakkeista CSS ei suoranaisesti ota kantaa käytettyyn merkkikoodaukseen, mutta tarjoaa keinon ilmaista, mistä fonteista Unicode-viittauksia vastaavia kuvakkeita tulisi hakea. Seuraavassa esimerkissä kustakin fontista valitaan Unicode-viittauksia vastaavat kuvakkeet (fonteista pitää tällöin tietenkin tietää niiden koodausvektorit Unicoden suhteen) BODY { font-family: Baskerville, Mincho, Symbol, serif } RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 120
51 Mitä CSS1:llä saa aikaan ja miten sitä pitäisi käyttää? Mielessä kannattaa pitää sisällöntuottajan kultainen sääntö: sisällön tulee olla luonteeltaan abstraktia ja se kannattaa pitää erillään sisällön ulkoisista esitysmuodoista CSS1 soveltuu hyvin pelkistettyjen, sisältöpainotteisten dokumenttien ulkoasun määräämiseen sekä yksinkertaisten adaptiivisten sivujen toteuttamiseen Taulukkojen, vakiokenttien, attribuuttiviittausten ja sivumääritysten puuttuminen on ongelma: - monimutkaisen sivuntaiton toteuttaminen CSS1:llä on mahdotonta - paperidokumenttien tekeminen on kömpelöä ja vaatii paljon ulkoasullista suunnittelua myös rakenteen suhteen - suuri osa dokumentin metatiedosta jää hyödyntämättä Perusongelma on, että CSS ei kykene manipuloimaan dokumentin elementtirakennetta dokumentteja esittäessä ("dressing up") CSS1:n parasta antia ovat 1) tyylikielten perusideoiden esittely, 2) käytön helppous ja 3) kohtuullisen laaja "oikeasti olemassa oleva" selaintuki RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 121
52 Mitä CSS1:stä "puuttuu"? Sivun käsite ja median valinta yleisemminkin BR-elementin käsittely, taulukot Automaattisesti generoitavat elementit, vakioelementit Elementtien vierekkäisyyteen perustuvat valitsimet Fonttitiedoston eksplisiittinen valinta Elementtirakenteen transformointi ja "yleinen ohjelmoitavuus" Kerrokset, kehykset ja ikkunat Lomake-elementit, kohdistimen käsittely Avainsanamäärittelyjä esim. "yleisesti käytössä" oleville väreille ja muodoille "Yleisiä ominaisuuksia" saisi muutenkin olla enemmän ja ulkoasun mukauttaminen esim. asiakkaan käyttöliittymän ominaisuuksien mukaan pitäisi olla mahdollista RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2003) luentorunko ON 122
Ajatus kaiken taustalla
HTML ja tyylit Ajatus kaiken taustalla Perimmäisenä tarkoituksena tarjota formatointi- ja taittokieli, jonka avulla elementtirakenteisten dokumenttien ulkoasun määrittely voidaan irrottaa sisällön ja rakenteen
LisätiedotHTML ja tyylit. 4 HTML ja tyylit
HTML ja tyylit 4 HTML ja tyylit Yksi HTML:n perinteisistä ongelmista on ollut se, että kehittäjät haluavat itse määrittää sen miltä dokumenttien tulee näyttää, käytännössä tämä johtaa dokumenttien formatointiin
LisätiedotCSS-kielen avulla määritellään HTML-dokumentin tyyli. CSS avulla voidaan tarkemmin määritellä eri elementtien ominaisuuksia.
CSS1 CSS (Cascading Style Sheets) CSS-kielen avulla määritellään HTML-dokumentin tyyli. CSS avulla voidaan tarkemmin määritellä eri elementtien ominaisuuksia. Esim.
LisätiedotPseudoelementit. P:first-line { font-style: italic } H1:first-letter { font-size: bigger }
Pseudoelementit CSS:n pseudoelementtien avulla on mahdollista systemaattisesti vaikuttaa (joidenkin) elementtien ulkoasuun ilman elementtien eksplisiittistä merkkausta Ideana on helpottaa ja vähentää esitettävien
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset jatkuu
Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset jatkuu 31.3.2004 Harri Laine 1 CSS fontit font-family: pilkulla eroteltu luettelo fonttinimiä, ensimmäistä listasta löytyvää fonttia käytetään fontit
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset jatkuu Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset jatkuu 31.3.2004 Harri Laine 1 CSS fontit font-family: pilkulla eroteltu luettelo fonttinimiä, ensimmäistä listasta löytyvää fonttia käytetään fontit
Lisätiedot4 Johdanto CSS-tyyleihin
4 Johdanto CSS-tyyleihin 4 Johdanto CSS-tyyleihin CSS (Cascading Style Sheets) on dokumenttien ulkoasun määrittelyyn (formatointi) käytettävä tyylikieli. CSS-tyylejä käytetään yleisesti HTML-kielen parina.
Lisätiedot4 Johdanto CSS-tyyleihin
4 Johdanto CSS-tyyleihin CSS-tyylien perusteet CSS (Cascading Style Sheets) on dokumenttien ulkoasun määrittelyyn (formatointi) käytettävä tyylikieli. CSS-tyylejä käytetään yleisesti HTML-kielen parina.
LisätiedotUlkopuolisen tyylitiedoston käyttö
1 CSS - aloitus Sisältö: s. 2. Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö s. 3. Tyyliohjeen kirjoittaminen s. 4. style-elementti s. 5. style-attribuutti s. 6. class-attribuutti s. 7. id-attribuutti s. 8. Fontit
LisätiedotCSS aloitus. CSS Cascade Stylesheet Mirja Jaakkola
CSS aloitus CSS Cascade Stylesheet Mirja Jaakkola Sisältö 3. Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö 4. Tyyliohjeen kirjoittaminen 5. style-elementti 6. style-attribuutti 7. class-attribuutti 8. id-attribuutti
LisätiedotCascading Style Sheets
Cascading Style Sheets CSS - Cascading Style Sheets tyylikuvauskieli suunniteltu HTML:ää varten 1996, oma syntaksi CSS1 (1996), CSS2 (1998), CSS Mobile Profile CSS3 (tuleva) selaintuki nykyään hyvä, mutta
LisätiedotCSS. Tekstin muotoilua
CSS Tekstin muotoilua Tekstin muotoilu Kirjasimen ominaisuudet font-family font initial inherit; font-style normal italic oblique initial inherit; font-variant normal small-caps initial inherit; font-weight
LisätiedotKuvat. 1. Selaimien tunnistamat kuvatyypit
Kuvat Kuvia voi liittää xhtml-sivulle -elementillä -elementillä -elementillä lomakkeiden yhteydessä lähinnä painikenappeja taustakuvina -elementin background-attribuutilla tai
Lisätiedotvalitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda
Valitsimista valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda Muistin virkistykseksi elementtejä http://appro.mit.jyu.fi/doc/www/xhtml/ HTML-elementtien lisäksi valitsimille voidaan luoda
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset
Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset 26.3.2004 Harri Laine 1 Sisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan tavoiteltavaa sama sisältö pitäisi voida esittää erilaisilla alustoilla esim. esittää
LisätiedotCSS - aloitus. ICT01D syksy 2005 Mirja Jaakkola, Helia. Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö
CSS - aloitus ICT01D syksy 2005 Mirja Jaakkola, Helia Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö Tyylimääritykset sijaitsevat erillisessä.css-tiedostossa, joka linkitetään xhtml-dokumenttin head-lohkossa linkelementillä:
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset 30.4.2004 Harri Laine 1 Sisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan tavoiteltavaa sama sisältö pitäisi voida esittää erilaisilla alustoilla esim. esittää
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. Luento 3: CSS
Digitaalisen median tekniikat Luento 3: CSS Luennot 1. Intro 2. XHTML 3. CSS Box Model Selektorit Esimerkkiä yms. 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys & saavutettavuus 7. Palvelinohjelmointi
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset
Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset 18.9.2007 Harri Laine 1 Sisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan tavoiteltavaa sama sisältö pitäisi voida esittää erilaisilla alustoilla esim. esittää
LisätiedotUlkoasun muokkaus CSS-tiedostossa
Ulkoasun muokkaus CSS-tiedostossa Nellin ulkoasun muokkaus CSS-tiedostossa Lähes kaikki on muokattavissa css-tyylitiedosta käsin. Jokaiselle kieliversiolle on oma tyylitiedostonsa: www_v_fin/metalib.css
LisätiedotTaulukot. 1. Taulukon rakenne: ICT01D Elina Ulpovaara
Taulukot Taulukoita käytetään XHTML:ssä taulukkomuotoisen tiedon esittämiseen esim. tilastot, hinnastot jne sivun ulkoasun muotoiluun eli taittoon - voidaan korvata CSS:n asemointia käyttäen ICT01D 28.11.2005
Lisätiedot3 CSS ja teknisesti laadukas Web-sivu
3 CSS ja teknisesti laadukas Web-sivu 3 CSS ja CSS ja teknisesti laadukas Web-sivu Johdanto luentokerran aihepiiriin: Nykyaikaisen Web-hypermedian toteuttaminen on HTML-kielen ja CSS-tyylien yhteispeliä
LisätiedotKotisivujen teko. Jan Lindholm Kirkkonummen kansalaisopisto Syksy koodari.eu jsbin.com
Kotisivujen teko Jan Lindholm Kirkkonummen kansalaisopisto Syksy 2014 koodari.eu jsbin.com Käyttäjätunnus / Salasana aoppilas.01 / aoppilas#2013# aoppilas.02 / aoppilas#2013# aoppilas.03 / aoppilas#2013#
LisätiedotAulikki Hyrskykari. JWT Hyrskykari, SIS, Tampereen yliopisto 3/31/2014
1.4.2014 Aulikki Hyrskykari Edellinen luento o Sääntöjen kohdistaminen (periytyminen, painoarvo) o CSS värit, mittayksiköt o Typografiaa, kirjasinkokojen hallinnasta, webbikirjasimet o Lokeromalli alustavasta
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
LisätiedotAulikki Hyrskykari. CSS Taustaa CSS syntaksi CSS Valitsimet Kuvat verkkosivulla
4.4.2013 Aulikki Hyrskykari CSS Taustaa CSS syntaksi CSS Valitsimet Kuvat verkkosivulla Tyylipohjakieli Nimi tulee piirteiden putousmaisesta periytymisestä o cascade = vesiputous o tyylipiirteet periytyvät
LisätiedotKotisivut helposti - osa 3
Kotisivut helposti - osa 3 Tämän artikkelisarjan kahdessa ensimmäisessä osassa esiteltiin Internet-sivujen perusteita, kotisivujen suunnittelulähtökohtia sekä HTML/XHTML-ohjelmoinnin perusteita ja yleisimmin
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
LisätiedotWWW-sivujen Verkkosivujen ulkoasu (CSS)
WWW-sivujen Verkkosivujen ulkoasu (CSS) T-111.1100 Digitaalisen median työvälineet (3 op) T-111.1100 Digitaalisen median työvälineet (3 op) Markku Laine DI Pia Tukkinen Mediatekniikan laitos Mediatekniikan
LisätiedotCSS - tekstit. Tyylisivut
CSS - tekstit Sisällys: Tyylien käyttö Tekstit: Fontit, värit, korostukset Tasaus, välistykset ICT01D 28.11.2005 Elina Ulpovaara Tyylisivut Tyylisivut on dokumentin esitysasua koskeva ehdotus, joka on
Lisätiedot1. Lohkon korkeus ja leveys
Asemointi Asemointi on elementtien sijoittelua. Sisältö: height, width float - kelluva sisältö position Elina Ulpovaara 13.10.2009 1. Lohkon korkeus ja leveys Leveys - width Korkeus - height - mittayksiköt
LisätiedotHTML-ohjeet. Sivun perusrakenne <HTML> <HEAD> <STYLE TYPE="text/css"> ...tänne tulee CSS-koodi eli sivun ulkonäkö määritykset...
HTML-ohjeet Sivun perusrakenne ...tänne tulee CSS-koodi eli sivun ulkonäkö määritykset... ...tänne tulee javascript-koodi...
LisätiedotTutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
LisätiedotQT tyylit. Juha Järvensivu 2008
QT tyylit Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2008 Sisällys QStyle Style sheet Tyyli (QStyle) Kapseloi widgettien Look And Feel ominaisuudet Toteutettu QT:ssa QStyle luokkaan Sisäänrakennettuja tyylejä
LisätiedotCode Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/
Code Camp for Girls Sanna Nygård Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ HTML? HTML? HyperText Markup Language Ei ole nettisivua ilman HTML:ää Rakenteinen, hierarkkinen dokumentti Vain rakenne ja sisältö,
LisätiedotCSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen
CSS - tyylit 13.11.2000 Seppo Räsänen Sivu 2 1 CSS-tyylit Dynaaminen HTML tai DHTML on standardi, joiden käyttöä tukevat uusimmat Netscapen ja Microsoftin selaimet. DHTML:n ominaisuuksia ovat tyylitiedostot
LisätiedotKuva xhtml-sivulla. Mirja Jaakkola
Kuva xhtml-sivulla Mirja Jaakkola Sisältö 3. Kuva www-sivulla 4. img-elementti 5. Kuvan koko 6. Kuvan keskitys vaakasuoraan & kuvateksti 7. Kuvan tasaus pystysuoraan 8. Esimerkki: pystysuora tasaus eri
LisätiedotSisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002
, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi
LisätiedotCSS tyyliä sivuihin osa II. Elina Ulpovaara
CSS tyyliä sivuihin osa II Elina Ulpovaara Sisällys Laatikkomalli Margin Border Padding Outline Outline-offset Pyöristetyt kulmat Border-radius Tekstiin liittyviä css-ehdotuksia Text-align Text-decoration
LisätiedotMuotoilutoliot. XSL:n muotoiluoliot. Muotoiluolio. Muotoilualueet. Lohkoalueiden sijoittelu. Muotoilualueiden sijoittelu. Rivialueiden ominaisuuksia
XSL:n muotoiluoliot "Formatting objects" (FO) muotoiluolioita, esim. lohko, kirjainmerkki, taulukon solu, (FO:n elementtejä) muotoiluominaisuuksia, esim. kehyksen leveys, kirjasinkoko, (FO:n elementtien
Lisätiedotselector { CSS property: value; property2: value; Code Camp for Girls 2015 - Sonja Jaakkola & Sanna Nygård
selector { CSS property: value; property2: value; Code Camp for Girls 2015 - Sonja Jaakkola & Sanna Nygård CSS selectorit Elementti HTML CSS otsikko h1 { color: pink; Luokka HTML CSS
LisätiedotKylänetti projektin sivustojen käyttöohjeita Dokumentin versio 2.10 Historia : 1.0, 1.2, 1.6 Tero Liljamo / Deserthouse, päivitetty 25.8.
Kylänetti projektin sivustojen käyttöohjeita Dokumentin versio 2.10 Historia : 1.0, 1.2, 1.6 Tero Liljamo / Deserthouse, päivitetty 25.8.2012 Hakemisto 1. Sivustot internetissä... 2 2. Yleistä... 2 3.
LisätiedotHTML ja CSS. Tästä se lähtee: portfolio-sivusto. Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot.
HTML ja CSS Tästä se lähtee: portfolio-sivusto Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot. index.html Sivuston pääsivu, joka avautuu selaimeen ensimmäisenä sivujen
LisätiedotKatsotaan tarkemmin seuraavaksi: Reunus (border) Täyte (padding) Marginaali (margin)
23.4.2013 Aulikki Hyrskykari Lokeromalli Taustat Visuaalinen sommittelu/asemointi Lomakkeet margin top Sisältö (content) Täyte (padding) border top padding top margin left border left padding left ELEMENTIN
LisätiedotVerkkosivujenulkoasu
Verkkosivujenulkoasu ulkoasu (CSS) WWW-sivujen ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) T-111.1100 Digitaalisen median työvälineet (3 op) Aleksi O Connor DI Pia Tukkinen laitos Mediatekniikan Mediatekniikan
LisätiedotProseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti
1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23
LisätiedotHTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.
HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan
LisätiedotEditorin käyttö. TaikaTapahtumat -käyttöohje
Editorin käyttö TaikaTapahtumat -käyttöohje Yleistä ohjelmasta etaika-järjestelmän HTML-moduuli sisältää tekstieditorin, joka on monipuolinen apuväline tehtäessä materiaalia sivustolle (esim. tapahtumakohtaiset
LisätiedotWWW-sivujen Verkkosivujen ulkoasu (CSS)
WWW-sivujen Verkkosivujen ulkoasu (CSS) ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) T-111.1100 Digitaalisen median työvälineet (3 op) Pinja Hokkanen DI Pia Tukkinen Mediatekniikan laitos Mediatekniikan
Lisätiedot5 CSS1-ominaisuudet. 5 CSS1-ominaisuudet
5 CSS1-ominaisuudet 5 CSS1-ominaisuudet CSS1 luokittelee elementeille asetettavat ominaisuudet viiteen luokkaan: 1. Kirjasinominaisuudet (Font properties) 2. Väri- ja taustaominaisuudet (Color and background
LisätiedotLisätehtävät. Frantic 2015 sivu 1 www.frantic.com
Lisätehtävät Frantic 2015 sivu 1 www.frantic.com Fontit - Google fonts Fonttien käyttäminen verkossa ilman uusien fonttien lataamista on melko rajattua, sillä koskaan ei voi tietää mitä fontteja vastaanottajan
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
LisätiedotHTML5 -elementit jatkuu
HTML5 -elementit jatkuu Harjoitus: xhtml.htm -> html5.htm Muuta tämä xhtml dokumentti HTML5:ksi: http://users.metropolia.fi/~norrm/s12/kalasu/xhtml.htm Validoi myös koodisi: http://validator.w3.org/ "Mallivastaus"
LisätiedotWritten by Administrator Wednesday, 05 October 2011 08:06 - Last Updated Monday, 17 October 2011 15:28
Sivupohja Joomlalle Sivupohjan tekeminen Joomlalle itse alusta saakka kuulostaa vaikealle. Työ on kuitenkin varsin helppo, jos vaan tietää tekemisen kaavan ja ymmärtää idean sivupohjasta. Joomlalle sivupohjan
LisätiedotEntiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla
1 ENTITEETIT Tehtävä 1. Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät käyttävät erilaisia merkkijärjestelmiä ja varsinkin Internetin alkutaipaleella aiheutti sen, että jotkut merkit eivät näkyneet kaikilla oikein.
LisätiedotAsemointi. 1. Lohkon korkeus ja leveys
Asemointi Asemointi on elementtien sijoittelua. Sisältö: 1. Lohko korkeus ja leveys height, width min-height, max-height, min-width, max-width overflow, overflow-x, overflow-y 2. Float - kelluva sisältö
LisätiedotJWT 2013 @Aulikki Hyrskykari, SIS, Tampereen yliopisto 4/11/2013
9.4.2013 Aulikki Hyrskykari Kuvat verkkosivulla Video ja ääni verkkosivulla Mittayksiköt Tekstin muotoilu Kirjasimet Lokeromalli Bittikarttakuvan koko (dimensiot) mitataan pikseleissä o esimerkkinä "3
LisätiedotCascading Style Sheets
Cascading Style Sheets CSS - Cascading Style Sheets tyylikuvauskieli suunniteltu HTML:ää varten 1996, oma syntaksi CSS1 (1996), CSS2 (1998), CSS Mobile Profile CSS3 (tuleva) selaintuki nykyään hyvä, mutta
LisätiedotWWW-sivujen Verkkosivujen ulkoasu (CSS)
WWW-sivujen Verkkosivujen ulkoasu (CSS) ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) T-111.1100 Digitaalisen median työvälineet (3 op) Antti Tolppanen DI Pia Tukkinen Mediatekniikan laitos Mediatekniikan
LisätiedotJWT 2017 luento 2. to klo Aulikki Hyrskykari PinniB1096
JWT 2017 luento 2 to 10.3.2016 klo 12-14 Aulikki Hyrskykari PinniB1096 1 Edellinen luento o Kurssin sisältö ja suoritus, Web terminologiaa, HTML-kehitys, HTMLkertausta ja julkaisu shell.sis-palvelimella,
LisätiedotOpinnäytetyö Toni Hurskainen Porin ammattiopisto / Tekniikkaopisto Sähköala TT03
Opinnäytetyö 5.4.2006 Toni Hurskainen Porin ammattiopisto / Tekniikkaopisto Sähköala TT03 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Suunnittelu... 4 2.1. PTOPlus.net... 4 2.2. Sivujen tarkoitus ja kohderyhmä...
LisätiedotHelsingin yliopisto/tktl XML-metakieli XSL-FO XSL-FO. XSL-FO sivut
sivut XSL-Formating objects on suositus tiedon esitystavan määrittelyyn Osa XSL-suositusta XSLT:n tapaan on XML-rakenteinen ja hyvin raskas käyttää ilman sopivia työkaluja Tyypillistä: määrityksiä generoidaan
LisätiedotJohdatusta selainohjelmointiin
Johdatusta selainohjelmointiin Ohjelmat ja tyylit selaimessa ja HTML Jaana Holvikivi Selaimet ja HTML Selaimet: Internet Explorer, Exchange Firefox, Chrome Opera 10 Safari 4 Lukevat HTML sivuja ja asettelevat
Lisätiedot5 CSS1-ominaisuudet. Arvot
5 CSS1-ominaisuudet Arvot CSS1 luokittelee elementeille asetettavat ominaisuudet viiteen luokkaan: 1. Kirjasinominaisuudet (Font properties) 2. Väri- ja taustaominaisuudet (Color and background properties)
Lisätiedot5 CSS1-ominaisuudet. 5 CSS1-ominaisuudet
5 CSS1-ominaisuudet 5 CSS1-ominaisuudet CSS1 luokittelee elementeille asetettavat ominaisuudet viiteen luokkaan: 1. Kirjasinominaisuudet (Font properties) 2. Väri- ja taustaominaisuudet (Color and background
Lisätiedot5 CSS1-ominaisuudet. 5 CSS1-ominaisuudet
5 CSS1-ominaisuudet 5 CSS1-ominaisuudet CSS1 luokittelee elementeille asetettavat ominaisuudet viiteen luokkaan: 1. Kirjasinominaisuudet (Font properties) 2. Väri- ja taustaominaisuudet (Color and background
LisätiedotListat eli luettelot. Järjestämätön lista (unordered list)
Listat eli luettelot listaelementit ovat lohkoelementtejä: lista ja listan alkiot alkavat uudelta riviltä listan jälkeen tuleva elementti alkaa uudelta riviltä listan alkuun ja loppuun selain jättää tyhjää
LisätiedotNotepad++ on ilmaisohjelma ja sen voi ladata osoitteesta: http://notepad-plus-plus.org/
1 HTML-perusteita HTML on lyhenne sanoista Hyper Text Markup Language. Aluksi oli kyse tekstidokumenteista, jotka oli linkitetty toisiinsa nk. hyperlinkkien avulla. Nykyään HTML-dokumentit sisältävät paljon
LisätiedotXML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja
XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard
LisätiedotKotisivut helposti - osa 4
Kotisivut helposti - osa 4 Artikkelisarjan kolmessa ensimmäisessä osassa esiteltiin Internet-siviuihin sekä XHTML- ja CSS-ohjelmointikieliin liittyviä perusteita. Tässä osassa kerrotaan, miten aiemmin
LisätiedotVerkkojulkaiseminen Minna Väisänen. HTML5-tehtävä
Verkkojulkaiseminen Minna Väisänen HTML5-tehtävä Kirjoita Dreamweaverissa oheisen nettisivun koodi. Lisää xx-kohtiin omat tietosi. Kuvan nimi on joki.jpg. Ensin tehdään sivusto ja sitten yksittäinen sivu.
LisätiedotGraafinen ohjeistus Taidekaupunki-logo
Graafinen ohjeistus Taidekaupunki-logo Ohjeistuksessa määriteltyjä raja-arvoja ja värejä tulee noudattaa aina mahdollisuuksien mukaan ellei toisin sovita. SUOJA-ALUE Suoja-alue määräytyy merkissä olevan
LisätiedotAulikki Hyrskykari Antti Sand. JWT 2015 Aulikki Hyrskykari, Antti Sand, SIS, UTA
Aulikki Hyrskykari Antti Sand Edellinen luento o Sääntöjen kohdistaminen (periytyminen, painoarvo) o CSS värit, mittayksiköt o Typografiaa, kirjasinkokojen hallinnasta, webbikirjasimet o Lokeromalli alustavasta
LisätiedotXHTML jatkuu linkit, listat, taulukot. Mirja Jaakkola
XHTML jatkuu linkit, listat, taulukot Mirja Jaakkola Sisällys 3. Linkki (anchor) 4. Suhteellinen linkki 5. Sivun sisäinen linkki 6. CSS ja linkit 7. Tehtävä 8. Listat eli luettelot 9. Järjestämätön lista
Lisätiedot9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus
9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus XSL-muunnos voi tietenkin tuottaa myös tiettyyn nimiavaruuteen liittyviä kohdedokumentteja (tarvitaan aina jo esim. XHTML-sovelluksissa!) Helpoimmillaan
LisätiedotHelsingin yliopisto/tktl XML-metakieli XSL-FO XSL - extensible stylesheet language XSL-FO
XSL - extensible stylesheet language XSL kehitettiin XML aineistojen esitysmuodon märittelyyn XSLT (T ~ Transformations) dokumentin rakenteen tai sisällön muunnokset XSLT 1.0 (http://www.w3.org/tr/xslt)
LisätiedotKun suunnitelma on valmiina niin itse sivuston rakentaminen on jo helpompaa. (jatketaan tätä rakentelu vaiheessa.
WWW-sivun teko Niko Rautava 2006 http://koti.mbnet.fi/nrautava/ Kannattaa aloittaa www-sivun suunnittelu ihan paperille laittamalla siihen seuraavia tietoja: - sivujen määrä - alasivut (määrä, ulkonäkö)
LisätiedotTIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN
TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word
LisätiedotTAULUKOINTI. Word Taulukot
Word 2013 Taulukot TAULUKOINTI TAULUKOINTI... 1 Taulukon tekeminen... 1 Solusta toiseen siirtyminen... 1 Solun tyhjentäminen... 2 Taulukon Layout (Asettelu) välilehti... 2 Alueiden valitseminen taulukossa...
LisätiedotVerkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009
Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate
Lisätiedot1 LOGO JA SEN KÄYTTÖ 1.1 LOGO JA TURVA-ALUE VÄRILLINEN LOGO LOGO VÄRILLISELLÄ POHJALLA MUSTA LOGO 7 1.
1 LOGO JA SEN KÄYTTÖ 1.1 LOGO JA TURVA-ALUE 4 1.2 VÄRILLINEN LOGO 5 1.3 LOGO VÄRILLISELLÄ POHJALLA 6 1.4 MUSTA LOGO 7 1.5 EI NÄIN 8 3 1.1 Logo ja turva-alue neste jacobsin logo Neste Jacobsin uusi tekstilogo
LisätiedotAT4-kotisivukurssi. 4. jakso 5.2. 5.4.2013.
AT4-kotisivukurssi 4. jakso 5.2. 5.4.2013. Ohjeita, kotisivueditori HTML-opas http://www.iki.fi/mikaves/html/ (Mika Westerholm) Kotisivueditorit: Notepad (yksinkertainen BlueGriffon (tehokas, ilmainen)
LisätiedotKotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne
Kotisivuohjeet Tässä ohjeessa käydään läpi kotisivujen tekemisen perusteet keskittyen html-koodiin ja sen ominaisuuksiin. Sivupohjissa ulkoasu ja rakenne on pääasiassa jaettu erilliseen css-tyylitiedostoon,
LisätiedotAulikki Hyrskykari. CSS valitsimista CSS sääntöjen kohditaminen CSS värit Kuvista verkkosivulla
9.4.2013 Aulikki Hyrskykari CSS valitsimista CSS sääntöjen kohditaminen CSS värit Kuvista verkkosivulla Jaoetaan pseudovalitsimet edelleen kahteen alaluokkaan: 1. Pseudoelementtivalitsimet o liitetään
LisätiedotWWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys
WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000
Lisätiedot1 Dreamweaver MMX. 2 Tekstin muokkaus
1 Dreamweaver MMX Dreamweaverissa on samantyylisiä paletteja kuin Photoshopissa. Niitä voi olla auki useampia, mutta alkuun tarvitaan vain Properties palettia joten sulje ensin kaikki paletit ja napauta
LisätiedotEdellinen luento o sisällön ryhmittelystä jatkoa o linkeistä (suhteelliset, absoluuttiset, sivun sisäiset) o taulukot o kuvat verkkosivulla
25.3.2014 Aulikki Hyrskykari Edellinen luento o sisällön ryhmittelystä jatkoa o linkeistä (suhteelliset, absoluuttiset, sivun sisäiset) o taulukot o kuvat verkkosivulla Tällä kertaa o Videotiedostot -
LisätiedotTYYLIT. Word Tyylit
Word 2013 Tyylit TYYLIT TYYLIT... 1 Pikatyylien käyttäminen... 1 Tyylimuotoilun poistaminen... 2 Tyylin muokkaaminen... 2 Uuden tyylin luominen muotoillusta tekstistä... 2 Uuden tyylin luominen valintataulussa...
LisätiedotAulikki Hyrskykari. JWT Hyrskykari, SIS, Tampereen yliopisto 3/27/2014
27.3.2014 Aulikki Hyrskykari JWT 2014 @Aulikki Hyrskykari, SIS, Tampereen yliopisto Edellinen luento o Videotiedostot - palvelimelle tallennetun videon tuonti verkkosivulle - HTML5 videoformaatit - videon
LisätiedotOpinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)
T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN
LisätiedotTärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu...
Tärkeimmät toiminnot Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta Kun hiiren jättää kuvakkeen päälle vähäksi ajaksi Word selittää toiminnon Avaa tiedosto Tallenna Kumoa, nuolesta aiemmat
LisätiedotFonttimuotoilut. Fontin tyyppi ja fonttikoko
Fonttimuotoilut Kun haluat muotoilla jonkin sanan tai osan tekstistä, sinun pitää ensin "maalata" ko. alue. Maalaaminen tapahtuu vetämällä alueen yli hiiren ykköspainike alas painettuna. Maalattu alue
LisätiedotNvu 1.0. by Sami Mäkinen
Nvu 1.0 by Sami Mäkinen Sisällysluettelo HTML... 1 Yleistä Nvusta... 3 Apua... 3 Sivun ja sivuston rakentamisesta... 3 Tiedostojen nimeämisestä... 3 Uuden sivun aloittaminen... 3 Näkymät... 3 Sivun tallentaminen
LisätiedotLuento 2: Tulostusprimitiivit
Tietokonegrafiikan perusteet T-111.4300 3 op Luento : Tulostusprimitiivit Lauri Savioja 11/06 D primitiivit / 1 Sisältö Mallintamisen alkeita Perusprimitiivit (GKS) attribuutteineen Näyttömuisti D primitiivit
LisätiedotKuvat ja taustat ICT1TN004. Elina Ulpovaara
Kuvat ja taustat Elina Ulpovaara Sisältö Kuvan toteuttaminen Kuvan käyttötarkoitus Tiedostomuodot Img-elementti Figure- ja caption elementit Kuvan sijoittelu www-sivulla Kuvan keskitys Tekstin tasaus pystysuorassa
LisätiedotKAPPALEMUOTOILUT. Word Kappalemuotoilut
Word 2013 Kappalemuotoilut KAPPALEMUOTOILUT KAPPALEMUOTOILUT... 1 Tekstin tasaaminen... 1 Sisentäminen... 1 Koko kappaleen sisentäminen... 2 Sisennyksen poistaminen... 2 Riippuva sisennys (sivuotsikko)...
LisätiedotNavigointi Verkkomultimedia ICT1tn004
Navigointi Verkkomultimedia ICT1tn004 27.9.2009 Elina Ulpovaara Käytettävyys navigoinnista Sivuston sisältö hahmottuu nopeasti hyvän navigoinnin avulla. Navigointi on helppoa ja nopeaa. Mitä sivulla on?
LisätiedotMuuttujien määrittely
Tarja Heikkilä Muuttujien määrittely Määrittele muuttujat SPSS-ohjelmaan lomakkeen kysymyksistä. Harjoitusta varten lomakkeeseen on muokattu kysymyksiä kahdesta opiskelijoiden tekemästä Joupiskan rinneravintolaa
LisätiedotXML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.
XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1
Lisätiedot