1 KASVATUSTIETEEN TIETEELLISISTÄ JATKO-OPINNOISTA Yleistä Tohtoriopintojen tavoitteet JATKO-OPISKELIJOIDEN VALINTA...

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS 1 KASVATUSTIETEEN TIETEELLISISTÄ JATKO-OPINNOISTA Yleistä Tohtoriopintojen tavoitteet Yliopiston tutkijakoulu ja tohtoriohjelmat JATKO-OPISKELIJOIDEN VALINTA Jatko-opintojen valintaperusteet Jatko-opintojen valintamenettely Kielitaidon osoittaminen Jatko-opintojen ohjaajat Henkilökohtainen opintosuunnitelma ja ohjaussuunnitelma TOHTORIN TUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA VÄITÖSKIRJAA KOSKEVIA OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ Väitöskirjan laatimisesta Väittelyluvan saaminen Väitöskirjan painatus Väitöskirjan arvostelu OPINTOJA KOSKEVIA OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ Yliopistoon ilmoittautuminen ja passiivirekisteri Jatko-opintojen ohjaajien jatkokoulutusseminaarit Ohjaajavaihdos Opintorekisteri ja opintosuoritusten rekisteröinti Muissa yliopistoissa suoritetut opinnot Opiskelu ulkomailla Opintojen rahoittaminen

3 6 LISENSIAATIN TUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA LISENSIAATINTUTKIMUSTA KOSKEVIA OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ TUTKINTOTODISTUKSEN SAAMINEN JATKO-OPINNOISTA TIEDOTTAMINEN JA JATKO-OPISKELUNEUVONTA

4 1 KASVATUSTIETEEN TIETEELLISISTÄ JATKO- OPINNOISTA 1.1 YLEISTÄ Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa suoritettava tieteellinen jatkotutkinto on yleensä kasvatustieteen tohtorin tutkinto. Tohtorin tutkinto (240 op) mitoitetaan ja ohjataan siten, että sen voi suorittaa kokopäivätoimisesti neljässä vuodessa. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Näin ollen yksi opintopiste on noin 27 tuntia opiskelijan työtä. Turun yliopiston opintojohtosääntö antaa kasvatustieteiden tiedekunnalle mahdollisuuden myöntää myös filosofian tohtorin tutkintoja. Opiskelijan tulee jo hakuvaiheessa anoa FT-tutkintooikeutta, tai jo kirjoilla oleva opiskelija voi anoa tohtoriopintojen suoritusoikeuden vaihtoa kirjallisesti. Tämän tulee tapahtua ennen käsikirjoituksen esitarkastukseen jättämistä. Myöntöperusteena käytetään tutkimuksen aihepiiriä sekä perustutkinnon pääainetta. Tohtoriohjelman johtoryhmä käsittelee tohtoriopintojen suoritusoikeuden muutokset. Kasvatustieteen tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot sekä filosofian tohtorin tutkinto voidaan suorittaa kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka tai käsityökasvatus pääaineena. 1.2 TOHTORIOPINTOJEN TAVOITTEET Kasvatustieteen tohtorikoulutuksen tavoite on antaa valmiudet toimia tutkijan tehtävässä. Se antaa valmiuksia myös opetustehtäviin ja muihin laajoihin ja vaativiin asiantuntija- ja kehittämistehtäviin. Jatkokoulutuksen tavoitteet määritellään valtioneuvoston asetuksessa tutkintoasetuksen muutoksesta (2013/1039). Tämän mukaisesti kasvatustieteen tohtorin tutkinnon suorittanut on 1) perehtynyt syvällisesti kasvatuksen ja koulutuksen tutkimusalaan ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen; 2) hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 3) perehtynyt hyvin kasvatuksen ja koulutuksen tutkimuksen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; 4) saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen; 5) saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä. 4

5 1.3 YLIOPISTON TUTKIJAKOULU JA TOHTORIOHJELMAT Turun yliopiston tutkijakoulun UTUGS:n ( tehtävänä on systemaattisen, korkeatasoisen, ohjatun ja kestoltaan hallitun tohtorikoulutuksen järjestäminen. Tutkijakoulu koordinoi Turun yliopiston tohtorikoulutusta. Se on rakenteeltaan ja toimintatavaltaan tutkijakoulutuksen kehittämisestä annettujen Suomen Akatemian suositusten mukainen. Turun yliopiston tutkijakoulussa on 16 tohtoriohjelmaa, joista kasvatustieteiden tiedekunta hallinnoi kahta tohtoriohjelmaa. Kaikki kasvatustieteiden tiedekunnassa tohtorintutkintoa suorittavat opiskelijat kuuluvat yhteen tiedekunnan tohtoriohjelmista. Tohtorintutkinnon suoritusoikeutta hakeva valitsee tutkimusaihettaan parhaiten vastaavan tohtoriohjelman hakuvaiheessa. Kasvatustieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmat ja niiden sisällöt ovat: Koulutuspolitiikan, elinikäisen oppimisen ja vertailevan koulutustutkimuksen tohtoriohjelma (KEVEKO) KEVEKO-tohtoriohjelmassa tutkitaan oppimista ja koulutusta osana ihmisen elämänkaarta ja sosiaalista sekä kulttuurista toimintaa. Koulutusta tutkitaan ennen kaikkea yhteiskunnallisena ilmiönä. Tohtoriohjelma liittyy erityisesti Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen sekä Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskuksen (CELE) tutkimusalueisiin. Tohtoriohjelman johtajana toimii professori Risto Rinne. KEVEKO-tohtoriohjelman tutkimus- ja tohtorikoulutusteemoja ovat suomalaisen, EU:n ja ylikansallisen koulutuspolitiikan lähtökohtien, muutoksen ja vaikutusten tutkimus koulutuksen kaikilla tasoilla (koulutuspolitiikan tutkimus, koulutushistoriallinen tutkimus, alueiden, kansallisvaltioiden ja globaalien transitioiden tutkimus) koulutus, koulutustutkinnot ja -virrat osana uutta globaalia tietotaloutta ja inhimillisen pääoman rakentamista (politiikantutkimus, koulutuksen taloustiede) koulutuksen ja elinikäisen oppimisen arvioinnin ja hallinnoinnin tutkimus kattaen niin perusopetuksen, erityisopetuksen, keskiasteen koulutuksen, korkeakoulutuksen kuin aikuiskoulutuksen arvioinnin erityyppiset mekanismit ja välineet (poikkitieteellinen arviointitutkimus, hallintotutkimus) kansainvälisesti vertaileva koulutustutkimus sekä koulutusjärjestelmätasolla että koulutustasoittain ja sekä kansalais- että politiikkanäkökulmasta (koulutussosiologinen tutkimus, vertaileva tutkimus, korkeakoulututkimus, aikuiskoulutuksen ja työelämän yhteyksien tutkimus, lapsi- ja nuorisotutkimus) Osaohjelma on tarkoitettu niin päätoimisille kuin kentällä toimiville, muun työn ohessa opintoja suorittaville tohtoriopiskelijoille. Väitöskirja voi koostua artikkeleista tai olla monografia. 5

6 Oppimisen, opetuksen ja oppimisympäristöjen tutkimuksen tohtoriohjelma (OPPI) OPPI-tohtoriohjelmassa koulutetaan kansainvälisesti orientoituneita ammattitutkijoita sekä oppimisen, opetuksen ja oppimisympäristöjen asiantuntijoita, jotka edistävät tieteelliseen evidenssiin pohjautuvaa kehittämistoimintaa koulutuksen eri alueilla. Tohtoriohjelma liittyy erityisesti opettajankoulutuslaitoksen, Oppimistutkimuksen keskuksen (OTUK) sekä Opetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimuskeskuksen (OPTUK) tutkimusalueisiin. Tohtoriohjelman johtajana toimii akatemiaprofessori Erno Lehtinen. OPPI-tohtoriohjelman tutkimus- ja tohtorikoulutusteemoja ovat: perustaitojen (lukeminen, matematiikka, luonnontieteiden perusteet) pitkän aikavälin oppimisprosessit sekä niihin liittyen motivaation, metakognition ja sosiaalisten prosessien tutkimus uuden teknologian avaamien mahdollisuuksien tutkiminen koulun, yliopiston ja työelämän oppimistilanteissa sekä yhteiskunnan ja teknologisen muutoksen heijastuminen asiantuntijuuden kehittymiseen eri aloilla opetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus, kuten opettajan pedagoginen ajattelu ja opetuksen eettis-moraaliset haasteet, eri oppiaineiden opetuksen ja oppimisen tutkimus, ja monikulttuurisuuskasvatuksen ja maahanmuuttajien koulutusurien tutkimus sekä oppimisen ja opetuksen tarkastelu kulttuurisen moninaisuuden näkökulmasta OPPI-tohtoriohjelmassa tehdään pääsääntöisesti artikkelipohjaisia väitöskirjoja, joiden osajulkaisut julkaistaan kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä. Palkallisilla tohtorikoulutettavan paikoilla olevilta edellytetään artikkelipohjainen väitöskirja. Sekä KEVEKO- että OPPI-tohtoriohjelma toimivat osana Kasvatustieteiden valtakunnallista tohtorikoulutusverkostoa (KASVA), ks. Lisäksi tiedekunta on mukana valtakunnallisessa perhetutkimuksen tohtoriohjelmassa, jota koordinoi Jyväskylän yliopisto ( 6

7 2 JATKO-OPISKELIJOIDEN VALINTA 2.1 JATKO-OPINTOJEN VALINTAPERUSTEET ( ALKAEN) Jatko-opinto-oikeus myönnetään kasvatustieteen tai filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Hakijan valmiuksia ja sitoutumista jatko-opintojen menestykselliseen suorittamiseen arvioidaan seuraavilla kriteereillä: tutkimussuunnitelman laatu: mm. tutkimusaiheen innovatiivisuus, tutkimussuunnitelman selkeys ja tutkimuksen toteuttamiskelpoisuus, aikaisempi menestyminen opinnoissa, tutkimuskokemus sekä motivaatio tohtorintutkinnon suorittamiseen, kansainvälinen orientaatio ja opintojen edellyttämä kielitaito sekä rahoitus- ja ajankäyttösuunnitelman realistisuus. Opinto-oikeuksia myönnettäessä arvioidaan paitsi hakijan edellytyksiä ja valmiuksia suoriutua jatko-opinnoista myös esitetyn ohjauksen riittävyyttä ja asiantuntijuutta sekä tutkimuksen soveltuvuutta tohtoriohjelmaan Opinto-oikeutta ei myönnetä, jos hakija ei täytä valinnan ehtoja tai jos hakija ei vertailussa mahdu asetettuihin kiintiöihin. Muualla jatko-opiskelijoina olevien on hakijan hakemuksessaan esitettävä peruste Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan siirtymiselle. Lisäksi vaaditaan aikaisemman ohjaajan kirjallinen suostumus. Muutoin jatko-opinto-oikeuden hakeminen tapahtuu normaalisti tiedekunnan päättämien valintaperusteiden ja käytäntöjen mukaan. Opiskelijalla voi olla kerrallaan vain yksi tohtorin tutkinnon suoritusoikeus Turun yliopistossa. Jatko-opintoihin hakukelpoisia ovat hakijat, jotka täyttävät seuraavat kriteerit: 1) Ylempi korkeakoulututkinto Tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai vastaavantasoisen, soveltuvan ulkomaisen tutkinnon, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. 2) Pro gradu -tutkielman tai opinnäytetyön arvosana (ei koske ulkomaisen tutkinnon suorittaneita) Pro gradu tutkielman tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön arvosanan tulee olla vähintään 3 (asteikolla 1 5) tai cum laude approbatur. 7

8 Alemmallakin arvosanalla voi hakea jatko-opintoihin osoittamalla riittävää tieteellistä näyttöä. Riittäväksi tieteelliseksi näytöksi voidaan katsoa vertaisarvioitu artikkeli, jonka julkaisukanava (lehti, sarja tai kustantaja) yltää TSV-luokituksessa vähintään tasolle 1 ja jossa hakija on ensimmäisenä kirjoittajana. Lisätietoa TSV-luokituksesta löytyy Tieteellisten seurain valtuuskunnan verkkosivuilta 3) Kasvatustieteelliset tai tohtoriohjelmaan soveltuvat aikaisemmat opinnot Hakijan aikaisempien opintojen tulee sisältää vähintään perus- ja aineopinnot (35ov/60op) kasvatustieteellisessä aineessa tai muulla tohtoriohjelmaan soveltuvalla alalla. Jatkokoulutukseen hyväksyminen edellyttää, että tiedekunta toteaa suoritetun tutkinnon ja koulutuksen antavan riittävät valmiudet tiedekunnan oppiaineissa suoritettavaan jatkotutkintoon. Tiedekunta voi edellyttää täydentäviä opintoja riittävien koulutusvalmiuksien saavuttamiseksi. Täydentäviä opintoja ei voi sisällyttää jatkotutkintoon. Opiskelijoiden, jotka ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon Suomessa pääaineenaan kasvatustieteellinen aine (kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka, käsityökasvatus, varhaiskasvatustiede, mediakasvatus), tulee suorittaa jatko-opintojen aikana aineopintotasoiset opinnot soveltuvasta sivuaineesta, jos niitä ei ole suoritettu aikaisemmin 1 2. Sivuaine on edellytyksenä tohtorin tutkinnon suorittamiselle, mutta ei jatkotutkintoon kuuluva suoritus. 2.2 JATKO-OPINTOJEN VALINTAMENETTELY Hakuaika jatko-opintoihin on kahdesti vuodessa, syksyllä ja alkuvuonna. Hakuajoista tiedotetaan ja tarkemmat hakua koskevat ohjeet julkistetaan tiedekunnan tohtorikoulutuksen www-sivuilla Tohtorintutkinnon suoritusoikeutta hakeva valitsee tutkimusaihettaan parhaiten vastaavan tohtoriohjelman hakuvaiheessa. Tiedekuntaan valitaan enintään 24 uutta tohtorikoulutettavaa vuodessa. Kiintiö on jaettu siten, että molempiin tiedekunnan tohtoriohjelmista (OPPI ja KEVEKO) voidaan valita enintään 12 tohtorikoulutettavaa vuodessa (6 tohtorikoulutettavaa/hakukerta). Tohtoriohjelman johtoryhmä käsittelee hakemukset ja valmistelee opiskelijavalinnan. Tiedekunnan tutkimuksesta vastaava varadekaani hyväksyy johtoryhmän esityksen pohjalta uudet opiskelijat. Hakija saa tiedon päätöksestä kirjallisesti. Hylkäämisperusteet ilmoitetaan hakijalle kielteisen päätöksen yhteydessä ja päätökseen liitetään valitusosoitus. Neuvottelu ohjaajan kanssa ja väitöskirjatyön aloittaminen Jatko-opintoja suunnittelevan tulee ennen opinto-oikeuden hakemista ottaa yhteyttä tiedekunnan jatko-opintoja ohjaavaan professoriin tai dosenttiin, esitellä alustava tutkimussuunnitelmansa sekä keskustella tutkimuksesta ja jatko-opintojen suorittamisesta. Suositeltavaa on, että hakija 1 Ei koske kansainvälisestä maisteriohjelmasta valmistuneita. 2 Opettajan monialaisten opintojen (60 op) katsotaan tässä vastaavan aineopintotasoisia sivuaineopintoja. 8

9 aloittaisi hakuprosessinsa jo noin puoli vuotta ennen jatko-opintoihin hakemista osallistumalla niin sanottuun orientoivaan vaiheeseen, jonka aikana hän esimerkiksi osallistuu tulevan ohjaajansa jatko-opintoseminaareihin sekä täydentää ohjaajan opastuksella tutkimus- ja opintosuunnitelmaansa. Kun tiedekunnan jatko-opintoja ohjaava professori tai dosentti on hyväksynyt tutkimussuunnitelman sekä lupautunut tutkimuksen ensimmäiseksi ohjaajaksi, voi opiskelija liittää tutkimussuunnitelman jatko-opintohakemukseensa. Ohjaajaksi lupautunut professori tai dosentti täyttää arviointilomakkeen hakijan tutkimussuunnitelmasta ja edellytyksistä tohtorintutkinnon suorittamiseen sekä toimittaa arviointilomakkeen tiedekunnan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle. Lista tiedekunnan jatko-opintojen ohjaajista ja heidän tutkimusalueistaan löytyy tiedekunnan tohtorikoulutuksen www-sivuilta. Hakulomake Tohtorintutkinnon opinto-oikeutta haetaan sähköisellä hakulomakkeella, johon sisältyy mm.: Perustiedot hakijasta Tavoitetutkinnon tiedot Toteutussuunnitelma, sisältäen mm. kohdat ohjaajien tiedot, väitöskirjan alustava otsikko, väitöskirjan muoto (artikkeliväitöskirja/monografia) tiivistelmä väitöskirjan tutkimussuunnitelmasta rahoitussuunnitelma Tiedot aiemmista opinnoista ja kielitaidon osoittamisesta Liitteet: 1. Tutkimussuunnitelma (ks. ohje tiedekunnan tohtorikoulutuksen www-sivuilta) 2. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (ks. ohje tiedekunnan tohtorikoulutuksen www-sivuilta) 3. Ohjaajan arvio hakijan tutkimussuunnitelmasta ja edellytyksistä tohtorintutkinnon suorittamiseen (ohjaaja toimittaa suoraan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle) 4. Ansioluettelo (sis. julkaisuluettelon, ks. ohje tiedekunnan tohtorikoulutuksen www-sivuilta) 5. Perustelut tohtoriopintoihin hakeutumiselle Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan 6. Kopio tutkintotodistuksista (ks. tarkemmat ohjeet hakujulistuksesta) sekä tarvittaessa todistus kielitestin suorittamisesta (ks. kohta kielitaidon osoittaminen) 7. Muualla jatko-opiskelijana olevien on hakemuksessaan esitettävä peruste Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan siirtymiselle. Lisäksi vaaditaan aikaisemman ohjaajan kirjallinen suostumus. 8. Mikäli hakija on suorittanut aikaisemmat tutkintonsa Suomen ulkopuolella, suositellaan mukaan liitettäväksi professorin laatima suosituskirje yliopistosta, jossa hakija on suorittanut ylemmän korkeakoulututkintonsa. 9

10 9. Mikäli hakija kirjoittaa tutkimussuunnitelmansa suomeksi, suositellaan mukaan liitettäväksi osoitus valmiudesta opiskella, kommunikoida ja julkaista englanniksi (esim. kirjoittamansa artikkeli, seminaariesityspaperi tms.) 2.3 KIELITAIDON OSOITTAMINEN Hakijan tulee olla suomen- tai englanninkielentaitoinen, jotta hän pystyy osallistumaan opetukseen ja kommunikoimaan yliopiston henkilökunnan kanssa. Toimiminen kansainvälisessä tiedeyhteisössä edellyttää käytännössä aina myös englannin kielen taitoa. Opinto-oikeushaun yhteydessä hakijan tulee osoittaa kielitaitonsa jollakin alla luetelluista tavoista. Hyväksyttävät kielitestit ja niiden vähimmäisvaatimukset ovat: IELTS-testi: 6,5 ei yhtään yksittäistä alle 6.0 TOEFL-testi 575 (paper-based test) /92 (internet-based test), ei yhtään yksittäistä alle 20 Cambridge Certificate in Advanced English (CAE) tai Cambridge Certificate of Proficiency in English (CPE) (arvosana "C" tai korkeampi) Pearson Test of English, Academic (PTE A): 62, ei yhtään yksittäistä alle 54 Suomen Opetushallituksen Yleinen kielitutkinto englanninkielellä: vähintään taitotasoasteikon tasolla 5 jokaisella kielen osa-alueella Kielitaito katsotaan riittäväksi, eikä kielitestiä vaadita, jos hakija on suorittanut korkeakoulututkinnon ja siihen vaadittavat opinnot o yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa Suomessa. o yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa EU-/ETA-maassa englannin kielellä. Tutkintokielen tulee käydä ilmi tutkintotodistuksesta tai sen liitteestä, opintorekisteriotteesta tai muusta kyseessä olevan korkeakoulun antamasta virallisesta dokumentista. o Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa sijaitsevassa yliopistossa englannin kielellä. on suorittanut perusasteen tai toisen asteen koulutuksen suomen kielellä. on suorittanut toisen asteen tutkinnon englannin kielellä Yhdysvalloissa, Australiassa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa tai Uudessa-Seelannissa englannin kielellä. Tällöin toisen asteen tutkinnon tutkintotodistus tulee liittää hakemuksen liitteeksi. 2.4 JATKO-OPINTOJEN OHJAAJAT Jatko-opintoihin hyväksymisen yhteydessä opiskelijalle määrätään vähintään kaksi ohjaajaa, joista vähintään pääohjaajan tulee olla kasvatustieteiden tiedekunnasta. Pääohjaajan tulee olla professori tai tiedekunnassa (kasvatustieteiden laitos tai opettajankoulutuslaitos) työsuhteessa 10

11 oleva dosentti. Toisen ohjaajan tulee olla vähintään tohtori. Opiskelijan tulee itse neuvotella pääohjaajansa kanssa ohjauksesta ennen opintoihin hakemista. Opiskelijan edellytetään olevan yhteydessä myös toiseen ohjaajaansa jatkotutkimuksen eri vaiheissa. Tarvittaessa, esimerkiksi tutkimusaiheen erityisluonteen vuoksi, voidaan määrätä kolmas ohjaaja, jonka tulee olla vähintään tohtori. Tiedekunnan ulkopuolisille ohjaajille ei makseta palkkioita, ellei tiedossa ole erityistä rahoitusta, josta sitä voidaan maksaa. 2.5 HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA JA OHJAUSSUUNNITELMA Kaikkien uusien opiskelijoiden on laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Jatko-opiskelijoiden HOPS sisältyy hakemuslomakkeeseen. Henkilökohtainen opintosuunnitelma toimii opintojen ohjauksen välineenä, auttaa opiskelijaa hahmottamaan tutkinnon ja opiskelun kokonaisuutta sekä antaa tukea opiskelijan itsenäisille ratkaisuille ja omalle vastuulle opintojen etenemisestä. Tutkimuksen ohjauksesta laaditaan jatko-opinto-oikeuden myöntämisen jälkeen myös ohjaussuunnitelma, jossa määritellään ohjaajan ja tohtorikoulutettavan vastuut, velvollisuudet ja sitoutuminen yhteistyösuhteeseen. Opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma liitetään ohjaussuunnitelmaan ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti esim. ohjaussuunnitelmassa määriteltyjen tapaamisten ja raportointien yhteydessä. Henkilökohtaista opintosuunnitelmaa päivitetään läpi koko tohtorikoulutuksen. 3 TOHTORIN TUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA (The Degree of Doctor of Philosophy (Education)) Kasvatustieteiden tiedekunnan tohtorikoulutuksessa painotetaan monitieteisyyttä, laaja-alaisuutta ja kansainvälisyyttä. Valmistuville tohtoreille taataan valmiudet paitsi akateemiselle tutkijanuralle myös muihin vaativiin asiantuntija- ja kehittämistehtäviin. Tutkinnon sisältämät opinnot tukevat väitöskirjatutkimusta ja kasvatusalan tieteellisen asiantuntijuuden kehittymistä. Tutkintoon kuuluu väitöskirjatyön ja siihen liittyvien tutkimusalan opintojen lisäksi tieteenfilosofian, tutkimusetiikan ja tieteellisen kirjoittamisen opintoja, kansainvälistä tieteellistä toimintaa sekä yleisiä asiantuntijuuteen valmentavia osuuksia. Pedagogiset taidot, johtamis-, esiintymis-, vuorovaikutus- ja viestintätaidot sekä projektinhallintataidot kuuluvat koulutusohjelmaan. Kasvatustieteiden tiedekunnan ja Turun yliopiston tutkijakoulun järjestämistä jatko-opinnoista löytyy tietoja tiedekunnan tohtorikoulutuksen sivuilta Opiskelijoiden, jotka ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineenaan kasvatustieteellinen aine (kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka, käsityökasvatus, varhaiskasvatustiede, mediakasvatus), tulee suorittaa jatko-opintojen aikana aineopintotasoiset opinnot soveltuvasta sivuaineesta, jos niitä ei ole suoritettu aikaisemmin. 11

12 Sivuaine on edellytyksenä tohtorin tutkinnon suorittamiselle, mutta ei jatkotutkintoon kuuluva suoritus. Sivuainevaatimus ei koske välisenä aikana koulutukseen hyväksyttyjä opiskelijoita. Ennen jatko-opiskelijoiksi hyväksytyille pääaineen vaihtajille (FM ym.), joilla ei ole jatkoopinto-oikeutta hakiessaan ollut suoritettuna kasvatustieteellisen oppiaineen syventäviä opintoja, tehdään uusi henkilökohtainen opintosuunnitelma, jossa määritellään heiltä vaadittavat täydentävät opinnot lukuvuosille määriteltyjen valintaperusteiden ja opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelijan osasuoritukset eivät vanhene, mutta jatko-opintoja suoritetaan aina voimassa olevan opetussuunnitelman mukaan. Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan elokuun alusta. KASVATUSTIETEEN / FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON SISÄLTÄMÄT OPINTOJAKSOT TRI 1 Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaareihin 12 op TRI 2 Yleiset asiantuntijuustaidot 8 op TRI 3A Metodologiset ja metodiset sekä tieteellisen kirjoittamisen opinnot 20 op TRI 3B Tieteelliset seminaarit ja kongressit TRI 3C Tieteenteorian opinnot ja oman tutkimusalan sisältöopinnot TRI 4 Väitöskirja Kokonaisopintopistemäärä 10 op 10 op 180 op 240 op Kasvatustieteen lisensiaatti (tieteellisesti painottunut opetussuunnitelma), joka haluaa jatkaa tohtorin tutkintoon, tekee väitöskirjan (120 op). Lisensiaatin tutkinnon ammatillisesti painottuneen opetussuunnitelman mukaan suorittanut, joka haluaa jatkaa tohtorin tutkintoon, suorittaa opintojaksot TRI 2, TRI 3A, TRI 3B, TRI3C ja TRI 4. Niiltä opiskelijoilta, jotka eivät ole suorittaneet syventäviä opintoja kasvatustieteellisessä aineessa, voidaan vaatia täydentäviä opintoja. Näitä opintoja ei voi sisällyttää jatkotutkintoon. TRI 1 Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaareihin Laajuus: 12 op KUJA/LUJA/KAJA6001 Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen oman ohjaajan seminaari-istuntoihin ja väliraporttien esittäminen omasta työstä. 12

13 Seminaareissa esitellään tutkimustyön etenemistä, ja niihin tulee osallistua vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. Opiskelijan tulee alustaa sovituin väliajoin jatkokoulutusseminaarissa oman tutkimuksensa etenemisestä. Jatko-opintojen seminaari-istunnoiksi hyväksytään myös väitöstilaisuudet, joihin osallistumista suositellaan. Tämä opintojakso viedään rekisteriin vasta valmistumisvaiheessa ohjaajan vahvistaessa, että opiskelija on suorittanut opintojakson. HUOM! Oman ohjaajan seminaareja ei kerätä luento- ja seminaaripassiin vaan opiskelija itse pitää osallistumisestaan kirjaa. Arviointi: Hyväksytty/hylätty TRI 2 Yleiset asiantuntijuustaidot Laajuus: 8 op KUJA/LUJA/KAJA6021 Opintojakso voidaan suorittaa osallistumalla yliopiston tutkijakoulun, tiedekunnan, muiden korkeakoulujen tai oman korkeakoulun jonkin lähitieteen jatko-opiskelijoille tarkoitetuille kursseille tai seminaareihin tai muulla sovitulla tavalla. Yliopiston tutkijakoulu ja tiedekunta järjestävät lukuvuosittain vaihtelevia kursseja, joista ilmoitetaan lukukausien aikana erikseen (ks. Opintojakson suoritustavoista ja tarkemmasta sisällöstä opiskelija sopii ohjaajansa kanssa laatimalla henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Muutoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitusta aikaisemmasta osaamisesta voi saada opintopisteitä ainoastaan AHOT-menettelyn kautta. Opintojaksoon voi sisällyttää esim. seuraavanlaisia opintoja: pedagogiset taidot johtamis-, esiintymis-, vuorovaikutus- ja viestintätaidot (esim. Academic presentation skills; Esimies- ja alaistaidot) tutkimusrahoituksen hakeminen ja tutkimusprojektin hallintataidot Arviointi: Hyväksytty/hylätty TRI 3A Metodologiset ja metodiset sekä tieteellisen kirjoittamisen opinnot Laajuus: 20 op KUJA/LUJA/KAJA

14 Opintojakso voidaan suorittaa osallistumalla yliopiston tutkijakoulun, tiedekunnan, muiden korkeakoulujen tai oman korkeakoulun jonkin lähitieteen jatko-opiskelijoille tarkoitetuille kursseille ja seminaareihin tai muulla sovitulla tavalla. Yliopiston tutkijakoulu ja tiedekunta järjestävät lukuvuosittain vaihtelevia kursseja, joista ilmoitetaan lukukausien aikana erikseen (ks. Opintojakson suoritustavoista ja tarkemmasta sisällöstä opiskelija sopii ohjaajansa kanssa laatimalla henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Tieteellisen kirjoittamisen/julkaisemisen opintojen sisällyttäminen opintojaksoon on pakollista. Opintojaksoon on myös sisällyttävä metodologisia opintoja vähintään 5 opintopistettä. Opintojakso koostuu seuraavanlaisista sisältöalueista: Oman tutkimuksen kannalta keskeiset metodologiaopinnot. Opintojakso suoritetaan ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla, esim. kurssina, esseenä, tenttinä, tiivistelmänä tai kirja-arvosteluna. (Suoritettava vähintään 5 op) Tieteellisen kirjoittamisen työpajat (suoritus sisällytettävä opintojaksoon) o tiedekunnan tai muun tahon järjestämä tieteellisen kirjoittamisen/julkaisemisen kurssi o tavoite: opiskelija julkaisee artikkelin kotimaisessa tai ulkomaisessa aikakauslehdessä Artikkelista annetaan opintopisteitä seuraavasti: - tieteelliset artikkelit, vieraskielinen 10 op - tieteelliset artikkelit, äidinkielellä kirjoitettu 5 op - ei-tieteelliset artikkelit, ammatillisessa tarkoituksessa kirjoitetut väh. 3 op Menetelmäopinnot Arviointi: Hyväksytty/hylätty TRI 3B Tieteelliset seminaarit ja kongressit Laajuus: 10 op KUJA/LUJA/KAJA6023 Opintojakso voidaan suorittaa käymällä kuuntelemassa tieteellisiä vierailuluentoja ja/tai osallistumalla valtakunnallisiin tai kansainvälisiin tieteellisiin seminaareihin tai kongresseihin. Osallistumisesta seminaareihin tai kongresseihin tulee pyytää osallistumistodistus, jotta suoritus voidaan kirjata rekisteriin. Seminaareihin osallistumisesta saa opintopisteitä seuraavasti: - seminaari, ei omaa esitystä, tunnit luento- ja seminaaripassiin / osallistumistodistus ja ohjelma (korkeintaan kahden päivän mittaiset tieteelliset seminaarit) - yhden päivän kansallinen seminaari, jossa opiskelijalla oma esitys 2 op - vähintään kahden päivän kansallinen seminaari, jossa opiskelijalla oma esitys 3 op 14

15 - kansainvälinen seminaari, jossa opiskelijalla oma esitys 5 op Seminaariesitys voi olla ns. paperi- tai posteriesitys. Paperiesitysten osalta mitoitus koskee jälkeen tapahtuvia seminaariosallistumisia. Posteriesitysten osalta esityspisteitä saa jälkeen tapahtuvista seminaariosallistumisista. Esityspisteitä annettaessa pääsääntö on, että seminaariin/kongressiin on haettu esiintymään abstraktilla. Todistukset osallistumisesta seminaareihin tai konferensseihin (esim. kopio seminaarin ohjelmasta kohdasta, jossa näkyy opiskelijan esitys tai erillinen todistus) toimitetaan tiedekunnan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle, joka kirjaa suoritukset opintorekisteriin. Opintojaksoon kirjataan opintosuorituksia enintään opintojakson laajuuden verran. Arviointi: Hyväksytty/hylätty TRI 3C Tieteenteorian opinnot ja oman tutkimusalan sisältöopinnot Laajuus: 10 op KUJA/LUJA/KAJA6024 Opintojakso voidaan suorittaa osallistumalla yliopiston tutkijakoulun, tiedekunnan, muiden korkeakoulujen tai oman korkeakoulun jonkin lähitieteen jatko-opiskelijoille tarkoitetuille kursseille ja seminaareihin tai muulla sovitulla tavalla. Yliopiston tutkijakoulu ja tiedekunta järjestävät lukuvuosittain vaihtelevia kursseja, joista ilmoitetaan lukukausien aikana erikseen (ks. tai tiedekunnan jatko-opintojen ilmoitustaulu). Opintojakson suoritustavoista ja tarkemmasta sisällöstä opiskelija sopii ohjaajansa kanssa laatimalla henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Opintojakso koostuu seuraavanlaisista sisältöalueista: tieteenfilosofia tutkimusetiikka tohtoriohjelman (artikkeli-)seminaarit, joissa opiskelija perehtyy oman tutkimusalansa traditioihin ja nykytilaan Arviointi: Hyväksytty/hylätty TRI 4 Väitöskirja Laajuus: 180 op KUJA/LUJA/KAJA6006 Väitöskirjaa koskevat tarkemmat ohjeet ja määräykset ks. luku 4. 15

16 4 VÄITÖSKIRJAA KOSKEVIA OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ 4.1 VÄITÖSKIRJAN LAATIMISESTA Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko monografia tai useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja ja niistä laadittu yhteenvetoraportti, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, ongelmat, menetelmät ja tulokset. Artikkeliväitöskirjaan tulee yhteenvedon lisäksi kuulua pääsääntöisesti 3 5 kansainvälistä tai kotimaista referee-artikkelia ja/tai artikkeleita kansainvälisissä tai kotimaisissa refereekonferenssijulkaisuissa. Julkaistavaksi hyväksyttyjä artikkeleita tulee olla kolme, joista vain yksi voi olla konferenssijulkaisu. Jos artikkeleita on enemmän kuin kolme, osa voi olla äskettäin arvioitavaksi lähetettyjä käsikirjoituksia. Artikkelit katsotaan vanhentuneiksi, jos niiden julkaisemisesta on kulunut yli 10 vuotta. Ainakin kolmessa artikkeleista tekijän pitää olla joko ainoa kirjoittaja tai ensimmäinen kirjoittaja. Kaikkien artikkelien laatimisessa väittelijällä tulee olla selkeä itsenäinen osuus. Yhteenvedossa tulee osoittaa, millä tavalla osajulkaisuista muodostuu kokonaisuus ja mikä on väittelijän tieteellinen kontribuutio. Yhteenvedon ei pidä jäädä osajulkaisujen selostamiseksi vaan siinä tulisi osoittaa tutkimuskokonaisuuden tulos. Lopulliseksi tarkoitettu, viimeistelty väitöskirjakäsikirjoitus jätetään ohjaajien suostumuksella kahtena kappaleena tiedekunnan jatkokoulutusasioita hoitavalle tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle esitarkastajien määräämistä varten. Dekaani, neuvoteltuaan pääohjaajan kanssa, määrää väitöskirjan käsikirjoitukselle kaksi väitöskirjan alaan perehtynyttä esitarkastajaa. Esitarkastajilla tulee olla vähintään dosentin pätevyys (tai todettava vastaava taso, kun kyseessä on ulkomainen esitarkastaja; tällöin ohjaaja esittää dekaanille kirjalliset perusteet asiasta samalla kun hän ehdottaa esitarkastajia). Esitarkastajat ovat yleensä tiedekunnan ulkopuolisia henkilöitä. Esitarkastaja ei voi olla ohjaaja eikä väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen yhteisjulkaisuosapuoli. Esitarkastus kestää keskimäärin 8 10 viikkoa. Tohtorikoulutettavan velvollisuus on huolehtia siitä, että väitöskirjan kieli on julkaisukelpoista, kun työ on muutoin lopullisessa asussaan. Julkaisukelpoisen tason saavuttaminen vieraskielisessä tieteellisessä tekstissä edellyttää lähes aina kielentarkastusta. Kasvatustieteiden tiedekunta myöntää apurahoja vieraskielisen väitöskirja-artikkelin, yhteenvedon tai monografian kielentarkastuskuluihin. Ennen esitarkastusta väitöskirjan alkuperäisyys pitää tarkistaa Turnitinplagiaatintunnistusjärjestelmän avulla. Tarkastuksen suorittaa väitöskirjan ohjaaja, joka toimittaa tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle tästä allekirjoitetun todistuksen. Merkkinä tarkastuksesta väitöskirjan julkaisutietoihin tulee liittää seuraava teksti: Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on on tarkastettu Turnitin OriginalityCheckjärjestelmällä. TAI The originality of this dissertation has been checked in accordance with the University of Turku quality assurance system using the Turnitin OriginalityCheck service. 16

17 4.2 VÄITTELYLUVAN SAAMINEN Väittelyluvan saaminen edellyttää, että väittelijä on suorittanut kaikki tohtorintutkintoon väitöskirjan lisäksi vaadittavat opinnot. Esitarkastuslausuntojen saavuttua tiedekuntaan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija vie ne tiedekunnan johtokuntaan, joka myöntää tai hylkää väittelyluvan. Käsikirjoituksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista ennen. Pyydettäessä kopio käsikirjoituksesta tulee toimittaa tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle, jotta johtokunnan jäsenillä on mahdollisuus tutustua siihen ennen kokousta. Väittelyluvan saatuaan opiskelija voi alkaa järjestää painatusta ja väitöstilaisuutta. Vastaväittäjän/vastaväittäjät sopii ohjaaja, joka neuvottelee asiasta myös dekaanin kanssa. Dekaani nimittää vastaväittäjät. Vastaväittäjän tulee olla pätevyydeltään vähintään dosentti. Lisätietoja väitökseen valmistautumisesta on tohtorikoulutuksen intranet-sivuilla: VÄITÖSKIRJAN PAINATUS Käytännön painatustyön voi aloittaa heti, kun tiedekunnan johtokunta on myöntänyt väittelyluvan. Julkaisun tekijä huolehtii itse painatustyöstä kirjapainon kanssa sekä hoitaa sisältöä koskevan oikoluvun. Väitöskirja voidaan julkaista yliopiston omassa Annales Universitatis Turkuensis -sarjassa, muussa tieteellisessä sarjassa, kaupallisen kustantajan julkaisemana tai omakustanteena. Lisätietoja painatuksesta on tohtorikoulutuksen intranet-sivuilla: Tiivistelmäsivu Väitöskirjaan ja lisensiaatintutkimukseen tulee liittää enintään sivun pituiset tiivistelmät sekä suomeksi että englanniksi. Tiivistelmän alkuun merkitään bibliografiset tiedot kuten väitöskirjan tekijän nimi, yliopiston, tiedekunnan ja laitoksen nimi, väitöskirjan nimi, vuosiluku sekä sivumäärä. Sivun loppuun merkitään väitöskirjaan liittyvät avainsanat. Tiivistelmään sisällytetään tiedot aiheesta, aineistosta, käytetyistä menetelmistä ja tärkeimmistä tuloksista. Tiedot esitetään sanallisesti (ei kaavoja, erikoissymboleja eikä kuvioita). Tiivistelmämalli on tämän oppaan liitteenä VÄITÖSKIRJAN ARVOSTELU Väitöskirjan arvosanaehdotuksen tekee arvosteluryhmä, johon kuuluvat väitöskirjatyön ensimmäinen ohjaaja, vastaväittäjä sekä yksi tiedekunnan (tai tarvittaessa ulkopuolinen) professori. Johtokunta nimeää arvosteluryhmään kuuluvan professorin väittelyluvan myöntämisen 17

18 yhteydessä. Arvosteluryhmä kokoontuu ja antaa arvosanaehdotuksensa johtokunnalle väitöspäivänä. Vastaväittäjän lausunnon saavuttua tiedekuntaan väitöstilaisuuden jälkeen tiedekunnan tutkimusja jatkokoulutussuunnittelija valmistelee väitöskirjan arvostelun tiedekunnan johtokunnan käsiteltäväksi. Ennen väitöskirjan arvostelua tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän lausunnosta. Vastaväittäjän/-väittäjien lausunto on väitöskirjan tieteellisen arvon lopullinen luonnehdinta. Lausunto on lähtökohtana tiedekunnan johtokunnalle sen päättäessä väitöskirjatyön hyväksymisestä ja arvosanasta. Tiedekunnan johtokunta arvostelee väitöskirjan asteikolla 5 erinomainen (ent. L ja E) 4 kiitettävä (ent. M) 3 hyvä (ent. C) 2 tyydyttävä (ent. N) 1 välttävä (ent. B ja A) 0 hylätty Arvosanojen määräytymisen perusteet 5 (erinomainen): Aiheensa puolesta kunnianhimoinen työ on keskeisten arviointikriteerien valossa ja kansainvälisestikin vertailtuna ansiokas. 4 (kiitettävä): Työssä on arviointikriteerien valossa selviä ansioita ilman näitä mitätöiviä puutteita. 3 (hyvä): Työ on hyvä normaalisuoritus. Työ on käsitteellisesti ja kielellisesti selkeä. Sen tutkimusongelma, metodit ja lopputulokset ovat hyvin perustellut ja se perustuu relevanttiin aineistoon. Työn erityisansioilla voidaan kompensoida joidenkin arviointikriteerien valossa mahdollisesti ilmenneitä puutteita. 2 (tyydyttävä): Työssä on arviointikriteerien valossa selviä puutteita ilman riittävästi kompensoivia erityisansioita. 1 (välttävä): Työssä on arviointikriteerien valossa useita huomattavia puutteita ilman riittävästi kompensoivia erityisansioita. Väitöskirjan hylkäämistä tai hyväksymistä ja arvosanaa määrättäessä otetaan huomioon seuraavat arviointikriteerit: Aiheen valinta ja tutkimusongelma Aiheen tulee kytkeytyä aikaisempaan tutkimukseen, mutta väitöskirjan tulisi tuottaa aidosti uutta tietoa ja se voi olla myös uuden tutkimuslinjan avaus. Tutkimus tulee rajata 18

19 tarkoituksenmukaisesti. Tutkimuskysymykset tulee asettaa siten, että niihin voidaan tutkimuksessa mielekkäästi vastata. Käsitteellinen selkeys ja aiheen teoreettinen hallinta Työn tulee olla käsitteellisesti selkeä ja tekijän tulee osoittaa taustateorioiden hallintaa ja hän kykenee käsitteellistämään tutkimusongelmansa. Menetelmien käyttö Menetelmien on oltava hyvin perusteltuja ja niiden avulla tulee pystyä vastaamaan tutkimusongelmaan. Tutkimusmenetelmien monipuolinen käyttö on ansio. Tutkimusmenetelmien syvällinen hallinta ja oivaltava käyttö katsotaan eduksi. Aineisto Aineiston on oltava laadukas sekä tutkimusongelman ja -menetelmän kannalta riittävä. Tulosten esittely Tulokset on esitettävä selkeästi ja johdonmukaisesti. Analyysin on oltava johdonmukaista ja perusteltua. Johtopäätökset Johtopäätösten on oltava systemaattisia ja hyvin perusteltuja, ja ne tulee tehdä suhteessa tutkimusongelmaan, aineistoon ja menetelmään. Spekulaatioita tulee välttää. Työn kokonaisuus ja kielellinen ilmaisu Väitöskirjan on oltava rakenteeltaan johdonmukainen ja kieliasultaan selkeä. Tekstin on oltava yhtenäistä ja loogista. Tekstissä on keskityttävä olennaiseen. Argumentoinnin on edettävä loogisesti. Tutkijan tulee osoittaa kriittistä ajattelua, omaperäisyyttä ja itsenäisyyttä. 5 OPINTOJA KOSKEVIA OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ 5.1 YLIOPISTOON ILMOITTAUTUMINEN JA PASSIIVIREKISTERI Jatko-opiskelijan tulee vuosittain ilmoittautua läsnä tai poissa olevaksi opiskelijaksi yliopistoon. Uudet jatko-opiskelijat voivat ensi kertaa ilmoittautuessaan ilmoittautua mihin aikaan vuodesta tahansa, jatkossa opiskelijan tulee ilmoittautua ilmoittautumisaikana (n. touko elokuu), jonka tarkemman päättymisajankohdan yliopisto määrää vuosittain. Ainoastaan läsnä olevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla on oikeus suorittaa opintoja. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on jatkoopiskelijoille vapaaehtoinen. 19

20 Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut yliopiston määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Hakemus toimitetaan keskushallinnon opiskelijapalveluihin. Yliopiston opintojohtosäännön mukaan perus- tai jatkotutkinto-opiskelijan, joka ei opiskele aktiivisesti, opinto-oikeus voidaan siirtää passiiviseksi. Tällöin opiskelija ei ole yliopistossa kirjoilla läsnä tai poissa olevana, ei voi kuulua ylioppilaskuntaan eikä näy tilastoissa opiskelijana. Merkintä on opinto-oikeuskohtainen, eli opiskelijalla voi samanaikaisesti olla muita aktiivisia opiskeluoikeuksia. Jatko-opiskelijan opinto-oikeus siirretään passiiviseksi, jos opiskelija ei ole viimeisen kolmen lukuvuoden aikana suorittanut jatko-opintoja tai osallistunut ohjaukseen sovitulla tavalla. Opinto-oikeus siirretään passiiviseksi myös, jos opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi tai laiminlyönyt ilmoittautumisen viimeiset kolme lukuvuotta. Opiskeluoikeuden palauttaminen aktiiviseksi edellyttää opintosuunnitelman laatimista ja sen hyväksymistä tiedekunnassa (ks. Opiskeluoikeuksia siirretään passiivisiksi kunkin lukuvuoden alussa, ja niille yliopistoon ilmoittautuneille opiskelijoille, joita asia koskee, tiedotetaan ja annetaan toimenpideohjeet edellisen lukuvuoden syyslukukauden aikana. Ilmoittautumisensa viimeiset kolme lukuvuotta laiminlyöneet siirretään passiivirekisteriin ilman erillistä ilmoitusta. Jatko-opinto-oikeus ei muutoin vanhene eli tutkinnon suoritukselle ei ole asetettu määräaikaa. Jatko-opintoja suoritetaan voimassaolevan opetussuunnitelman mukaisesti. Jatko-opiskelijan tulee olla läsnä olevana opiskelijana sinä lukuvuonna, kun hänen väitöskirjansa tai lisensiaatintutkimuksensa tarkastetaan ja tutkintotodistus kirjoitetaan. Lisätietoja ilmoittautumisesta saa opiskelijapalveluista, tai , sähköposti: Lisätietoja ylioppilaskunnan jäsenyydestä antaa TYY, p , sähköposti: JATKO-OPINTOJEN OHJAAJIEN JATKOKOULUTUSSEMINAARIT Jokaiselle jatko-opiskelijalle nimetään jatko-opinto-oikeuden hyväksymisen myötä vähintään kaksi ohjaajaa, jotka osallistuvat jatko-opiskelijan opintojen ja tutkimustyön ohjaamiseen mm. pitämällä jatkokoulutusseminaareja, antamalla henkilökohtaista ohjausta, toteuttamalla jatko-opiskelijoille suunnattuja kursseja sekä järjestämällä opiskelijalle hyödyllisiä kotimaisia ja ulkomaisia kontakteja. Opiskelijan tulee olla yhteydessä molempiin ohjaajiinsa koko tutkinnon suorittamisen ajan. Seminaari-istunnot suoritetaan pääasiassa ohjaajien pienryhmissä. Ryhmä määräytyy jatkoopintojen ohjaajan mukaan. Tiedekunnan ohjeistuksen mukaan ohjaajien tulisi järjestää jatkokoulutusseminaareja yhteistyössä siten, että jokaisessa jatkokoulutusseminaarissa on 20

21 vähintään 10 ohjattavaa. Tietoa ohjaajien tutkimusprojekteista ja -alueista löytyy tiedekunnan www-sivuilta sekä tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalta. 5.3 OHJAAJAVAIHDOS Ohjaajavaihdokselle tulee aina olla hyvät perustelut. Ohjaajavaihdos tapahtuu vapaamuotoisella hakemuksella, jossa opiskelija perustelee vaihdon syitä. Siinä tulee näkyä mm. entiset ja tulevat ohjaajat sekä tutkimuksen työnimi. Opiskelijan tulee olla yhteydessä kaikkiin osapuoliin ja varmistaa kaikkien asianosaisten suostumus. (Myös tämä tulee mainita hakemuksessa.) Hakemukset palautetaan allekirjoitettuna tiedekunnan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle. Anomukset käsittelee asianomaisen tohtoriohjelman johtoryhmä. 5.4 OPINTOREKISTERI JA OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI Opintosuoritukset tallennetaan opintorekisteriin. Jatko-opintosuoritukset tallentaa tiedekunnassa jatkokoulutusasioita hoitava tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija. Yliopiston tutkijakoulun kaikille yliopiston jatko-opiskelijoille järjestämien opintojen suoritukset tallentaa näistä opinnoista vastaava taho. Opintosuoritukset arvostellaan hyväksytty, hylätty TAI 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä), 0 (hylätty). Opintorekisteristä tulostettavassa opintosuoritusotteessa näkyvät kaikki opiskelijan suorittamat opinnot. Opiskelija voi itse tarkistaa omat opintorekisteriin tallennetut suoritukset NettiOpsusta ( NettiOpsusta on myös mahdollista tulostaa rekisteriote pdf-muodossa. Virallinen opintosuoritusote samoin kuin todistus yliopistoon ilmoittautumisesta eli kirjoillaolotodistus tilataan opiskelija- ja hakupalveluista tai Riitta Pajulalta (Educarium, huone 447). Opiskelijalla on velvollisuus huolehtia, että opintosuoritukset ovat ajan tasalla. Mikäli otteessa on virheitä tai puutteita, tulee ottaa yhteyttä henkilöön, joka on vastuussa opintosuoritusten merkitsemisestä rekisteriin. Jatko-opiskelija on myös velvollinen ilmoittamaan viipymättä opintorekisteriin yhteystiedoissaan tapahtuneet muutokset. Tiedot on syytä pitää ajan tasalla opintoja koskevan tiedotuksen takia. Myös nimenmuutoksesta tulee ilmoittaa opiskelijapalveluihin (p tai , ilmoittautuminen@utu.fi). 5.5 MUISSA YLIOPISTOISSA SUORITETUT OPINNOT Opintojaksoilla, jotka sellaisenaan sisältyvät jo suoritettuun korkeakoulututkintoon, ei voi korvata opintojaksoja. Yleissääntö korvaavuuksia anottaessa on se, että suorituksen tulisi olla jatko-opintotasoinen, ja sen tulisi vastata korvattavaksi anottavaa opintojaksoa sekä sisällön että laajuuden osalta. 21

22 Mikäli opiskelija on suorittanut muualla (muissa tiedekunnissa tai muissa yliopistoissa) ns. vanhan tutkintojärjestelmän mukaisia opintoja tai arvosanoja, tulee arvosanan määritystä opintopisteinä tai opintoviikkoina tiedustella opintosuorituksen hyväksyneestä tiedekunnasta. 5.6 OPISKELU ULKOMAILLA Kasvatustieteiden tiedekunnan jatko-opiskelijoita rohkaistaan osallistumaan ulkomaisten yliopistojen järjestämille kursseille sekä kansainvälisten tieteellisten järjestöjen tarjoamaan koulutukseen (kongressit, kesäkoulut, intensiivikurssit). Erasmus + -ohjelman puitteissa on mahdollista lähteä myös pidempään vaihtoon. Lisätietoja antaa kansainvälisten asioiden suunnittelija (puh , education@utu.fi) Jatko-opintoja ulkomailla rahoittaa lähinnä Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO (Centre for International Mobility, OPINTOJEN RAHOITTAMINEN Jatko-opintoja on mahdollista suorittaa ansiotyön ohella. Valtakunnallisten periaatteiden mukaisesti tohtorikoulutuksessa pyritään kuitenkin kohti intensiivistä ja lähes päätoimista työskentelyä. Päätoimisen tai lähes päätoimisen jatko-opiskelun rahoittamiseksi on useita vaihtoehtoja. Tohtorikoulutuspaikat tiedekunnan laitoksilla Yliopiston tohtorikoulutettavien työsuhteiset paikat ovat jatkokoulutuspaikkoja, joihin opiskelija valitaan pääsääntöisesti nelivuotiskaudeksi. Jatko-opiskeluvelvollisuuden lisäksi tohtorikoulutuspaikkoihin voi sisältyä opetus- ja laitostehtäviä. Tietoa Turun yliopistossa avoimena olevista tehtävistä löytyy yliopiston sivuilta: Tohtorikoulutuspaikat tohtoriohjelmissa UTUGSin tohtoriohjelmille myönnetään vuosittain palkallisia tutkijankoulutuspaikkoja vuotiset paikat ovat avoimessa haussa syksyisin elo syyskuussa. Projektirahoitus Jatko-opiskelija voi pyrkiä tutkijaksi johonkin tutkimusprojektiin, jolloin väitöskirjan tulee liittyä kiinteästi kyseisen projektin aihepiiriin. Apurahat Useat säätiöt ja muut yhteisöt tukevat tieteellistä tutkimusta jakamalla apurahoja myös jatkoopiskelijoille. Aurora-tietokannasta voit etsiä tieteen, taiteen ja kulttuurin rahoitusmahdollisuuksia. Tietokanta sisältää rahoittajia Suomesta sekä ulkomaisia rahoittajia, joiden rahoitusta suomalaisten tai Suomessa asuvien on mahdollista hakea. Tietokanta löytyy osoitteesta 22

23 Jatko-opintojen ohjaajat sekä tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija avustavat apurahahakemusten laadinnassa. Ohjaajilta voi myös pyytää suosituksia hakemusten liitteeksi. Opintotuki Tieteellisen jatkotutkinnon suorittamiseen on mahdollista saada opintotukea. Opintotuen saajalta edellytetään, että hän suorittaa opintoja säännöllisesti ja että opiskelu on päätoimista. Opintotuki on verotettavaa tuloa, ja sen määrään vaikuttavat opiskelijan muut tulot. Lisätietoja opintotuesta saa opiskelijapalveluista (puh , tai , ja Kelan www-sivuilta: Aikuiskoulutustuki Aikuiskoulutustuen hakijalla pitää olla vähintään 5 vuoden työhistoria. Hakijan tulee olla koulutuksen vuoksi palkattomalla opintovapaalla (tai sitä vastaavalla virkavapaalla). Tuen saaminen edellyttää aina voimassa olevaa työ- tai virkasuhdetta tuettavan koulutuksen aikana, ja hakijalla tulee olla vähintään vuoden kestänyt työsuhde samaan työnantajaan. Ks. lisätietoja ja 6 LISENSIAATIN TUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA (The Degree of Licentiate of Philosophy (Education)) Opiskelijoiden, jotka ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineenaan kasvatustieteellinen aine (kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka, käsityökasvatus, varhaiskasvatustiede, mediakasvatus), tulee suorittaa jatko-opintojen aikana aineopintotasoiset opinnot soveltuvasta sivuaineesta, jos niitä ei ole suoritettu aikaisemmin. Sivuaine on edellytyksenä lisensiaatin tutkinnon suorittamiselle, mutta ei jatkotutkintoon kuuluva suoritus. Sivuainevaatimus ei koske välisenä aikana koulutukseen hyväksyttyjä opiskelijoita. Opiskelijan osasuoritukset eivät vanhene, mutta jatko-opintoja suoritetaan aina voimassa olevan opetussuunnitelman mukaan. Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan elokuun alusta. Ammatillisen lisensiaatin tutkinnon suoritusmahdollisuus on päättynyt kasvatustieteiden tiedekunnassa KASVATUSTIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON SISÄLTÄMÄT OPINTOJAKSOT TRI 2 Yleiset asiantuntijuustaidot 5 op TRI 3A Metodologiset ja metodiset sekä tieteellisen kirjoittamisen opinnot 20 op TRI 3B Tieteelliset seminaarit ja kongressit 5 op 23

24 TRI 3C Tieteenteorian opinnot ja oman tutkimusalan sisältöopinnot LIS 1 Lisensiaatintutkimus 10 op 80 op Kokonaisopintopistemäärä 120 op Opintojaksojen TRI 2, TRI 3A, TRI 3B ja TRI 3C opetussuunnitelmat löytyvät tohtorintutkinnon opetussuunnitelman yhteydestä luvusta 3.1. Niiltä opiskelijoilta, jotka eivät ole suorittaneet syventäviä opintoja kasvatustieteellisessä aineessa, voidaan vaatia täydentäviä opintoja. Näitä opintoja ei voi sisällyttää jatkotutkintoon. LIS 1 Lisensiaatintutkimus Laajuus: 80 op OPSU-koodi:KAJA/KUJA/LUJA6007 Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen oman ohjaajan seminaari-istuntoihin ja väliraporttien esittäminen omasta työstä sekä lisensiaatintutkimuksen laatiminen. Seminaareissa esitellään tutkimustyön etenemistä, ja niihin tulee osallistua vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. Opiskelijan tulee alustaa sovituin väliajoin jatkokoulutusseminaarissa oman tutkimuksensa etenemisestä. HUOM! Oman ohjaajan seminaareja ei kerätä luento- ja seminaaripassiin vaan opiskelija itse pitää osallistumisestaan kirjaa. Lisensiaatintutkimusta koskevat ohjeet ja määräykset ks. luku 7. 7 LISENSIAATINTUTKIMUSTA KOSKEVIA OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen välivaiheena ennen tohtorin tutkintoa on mahdollista, mutta lisensiaatintutkimus ei ole pakollinen tohtorin tutkintoon tähtääville. Nykyisin suositellaan tohtoritutkinnon suoraan tekemistä. Lisensiaatintutkimus on tavallisesti monografia. Opiskelija, joka on valmistelemassa artikkelimuotoista väitöskirjaa voi halutessaan irrottaa tästä osan lisensiaatintutkimukseksi siinä vaiheessa kun hänellä on yksi referee-tasoinen julkaisu ja toinen lähetetty referee-kierrokselle. Artikkelien lisäksi lisensiaatintutkimuksen tulee sisältää johdantoosa, jossa koko tutkimuksen eri osien viitekehystä esitellään. Jatko-opiskelijan velvollisuus on huolehtia siitä, että lisensiaatintutkimuksen kieli on julkaisukelpoista, kun työ on muutoin lopullisessa asussaan. Julkaisukelpoisen tason saavuttaminen vieraskielisessä tieteellisessä tekstissä edellyttää lähes aina kielentarkastusta. Kasvatustieteiden tiedekunta myöntää apurahoja vieraskielisen väitöskirja-artikkelin, yhteenvedon tai monografian kielentarkastuskuluihin. Kun ohjaajat ovat ensin tarkastaneet, että työ täyttää lisensiaatintutkimuksen vaatimukset, opiskelija voi ohjaajien luvalla kansittaa työn. Kansitettu työ toimitetaan tiedekunnan jatkokoulutusasioita hoitavalle tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle neljänä kappaleena, joista 24