3 CSS ja teknisesti laadukas Web-sivu
|
|
- Miina Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 3 CSS ja teknisesti laadukas Web-sivu 3 CSS ja CSS ja teknisesti laadukas Web-sivu Johdanto luentokerran aihepiiriin: Nykyaikaisen Web-hypermedian toteuttaminen on HTML-kielen ja CSS-tyylien yhteispeliä CSS-tyylien tuella onnistuu sekä dokumenttien ilmiasun määrittely että dokumenttien taittaminen eli komponettien asetteleminen käytettävyyden ja muiden periaatteiden mukaisesti Nyt tavoitteena on perehtyä CSS-tyylikielen yleisiin ominaisuuksiin ja periaatteisiin, käytännön sovelluksia unohtamatta. CSS-tyylien täysimittainen soveltaminen edellyttää aihepiiriin liittyvän käytönnön osaamisen ohella suunnitelmallista otetta Web-sivujen suunnittelussa ja toteuttamisessa Haasteita riittää vielä perusteiden opettelemisen jälkeenkin: taidokasta HTML-kielen, CSS-tyylien ja kuvien yhdistelemistä voi syystä kutsua web-muotoiluksi (web design) Esimerkkejä taidokkaasta CSS-soveltamisesta:
2 Johdanto CSS-tyyleihin CSS (Cascading Style Sheets) on dokumenttien ulkoasun määrittelyyn (formatointi) käytettävä tyylikieli. CSS-tyylejä käytetään yleisesti HTML-kielen parina. CSS on ns. koristeleva (dressing-up) tyylikieli: sen avulla määritellään dokumentin ulkoasun, ei muokata dokumentin rakennetta. Tämä asettaa tietyt reunaehdot CSStyylien käytölle: dokumenttien rakenne on suunniteltava huolellisesti etukäteen. CSS on yleinen tyylikieli, jonka käyttö ei rajoitu pelkästään HTML-dokumentteihin: CSS-tyylien avulla voidaan määritellä myös XML-dokumenttien ulkoasu. XML:n yhteydessä käytetään yleensä XSL-tyylikieltä (Extensible Stylesheet Language). Cascading Style Sheets tarkoittaa suomeksi limittyviä tyylitiedostoja. Limitys on CSS-tyylien keskeinen ominaisuus, johon perehdytään myöhemmin. CSS-tyyleistä on olemassa kaksi lopullista versiota, joista tässä keskitytään kielen ensimmäiseen versioon (Cascading Style Sheets, Level 1). Selaimet tukevat CSS1- tyylejä laajasti, kielen uudemman version (CSS2.1) selaintuki on vielä rajallinen. CSS1 esittelee dokumenttien formatoinnin perusominaisuudet, joita CSS2.1 laajentaa: vakiotekstien lisääminen, laskurit, monipuoliset valitsimet, mahdollisuus määritellä miltä dokumentti kuulostaa,...
3 Demo: Tyylien käytön perusidea HTML:n yhteydessä tyylien käytön perusidea on dokumentin HTML-merkkauksen ja dokumentin ulkoasun erottaminen toisistaan (syy: ylläpito) dokumentin asiasisältö merkataan kuvailevan merkkauksen keinoin (esim. h1, h2, p, address, em, strong, abbr - ei kuitenkaan b, i tai font) ja merkattujen HTML-elementtien ulkoasu kuvataan CSS-sääntöinä (vieläpä siten, että yhtä tyylitiedostoa käytetään monen HTML-dokumentin yhteydessä)
4 Taustaa: HTML-sivujen taitto selaimessa Selain ei käsittele (X)HTML/XML sivua tekstinä, vaan sen sisäinen esitys sivusta on rakenteinen DOM-puumalli (DOM = Document Object Model) DOM ladotaan näkyväksi sivuksi käymällä sen elementit järjestyksessä läpi ylemmästä solmusta alisolmuihin. Esimerkki: Lähdemerkkaus (HTML) Selaimen tietomalli (DOM) Esittäminen näytöllä <html> <head> <title>esimerkki</title> </head> <body> <h1>esimerkki</h1> <p>mää mukkasin rotvallin reunaan: <em>pipa lens!</em> </p> </body> </html>
5 CSS-kielioppi Jokainen CSS-sääntö koostuu valitsimesta (selector), ominaisuudesta (property) ja arvosta (value): valitsin {ominaisuus: arvo} Yksi sääntö voi sisältää useita ominaisuus-arvo-pareja: valitsin {ominaisuus: arvo; ominaisuus: arvo;} Valitsimella määritellään ne HTML-elementit, joiden ulkoasuun säännön halutaan vaikuttavan. Ominaisuus-arvo-pareilla määritellään haluttu ulkoasu. Esimerkki: "käytä kaikissa p-elementeissä Verdana-kirjasinta": p {font-family: Verdana;} Esimerkki: "käytä kaikissa em-elementeissä harmaata taustaväriä, lihavoi kirjasin": em {background-color: silver; font-weight: bold;} CSS-tyylien keskeinen ominaisuus on periytyminen: elementille määritellyt ominaisuudet vaikuttavat myös elementin lapsielementteihin.
6 Tyylien liittäminen HTML-dokumenttiin CSS-määritysten liittäminen HTML-dokumenttiin voidaan tehdä kolmella eri tavalla: 1. Viittaaminen ulkoiseen tyylitiedostoon head-elementtiin sijoitettavan link-elementillä: <link rel="stylesheet" type="text/css" href="tyyli.css"> 2. Dokumenttikohtaiset tyylimääritykset kirjoitetaan head-elementtiin sijoitettavan styleelementin sisään: <style type="text/css"> h1 { font-size: 120%;} </style> 3. Elementtikohtaiset tyylimääritykset kirjoitetaan style-attribuutin arvoksi: <p style="border-width: 1px; border: solid;">olen laatikko!</p> Ulkoisen tyylitiedoston käyttö on ehdottomasti suositeltavin toimintatapa. Dokumenttikohtaiset tyylimääritykset vaikeuttavat ulkoasun ylläpitoa ja elementtikohtaiset tyylimääritykset vievät pohjan dokumenttien sisällön ja ulkoasun erottamiselta.
7 Lyhyt esimerkki tyylien käytöstä Seuraava dokumentti koostuu kolmesta tiedostosta: esimerkki.html (sisältö & rakenne), lamppu.gif (dokumenttiin upotettu kuva) ja esimerkki.css (ulkoasun määrittely): tiedosto esimerkki.css body { background: white; } h1 { color: black; font-size: 20pt; font-weight: bold; } p { color: blue; font-size: 12pt; } tiedosto esimerkki.html: <html> <head><title>hei maailma!</title> <link rel="stylesheet" type="text/css" href="esimerkki.css"/> </head> <body> <h1>esimerkki</h1> <p><img src="lamppu.gif" alt="syttynyt lamppu">dokumenttien kirjoittaminen on oikeastaan aika helppoa.</p> </body> </html>
8 CSS-tyylien kiinnittäminen dokumenttiin Helpoin tapa: valitsimena elementin nimi.valitaan esimerkiksi sivun kaikki p- elementit: p {color: blue;} Kontekstivalitsin määrittelee tarkemman elementtirakenteen. Seuraavassa valituksi tulevat taulukon (table) otsikkorivin (thead tr) solut (td): table thead tr td {background-color: orange;} HTML-elementtejä voidaan luokitella class-attribuutin avulla: <p>tekstiä, jossa <em class="huomautus">keskellä huomautus</em>.</p> Luokkavalitsin (elementin nimi + piste + luokan nimi) viittaa luokitteluun. Tyylimääritystä käytetään em-elementteihin, joiden class-atribuutin arvo on "huomautus": em.huomautus {font-weight: bold;}
9 HTML-elementeille voidaan antaa yksilöllinen tunniste id-attribuutilla: 3 CSS ja teknisesti laadukas Web-sivu <div id="paivitystiedot">päivitetty 22. syyskuuta 2009.</div> Elementtikohtainen, yksilöivä(!) tunniste määritellään id-valitsimella. Seuraava sääntö kohdistuu ainoastaan div-elementtiin, jonka id-attribuutin arvo on paivitystiedot : div#paivitystiedot { background-color: lime;} Valitsimia voidaan ryhmitellä kirjoitustyö vähentämiseksi ja tyylitiedoston selkeyttämiseksi. Tämä sääntö vaikuttaa dokumentin kaikkiin h1-, h2- ja h3- elementteihin: h1, h2, h3 { text-align: right;} Pseudoluokkien avulla voidaan ottaa kantaa esimerkiksi linkin (a-elementti) tilaan: a:link {color: blue;} /* linkissä ei ole vierailtu */ a:visited {color: purple;} /* linkissä on vierailtu */ a:hover {background-color: lime;} /* käyttäjä osoittaa linkkiä hiirellä (hover=css2 omin.)*/ a:active {text-decoration: blink;} /*linkki on aktiivinen */ Pseudoelementtien avulla voidaan ottaa kantaa rakenteisiin, joita ei ole erikseen merkattu dokumentteihin. Sääntö suurentaa jokaisen p-elementin ensimmäisen kirjaimen:
10 p:first-letter {font-size: bigger;} Seuraava sääntö muuttaa jokaisen p-elementin ensimmäisen rivin värin vihreäksi. Huomaa, että "ensimmäinen rivi" riippuu selaimen leveydestä ja kirjasimen koosta, joten sen merkkaaminen dokumenttiin (elementtien avulla) on mahdotonta: p:first-line {color: green; } Valitsimia on mahdollista myös yhdistellä. Sääntö kohdistuu kaikkiin niihin a- elementteihin, jotka ovat sellaisten div-elementtien sisällä, joiden class-attribuutin arvo on navigaatio: div.navigaatio a {text-decoration: none;} Esimerkki selventää: <div class="navigaatio"> <a href="z-salamapartio.html">edellinen: Z-Salamapartio</a> <a href="muksuluuri.html">seuraava: Muksuluuri</a> </div>
11 CSS1-ominaisuudet CSS1 luokittelee elementeille asetettavat ominaisuudet viiteen luokkaan: 1. Kirjasinominaisuudet (Font properties) 2. Väri- ja taustaominaisuudet (Color and background properties) 3. Tekstiominaisuudet (Text properties) 4. Suorakaideominaisuudet (Box properties) 5. Luokkaominaisuudet (Classification properties) Ominaisuudet voivat saada seuraavia arvoja: 1. Pituusarvoja (Lenght units) 2. Prosenttiarvoja (Percentage units) 3. Väriarvoja (Color units) 4. Lokaattoreita (URL) 5. Avainsanoja (Keyword)
12 Arvot Käydään aluksi läpi ominaisuuksille annettavissa olevat yleiset arvovaihtoehdot ja jatketaan sitten yksittäisten ominaisuuksien läpikäynnillä. Pituusarvot (<width>) Pituusarvon yksiköt on jaettu suhteellisiin ja absoluuttisiin. Pituusarvoon viitataan tässä materiaalissa tunnisteella <length>. Suhteellisia yksiköitä ovat elementin kirjasimen korkeus (em), x-kirjaimen korkeus (ex) ja pikseli (px). Esimerkkejä: h1 {margin: 0.5em;} /* ems, the height of the element's font */ h1 {margin: 1ex;} /* x-height, ~the height of the letter 'x' */ p {font-size: 12px;} /* pixels, relative to canvas */ Yksiköt em ja ex viittaavat sen elementin kirjasimen kokoon, jota sääntö koskee. Poikkeuksena on kirjasimen koko ('font-size'), jossa yksiköt viittaavat elementin vanhemman kirjasimen kokoon. Absoluuttisia yksiköitä ovat tuuma (in), senttimetri (cm), millimetri (mm), piste (pt) ja pica (pc). Yksi piste vastaa 1/72 tuumaa ja yksi pika 12 pistettä.
13 Esimerkkejä: h1 { margin: 0.5in; } /* inches, 1in = 2.54cm */ h2 { line-height: 3cm; } /* centimeters */ h3 { word-spacing: 4mm; } /* millimeters */ h4 { font-size: 12pt} /* points, 1pt = 1/72 in */ h4 { font-size: 1pc } /* picas, 1pc = 12pt */ Prosenttiarvot (<percentage>) Prosenttiarvo viittaa pääsääntöisesti sen elementin kirjasimen kokoon, jota sääntö koskee. p { line-height: 120%; } /* 120% of the element's 'font-size' */ Elementin jälkejäiset perivät prosenttiarvon perusteella lasketun arvon, eivät koskaan prosenttiarvoa. Väriarvot (<color>) Väriarvo voi olla joko avainsana tai RGB (Red Green Blue)-arvo. Väriarvoksi voidaan määritellä jokin avainsanoista: aqua, black, blue, fuchsia, gray, green, lime, maroon, navy, olive, purple, red, silver, teal, white tai yellow.
14 RGB-arvo voidaan antaa joko heksadesimaalimuodossa, kolmena kokonaislukuna (0-255) tai kolmena prosenttiarvona. Heksadesimaalimuotoinen RGB-arvon esittämistapa on yleisesti käytössä myös HTMLkielessä. Heksadesimaalimuotoinen väriarvo alkaa aina #-merkillä: p {color: #FF0000;} /* #rrggbb */ RGB-arvon kokonaislukuesitys on seuraava: rgb(punainen, vihreä, sininen), jossa jokainen väri voi saada arvon välillä 0-255: p {color: rgb(255,0,0);} /* rgb(rrr,ggg,bbb), */ RGB-arvo prosenttiesitys on seuraava: rgb(punainen, vihreä, sininen), jossa jokainen väri voi saada arvon väliltä 0.0%-100.0%: p {color: rgb(50%,0%,0%);} /* rgb(rrr%,ggg%,bbb%), 0.0%-100.0% */ Lokaattorit (<url>) URL-osoitteeseen viitataan seuraavalla merkinnällä: body {background-image: url( URL-osoite voi olla myös suhteellinen. Suhteelliset osoitteet käsitellään suhteessa tyylitiedostoon (eikä siis siihen HTML-dokumenttiin, johon tyylitiedosto on linkitetty).
15 body {background-image: url(kuva.gif);} Avainsanat Avainsanat ovat tapauskohtaisia: kirjasin kursivoidaan avainsanalla 'italic', musta väri valitaan avainsanalla 'black' ja niin edelleen: p { } font-style: normal; color: black; background-color: white; Tiettyyn ominaisuuteen liittyvät avainsanat käydää kattavasti läpi aina ominaisuuden esittelyn yhteydessä. Sitten ominaisuuksien kimppuun.
16 Kirjasinominaisuudet Kirjasin Ominaisuus: font-family Arvo: [[<family-name> <generic-family>],]* [<family-name> <generic-family>] p {font-family: "Times New Roman", Times, serif;} Kirjasimelle voidaan normaalista poiketen antaa useita arvoja, koska eri koneiden kirjasinvalikoimat eroavat toisistaan. Kirjasimia etsitään koneesta listan määrittelemässä järjestyksessä. Viimeisenä vaihtoehto kannattaa antaa yleinen, käyttöjärjestelmästä riippumaton kirjasimen nimi (generic family): 'serif' (esim. Times), sans-sefif' (esim. Helvetica), cursive' (esim. Zaph-chancery), 'fantasy' (esim. Western) tai 'monospace' (esim. Courier).
17 Kirjasimen tyyli Ominaisuus: font-style Arvo: normal italic oblique em {font-style: normal;} Kirjasimen tyyliksi voidaan valita normaali ('normal') tai kursivoitu ('italic' tai 'oblique'). Kursivointi kannattaa tehdä selainten paremmin tukeman 'italic'-arvon avulla. Kirjasimen tyylin normal-arvo on tarpeen silloin, kun selain esittää oletuksena HTML-elementin kursivoituna (esim. em-elementti). Kirjasimen koko Ominaisuus: font-size Arvo: <absolute-size> <relative-size> <length> <percentage> Kirjasimen koko voidaan antaa neljän eri arvoalueen avulla: absoluuttisena arvona (<absolute-size>), suhteellisena arvona (<relative-size>), pituusarvona (<length>) tai prosenttiarvona (<percentage>). Absoluuttiset arvot: xx-small x-small small medium large x-large xx-large strong {font-size: large;}
18 Suhteelliset arvot: larger smaller blockquote {font-size: larger;} Suhteellinen arvo muuttaa kirjasimen kokoa yhden absoluuttisen arvon verran suuremmaksi ( larger ) tai pienemmäksi ( smaller ). Esimerkiksi larger muuttaa (vanhemmalta perityn) arvon x-small arvoksi small. Pituusarvot: Pituusarvo voi olla suhteellinen (em, ex tai px) tai absoluuttinen (in, cm, mm, pt tai pc). Suhteellisia arvot perustuvat normaalista poiketen elementin vanhemman kokoon. Prosenttiarvot: Prosenttiarvo kertoo elementin koon suhteessa vanhemmalta perittyyn kokoon.
19 Kirjasimen vahvennus Ominaisuus: font-weight Arvo: normal bold bolder lighter em {font-style: normal; font-weight: bold;} strong {font-weight: bolder;} Normaali lihavoitu kirjasin (vrt. b-elementti) saadaan arvolla 'bold'. Kirjasimen vahvennus voidaan määritellä myös suhteellisesti: perittyä vahvennusta voidaan lisätä ('bolder') tai vähentää ('lighter'). Kolmas vaihtoehto on kirjasimen vahvennuksen määrittely numeroarvolla: arvo '400' vastaa arvoa 'normal' ja arvo '700' vastaa arvoa 'bold'. Kirjasimen merkkikoko Ominaisuus: font-variant Arvo: normal small-caps h3 {font-variant: small-caps;} Merkkikoon arvolla 'small-caps' isot kirjaimet kirjoitetaan normaalisti. Pienet kirjaimet kirjoitetaan ison kirjaimen näköisillä kirjaimilla, joiden koko on isoa kirjainta pienempi.
20 Väri- ja taustaominaisuudet Väri Ominaisuus: color Arvo: <color> p {color: red;} p {rgb(255,0,0);} Ominaisuuden 'color' avulla määritellään elementin (piirto)väri. Yleisin käyttötapaus on tekstin värin määritteleminen. Taustaväri Ominaisuus: background-color Arvo: <color> transparent blockquote {color: #CCCCCC;} Taustaväri voidaan määritellä esimerkiksi tekstikappaleelle, taulukon solulle tai napille. Dokumentin taustaväri määritellään body-elementin avulla (periytyminen): body {background-color: lime;}
21 Taustakuva Ominaisuus: background-image Arvo: <url> none body {background-image: url(tomaatti.gif);} Taustakuva voidaan määritellä koko dokumentin sijaan esimerkiksi pelkästään taulukoille. Taustakuvan toisto Ominaisuus: background-repeat Arvo: repeat repeat-x repeat-y no-repeat body { background-image: url(tomaatti.gif); background-repeat: no-repeat;} Taustakuva voidaan määritellä toistettavaksi ainoastaan vaakasuunnassa ('repeat-x'), ainoastaan pystysuunnassa ('repeat-y') tai molemmissa ('repeat'). Arvolla 'no-repeat' taustakuvaa ei toisteta.
22 Taustakuvan kiinnitys Ominaisuus: background-attachment Arvo: scroll fixed body { background-image: url(tomaatti.gif); background-attachment: fixed;} Arvo 'fixed' kiinnittää taustakuvan siten, että se pysyy paikallaan sivua vieritettäessä. Taustakuvan asemointi Ominaisuus: background-position Arvo: [<percentage> <length>]{1,2} [top center bottom] [left center right] Taustakuvan paikka määritellään arvoparina. Arvopari voi koostua prosentti- ja pituusarvoista. Arvoparin ensimmäinen arvo kertoo kuvan paikan pystysuunnassa ja toinen arvo paikan vaakasuunnassa. Paikka voidaan määritellä myös avainsanojen avulla: vaakasuunnassa left, center tai right ja pystysuunnassa top, center tai bottom.
23 Seuraava sääntö sijoittaa taustakuvan keskelle taulukon solua: td { background-image: url(tomaatti.gif); background-position: 50% 50%;} 3 CSS ja teknisesti laadukas Web-sivu Taustakuvan paikka määritellään oletuksen suhteessa elementin kokoon. Selaimen ruudun keskellä pysyvä taustakuva saadaan, kun kiinnitetään taustakuva 'backgroundattachment'-ominaisuuden arvolla fixed. Esimerkki selventää: body { background-image: url(tomaatti.gif); background-attachment: fixed; background-position: center center;} Taustakuvan paikka kannattaa määritellä joko prosenttiarvoilla tai avainsanojen avulla, jolloin käyttäjän näytön koolla tai tarkkuudella (resoluutio) ei ole merkitystä lopputuloksella.
24 Tekstiominaisuudet Tekstin koristelu Ominaisuus: text-decoration Arvo: none [ underline overline line-through blink ] a {text-decoration: none;} em {text-decoration: blink;} del {text-decoration: line-through;} Tekstiä voidaan koristella lisäämällä viiva tekstin alapuolelle ('underline') tai yläpuolelle ('overline'). Teksti voidaan myös yliviivata ('line-through') tai asettaa vilkkumaan ('blink'). Selaimen oletuksena käyttämät koristelut (esimerkiksi viiva linkkitekstin alla) voidaan poistaa arvolla 'none'. Tekstin tasaus pystysuunnassa Ominaisuus: vertical-align Arvo: baseline sub super top text-top middle bottom text-bottom <percentage> td {vertical-align: top;}
25 Pystysuuntaisen tasauksen määrittäminen on tarpeen esimerkiksi taulukon soluissa, joissa oletuksena puoliväliin ( middle ) sijoitettava teksti voidaan tasata joko solun yläreunaan ( top ) tai alareunaan ( bottom ). Tekstin tasaus vaakasuunnassa Ominaisuus: text-align Arvo: left right center justify p {text-align: justify;} h1 {text-align: right;} Teksti voidaan tekstinkäsittelyohjelmien tapaan keskittää ('center') tai tasata vasempaan ('left') tai oikeaan ('right') reunaan. Tekstin tasaaminen molempiin reunoihin onnistuu arvolla 'justify'. Molempiin reunoihin tasausta ei yleensä suositella, koska tekstin lukeminen näytöltä vaikeutuu. Tekstin sisennys Ominaisuus: text-indent Arvo: <length> <percentage> p {text-indent: 1em;} blockquote {text-indent: 10%;} Ominaisuuden 'text-indent' avulla määritellään elementin ensimmäisen tekstirivin sisennys.
26 Sanojen välistys Ominaisuus: word-spacing Arvo: normal <length> h1 {word-spacing: 1em;} Sanojen väliin jätettävän tyhjän tilan pituuteen vakutetaan word-spacing ominaisuuden avulla. Ominaisuudelle anntettava arvo lisätään oletuksena käytettävään pituuteen. Väliä voidaan lyhentää antamalla ominaisuudelle negatiivinen arvo. Kirjainten välistys Ominaisuus: letter-spacing Arvo: normal <length> blockquote {letter-spacing: 0,1em;} Kirjainten väliin jätettävän tyhjän tilan pituuteen voidaan vaikuttaa letter spacing ominaisuuden avulla. Ominaisuudelle annettava arvo lisätään kirjainten välin oletuspituuteen. Väliä voidaan lyhentää antamalla ominaisuudelle negatiivinen arvo.
27 Kirjainkoon muokkaus Ominaisuus: text-transform Arvo: capitalize uppercase lowercase none h1 {text-transform: uppercase;} Teksti voidaan määritellä kirjoitettavaksi kokonaan isoilla ( uppercase ) tai kokonaan pienillä ( lowercase ) kirjaimilla. Arvo capitalize muuttaa jokaisen sanan ensimmäisen kirjaimen isoksi. Vanhemmilta peritty arvo voidaan poistaa käytöstä arvolla none, jos kirjainkoko halutaan säilyttää. Rivin korkeus Ominaisuus: line-height Arvo: normal <number> <length> <percentage> blockquote {line-height: 120%;} blockquote {text-indent: 1.2;} blockquote {text-indent: 1.2em;} Rivin korkeus voidaan määritellä kolmella tavalla: numeroarvona, pituusarvona tai prosenttiarvona. Numeroarvona esitetty rivinkorkeus lasketaan kertomalla kirjasimen koko annetulla numerolla. Prosenttiarvo lasketaan myös elementin kirjasimen koon perusteella.
28 Demo: Taustaa: CSS-formatoinnin suorakaidemalli (engl. Visual formatting model) Taitto tehdään käymällä DOM-puu läpi järjestyksessä, elementti kerrallaan. Jokaiselle elementille varataan näytöltä suorakaiteen muotoinen alue: 1 1
29 Suorakaideominaisuudet Marginaali Ominaisuus: margin-top margin-right margin-bottom margin-left margin Arvo: <length> <percentage> auto h1 {margin-top: 2em; margin-bottom: 1em;} Elementin marginaali yläpuolella ('margin-top'), alapuolella ('margin-bottom'), vasemmalla puolella ('margin-left') ja oikealla puolella ('margin-right'). Marginaali voidaan määritellä kerralla elementin jokaiselle sivulle ominaisuuden 'margin' avulla. blockquote {margin: 10%;} Marginaalin prosenttiarvo lasketaan lähimmän elementin lohkotyylisen edeltäjän leveydestä.
30 Sisällön etäisyys reunasta Ominaisuus: padding-top padding-right padding-bottom padding-left padding Arvo: <length> <percentage> div.paivitystiedot {padding-top: 0.1em; padding-bottom: 0.1em;} Elementin sisällön etäisyys reunasta yläpuolella ('padding-top'), alapuolella ('paddingbottom'), vasemmalla puolella ('padding-left') ja oikealla puolella ('padding-top'). Sisällön etäisyys reunasta voidaan määritellä kerralla elementin jokaiselle sivulle ominaisuuden 'padding' avulla. div.paivitystiedot {padding: 5%;} Etäisyyden prosenttiarvo lasketaan lähimmän elementin lohkotyylisen edeltäjän leveydestä.
31 Reunaviiva Ominaisuus: border-top border-right border-bottom border-left border Arvo: <border-width> <border-style> <color> h1 {border-bottom: 3px solid black;} Elementin reunaviiva yläpuolella ('border-top'), alapuolella ('border-bottom'), vasemmalla puolella ('border-left') ja oikealla puolella ('border-right'). Reunaviivalle voidaan määritellä leveys (<border-width>), tyyli (<border-style>) ja väri (<color>). Reunaviiva voidaan määritellä kerralla elementin jokaiselle sivulle ominaisuuden 'border' avulla. Reunaviivan leveys: thin medium thick <length>
32 Reunaviivan tyyli: none dotted dashed solid double groove ridge inset outset Reunaviivan väri: Ks. väriarvot. Elementin leveys ja korkeus Ominaisuus: width height Arvo: <length> <percentage> auto textarea {width: 15em; height: 10em;} Elementille voidaan määritellä leveys ('width') ja korkeus ('height'). 3 CSS ja teknisesti laadukas Web-sivu
33 Kellutus Ominaisuus: float Arvo: left right none img {float: left;} Elementille voidaan asettaa kellumaan ominaisuuden 'float' avulla. Ominaisuuden avulla voidaan esimerkiksi asettaa kuva kellumaan sivun vasempaan reunaan siten, että teksti rivitetään kuvan oikealle puolelle. Kellutus on keskeinen keino dokumentin taiton toteutuksessa. Kellutus elementin vierellä Ominaisuus: clear Arvo: none left right both h1 {clear: both;} Ominaisuuden 'clear' avulla lementille voidaan määritellä ne sivut, joilla sallitaan elementtien kellutus.
34 Luokkaominaisuudet Listan tyyli Ominaisuus: list-style Arvo: <list-type> <list-image> <list-position> ul {list-style: upper-roman;} ul {list-style: url(bullet.gif);} Ominaisuuden 'list-style' avulla muokataan listan tyyppiä (<list-type>), lista-alkion edessä olevaa kuvaa (<list-image>) ja lista-alkion edessä olevan symbolin sijaintia (<listposition>). Listan tyyppi: disc circle square decimal lower-roman upper-roman lower-alpha upper-alpha none Lista-alkion kuva: <url> none Lista-alkion symbolin asemointi: inside outside
35 Elementin esitystapa Ominaisuus: display Arvo: block inline list-item none input {display: block;} Esitystapa vaikuttaa elementin esittämiseen näytöllä: lohkotyylinen ('block') elementti aiheuttaa rivinvaihdon elementin alkuun ja loppuun, tekstityylinen ('inline') elementti rivittyy selaimen leveyden mukaan. Listatyylinen elementti ('list-item') on lohkotyylisen elementin erikoistapaus. Elementti piilotetaan 'display'-ominaisuuden arvolla 'none'. Tyhjämerkkien tulkinta Ominaisuus: white-space Arvo: normal pre nowrap pre {white-space: pre;} Elementin sisällä olevilla tyhjämerkeillä (välilyönnit, rivinvaihdot, tabulaattorit) voidaan joko sieventää yhdeksi välilyönniksi ('normal') tai näyttää ruudulla ('pre'). Arvo 'nowrap' määrittelee, että rivi katkaistaan ainoastaan br-elementin kohdalta.
36 CSS-tyylien hyötyjä Sisällön ja ulkoasun erottaminen: CSS mahdollistaa (osittain) HTML-dokumentin sisällön ja ulkoasun erottamisen toisistaan. Ylläpidon tehostaminen ja selkeyttäminen: ulkoasun muokkaaminen tehdään (yhtä!) tyylitiedostoa editoimalla ja muutokset sisältöön tehdään HTML-dokumentteihin. Yhdenmukaisuus: CSS-tyylien käyttö onnistuu ainoastaan, jos kaikki HTMLdokumentit merkataan samalla tavalla dokumenttien rakenteen yhdenmukaisuus. Yhdenmukainen ulkoasu johtuu siitä, että tyylimääritykset ovat yhdessä tiedostossa. Vahvat formatointiominaisuudet: CSS-tyylien formatointiominaisuudet ovat HTMLkielen tarjoamiin mahdollisuuksiin verrattuna huomattavasti monipuolisemmat. Dokumenttien rakenteen yksinkertaistaminen: HTML-dokumenttien rakenne on yksinkertaisempi, koska merkkaus sisältää ainoastaan sisällön merkityksen kuvailuun liittyvää merkkausta. Myös tiedostokoko pienenee. Saavutettavuus: sisällön esittäminen eri kohderyhmille (näkövammaiset, mobiililaitteiden käyttäjät) on (osin) mahdollista huomioida pelkästään eri tyylitiedostoilla. Dokumentin yksinkertainen rakenne auttaa lukulaitteidenkäyttäjiä.
37 CSS-tyylien käyttö: suunnittelua ja järjestelmällisyyttä CSS-tyylien tarkoituksenmukainen käyttö edellyttää suunnitelmallista toimintaa: 1. Sisällön käsitteellinen jäsentäminen: Yleisen käsitemallin luominen sisällöstä. Käsitemallin suunnittelu edellyttää sisällön asiantuntemusta. 2. HTML-merkkauksen suunnittelu: Käsitemallin perusteella tehdään yksityiskohtainen suunnitelma. Suunnitelmassa määritellään ne elementit ja elementtirakenteet, joilla sisältö merkataan käsitemallin mukaisesti. 3. Sisällön merkkaaminen: Sisältö merkataan HTML-dokumenteiksi suunnitelman perusteella. Dokumentin yleinen rakenne voidaan sijoittaa ns. sivupohjaan, joka kopioidaan jokaisen tuotettavan dokumentin pohjaksi. 4. Tyylien kiinnittäminen: Tyylimäärityksen sijoitetaan erilliseen tyylitiedostoon, johon jokainen HTML-dokumentti viittaa. Teknisesti CSS-tyylien käyttäminen ei edellytä mitää erityistä: tyylien editointi onnistuu HTML-merkkauksen tapaan tavallisella tekstieditorilla. CSS-tyylikielen kielioppi on yksinkertainen, joten periaatteiden opettelun jälkeen käyttäminen on helppoa. Hyödyntämistä helpottavat verkosta löytyvät oppaat.
38 Lopuksi CSS-tyylien ensimmäisen version tarjoamat vaihtoehdot HTML-dokumentin ulkoasun muokkaamiseen ovat monipuoliset. Mahdollisuuksia kannattaa kuitenkin hyödyntää maltillisesti: absoluuttisesti määritelty kirjasimen koko saattaa estää kirjasimen suurentamisen: vaikeuksia heikkonäköisille tekstin ja taustavärin kontrastin on oltava riittävä, muuten lukeminen on hankalaa myös taustakuvien kanssa on oltava tarkkana: liian voimakas taustakuva hankaloittaa lukemista kursivoitu teksti on vaikeaa lukea näytöltä, toiset kirjasimet sopivat paremmin näytöltä luettavaksi kuin toiset,... CSS2-tyylien mediavalitsimet mahdollistavat erilaisten tyylitiedostojen toteuttamisen eri päätelaittelle. Tämä mahdollistaa periaatteessa sivuston päätelaitekohtaisen räätälöinnin. Käytännössä paras vaihtoehto on kuitenkin eri versioiden toteuttaminen joko mekaanisesti (käsin) tai jonkin soveltuvan ohjelmointikielen (PHP, Python,...) tai vaikkapa XSL-muunnosten ja XML-kielen keinoin.
4 Johdanto CSS-tyyleihin
4 Johdanto CSS-tyyleihin CSS-tyylien perusteet CSS (Cascading Style Sheets) on dokumenttien ulkoasun määrittelyyn (formatointi) käytettävä tyylikieli. CSS-tyylejä käytetään yleisesti HTML-kielen parina.
Lisätiedot4 Johdanto CSS-tyyleihin
4 Johdanto CSS-tyyleihin 4 Johdanto CSS-tyyleihin CSS (Cascading Style Sheets) on dokumenttien ulkoasun määrittelyyn (formatointi) käytettävä tyylikieli. CSS-tyylejä käytetään yleisesti HTML-kielen parina.
LisätiedotCSS-kielen avulla määritellään HTML-dokumentin tyyli. CSS avulla voidaan tarkemmin määritellä eri elementtien ominaisuuksia.
CSS1 CSS (Cascading Style Sheets) CSS-kielen avulla määritellään HTML-dokumentin tyyli. CSS avulla voidaan tarkemmin määritellä eri elementtien ominaisuuksia. Esim.
Lisätiedot5 CSS1-ominaisuudet. Arvot
5 CSS1-ominaisuudet Arvot CSS1 luokittelee elementeille asetettavat ominaisuudet viiteen luokkaan: 1. Kirjasinominaisuudet (Font properties) 2. Väri- ja taustaominaisuudet (Color and background properties)
Lisätiedot5 CSS1-ominaisuudet. 5 CSS1-ominaisuudet
5 CSS1-ominaisuudet 5 CSS1-ominaisuudet CSS1 luokittelee elementeille asetettavat ominaisuudet viiteen luokkaan: 1. Kirjasinominaisuudet (Font properties) 2. Väri- ja taustaominaisuudet (Color and background
Lisätiedot5 CSS1-ominaisuudet. 5 CSS1-ominaisuudet
5 CSS1-ominaisuudet 5 CSS1-ominaisuudet CSS1 luokittelee elementeille asetettavat ominaisuudet viiteen luokkaan: 1. Kirjasinominaisuudet (Font properties) 2. Väri- ja taustaominaisuudet (Color and background
LisätiedotHTML-ohjeet. Sivun perusrakenne <HTML> <HEAD> <STYLE TYPE="text/css"> ...tänne tulee CSS-koodi eli sivun ulkonäkö määritykset...
HTML-ohjeet Sivun perusrakenne ...tänne tulee CSS-koodi eli sivun ulkonäkö määritykset... ...tänne tulee javascript-koodi...
LisätiedotCSS tyyliä sivuihin osa II. Elina Ulpovaara
CSS tyyliä sivuihin osa II Elina Ulpovaara Sisällys Laatikkomalli Margin Border Padding Outline Outline-offset Pyöristetyt kulmat Border-radius Tekstiin liittyviä css-ehdotuksia Text-align Text-decoration
LisätiedotCSS. Tekstin muotoilua
CSS Tekstin muotoilua Tekstin muotoilu Kirjasimen ominaisuudet font-family font initial inherit; font-style normal italic oblique initial inherit; font-variant normal small-caps initial inherit; font-weight
LisätiedotKuvat. 1. Selaimien tunnistamat kuvatyypit
Kuvat Kuvia voi liittää xhtml-sivulle -elementillä -elementillä -elementillä lomakkeiden yhteydessä lähinnä painikenappeja taustakuvina -elementin background-attribuutilla tai
LisätiedotUlkopuolisen tyylitiedoston käyttö
1 CSS - aloitus Sisältö: s. 2. Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö s. 3. Tyyliohjeen kirjoittaminen s. 4. style-elementti s. 5. style-attribuutti s. 6. class-attribuutti s. 7. id-attribuutti s. 8. Fontit
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset jatkuu
Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset jatkuu 31.3.2004 Harri Laine 1 CSS fontit font-family: pilkulla eroteltu luettelo fonttinimiä, ensimmäistä listasta löytyvää fonttia käytetään fontit
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset jatkuu Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset jatkuu 31.3.2004 Harri Laine 1 CSS fontit font-family: pilkulla eroteltu luettelo fonttinimiä, ensimmäistä listasta löytyvää fonttia käytetään fontit
LisätiedotKuva xhtml-sivulla. Mirja Jaakkola
Kuva xhtml-sivulla Mirja Jaakkola Sisältö 3. Kuva www-sivulla 4. img-elementti 5. Kuvan koko 6. Kuvan keskitys vaakasuoraan & kuvateksti 7. Kuvan tasaus pystysuoraan 8. Esimerkki: pystysuora tasaus eri
LisätiedotWWW-sivujen Verkkosivujen ulkoasu (CSS)
WWW-sivujen Verkkosivujen ulkoasu (CSS) T-111.1100 Digitaalisen median työvälineet (3 op) T-111.1100 Digitaalisen median työvälineet (3 op) Markku Laine DI Pia Tukkinen Mediatekniikan laitos Mediatekniikan
Lisätiedotvalitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda
Valitsimista valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda Muistin virkistykseksi elementtejä http://appro.mit.jyu.fi/doc/www/xhtml/ HTML-elementtien lisäksi valitsimille voidaan luoda
LisätiedotWritten by Administrator Wednesday, 05 October 2011 08:06 - Last Updated Monday, 17 October 2011 15:28
Sivupohja Joomlalle Sivupohjan tekeminen Joomlalle itse alusta saakka kuulostaa vaikealle. Työ on kuitenkin varsin helppo, jos vaan tietää tekemisen kaavan ja ymmärtää idean sivupohjasta. Joomlalle sivupohjan
LisätiedotCSS aloitus. CSS Cascade Stylesheet Mirja Jaakkola
CSS aloitus CSS Cascade Stylesheet Mirja Jaakkola Sisältö 3. Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö 4. Tyyliohjeen kirjoittaminen 5. style-elementti 6. style-attribuutti 7. class-attribuutti 8. id-attribuutti
LisätiedotCSS - aloitus. ICT01D syksy 2005 Mirja Jaakkola, Helia. Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö
CSS - aloitus ICT01D syksy 2005 Mirja Jaakkola, Helia Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö Tyylimääritykset sijaitsevat erillisessä.css-tiedostossa, joka linkitetään xhtml-dokumenttin head-lohkossa linkelementillä:
LisätiedotTaulukot. 1. Taulukon rakenne: ICT01D Elina Ulpovaara
Taulukot Taulukoita käytetään XHTML:ssä taulukkomuotoisen tiedon esittämiseen esim. tilastot, hinnastot jne sivun ulkoasun muotoiluun eli taittoon - voidaan korvata CSS:n asemointia käyttäen ICT01D 28.11.2005
LisätiedotCSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen
CSS - tyylit 13.11.2000 Seppo Räsänen Sivu 2 1 CSS-tyylit Dynaaminen HTML tai DHTML on standardi, joiden käyttöä tukevat uusimmat Netscapen ja Microsoftin selaimet. DHTML:n ominaisuuksia ovat tyylitiedostot
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset 30.4.2004 Harri Laine 1 Sisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan tavoiteltavaa sama sisältö pitäisi voida esittää erilaisilla alustoilla esim. esittää
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset
Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset 26.3.2004 Harri Laine 1 Sisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan tavoiteltavaa sama sisältö pitäisi voida esittää erilaisilla alustoilla esim. esittää
Lisätiedotselector { CSS property: value; property2: value; Code Camp for Girls 2015 - Sonja Jaakkola & Sanna Nygård
selector { CSS property: value; property2: value; Code Camp for Girls 2015 - Sonja Jaakkola & Sanna Nygård CSS selectorit Elementti HTML CSS otsikko h1 { color: pink; Luokka HTML CSS
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. Luento 3: CSS
Digitaalisen median tekniikat Luento 3: CSS Luennot 1. Intro 2. XHTML 3. CSS Box Model Selektorit Esimerkkiä yms. 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys & saavutettavuus 7. Palvelinohjelmointi
LisätiedotWWW-sivujen Verkkosivujen ulkoasu (CSS)
WWW-sivujen Verkkosivujen ulkoasu (CSS) ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) T-111.1100 Digitaalisen median työvälineet (3 op) Antti Tolppanen DI Pia Tukkinen Mediatekniikan laitos Mediatekniikan
LisätiedotAulikki Hyrskykari Antti Sand. JWT 2015 Aulikki Hyrskykari, Antti Sand, SIS, UTA
Aulikki Hyrskykari Antti Sand Edellinen luento o Sääntöjen kohdistaminen (periytyminen, painoarvo) o CSS värit, mittayksiköt o Typografiaa, kirjasinkokojen hallinnasta, webbikirjasimet o Lokeromalli alustavasta
LisätiedotAjatus kaiken taustalla
HTML ja tyylit Ajatus kaiken taustalla Perimmäisenä tarkoituksena tarjota formatointi- ja taittokieli, jonka avulla elementtirakenteisten dokumenttien ulkoasun määrittely voidaan irrottaa sisällön ja rakenteen
LisätiedotHTML ja tyylit. 4 HTML ja tyylit
HTML ja tyylit 4 HTML ja tyylit Yksi HTML:n perinteisistä ongelmista on ollut se, että kehittäjät haluavat itse määrittää sen miltä dokumenttien tulee näyttää, käytännössä tämä johtaa dokumenttien formatointiin
LisätiedotKotisivut helposti - osa 4
Kotisivut helposti - osa 4 Artikkelisarjan kolmessa ensimmäisessä osassa esiteltiin Internet-siviuihin sekä XHTML- ja CSS-ohjelmointikieliin liittyviä perusteita. Tässä osassa kerrotaan, miten aiemmin
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
LisätiedotCascading Style Sheets
Cascading Style Sheets CSS - Cascading Style Sheets tyylikuvauskieli suunniteltu HTML:ää varten 1996, oma syntaksi CSS1 (1996), CSS2 (1998), CSS Mobile Profile CSS3 (tuleva) selaintuki nykyään hyvä, mutta
LisätiedotHTML ja CSS. Tästä se lähtee: portfolio-sivusto. Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot.
HTML ja CSS Tästä se lähtee: portfolio-sivusto Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot. index.html Sivuston pääsivu, joka avautuu selaimeen ensimmäisenä sivujen
LisätiedotUlkoasun muokkaus CSS-tiedostossa
Ulkoasun muokkaus CSS-tiedostossa Nellin ulkoasun muokkaus CSS-tiedostossa Lähes kaikki on muokattavissa css-tyylitiedosta käsin. Jokaiselle kieliversiolle on oma tyylitiedostonsa: www_v_fin/metalib.css
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset
Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset 18.9.2007 Harri Laine 1 Sisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan tavoiteltavaa sama sisältö pitäisi voida esittää erilaisilla alustoilla esim. esittää
LisätiedotCode Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/
Code Camp for Girls Sanna Nygård Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ HTML? HTML? HyperText Markup Language Ei ole nettisivua ilman HTML:ää Rakenteinen, hierarkkinen dokumentti Vain rakenne ja sisältö,
LisätiedotHTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.
HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
LisätiedotKotisivujen teko. Jan Lindholm Kirkkonummen kansalaisopisto Syksy koodari.eu jsbin.com
Kotisivujen teko Jan Lindholm Kirkkonummen kansalaisopisto Syksy 2014 koodari.eu jsbin.com Käyttäjätunnus / Salasana aoppilas.01 / aoppilas#2013# aoppilas.02 / aoppilas#2013# aoppilas.03 / aoppilas#2013#
LisätiedotHTML ja tyylit. 5 HTML ja tyylit
HTML ja tyylit 5 HTML ja tyylit Yksi HTML:n perinteisistä ongelmista on ollut se, että kehittäjät haluavat itse määrittää sen miltä dokumenttien tulee näyttää, käytännössä tämä johtaa dokumenttien formatointiin
LisätiedotKotisivut helposti - osa 3
Kotisivut helposti - osa 3 Tämän artikkelisarjan kahdessa ensimmäisessä osassa esiteltiin Internet-sivujen perusteita, kotisivujen suunnittelulähtökohtia sekä HTML/XHTML-ohjelmoinnin perusteita ja yleisimmin
LisätiedotAulikki Hyrskykari. JWT Hyrskykari, SIS, Tampereen yliopisto 3/31/2014
1.4.2014 Aulikki Hyrskykari Edellinen luento o Sääntöjen kohdistaminen (periytyminen, painoarvo) o CSS värit, mittayksiköt o Typografiaa, kirjasinkokojen hallinnasta, webbikirjasimet o Lokeromalli alustavasta
LisätiedotCSS. Historia. Tämä materiaali vastaa kysymyksiin kuten:
CSS CSS on merkintäjärjestelmä, jolla voidaan esittää selaimille dokumenttien ulkoasua koskevia ehdotuksia. Yhtä kokonaisuutta sanotaan tyyliohjeeksi eli tyylisäännöstöksi, englanniksi style sheet. (Korpela
LisätiedotEditorin käyttö. TaikaTapahtumat -käyttöohje
Editorin käyttö TaikaTapahtumat -käyttöohje Yleistä ohjelmasta etaika-järjestelmän HTML-moduuli sisältää tekstieditorin, joka on monipuolinen apuväline tehtäessä materiaalia sivustolle (esim. tapahtumakohtaiset
LisätiedotXHTML jatkuu linkit, listat, taulukot. Mirja Jaakkola
XHTML jatkuu linkit, listat, taulukot Mirja Jaakkola Sisällys 3. Linkki (anchor) 4. Suhteellinen linkki 5. Sivun sisäinen linkki 6. CSS ja linkit 7. Tehtävä 8. Listat eli luettelot 9. Järjestämätön lista
LisätiedotHTML-dokumenttien keskeiset piirteet. Keskeinen HTML-merkkaus == XHTML Basic. Hypertekstilinkit. Teksti
en keskeiset piirteet HEAD-osa BODY-osa HTML:n ydinattribuutit ([core attributes]) Keskeiset kieleen liittyvät attribuutit, kansainvälisyys Lohkotyyliset elementit & tekstityyliset elementit Kuvaileva
LisätiedotHTML-dokumenttien keskeiset piirteet
HTML-dokumenttien keskeiset piirteet HEAD-osa BODY-osa HTML:n ydinattribuutit ([core attributes]) Keskeiset kieleen liittyvät attribuutit, kansainvälisyys Lohkotyyliset elementit & tekstityyliset elementit
Lisätiedot1. Lohkon korkeus ja leveys
Asemointi Asemointi on elementtien sijoittelua. Sisältö: height, width float - kelluva sisältö position Elina Ulpovaara 13.10.2009 1. Lohkon korkeus ja leveys Leveys - width Korkeus - height - mittayksiköt
LisätiedotCascading Style Sheets
Cascading Style Sheets CSS - Cascading Style Sheets tyylikuvauskieli suunniteltu HTML:ää varten 1996, oma syntaksi CSS1 (1996), CSS2 (1998), CSS Mobile Profile CSS3 (tuleva) selaintuki nykyään hyvä, mutta
LisätiedotProseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti
1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23
LisätiedotTAULUKOINTI. Word Taulukot
Word 2013 Taulukot TAULUKOINTI TAULUKOINTI... 1 Taulukon tekeminen... 1 Solusta toiseen siirtyminen... 1 Solun tyhjentäminen... 2 Taulukon Layout (Asettelu) välilehti... 2 Alueiden valitseminen taulukossa...
LisätiedotLisätehtävät. Frantic 2015 sivu 1 www.frantic.com
Lisätehtävät Frantic 2015 sivu 1 www.frantic.com Fontit - Google fonts Fonttien käyttäminen verkossa ilman uusien fonttien lataamista on melko rajattua, sillä koskaan ei voi tietää mitä fontteja vastaanottajan
LisätiedotAT4-kotisivukurssi. 4. jakso 5.2. 5.4.2013.
AT4-kotisivukurssi 4. jakso 5.2. 5.4.2013. Ohjeita, kotisivueditori HTML-opas http://www.iki.fi/mikaves/html/ (Mika Westerholm) Kotisivueditorit: Notepad (yksinkertainen BlueGriffon (tehokas, ilmainen)
LisätiedotAulikki Hyrskykari. CSS Taustaa CSS syntaksi CSS Valitsimet Kuvat verkkosivulla
4.4.2013 Aulikki Hyrskykari CSS Taustaa CSS syntaksi CSS Valitsimet Kuvat verkkosivulla Tyylipohjakieli Nimi tulee piirteiden putousmaisesta periytymisestä o cascade = vesiputous o tyylipiirteet periytyvät
LisätiedotKuvat ja taustat ICT1TN004. Elina Ulpovaara
Kuvat ja taustat Elina Ulpovaara Sisältö Kuvan toteuttaminen Kuvan käyttötarkoitus Tiedostomuodot Img-elementti Figure- ja caption elementit Kuvan sijoittelu www-sivulla Kuvan keskitys Tekstin tasaus pystysuorassa
Lisätiedot5 CSS1-ominaisuudet. 5 CSS1-ominaisuudet
5 CSS1-ominaisuudet 5 CSS1-ominaisuudet CSS1 luokittelee elementeille asetettavat ominaisuudet viiteen luokkaan: 1. Kirjasinominaisuudet (Font properties) 2. Väri- ja taustaominaisuudet (Color and background
LisätiedotTypografia Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara
Typografia Verkkomultimedia ICT1tn004 Elina Ulpovaara Mitä on typografia? Tyyppikirjaimien suunnittelua, muotoja ja asettelua käsittelevä taiteen ja tieteen laji. Antaa julkaisusta ensivaikutelman. Suunnitellaan
LisätiedotAsemointi. 1. Lohkon korkeus ja leveys
Asemointi Asemointi on elementtien sijoittelua. Sisältö: 1. Lohko korkeus ja leveys height, width min-height, max-height, min-width, max-width overflow, overflow-x, overflow-y 2. Float - kelluva sisältö
LisätiedotKotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne
Kotisivuohjeet Tässä ohjeessa käydään läpi kotisivujen tekemisen perusteet keskittyen html-koodiin ja sen ominaisuuksiin. Sivupohjissa ulkoasu ja rakenne on pääasiassa jaettu erilliseen css-tyylitiedostoon,
LisätiedotTee html-sivu, jossa on yllä olevat kaksi taulukkoa.
TAULUKKO 1 Taulukoiden avulla voidaan informaatio esittää havainnollisesti esimerkiksi palstoitettuna. Lisäksi voidaan sijoittaa eri elementit haluttuihin paikkoihin (taulukkotaitto). Taulukko luodaan
LisätiedotPseudoelementit. P:first-line { font-style: italic } H1:first-letter { font-size: bigger }
Pseudoelementit CSS:n pseudoelementtien avulla on mahdollista systemaattisesti vaikuttaa (joidenkin) elementtien ulkoasuun ilman elementtien eksplisiittistä merkkausta Ideana on helpottaa ja vähentää esitettävien
LisätiedotQT tyylit. Juha Järvensivu 2008
QT tyylit Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2008 Sisällys QStyle Style sheet Tyyli (QStyle) Kapseloi widgettien Look And Feel ominaisuudet Toteutettu QT:ssa QStyle luokkaan Sisäänrakennettuja tyylejä
LisätiedotCSS-perusteet. Verkkosivustojen suunnittelu ja rakentaminen
Verkkosivustojen suunnittelu ja rakentaminen CSS-perusteet Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 CSS:n syntaksi 3 Valitsimet 4 CSS:n liittäminen dokumentteihin 4.1 CSS erillisenä tiedostona 4.2 CSS upotettuna
LisätiedotVerkkojulkaiseminen Minna Väisänen. HTML5-tehtävä
Verkkojulkaiseminen Minna Väisänen HTML5-tehtävä Kirjoita Dreamweaverissa oheisen nettisivun koodi. Lisää xx-kohtiin omat tietosi. Kuvan nimi on joki.jpg. Ensin tehdään sivusto ja sitten yksittäinen sivu.
LisätiedotKatsotaan tarkemmin seuraavaksi: Reunus (border) Täyte (padding) Marginaali (margin)
23.4.2013 Aulikki Hyrskykari Lokeromalli Taustat Visuaalinen sommittelu/asemointi Lomakkeet margin top Sisältö (content) Täyte (padding) border top padding top margin left border left padding left ELEMENTIN
LisätiedotCSS - tekstit. Tyylisivut
CSS - tekstit Sisällys: Tyylien käyttö Tekstit: Fontit, värit, korostukset Tasaus, välistykset ICT01D 28.11.2005 Elina Ulpovaara Tyylisivut Tyylisivut on dokumentin esitysasua koskeva ehdotus, joka on
LisätiedotXHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:
XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),
LisätiedotNotepad++ on ilmaisohjelma ja sen voi ladata osoitteesta: http://notepad-plus-plus.org/
1 HTML-perusteita HTML on lyhenne sanoista Hyper Text Markup Language. Aluksi oli kyse tekstidokumenteista, jotka oli linkitetty toisiinsa nk. hyperlinkkien avulla. Nykyään HTML-dokumentit sisältävät paljon
LisätiedotVerkkosivujenulkoasu
Verkkosivujenulkoasu ulkoasu (CSS) WWW-sivujen ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) T-111.1100 Digitaalisen median työvälineet (3 op) Aleksi O Connor DI Pia Tukkinen laitos Mediatekniikan Mediatekniikan
LisätiedotWWW-sivujen Verkkosivujen ulkoasu (CSS)
WWW-sivujen Verkkosivujen ulkoasu (CSS) ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) T-111.1100 Digitaalisen median työvälineet (3 op) Pinja Hokkanen DI Pia Tukkinen Mediatekniikan laitos Mediatekniikan
LisätiedotVerkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009
Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate
LisätiedotKylänetti projektin sivustojen käyttöohjeita Dokumentin versio 2.10 Historia : 1.0, 1.2, 1.6 Tero Liljamo / Deserthouse, päivitetty 25.8.
Kylänetti projektin sivustojen käyttöohjeita Dokumentin versio 2.10 Historia : 1.0, 1.2, 1.6 Tero Liljamo / Deserthouse, päivitetty 25.8.2012 Hakemisto 1. Sivustot internetissä... 2 2. Yleistä... 2 3.
LisätiedotFonttimuotoilut. Fontin tyyppi ja fonttikoko
Fonttimuotoilut Kun haluat muotoilla jonkin sanan tai osan tekstistä, sinun pitää ensin "maalata" ko. alue. Maalaaminen tapahtuu vetämällä alueen yli hiiren ykköspainike alas painettuna. Maalattu alue
Lisätiedot1 Dreamweaver MMX. 2 Tekstin muokkaus
1 Dreamweaver MMX Dreamweaverissa on samantyylisiä paletteja kuin Photoshopissa. Niitä voi olla auki useampia, mutta alkuun tarvitaan vain Properties palettia joten sulje ensin kaikki paletit ja napauta
LisätiedotTutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
Lisätiedotxhtml+css Survival Kit
xhtml+css Survival Kit xhtml:n ja CSS:n lyhyt oppimäärä OSA I: Muutama sana teoksesta 1. xhtml+css Survival Kit 2. Kiitokset ja kreditit OSA II: Alustus 1. Mitä xhtml ja CSS ovat? 2. xhtml-sivujen rakenne
LisätiedotKun olet valmis tekemään tilauksen, rekisteröidy sovellukseen seuraavasti:
HENKILÖKORTTIEN SUUNNITTELUSOVELLUS SOVELLUKSEN KÄYTTÖOHJE Voit kokeilla korttien suunnittelemista valmiiden korttipohjien avulla ilman rekisteröitymistä. Rekisteröityminen vaaditaan vasta, kun olet valmis
LisätiedotXML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja
XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard
LisätiedotUpdateIT 2010: Editorin käyttöohje
UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...
LisätiedotFrontPage 2000 - Näkymät
FrontPage 2000 - Näkymät FrontPagessa on kuusi erilaista näkymää sivustoon. Sivunäkymä Tässä näkymässä luodaan sivut eli näkymä vastaa paljolti Wordin tekstinkäsittelyohjelman näkymää. Tässä on myös muokattava
LisätiedotEntiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla
1 ENTITEETIT Tehtävä 1. Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät käyttävät erilaisia merkkijärjestelmiä ja varsinkin Internetin alkutaipaleella aiheutti sen, että jotkut merkit eivät näkyneet kaikilla oikein.
LisätiedotSisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002
, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi
LisätiedotOpinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)
T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN
Lisätiedot9. Kappale -ryhmä - Kappalemuotoilut
9. Kappale -ryhmä - Kappalemuotoilut Aloitus -välilehdellä Kappale -ryhmästä löytyvät kaikki kappalemuotoilut. Huomaa, että kappalemuotoilut ovat aina voimassa seuraavaan kappalemerkkiin asti. Kappalemerkki
LisätiedotKompoZerin kotisivu on osoitteessa kompozer.net, josta sivun yläreunan Download-linkin takaa löytyy suomenkielisen version asennusohjelma.
KompoZer s. 1/15 1 Johdanto KompoZer on ohjelma www-sivujen tekemiseen ja sivustoon kuuluvien tiedostojen hallintaan. Ohjelmassa on graafinen WYSIWYG-käyttöliittymä (what you se is what you get), jonka
Lisätiedot1 Yleistä Web-editorista... 3. 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3. 2 Pikatoimintopainikkeet... 3. 2.1 Tallenna... 3
Web-editori 2 Optima Web-editori -ohje Sisällysluettelo 1 Yleistä Web-editorista... 3 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3 2 Pikatoimintopainikkeet... 3 2.1 Tallenna... 3 2.2 Peru / Tee uudelleen...
Lisätiedot1 LOGO JA SEN KÄYTTÖ 1.1 LOGO JA TURVA-ALUE VÄRILLINEN LOGO LOGO VÄRILLISELLÄ POHJALLA MUSTA LOGO 7 1.
1 LOGO JA SEN KÄYTTÖ 1.1 LOGO JA TURVA-ALUE 4 1.2 VÄRILLINEN LOGO 5 1.3 LOGO VÄRILLISELLÄ POHJALLA 6 1.4 MUSTA LOGO 7 1.5 EI NÄIN 8 3 1.1 Logo ja turva-alue neste jacobsin logo Neste Jacobsin uusi tekstilogo
LisätiedotOpinnäytetyö Toni Hurskainen Porin ammattiopisto / Tekniikkaopisto Sähköala TT03
Opinnäytetyö 5.4.2006 Toni Hurskainen Porin ammattiopisto / Tekniikkaopisto Sähköala TT03 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Suunnittelu... 4 2.1. PTOPlus.net... 4 2.2. Sivujen tarkoitus ja kohderyhmä...
LisätiedotNavigointi Verkkomultimedia ICT1tn004
Navigointi Verkkomultimedia ICT1tn004 27.9.2009 Elina Ulpovaara Käytettävyys navigoinnista Sivuston sisältö hahmottuu nopeasti hyvän navigoinnin avulla. Navigointi on helppoa ja nopeaa. Mitä sivulla on?
LisätiedotGoogle-dokumentit. Opetusteknologiakeskus Mediamylly
Google-dokumentit 1 2 3 Yleistä 1.1 Tilin luominen 4 1.2 Docs-päävalikkoon siirtyminen 7 Dokumentit-päävalikko 2.1 Kirjaudu Dokumentteihin 9 2.2 Lähetä tiedosto Google-dokumentteihin 11 2.3 Uuden asiakirjan
LisätiedotKAPPALEMUOTOILUT. Word Kappalemuotoilut
Word 2013 Kappalemuotoilut KAPPALEMUOTOILUT KAPPALEMUOTOILUT... 1 Tekstin tasaaminen... 1 Sisentäminen... 1 Koko kappaleen sisentäminen... 2 Sisennyksen poistaminen... 2 Riippuva sisennys (sivuotsikko)...
LisätiedotArtikkelien muokkaaminen sekä sisältöeditorin peruskäyttö
Artikkelien muokkaaminen sekä sisältöeditorin peruskäyttö Sisällysluettelo Kirjautuminen ja ylläpito...3 Kirjautuminen sivustolle...3 Ylläpitovalikko...3 Artikkeleiden muokkaaminen...4 Artikkelin asetukset...4
LisätiedotLuento 2: Tulostusprimitiivit
Tietokonegrafiikan perusteet T-111.4300 3 op Luento : Tulostusprimitiivit Lauri Savioja 11/06 D primitiivit / 1 Sisältö Mallintamisen alkeita Perusprimitiivit (GKS) attribuutteineen Näyttömuisti D primitiivit
LisätiedotJohdatusta selainohjelmointiin
Johdatusta selainohjelmointiin Ohjelmat ja tyylit selaimessa ja HTML Jaana Holvikivi Selaimet ja HTML Selaimet: Internet Explorer, Exchange Firefox, Chrome Opera 10 Safari 4 Lukevat HTML sivuja ja asettelevat
LisätiedotXML & CSS. WWW-sovellus??
XML & Näkökulmia WWW-ympäristön sovelluksiin ja käyttöliittymiin ILKKA PALOLA Citec Information WWW-sovellus?? Informaationhallinta, julkaisutoiminta Verkkoviestintä ESIMERKKEJÄ käyttäjistä ja käyttökohteista:
Lisätiedot1 (14) Ohje. Ohje. GTK-wiki. Geologian tutkimuskeskus, Verkkosivustopalvelut
1 (14) GTK-wiki 2 (14) Sisällysluettelo 1. Wikin ylläpito... 3 1.1. Wiki-artikkelin muokkaus... 3 1.2. Wiki-artikkelin lisääminen... 3 2. Wiki-toiminnot... 4 2.1. Ristiinlinkitys... 4 2.2. Tekstin muotoilu...
LisätiedotTyylien käyttö. <LINK href="mystyle.css" rel="stylesheet" type="text/css"> 5 WWW-hypermedian perusta: HTML
Tyylien käyttö Tyylien (style) ideana on HTML:n tapauksessa erottaa toisistaan dokumentin rakenne ja ulkoasu Tavoitteena on, että dokumentin loogisen rakenteen ja ulkoasun koodaus erotetaan toisistaan
LisätiedotKOTISIVUKONE ULKOASUEDITORI
KOTISIVUKONE ULKOASUEDITORI Kun olet luonut itsellesi kotisivut, voit aloittaa ulkoasun yksityiskohtaisemman räätälöimisen. Kotisivukone tarjoaa helppokäyttöisen ulkoasueditorin, jonka avulla saat sivujen
LisätiedotVERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE
VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE 1. SISÄÄN KIRJAUTUMINEN Sisään kirjautuminen VerkkoVelho-ylläpitotyökaluun tapahtuu yrityksesi osoitteessa www.omaosoitteesi.fi/yllapito, esim. www.verkkovelho.fi/yllapito.
LisätiedotTYYLIT. Word Tyylit
Word 2013 Tyylit TYYLIT TYYLIT... 1 Pikatyylien käyttäminen... 1 Tyylimuotoilun poistaminen... 2 Tyylin muokkaaminen... 2 Uuden tyylin luominen muotoillusta tekstistä... 2 Uuden tyylin luominen valintataulussa...
Lisätiedot