OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutuspolitiikan, elinikäisen oppimisen ja vertailevan koulutuspolitiikan tohtoriohjelma Oppimisen, opetuksen ja oppimisympäristöjen tutkimuksen tohtoriohjelma OPINTO-OPAS

2 1 KASVATUSTIETEEN TIETEELLISISTÄ JATKO-OPINNOISTA YLEISTÄ YLIOPISTON TUTKIJAKOULU JA TOHTORIOHJELMAT Koulutuspolitiikan, elinikäisen oppimisen ja vertailevan koulutustutkimuksen tohtoriohjelma (KEVEKO) Oppimisen, opetuksen ja oppimisympäristöjen tutkimuksen tohtoriohjelma (OPPI) OPISKELIJOIDEN VALINTA Jatkotutkinnon valintaperusteet Jatko-opintojen hakumenettely Jatko-opintojen ohjaajat Henkilökohtainen opintosuunnitelma ja ohjaussuunnitelma TOHTORIN TUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA Väitöskirjaa koskevia ohjeita ja määräyksiä VÄITÖSKIRJAN LAATIMISESTA VäittelyLUVAN SAAMINEN VÄITÖSKIRJAN PAINATUS Tiivistelmäsivu Väitöskirjan jakelu kasvatustieteiden tiedekunnassa VÄITÖSKIRJAN ARVOSTELU OPINTOJA KOSKEVIA OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ Yliopistoon ilmoittautuminen ja passiivirekisteri Jatko-opintojen ohjaajien jatkokoulutusseminaarit Ohjaajanvaihdos Opintorekisteri ja opintosuoritusten rekisteröinti Muissa yliopistoissa suoritetut opinnot Opiskelu ulkomailla Opintojen rahoittaminen LISENSIAATIN TUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA Lisensiaatintutkimusta koskevia ohjeita ja määräyksiä Tutkintotodistuksen saaminen JATKO-OPINNOISTA TIEDOTTAMINEN JA JATKO-OPISKELUNEUVONTA JATKO-OPINTOASIOITA TIEDEKUNNASSA HOITAVAT JATKO-OPINTOJEN OHJAAJAT LAITOKSITTAIN

3 1 KASVATUSTIETEEN TIETEELLISISTÄ JATKO- OPINNOISTA 1.1 YLEISTÄ Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa suoritettava tieteellinen jatkotutkinto on yleensä kasvatustieteen tohtorin tutkinto. Tohtorin tutkinto (240 op) mitoitetaan ja ohjataan siten, että sen voi suorittaa kokopäivätoimisesti neljässä vuodessa. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. (Näin ollen yksi opintopiste on noin 27 tuntia opiskelijan työtä.) Turun yliopiston opintojohtosääntö antaa kasvatustieteiden tiedekunnalle mahdollisuuden myöntää myös filosofian tohtorin tutkintoja. Opiskelijan tulee jo hakuvaiheessa anoa FT-tutkintooikeutta, tai jo kirjoilla oleva opiskelija voi anoa tohtoriopintojen suoritusoikeuden vaihtoa kirjallisesti. Tämän tulee tapahtua ennen käsikirjoituksen esitarkastukseen jättämistä. Myöntöperusteena käytetään tutkimuksen aihepiiriä sekä perustutkinnon pääainetta. Tutkimuksen ja jatkokoulutuksen johtoryhmä käsittelee tohtoriopintojen suoritusoikeuden muutokset. Kasvatustieteen tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot sekä filosofian tohtorin tutkinto voidaan suorittaa kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka tai käsityökasvatus pääaineena. Tohtoriopintojen tarkoituksena on korkeatasoisten tutkijanvalmiuksien kehittäminen kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Metodisten valmiuksien lisäksi tohtoritutkinnon suorittajan tulee hankkia erityisen syvällinen perehtyneisyys johonkin kasvatustieteen erityiskysymykseen sekä osoittaa kykyä kartuttaa tieteellistä tietoa ja taitoa erityisalueellaan. Asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteeksi määritellään opiskelijan syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa sekä kyky itsenäisesti luoda uutta tieteellistä tietoa. Tohtoritutkintoa suorittavilta edellytetään tieto- ja viestintätekniikan taitoja sekä valmiutta opiskella, kommunikoida ja myös julkaista vieraalla kielellä. 1.2 YLIOPISTON TUTKIJAKOULU JA TOHTORIOHJELMAT Turun yliopiston tutkijakoulun UTUGSin ( tehtävänä on systemaattisen, korkeatasoisen, ohjatun ja kestoltaan hallitun tohtorikoulutuksen järjestäminen. Tutkijakoulu koordinoi Turun yliopiston tohtorikoulutusta. Se on rakenteeltaan ja toimintatavaltaan tutkijakoulutuksen kehittämisestä annettujen Suomen Akatemian suositusten mukainen. Yliopistot uudistivat tohtorinkoulutusjärjestelmänsä kesäkuussa 2013, jolloin yliopistojen tutkijakoulujen alle perustettiin uudet tohtoriohjelmat. Turun yliopiston tutkijakouluun perustettiin 16 tohtoriohjelmaa, jotka aloittavat toimintansa Kasvatustieteiden tiedekunta hallinnoi kahta tohtoriohjelmaa. Kaksi tohtoriohjelmaa korvaavat aikaisemman kasvatustieteiden tiedekunnan 3

4 tohtoriohjelman osaohjelmineen. Tämä opinto-opas on päivitetty uudistuksen edellyttämiltä osin kesällä Kaikki kasvatustieteiden tiedekunnassa tohtorintutkintoa suorittavat opiskelijat kuuluvat yhteen tiedekunnan tohtoriohjelmista. Tohtorintutkinnon suoritusoikeutta hakeva valitsee tutkimusaihettaan parhaiten vastaavan tohtoriohjelman hakuvaiheessa. Kasvatustieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmat ja niiden sisällöt ovat: 1. Koulutuspolitiikan, elinikäisen oppimisen ja vertailevan koulutustutkimuksen tohtoriohjelma (KEVEKO) KEVEKO-tohtoriohjelmassa tutkitaan oppimista ja koulutusta osana ihmisen elämänkaarta ja sosiaalista sekä kulttuurista toimintaa. Koulutusta tutkitaan ennen kaikkea yhteiskunnallisena ilmiönä. Tohtoriohjelma liittyy erityisesti Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen sekä Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskuksen (CELE) tutkimusalueisiin. Tohtoriohjelman johtajana toimii professori Risto Rinne. KEVEKO-tohtoriohjelman tutkimus- ja tohtorikoulutusteemoja ovat suomalaisen, EU:n ja ylikansallisen koulutuspolitiikan lähtökohtien, muutoksen ja vaikutusten tutkimus koulutuksen kaikilla tasoilla (koulutuspolitiikan tutkimus, koulutushistoriallinen tutkimus, alueiden, kansallisvaltioiden ja globaalien transitioiden tutkimus) koulutus, koulutustutkinnot ja -virrat osana uutta globaalia tietotaloutta ja inhimillisen pääoman rakentamista (politiikantutkimus, koulutuksen taloustiede) koulutuksen ja elinikäisen oppimisen arvioinnin ja hallinnoinnin tutkimus kattaen niin perusopetuksen, erityisopetuksen, keskiasteen koulutuksen, korkeakoulutuksen kuin aikuiskoulutuksen arvioinnin erityyppiset mekanismit ja välineet (poikkitieteellinen arviointitutkimus, hallintotutkimus) kansainvälisesti vertaileva koulutustutkimus sekä koulutusjärjestelmätasolla että koulutustasoittain ja sekä kansalais- että politiikkanäkökulmasta (koulutussosiologinen tutkimus, vertaileva tutkimus, korkeakoulututkimus, aikuiskoulutuksen ja työelämän yhteyksien tutkimus, lapsi- ja nuorisotutkimus) Osaohjelma on tarkoitettu niin päätoimisille kuin kentällä toimiville, muun työn ohessa opintoja suorittaville tohtoriopiskelijoille. Väitöskirja voi koostua artikkeleista tai olla monografia. 2. Oppimisen, opetuksen ja oppimisympäristöjen tutkimuksen tohtoriohjelma (OPPI) OPPI-tohtoriohjelmassa koulutetaan kansainvälisesti orientoituneita ammattitutkijoita sekä oppimisen, opetuksen ja oppimisympäristöjen asiantuntijoita, jotka edistävät tieteelliseen evidenssiin pohjautuvaa kehittämistoimintaa koulutuksen eri alueilla. Tohtoriohjelma liittyy erityisesti opettajankoulutuslaitoksen, Oppimistutkimuksen keskuksen (OTUK) sekä Opetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimuskeskuksen (OPTUK) tutkimusalueisiin. 4

5 Tohtoriohjelman johtajana toimii akatemiaprofessori Erno Lehtinen. OPPI-tohtoriohjelman tutkimus- ja tohtorikoulutusteemoja ovat: perustaitojen (lukeminen, matematiikka, luonnontieteiden perusteet) pitkän aikavälin oppimisprosessit sekä niihin liittyen motivaation, metakognition ja sosiaalisten prosessien tutkimus uuden teknologian avaamien mahdollisuuksien tutkiminen koulun, yliopiston ja työelämän oppimistilanteissa sekä yhteiskunnan ja teknologisen muutoksen heijastuminen asiantuntijuuden kehittymiseen eri aloilla opetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus, kuten opettajan pedagoginen ajattelu ja opetuksen eettis-moraaliset haasteet, eri oppiaineiden opetuksen ja oppimisen tutkimus, ja monikulttuurisuuskasvatuksen ja maahanmuuttajien koulutusurien tutkimus sekä oppimisen ja opetuksen tarkastelu kulttuurisen moninaisuuden näkökulmasta OPPI-tohtoriohjelmassa tehdään pääsääntöisesti artikkelipohjaisia väitöskirjoja, joiden osajulkaisut julkaistaan kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä. Palkallisilla tohtorikoulutettavan paikoilla olevilta edellytetään artikkelipohjainen väitöskirja. Sekä KEVEKO- että OPPI-tohtoriohjelmat toimivat osana Kasvatuksen, koulutuksen ja oppimisen valtakunnallista tohtoriohjelmaverkostoa (KASVA), ks. OPPI-ohjelma toimii myös osana Oppimisympäristöjen tutkimuksen monitieteistä tohtoriohjelmaverkosto OPMONia, josta saa lisätietoja osoitteesta Lisäksi tiedekunta on mukana valtakunnallisessa perhetutkimuksen tohtoriohjelmassa, jota koordinoi Jyväskylän yliopisto ( 2 OPISKELIJOIDEN VALINTA 2.1 JATKOTUTKINNON VALINTAPERUSTEET Jatko-opinto-oikeus myönnetään kasvatustieteen tai filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Opinto-oikeutta ei myönnetä, jos hakija ei täytä valinnan ehtoja, jos hakijan tutkimussuunnitelma ei ole riittävän huolellinen tai jos hakija ei vertailussa mahdu asetettuihin kiintiöihin. Hylkäämissyynä voi olla myös tiedekunnan ohjaus- tai hakijan rahoitusresurssien riittämättömyys tai tarjolla olevan asiantuntemuksen soveltumattomuus hakijan tutkimusaiheeseen. Valintaperusteet voivat muuttua vuosittain. Muualla jatko-opiskelijana olevien on hakemuksessaan esitettävä peruste Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan siirtymiselle. Lisäksi vaaditaan aikaisemman ohjaajan kirjallinen suostumus. Muutoin jatko-opinto-oikeuden hakeminen tapahtuu tiedekunnan päättämien normaa- 5

6 lien valintaperusteiden ja käytäntöjen mukaan. Opiskelijalla voi olla kerrallaan vain yksi tohtorin tutkinnon suoritusoikeus Turun yliopistossa. Valintaperusteet jatko-opinto-oikeuden saamiseksi ovat seuraavat: 1) Ylempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto tai vastaavantasoinen ulkomainen tutkinto 1. 2) Pro gradu -tutkielman arvosana Pro gradu -tutkielman arvosanan tulee olla vähintään 3 (asteikolla 1-5) tai cum laude approbatur. Alemmallakin arvosanalla voi hakea jatko-opintoihin osoittamalla riittävää tieteellistä näyttöä. Riittäväksi tieteelliseksi näytöksi voidaan katsoa julkaistu referee-artikkeli, jonka julkaisukanava (lehti, sarja tai kustantaja) yltää TSV-luokituksessa vähintään tasolle 1 ( ja jossa hakija on ensimmäisenä kirjoittajana. 3A) Sivuaineet (kasvatustieteen maisterit) Opiskelijalta, joka on suorittanut syventävät opinnot kasvatustieteellisessä aineessa (kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka, käsityökasvatus), vaaditaan soveltuvat sivuaineopinnot, jotka vastaavat aineopintotasoisia opintoja. Sivuaine on edellytyksenä jatko-opintoihin pääsemiseksi, mutta ei jatkotutkintoon kuuluva suoritus. Jatko-opintoja tukevien sivuaineiden edellytetään olevan valmiina ennen jatko-opintooikeuden hakemista. 3B) Kasvatustieteelliset opinnot (muut kuin kasvatustieteen maisterit (esim. FM)) Opiskelijalta, joka ei ole suorittanut syventäviä opintoja kasvatustieteellisessä aineessa, vaaditaan kasvatustieteellisessä aineessa (kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka tai käsityökasvatus) vähintään perus- ja aineopinnot (cum laude approbatur, vähintään 35ov/60op). Opinnot tulee olla valmiina hakuvaiheessa. Lisäksi opiskelijoiden, joilla ei ole jatko-opinto-oikeutta hakiessa kasvatustieteellisen oppiaineen syventäviä opintoja, tulee suorittaa jatko-opintojen aikana kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen, erityispedagogiikan tai käsityökasvatuksen syventäviä opintoja voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti (ks. tarkemmin kohdasta tutkintojen opetussuunnitelmat) opintopistettä tai ohjaajan kanssa laaditun suunnitelman mukaisesti ottaen huomioon opiskelijan tutkimusaihe ja aikaisemmat opinnot. Jälkimmäisessä tapauksessa opintosuunnitelma tulee hyväksyttää tiedekunnassa tutkimuksen ja jatkokoulutuksen johtoryhmässä. Kasvatustieteellisen aineen syventäviä opintoja ei liitetä osaksi tohtorin tutkintoa, mutta niiden edellytetään olevan valmiina ennen tutkinnon valmistumista. 1 Ks. ulkomaillaylemmän korkeakokoulututkinnon suorittaneiden tai kansainvälisestä maisteriohjelmasta suomalaisessa yliopistossa valmistuneiden valintaperusteet. 6

7 2.2 JATKO-OPINTOJEN HAKUMENETTELY Hakuaika jatko-opintoihin päättyy sekä tai hakuajan päättymispäivän osuessa viikonloppuun sitä seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä. HUOM! Syksyllä 2013 haku jatkoopintoihin on Jatko-opiskelijoita valitaan enintään 15 opiskelijaa lukukaudessa, eli yhteensä enintään 30 opiskelijaa lukuvuodessa. Tutkimuksen ja jatkokoulutuksen johtoryhmä käsittelee hakemukset ja valmistelee opiskelijavalinnan. Tiedekunnan tutkimuksesta vastaava varadekaani hyväksyy johtoryhmän esityksen pohjalta uudet opiskelijat. Hakija saa tiedon päätöksestä kirjallisesti. Jatko-opintoja suunnittelevan tulee ennen opinto-oikeuden hakemista ottaa yhteyttä johonkin tiedekunnan jatko-opintoja ohjaavaan professoriin tai dosenttiin, esitellä alustava tutkimussuunnitelmansa sekä keskustella tutkimuksesta ja jatko-opintojen suorittamisesta. Suositeltavaa on, että hakija aloittaisi hakuprosessinsa jo noin puoli vuotta ennen jatko-opintoihin hakemista osallistumalla niin sanottuun orientoivaan vaiheeseen, jonka aikana hän esim. osallistuu tulevan ohjaajansa jatko-opintoseminaareihin sekä täydentää ohjaajan opastuksella tutkimus- ja opintosuunnitelmaansa. Kun professori tai dosentti, jonka kanssa hakija on tutkimuksestaan keskustellut, on hyväksynyt tutkimussuunnitelman (hyväksymisen osoituksena allekirjoitus), voi opiskelija liittää suunnitelman jatko-opintohakemukseensa ja samalla ko. professori tai dosentti lupautuu tutkimuksen pääohjaajaksi, mikäli hakija opintoihin hyväksytään. Lisäksi hän täyttää arviointilomakkeen hakijasta ja hänen tutkimussuunnitelmastaan ja toimittaa arviointinsa suoraan tiedekuntaan jatkoopintohakemukseen liitettäväksi. Kun hakija on saanut jatko-opinto-oikeuden, laatii hän yhdessä ohjaajansa kanssa ohjaussuunnitelman (ks. luku 2.4). Lista tiedekunnan jatko-opintojen ohjaajista on tämän oppaan liitteessä 1. Lisätietoa ohjaajista ja heidän tutkimusalueistaan löytyy tiedekunnan laitosten www-sivuilta. Keväästä 2013 lähtien haku jatko-opintoihin tapahtuu kasvatustieteiden tiedekunnan nettisivuilta löytyvällä sähköisellä J1- hakulomakkeella. Sähköisen lomakkeen lisäksi vaadittavat hakemuksen liitteet tulee toimittaa klo mennessä kasvatustieteiden tiedekuntaan joko sähköpostitse pdf-muodossa tai postitse (Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija, Kasvatustieteiden tiedekunta, Turun yliopisto). Sähköpostin aiheeksi tai kirjekuoren päälle tulee merkitä hakemus. Hakemukseen sisällytetään: 1) hakulomake, johon kirjataan henkilökohtainen opintosuunnitelma (sähköinen lomake J1, joka lisätään elokuussa 2013 tiedekunnan www-sivuille 2) perustelut jatko-opintoihin hakeutumiselle 3) kopio yliopistossa suoritetun ylemmän korkeakoulututkinnon (tai vastaavantasoisen ulkomaisen tutkinnon) tutkintotodistuksesta ja muista asiaan liittyvistä opintotodistuksista 4) väitöskirjan (tai lisensiaatintutkimuksen) alustava tutkimussuunnitelma soveltuvin osin Suomen Akatemian ohjeiden mukaisesti laadittuna (kohdat 1-5- ja 8-9) ( Tutkimussuunnitelman tulee olla tulevan ohjaajan lukema ja allekirjoituksella hyväksymä. Opiskelijan toivotaan kiinnittävän huomiota myös tutkimuksensa aiheen kasvatustieteellisyyteen. Tutkimussuunnitelman laatimisesta ks. myös esim. 7

8 en_tutkimussuunnitelman_rakenteesta_ja_luonteesta 5) rahoitussuunnitelma. Kuvaus rahoituksesta tai oman työn järjestelyistä (vuorotteluvapaat tms.) väitöskirjaprojektin aikana 6) Opiskelijaa suositellaan liittämään mukaan lisäksi osoitus valmiudesta opiskella, kommunikoida ja julkaista vieraalla kielellä (esim. kirjoittamansa artikkeli, seminaariesityspaperi tms.) 7) Lisäksi tutkimuksen ohjaajaksi lupautunut toimittaa suoraan tiedekuntaan lomakkeen, jolla hän arvioi hakijaa ja hänen tutkimussuunnitelmaansa. (Lomake liitetään hakemukseen tiedekunnassa.) Muualla jatko-opiskelijana olevien on hakemuksessaan esitettävä peruste Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan siirtymiselle. Lisäksi vaaditaan aikaisemman ohjaajan kirjallinen suostumus. Muutoin jatko-opinto-oikeuden hakeminen tapahtuu tiedekunnan päättämien käytäntöjen mukaan, ja päätöksen tekee tutkimuksen ja jatkokoulutuksen johtoryhmä. Opiskelijalla voi olla kerrallaan vain yksi tohtorin tutkinnon suoritusoikeus Turun yliopistossa. 2.3 JATKO-OPINTOJEN OHJAAJAT Jatko-opintoihin hyväksymisen yhteydessä määrätään opiskelijalle vähintään kaksi ohjaajaa, joista vähintään pääohjaajan tulee olla kasvatustieteiden tiedekunnasta. Pääohjaajan tulee olla professori tai tiedekunnassa (kasvatustieteiden laitos tai opettajankoulutuslaitos) työsuhteessa oleva dosentti. Toisen ohjaajan tulee olla vähintään tohtori. Myös tiedekunnan emeritus- /emeritaprofessori voi toimia väitöskirjan toisena tai kolmantena ohjaajana. Opiskelijan tulee itse neuvotella pääohjaajansa kanssa ohjauksesta ennen opintoihin hakemista. Opiskelijan edellytetään olevan yhteydessä myös toiseen ohjaajaansa jatkotutkimuksen eri vaiheissa. Tarvittaessa, esimerkiksi tutkimusaiheen erityisluonteen vuoksi, voidaan määrätä kolmas ohjaaja, jonka tulee olla vähintään tohtori. Tiedekunnan ulkopuolisille ohjaajille ei makseta palkkioita, ellei tiedossa ole erityistä rahoitusta, josta sitä voidaan maksaa. 2.4 HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA JA OHJAUSSUUNNITELMA Kaikkien uusien opiskelijoiden on laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Jatko-opiskelijoiden HOPS sisältyy hakemuslomakkeeseen (J1). Henkilökohtainen opintosuunnitelma toimii opintojen ohjauksen välineenä, auttaa opiskelijaa hahmottamaan tutkinnon ja opiskelun kokonaisuutta sekä antaa tukea opiskelijan itsenäisille ratkaisuille ja omalle vastuulle opintojen etenemisestä. Tutkimuksen ohjauksesta laaditaan jatko-opinto-oikeuden myöntämisen jälkeen myös ohjaussuunnitelma, jossa määritellään ohjaajan ja tohtorikoulutettavan vastuut, velvollisuudet ja sitoutuminen yhteistyösuhteeseen. Opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma liitetään ohjaussuunnitelmaan ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti esim. ohjaussuunnitelmassa määriteltyjen tapaamisten ja raportointien yhteydessä. Henkilökohtaista opintosuunnitelmaa päivitetään läpi koko tohtorikoulutuksen. 8

9 3 TOHTORIN TUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA (The Degree of Doctor of Philosophy (Education)) Jatko-opintojen tulee tukea väitöskirjatyötä ja antaa valmiuksia sekä tutkijan tehtäviin että muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. Tutkintoon kuuluu väitöskirjatyön ja siihen kuuluvien tutkimusalan opintojen lisäksi tieteenfilosofiaa, tutkimusetiikkaa ja kansainvälistä tieteellistä toimintaa sekä yleisiä asiantuntijuuteen valmentavia osuuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi pedagogiset taidot, johtamis-, esiintymis-, vuorovaikutus- ja viestintätaidot, yrittäjyys sekä projektinhallintataidot. Kasvatustieteiden tiedekunnan ja Turun yliopiston tutkijakoulun järjestämistä jatko-opinnoista löytyy tietoja tiedekunnan jatko-opintosivuilta sekä jatkoopiskelijoiden ilmoitustaululta (Educarium, 4. krs). Kaikki tiedekunnan jatko-opiskelijat on siirretty uuteen tutkintojärjestelmään. Vanhasta uuteen tutkintojärjestelmään siirtyneiden opiskelijoiden tulee tehdä jatko-opinto-oikeuden myöntämisvaiheessa edellytetyt sivuaineopinnot valmiiksi. Opiskelijan osasuoritukset eivät vanhene, mutta jatko-opintoja suoritetaan aina voimassa olevan opetussuunnitelman mukaan. Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan elokuun alusta. KASVATUSTIETEEN / FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON SISÄLTÄMÄT OPINTOJAKSOT TRI 1 Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaareihin TRI 2 Yleiset asiantuntijuustaidot TRI 3A Metodologiset ja metodiset opinnot TRI 3B Tieteelliset seminaarit ja kongressit TRI 3C Tieteenteorian opinnot ja oman tutkimusalan sisältöopinnot TRI 4 Väitöskirja Kokonaisopintopistemäärä 12 op 8 op 20 op 10 op 10 op 180 op 240 op Kasvatustieteen lisensiaatti (tieteellisesti painottunut opetussuunnitelma), joka haluaa jatkaa tohtorin tutkintoon, tekee väitöskirjan (120 op). Lisensiaatin tutkinnon ammatillisesti painottuneen opetussuunnitelman mukaan suorittanut, joka haluaa jatkaa tohtorin tutkintoon, suorittaa opintojaksot TRI 2, TRI 3A, TRI 3B, TRI3C ja TRI 4. Pääainettaan vaihtavat jatko-opiskelijat (esim. FM) suorittavat jatko-opintojensa ohessa myös kasvatustieteellisen aineen syventäviä opintoja, joita ei kuitenkaan sisällytetä tohtorin tutkintoon (ks. tarkemmin luvun 3 loppuosa). TRI 1 Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaareihin Laajuus: 12 op KUJA/LUJA/KAJA6001 9

10 Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin ja väliraporttien esittäminen omasta työstä. Seminaareissa esitellään tutkimustyön etenemistä, ja niihin tulee osallistua vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. Opiskelijan tulee alustaa sovituin väliajoin jatkokoulutusseminaarissa oman tutkimuksensa etenemisestä. Jatko-opintojen seminaari-istunnoiksi hyväksytään myös väitöstilaisuudet, joihin osallistumista suositellaan. Tämä opintojakso viedään rekisteriin vasta valmistumisvaiheessa. HUOM! Oman ohjaajan seminaareja ei kerätä luento- ja seminaaripassiin vaan opiskelija itse pitää osallistumisestaan kirjaa. Arviointi: Hyväksytty/hylätty TRI 2 Yleiset asiantuntijuustaidot Laajuus: 8 op KUJA/LUJA/KAJA6021 Opintojakso voidaan suorittaa osallistumalla yliopiston tutkijakoulun, tiedekunnan, muiden korkeakoulujen tai oman korkeakoulun jonkin lähitieteen jatko-opiskelijoille tarkoitetuille kursseille tai seminaareihin tai muulla sovitulla tavalla. Yliopiston tutkijakoulu ja tiedekunta järjestävät lukuvuosittain vaihtelevia kursseja, joista ilmoitetaan lukukausien aikana erikseen (ks. tai tiedekunnan jatko-opintojen ilmoitustaulu). Opintojakson suoritustavoista ja tarkemmasta sisällöstä opiskelija sopii ohjaajansa kanssa laatimalla henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Opintojaksoon voi sisällyttää esim. seuraavanlaisia opintoja: pedagogiset taidot johtamis-, esiintymis-, vuorovaikutus- ja viestintätaidot (esim. Conference presentation skills; ABC of scientific communication) tutkimusrahoituksen hakeminen ja tutkimusprojektin hallintataidot Arviointi: Hyväksytty/hylätty TRI 3A Metodologiset ja metodiset opinnot Laajuus: 20 op KUJA/LUJA/KAJA6022 Opintojakso voidaan suorittaa osallistumalla yliopiston tutkijakoulun, tiedekunnan, muiden korkeakoulujen tai oman korkeakoulun jonkin lähitieteen jatko-opiskelijoille tarkoitetuille kursseille ja seminaareihin tai muulla sovitulla tavalla. Yliopiston tutkijakoulu ja tiedekunta järjestävät lukuvuosittain vaihtelevia kursseja, joista ilmoitetaan lukukausien aikana erikseen (ks. tai tiedekunnan jatko-opintojen ilmoitustaulu). Opintojakson suoritustavoista ja tarkemmasta sisällöstä opiskelija sopii ohjaajansa kanssa laatimalla henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Tieteellisen kirjoittamisen opintojen sisällyttäminen opintojaksoon on pakollista. Opintojaksoon on myös sisällyttävä metodologisia opintoja vähintään 5 opintopistettä. Opintojakso koostuu seuraavanlaisista sisältöalueista: 10

11 Oman tutkimuksen kannalta keskeiset metodologiaopinnot. Opintojakso suoritetaan ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla, esim. kurssina, esseenä, tenttinä, tiivistelmänä tai kirjaarvosteluna. (Suoritettava vähintään 5 op) Tieteellisen kirjoittamisen työpajat (Suoritus sisällytettävä opintojaksoon) o tieteellinen kirjoittaminen -kurssi /Scientific writing o kotimaisissa ja ulkomaisissa aikakauslehdissä julkaisemisen kurssi o tavoite: opiskelija julkaisee artikkelin kotimaisessa tai ulkomaisessa aikakauslehdessä Artikkelista annetaan opintopisteitä seuraavasti: - tieteelliset artikkelit, vieraskielinen 10 op - tieteelliset artikkelit, suomenkielinen 5 op - ei-tieteelliset artikkelit, ammatillisessa tarkoituksessa kirjoitetut väh. 3 op Kvantitatiiviset, tilastomatematiikan menetelmäopinnot Kvalitatiiviset menetelmäopinnot Arviointi: Hyväksytty/hylätty TRI 3B Tieteelliset seminaarit ja kongressit Laajuus: 10 op KUJA/LUJA/KAJA6023 Opintojakso voidaan suorittaa käymällä kuuntelemassa vierailuluentoja ja/tai osallistumalla valtakunnallisiin tai kansainvälisiin tieteellisiin seminaareihin tai kongresseihin. Osallistumisesta seminaareihin tai kongresseihin tulee pyytää osallistumistodistus, jotta suoritus voidaan kirjata rekisteriin. Seminaareihin osallistumisesta saa opintopisteitä seuraavasti: - seminaari, ei omaa esitystä tai posteriesitys, tunnit luento- ja seminaaripassiin / osallistumistodistus ja ohjelma (korkeintaan kahden päivän mittaiset tieteelliset seminaarit) - yhden päivän kansallinen/kotimainen seminaari, jossa opiskelijalla oma esitys 2 op - vähintään kahden päivän kansallinen/kotimainen seminaari, jossa opiskelijalla oma esitys 3 op - kansainvälinen seminaari, jossa opiskelijalla oma esitys 5 op Seminaariesitysten edellytetään olevan ns. paperiesityksiä. (Mitoitus koskee jälkeen tapahtuvia seminaariosallistumisia.) Todistukset osallistumisesta seminaareihin tai konferensseihin toimitetaan tiedekunnan jatko-opintoasioista vastaavalle tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle, joka huolehtii suoritusten kirjaamisesta opintorekisteriin. Arviointi: Hyväksytty/hylätty TRI 3C Tieteenteorian opinnot ja oman tutkimusalan sisältöopinnot Laajuus: 10 op KUJA/LUJA/KAJA6024 Opintojakso voidaan suorittaa osallistumalla yliopiston tutkijakoulun, tiedekunnan, muiden korkeakoulujen tai oman korkeakoulun jonkin lähitieteen jatko-opiskelijoille tarkoitetuille kursseille ja seminaareihin tai muulla sovitulla tavalla. Yliopiston tutkijakoulu ja tiedekunta järjestävät lukuvuosittain vaihtelevia kursseja, joista ilmoitetaan lukukausien aikana erikseen (ks. 11

12 tai tiedekunnan jatko-opintojen ilmoitustaulu). Opintojakson suoritustavoista ja tarkemmasta sisällöstä opiskelija sopii ohjaajansa kanssa laatimalla henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Opintojakso koostuu seuraavanlaisista sisältöalueista: tieteenfilosofia tutkimusetiikka tohtoriohjelman osaohjelmakohtaiset (artikkeli-)seminaarit, joissa opiskelija perehtyy oman tutkimusalansa traditioihin ja nykytilaan Arviointi: Hyväksytty/hylätty TRI 4 Väitöskirja Laajuus: 180 op KUJA/LUJA/KAJA6006 Väitöskirjaa koskevat tarkemmat ohjeet ja määräykset ks. luku 4. PÄÄAINEEN VAIHTAJAT Pääaineen vaihtajat (FM ym.), joilla ei ole jatko-opinto-oikeutta hakiessaan kasvatustieteellisen oppiaineen syventäviä opintoja, suorittavat opintopistettä uuden pääaineen eli kasvatustieteellisen oppiaineen (kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka, käsityökasvatus) syventäviä opintoja (ei pro gradu -tutkielmaa eikä (opetus)harjoittelua). Opinnot tehdään sille kasvatustieteiden tiedekunnan laitokselle, jossa opiskelija on kirjoilla. Opiskelijan laitos määräytyy pääohjaajan mukaan. Opiskelija voi suorittaa kasvatustieteellisen aineen syventäviä opintoja myös ohjaajansa kanssa sovittavin osin, jolloin otetaan huomioon opiskelijan aiemmat opinnot ja väitöskirjatutkimuksen suuntautumisalue. Tällöin opiskelijan on kuitenkin hyväksytettävä ko. opintosuunnitelma tiedekunnassa (Tutkimuksen ja jatkokoulutuksen johtoryhmä). Opiskelija voi sopia opintojakson opettajan kanssa myös opintojakson vaihtoehtoisesta suoritustavasta tai sisällön mukauttamisesta jatko-opintojen suuntautumisen mukaisesti. Suoritettavat opintojaksot lukuvuosina ovat seuraavat: KTL KL1 Kasvatustieteen metodologia ja tutkimusasetelmat 4 op KL2a Monimuuttujamenetelmät 4 op KL2b Historiallinen ja sosiologinen tutkimusote kasvatustieteissä 4 op KL3 Erityisalat I; Teoreettiset kysymykset 4 op KL4 Erityisalat II; Sovellukset 4 op KL5 Laadullinen tutkimus 4 op KL9 Syventävien opintojen loppukuulustelu 6 op Yhteensä 30 op OKL, Turku SO1 Syventävät menetelmäopinnot 5 op SO6 Koulu organisaationa, johtaminen ja koululaki 4 op SO7 Kouluyhteisö ja sen hyvinvointi 5 op SO8 Oppilaan oppimisen tukeminen 3 op 12

13 SO9 Varhais- ja alkukasvatus 3 op SO10 Filosofia, etiikka ja arviointi 3 op SO11 Oppiminen, motivaatio ja oppimisympäristöt - Learning, motivation and learning environments 4 op SO12 Valinnainen opintojakso kasvatuksesta, oppimisesta, opetuksesta ja arvioinnista 3 op Yhteensä 30 op OKL, Rauma / KASVATUSTIEDE SO4.1 Johdatus tieteenfilosofiaan 3 op SO4.2 Kasvatustieteen kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 3 op SO4.3 Tilastolliset menetelmät 2 op SO5.1 Koulun ja päivähoidon työyhteisöjen kehittäminen, johtajuus ja opetustoimen hallinto 3 op SO5.2 Yrittäjyys- ja kansalaiskasvatus 3 op SO5.3 Varhais- ja alkukasvatus 3 op SO6.1 Oppimisen ja opetuksen teoria 5 op SO6.2 Opettajan vuorovaikutustaidot 3 op SO6.3 Erilaiset oppijat 3 op SO6.4 Kasvatusfilosofia ja -historia 3 op Yhteensä 31 op OKL, Rauma / KÄSITYÖKASVATUS KSS1.1 Johdatus tilastomenetelmiin 4 op KSS1.2 Tilastolliset menetelmät 2 op KSS2 Tutkimusmenetelmät 2 3 op KSS3 Käsityökasvatuksen erityisaloihin perehtyminen 4 op KSS4 Käsityökasvatuksen historia 3 op KSS5.1 Teemaseminaari 5 op KSS7 Tutkimusmenetelmät 3 4 op Loput viisi opintopistettä suoritetaan luokanopettajakoulutuksen (kasvatustiede) opetussuunnitelman mukaan. Yhteensä 30 op Opiskelija voi halutessaan tehdä kasvatustieteen syventävät opinnot kokonaan siten, että hän suorittaa tutkielmaopinnot omalla laitoksellaan. Luokanopettajakoulutuksen (OKL) tai käsityökasvatus-oppiaineen tarjoamaa syventävää harjoittelua jatko-opiskelijoiden ei ole mahdollista suorittaa. 4 VÄITÖSKIRJAA KOSKEVIA OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ 4.1 VÄITÖSKIRJAN LAATIMISESTA Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko monografia tai useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja ja niistä laadittu yhteenvetoraportti, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, ongelmat, menetelmät ja tulokset. Artikkeliväitöskirjaan tulee yhteenvedon lisäksi kuulua pääsääntöisesti 3-5 kansainvälistä tai kotimaista referee-artikkelia ja/tai artikkeleita kansainvälisissä tai kotimaisissa referee- konferenssijulkaisuissa. Julkaistavaksi hyväksyttyjä artikkeleita tulee olla kolme, joista vain yksi voi olla kon- 13

14 ferenssijulkaisu. Jos artikkeleita on enemmän kuin kolme, niin osa voi olla äskettäin arvioitavaksi lähetettyjä käsikirjoituksia. Artikkelit katsotaan vanhentuneiksi, jos niiden julkaisemisesta on kulunut yli 10 vuotta. Ainakin kolmessa artikkeleista tekijän pitää olla joko ainoa kirjoittaja tai ensimmäinen kirjoittaja. Kaikkien artikkelien laatimisessa väittelijällä tulee olla selkeä itsenäinen osuus. Yhteenvedossa tulee osoittaa, millä tavalla osajulkaisuista muodostuu kokonaisuus ja mikä on väittelijän tieteellinen kontribuutio. Yhteenvedon ei pidä jäädä osajulkaisujen selostamiseksi vaan siinä tulisi osoittaa tutkimuskokonaisuuden tulos. Lopulliseksi tarkoitettu, viimeistelty väitöskirjakäsikirjoitus jätetään ohjaajien suostumuksella kahtena kappaleena tiedekunnan jatkokoulutusasioita hoitavalle tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle (tai kansliaan) esitarkastajien määräämistä varten. Dekaani, neuvoteltuaan pääohjaajan kanssa, määrää väitöskirjan käsikirjoitukselle kaksi väitöskirjan alaan perehtynyttä esitarkastajaa. Esitarkastajilla tulee olla vähintään dosentin pätevyys (tai todettava vastaava taso, kun kyseessä on ulkomainen esitarkastaja). Esitarkastajat ovat yleensä tiedekunnan ulkopuolisia henkilöitä. Esitarkastaja ei voi olla ohjaaja eikä väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen yhteisjulkaisuosapuoli. Esitarkastus kestää keskimäärin 8-10 viikkoa. Jatko-opiskelijan velvollisuus on huolehtia siitä, että väitöskirjan kieli on julkaisukelpoista, kun työ on muutoin lopullisessa asussaan. Julkaisukelpoisen tason saavuttaminen vieraskielisessä tieteellisessä tekstissä edellyttää lähes aina kielentarkastusta. Mahdollisista kustannuksista vastaa opiskelija lähtien esitarkastukseen lähetettyjen väitöskirjojen alkuperäisyys on pitänyt tarkistaa Turnitin-plagiaatintunnistusjärjestelmän avulla. Tarkastuksen suorittaa väitöskirjan ohjaaja, joka toimittaa tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle tästä allekirjoitetun todistuksen. Merkkinä tarkastuksesta väitöskirjan julkaisutietoihin tulee liittää seuraava teksti: Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on on tarkastettu Turnitin OriginalityCheckjärjestelmällä. TAI The originality of this dissertation has been checked in accordance with the University of Turku quality assurance system using the Turnitin OriginalityCheck service. 4.2 VÄITTELYLUVAN SAAMINEN Esitarkastuslausuntojen saavuttua tiedekuntaan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija vie ne tiedekunnan johtokuntaan, joka myöntää tai hylkää väittelyluvan. Käsikirjoituksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista. Viikkoa ennen johtokunnan kokousta viimeistelty kopio käsikirjoituksesta tulee toimittaa tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle, jotta johtokunnan jäsenillä on mahdollisuus tutustua siihen ennen kokousta. Väittelyluvan saatuaan opiskelija voi alkaa järjestää painatusta ja väitöstilaisuutta. Vastaväittäjän/vastaväittäjät sopii ohjaaja, joka neuvottelee asiasta myös dekaanin kanssa. Dekaani nimittää vastaväittäjät. Vastaväittäjän tulee olla pätevyydeltään vähintään dosentti. Opiskelijan tulee ilmoittaa väitöstilaisuuden aika ja paikka tiedekunnan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle Turussa luentosaleja voi varata osoitteesta Väittelijä (tai ohjaaja) avustaa vastaväittäjää majoituksen varaamisessa ja matkan järjestämisessä, sekä huolehtii väitöspäivän ohjelman tiedottamisesta. Tiedekunta vastaa vastaväittäjän majoitus- ja matkustuskustannuksista. Ulkomaalaisia vastaväittäjiä kannattaa informoida pukeutumis- ja tapakulttuurista jo ennen väitöspäivää. Suomen- ja englan- 14

15 ninkieliset ohjeet mm. väitöstilaisuuden kulusta löytyvät Turun yliopiston www-sivulta Kun julkaisulupa on myönnetty ja vastaväittäjä määrätty, väittelijä täyttää mahdollisimman nopeasti väitösilmoituksen ja lähettää sen yliopiston viestintäyksikköön, Lomakkeen voi täyttää Internetissä: VÄITÖSKIRJAN PAINATUS Väitöskirja voidaan julkaista yliopiston omassa Annales Universitatis Turkuensis -sarjassa, muussa tieteellisessä sarjassa, kaupallisen kustantajan julkaisemana tai omakustanteena. Yliopistossa on otettu käyttöön keskitetty sähköisten julkaisujen arkisto ( Yliopisto suosittaa, että kaikki väitöskirjat ja muut opinnäytetyöt tuotetaan ensisijaisesti sähköisessä muodossa ja tallennetaan julkaisuarkistoon. Jos väitöskirja julkaistaan muussa kuin Annales sarjassa, tulee tekijän hankkia lupa teoksen julkaisemiseen verkossa alkuperäisen teoksen julkaisseelta kustantajalta. Tiedekunta maksaa väitöskirjoille painatustukea. Painatustukea maksetaan vain niille väitöskirjoille, jotka julkaistaan myös verkossa. Mikäli julkaisemiseen käytetään tiedekunnan painatustukea, painatuspaikka on jokin yliopiston keväällä 2012 kilpailuttamista painotaloista (lisätietoa saat hankintalakimieheltä, p ) Newprint Oy: yhteyshenkilö: Eeva Aaltonen, puh Painosalama Oy: yhteyshenkilö:tomi Vuori, puh. (02) Suomen Yliopistopaino Oy - Juvenes Print: yhteyshenkilö Turussa: Jan Bergman, asiakaspalvelu@juvenesprint.fi, puh Lisätietoa painatustuesta löytyy tiedekunnan jatko-opintojen internet-sivuilta kohdasta apurahat. Väittely on mahdollista myös pelkästään verkossa julkaistavalla väitöskirjalla. Yliopiston arkistointi- ja tiedotusvelvoitteen vuoksi väitöskirjasta on kuitenkin tällöin toimitettava yksi kansitettu kappale yliopiston kirjastoon säilytettäväksi, toinen tiedekuntaan arkistoitavaksi sekä yksi tuloste (joka voi olla kansittamaton) opiskelijapalveluihin asetettavaksi nähtäville yliopiston ilmoitustaululle. Tulosteiden toimittaminen kirjastoon, tiedekuntaan ja opiskelijapalveluihin on väittelijän vastuulla. Jos väitöskirja painatetaan, minimipainatusmäärät löytyvät yliopiston www-sivuilta ja kasvatustieteiden tiedekuntaa koskevat täsmennetyt ohjeet löytyvät yliopiston sisäisestä verkosta Julkaisuarkistossa julkaistuun väitöskirjaan voidaan liittää Errata-sivu. Errata-sivu tulee liittää väitöskirjaan kuukauden kuluessa väitöskirjan hyväksymisestä. ANNALES-SARJASSA ILMESTYVÄ VÄITÖSKIRJA 15

16 Käytännön painatustyön voi aloittaa heti, kun tiedekunnan johtokunta on myöntänyt väittelyluvan. Julkaisun tekijä huolehtii itse painatustyöstä kirjapainon kanssa sekä hoitaa sisältöä koskevan oikoluvun. Ennen julkaisun painatusta kirjan kannet, kirjan selkäteksti, nimiösivu, nimiösivun kääntöpuoli ja väitöskirjan irtolehti on toimitettava tarkistettavaksi sarjan toimitukselle, joka huolehtii siitä, että julkaisun vakiomuotoiset sarja- ja muut bibliografiset tiedot tulevat painetuiksi oikein. Painoasun tarkastusta varten tulee varata 2-3 työpäivää, mikä on syytä ottaa huomioon painatusaikataulua laadittaessa. Kansi- ja nimiölehtimalleja löytyy internet-osoitteesta: ja niitä voi pyytää myös sarjan julkaisupalveluista, puh (02) Nimiösivun kääntöpuolelle merkitään: yliopisto, laitos, ohjaajien, esitarkastajien ja vastaväittäjän nimet ja nimikkeet sekä yliopistot. Sarjassa julkaistavan teoksen on oltava kokoa B5. Kansien väri on vapaasti valittavissa. Sarjatiedot on painatettava kansiin annettujen ohjeiden mukaan (= kansi- ja nimiölehtimallit). Kaikki sarjan tunnukset (sarjanumero, ISBN-numero ja ISSN-numero) voi tilata kirjaston julkaisupalveluista, kun väitöskirjan painattaminen on ajankohtaista. Julkaisupalvelujen Internet-sivut palvelevat osoitteessa jonka vasemman puoleisesta valikosta valitaan ISBN-tunnukset ja sen alta ISBN-tunnuksen hakulomake. Tätä lomaketta käytetään Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis -sarjaan tarkoitetulle julkaisulle. Muiden julkaisujen ISBN-numeron haku tapahtuu omalla lomakkeella. Yhteystiedot: julkaisujen painoasun tarkastuksista ja Annales-sarjan ohjeistuksesta vastaa kirjastonhoitaja Mikko Pennanen, kirjhall@utu.fi, puh. (02) , faksi (02) TIIVISTELMÄSIVU Väitöskirjaan ja lisensiaatintutkimukseen tulee liittää enintään sivun pituiset tiivistelmät sekä suomeksi että englanniksi. Tiivistelmän alkuun merkitään bibliografiset tiedot kuten väitöskirjan tekijän nimi, yliopiston, tiedekunnan ja laitoksen nimi, väitöskirjan nimi, vuosiluku sekä sivumäärä. Sivun loppuun merkitään väitöskirjaan liittyvät avainsanat. Tiivistelmään sisällytetään tiedot aiheesta, aineistosta, käytetyistä menetelmistä ja tärkeimmistä tuloksista. Tiedot esitetään sanallisesti (ei kaavoja, erikoissymboleja eikä kuvioita). Tiivistelmämalli on tämän oppaan liitteenä 6. Tiivistelmä toimitetaan erikseen sähköisessä muodossa myös yliopiston kirjastoon, mikäli koko tutkimusta ei ole toimitettu sähköisesti julkaistavaksi. 16

17 4.5 VÄITÖSKIRJAN JAKELU KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Jos väitöskirja painatetaan, minimipainatusmäärät ja jakelutahot löytyvät osoitteesta Kasvatustieteiden tiedekuntaan jaettava määrä (painosmäärätaulukon kohta tiedekunnat) on yhteensä 18 kappaletta, joista 2 arkistokappaletta ja 16 tiedekunnan johtokunnan jäsenille. Huom! Verkossa julkaisemattomien väitöskirjojen yleisölle jaettavat kappaleet (46 kpl) toimitetaan myös Educariumin tilapalvelumestarille, ei opiskelijapalveluihin (merkitty taulukkoon kohtaan opiskelijapalvelut). Kasvatustieteiden tiedekuntaa koskevat jakeluohjeet on koottu myös jatkokoulutuksen www-sivuille. Väitöskirjat on jätettävä vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta klo 12 mennessä tilapalvelumestaripisteeseen Educarium, 1. krs (tilapalvelumestari Ari Anteroinen, puh ). Väitöstilaisuuden ollessa Raumalla yleisökappaleet jaetaan seuraavasti: 20 kpl Rauman OKL:n kansliaan ja 26 Educariumin tilapalvelumestaripisteeseen. Sama aikataulu koskee myös muita yliopistolle luovutettavia väitöskirjoja. Taulukossa mainitut vapaakappaleet (6 kpl) kirjapaino toimittaa suoraan, joten ne on huomioitava painosmäärässä. Vastaväittäjän ja kustoksen kappaleet väittelijän tulee toimittaa itse. Yleisölle jaettavat väitöskirjat on toimitettava varaamattomina, eikä varauksia oteta vastaan etukäteen eikä kahtena ensimmäisenä jaossalopäivänä. Väitöskirjat ovat vapaasti jaettavissa allekirjoitusta vastaan. Yliopistolle luovutettavien kappaleiden tulee olla väitöskirja-asuisia: kirjan väliin liitetään nimiölehti, jolle on lisätty tiedot väitöstilaisuuden ajasta ja paikasta sekä tieto siitä, että kyseessä on tiedekunnan julkisesti puolustettavaksi hyväksymä akateeminen väitöskirja. Sähköisenä julkaistava väitöskirja tulee toimittaa yliopiston pääkirjastoon (Mikko Pennanen kirjhall@utu.fi) julkaisuvalmiina tallenteena 15 päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöskirja julkaistaan julkaisuarkistossa viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta. Tarkemmat tiedot osoitteessa: Muun kuin yliopiston Annales-sarjassa julkaistavan väitöskirjan kokonaispainosmäärästä päättää julkaisija. Myös tässä tapauksessa yliopistolle on luovutettava kirjoja tietty kappalemäärä (ks. yllä painatusmäärät ja jakelu). Painosmäärässä tulee huomioida myös väittelijän omat, vastaväittäjän ja kustoksen kappaleet. Yliopistolle luovutettavien kappaleiden tulee olla väitöskirja-asuisia (ks. selitys yllä). Omakustanteena julkaistaessa on huolehdittava siitä, että väitöskirjaan tulee ISBNtunnus, jonka omakustanteeseen saa Helsingin yliopiston kansalliskirjastosta, ISBN-keskuksesta, puh. (09) , s-posti: isbn-keskus@helsinki.fi 4.6 VÄITÖSKIRJAN ARVOSTELU Vastaväittäjän lausunnon saavuttua tiedekuntaan väitöstilaisuuden jälkeen tiedekunnan tutkimusja jatkokoulutussuunnittelija vie sen tiedekunnan johtokunnan käsiteltäväksi. Ennen väitöskirjan arvostelua tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän lausunnosta. Tiedekunnan johtokunta arvostelee väitöskirjan asteikolla 17

18 5 erinomainen (ent. L ja E) 4 kiitettävä (ent. M) 3 hyvä (ent. C) 2 tyydyttävä (ent. N) 1 välttävä (ent. B ja A) 0 hylätty Arvosanojen määräytymisen perusteet 5 (erinomainen): Aiheensa puolesta kunnianhimoinen työ on keskeisten arviointikriteerien valossa ja kansainvälisestikin vertailtuna ansiokas. 4 (kiitettävä): Työssä on arviointikriteerien valossa selviä ansioita ilman näitä mitätöiviä puutteita. 3 (hyvä): Työ on hyvä normaalisuoritus. Työ on käsitteellisesti ja kielellisesti selkeä. Sen tutkimusongelma, metodit ja lopputulokset ovat hyvin perustellut ja se perustuu relevanttiin aineistoon. Työn erityisansioilla voidaan kompensoida joidenkin arviointikriteerien valossa mahdollisesti ilmenneitä puutteita. 2 (tyydyttävä): Työssä on arviointikriteerien valossa selviä puutteita ilman riittävästi kompensoivia erityisansioita. 1 (välttävä): Työssä on arviointikriteerien valossa useita huomattavia puutteita ilman riittävästi kompensoivia erityisansioita. 5 OPINTOJA KOSKEVIA OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ 5.1 YLIOPISTOON ILMOITTAUTUMINEN JA PASSIIVIREKISTERI Jatko-opiskelijan tulee vuosittain ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi opiskelijaksi yliopistoon. Uudet jatko-opiskelijat voivat ensi kertaa ilmoittautuessaan ilmoittautua mihin aikaan vuodesta tahansa, jatkossa opiskelijan tulee ilmoittautua ilmoittautumisaikana (n. touko-elokuu), jonka tarkemman päättymisajankohdan yliopisto määrää vuosittain. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla on oikeus suorittaa opintoja. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on jatkoopiskelijoille vapaaehtoinen. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut yliopiston määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Hakemus toimitetaan keskushallinnon opiskelijapalveluihin. Yliopiston opintojohtosäännön mukaan perus- tai jatkotutkinto-opiskelijan, joka ei opiskele aktiivisesti, opinto-oikeus voidaan siirtää passiiviseksi. Tällöin opiskelija ei ole yliopistossa kirjoilla läsnä- tai poissaolevana, ei voi kuulua ylioppilaskuntaan eikä näy tilastoissa opiskelijana. Merkintä on opinto-oikeuskohtainen, eli opiskelijalla voi samanaikaisesti olla muita aktiivisia opiskeluoikeuksia. Jatko-opiskelijan opinto-oikeus siirretään passiiviseksi, jos opiskelija ei ole viimeisen kolmen lukuvuoden aikana suorittanut jatko-opintoja tai osallistunut ohjaukseen sovitulla tavalla. Opinto-oikeus siirretään passiiviseksi myös, jos opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi tai laiminlyönyt ilmoittautumisen viimeiset kolme lukuvuotta. Opiskeluoikeuden palauttaminen aktiiviseksi edellyttää opintosuunnitelman laatimista ja sen hyväksymistä tiedekunnassa (ks. Opiskeluoikeuksia siirretään passiivisiksi kunkin lukuvuoden alussa, ja niille yliopistoon ilmoittau- 18

19 tuneille opiskelijoille, joita asia koskee, tiedotetaan ja annetaan toimenpideohjeet edellisen lukuvuoden syyslukukauden aikana. Ilmoittautumisensa viimeiset kolme lukuvuotta laiminlyöneet siirretään passiivirekisteriin ilman erillistä ilmoitusta. Jatko-opinto-oikeus ei muutoin vanhene eli tutkinnon suoritukselle ei ole asetettu määräaikaa. Jatko-opintoja suoritetaan voimassaolevan opetussuunnitelman mukaisesti. Jatko-opiskelijan tulee olla läsnäolevana opiskelijana sinä lukuvuonna, kun hänen väitöskirjansa tai lisensiaatintutkimuksensa tarkastetaan ja tutkintotodistus kirjoitetaan. Lisätietoja ilmoittautumisesta saa opiskelijapalveluista, tai , sähköposti: Lisätietoja ylioppilaskunnan jäsenyydestä antaa TYY, p , sähköposti: JATKO-OPINTOJEN OHJAAJIEN JATKOKOULUTUSSEMINAARIT Jokaiselle jatko-opiskelijalle nimetään jatko-opinto-oikeuden hyväksymisen myötä vähintään kaksi ohjaajaa, jotka osallistuvat jatko-opiskelijan opintojen ja tutkimustyön ohjaamiseen mm. pitämällä jatkokoulutusseminaareja, antamalla henkilökohtaista ohjausta, toteuttamalla jatko-opiskelijoille suunnattuja kursseja sekä järjestämällä opiskelijalle hyödyllisiä kotimaisia ja ulkomaisia kontakteja. Opiskelijan tulee olla yhteydessä molempiin ohjaajiinsa koko tutkinnon suorittamisen ajan. Seminaari-istunnot suoritetaan pääasiassa ohjaajien pienryhmissä. Ryhmä määräytyy jatkoopintojen ohjaajan mukaan. Tiedekunnan jatko-opintojen ohjaajat on lueteltu liitteessä 1. Tietoa ohjaajien tutkimusprojekteista ja -alueista löytyy tiedekunnan www-sivuilta, Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan asiantuntijapankista sekä tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalta. 5.3 OHJAAJANVAIHDOS Ohjaajanvaihdokselle tulee aina olla hyvät perustelut. Ohjaajanvaihdos tapahtuu vapaamuotoisella hakemuksella, jossa opiskelija perustelee vaihdon syitä. Siinä tulee näkyä mm. entiset ja tulevat ohjaajat sekä tutkimuksen työnimi. Opiskelijan tulee olla yhteydessä kaikkiin osapuoliin ja varmistaa kaikkien asianosaisten suostumus. (Myös tämä tulee mainita hakemuksessa.) Hakemukset palautetaan allekirjoitettuna tiedekunnan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle (Educarium, 4 krs, huone 428). Anomukset käsittelee tiedekunnan tutkimuksen ja jatkokoulutuksen johtoryhmä. 5.4 OPINTOREKISTERI JA OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI Opintosuoritukset tallennetaan opintorekisteriin. Jatko-opintosuoritukset tallentaa tiedekunnassa jatkokoulutusasioita hoitava tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija. Yliopiston tutkijakoulun kaikille yliopiston jatko-opiskelijoille järjestämien opintojen suoritukset tallentaa näistä opinnoista vastaava taho. Opintosuoritukset arvostellaan hyväksytty, hylätty TAI 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä), 0 (hylätty). 19

20 Opintorekisteristä tulostettavassa opintosuoritusotteessa näkyvät kaikki opiskelijan suorittamat opinnot. Opiskelija voi itse tarkistaa omat opintorekisteriin tallennetut suoritukset NettiOpsusta ( NettiOpsusta on myös mahdollista tulostaa rekisteriote pdf-muodossa. Virallinen opintosuoritusote samoin kuin todistus yliopistoon ilmoittautumisesta eli kirjoillaolotodistus tilataan opiskelija- ja hakupalveluista tai tiedekunnan kansliasta. Opiskelijalla on velvollisuus huolehtia, että opintosuoritukset ovat ajan tasalla. Mikäli otteessa on virheitä tai puutteita, tulee ottaa yhteyttä henkilöön, joka on vastuussa opintosuoritusten merkitsemisestä rekisteriin. Jatko-opiskelija on myös velvollinen ilmoittamaan viipymättä opintorekisteriin yhteystiedoissaan tapahtuneet muutokset. Tiedot on syytä pitää ajan tasalla opintoja koskevan tiedotuksen takia. Myös nimenmuutoksesta tulee ilmoittaa opiskelijapalveluihin (p tai , 5.5 MUISSA YLIOPISTOISSA SUORITETUT OPINNOT Mikäli opiskelija on suorittanut muualla (muissa tiedekunnissa tai muissa yliopistoissa) ns. vanhan tutkintojärjestelmän mukaisia opintoja tai arvosanoja, tulee arvosanan määritystä opintopisteinä tai opintoviikkoina tiedustella opintosuorituksen hyväksyneestä tiedekunnasta. Opintojaksoilla, jotka sellaisenaan sisältyvät jo suoritettuun korkeakoulututkintoon, ei voi korvata opintojaksoja. Yleissääntö korvaavuuksia anottaessa on se, että suorituksen tulisi olla yliopistotasoinen, ja sen tulisi vastata korvattavaksi anottavaa opintojaksoa sekä sisällön että laajuuden osalta. 5.6 OPISKELU ULKOMAILLA Kasvatustieteiden tiedekunnan jatko-opiskelijoita rohkaistaan osallistumaan ulkomaisten yliopistojen järjestämille kursseille sekä kansainvälisten tieteellisten järjestöjen tarjoamaan koulutukseen (kongressit, kesäkoulut, intensiivikurssit). SOKRATES/Erasmus-ohjelman puitteissa on mahdollista lähteä myös pidempään vaihtoon. Lisätietoja antaa kansainvälisten asioiden suunnittelija (puh , Jatko-opintoja ulkomailla rahoittaa lähinnä Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO (Centre for International Mobility, OPINTOJEN RAHOITTAMINEN Jatko-opintoja on mahdollista suorittaa ansiotyön ohella. Valtakunnallisten periaatteiden mukaisesti tohtorikoulutuksessa pyritään kuitenkin kohti intensiivistä ja lähes päätoimista työskentelyä. Päätoimisen tai lähes päätoimisen jatko-opiskelun rahoittamiseksi on useita vaihtoehtoja: Tohtorikoulutuspaikat tiedekunnassa 20