Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen vaikutusten arviointi ja ekotehokkuusvertailu

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Konsernihallinto Kaupunkiympäristön kehittäminen Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen vaikutusten arviointi ja ekotehokkuusvertailu WSP Finland Oy Heikkiläntie 7, FI HELSINKI / 135

2 1 / 135

3 Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen vaikutusten arviointi ja vertailu Ekotehokkuus - liite Työryhmä: Tampereen kaupunki Lotta Kauppila Ritva Kangasniemi Anna-Maria Niilo-Rämä Pia Hastio WSP Finland Oy Marjo Saukkonen Jani Päivänen Katriina Nyman Reetta Putkonen Suvi Järvinen Olavi Raunio Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Rauno Yrjölä Teemu Virtanen 2 / 135

4 TIIVISTELMÄ Kolmessa alueelle laaditussa osayleiskaavan luonnosvaihtoehdoissa on tutkittu mahdollisuuksia osoittaa Ojalaan uusi asuntoalue ja täydennysrakentamista. Kaava-alueen pohjoisosassa on tutkittu teollisuus- ja työpaikkatoimintojen sijoittamista alueelle. Kaavatyöllä pyritään ratkaisemaan alueen maankäyttö kokonaisuutena alueen arvot säilyttäen. Tässä työssä arvioitiin kolmen eri osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen vaikutukset sekä vertailtiin vaihtoehtoja toisiinsa. Luonnosvaihtoehtojen välillä ei ollut havaittavissa merkittäviä eroavaisuuksia. Kaikissa vaihtoehdoissa Ojala suuntautuu poispäin olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta: ydinalueen rakentamisen painopiste suuntautuu kohti Lamminrahkaa ja Kangasalan rajaa, pois Aitolahdentieltä. Tämä heijastuu alhaiseen asukastiheyteen ja aluetehokkuuteen, mikä nostaa alueen toteuttamiskustannuksia. Työpaikka-alueet jäävät erilleen pohjoisosaan, ja maankäyttö on melko yksipuolista kaikissa vaihtoehdoissa. Yhtään vaihtoehtoa ei siis voida pitää erityisen hyvänä yhdyskuntarakenteen, ekotehokkuuden, asumisviihtyvyyden tai liikenteen kannalta. Toisaalta nykyisten asukkaiden joukkoliikenne- ja lähipalvelut paranevat. Havaituista eroista tärkeimmät liittyvät liikenneverkkoon, rakentamisen tehokkuuteen, palvelujen järjestämiseen ja luontoarvojen säilyttämiseen. Vaihtoehto A:ssa alue muuttuu tiiviiksi ja esikaupunkimaiseksi. Ojalaan syntyy selkeä keskustaalue, joka sijoittuu edullisesti suhteessa Lamminrahkaan. Väestö tulisi olemaan vaihtoehdoista monipuolisin. Tässä vaihtoehdossa on joukkoliikenteen kannalta paras yhdyskuntarakenne ja asukasmäärä. Eniten liikennettä syntyy vaihtoehdon A mukaisella maankäytöllä. Ulkoilureitit siirtyvät vaihtoehdoista eniten rakennettuun ympäristöön. Luonnonsuojelun kannalta vaihtoehto A on huonoin. Tämä vaihtoehto on ekotehokkuudeltaan parhain, muttei kuitenkaan yllä lähelle tasoa, jota ekotehokkuus voisi olla. Vaihtoehto B:n ydinalue tarjoaa parhaat synergiaedut, mikäli Lamminrahkan keskusta ei sijoitu luoteeseen vaan kaakkoisosaan. Vaihtoehdossa on selkein ja yksinkertaisin katuverkko. Tämä vaihtoehto synnyttää vähiten liikennettä. Vaihtoehto on parhain Halimasjärven luontoarvojen kannalta. Vaihtoehto C:ssä pyritään säilyttämään alueen kylämäistä luonnetta. Vaihtoehto mahdollistaa toiminnoiltaan monipuolisimman ydinalueen, johon voi sijoittua pienyrityksiä ja muita työpaikkoja asutuksen sekaan. Toisaalta vaihtoehto C on huonoin ekotehokkuudeltaan eikä siihen välttämättä synny selkeää palvelukeskustaa. Tässä vaihtoehdossa on myös hankalin toteuttaa joukkoliikenteen hyvä palvelutaso. Lähipalvelut sijaitsevat liikenteellisesti kauimpana Lamminrahkan keskustasta. Ulkoilureitit säilyvät luonnonläheisimmässä ympäristössä. Vaihtoehto on paras Halimasjärven valuma-alueen ja luontotyyppien suojelun kannalta. Ojalan alueen toteuttaminen nojaa vahvasti Lamminrahkan ja Nurmi-Sorilan suunnitteluun. Koska näiden alueiden suunnitteluaikataulu on melko yhtenäinen Ojalan kanssa, tulisi palvelut, liikennejärjestelmä ja asutuksen painopisteet suunnitella kokonaisuutena. Harkitsemalla uudelleen yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, palveluihin ja työpaikkoihin liittyviä ratkaisuja voidaan tuottaa laadukkaampaa ja ekotehokkaampaa asuinympäristöä luontoarvot huomioiden. 3 / 135

5 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Taustaa Tavoitteet ORGANISAATIO OSAYLEISKAAVAN LUONNOSVAIHTOEHDOT OSAYLEISKAAVA-ALUEEN SIJAINTI OSAYLEISKAAVAN LUONNOSVAIHTOEHTOJEN YLEISKUVAUS Lähtökohdat Mitoitus Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Palvelut Viherpalvelut Luonto Kulttuurihistoria Ympäristönsuojelu Hulevedet Toteutuksen ajoitus VAIHTOEHDOT Vaihtoehto A KUKKULA Vaihtoehto B NAUHA Vaihtoehto C KYLÄ VAIKUTUSALUEEN RAJAUS VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN Kaava-alueen lähtökohdat ja reunaehdot Aluerakenteen eheys: tavoitteet Kaavavaihtoehtojen luoma yhdyskuntarakenne Yhteenveto ja suositukset LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Lähtökohdat ja tavoitteet Liikenneverkot ja liikennetuotos Joukkoliikenne Liikenteen toimivuus Liikenneturvallisuus Suositukset Yhteenveto VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN Lähtökohdat ja tavoitteet Alueen luonne, imago ja alueidentiteetti Eri väestöryhmät ja asuminen Lähipalvelut Virkistys ja vapaa-ajan toiminnot Melulle altistuminen Suositukset / 135

6 4.3.8 Yhteenveto VAIKUTUKSET MAISEMAAN, KAUPUNKIKUVAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Lähtökohdat ja tavoitteet Maisema- ja kaupunkikuva Rakennettu ympäristö Kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Suositukset Yhteenveto VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN, VETEEN, ILMAAN JA ILMASTOON Lähtökohdat ja tavoitteet Maa- ja kallioperä Maaperän haitta-aineet Pohja- ja pintavedet Pienilmasto Ilmanlaatu Suositukset Yhteenveto VAIKUTUKSET KASVI- JA ELÄINLAJEIHIN, LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN JA LUONNONVAROIHIN Lähtökohdat ja tavoitteet Nykytila Vaihtoehtojen vaikutukset Suositukset Yhteenveto VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN Lähtökohdat ja tavoitteet Rakennettavuus Liikenneverkko, yhdyskuntatekninen huolto, virkistysalueet ja julkiset palvelut Yhteenveto RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET Lähtökohdat ja tavoitteet Vaihtoehtojen vaikutukset Suositukset Yhteenveto EKOTEHOKKUUS Johdanto Hiilijalanjälkitarkastelun vaikuttimet yhdellä mittatikulla Suosituksia VAIHTOEHTOJEN VERTAILU TARKASTELTAVIEN LUONNOSTEN VAIKUTUSTEN PÄÄASIALLISET EROT ARVIOINTI KAAVAN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA Nykyisen asutuksen huomioonottaminen Maiseman ja kulttuurihistorian erityispiirteiden huomioonottaminen Sosiaalinen kestävyys, riittävät palvelut Rakenteen eheys ja kytkennät ympäröiviin alueisiin Joukkoliikenteen palvelutaso Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset Seudullinen virkistysreitti ja virkistysalueet Ekologinen kestävyys ja luontoarvot / 135

7 5.2.9 Taloudellinen kestävyys Elinkeinoelämän toimintaedellytykset JOHTOPÄÄTÖKSET VAIHTOEHTOJEN EDUISTA JA HAITOISTA KESKEISIMMÄT VAIKUTUKSET YHTEENVETO SUOSITUKSISTA Kaikkia vaihtoehtoja koskevat suositukset Eri vaihtoehtoja koskevat suositukset LÄHTEET / 135

8 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen lähtökohdat Taustaa Ojalan alueen osayleiskaavatyö sisältyy kaupunginvaltuustossa hyväksyttyyn yleiskaavoitusohjelmaan vuosille Osayleiskaava laaditaan asemakaavoituksen pohjaksi. Keskeisenä perusteena Ojalan osayleiskaavan laatimiselle on Tampereen kaupungin kasvupaineet ja niitä seuraava uusien asuinalueiden tarve. Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi kokouksessaan (33 ) Ojalan osayleiskaavan linjaukset. Työn laatiminen käynnistettiin kaupunginhallituksen päätöksellä (329 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli yleisesti nähtävillä Alustavat kolme (3) luonnosvaihtoehtoa valmistuivat alkuvuodesta Ojalan osayleiskaava-alue on rajattu Tampereen kantakaupungin yleiskaavan ( ) ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen ulkopuolelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Ojalan osayleiskaavaehdotuksen Hyväksymispäätöksen jälkeen kaava-alueella tehtiin uusia liito-oravahavaintoja ja monien käsittelyvaiheiden jälkeen kaava palautettiin uudelleen valmisteluun. Vuosina Ojalan ja Kangasalan puolella sijaitsevan Lamminrahkan alueen maankäytön vaihtoehtoja selvitettiin yhteistyössä Kangasalan kunnan kanssa nk. Ojala-Lamminrahkan rakennesuunnittelutyön avulla. Vuonna 2006 työtä jatkettiin tutkimalla toteuttamisen vaihtoehtoja ja työssä päädyttiin kuntarajan siirtoon, joka lopulta toteutui vuoden 2009 alussa Tavoitteet Osayleiskaavatyön tavoitteena on ollut tutkia mahdollisuuksia osoittaa Ojalaan uusi asuntoalue sekä täydennysrakentamista ottaen huomioon nykyinen asutus ja alueen erityispiirteet. Valtatien 9 varressa tavoitteena on ollut tutkia teollisuus- ja työpaikkatoimintojen sijoittamista alueelle. Maankäyttöratkaisulla tulee turvata alueen asukkaille riittävät palvelut ja hyvä joukkoliikenteen palvelutaso. Näiden osalta on tutkittu Ojalan ja Kangasalan Lamminrahkan alueen mahdollisia yhteisiä palveluita. Vaikutusarvioinnin tavoitteena on ollut maankäyttö- ja rakennuslain (9 ) edellyttämällä tavalla selvittää osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Vaikutusten arvioinnin lisäksi on tavoitteena ollut vertailla vaihtoehtoja siten, että vertailu selventää osallisille eri vaihtoehtojen välisiä eroja sekä tuo esiin vaihtoehtojen erot osayleiskaavatyön tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi on arvioitu osayleiskaavatyön pohjana olleiden selvitysten riittävyys. 7 / 135

9 1.2 Organisaatio Työtä ohjasivat Tampereen kaupungin asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä, johon kuuluivat Lotta Kauppila, Pia Hastio, Ritva Kangasniemi ja Anna-Maria Niilo-Rämä. Tampereen kaupungilta myös Sisko Hiltunen, Juha-Pekka Häyrynen, Jukka Kyrölä, Katri Laihosalo, Kari Korte ja Mira Siren osallistuivat työhön. Vaikutusarvioinnin laatimisesta vastasi WSP Finland Oy:ssä Marjo Saukkonen (projektipäällikkö, maisemaan, kulttuuriympäristöihin ja virkistykseen kohdistuvat vaikutukset). Työryhmään kuuluivat lisäksi Jani Päivänen (apulaisprojektipäällikkö, sosiaaliset vaikutukset), Katriina Nyman (yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset), Reetta Putkonen (liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset) ja Suvi Järvinen (sosiaaliset vaikutukset). Projektisihteerinä toimi Suvi Järvinen. Muita WSP Finlandin asiantuntijoita olivat Veli-Markku Uski ja Olavi Raunio. Luontoon kohdistuvia vaikutuksia arvioivat Rauno Yrjölä ja Teemu Virtanen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:stä. Varsinaisen vaikutusarvioinnin lisäksi työhön sisältyy ekotehokkuusselvitys, joka on tämän raportin liitteenä ja josta vastasi Olavi Raunio WSP Finland Oy:stä. Ekotehokkuustyöryhmään kuuluivat myös Katriina Nyman ja Reetta Putkonen. 8 / 135

10 2 OSAYLEISKAAVAN LUONNOSVAIHTOEHDOT 2.1 Osayleiskaava-alueen sijainti Ojalan osayleiskaava-alue sijaitsee kantakaupungin koillisosassa, Tampereen ja Kangasalan rajalla. Alueen lounaiskulma (VT 12 ja Orimuskadun liittymä) on liikenteellisesti n. 8,5 kilometrin ja linnuntietä n. 7,5 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta. Alla olevassa kuvassa 1 on kuvattu Ojalan sijainti suhteessa Tampereen keskusta-alueeseen. Kuva 1. Ojalan sijainti laajemmin. (Lähde: Tampereen kaupunki 2010a) 9 / 135

11 Vastaavasti alueen koilliskulmasta Tarastenjärven eritasoliittymästä etäisyys keskustaan on liikenteellisesti 13 km ja linnuntietä 11,5 km. Kaava-alueen pinta-ala on noin 7 km 2. Pohjoisessa kaavaalue rajautuu Jyväskylään johtavaan valtatiehen 9, lännessä Aitolahdentiehen, Kumpulan ja Atalan kaupunginosien pientaloalueisiin sekä Halimasjärven luonnonsuojelualueeseen, etelässä Linnainmaan ja Holvastin kaupunginosien väliseen Orimuskatuun, Hussanpuiston ulkoilureittiin ja Lahteen johtavaan valtatiehen 12 sekä idässä Kangasalan kunnan rajaan. Kuva 2. Osayleiskaava-alueen rajaus. (Lähde: Tampereen kaupunki 2010a) Osayleiskaava-alue on pääosin rakentamatonta ja sen etelä- ja keskiosat ovat suurimmaksi osaksi metsää ja suota. Alueella on yhteensä noin 800 asukasta. Asutus on sijoittunut osayleiskaavaalueen pohjoisosaan, Maurinkylään, Ojalankylään ja Holvastiin. Tampereen korkeimpiin kohtiin lukeutuvassa Aitovuoressa on Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskus ja muita puolustusvoimien toimintoja. Pohjois-Hämeen Ampujien ampumarata on Maurinkylän itäpuolella. Koillisosassa on pohjois-etelä -suuntainen, noin 80 m leveä johtoalue, jolla kulkevat rinnakkain 110 kv:n ja 400 kv:n voimalinjat. Osayleiskaava-alueen eteläosassa Petäjässuon pohjoispuolella kulkee itä-länsi -suuntainen 110 kv:n sähkölinja. Osayleiskaava-alueen kaakkoisin alue, 156 ha, liitettiin vuoden 2009 alussa Kangasalan kunnasta Tampereen kaupunkiin valtiovarainministeriön päätöksellä VMP 480/ / 135

12 2.2 Osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen yleiskuvaus Lähtökohdat Kaikkien Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen yhteisenä lähtökohtana ovat olleet Pirkanmaan 1. maakuntakaava ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Myös vireillä olevat Nurmi-Sorilan, Tarastenjärven ja Kangasalan Ruutanan osayleiskaavat on huomioitu alueen liittymisessä ympäristöön kaikissa vaihtoehdoissa. Osayleiskaavavaihtoehdoissa rakentamisen painopiste sijoittuu Halimasjärvenojan- Lamminrahkansuon sekä Olkahisenlahden jatkeena olevan murroslaakson väliselle alueelle. Lännessä rakentamisen sijoittamista rajoittavat luontoarvot, pohjois-eteläsuuntainen ulkoilureitti sekä Ojalankylän nykyinen asutus. Luonnosvaihtoehdoissa eroja on haettu mm. palvelutoimintojen sijoittumisella, kokoojateiden linjaamisella ja eri rakentamisvolyymein. Aitovuoren pohjoispuolelle on kaikissa vaihtoehdoissa esitetty teollisuus- ja työpaikkatoimintoja, joiden määrä vaihtelee vaihtoehdoittain. Aitovuoren toiminnot, Puolustusvoimat ja Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskus, sekä ampumarata on säilytetty. Ampumaradan eteläpuoli on jätetty rakentamisen ulkopuolelle melualueena. Aitolahdentien varressa nykyisten asuinalueiden täydentämistä on tutkittu eriluonteisilla rakentamistavoilla, mutta kaikissa vaihtoehdoissa Maurinkylä on säilytetty pientalovaltaisena. Risson rakentaminen on pääosin ratkaistu äskettäin vahvistuneen asemakaavan myötä. Holvastin asuinkerrostaloalue kaava-alueen eteläosassa on säilytetty nykyisellään. Alueen keskeiset luonto- ja virkistysarvot sekä arkeologiset kohteet on huomioitu kaikissa vaihtoehdoissa. Koska Kangasalan Lamminrahkan suunnittelua ei ole varsinaisesti käynnistetty, jää aluerakenteiden liittyminen sekä liikenneyhteyksien linjaaminen ratkaisematta luonnosvaihtoehdoissa. Joukkoliikenteen osalta kaikissa vaihtoehdoissa on lähtökohtana Risson, Lamminrahkan ja Ojalan yhdistävä joukkoliikennelinja Mitoitus Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2030 Ojalan alueelle on esitetty 4000 uutta asukasta ja Tampereen puolelle Kangasalan Lamminrahkaan liittyvälle alueelle 2000 uutta asukasta, joista Risson asemakaava-alueelle tulee sijoittumaan vajaat 1000 asukasta. Ojalan ydinalueelle on osayleiskaavan luonnosvaihtoehdoissa sijoitettu asukasta. Kokonaisuudessaan alueelle sijoittuu asukasta, joista nykyisiä asukkaita on 800. Työpaikkoja muodostuu teollisuus- ja työpaikka-alueille yhteensä Lisäksi ydinalueen lähipalvelut työllistävät noin 50 henkilöä ja Aitovuoren alueen toiminnot noin 100 henkilöä. Virkistysalueita on eri luonnosvaihtoehdoissa m² asukasta kohden. Kun virkistysalueisiin lasketaan mukaan maa- ja metsätalousvaltaiset alueet sekä Väljässuon suojaviheralue, on rakentamattomaksi jääviä viheralueita m² asukasta kohden. 11 / 135

13 Taulukko 1. Asuminen. Taulukko 2. Työpaikat. Osayleiskaavaluonnosten mitoitus perustuu seuraaviin asumista ja työpaikkoja koskeviin taulukoihin: Käyttötarkoitus tehokkuus k-m² asukasta/asunto k-m²/asukas Alue- Asuntokoko Perhekuntakoko Asumisväljyys Asukkaita/ha AK 0,3 80 1, A-5 0, ,1 52,4 50 AP 0, , AP-1 0, ,0 66,7 20 Käyttötarkoitus tehokkuus k-m²/työp. Alue- Työpaikat Työpaikkoja/ha TP-9 0, TY-3 0, TY-5 0, Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Kulku Ojalan ydinalueelle tapahtuu alkuvaiheessa ennen Lamminrahkan rakentamista Aitolahdentien kautta. Myöhemmin, mikäli Kangasalan kunnan kanssa yhteistyössä siihen päädytään, on mahdollista liittää alue Lamminrahkan kautta myös valtatiehen 12. Lintukalliontielle ja Haapakorven alueelle kulku on osoitettu Tarastenjärventieltä eritasoliittymän läheisyydestä, koska nykyinen Lintukalliontie halutaan rauhoittaa valtatien 9 läheisyydessä ulkoilukäyttöön. Risson alueelle kulku tapahtuu lännestä Orimuskadun ja Rissonkadun kautta. Rissonkatua on luonnosvaihtoehdoissa jatkettu itään Lamminrahkan alueelle. Luonnosvaihtoehdoissa on huomioitu valtatien 9 eritasoliittymien aluevaraussuunnitelmat. Valtatien 12 eritasoliittymää eikä sen sijaintia ole ratkaistu Lamminrahkan kohdalla. Joukkoliikenteen osalta Ojalan rakentaminen vaatii uusia linjoja tai nykyisten linjojen jatkamista alueelle. Kaikissa vaihtoehdoissa on haettu ratkaisu Risson, Lamminrahkan ja Ojalan ydinalueen yhdistävään joukkoliikennelinjaan. Koska alkuvaiheessa hyödynnetään ainoastaan Tampereen palvelutarjontaa, on vaihtoehdoissa huomioitu yhteys ydinalueelta Aitolahdentien suuntaan, jonka varteen on yli 0,5 km matkaa lähimmältäkin ydinalueen uusilta asuinalueilta. Myös yhteys Nurmi- Sorilan tulevaan aluekeskukseen on huomioitu. Tampereen keskustasta Ruutanaan suuntautuvat joukkoliikennelinjat palvelevat pohjoisosassa Haapakorven työpaikka-alueita. Luonnosvaihtoehdoissa alle 0,3 km:n etäisyydelle joukkoliikenneväylistä sijoittuu % alueen asukkaista. Kävelyn ja pyöräilyn osalta kaikissa vaihtoehdoissa on lähtökohtana sujuvat yhteydet Ojalasta Olkahisten ja Atalan kouluille sekä Lamminrahkaan. Seudulliset kevyenliikenteen yhteydet sijoittuvat Aitolahdentien ja Tarastenjärventien laitaan. Pohjoisosassa Haapakorven työpaikka-alueelta on esitetty kevyenliikenteen yhteystarve Aitolahdentielle. Vesihuollon runkoyhteys Rusko-Nurmi-Sorila on otettu huomioon tehdyn yleissuunnitelman mukaisesti. Luonnosvaihtoehtoihin on alustavasti tehty vesihuollon runkosuunnitelma yhteistyössä Tam- 12 / 135

14 pereen Veden kanssa. Suunniteltu vesihuoltoverkosto liittyy Rusko-Nurmi-Sorila -runkolinjaan vaihtoehdoissa A ja B kolmessa kohdassa ja vaihtoehdossa C kahdessa kohdassa. Aitolahdentien läheisyydessä olevat alueet sekä vaihtoehdoissa A ja C Kumpulan itäpuolella oleva alue on liitettävissä olemassa olevaan vesihuoltoverkostoon. Haapakorven alueen vesihuolto on liitettävissä olemassa olevaan vesihuoltoverkostoon valtatien 9 pohjoispuolella Kaitavedentien ja Lintukalliontien liittymässä. Nykyiset kv:n voimalinjat on esitetty kaavakartoilla Palvelut Kangasalan kanssa on tutkittu mahdollisuuksia järjestää mm. yhteisiä koulu- ja terveyspalveluita. Ojalan alueelle ei tule sijoittumaan mittavia julkisia palveluja, koska asukasmäärä jää pieneksi. Alueen lähipalvelut, kuten päiväkoti, lähikauppa ja kaupunginosapuisto, sijoittuvat ydinalueen keskustaan. Ojalan ydinalueelle arvioidaan toteutuvan vuoteen 2020 mennessä peruspalveluista päiväkoti, 0-2- luokkien koulu sekä hyvinvointineuvola. Jo kolmannelta luokalta alkaen alakoululaiset kävisivät Lamminrahkan tulevassa koulussa. Muun muassa nuorisotila, kirjasto ja sisäliikuntapaikat olisivat Linnainmaalla tai Lamminrahkassa. Lähin yläkoulu on Linnainmaalla, mutta kunkin oppilaan yläkoulu määräytyy alakoulun koulupolun mukaan osa siirtyy myös Kämmenniemen ja Tammerkosken kouluihin. Näistä Linnainmaa on Ojalan kaava-alueen asukkaiden kannalta auto- tai bussikyydin takana, Lamminrahka kävely- tai pyöräilyetäisyydellä. Koilliskeskukseen, jossa on mm. terveydenhuolto- ja suuremmat kaupalliset palvelut, on ydinalueelta etäisyyttä 3-5 km. Nurmi-Sorilaan tulevaan aluekeskukseen on matkaa alle 4 km Viherpalvelut Nykyiset toimivat viherpalvelut, kuten pelikentät ja leikkipuistot, sijoittuvat lähimmillään Ojalan ydinalueen lounaispuolelle Kumpulan kaupunginosapuistoon ja Maurinkylän länsipuolelle Olkahisen koulun pihalle ja siitä pohjoiseen sijaitsevaan Pitkäniitynpuistoon. Pitkäniitynpuistoon kuljettaessa joudutaan ylittämään Aitolahdentie. Lisärakentamisen osoittaminen pohjoisosaan Aitolahdentien itäpuolelle vaatii nykyistä turvallisempaa tienylitysratkaisua. Olkahisessa Aitolahdentiehen rajautuvaa Nivarinpuistoa on esitetty poistettavaksi Viheralueohjelman leikkipaikat - selvityksessä. Luonnosvaihtoehdoissa on keskeinen etelä-pohjoissuuntainen vihervyöhyke pyritty jättämään niin laajaksi, että ko. aluepuistolla on edellytykset säilyä metsäisenä virkistysalueena. Keskiakselilta itään päin Kangasalan rajalle suuntautuvien vihervyöhykkeiden leveys vaihtelee ja tulee sijoittumaan enemmän rakennettuun ympäristöön. Viherpalveluiden saavutettavuus on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon kaikissa luonnosvaihtoehdoissa. Keskusta-alueen tuntumaan on esitetty kaikissa vaihtoehdoissa kaupunginosapuistoa, josta osa on luonnonmukaista taajamametsää ja osa rakennettua, toiminnallisia elementtejä kuten leikki-, kuntoilu- ja pelitoimintoja sisältävää puistoa. Kaupunginosapuiston etäisyys suurimmasta osasta ydinaluetta on alle 500 metriä. Kaupunginosapuiston sisällä on alueen kevyen liikenteen yhteyksien lisäksi puistokäytäviä. Luonnosvaihtoehtojen alustavissa vihersuunnitelmissa on esitetty asutukseen tukeutuville lähivirkistysalueille kahta korttelipuistoa, jotka ovat leikkiä ja oleskelua varten varustettuja toiminnallisia lähipuistoja. Etäisyys asutuksesta korttelipuistoon on pääsääntöisesti alle 300 metriä. Koirapuisto on kaikissa vaihtoehdoissa esitetty Lamminrahkansuon läheisyyteen. 13 / 135

15 Luonnosvaihtoehdoissa on alustavasti suunniteltu kevyenliikenteen pääreitit sekä ulkoilu- ja latureitit. Nykyinen pohjois-eteläsuuntainen ulkoilureitti on säilytetty, ja yhteydet Kangasalan Kaarinanpolulle sekä Teiskon suuntaan on huomioitu suunnittelussa. Olkahisenlahden ranta on saavutettavissa Aitolahdentien kevyen liikenteen alikulkujen kautta (Kumpulan pohjoispuoli ja Olkahisten koulu). Pääulkoilureitit toteutetaan yhtenäisinä, ja risteäminen katujen kanssa eri tasossa. Kaupin- Halimasjärven-Lamminrahkan-Kangasalan keskustan välinen viheryhteys vaatii vaihtoehdoissa jatkosuunnittelua yhteistyössä Kangasalan kanssa etenkin vaihtoehdossa A. Aitovuoren Puolustusvoimien alue säilyy maisemassa viheralueena, mutta kulku alueella on nykyiselläänkin rajoitettua Luonto Liito-oravan, lepakon ja metsäluonnon osalta erityisen tärkeät elinympäristöt, Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa esitetyt keskeiset ekologiset yhteydet ja Halimasjärven luonnonsuojelualueen suunniteltu laajennusalue on jätetty pääosin rakentamisen ulkopuolelle Kulttuurihistoria Historiallisen ajan muinaisjäännökset (rajakivet) on esitetty kaavaluonnoksissa. Lintukalliontien linjaus säilyy osana katu- ja kevyenliikenteen verkostoa. Mossin rata sijoittuu rakennettavaksi osoitetulle alueelle, mutta on tarkemmassa suunnittelussa mahdollista säilyttää esim. osana ulkoilureitistöä Ympäristönsuojelu Luonnosvaihtoehdoissa on esitetty meluntorjuntatarve -merkinnällä alueet, joilla liikenne- tai ampumaratamelu ylittää ohjearvot. Näiden lisäksi uusien pääkokoojakatujen varsilla meluntorjuntatarve tulee tutkia jatkosuunnittelussa. Aitovuoressa Puolustusvoimien, Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen ja tutka-aseman toiminta on turvattava. Alueen ydintoiminnot sijaitsevat aidatulla alueella. Antennien keilat eivät yleensä osu vaakalinjan alapuolelle eivätkä siten aiheuta turvallisuusongelmia, mutta lähialueen rakentamisessa tulee välttää suuria heijastavia pintoja Hulevedet Hulevesien käsittely vaatii rakennettavilla alueilla toimenpiteitä kaikissa vaihtoehdoissa. Hulevesien hallinnan kannalta merkittävin alue (vaatimustaso 1) on Haapakorven alueella, josta hulevedet valuvat valtatien 9 pohjoispuolelle tummaverkkoperhosten esiintymisalueille. Haapakorven alueella virtaamaa viivyttävät toimenpiteet ovat perusteltuja. Halimasjärven luonnonsuojelualueen valumaalueella (vaatimustaso 2 ja 2+) toimenpiteiksi on esitetty luonnontilan säilyttämistä tai hulevesien imeyttämistä. Ydinalueella (vaatimustaso 3) tulee varmistaa alapuolisten purkureittien kapasiteetti, mikä edellyttää alueellisten hulevesilammikoiden ja -kosteikkojen rakentamista ja sälyttämistä. Suunnittelualueen eteläosassa ja Aitovuoren eritasoliittymän läheisyydessä (vaatimustaso 4) korostuu luontaiseen imeytymiseen tähtäävät toimenpiteet Toteutuksen ajoitus Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on esitetty Ojalan alueen osalta asukasmäärän lisäykseksi vuoteen 2019 mennessä 4000 asukasta ja Tampereen puolelle Kangasalan Lammin- 14 / 135

16 rahkaan liittyvän alueen (Risso ja lähialueet) osalta 2000 asukasta. Tampereen kaupungin pitkän tähtäimen suunnitelmassa vuosille Ojalan toteuttaminen on ajoitettu vuosille Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa Kangasalan Lamminrahkan rakentamisen aloitus on ajoitettu vuodelle Lamminrahkan asuntoalueen rakentaminen valmiiksi edellyttää uuden eritasoliittymän rakentamista valtatielle 12. Ojalan ydinalueen toteuttamisen kannalta keskeistä on vesihuollon runkolinjan linjaus ja sen rakentamisaikataulu. Ennen sitä voidaan toteuttaa vain pieniä, Aitolahdentiehen rajoittuvia alueita sekä Risson ja Haapakorven alueet. Ydinalueella vaihtoehdoissa A rakentaminen tulisi aloittaa keskeisiltä asuinkerrostalovaltaisilta alueilta ja sen jälkeen laajentaa rakentamista pientalovaltaisille alueille, vaihtoehdossa B pohjoisosan pientalovaltaisilta alueilta ja vaihtoehdossa C keskeisiltä pientalovaltaisilta alueilta. Palveluista joukkoliikenne tulee toteuttaa rakentamisen alkuvaihteessa, jotta asukkaat tottuisivat suosimaan julkista liikennettä yksityisautoilun sijaan. Ensimmäisessä vaiheessa alueen joukkoliikenne tulee hoitaa Aitolahdentien kautta, mutta jatkossa tavoitteena on Risson, Lamminrahkan ja Ojalan yhdistävä joukkoliikennelinja. Julkisissa palveluissa hyödynnetään alkuvaiheessa olemassa olevia palveluita. Päiväkoti lienee ensimmäisiä alueelle toteutettavia palveluita. 15 / 135

17 2.3 Vaihtoehdot Vaihtoehto A KUKKULA Yleiskuvaus Ratkaisun lähtökohtana on Ojalan lounaisosaan selänteelle sijoittuva kerrostalopainotteinen ydinalue, joka liittyy tiiviisti Lamminrahkan keskustaan. Mitoitus Luonnosvaihtoehdossa alueelle sijoittuu yhteensä 7300 asukasta ja 1400 työpaikkaa. Rakentamisalueita on osoitettu yhteensä noin 240 ha. Keskeiselle Ojalan alueelle sijoittuu noin 5400 asukasta, joista kerrostaloihin (AK-1) 35 %, rivitaloihin (AP) 48 % ja omakotitaloihin (AP-1) 17 %. Taulukko 3. Aluevarausten pinta-alat sekä pinta-alan prosentuaalinen osuus. KÄYTTÖ- TARKOITUS PINTA-ALA ha OSUUS % AK AP 62 9 AP TP TY TY VLL VLK ET 0 0 EA 17 2 EP EV 54 8 M MU katu 66 9 YHTEENSÄ Taulukko 4. Asuntojen ja asukkaiden määrä erityyppisillä rakentamisalueilla. ASUNTOJEN JA ASUKKAIDEN MÄÄRÄ Asunnot Asukkaat AK-1 -alueet AP -alueet AP-1 -alueet YHTEENSÄ Rakentamisen alueet Ydinalue lähipalveluineen sijaitsee Ojalan lounaisosassa, etäisyyttä Aitolahdentielle on noin 1,3 km ja Kangasalan rajalle noin 0,4 km. Keskusta on esitetty asuinkerrostalovaltaisena ja se sijoittuu itälänsisuuntaiselle selänteelle. Keskustan läheisyydessä, joukkoliikenneväylien varressa asuinalueet on esitetty rivitalovaltaisina ja reuna-alueilla erillispientalovaltaisina. Aitolahdentien varteen on esitetty asuinkerrostalovaltaista rakentamista olemassa olevaan joukkoliikennekäytävään tukeutuen. Olkahisenlahden jatkeella olevat nykyiset asuinalueet on osoitettu pientalovaltaisina. Risson itäpuolelle on kokoojakadun varteen esitetty asuinkerrostalovaltaista rakentamista ja pohjoisemmaksi kunnan rajalle Lamminrahkan keskustaan liittyvää rivitalovaltaista rakentamista. Työpaikka-alueet Työpaikka-alueita on osoitettu Tarastenjärven liittymän läheisyyteen ja Atalaan Orimuskadun ja Rissonkadun liittymään. Haapakorven alueelle on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuusalueita. Lintukalliontien varressa teollisuusrakentaminen ei saa häiritä asumista. 16 / 135

18 Liikenneratkaisut Pääasiallinen ajoneuvoliikenteen kulku alueelle tapahtuu Aitolahdentieltä uuden, eteläisemmän liittymän kautta. Liittymän läheisyydessä Aitolahdentien tasausta joudutaan näkemäalueen parantamiseksi tarkistamaan. Keskustasta haarautuu kokoojakadut etelään Lamminrahkaan ja pohjoiseen uusille asuinalueille. Ojalankyläntien linjausta on muutettu niin, että liittymä Aitolahdentielle tapahtuu Olkahittenperän kohdalla. Haapakorven alueelle kulku tapahtuu koillisesta Tarastenjärventieltä, kokoojakatu yhtyy Lintukalliontiehen Lintukalliontausta -katua pitkin. Kevyen liikenteen pääreitit kulkevat ydinalueella kokoojakatujen rinnalla. Aluerakenteen sisällä on pääreittejä tukevia kevyen liikenteen väyliä. Yhteyksiä Olkahisten koululle, Atalaan ja Lamminrahkan alueelle sijoittuu myös viheralueille. Joukkoliikenteen päälinja on suunniteltu Risson ja Lamminrahkan kautta Ojalan ydinalueelle ja edelleen pohjoisen asuinalueille. Joukkoliikenneyhteyden jatko pohjoisesta viheralueen läpi Aitolahdentielle on esitetty mahdollista Nurmi-Sorilaan jatkuvaa yhteyttä varten, joka on mahdollista toteuttaa myös katuraitiotienä. Täydentävä linja kulkee Rissonkadun, Lamminrahkan ja Ojalan ydinalueen kautta Aitolahdentielle. Alkuvaiheessa joukkoliikenneyhteys on suunniteltu Aitolahdentieltä kokoojakatua pitkin Ojalaan. Asukkaista noin 85 % sijoittuu enintään 300m etäisyydelle joukkoliikenneväylästä ja 96 % enintään 500m etäisyydelle. Virkistysalueet ja luonnonympäristö Ojalan kaupunginosapuisto pelikenttineen ja leikkipaikkoineen sijoittuu keskustaan Lamminrahkan suon viheralueen yhteyteen. Pienemmät korttelipuistot leikkipaikkoineen ovat pohjoisosan ja Risson asuinalueilla. Maurinkylän pohjoispuolen kerrostaloalueiden yhteyteen tarvitaan Aitolahdentien alikulku, jotta tien länsipuolella olevan Pitkäniitynpuiston saavutettavuus paranee. Leinolasta Maurinkylään kulkeva ulkoilureitti (myös latu) säilyy. Reitiltä on esitetty yhteyksiä itään Kaarinanpolun suuntaan Väljässuon, Olkahisenlahden jatkeen, keskustan ja Lamminrahkan suon kohdalta. Jatkosuunnittelussa ratkaistaan Kaupin suunnasta Kangasalle johtavan itä-länsisuuntaisen viheryhteyden sijainti, johon Kangasalan puoleisen osan rakentaminen vaikuttaa. Pohjoisosassa ulkoilureitti Kaarinanpolulta Teiskon suuntaan on esitetty Lintukalliontietä pitkin. Paikallista asutusta palveleva n. 3 km pituinen latu on esitetty rakentamisen ydinalueen pohjoispuolelle Väljässuon ympäristöön. Vaihtoehdossa on nykyinen metsäinen ulkoilualue Ojalan ydinalueen tuntumassa osoitettu tehokkaammin rakentamisalueeksi kuin muissa vaihtoehdoissa. Laajimmat viheralueet sijoittuvat Halimasjärven, Väljässuon ja Lamminrahkan suon ympäristöön sekä kunnan rajalle Kangasalan puoleisiin viheralueisiin liittyen. Haapakorven alueella vihervyöhyke erottaa Lintukalliontien alueen uudesta teollisuusalueesta. Väljässuon alue on osoitettu suojaviheralueeksi ampumaradalta ajoittain kantautuvan melun vuoksi. Virkistysalueita on 220 m 2 asukasta kohden. Kun virkistysalueiden lisäksi otetaan mukaan maa- ja metsätalousvaltaiset alueet sekä Väljässuon suojaviheralue, on rakentamattomaksi jääviä viheralueita 420 m 2 asukasta kohden. Luonnonolosuhteiltaan merkittävät alueet ja keskeiset ekologiset yhteydet sijoittuvat pääosin rakentamattomille alueille. III-luokan lepakkoalueet Haapakorvessa ja Halimasjärvenojan ympäristössä jäävät osin rakennettaville alueille. Samoin rakennettavilla alueilla huomioitaviksi jäävät ekologiset yhteydet Halimasjärvenojalta Lamminrahkan suolle, Ollinojalta Petäjässuolle, Aitolahdentien itäpuolella sekä Kangasalan Matkajärveltä Haapakorven kautta Olkahisiin. Hulevesien hallinnan osalta erityisesti Haapakorven ja Halimasjärven luonnonsuojelualueiden läheisyyteen sijoittuva mittava rakentaminen vaatii toimenpiteitä. 17 / 135

19 Kuva 3. Vaihtoehdon A kaavaluonnos. 18 / 135

20 2.3.2 Vaihtoehto B NAUHA Yleiskuvaus Ratkaisun lähtökohtana on nauhamainen taajama, jossa asuinkerrostalopainotteinen ydinalue sijoittuu Ojalan kaakkoisosaan Lamminrahkan suon pohjoispuolelle. Ydinalueelta kokoojakatu jatkuu etelään Lamminrahkan keskustaan. Ratkaisussa nykyisen pohjois-eteläsuuntaisen ulkoilureitin läheisyyteen ja Kumpulan koillispuolelle on jätetty laaja vihervyöhyke. Mitoitus Luonnosvaihtoehdossa alueelle sijoittuu yhteensä 6400 asukasta ja 800 työpaikkaa. Rakentamisalueita on osoitettu yhteensä noin 200 ha. Keskeiselle Ojalan alueelle sijoittuu 4900 asukasta, joista kerrostaloihin (AK-1) 37 %, rivitaloihin (AP) 43 % ja omakotitaloihin (AP-1) 20 %. Taulukko 5. Aluevarausten pinta-alat sekä pintaalan prosentuaalinen osuus. Taulukko 6. Asuntojen ja asukkaiden määrä erityyppisillä rakentamisalueilla. KÄYTTÖ- TARKOITUS PINTA-ALA ha OSUUS % AK AP 46 7 AP TP TY TY VLL VKL ET 0 0 EA 17 2 EP EV 3 1 SL M MU SE katu 66 9 YHTEENSÄ ASUNTOJEN JA ASUKKAIDEN MÄÄRÄ Asunnot Asukkaat AK- alueet AP-2 -alueet AP-3 -alueet YHTEENSÄ Rakentamisen alueet Ydinalue lähipalveluineen sijaitsee Ojalan kaakkoisosassa, etäisyyttä Aitolahdentielle on noin 1,8 km ja Kangasalan rajalle noin 0,5 km. Keskusta on esitetty asuinkerrostalovaltaisena ja se sijoittuu nauhamaisesti kokoojakadun varrelle. Keskustan ja joukkoliikenneväylien läheisyydessä asuinalueet on esitetty rivitalovaltaisina ja reuna-alueilla erillispientalovaltaisina. Aitolahdentien varteen on esitetty asuinkerrostalovaltaista rakentamista olemassa olevaan joukkoliikennekäytävään tukeutuen. Olkahisenlahden jatkeella olevat nykyiset asuinalueet on osoitettu pientalovaltaisina. Risson itäpuolelle on kokoojakadun varteen esitetty asuinkerrostalovaltaista rakentamista. Työpaikka-alueet Työpaikka-alueita on osoitettu Tarastenjärven liittymän läheisyyteen. Niiden lounaispuolelle kokoojakadun varteen on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuusalueita. Lintukalliontien varressa teollisuusrakentaminen ei saa häiritä asumista. Atalassa Orimuskadun ja Rissonkadun liittymässä oleva alue on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaksi teollisuusalueeksi. 19 / 135

21 Liikenneratkaisut Alueen pääkokoojakatu on linjattu Aitolahdentieltä Olkahittenperän kohdalta nykyistä metsäautotieyhteyttä myötäillen alueen läpi kohti Lamminrahkan keskustaa. Nykyinen liittymä Aitolahdentielle on siirretty liikenneturvallisuuden vuoksi Olkahittenperän kohdalle. Ydinalueelta on Lamminrahkan ja Risson suuntaan myös toinen yhteys, jolla läpiajo on vain joukkoliikenteelle. Kulku nykyiselle Ojalankylän alueelle on esitetty idästä kokoojakadulta. Haapakorven alueelle kulku tapahtuu koillisesta Tarastenjärventieltä, kokoojakatu yhtyy Lintukalliontiehen Lintukalliontausta -kadun liittymässä. Kevyen liikenteen pääreitit kulkevat ydinalueella kokoojakatujen rinnalla. Reitistöä täydentävät aluerakenteen sisäiset pääkokoojakadun suuntaiset väylät. Joukkoliikenteen päälinja on suunniteltu VT:n 12 ja Lamminrahkan kautta Ojalan ydinalueelle ja edelleen Aitolahdentielle (vaihtoyhteys Nurmi-Sorilaan). Täydentävä linja kulkee Rissonkadun ja Lamminrahkan kautta lounaasta ydinalueelle. Alkuvaiheessa joukkoliikenneyhteys on suunniteltu päälinjaa vastakkaiseen suuntaan Aitolahdentieltä Ojalaan. Asukkaista noin 92 % sijoittuu enintään 300m etäisyydelle joukkoliikenneväylästä ja lähes 100 % enintään 500m etäisyydelle. Virkistysalueet ja luonnonympäristö Ojalan kaupunginosapuisto pelikenttineen ja leikkipaikkoineen sijoittuu keskustaan Lamminrahkan suon viheralueeseen liittyen. Pienimuotoisemmat korttelipuistot leikkipaikkoineen sijoittuvat pohjoisosan ja Risson asuinalueille. Maurinkylän pohjoispuolelle osoitettujen asuinkerrostaloalueiden yhteyteen on tarvetta Aitolahdentien alikululle, jotta tien länsipuolella olevan Pitkäniitynpuiston viherpalveluiden saavutettavuus paranee. Leinolasta pohjoiseen Maurinkylään kulkeva ulkoilureitti säilyy (myös latu) ja sen läheisyyteen ei ole sijoitettu rakentamista. Reitiltä on esitetty yhteyksiä itään Kaarinanpolun suuntaan Väljässuon, Olkahisenlahden jatkeen, Ojalankylän eteläpuolisen painanteen ja Lamminrahkan suon kohdalta. Viheryhteys Kaupin suunnasta Kangasalle on esitetty Halimasjärvenojaa ja Lamminrahkan suoaluetta myötäillen. Pohjoisosassa ulkoilureitti Kaarinanpolulta Teiskon suuntaan on esitetty Lintukalliontietä ja sen koillispuolista viheraluetta pitkin. Paikallista asutusta palveleva noin 7 km pituinen latu kiertää rakentamisen ydinalueen osittain Kangasalan puoleista Kaarinanpolkua pitkin. Lisäksi Väljässuon eteläpuolelle Olkahisten koulun läheisyyteen on esitetty noin 1,5 km pituinen latu. Vaihtoehdossa laajimmat viheralueet sijoittuvat pohjois-eteläsuuntaisen ulkoilureitin läheisyyteen, Väljässuon ja Lamminrahkan suon ympäristöön, Haapakorven alueelle sekä kunnan rajalle Kangasalan puoleisiin viheralueisiin liittyen. Väljässuon alue on osoitettu selvitysalueeksi, jonka maankäyttöä voidaan jatkossa tarkastella uudelleen, mikäli Aitovuoren ampumaradan melutasoa voidaan alentaa tai toiminta lopetettaisiin. Virkistysalueita on 300 m 2 asukasta kohden. Kun virkistysalueiden lisäksi otetaan mukaan maa- ja metsätalousvaltaiset alueet sekä Väljässuon selvitysalue, on rakentamattomaksi jääviä viheralueita 500 m 2 asukasta kohden. Halimasjärven luonnonsuojelualueen suunniteltu laajennus on osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Luonnonolosuhteiden kannalta merkittävät alueet ja keskeiset ekologiset yhteydet sijoittuvat rakentamattomiksi jääville alueille. Ekologiset yhteydet Ollinojalta Petäjässuolle ja Aitolahdentien itäpuolella tulee huomioida tarkemmassa suunnittelussa. Hulevesien hallinnan osalta erityisesti Haapakorven ja Halimasjärven luonnonsuojelualueiden läheisyyteen sijoittuva rakentaminen vaatii toimenpiteitä. 20 / 135

22 Kuva 4. Vaihtoehdon B kaavaluonnos. 21 / 135

23 2.3.3 Vaihtoehto C KYLÄ Yleiskuvaus Ratkaisun lähtökohtana on Ojalankylän kaakkoispuolelle suojaisaan painanteeseen sijoittuva tiivismatala -tyyppinen kylämäinen ydinalue. Ratkaisussa Halimasjärvenojan valuma-alueelle on sijoitettu rakentamista vain vähäisessä määrin. Mitoitus Luonnosvaihtoehdossa alueelle sijoittuu yhteensä 6100 asukasta ja 1300 työpaikkaa. Rakentamisalueita on osoitettu yhteensä noin 210 ha. Keskeiselle Ojalan alueelle sijoittuu 4500 asukasta, joista tiivis-matala -tyyppisiin taloihin (A-5) 60 %, kerrostaloihin (AK-1) 4 %, rivitaloihin (AP) 20 % ja omakotitaloihin (AP-1) 16 %. Taulukko 7. Aluevarausten pinta-alat sekä pinta-alan prosentuaalinen osuus. KÄYTTÖ- TARKOITUS PINTA-ALA ha OSUUS % AK A AP 25 4 AP TP TY VLL VLK ET 0 0 EA 17 2 EP EV 54 8 M MU katu 66 9 YHTEENSÄ Taulukko 8. Asuntojen ja asukkaiden määrä erityyppisillä rakentamisalueilla. ASUNTOJEN JA ASUKKAIDEN MÄÄRÄ Asunnot Asukkaat AK-1 -alueet A-5 -alueet AP -alueet AP-1 -alueet YHTEENSÄ Rakentamisen alueet Ydinalue lähipalveluineen sijaitsee Ojalan keskiosassa, etäisyyttä sekä Aitolahdentielle että Kangasalan rajalle on noin 1,4 km. Keskusta ja sen lähialue on esitetty tiivis-matala -tyyppisenä asuinrakentamisena, johon reuna-alueiden rivitalo- ja erillispientalovaltainen rakentaminen liittyy. Aitolahdentien varteen on esitetty pääosin rivitalovaltaista rakentamista, Ojalaan johtavan kokoojakadun varteen myös asuinkerrostalovaltaista rakentamista. Risson itäpuolelle on kokoojakadun varteen esitetty asuinkerrostalovaltaista rakentamista ja pohjoisemmaksi kunnan rajalle pientalovaltaista rakentamista. Työpaikka-alueet Työpaikka-alueita on osoitettu Tarastenjärven liittymän läheisyyteen. Lintukalliontien sekä Atalassa Orimuskadun ja Rissonkadun liittymän alueet on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomiksi teollisuusalueiksi. 22 / 135

24 Liikenneratkaisut Ajoneuvoliikenteen kulku alueelle tapahtuu Aitolahdentieltä uuden, etelämpää linjatun liittymän kautta. Liittymän läheisyydessä Aitolahdentien tasausta joudutaan näkemäalueen parantamiseksi tarkistamaan. Keskustassa kokoojakatu haarautuu pohjoisen ja kaakon uusille asuinalueille. Nykyiselle Ojalankylän alueelle tullaan etelästä. Haapakorven alueelle kulku tapahtuu koillisesta Tarastenjärventieltä, kokoojakatu on linjattu Haapakorven tilan itäpuolelta kohti Lintukalliontietä. Kevyen liikenteen pääreitit kulkevat kokoojakatujen rinnalla. Lisäksi aluerakenteen sisällä on pääreittejä täydentäviä väyliä. Yhteyksiä Olkahisten koululle, Atalaan ja Lamminrahkan alueelle sijoittuu myös viheralueille. Joukkoliikenteen päälinja on suunniteltu VT:n 12, Lamminrahkan ja Ojalan kaakkoisosan kautta ydinalueelle. Täydentävä linja kulkee Rissonkadun ja Lamminrahkan kautta Ojalan kaakkoisosaan, josta se itäpuolisten asuinalueiden kautta kiertää ydinalueelle ja edelleen Aitolahdentielle (vaihtoyhteys Nurmi-Sorilaan). Alkuvaiheessa joukkoliikenneyhteys toimii Aitolahdentieltä päinvastaiseen suuntaan. Asukkaista noin 98 % sijoittuu enintään 300m etäisyydelle joukkoliikenneväylästä ja lähes 100 % enintään 500m etäisyydelle. Virkistysalueet ja luonnonympäristö Ojalan kaupunginosapuisto pelikenttineen ja leikkipaikkoineen sijoittuu keskustan itäpuolelle asuinalueiden väliseen painanteeseen. Pienimuotoisemmat korttelipuistot leikkipaikkoineen sijoittuvat kaakkoisosan ja Risson asuinalueille. Kaakkoisosan korttelileikkipuiston tarkempaan sijaintiin ja palvelujen suunnitteluun vaikuttavat myös Kangasalan puolelle suunniteltavat viherpalvelut. Maurinkylän pohjoispuolelle osoitettujen rivitaloalueiden yhteydessä on tarvetta Aitolahdentien ylittämisen liikenneturvallisuuden parantamiseen. Leinolasta pohjoiseen Maurinkylään kulkeva ulkoilureitti (myös latu) säilyy. Reitiltä on esitetty yhteyksiä itään Kaarinanpolun suuntaan Väljässuon, Olkahisenlahden jatkeen, keskustan ja Lamminrahkan suon kohdalta. Halimasjärveltä Lamminrahkan suolle ja edelleen itään Kangasalle ulottuva viheryhteys jää laajalti virkistysalueeksi. Pohjoisosassa ulkoilureitti Kaarinanpolulta Teiskon suuntaan on esitetty Haapakorven tilan eteläpuolelta. Paikallista asutusta palveleva noin 7 km pituinen latu kiertää rakentamisen ydinalueen osittain Kangasalan puoleista Kaarinanpolkua pitkin. Vaihtoehdossa laajimmat viheralueet sijoittuvat Halimasjärven ja Lamminrahkan suon ympäristöön, Väljässuon alueelle sekä itäosaan Kangasalan puoleisiin viheralueisiin liittyen. Haapakorven alueella vihervyöhyke erottaa Lintukalliontien alueen koillisosan työpaikka-alueesta. Väljässuon alue on osoitettu suojaviheralueeksi ampumaradalta ajoittain kantautuvan melun vuoksi. Virkistysalueita on 360 m 2 asukasta kohden. Kun virkistysalueisiin lasketaan mukaan maa- ja metsätalousvaltaiset alueet sekä Väljässuon suojaviheralue, on rakentamattomaksi jääviä viheralueita 550 m 2 asukasta kohden. Luonnonolosuhteiden kannalta merkittävät alueet ja keskeiset ekologiset yhteydet sijoittuvat pääosin rakentamattomiksi jääville alueille. III-luokan lepakkoalue Haapakorvessa jää osittain rakennettavalle alueille. Niin ikään rakennettaville alueille jäävät ekologiset yhteydet Ollinojalta Petäjässuolle ja Aitolahdentien itäpuolella. Hulevesien hallinnan osalta erityisesti Haapakorven alueelle sijoittuva rakentaminen vaatii toimenpiteitä. Halimasjärven luonnonsuojelualueen valuma-alueelle sijoittuu vain vähäistä rakentamista. 23 / 135

25 Kuva 5. Vaihtoehdon C kaavaluonnos. 24 / 135

26 OJALAN OSAYLEISKAAVALUONNOKSET Alustava Koko aluetta koskeva yleismääräys: Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma sekä asuinkorttelialueilla meluselvitys. Kaava-alueen maankäyttö ei saa aiheuttaa haitallisia vaikutuksia Aitovuoren tutka-aseman toiminnalle. ALUEVARAUSMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: AK-1 KERROSTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alueelle saadaan sijoittaa myös asumista häiritsemättömiä yksityisten ja julkisten palvelujen, hallinnon, kaupan sekä tuotantotoiminnan tiloja. Muun kuin asuinkerrosalan määrä, laatu ja sijainti alueella tulee määrätä asemakaavoituksen yhteydessä. A-5 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue varataan pääasiassa tiivistä ja matalaa pientalorakentamista varten. Alueelle saadaan sijoittaa myös asumista häiritsemättömiä yksityisten ja julkisten palvelujen, hallinnon, kaupan sekä tuotantotoiminnan tiloja. Muun kuin asuinkerrosalan määrä, laatu ja sijainti alueella tulee määrätä asemakaavoituksen yhteydessä. AP PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alueen kerrosalasta pääosa on sijoitettava pientaloihin. AP-1 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue varataan pääasiassa erillispientaloille. TP-9 TYÖPAIKKA-ALUE. Alue varataan pääasiassa toimisto- ja työpaikkatiloille sekä niihin liittyville liike- ja varastotiloille. Alueelle ei saa sijoittaa MRL 114 :n mukaista vähittäiskaupan suuryksikköä eikä kerrospinta-alaltaan yli 400 m 2 suuruisia päivittäistavarakaupan myymälöitä. Liikekerrospinta-alaa voidaan rakentaa enintään 1/3 toimintojen kerrosalasta. TY-3 TEOLLISUUSALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA. Alue varataan ympäristöön soveltuville pienteollisuus- ja varastotiloille sekä niihin liittyville liike- ja toimistotiloille. Liike- ja toimistotiloja voidaan rakentaa enintään 25% toimintojen kerrosalasta. Alueella tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista tai likaantumista. TY- TEOLLISUUSALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA. Alue varataan ympäristöön soveltuville pienteollisuus- ja varastotiloille sekä niihin liittyville pientaloille, liiketiloille ja toimistotiloille. Liike- ja toimistotiloja voidaan rakentaa enintään 25% toimintojen kerrosalasta. Alueella tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa ilman pilaantumista, melua tai muuta siihen verrattavaa häiriötä asumiselle tai ympäristölle eikä aiheuttaa vesistön pilaantumista tai likaantumista. 25 / 135

27 VLL-3 LUONNONMUKAINEN LÄHIVIRKISTYSALUE. Alue varataan ulkoilu-, liikunta- ja urheilutoiminnoille sekä luonnon kokemiseen laajoina pääosin luonnontilaisina aluekokonaisuuksina. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL:n 128 :ssä on säädetty. Alueella sallitaan vähäinen luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen sekä hulevesien käsittelyä varten toteutettavan kosteikon, laskeutusaltaan tai lammikon ja niihin liittyvän huoltotien rakentaminen. VLK-1 KAUPUNKIPUISTOKSI VARATTU LÄHIVIRKISTYSALUE. Alue varataan päivittäiseen yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön, kuten yleisille puistoille, pienille pallokentille ja leikkipuistolle. Alueella sallitaan yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL:n 128 :ssä on säädetty. ET YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE. EA AMPUMARATA-ALUE. EP PUOLUSTUSVOIMIEN ALUE. EV SUOJAVIHERALUE. SL-1 LUONNONSUOJELUALUE Alue on tarkoitettu suojeltavaksi luonnonsuojelulainsäädännön nojalla. M-2 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alueella on sallittua vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Alueella olevat asuinrakennukset ja lomarakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen on mahdollista. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL:n 128 :ssä on säädetty. Alueilla, jotka ovat merkittäviä ekologisten yhteyksien kannalta, ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että alueen luontoarvot heikkenevät. MU-2 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA. Alueella on sallittua vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Alueella olevat asuinrakennukset ja lomarakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen on mahdollista. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL:n 128 :ssä on säädetty. Alueilla, jotka ovat merkittäviä ekologisten yhteyksien kannalta, ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että alueen luontoarvot heikkenevät. KATUALUE. SE-2 SELVITYSALUE. Alueen maankäyttöä voidaan tarkastella uudelleen, mikäli alueen melutasoa voidaan alentaa. 26 / 135

28 Kohde- ja viivamerkinnät: Lähipalvelujen alue. MUINAISMUISTOLAILLA RAUHOITETTU KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS. Aluetta ja sen lähiympäristöä koskevat maankäyttöhankkeet tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon tai Museovirastoon lausuntoa varten. Historiallinen tielinja. Ulkoilureitti. Kevyen liikenteen reitti. Ali- tai ylikulku kv VOIMALINJA. Johtoalueelle ei saa sijoittaa toimintaa, joka vaikeuttaa johdon käyttöä, kunnossapitoa tai uusimista. Kaikista johtoalueelle suunniteltavista toimenpiteistä on pyydettävä johdon omistajan lupa. Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä. Kevyen liikenteen yhteystarve. Ulkoilureitin yhteystarve. Viheryhteystarve. Viheryhteys toimii ekologisena yhteytenä. Aluetta ja sen lähiympäristöä suunniteltaessa on katsottava, ettei ekologisia käytäviä katkaista. Meluntorjuntatarve. Alueen osa, jolla on luonnonsuojelullista arvoa (s-1) Aluetta saattavat koskea luonnonsuojelulain erityismääräykset. Alueen rajaus ja suojelun tapa määritellään ko. laissa esitetyllä tavalla. Tärkeä lepakkoalueena säilytettävä alueen osa. (slep-1) Alueella olevaa lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkaa ei saa hävittää. Toimenpiteillä ei saa heikentää lepakoiden elinoloja. Puustoa on hoidettava lajien elinolot huomioon ottaen. Ohjeellinen lepakkoalueena säilytettävä alueen osa. (slep-2) Lajien elinolot ja siirtymäreitit tulee huomioida kaikissa toimenpiteissä alueella. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 :ssä on säädetty. Kunnan raja. Yleiskaava-alueen raja. Alueen raja Osa-alueen raja. 27 / 135

29 3 VAIKUTUSALUEEN RAJAUS Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vaikutukset arvioidaan koko siltä alueelta, johon laadittavalla yleiskaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Lähivaikutusalueena ovat itse osayleiskaava-alueen lisäksi Aitolahdentie ja sen varren asuinalueet, suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevat Atalan, Tasanteen, Kumpulan ja Olkahisen kaupunginosat. Työssä on huomioitu myös voimassa olevat ja vireillä olevat osayleiskaavat, jotka liittyvät alueeseen. Näihin Ojalaan liittyviin kohteisiin kuuluvat Nurmi-Sorilan, Tarastenjärven sekä Kangasalan Lamminrahkan ja Ruutanan osayleiskaava-alueet. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat luontoon ja ekologisiin yhteyksiin, virkistysreitteihin, palveluihin ja liikenteeseen. Luonnonympäristöön liittyvät vaikutukset kohdistuvat suurelta osin kaavaalueelle tai välittömään lähiympäristöön. Vesistöön kohdistuvat vaikutukset voivat ulottua koko valuma-alueeseen. Erityisesti on huomioitu vaikutukset Halimasjärven luonnonsuojelualueen valuma-alueeseen. Välittömät liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat Tampereen kaupungin koillisosaan sekä Kangasalan kunnan puolelle. Välilliset vaikutukset kohdistuvat jossain määrin laajemmin kaupunkiseudun itäosaan. Vaikutukset ihmisiin koskevat niin kaava-alueen nykyisiä kuin tulevia asukkaita sekä Tampereen ja Kangasalan lähikaupunginosien asukkaita. Virkistyskäytön osalta vaikutukset voivat olla vieläkin laajempia, koska Ojala on seudullinen virkistysalue ja ulkoilureittien risteysalue. Aluetta käyttävät aktiivisesti suunnistajat, ampujat, hiihtäjät ja ulkoilijat. Lisäksi alueen pohjoisosassa on endurorata. Laajempien kaupallisten ja julkisten palveluiden osalta Ojalan alue tukeutuu alussa Linnainmaan koilliskeskukseen ja lähialueisiin. 28 / 135

30 4 VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kaava-alueen lähtökohdat ja reunaehdot Alueella on nykyisin noin 770 asukasta. Kaava-alueella asutus on vakituista, eikä vapaa-ajan asuntoja juurikaan ole. Asutus on sijoittunut hajanaisesti, mutta keskittynyt pääosin liikenneväylien, kuten Aitolahdentien sekä VT 9:n ja VT 12:n, läheisyyteen. Alueen pohjoisosassa on seitsemän omakotitaloa (n. 25 asukasta) ja kaava-alueen länsiosassa, Aitolahdentien tuntumassa, sijaitsee Maurinkylän 160 asukkaan asutuskeskittymä. Maurinkylässä on 60 omakotitaloa ja kaksi rivitaloa. Ojalankylän alueella ja Aitolahdentien tuntumassa asuu noin 85 asukasta omakotitaloissa. VT 12:n eteläpuolella Holvastin Valjakonkadulla on tällä hetkellä noin 500 asukasta kerrostaloalueella. Lisää rakennetusta ympäristöstä on kerrottu luvussa Osayleiskaava-alueen lähimmät asutusalueet ovat Olkahisen, Kumpulan ja Atalan pientaloalueet kaava-alueen länsipuolella sekä Holvastin ja Linnainmaan asuinalueet VT 12:n eteläpuolella. Suurin työllistäjä alueella on Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskus, joka tarjoaa työtä noin sadalle henkilölle. Lisäksi Aitovuoren alueella työskentelee Satakunnan lennoston henkilöstöä ja Atalassa n. 10 henkeä Tampereen Infran katu- ja vihertuotannossa. Alueella toimii myös pienyrityksiä Ojalan kyläkeskuksessa, Holvastissa ja kaava-alueen pohjoisosassa Lintukalliontiellä. Nykyisen maankäytön, maaston ja luonnonolosuhteiden perusteella osayleiskaava-alue on jaettavissa pienempiin suunnittelualuekokonaisuuksiin kuvassa 6 esitetyn mukaisesti. Kuvassa 7 on kuvattu rakennetun ympäristön, kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä maisemakuvan lähtökohdat. Kuvassa 8 on ohjeellinen maankäyttökaavio Ojalan alueelta, jossa on esitetty suositeltavat maankäyttömuodot maisemallisten lähtökohtien perusteella. 29 / 135

31 Kuva 6. Osayleiskaava-alueen suunnittelukokonaisuudet. (Lähde: Tampereen Infratuotanto 2011) 30 / 135

32 Haapakorven alue Aitovuoren pohjoispuolella on osoitettu TKRS 2030:ssä (ks ) työpaikka-alueeksi. Alueella tulee huomioida mm. Tarastenjärven ja Kangasalan Ruutanan käynnissä oleva osayleiskaavoitus, hulevesien käsittely sekä alueen läpi johdettavat viherja ulkoiluyhteydet. Puolustusvoimien alueen toiminnot säilyvät, kulku alueella on rajoitettua ja lennonvarmistuskeskuksen toiminta tulee huomioida lähialueidenkin maankäytössä. Ampumarata säilyy ja sen toimintaa tullaan kehittämään. Ampumaradan eteläpuolinen alue on selvitysaluetta radalta kantautuvan melun vuoksi. Mikäli ampumaradan melutasoa voidaan alentaa tai toiminta lopetettaisiin, selvitysalueen maankäyttö voitaisiin tutkia uudelleen. Aitolahdentien varsi on Maurinkylää lukuun ottamatta harvaan rakennettu, alueen täydennysrakentaminen joukkoliikennekäytävän varressa tutkittava. Alueella tulee huomioida liitooravien elinympäristöt ja kevyen liikenteen yhteydet Olkahisenlahden rantaan. Ojalankylän nykyinen asutus huomioitava, kulkuyhteys alueelle tutkittava (nykyinen liittymän sijainti Aitolahdentielle on huono) Ojalan ydinalue sijoittuu Olkahisenlahden murroslaakson ja Lamminrahkan suon väliselle alueelle. Pääosa osayleiskaava-alueen rakentamisesta tulee sijoittumaan tälle alueelle. Kumpulaan liittyvä alue sijoittuu nykyisen ulkoilureitin länsipuolelle ydinalueesta erilleen. Halimasjärven luonnonsuojelualueen mahdollinen laajennus suunnittelualueelle. Lamminrahkaan liittyvä alue sijoittuu Kangasalan rajalle. Halimasjärvenojan - Lamminrahkan suon viheryhteys erottaa sen ydinalueesta, alueella tulee huomioida hulevesien käsittely. Risson alueen asemakaava on saanut lainvoiman Yleiskaava valmistellaan asemakaavan periaatteiden mukaisesti. Atalaan liittyvä alue sijoittuu nykyisen ulkoilureitin länsipuolelle Risson alueesta erilleen. Holvastiin liittyvät alueet sijaitsevat VT:n 12 eteläpuolella muusta alueesta erillään. Läntisempi alue on rakennettu ja itäisempi alue on edellisessä kaavassa varattu liikennealueeksi mahdollista eritasoliittymää varten. 31 / 135

33 Kuva 7. Rakennetun ympäristön, kulttuuri- ja luonnonympäristön ja maisemakuvan lähtökohdat. (Lähde: Tampereen Infratuotanto 2011) 32 / 135

34 Rakennettu ympäristö Asutus Holvastissa, Ojalankylässä, Aitolahdentien varressa, Maurinkylässä ja Lintukalliontien varressa Teollisuus- ja varastoalueet Atalassa ja Lintukalliontien varressa Liikenneverkko: nykyiset ja suunnitellut valtateiden liittymät, Aitolahdentien kapasiteetti Virkistys: nykyinen ulkoilureitti ja yhteydet Kauppiin ja Kaarinanpolulle Yhdyskuntatekniikka: suunniteltu vesihuollon runkoyhteys Rusko-Nurmi-Sorila Erityistoiminnot: Aitovuoren lennonvarmistuskeskus ja ampumarata Ympäristöhäiriöt: liikenteen melu VT 9:n, VT 12:n ja Aitolahdentien varrella sekä Aitovuoren ampumaradan melu Kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Aitovuoren eteläpuolella Historialliset tielinjat Lintukalliontiellä ja Aitolahdentiellä Paikallisena erikoisuutena Mossin turverata Luonnonympäristö Lepakkoalueet Aitovuoren kaakkoispuolella sekä Haapakorven, Halimasjärvenojan ja Ollinojan alueilla Liito-oravan pesintäalueet pohjoisosassa Aitolahdentien varressa, Olkahisenlahden jatkeen murroslaaksossa sekä Halimasjärven ja Vaarinsuon alueilla Luonnonolosuhteiltaan arvokkaimmat osakokonaisuudet: Halimasjärven ympäristö, Aitovuoren kaakkoinen rotkolaakso, Olkahisenlahden rotkolaakso, Vaarinsuon alue ja Petäjässuo Merkittävät ekologiset yhteydet koko suunnittelualueella Hulevesien hallinnan kannalta merkittävimmät alueet: Haapakorven alue (valuma-alueella tummaverkkoperhosten esiintymisalueita) sekä Halimasjärven luonnonsuojelualueen valuma-alue Maisemakuva Maamerkkeinä Aitovuori ja Aitolahden uusi kirkko Maisemallisena solmukohtana Olkahisenlahden pohjukka Maisemavaurioina valtatiet, sähkölinjat, Aitolahden vanha kaatopaikka sekä Aitovuoren ampumarata 33 / 135

35 Kuva 8. Ohjeellinen, maisemallisista näkökohdista laadittu maankäyttökaavio. (Lähde: Tampereen kaupunki 2008) 34 / 135

36 4.1.2 Aluerakenteen eheys: tavoitteet Kaavatyön lähtökohtana on Pirkanmaan 1. maakuntakaava ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus hyväksyi Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2030 (Tampereen kaupunkiseutu 2010c; lyh. TKRS 2030), joka ohjaa kaupunkiseudulla tehtävää maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua. Rakennesuunnitelma sekä samassa yhteydessä laaditut liikenneverkon toteuttamisohjelma (Tampereen kaupunkiseutu 2010d; lyh. TASE 2025), ilmastostrategia (Tampereen kaupunkiseutu 2010b) ja asuntopoliittinen ohjelma (Tampereen kaupunkiseutu 2010a) ohjaavat asemakaava-alueiden suunnittelua mm. alueen mitoituksen ja joukkoliikennejärjestelmän osalta. Osayleiskaavan toimivuutta laajemmassa aluerakenteessa on tarkasteltu pääasiallisesti TKRS 2030:n tavoitteiden kautta, joista osayleiskaavaan soveltuvat kohdat on arvioitu tässä kappaleessa. Tampereen kaupunkiin ja suunnitteilla olevan Ojalan alueeseen rajautuu Kangasalan Lamminrahka, jonka rakentuminen alkaa vuonna Tällöin Ojalassa olisi asukasta. TKRS 2030:ssä on lähdetty oletuksesta, että Tampereen puolella Kangasalan Lamminrahkaan rajoittuvan alueen asukasmäärän lisäys vuoteen 2019 mennessä on asukasta. Kangasalan puolella Lamminrahkan asukasmäärän lisäys on v mennessä 500 asukasta ja vuosien 2020 ja 2030 välisenä aikana asukasta. Lamminrahkan julkiset palvelut ja joukkoliikenne suunnitellaan yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Lamminrahkan toimitila-alueelle on esitetty yhteensä 600 uutta työpaikkaa. Joukkoliikenteen kehittämisen toimenpiteitä ovat ensimmäisessä vaiheessa bussiliikenteen laatukäytävän kehittäminen ja toisessa vaiheessa uuden raitiotien rakentaminen. VT:n 9 varteen Tarastenjärvelle on tuotantotoiminnan alueelle esitetty Tampereen puolelle uutta työpaikkaa ja Kangasalan puolelle 2500 uutta työpaikkaa. Lamminrahkan osayleiskaavatyön edetessä aluetta tulisi tarkastella tiivisti yhdessä Ojalan osayleiskaavan kanssa, jotta Risson, Ojalan ja Lamminrahkan alueista saadaan TKRS:n viitoittama yhteinäinen asuin-, työpaikka-, palvelu- ja joukkoliikennevyöhyke. Kuva 9. Ojalan, Kumpulan, Atalan, Leinolan ja Lamminrahkan muodostaman alueen kokonaisuus. Alue on merkitty punaisella katkoviivalla. (Lähde: Tampereen kaupunkiseutu 2010c) 35 / 135

37 4.1.3 Kaavavaihtoehtojen luoma yhdyskuntarakenne Maankäyttö eri vaihtoehdoissa Asutukseen soveltuvaa aluetta on työpaikka-alueiden vähennyksen jälkeen hehtaaria, kun kokonaishehtaarialasta vähennetään E-alueet, melualueet, nykyiset liikennealueet sekä luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet. Kaikissa vaihtoehdoissa bruttoaluetehokkuus 1 on aluetasolla hyvin alhainen (0,05) ja bruttoasukastiheys 2 hehtaaria kohden 9-10 asukasta. Jos maa-alasta vähennetään asumiseen sopimattomat alueet, nettoaluetehokkuus 3 vaihtelee 0,08 ja 0,10 välillä, nettoasukastiheys 4 n asukkaan/ha välillä. Taulukko 9. Eri osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen uusi rakennettu ala, asukastiheys ja aluetehokkuus. VE A VE B VE C + Uudet asuinalueet (ha) Ennestään rakennetut asuinalueet (ha) Työpaikat (ha) = Rakennettu ala (ha) EP ja EA alueet (ha) Nykyiset liikennealueet (ha) Luo alueet (ha) = Rakentamiseen ulkopuolelle rajatut alueet ET ja EV alueet Melualueet (ha) Viher ja maa ja metsätalousalueet (ha) = Koko suunnittelualue yht. (ha) Asutukseen soveltuvaa aluetta (ha) Asuntorakentamisen kerrosala (m 2 ) Asukkaita Nettoasukastiheys (as/ha) 19,01 15,76 15,56 Nettoaluetehokkuus 0,10 0,08 0,08 Kokonaisala (ha) Asuntorakentamisen kerrosala (m 2 ) Asukkaita Bruttoasukastiheys (as/ha) 10,38 9,10 8,68 Bruttoaluetehokkuus 0,05 0,05 0,05 1 Bruttoaluetehokkuus = Asuinrakennusten kerrosala/ Projektialueen maa-ala 2 Bruttoasukastiheys = Asukkaat/ Projektin maa-ala 3 Nettoaluetehokkuus= Asuinrakennusten pinta-ala/ Asumiseen käytettävissä oleva maa-ala 4 Nettoasukastiheys = Asukkaat/ Asumiseen käytettävissä oleva maa-ala 36 / 135

38 Kuva 10. Luonnosvaihtoehto A:n korttelitehokkuudet. (Lähde: WSP Finland Oy) Kuva 11. Luonnosvaihtoehto B:n korttelitehokkuudet t. (Lähde: WSP Finland Oy) Kuva 12. Luonnosvaihtoehto C:n korttelitehokkuudet. (Lähde: WSP Finland Oy) 37 / 135

39 Yllä olevissa kuvissa on esitetty eri luonnosvaihtoehtojen aluetehokkuudet. Vaihtoehdoissa A ja B muodostuu Ojalan ydinalueelle tiiviimpi keskusta, mutta ydinaluetta ympäröivät osa-alueet (Atala, Kumpula, Haapakorven työpaikka-alue, puolustusvoimien alue) muodostavat saarekkeita metsän keskelle ja yhteys niiden välillä on heikkoa. Yhteyden puuttuessa myös palveluiden vaatima asukaspohja on heikko, jolloin lähipalveluita ei synny alueelle helposti. Lamminrahkan alueen toteutuksen ja painopisteen epävarmuus lisäävät osa-alueiden pirstaleisuutta. Ojalan alueesta ei muodostu seuturakenteellisesti täydentävää tai eheyttävää elementtiä, joka edistäisi osa-alueiden välistä liikkumista ja palveluiden saavutettavuutta. Vaihtoehtojen vaikutukset Alueen asukasmäärä moninkertaistuu nykyisestä 800 asukkaasta ja asukkaan välille. Osayleiskaavan aiheuttama muutos rakentamattomien alueiden määrään on suuri (ks. taulukko 9). Kaikissa vaihtoehdoissa ydinalueen rakentamisen painopiste palvelukeskuksineen sijoittuu voimakkaasti pois Aitolahdentieltä ja suuntautuu kohti Lamminrahkaa ja Kangasalan rajaa. Nettoasukastiheys on esikaupunkimainen 15,6-19,0 asukasta /ha (pl. puolustusvoimien alueet). Kaikissa vaihtoehdoissa rakentamisen tehokkuus vaihtelee pientalomaisesta kerrostalotehokkuuteen. Vaihtoehto A mahdollistaa alueen kasvun nykyisestä 770 asukkaasta asukkaaseen. Asutukseen varatusta pinta-alasta 72 % on varattu pientalovaltaisille alueille, joille sijoittuisi 57 % asukkaista. 28 % asutukseen varatusta alasta on varattu kerrostalovaltaiselle alueelle, jonne sijoittuisi 42 % asukkaista. Alueelle jo nyt tyypillinen väljä pientaloasutus (AP ja AP-1) lisääntyy eniten. Taulukko 10. Kunkin luonnosvaihtoehdon asuinalueen kaavamerkinnän kerrosalat ja kerrosalan prosenttiosuus asuinalueiden kokonaiskerrosalasta. VAIHTOEHTO A (k m2 / %) VAIHTOHTO B (k m2 / %) VAIHTOEHTO C (k m2 / %) AK / 42 % / 44 % / 16 % AP / 33 % / 25 % / 15 % AP / 26 % / 31 % / 27 % A / 42 % Kerrosala yht. (k m2) / 101 % / 100 % / 100 % Vaihtoehdossa B on kyse vaihtoehtojen A ja C välimuodosta asukkaiden määrän ja asumiseen varatun pinta-alan osalta. Vaihtoehto mahdollistaa alueen kasvun nykyisestä 770 asukkaasta asukkaaseen. Asutukseen varatusta pinta-alasta 72 % on varattu pientalovaltaisille alueille, joille sijoittuisi 56 % asukkaista. 28 % asutukseen varatusta alasta on varattu kerrostalovaltaiselle alueelle, jonne sijoittuisi 44 % asukkaista. Alueesta tulisi siis tiiviin ja väljän sekä kaupunkimaisuuden ja kylämäisyyden välimuoto. Vaihtoehdon C ratkaisulla on pyritty mahdollistamaan luonnonläheinen omakotitaloasuminen. Vaihtoehto mahdollistaa alueen kasvun nykyisestä 770 asukkaasta asukkaaseen, jolloin asukasmäärän kasvu olisi pienin. 90 % asumiseen varatusta alasta on varattu pientalovaltaisille alueille ja 10 % kerrostaloalueelle. Väestöstä 39 % sijoittuisi väljälle pientalovaltaiselle alueelle, 44 % tiiviille pientaloalueelle ja 16 % kerrostaloihin. Vaihtoehdossa C pientaloasutus lisääntyy eniten sekä pinta-alan että asukasmäärän osalta. Ojalaan ei vaihtoehdossa C muodostu selkeää keskustaa toisin 38 / 135

40 kuin vaihtoehdoissa A ja B. Keskusta-alue on muita vaihtoehtoja matalampi, väljempi eikä yhtä kaupunkimainen. Alueen tulevat lähipalvelut on kuvattu luvussa Ojalan keskustaan on suunniteltu n. 50 palvelutyöpaikkaa vaihtoehdosta riippumatta, mikä on verraten pieni määrä irrallisena keskuksena. Palvelujen osalta suurimmat erot syntyvät siitä, kuinka palvelut sijoittuvat suhteessa nykyiseen asutukseen ja Lamminrahkaan. Tukeutuessaan Lamminrahkan keskustaan Ojala voisi muodostaa varteenotettavan paikallisen palvelukeskuksen. Tämä vaatisi kuitenkin luonnosvaihtoehto A-tyyppistä ratkaisua, jossa palvelukeskus tukeutuu Ojalan ydinalueen eteläosaan lähelle Lamminrahkan keskustaa (mikäli se sijoittuu Lamminrahkan länsiosaan). Tämä tarjoaa etuja palvelujen järjestämisen kannalta. TKRS:ssa edellytetäänkin, että kuntien raja-alueilla velvoitetaan järjestämään palvelut yhteistyössä. Työpaikkarakentaminen keskittyy Aitovuoren pohjoispuolelle, ja työpaikkoja muodostuu ydinalueen 50 palvelutyöpaikan ja Aitovuoren 100 työpaikan lisäksi. Kaikissa vaihtoehdoissa Ojalan pohjoisosa muuttuu selvästi työpaikka- ja teollisuusalueeksi, kun taas Ojalan keskustasta muotoutuu lähipalvelujen alue. Vaihtoehto A mahdollistaa työpaikkaa suurimmalla toimisto- ja teollisuusrakentamiseen varatulla alalla. C-vaihtoehto mahdollistaa työpaikkaa. Tällöin kaavaalueen pohjoisosa profiloituisi vaihtoehdoissa A ja C vaihtoehtoa B selkeämmin työpaikka- ja teollisuusalueeksi. Vaihtoehdossa B työpaikkojen määrä on pienin, 700 työpaikkaa, ja siten työllistävä vaikutus on vähäisin. Osa tästä selittyy sillä, että muihin vaihtoehtoihin verrattuna pohjoisosan teollisuus- ja työpaikka-alueelta on varattu suurin ala maa- ja metsätaloutta varten. Työpaikat on sijoitettu kaikissa vaihtoehdoissa asumisesta erilleen (pl. lähipalvelut). Ratkaisun taustalla on se, että Ojalasta on haluttu tehdä selkeästi asuinalue ja rauhoittaa keskusta-alue työpaikkaliikenteeltä. Pohjoisella työpaikka-alueella arjen sujuvuuden edistäminen lomittamalla asumista, palveluita ja työpaikkoja (yksi TKRS 2030:n tavoitteista) toteutuu hyvin suhteessa Nurmi- Sorilan tulevaan keskustaan, mutta heikommin suhteessa Ojalan keskustaan. Alueen pohjoisosan laaja työpaikka-alue sijaitsee hyvien logististen yhteyksien varressa ja alueella lienee Tampereen kaupungin mukaan olevan laajenemiskapasiteettia. Kuitenkin etäisyys osayleiskaavan joukkoliikenteen luonnosvaihtoehtoihin merkittyihin joukkoliikennekäytäviin venyy pitkäksi kaikissa vaihtoehdoissa, joten alueen työpaikkaliikenne tukeutunee henkilöautoiluun. Tosin Kangasalan Ruutanan alueen joukkoliikenne kulkee Tarastenjärventietä pitkin ja se palvelisi myös Haapakorven aluetta. Kaikki osayleiskaavavaihtoehdot ovat TKRS 2030:n mukaisia, jossa Ojalan alue on esitetty Aitolahdentien joukkoliikennekäytävän varrelle. Sen sijaan suunnitelmien bruttoaluetehokkuus on hyvin alhainen (0,05) on erittäin alhainen, ja kulkuetäisyys Aitolahdentien joukkoliikennekäytävän varteen venyy suunnitelma-alueen syrjäisimmiltä seuduilta kohtuuttoman pitkäksi. Ojalan ydinalueen joukkoliikennehuolto on ratkaistu uudella joukkoliikennereitillä, joka kulkee Ojalan ja Lamminrahkan keskustojen kautta. TKRS 2030:ssa on lisäksi esitetty Lamminrahkaan sijoittuva raitiotien päätepysäkki. Tukeutumalla voimakkaammin Olkahisten, Atalan ja Kumpulan alueisiin toteutettaisiin paremmin taajamien tiivistämisen tavoitetta, vähennettäisiin joukkoliikenteen tarvetta ja luotaisiin laajempia, yhtenäisiä virkistysalueita tai hiilinieluja alueen itäosaan. Samoin tiivistämällä maankäyttöä Ojalan sisällä luotaisiin paremmat mahdollisuudet joukkoliikenteeseen tukeutumiseen, kannattaville palveluille sekä kunnallistekniikalle. 39 / 135

41 4.1.4 Yhteenveto ja suositukset Maankäytön ja liikenteen vaikutukset alueen hiilijalanjälkeen ja laajemmin ekotehokkuuteen, joka sisältää myös sosioekonomisen ulottuvuuden, ratkaistaan viimeistään yleiskaavavaiheessa. Merkittävimmät ratkaisut tehdään jo seudullisissa suunnitelmissa, joten rakennemallien ja liikennejärjestelmäsuunnitelmien ohjaavuutta tulisi entisestään korostaa, kun valmistellaan alueiden osayleiskaavoja. Siksi tässä kappaleessa onkin tarkasteltu erityisesti osayleiskaavan tukeutumista Tampereen seudun rakennesuunnitelma 2030:een sekä Tampereen ilmastostrategiaan. Yleiskaavavaiheessa voidaan korostaa korkean aluetehokkuuden tärkeyttä päästöjen hillitsijänä sekä rakentamisalueiden tärkeyttä osana jatkuvaa yhdykuntarakennetta, jossa liikkuminen alueelta toiselle etenkin kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen keinoin on vaivatonta ja turvallista. Tiivis ja nauhamainen aluerakenne mahdollistaa hyvät joukkoliikennepalvelut ja luo edellytykset lähipalveluille. Aluerakenteen tiivistäminen, palveluiden saatavuus ja henkilöautoriippuvuuden vähentäminen on myös Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 mukaista. Seuraavassa taulukossa on analysoitu, miten hyvin nämä kolme kaavaluonnosvaihtoehtoa, jotka eivät aluerakenteellisesti eroa paljon toisistaan, toteuttavat tätä suunnitelmaa: Taulukko 11. TKRS 2030:n tavoitteita ja niiden toteutumisen arviointi. + Positiivinen vaikutus - Negatiivinen vaikutus? Vaikutus riippuu tulevasta suunnittelusta Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Tiivistetään nykyisten taajamien ja keskusta-alueiden maankäyttöä Vahvistetaan joukkoliikennekäytävien maankäyttöä ja sijoitetaan tiivistä asutusta, kaupan alueita, palveluja ja toimistotyöpaikkoja joukkoliikennevyöhykkeille Lomitetaan asumisen, palvelujen ja työpaikkojen toimintoja? Luodaan viihtyisää ja esteetöntä kävely- ja pyöräily-ympäristöä Asuntotuotannon monipuolisuutta lisätään + Asumisen ja asuntojen hallintamuotojen ja talotyyppien vaihtoehtoja lisätään ja monimuotoistetaan + Parannetaan asumisviihtyvyyttä kehittämällä seudullista ja paikallista viherverkostoa Suositaan maankäyttöä, joka mahdollistaa energiaa säästäviä ratkaisuja Elinkeinoelämän kasvua tuetaan + Työpaikka-alueita varataan määrällisesti riittävästi, sijainniltaan hyviltä paikoilta sekä laadultaan monipuolisesti erilaisiin tarpeisiin + Logistisesti parhaat alueet varataan toiminnoille, jotka aiheuttavat suuria ihmis- tai tavaravirtoja? Suunnittelussa otetaan huomioon yritysten muuttuvat tarpeet ja laajenemismahdollisuudet Liikkumisen tapoja uudistetaan Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuksia lisätään Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään? Joukkoliikenne järjestetään tehokkaasti ja matkaketjuja sujuvoitetaan Luodaan mahdollisuuksia liikkumistarpeen vähentämiseen Ojala on suunniteltu huomioiden tarkasti aluetta ympäröivä luonto, mikä on johtanut alueen eriytymiseen olemassa olevasta rakenteesta. Ojalan osayleiskaavan kaikki luonnosvaihtoehdot edustavat esikaupunkimaista rakentamista metsän siimekseen, kauas Aitolahdentien nykyisestä pääjoukkoliikennereitistä. Tämä heijastuu alhaiseen asukastiheyteen ja aluetehokkuuteen, mikä puolestaan 40 / 135

42 nostaa yhdyskuntatekniikan, joukkoliikenteen, julkisten ja yksityisten palveluiden investointikynnystä ja yksikköhintaa. Haapakorven työpaikka-alueen eristäminen omaksi alueeksi pohjoiseen ei ole maankäytön monipuolisuuden, eheyden eikä liikenteen vähentämistavoitteiden mukaista, ellei sitä yhdyskuntarakenteellisesti Tarastenjärven ja Nurmi-Sorilan työpaikka-alueisiin. Mikäli Haapakorven alueesta toivotaan autoriippumattomampi ja ympärivuorokautisesti aktiivinen alue, täytyisi sen olla maankäytöltään monipuolisempi. Koska Ojalan nykyinen asukasmäärä ei riitä suuren työpaikkamäärän synnyttämiseen, on yhteistyöllä Lamminrahkan alueen suunnittelussa suuri merkitys. Kahdesta alueesta tulisi muodostua toiminnallinen kokonaisuus ja asukaspohjaa tulisi kasvattaa lähipalveluiden synnyn tukemiseksi. 41 / 135

43 Aluerakenteen tiivistämiseksi ja eheyttämiseksi sekä palvelutason ja joukkoliikenteen edellytysten parantamiseksi ehdotamme seuraavia korjaavia toimenpiteitä kaikkiin kaavaluonnosvaihtoehtoihin: Kuva 13. Kaikkia luonnosvaihtoehtoja koskevia suosituksia. (Lähde: WSP Finland Oy) 42 / 135

44 Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:sta (Tampereen kaupunkiseutu 2010b) on taulukkoon 12 poimittu asuinaluetason tavoitteita, jotka soveltuvat hyvin yhtenäisen ja ekotehokkaan Ojalan-Kumpulan-Lamminrahkan-Atalan alueen kehittämiseen. Taulukko 12. Ilmastostrategia 2030:n tavoitteiden soveltaminen Ojalan alueelle. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Toteutetaan riittävä aluetehokkuus valituilla alueilla, jotta voidaan kehittää joukkoliikennepalveluita. Tarkistetaan yhteistyössä asumisväljyyden kehittymisarviot ja muodostetaan yhteiset periaatteet kaavojen realistiselle ja toivotulle mitoitukselle. Ohjataan päivittäis- ja erityiskaupan palvelut keskuksiin, asuntoalueille ja joukkoliikennekäytäviin. Mitoituksessa huolehditaan, ettei niiden volyymi ylitä lähialueen ostovoimaa muualla kuin keskustoissa. Toteutetaan kaupunkiseudun kuntien yhteisen maapoliittisen työryhmän suositukset. Tiiviin ja matalan rakentamisen, kaupunkipientalojen ja täydennysrakentamisen ratkaisujen kehittäminen Toteutetaan täydentämis-, uudistamis- ja uudisrakentamisessa energiatehokkuuteen pyrkiviä demonstraatiohankkeita, joissa energiatehokkaat järjestelmät ja liikenneratkaisut ovat keskeisiä. Tontin luovutusehtoihin liitetään määräykset energiatehokkuudesta tai lämmitystavan valinnasta kuten kaukolämpöön liittymisestä. Sähkölämmityksen sijasta valitaan maalämmitys tai vastaava uusiutuviin energialähteisiin perustuva lämmitystapa. Aurinkoja tuulienergian ratkaisuja ja hyödyntämistä kehitetään. Määritellään uudis- ja korjausrakentamisen laatutasot, jotka sisältävät mm. energiatehokkuuden sekä sisäilman ominaisuudet, ja joiden määrittelyssä on otettu huomioon elinkaaritaloudellisuus. Miten sovellettavissa Ojalaan? Nostetaan aluetehokkuutta. Tuetaan joukkoliikennettä, etenkin alueen syntyvaiheessa, jolloin alueen kulkutapaprofiili muodostuu. Edistetään yhteistiloja rakennuksissa (esim. työtilat, saunatilat, vierastilat), jolla voidaan pudottaa asumisväljyyttä huomattavasti ja kasvattaa aluetehokkuutta. Pidetään palveluvyöhyke Ojalan keskustassa tiiviinä, pääraitin varressa ja lyhyen etäisyyden päässä Lamminrahkan keskustasta. Huolehditaan sujuvista joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen yhteyksistä suurempiin aluekeskuksiin. Kaupunkirivitalokonseptin kokeileminen, oman piha-/ terassialueen tarjoaminen korkeammassa rakentamisessa jokaiselle asunnolle (vihreät katot toimivat hulevesien hallinnan välineenä ja hiilinieluina, tarjoavat mahdollisuuden lähiruokatuotantoon ja lisäävät viihtyisyyttä) Toteutetaan julkiset rakennukset normirakennuksia energiatehokkaampina ja hankitaan niille sertifikaatti, luodaan alueelle ekoklustereita. Tutkitaan mahdollisuutta määrätä energianlähteestä ja rakennuksen energiatehokkuudesta jo asemakaavassa. Määrätään yllä mainituista asioista tontinluovutusehdoissa. 43 / 135

45 4.2 Liikenteelliset vaikutukset Lähtökohdat ja tavoitteet Liikenteen nykytila perustuu olemassa oleviin selvityksiin ja liikennelaskentoihin. Liikennetuotokset perustuvat kaavaehdotusten asukas- ja työpaikkamääriin. Laskelmissa on käytetty Ympäristöministeriön julkaisussa Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa esitettyjä kertoimia. Työssä on myös käytetty Tampereen seudun liikkumistutkimuksen tilastotietoja (Liikenne- ja viestintäministeriö ym. 2005). Liikenne-ennusteissa ei ole huomioitu läpiajoliikennettä. Eri vaihtoehtojen liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu asiantuntija-arvioin perustuen alueen omiin palveluihin, vaihtoehdoista tehtyihin joukkoliikennesuunnitelmiin ja yleiskaavaehdotuksissa esitettyihin liikenneyhteyksiin. Tärkeimpinä lähteinä on käytetty: Kalenoja, H. ym Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa. Suomen ympäristö 27/2008. Ympäristöministeriö. Liikennevirasto LAM-pisteiden liikennetiedot Liikenne- ja viestintäministeriö ym TASE Tampereen seudun liikenne. Liikenteen nykytila Tampereen seudulla. Tampereen joukkoliikenne Tampereen joukkoliikenteen bussilinjat Liikenneverkot ja liikennetuotos Nykytila Ojalan osayleiskaava-alue ja sen lähiympäristö ovat kaupunkirakennevyöhykkeistä autovyöhykettä, sillä se sijaitsee 8-12 km päässä Tampereen keskustasta eikä sen välittömässä läheisyydessä ole hyvien palveluiden aluekeskusta. Alueen asukastiheys ja aluetehokkuus eivät yllä joukkoliikennevyöhykkeen raja-arvoihin. Asuminen perustuu paljolti oman auton käyttöön etenkin ruuhkaaikojen ulkopuolella töihin, ostoksille tai vapaa-ajan palveluihin kuljettaessa. Suunnittelualueella on vain muutama tonttikatu ja yksityisteitä. Alueen nykyinen liikenneverkko muodostuu pitkälti alueen reunoilla kulkevista väylistä. Niistä pääväyliä ovat VT 9 ja VT 12, Aitolahdentie ja Tarastenjärventie (Ruutanantie). Aitolahdentie sijaitsee suunnittelualueen länsireunalla ja se kytkeytyy Ojalan osayleiskaavaalueeseen tonttikatujen ja yksityisteiden kautta. Tie toimii VT 9:n rinnakkaisväylänä ja ne kytkeytyvät toisiinsa alueen luoteisosassa Aitovuoren eritasoliittymän kautta. Tarastenjärventie rajaa aluetta koillisosassa ja se kytkeytyy VT 9:hen Tarastenjärven eritasoliittymän avulla. Valtatiet 9 ja 12 liittyvät toisiinsa alueen lounaiskulmassa Alasjärven eritasoliittymässä. Orimuskatu alueen lounaisosassa on pääkokoojakatu ja siitä on Linnainmaan eritasoliittymä VT 12:lle. Ojalan alueen läpi kulkee sorapintainen metsäautotie, Lamminrahkantie, Aitolahdentieltä Kangasalan asemalle. Lamminrahkantieltä erkanee etelään Rissontie, joka jatkuu Kangasalan Vatialaan. Lintukalliontielle alueen pohjoisosaan (yksityistie) kuljetaan Nurmista Kaitavedentieltä. Yhteys Kangasalta Ruutanantieltä Lintukalliontielle on katkaistu ajoneuvoliikenteeltä. 44 / 135

46 Aitolahdentiellä vuorokauden keskimääräiset liikennemäärät vaihtelevat suunnittelualueen kohdalla ajon/vrk. Aitolahdentien poikittaisilla kaduilla liikennemäärät ovat vähäisempiä. Esimerkiksi Kumpulan asuinalueen kokoojakadun eli Kumpulantien liikennemäärä juuri ennen Aitolahdentien liittymää on ajon/vrk. Osalla tonttikaduista liikennemäärät ovat alle 10 ajoneuvoa vuorokaudessa. VT 9:llä Ojalan kohdalla keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä on ajon/vrk. VT 12:lla junaradan itäpuolella keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä on ajon/vrk. Liikennemäärät ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykyisen Ojalankylän 45 asukkaan liikennetuotos on noin 35 ajon/vrk. Koko alueen 770 asukasta tuottaa nykyisin liikennettä keskimäärin 600 ajon/vrk. Liikennetuotos syntyy suurimmaksi osaksi alueen eteläosassa, jossa suurin osa alueen asukkaista asuu. Kuva 14. Nykyinen katuverkko. (Lähde: Tampereen Infratuotanto 2011) 45 / 135

47 Kävelyn ja pyöräilyn pääreitit suunnittelualueella ja sen ympäristössä kulkevat Aitolahdentien, Atanväylän ja Orimuskadun varrella. Nykyisillä asuinalueilla suunnittelualueen ympäristössä kävelyja pyöräilyreitit täydentävät katuverkkoa muodostaen kävelijöille ja pyöräilijöille ajoneuvoliikennettä suoremmat yhteydet. Aitolahdentiellä yhtenäinen kävely- ja pyöräilyväylä on tien itäpuolella etelästä Kielokorvenkadulle, josta alikulun kautta yhtenäinen väylä jatkuu pohjoiseen tien länsipuolta pitkin. Väylä on ainoa kävely- ja pyöräyhteys Teiskon ja Nurmi-Sorilan alueelta Tampereen keskustaan. Suunnittelualueella Maurinkylänkadun liittymän eteläpuolelta, Aitolahdentieltä lähtee etelän suuntaan sorapintainen ulkoilureitti, joka on talvisin hiihtolatu. Se yhtyy Atalan itäpuolella olevaan ulkoilureittiin, josta pääsee eritasossa VT 12:n eteläpuolelle. Kuva 15. Nykyiset kevyen liikenteen väylät. (Lähde: Tampereen Infratuotanto 2011) 46 / 135

48 Vaihtoehtojen vaikutukset Kaikissa vaihtoehdoissa suunnittelualueen sisäiset liikenneyhteydet paranevat verrattuna nykytilaan. Pääkatuverkkoa rakennetaan kaikkiin vaihtoehtoihin lähes saman verran, noin 7 km. Kevyen liikenteen osalta kaikissa vaihtoehdoissa on yhteydet Ojalasta Olkahisten ja Atalan kouluille sekä Lamminrahkaan. Seudulliset kävely- ja pyöräily-yhteydet sijoittuvat Aitolahdentien ja Tarastenjärventien laitaan. Pohjoisosassa Haapakorven työpaikka-alueelta on esitetty kävelyn ja pyöräilyn yhteystarve Aitolahdentielle. Suunnittelualueen eteläosassa Rissonkatu on jatkettu kaikissa vaihtoehdoissa Lamminrahkan alueeseen kiinni. Vaihtoehdossa C Rissonkadulta on pitkä kokoojakatu pohjoisempana olevalle pientalovaltaiselle alueelle (AP-1). Vaihtoehdossa A ei ole esitetty tämän alueen liikenteellistä yhteyttä olettaen sen tukeutuvan Lamminrahkan alueeseen. Vaihtoehdossa B alue on virkistysaluetta. A-vaihtoehdossa VT 12:n uusi eritasoliittymä on esitetty Tampereen puolelle. Kahdessa muussa vaihtoehdossa eritasoliittymä on Kangasalan puolella ja se liittyy Lamminrahkan katuverkkoon. Vaihtoehdossa A eritasoliittymä ja siitä jatkuva suora katuyhteys Lamminrahkan kautta Ojalaan ja Aitolahdentielle saattavat houkutella läpiajoliikennettä, ellei läpiajoa estetä. Suunnittelualueen pohjoisosassa muusta alueesta eriytetyt työpaikka-alueet on yhdistetty kokoojakadulla Tarastenjärventiehen. Vaihtoehdoissa ei ole pohjoisen osalta merkittäviä liikenneverkollisia eroja. Liikenneverkkojen osalta luonnosvaihtoehtojen merkittävimmät muutokset ovat Ojalan alueella. Kaikissa osayleiskaavan luonnosvaihtoehdoissa kulku Ojalan ydinalueelle tapahtuu alkuvaiheessa ennen Lamminrahkan rakentumista Aitolahdentien kautta. Vaihtoehdossa A on kaksi liittymää Ojalaan, joista toinen palvelee joukkoliikennettä ja nykyistä Ojalankylän asutusta. Kahdessa muussa vaihtoehdossa on yksi liittymä. Vaihtoehdoissa A ja B alueelta on myös ajoyhteys Lamminrahkaan. Vaihtoehdossa C yhteys Lamminrahkaan on vain jalan ja pyörällä sekä joukkoliikenteellä. Kun alueelle on useampi ajoyhteys, yksittäinen liittymä kuormittuu vähemmän ja alueen mahdollisten liikenteellisten häiriöiden herkkyys vähenee. Toisaalta suorat kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet houkuttelevat kestäviin liikkumismuotoihin, jos autolla joutuu kiertämään pidemmän matkan. Vaihtoehdossa A Ojalaan on esitetty kaksi rinnakkaista pääkatua, joista Aitolahdentieltä eteläisempänä liittyvä katu on linjattu viheralueen pohjoispuolelta ja länsipuolelta. Katu ei palvele molemmin puolin asutusta. Toinen katuyhteys, joka liittyy pohjoisempana Aitolahdentiehen, ei ole henkilöautoille läpiajettava, joten nykyisen Ojalankylän itäpuolella olevalle uudelle asuinalueelle on ajettava Ojalan alue ympäri. Tämä lisää ajosuoritetta, mutta toisaalta rauhoittaa alueen pohjoispuolella olevaa viheryhteyttä. Vaihtoehdossa B Ojalan pääkatu on esitetty suunnittelualueen läpi Aitolahdentieltä Lamminrahkaan. Kadun varteen on esitetty suurin osa asumisesta. Nykyisten asuinalueiden liikenneyhteydet on esitetty pääkadun kokoojakatuna. Keskivaiheilla pääkatu haarautuu mahdollistaen asumisen leviämisen myös lännemmäksi. Tämä haara on esitetty jatkuvan joukkoliikennekatuna Lamminrahkan alueelle. Henkilöautoliikenteen on tarkoitus käyttää itäisempää yhteyttä, joka on esitetty sillalle viheralueen kohdalta. 47 / 135

49 Vaihtoehdossa C pääkatu haarautuu pohjoiseen ja kaakkoon. Joukkoliikenteelle kadut ovat yhdistyneet lenkiksi. Lenkin sisälle on mahdollistaa toteuttaa lapsiystävällinen autovapaa alue, kun pysäköinti sijoitetaan aluetta ympäröivän kadun viereen. Nykyiselle Ojalankylän asuinalueelle on lähes kaksinkertaistunut ajomatka Aitolahdentieltä, kun yhteys on esitetty asuinalueen eteläpuolelta nykyisen pohjoisen sijaan. Taulukko 13. Uusien liikenneyhteyksien pituudet. Osayleiskaavan luonnosvaihtoehto Väylätyyppi VE A - KUKKULA VE B - NAUHA VE C - KYLÄ Pääkadut 7 km 7,2 km 6,8 km Joukkoliikennekadut 2 km 0,3 km 0,5 km Tonttikadut 23 km 19 km 18 km Erilliset kevyen liikenteen väylät 1,5 km 1,5 km 1,5 km Taulukko 14. Vaihtoehtojen liikennetuotokset. VE A asukkaita+työpaikkoja = ajon/vrk Risso = 1430 ajon/vrk Ojala = 5150 ajon/vrk Maurinkylä = 210 ajon/vrk Aitovuori = 410 ajon/vrk Haapakorpi = 1400 ajon/vrk Yhteensä ajon/vrk VEB asukkaita+työpaikkoja = ajon/vrk = 1150 ajon/vrk = 4470 ajon/vrk = 210 ajon/vrk = 340 ajon/vrk =770 ajon/vrk VEC asukkaita+työpaikkoja = ajon/vrk = 1020 ajon/vrk = 4250 ajon/vrk = 210 ajon/vrk = 380 ajon/vrk = 1350 ajon/vrk 8600 ajon/vrk 6940 ajon/vrk 7210 ajon/vrk Nykyiseen verrattuna kaikki vaihtoehdot lisäävät alueen liikennetuotosta. Asuinalueiden liikennettä syntyy eniten vaihtoehto A mukaisella maankäytöllä ja vähiten vaihtoehto C maankäytöllä. Työpaikkaliikennettä sen sijaan syntyy eniten vaihtoehdon A ja C mukaisella maankäytöllä ja vähiten vaihtoehdon B mukaisella maankäytöllä. Kulkumuoto-osuuksien on oletettu olevan sama kaikissa vaihtoehdoissa eli Tampereen seudun autovyöhykkeen mukainen kulkumuoto-osuus. Henkilöauton kulkumuoto-osuus asuinalueella on 57 % ja työpaikka-alueella on 75 %. Ojalan pääkadun pohjoisosan liikennemäärät eri vaihtoehdoissa on esitetty seuraavassa taulukossa. Jos alueelta on ajoyhteys myös Lamminrahkaan, pääkadun liikennemäärä pohjoisosassa lähes puolittuu, mikä tekee alueesta viihtyisämmän ja turvallisemman. 48 / 135

50 Taulukko 15. Ojalan pääkadun liikennemäärät. VE A VE B VE C Yksi liikenneyhteys 5100 ajon/vrk 4500 ajon/vrk 4300 ajon/vrk Useampi liikenneyhteys 2400 ajon/vrk 3300 ajon/vrk Ojalan osalta selkein ja yksinkertaisin katuverkko on vaihtoehdossa B. Se tarjoaa lyhimmät mahdolliset yhteydet asuinalueille. Kun liikenne keskittyy pääkadulle, liikenteen haitat voidaan myös minimoida keskitetysti ja kustannustehokkaasti. Vaihtoehdossa ei ole Ojalan sisäisessä katuverkossa ajokieltoja. Parhaat yhteydet ympäröivään tieverkkoon on vaihtoehdoissa A ja B. Katuverkon ja maankäytön sijoittuminen Vaihtoehdossa A pääkatu on linjattu viheralueen läpi, jolloin liikenne saattaa häiritä virkistysalueen käyttäjiä ja luontoarvoja. Katua ei ole hyödynnetty tehokkaimmalla mahdollisella tavalla asumiseen, jolloin tarvitaan tonttikatuja kauemmaksi pääkadusta sijoitetuille tonteille, muodostamaan toimivat kulkuyhteydet. Vaihtoehdossa B pitkän pääkadun varteen sijoitettu asuminen voi hajaantua liian ohueksi nauhamaiseksi rakenteeksi, jolloin pääkatu saa liian hallitsevan roolin alueen yhdyskuntarakenteessa. Vaihtoehto C:n katuverkko muodostaa lenkin, jonka sisälle voidaan muodostaa autovapaa vyöhyke, jos pysäköinti toteutuu kadun välittömään läheisyyteen. Keskellä lenkkiä on viheraluetta Joukkoliikenne Nykytila Suunnittelualueen ympäristössä olevaa asuinaluetta palvelee nykyisin viisi bussilinjaa, joista linja 28 liikennöi Aitolahdentiellä. Loput kiertävät Orimuskadun, Nikinväylän tai Atanväylän kautta. Palveluaika on 6:00-23:00. Yölinja kulkee Aitolahdentiellä. Suunnittelualueen kautta ei kulje nykyisin joukkoliikennettä. Potentiaalisimmat joukkoliikenteen käyttäjät ovat Holvastin Valjakonkadun tai Aitolahdentien varressa asuvat, sillä näiden alueiden välittömässä läheisyydessä kulkee linjaautovuoroja. Vuorovälit ovat minuuttia, eikä kaikilla linjoilla ole ilta- tai viikonloppuliikennettä. Holvastin asukkailla on parhaimmat joukkoliikenneyhteydet. 49 / 135

51 Kuva 16. Ojalan lähiympäristön joukkoliikennelinjat. (Lähde: Tampereen joukkoliikenne 2010) Vaihtoehtojen vaikutukset Vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja joukkoliikenteen houkuttelevuudessa. Kaikissa vaihtoehdoissa alue on autovyöhykkeen ja joukkoliikennevyöhykkeen välissä sijaintinsa ja aluetehokkuutensa perusteella. Kaikissa vaihtoehdoissa on esitetty kaksi joukkoliikennelinjaa, jotka kulkevat Ojalasta Lamminrahkan kautta Tampereen keskustaan jatkaen edelleen Tampereen länsipuolelle. Vaihtoehdossa A toinen joukkoliikennelinjoista on mahdollisuus toteuttaa katuratikkana. Tällöin linja tulisi Nurmi-Sorilasta ja jatkuisi Tampereen keskustaan jatkaen edelleen Tampereen länsipuolelle. Vaihtoehdon A joukkoliikennelinja I on liian mutkainen Ojalassa ratikalle. Suorempana katuratikka toimii erittäin hyvin runkojoukkoliikenneyhteytenä yhdistäen Nurmi-Sorilan Ojalan ja Lamminrahkan. Suunnitelman toinen joukkoliikennelinja alkaa Ojalasta kiertäen pidemmän lenkin Lamminrahkassa jatkaen Tampereen keskustaan. Joukkoliikenteen vuoroväli saadaan tiheämmäksi, kun molemmat linjat kulkevat samaa pääkatua Ojalassa. Tällöin pysäkin palvelusäde kasvaa 600 metriin, 50 / 135

52 mutta vuorovälitiheys kaksinkertaistuu. Bussia tiheämpi katuratikka palvelee yksistään Ojalan joukkoliikennetarpeita keskustan suuntaan. Vaihtoehdon B nauhamainen rakenne palvelee hyvin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteita. Vaihtoehdossa molempien linjojen päätepysäkki on Ojalassa, toinen Aitolahdentien varressa ja toinen kaakkoisosassa, lähipalvelukeskuksen itäpuolella. Linjat palvelevat samaa pääkatua noin puolesta välistä. Tosin linjat on esitetty siten, ettei samalta puolen katua pääse molemmilla bussilinjoilla keskustaan. Myös vaihtoehdossa C molempien linjojen päätepysäkki on Ojalassa. Toinen lähtee lähipalveluiden keskuksesta ajaen Lamminrahkan kautta Tampereen keskustan suuntaan. Toinen lähtee Ojalan pohjoisosasta Aitolahdentien varresta ajaen lenkin Ojalassa jatkaen Lamminrahkan kautta Tampereen keskustaan. Selkeyden kannalta molempien bussien kannattaisi ajaa sama reitti Ojalassa kiertäen katulenkki. Toisaalta tämä lisää kustannuksia, kun tarvitaan yksi auto lisää ja ajokilometrit kasvavat. Ennen Lamminrahkan toteutumista, välivaiheessa, Ojalan joukkoliikennelinja tulee kaikissa vaihtoehdoissa Aitolahdentietä etelästä, käy Ojalassa päätepysäkillä ja palaa takaisin Aitolahdentielle suunnaten etelään. Välivaiheen joukkoliikennereitit lähtevät pohjoiseen Ojalasta, vaikka matkustaja on menossa etelään, Tampereen keskustaan. Tämä kierto joudutaan tekemään myös henkilöautolla ja se on kaikissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdossa C välivaiheen linja tekee alueella lenkin. Palvelun käytettävyyden kannalta olisi parempi, jos loppupäätä ei ajeta renkaana, vaan että se olisi molempiin suuntiin liikennöity reitti. Vaihtoehdossa B palvellaan välivaiheessa vain pääkadun varrelle sijoittuvaa maankäyttöä. Länteen haarautuva katu jää ilman bussilinjaa, joten sinne kannattaa rakentaa vasta Lamminrahkan toteutuessa. Joukkoliikenteen kannalta paras yhdyskuntarakenne ja asukasmäärä on vaihtoehdossa A. Aitolahdentien läheisyyteen rakentuvat kerrostaloalueet voivat hyödyntää Aitolahdentien joukkoliikennepalveluita. Ojalan osalta joukkoliikennepalvelut kannattaa keskittää itäisen kadun varaan. Jos katu sijaitsisi nykyistä keskemmällä, se palvelisi joukkoliikenteen pääkatuna molemmin puolista asutusta tasapuolisemmin. Joukkoliikenteen hyvä palvelutaso on hankalin toteuttaa vaihtoehtoon C. Siinä yhdyskuntarakenne on hajaantunut kahden kadun varteen. Aluetta hyvin palveleva tiheä ja nopea bussilinja on vaikea toteuttaa. Vaihtoehdossa lenkin pohjoispuoleinen maankäyttö jää hyvin ohueksi, jolloin potentiaalisia matkustajia on myös vähän. 51 / 135

53 4.2.4 Liikenteen toimivuus Nykytila Nykyisellä tie- ja katuverkolla sekä liittymissä liikenne on sujuvaa. Merkittäviä huipputunnin aikaisia jonoja ei ole havaittu. Paikoittain Aitolahdentiellä on mitattu keskinopeudeksi ylinopeutta. Vaihtoehtojen vaikutukset Liikennetuotokset eivät lisää ympäröivän tie- ja katuverkon liikennettä missään vaihtoehdossa niin paljon, että se vaikuttaisi kriittisesti verkon liikenteelliseen toimivuuteen. Kun nykyverkon liittymät alueelle mitoitetaan uuden liikennemäärän mukaisiksi, merkittäviä jonoja ei ole odotettavissa jatkossakaan. Toimivuudeltaan kriittisin liittymä on Ojalan pääkadun ja Aitolahdentien liittymä. Vaihtoehdossa A huipputunnin aikana Ojalasta lähtee tai sinne saapuu riippuen huipputunnin ajankohdasta noin 250 ajon/h. Huipputunnin on arvioitu olevan 8 % vuorokauden kokonaisliikennemäärästä. Vaihtoehdoissa B ja C tämä liikennemäärä on noin 200 ajon/h. Jos Ojalasta pääsee vain Aitolahdentien kautta, tämä liikenne ajaa yhden liittymä kautta. Tavallisen valo-ohjauksettoman liittymän välityskyky kuitenkin riittää lasketun maksimiliikennevirran välittämiseen. Liikenteen toimivuuden ja häiriöherkkyyden vuoksi alueelta on hyvä olla useampia ajoyhteyksiä ympäröivään tieverkkoon. Siksi vaihtoehdot A ja B ovat liikenteen toimivuuden kannalta parempia kuin vaihtoehto C Liikenneturvallisuus Nykytila Aitolahdentie on VT 9:n rinnakkaisväylä ja sen tarkoitus on palvella ympäröivää maankäyttöä. Se sijaan valtatie soveltuu paremmin läpiajavalle liikenteelle. Aitolahdentien poikkileikkaus on kaistaa. Tiellä on useita liittymiä, joista osassa on ryhmittymiskaistat vasemmalle kääntyville ajoneuvoille. Tiellä ei ole valo-ohjausta eikä kiertoliittymiä suunnittelualueen kohdalla. Aitolahdentiellä on kaksi alikulkua: yksi Kumpulan pohjoispuolella ja toinen Olkahisten koulun kohdalla. Tien nopeusrajoitus on 50 km/h. Ojalankylän eteläpuolella on mitattu keskinopeudeksi 55 km/h. 70 % mitatuista autoista ajoi ylinopeutta, tosin suurimmalla osalla nopeus oli alle 60 km/h. Aitolahdentiellä on paikoitellen huono näkemä pysty- ja vaakageometrian vuoksi. Vuosina tiellä on sattunut yhdeksän henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Valtateillä on vain eritasoliittymiä. Suurin osa lähialueen onnettomuuksista on tapahtunut eritasoliittymien rampeilla. VT 12:lla on kaksi kevyen liikenteen alikulkua (Orimuskatu ja Rissonpuiston ulkoilureitti). Aitovuoren eritasoliittymässä on VT 9:n ylittävä kevyen liikenteen silta. VT 9:n ylittävä Lintukalliontie on ajoneuvoliikenteen lisäksi kevyen liikenteen käytössä. 52 / 135

54 Kuva 17. Suunnittelualueen läheisyydessä poliisin tietoon tulleen liikenneonnettomuudet vuosina (Lähde: Tampereen Infratuotanto 2011) Vaihtoehtojen vaikutukset Kaikissa vaihtoehdoissa liikennemäärät kasvavat, mikä lisää liikenneonnettomuusriskejä. Erityisesti suunnittelualueen teillä liikennemäärät kasvavat jopa kymmenkertaisen asukasluvun myötä. Mitoittamalla katu arvioidulle liikennemäärälle haitta ei ole merkittävä. Eniten liikennettä syntyy vaihtoehdossa A (ks. taulukko 14). Aitolahdentien liittymä Ojalaan on siirretty vaihtoehdossa C paremman näkemän vuoksi. Myös vaihtoehdossa A pidemmän kadun liittymä on esitetty nykyistä Ojalankyläntien liittymää etelämmäksi. Alueen toista liittymää on siirretty pohjoisemmaksi. Vaihtoehdossa B Aitolahdentien liittymä Ojalaan on siirretty nykyisestä liittymäpaikasta pohjoisemmaksi. Kaikissa vaihtoehdoissa liittymän siirto parantaa liikenneturvallisuutta pidempien näkemien vuoksi. 53 / 135

55 4.2.6 Suositukset Liikenteen kysynnän minimoimiseksi suositellaan, että kaava-alueesta tehdään mahdollisimman työpaikkaomavarainen ja että osa-alueille mahdollistetaan toimintojen sekoittumista. Kestävän liikkumisen edistämiseksi suositellaan mahdollisimman suoria, sujuvia ja laadukkaita kävely- ja pyöräily-yhteyksiä nykyisten ja uusien alueiden välille. Jotta joukkoliikenteellä on hyvät palveluedellytykset ja mahdollisuus parantaa kilpailukykyään henkilöautoihin nähden, alueen maankäytön tulisi tiivistyä joukkoliikenteen runkoyhteyden läheisyyteen. Parhaiten runkoyhteys on toteutettavissa alueen halkaisevalle pääkadulle. Alueelle on tavoiteltu noin asukasta, mikä mahdollistaa hyvät joukkoliikennepalvelut, jos alue on tiivis ja nauhamainen. Edellytykset vain paranevat, jos uuden alueen joukkoliikennelinjasto pystyy tukeutumaan nykyiseen linjastoon. Liikkumisen kannalta suositellaan Ojalan ja Lamminrahkan tiivistä yhteistyötä. Alueiden joukkoliikennepalveluiden kehittämisessä kannattaa myös huomioida suhteellisen lähellä oleva Kangasalan aseman juna-asema. Tämän hetkinen aseman seudun maankäyttö ei mahdollista lähijunaliikennöintiä, mutta mikäli Ojalan ja Lamminrahkan asukkaille lähijunan käyttö on varteenotettava vaihtoehto, lähiliikenteelle saattaisi olla edellytyksiä. Tämä tosin edellyttäisi, että Ojalan ja Lamminrahkan tuleville asuinalueille mahdollistettaisiin liityntälinja asemalle, joka myös palvelisi Tampereen puolelta tulevia matkustajia. Viihtyvyyden ja turvallisuuden kannalta ei suositella liikenneverkollisia ratkaisuja, jotka houkuttelevat asuinalueille läpiajoliikennettä. Jos VT 12:lle rakennetaan eritasoliittymä, katuverkko suunnitellaan siten, että se palvelee alueen maankäyttöä, ja pohjoisemmaksi suuntaavien on kannattavampaa ajaa suoraan VT 9:lle. Liittymien toimivuus ja liikenneturvallisuus on varmistettava ennen kuin liikennemäärä moninkertaistuu Yhteenveto Suunnittelualue on jatkumoa ympäröivälle autovyöhykkeelle. Siten se lisää seudun henkilöautoilua ja heikentää joukkoliikenteen kilpailukykyä. Ojala on suunniteltu ympäröivän luonnon ehdoilla, joten uusi alue ei täydennä olemassa olevaa rakennetta, vaan muodostaa oman erillisen alueen metsän keskelle. Kaava-alueella hajautunut rakenne ja sisäiset viheralueet levittävät asumista ja muita toimintoja laajemmalle kuin mitä uusi asukas- ja työpaikkamäärä edellyttäisi. Hajaantunut rakenne ja toiminnoiltaan homogeeniset alueet lisäävät entisestään liikennettä. Nykyiseen verrattuna alueen liikenneyhteydet paranevat merkittävästi. Alueelle rakentuu katuverkko sekä uusia kävely- ja pyöräily-yhteyksiä. Uusien asukkaiden myötä myös joukkoliikennepalvelut paranevat. Joukkoliikenne on mahdollista toteuttaa muuttamalla nykyisiä linjoja palvelemaan myös uusia asuinalueita. Liikenneturvallisuus heikkenee Aitolahdentien suuntaan hieman lisääntyneen liikennemäärän vuoksi, mutta haitta ei ole merkittävä, jos liikenneverkko parannetaan uuden liikennemäärän mukaiseksi. Lisääntyneellä liikenteellä ei ole vaikutusta ympäröivän tieverkon toimivuuteen. Tieverkon kapasiteetti kestää lisääntyvän liikenteen. Esitetty eritasoliittymä VT 12:lle saattaa houkutella läpiajoon alueella, jos liittymästä on suora ja sujuva ajoyhteys Aitolahdentielle. 54 / 135

56 4.3 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Lähtökohdat ja tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on luoda Ojalasta alue, jossa on mm. monipuolinen asuntotuotanto, hyvin saavutettavat lähipalvelut, nykyisille asukkaille aiempaa parempi elinympäristö sekä monipuoliset virkistyspalvelut alueen asukkaille. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tavoitteena on arvioida näiden tavoitteiden toteutumisen edellytyksiä sekä muita tekijöitä, jotka ovat merkityksellisiä elinolojen ja viihtyvyyden kannalta. Ihmisten elinoloja ja elinympäristöä koskevassa vaikutusarvioinnissa on hyödynnetty mm. seuraavia julkaisuja lähtötietoina: Kangasalan kunta Lamminrahkan osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tekninen keskus, kaavoitus. Pirkanmaan liitto Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Pirkanmaan liiton julkaisu A 43. Tampere. SCC Viatek Liikennemeluselvitys Tampereen kantakaupunkialueelle. Tampere. SCC Viatek Aitovuoren ampumarata. Meluselvitys Tampere. Tampereen Infratuotanto Ojalan osayleiskaava. Lähtökohtaraportti Tampereen kaupunki 2011a. Toimintaympäristö: Muuttoliike. Muuttajien taustatiedot. Tampereen kaupunki, tietotuotanto ja laadunarviointi. Tampereen kaupunki 2011b. Toimintaympäristö: Tulot ja varallisuus. Tampereen kaupunki, tietotuotanto ja laadunarviointi. Tampereen kaupunki 2010a. Ojalan osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tampereen kaupunki 2010d. Toimintaympäristö: Väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunki, Tietotuotanto ja laadunarviointi. Tampereen kaupunki 2010c. Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot VE 1, VE 2 ja VE 3 kuvauksineen ja merkintöjen selitykset Tuomas Santasalo Ky Tampereen kaupunkiseutu. Palveluverkkoselvitys. Tampereen kaupunki. Lisäksi on hyödynnetty Ojalan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointiselostuksesta saatuja palautteita, muistioita sekä haastatteluista saatuja tietoja Alueen luonne, imago ja alueidentiteetti Nykytila Osayleiskaava-alue on pääosin rakentamatonta aluetta, jonka etelä- ja keskiosissa on metsää ja suoalueita. Kaupunkimainen asutus ulottuu kuitenkin aivan alueen länsi- ja eteläreunan tuntumaan. Alue tunnetaankin metsäisestä, jopa erämaisesta luonteestaan. Luonnonläheisyydestä kertoo se, että suurin osa osayleiskaava-aluetta on suhteellisen hiljaista (alueella db ) aluetta (mm. Halimasjärven ympäristö), ja alueella on myös hiljaiseksi alueeksi luokiteltu vyöhyke osayleiskaava-alueen kaakkoiskulmassa (SCC Viatek 2003). Aluetta käytetäänkin paljon ulkoiluun ja virkistykseen. Vaihtoehtojen vaikutukset Kaikki vaihtoehdot muuttavat aluetta rakennetummaksi ja kaupunkimaisemmaksi. Alueen nykyiset käyttötarkoitukset eivät vaarannu, mutta erilaisten toimintojen edellytykset voivat muuttua. Lisäksi alueelle tulee uusia toimintoja, jotka muokkaavat alueen imagoa ja identiteettiä toisenlaiseksi. 55 / 135

57 Vaihtoehdossa A asutusalueille varattu alue on laajin, 186 ha. Alueen luonnonläheinen luonne muuttuu huomattavasti, kun alue muuttuu selvästi rakennetummaksi ja sille leimallinen pientaloasutus saa rinnalleen kerrostaloasutusta. Kerrostaloja on enemmän, ja alue muuttuu tiiviimmäksi ja kaupunkimaisemmaksi kuin muissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehto lisää myös väljää pientaloasutusta, millä pyritään pitämään yllä nykyisten pientaloalueiden luonnetta. Toisaalta esitettyjen laajojen omakotitaloalueiden myötä kokonaisuuden luonne muuttuu nykyisestä, joka koostuu pienistä taskumaisista, parinkymmenen talon kylistä. Nykyisille asukkaille, jotka ovat tottuneet luonnonläheiseen asumiseen ja matalaan rakentamiseen, muutos on suuri. Myös vaihtoehto B muuttaa alueen luonnetta rakennetummaksi, mutta hieman vaihtoehtoa A vähemmän. Vaihtoehdossa B kerrostalovaltainen alue ja pientalovaltaiset alueet ovat hieman vaihtoehdossa A esitettyä pienempiä. Vaihtoehto B on ainoa, jossa puolustusvoimien ja ampumarataalueen eteläpuolelle ei ole sijoitettu suojavihervyöhykettä, vaan se on jätetty selvitysalueeksi. Mikäli näiltä alueilta kantautuvaa melutasoa on mahdollista alentaa, voidaan nykyisin virkistyskäyttöä palvelevan selvitysalueen maankäyttöä tarkastella uudelleen ja sijoittaa sinne toimintoja, jotka eivät voi sijaita alueella liian korkean melutason takia. Tulevan toiminnon vaikutukset lähiympäristöön riippuvat täysin toiminnon luonteesta. Vaihtoehdossa C asukkaiden määrä on pienin kuten myös asutukselle varattu alue, 164 ha. Lisäksi viheralueille varattu alue on laajin, 274 ha. Alueen metsäinen luonne muuttuu tässäkin vaihtoehdossa selvästi rakennetummaksi, mutta muutos on pienempi muihin vaihtoehtoihin verrattuna, sillä valtaosa uudesta asutuksesta olisi alueelle tyypillistä pientaloasutusta. Tällä pyritään säilyttämään alueelle tyypillistä kylämäisyyttä. Ojalankylän alue ja sen ympäristö on säilytetty muissa vaihtoehdoissa väljänä pientaloalueena. Kuitenkin tässä vaihtoehdossa tiivis ja matala pientaloasutus ulottuu Ojalan keskustasta aivan Ojalankylän itä- ja eteläosiin Eri väestöryhmät ja asuminen Nykytila Alueen nykyinen asukasmäärä ja asutuksen sijainti on kuvattu luvussa Osayleiskaava-alueen ikärakenne on nuorempi kuin Tampereella keskimäärin (ks. taulukko 15). Alle 15-vuotiaiden osuus on keskimääräistä suurempi lapsiperheiden suuren osuuden vuoksi, ja yli 64-vuotiaiden osuus vähäisempi. Työikäisten osuus noudattelee kaupungin keskiarvoa. Taulukko 16. Ikärakenne osayleiskaava-alueella ja Tampereen kaupungin alueella. Lähde: Tampereen Infratuotanto 2011 ja Tampereen kaupunki Alle 7-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 64-vuotiaat Osayleiskaava-alue 12 % 13 % 69 % 6 % Tampereen kaupunki 7 % 8 % 70 % 16 % Ojalan alueelle muuttaneiden ja alueelta muuttaneiden määrät olivat lähes yhtä suuret vuonna Sen sijaan Ojalaa ympäröivien alueiden nettomuutto oli vuonna 2009 negatiivinen. (Tampereen kaupunki 2011a) Tulotaso Ojalassa sekä Kumpulan ja Olkahisten kaupunginosissa oli vuonna 2009 hieman korkeampi kuin Tampereella keskimäärin (Tampereen kaupunki 2011b). 56 / 135

58 Vaihtoehtojen vaikutukset Jokaisessa vaihtoehdossa alueen asukasmäärä kasvaa huomattavasti nykyisestä (ks. tarkemmin väestömääristä luvusta 4.1.3). Vaihtoehtojen välillä ei ole suuria eroja sen suhteen, millaista asuinaluetta ne tarjoavat: asuinalueet ovat lähes kokonaan asumiseen varattuja alueita, joiden pääasialliset erot liittyvät siihen, kuinka tiivistä ja kuinka korkeaa rakentaminen on. Sitä, millaista väestöä alueelle muuttaa, on vaikea ennustaa etukäteen. Tavallista kuitenkin on, että uusille asuinalueille muuttaa nuorempaa väestöä. Asuntorakenne näyttää kaikissa vaihtoehdoissa olevan monipuolinen vaihdellen erillispientalomaisesta rakenteesta tiiviiseen ja matalaan sekä tiiveimmillään kerrostaloasumiseen. Tämä lisää asukkaiden valinnanvaraa ja mahdollisuuksia elinkaariasumiseen. On arvioitu, että vaihtoehdossa A väestö tulisi olemaan monipuolisin. Kerrostaloasumisen myötä alueelle tulee todennäköisesti vuokra-asumista omistusasumisen ohella, jolloin asukkaiksi tulisi muita vaihtoehtoja enemmän nuoria ja lapsettomia asunnonhakijoita. On arvioitu, että C- vaihtoehdossa lapsiperheiden osuus olisi suurin: pientaloasuminen ja viheralueiden verrattain suuri määrä lisännee alueen houkuttelevuutta ja asumisen viihtyisyyttä lapsiperheiden näkökulmasta. Vaihtoehdoilla ei ole kovin suuria vaikutuksia alueen nykyisten asukkaiden asumisen edellytyksiin. Merkittävimmät muutokset koskevat Maurinkylän pohjoispuolella sijaitsevia asuintaloja. Vaihtoehdoissa A ja B ne jäävät kerrostaloalueelle, mikä voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa paineita asuntojen purkamiseen. Vaihtoehdossa C talot jäisivät pientaloille varatuille alueille, jolloin niiden säilyminen on todennäköistä Lähipalvelut Nykytila OYK-alueella ei ole julkisia palveluja (ks. kuva 18). Sen sijaan alueella on joitakin yksityisiä palveluita. Lähimmät peruskoulun alakoulut ovat Olkahisessa, Atalassa ja Leinolassa. Nurmi-Sorilassa on yksityinen kristillinen yhtenäiskoulu luokille. Lähin yläkoulu sijaitsee Linnainmaalla, mutta yläkouluun siirtyminen määräytyy sen mukaan, mitä alakoulua oppilas käy: Olkahisesta siirrytään Kämmenniemen kouluun, Atalasta Tammerkosken kouluun ja Leinolasta Linnainmaan kouluun. Lähimmät päiväkodit sijaitsevat Atalassa, Tasanteella ja Olkahisissa. Holvastin asuinalueen lähellä sijaitsee Orimuksen päiväkoti sekä Kirsikkapuiston ja Linnainniityn ryhmäperhepäiväkodit. Lähin terveysasema on Atalassa, ja lähimmät hammashoitolat Atalassa ja Olkahisissa. Kirjasto sijaitsee Messukylässä etäällä OYK-alueesta. Kangasalan Vatialaan on valmistumassa kirjasto, ja esille on noussut tarve kirjaston perustamisesta myös Linnainmaalle. Nuorisokeskukset löytyvät Tasanteelta, Leinolasta ja Linnainmaalta. Olkahisissa on Aitolahden kirkko. Päivittäistavarakaupat löytyvät Tasanteelta ja Atalasta. Koilliskeskuksessa Linnainmaalla on laajempi päivittäistavarakaupan, muun kaupan ja julkisten palvelujen keskittymä, jota on laajennettu viime vuosina ja jolla on alueellista merkitystä. Osayleiskaava-alueen ydinalueelta on Koilliskeskukseen matkaa 3-5 km. Nurmi-Sorilan tulevaan aluekeskukseen on matkaa alle 4 km. Ojalan osayleiskaava-alueella toimii myös joitakin pienyrityksiä. Työpaikkojen nykytila on kuvattu luvussa / 135

59 Kuva 18. Osayleiskaavan lähialueen palvelut. (Lähde: Tampereen Infratuotanto 2011) Vaihtoehtojen vaikutukset Toteutuvasta vaihtoehdosta riippumatta Ojalan keskusta-alueelle näyttää tulevan samanlaiset julkiset palvelut. Lisäksi keskustaan odotetaan syntyvän kaupallisia lähipalveluita. Ojalaan ja sen lähistölle rakentuville alueille tulevista palveluista ei kuitenkaan ole vielä täyttä varmuutta. Lisäksi Linnainmaan kaupan suuryksiköiden keskittymä imee ostovoimaa puoleensa. Etenkin alueen alkuvaiheessa palveluiden osalta joudutaan tukeutumaan läheisten kaupunginosien julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Etenkin julkisten palvelujen osalta tähän tulisi varautua. Sekä Ojalaan että Lamminrahkaan on suunniteltu tulevan päiväkoti ja koululuokat 0-2 (esiopetus ja luokat 1-2), joiden yhteyteen tulee alueen hyvinvointineuvola. Ojalassa asuvat peruskoulun luokkien oppilaat käyvät aluksi Olkahisessa tai Atalassa ja vuoden 2020 jälkeen Lamminrahkassa. Tällöin Lamminrahkan yhtenäisestä peruskoulusta on valmistunut alakoulu. Yläasteikäisten tilanne on ongelmallisempi. On suunniteltu, että Olkahisten alakoulusta siirrytään Kämmenniemen yläkouluun, ja Atalan alakoulusta siirrytään Tammerkosken yläkouluun. Nämä koulut sijaitsevat varsin kaukana Ojalasta, mikä aiheuttaa haasteita koulukyytien järjestämiselle. Esimerkiksi Kämmenniemeen ei ole suunniteltu järjestettävän bussilinjaa Ojalan alkuvaiheessa. Keskustaan oppilaat joutuisivat kulkemaan kahdella bussiyhteydellä. Lisäksi ongelmia tullee aiheuttamaan koulutilojen riittävyys, sillä koillisen alueen kouluissa ei juuri ole ylimääräistä tilaa. Vuoden 2030 tienoilla yläkoulu valmistuu Lamminrahkan peruskoulun yhteyteen. Mikäli Nurmi-Sorilaan valmistuu yhtenäinen peruskoulu ennen Lamminrahkan peruskoulua, merkitsee se sitä, että kaupungin on huomioitava Ojalan ja koko koillisen alueen tilanne Nurmi-Sorilan koulun mitoituksessa. Tällainen tilanne voi 58 / 135

60 syntyä, jos Ojalan ja Lamminrahkan toteutus viivästyy suunnitellusta aikataulusta. Yhteiset koulupalvelut edellyttävät yhtäaikaista alueiden rakentamista, koska muuten investoinnit tehdään muualle. Nuorisotila on aluksi Tasanteessa ja Leinolassa, myöhemmin Lamminrahkassa. Ojalaan ei ole suunnitteilla terveysasemaa eikä hammashoitolaa, vaan tarkoitus on tukeutua Atalan ja Linnainmaan terveysasemiin sekä Atalan ja Olkahisten hammashoitoloihin. Jatkossa terveyspalveluita ostetaan yksityisiltä ja niitä haetaan myös Nurmi-Sorilasta alueen valmistuttua. Ojalan rakentumisen alkuvaiheessa kaupalliset palvelut haetaan alueen ulkopuolelta, ja Ojalan rakennuttua osin Ojalan sisältä ja osin ulkopuolelta. Esimerkiksi ruokakaupan voidaan olettaa tulevan siinä vaiheessa, kun alueella on pari tuhatta asukasta. Kaikki vaihtoehdot parantavat nykyisten asukkaiden lähipalveluja ja niiden saavutettavuutta. Vaihtoehdossa A Ojalaan syntyy selkeä keskusta-alue, mikä on hyvä palvelujen elinvoimaisuuden kannalta. Mikäli Lamminrahkan keskusta sijoittuu Lamminrahkan länsiosaan, vaihtoehdossa A Ojalan ja Lamminrahkan keskustojen lyhyestä etäisyydestä johtuen asukkaiden liikkumistarve on vähäisempää kuin vaihtoehdoissa B ja C. Vaihtoehdossa A palvelukapasiteettia voisi lisäksi kasvattaa Atalan ja Kumpulan alueen ostovoima etenkin siinä tapauksessa, että yhteydet näiltä asuinalueilta Ojalan lähipalveluihin ovat hyvät vähintäänkin pyöräilyn ja kävelyn kannalta. Myös vaihtoehdossa B syntyy selkeä keskusta-alue Ojalaan, jonne lähipalvelut ovat sijoittuneet. Keskustan palvelut sijoittuvat tiiveimmälle alueelle, mutteivät sijoitu aivan yhtä lähelle Lamminrahkaa kuin vaihtoehdossa A, vaikkakin B-vaihtoehdossa Lamminrahkan keskustan on suunniteltu tulevan Lamminrahkan itäosaan. Liikkumistarve lähipalveluita hakemaan Maurinkylästä ja Lamminrahkasta on hieman A-vaihtoehtoa suurempi. Tähän voidaan vielä vaikuttaa palveluiden ja niiden ajoituksen tarkemmalla suunnittelulla. Vaihtoehdossa C lähipalvelujen alue sijaitsee keskeisellä paikalla joukkoliikenneyhteyksien varrella ja palvelee hyvin keskustan sekä Ojalankylän nykyisiä asukkaita. Henkilöautolla kuljettaessa lähipalvelut sijaitsevat vaihtoehdoista liikenteellisesti kauimpana Lamminrahkan keskustasta. Henkilöautolla kulkevien on kierrettävä Lamminrahkan keskustaan Aitolahdentien ja VT 12:n kautta. Tämä synnyttää muita vaihtoehtoja selvästi enemmän liikkumistarvetta ja heikentää merkittävästi asioinnin sujuvuutta, sillä samana päivänä tarvittavat eri palvelut voivat sijoittua etäälle toisistaan osa Ojalan keskustaan ja osa Lamminrahkaan. Työpaikkojen määrää ja sijoittumista on kuvattu luvussa Kaikki osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot tarjoavat työmahdollisuuksia sekä alueen asukkaille että alueen ulkopuolelta tulevalle työvoimalle. Ojalan asukkaiden osalta työpaikkojen sijoittuminen selkeästi Ojalan asutuksesta erilleen lisää työmatkaliikkumista ja heikentää arjen sujuvuutta. Vaihtoehto C mahdollistaa toiminnoiltaan monipuolisimman keskusta-alueen, sillä se sallii työpaikkojen sijoittumisen asutuksen lomaan. Ydinalueelle osoitettu sekoittunut tiivis ja matala rakenne vastannee kodin läheisiä työtiloja tarvitsevien pienyrittäjien tarpeisiin. 59 / 135

61 4.3.5 Virkistys ja vapaa-ajan toiminnot Nykytila Alueen metsä koostuu sekä talousmetsästä että luonnontilaisista vanhan metsän alueista ja sirpaleista, jotka arvokkaine kohteineen ja lajistoineen tarjoavat vaihtoehdon kaupunki- ja talousmetsikössä liikkumiselle. Alueella on erilaisia virkistysmahdollisuuksia sekä ulkoilu- ja hiihtoreittejä, joilta on yhteydet Kangasalan puolella olevaan reitistöön (Kaarinanpolku) sekä Kaupin ja Nihaman ulkoilualueille. Aluetta käytetään runsaasti. Sitä käyttävät etenkin läheisten kaupunginosien ja Kangasalan asukkaat lenkkeilyyn, retkeilyyn, hiihtoon, suunnistukseen, ratsastukseen ja marjastukseen. Varsinaisia liikuntapalveluja ei ole, vaan rakennetut virkistysalueet ja -palvelut sijaitsevat kaavaalueen länsipuolella lukuun ottamatta Maurinkylään sijoittunutta ampumarataa. Vaihtoehtojen vaikutukset Laajojen, erämaisten ulkoilualueiden määrä vähenee ja ne pirstoutuvat rakentamisen seurauksena. Lisäksi virkistys- ja metsäalueisiin kohdistuu aiempaa selvästi suurempaa käyttöä. Alueen virkistystoiminnot ja seudulliset ulkoiluyhteydet on kuitenkin pyritty turvaamaan jokaisessa vaihtoehdossa. Kaikissa vaihtoehdoissa Kaarinanpolun linjaus Teiskoon mentäessä muuttuu kaava-alueen pohjoisosassa, minkä takia tämä osa reitistä siirtyy aiempaa selvästi rakennetumpaan ympäristöön. Luonnosvaihtoehdoissa keskeinen etelä-pohjoissuuntainen vihervyöhyke toimii metsäisenä virkistysalueena. Keskiakselilta itään päin Kangasalan rajalle suuntautuvien vihervyöhykkeiden leveys vaihtelee ja ne tulevat sijoittumaan enemmän rakennettuun ympäristöön. Vaihtoehto A:han on sijoitettu vähiten lähivirkistysalueita (VLL-3, VLK-1), 159 ha. Ojalankylän nykyisten asukkaiden ulkoilumahdollisuudet siirtyvät enemmän kaupunkimaiseen ympäristöön kuin muissa vaihtoehdoissa. Pieniä lähivirkistysalueita on sijoitettu asuntoalueiden väliin, mutta yhteydet etelä-pohjois-suuntaiselle virkistysalueelle keskustan itäpuolen pientaloalueilta kulkevat asuinalueiden kautta toisin kuin muissa vaihtoehdoissa. Näiltä alueilta on kuitenkin yhteyksiä Kangasalan puoleiseen seudulliseen reitistöön. Yhteys Kaarinanpolulle on muista vaihtoehdoista poikkeavasti sijoitettu Lamminrahkan alueelle, jolloin sen tarkempi suunnittelu vaatii yhteistyötä Kangasalan kanssa. Vaihtoehdossa B ulkoilureitit eivät kulje aivan yhtä rakennetussa ympäristössä kuin vaihtoehdossa A. Tässä vaihtoehdossa lähivirkistykseen on varattu 193 ha, mikä on vaihtoehtoa A enemmän. Kun tarkastellaan luonto- ja virkistysalueiden kokonaisuutta, vaihtoehto B mahdollistaa laajimmat virkistysmahdollisuudet, mikäli myös maa- ja metsätalousvaltaiset alueet ja selvitysalue (metsää) luetaan mukaan ne eivät ole lähivirkistysalueita, mutta niille on suunniteltu sijoitettavan ulkoilureittejä kaikissa vaihtoehdoissa. Lähivirkistysalueiden saavutettavuus on vaihtoehdossa B parempi kuin A-vaihtoehdossa, sillä eteläpohjois-suuntaiselta viheralueelta ulottuu virkistysalueen haaroja asuinalueiden väliin. Näin ollen asukkaat pääsevät laajemmalle virkistysalueelle viheryhteyttä pitkin. Yhteydet etelä-pohjoissuuntaiselle viheralueelle ovat kuitenkin hieman huonommat keskustan itäpuolelta kuin alueelta keskimäärin. Kuitenkin Kangasalan puolelle sijoittuva ulkoilureitti palvelee hyvin keskustan idän puolella asuvia. Seudulliset virkistysyhteydet säilyvät, ja ne sijoittuvat aiempaa rakennetumpaan ympäristöön. 60 / 135

62 Vaihtoehdossa C ulkoilureitit eivät kulje yhtä rakennetussa ympäristössä kuin vaihtoehdossa A. Lähivirkistysalueita on varattu enemmän kuin muissa vaihtoehdoissa, 220 ha. Tällä ratkaisulla on pyritty varmistamaan mahdollisimman laajasti virkistyskäytön edellytykset. Seudulliset yhteydet kulkevat B-vaihtoehtoa metsäisemmässä ympäristössä, jolloin reitin erämainen luonne säilyy parhaiten. Yhteydet Kaarinanpolulle palvelevat erityisesti kaava-alueen kaakkoiskulmassa asuvia. Kuitenkin keskusta-alueelta on suhteellisen lyhyet yhteydet pohjois-eteläsuuntaiselle viheralueelle. Viheralueita on käsitelty lisää yhdyskuntatalouden näkökulmasta luvussa Melulle altistuminen Nykytila Vaikka alue sijaitsee vilkkaiden liikenneväylien läheisyydessä, vain muutamilla alueilla liikennemelu ylittää päiväaikaan (klo 7-22) Valtioneuvoston ohjearvot melutasosta, eli jolloin melutaso on yli 55 db. Nämä alueet sijaitsevat osayleiskaava-alueen etelä- ja pohjoisosissa valtateiden välittömässä läheisyydessä (ks. kuva 19). Ohjearvot ylittyvät Holvastin asuinalueella, VT 9:n läheisyydessä kaava-alueen pohjoisosassa ja Aitolahdentien välittömässä läheisyydessä. Koska Valjakonkatu on melualueella, valtaosa Ojalan osayleiskaava-alueen asukkaista altistuu melulle päiväaikaan. Melualueet eivät kuitenkaan päiväaikaan ulotu kovin syvälle kaava-alueelle, sillä melua kantautuu pääosin valtateiltä. Aitolahdentien liikenteestä johtuva melualue rajoittuu ainoastaan tien välittömään läheisyyteen, joten Maurinkylä ei altistu melulle. Yöaikaisesta melusta ei ollut saatavilla tietoa. Kuva 19. Meluvyöhykkeet klo 7-22 vuonna VT 12 erottuu violettina kuvan alaosassa, ja VT 9 kulkee kuvan poikki violettina. Aitolahdentie erottuu punaisena valtateiden välissä. (Lähde: SCC Viatek 2003) 61 / 135

63 Vaikka Maurinkylän asutusalueelle ei ulotu liikennemelua, kohdistuu sen alueelle melua ampumaradalta. Ampumaradan melualue ulottuu myös Aitovuorentien asutuksen alueelle sekä osayleiskaavan itäosiin metsäalueelle. Pohjois-Hämeen ampujilta saatujen tietojen mukaan nykytilanteessa ampumarataa käytetään keväästä syksyyn (1.4 ja 1.10 välisenä aikana) pääosin arkisin ilta-aikaan (klo 17-20). Yksittäisiä ampujia saattaa käydä arkisin päiväaikaan, mutta harjoitukset ja kilpailut järjestetään pääsääntöisesti ilta-aikaan. Lauantaisin melua syntyy klo välisenä aikana, ja sunnuntaisin klo välisenä aikana. Korkeimmat melutasot ja laajimmalle leviävän melun aiheuttavat metsästäjille järjestettävät ampumakokeet. Ampumaradan ympäristölupa sallii tätäkin laajemmat ampuma-ajat, mutta nykykäytäntö on edellä esitetyn kaltainen. Muita ympäristöhäiriöitä, kuten ympäristön haitta-aineita, on kuvattu tarkemmin luvussa 4.5.3, jossa on myös kartta alueen ympäristöhäiriöistä ja huomioitavista kohteista. Ilmanlaatua on käsitelty luvussa Vaihtoehtojen vaikutukset Osayleiskaavavaihtoehdot eivät merkittävästi muuta nykyistä tilannetta ympäristöhäiriöiden osalta, sillä alueen nykyiset toiminnot tulevat säilymään eikä asutuksen läheisyyteen ole suunniteltu melua aiheuttavia toimintoja. Ampumaradalla on suunnitelmissa tehdä kunnostustöitä, joilla vähennetään melua nykytasosta. Meluseinän rakentaminen vähentää Maurinkylään kantautuvaa melua. Kivääriradan uusiminen valmistunee vuoden 2012 aikana. Koska vaihtoehdoissa Maurinkylän ympäristöä koskevat suunnitelmat ovat samankaltaiset, meluvaikutukset eivät poikkea toisistaan missään vaihtoehdossa. Osayleiskaavavaihtoehdot lisäävät liikennettä, mutta ympäristöhäiriöiden kannalta erot eivät ole kovin merkittäviä vaihtoehtojen kesken. Liikenteen lisääntymisen takia Ojalankyläntiellä saattaa syntyä tarvetta suojata asuntoja melulta, mutta tämä koskee kaikkia vaihtoehtoja. Osayleiskaavaluonnoksissa on jo huomioitu olemassa oleva ympäristömelu asuinalueiden sijoittamisessa sekä meluntorjuntatarve VT 12:n pohjoispuolisella asuinalueella. Lisäksi Holvastiin on suunnitteilla meluvalli Suositukset Ojalaa ja Lamminrahkaa tulee tarkastella kiinteästi toisiinsa liittyvinä alueina, joiden hyvällä yhteissuunnittelulla voidaan saavuttaa asukkaiden kannalta tärkeitä synergiaetuja niin palvelujen, liikkumisen kuin työssäkäynninkin kannalta. Ojalan ja Lamminrahkan keskustat tulisi sijoittaa liikenteellisesti mahdollisimman lähelle toisiaan, mikä tarjoaa palvelujen järjestämisen kannalta etuja ja vähentää asukkaiden liikkumistarvetta. Tämä tulisi suunnitella siten, että keskustat tukevat toisiaan eivätkä kilpaile keskenään. Asemakaavavaiheessa tulee varmistaa, että alue tarjoaa monipuolisia asumisvaihtoehtoja erilaisille väestöryhmille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville. Alueen nykyisten asukkaiden viihtyisyyden ja elämäntavan kannalta on tärkeää, että heidän asuntonsa ja asuinalueensa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon jatkosuunnittelussa. Toisaalta liika varovaisuuskin on liikaa. Kun häiriötä nykyisille asukkaille on vältetty, on ratkaisuna esitetty katuverkkoa, jonka puumaisuus ja epäyhtenäisyys merkitsee vanhojen ja uusien alueiden jäämistä hieman irralleen, jolloin ne eivät välttämättä muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Nykyiset asukkaat hyötyvät tulevista palveluista ja voivat ajan myötä paremmin kokea uudenkin alueen omakseen, mikäli vähintään kävely- ja pyöräily- 62 / 135

64 yhteydet vanhoilta alueilta uusille suunnitellaan hyvin ilman turhia mutkia yhteistyössä nykyisten asukkaiden kanssa. Yhteydet ympäröiviin mm. Kumpulan ja Atalan alueisiin ovat tämän takia jatkosuunnittelussa tärkeitä kehityskohteita. Jatkosuunnittelussa olisi suositeltavaa selvittää tapoja tuoda tai sallia enemmän työpaikkarakentamista Ojalan ydinalueelle asumisen lomaan. Työpaikkojen, palveluiden ja asumisen lomittamisella on myönteinen vaikutus arjen sujuvuuteen ja liikkumistarpeen vähenemiseen. Tämä myös monipuolistaisi asuinalueiden luonnetta. Mikäli työpaikkoja sijoitettaisiin ja myös toteutuisi Ojalan keskustan lähettyville, useille asukkaille voitaisiin saada sujuvat ja lyhyet yhteydet työpaikkoihin. Lisäksi työpaikat olisivat hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Alueelle voisi suositella erityisesti kotitoimistoja, pientuotantoa ja pienimuotoista toimitilarakentamista. Teollisuustoimintojen säilyttäminen asuinalueiden ulkopuolella on perusteltua, jotta Ojalan keskusta voidaan rauhoittaa raskaalta ajoneuvoliikenteeltä. Tarkemmalla suunnittelulla voidaan vaikuttaa palvelujen sijaintiin ja niiden ajoittamiseen suhteessa Lamminrahkan palveluihin. Lisäksi Ojalan rakentuessa tulee varautua siihen, että Ojalan ulkopuolella sijaitsevien julkisten palvelujen kysyntä tulee kasvamaan. TKRS 2030:n tavoitteena on lähipalvelujen hyvä saavutettavuus ja hyvät kulkuyhteydet niihin. Mitä lähempänä liikenteellisesti Ojalan keskustan palvelut ovat Lamminrahkaa, sitä paremmin näiden alueiden palvelut voivat tukea toisiaan. Koululaisten osalta tulisi huolehtia siitä, että oppilailla on yhtenäinen koulupolku. Tästä syystä Lamminrahkan peruskoulun valmistuminen ajoissa on hyvin tärkeää. Lisäksi etenkin yläkoululaisten ongelmallista tilannetta tulisi vielä pohtia. On sekä Ojalassa että Lamminrahkassa asuvien etu, mikäli Lamminrahkaan saataisiin yläkoulu alakoulun luokkien yhteyteen mahdollisimman pian. Mikäli yläkoulua ei saada lähemmäs Ojalaa ennen Lamminrahkan yläkoulun valmistumista, tulee huolehtia siitä, että koululaisille järjestetään sujuva koulukuljetus. Viheralueiden saavutettavuutta asuinalueilta tulisi parantaa erityisesti vaihtoehdossa A, sekä turvata seudullisten virkistysyhteyksien säilyminen rakentamattomassa ympäristössä Kangasalan puolella. Vaihtoehdon B osalta tulisi huolehtia yhteyksistä Kangasalan puolella olevaan reitistöön etenkin keskustan itäosista Yhteenveto Ihmisten elinolojen tai viihtyvyyden kannalta yksikään vaihtoehto ei nouse selvästi ylitse muiden. Vaihtoehtojen vaikutusten merkittävimmät erot liittyvät alueen luonteen muutoksiin ja palveluiden saavutettavuuteen. Vaihtoehto A muuttaa alueen luonnetta eniten kaupunkimaiseksi ja tiiviiksi. Vaihtoehto C pyrkii taas säilyttämään alueen kylämäisyyttä. B-vaihtoehto on kompromissi vaihtoehtojen A ja C väliltä. Kaikissa vaihtoehdoissa Ojalan keskustasta saattaa tulla alue, jota käytetään liian yksipuolisesti asumiseen. Työpaikkatoiminnot on enimmäkseen eriytetty kaava-alueen pohjoisosaan. Vaihtoehdossa C esitetty matala ja tiivis sekoitettu alue saattaa olla kiinnostavin yrittäjäasukkaille, jotka voisivat perustaa yrityksen kotinsa yhteyteen. Koska Ojalan ja Lamminrahkan alueet aikanaan muodostavat yhden toiminnallisen kokonaisuuden, on palvelujen saavutettavuuden arvioinnissa pyritty huomioimaan Lamminrahkan rakentuminen. Lamminrahkan keskustan sijaintia ole vielä päätetty, vaan vaihtoehdossa A on oletettu Lamminrahkan keskustan sijoittuvan länteen lähelle Tampereen rajaa ja esitetty Ojalan keskusta sen tuntumaan. Vaihtoehdossa B palvelut sijoittuvat hieman A-vaihtoehtoa sivummalle sekä Lamminrahkasta että Ojalankylän nykyisestä asutuksesta. Vaihtoehdossa C lähipalvelut sijaitsevat vaihtoeh- 63 / 135

65 doista liikenteellisesti kauimpana Lamminrahkan keskustasta, mikä synnyttää muita vaihtoehtoja enemmän liikkumistarvetta ja heikentää päivittäisen asioinnin sujuvuutta. Ulkoilun tarpeet ja seudulliset yhteydet on pyritty turvaamaan jokaisessa vaihtoehdossa. Vaihtoehdossa A etelä-pohjois-suuntaisen viheralueen saavutettavuus on keskustan itäpuolelta hieman heikompi kuin vaihtoehdossa B, jossa viheralueiden saavutettavuus on vaihtoehtojen A ja C keskivaiheilla. Vaihtoehto C:ssä laajin viheralue on sijoitettu itä-länsi-suuntaisesti, mikä palvelee suhteellisen hyvin keskustan ja kaakkoiskulman asukkaita. Kangasalan puolella sijaitseva Kaarinanpolku palvelee hyvin erityisesti Ojalan kaakkoisosien asukkaita etenkin vaihtoehdoissa A ja B. 64 / 135

66 4.4 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Lähtökohdat ja tavoitteet Maisema- ja kaupunkikuvallisten vaikutusten arviointi perustuu kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin, olemassa oleviin selvityksiin ja osayleiskaavaluonnoksiin sekä alueelle tehtyyn maastokäyntiin. Kulttuuriympäristöihin ja muinaismuistoihin kohdistuvien vaikutusten arviointi on tehty olemassa oleviin selvitysten, inventointien ja osayleiskaavaluonnosten pohjalta. Maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnin pohjana oleva lähtöaineisto on riittävä. Aineisto täydentyy, kun kulttuuriympäristöjen osalta Lamminrahkansuon turvetehtaasta ja turveradasta tehdään kevään 2011 aikana arkeologinen tutkimus. Maiseman, kaupunkikuvan, kulttuuriperinnön ja rakennetun ympäristön osalta tavoitteena on, että nykyinen asutus ja alueen erityispiirteet otetaan huomioon alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. Huomioitavia asioita ovat Ojalan alueen maisemakuvalliset ominaispiirteet, oleva rakennettu ympäristö ja muinaismuistokohteet. Kevään 2011 arkeologisessa tutkimuksessa selvinnee, miten turvetehdas ja -rata tulee huomioida Ojalan osayleiskaavasuunnittelussa ja lopullisessa toteutuksessa. Tärkeimpiä lähteitä ovat: Tampereen Infratuotanto Ojalan osayleiskaava. Lähtökohtaraportti Tampereen Infra Ojalan osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys. Suunnittelupalvelut, yhdyskuntasuunnittelu. Mikroliitti Oy Tampere. Ojalan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi Tampereen kaupunki. Tampereen kaupunki Ojala-Lamminrahka. Ympäristö- ja maisemaselvitys. Tampereen infratuotanto liikelaitos, suunnittelupalvelut. Selvitykset ja arvioinnit 2008, tarkistettu 08/ Maisema- ja kaupunkikuva Nykytila Ojala-Lamminrahkan alueella ei ole valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita. Ojala-Lamminrahkan maiseman erityispiirteitä ovat jyrkkäpiirteisen maaston voimakas vaihtelu, soiden ja soistuneiden painanteiden runsaus, metsäisyys sekä kalliomaiden runsaus. Korkeuserot ovat suurimmillaan n metriä alueen pohjoisosassa, jossa sijaitsee Tampereen korkeimpiin kohtiin kuuluva Aitovuori, 179 mpy. Lamminrahkan eteläpuolella oleva kalliopaljastuma on 167,5 mpy. Eteläosassa korkeuserot ovat pienemmät. Merkittävimmät selännealueet ovat Aitovuori sekä Lamminrahkan suota ympäröivät kallioalueet. Kallioselänteiden väliin jää suunnittelualueen poikki Olkahisenlahdelta Kangasalan Halimajärvelle kulkeva luoteiskaakkosuuntainen murroslaakso. Alavimmat aluekokonaisuudet ovat Kenkirajan Petäjässuon Rieson alue etelässä, Väljäsuon alue suunnittelualueen keskiosassa, Haapakorven ympäristö pohjoisessa sekä Olkahisenlahden ranta-alueet. Lamminrahkan suoalue on tasainen, mutta sijaitsee suhteellisen korkealla maastossa. 65 / 135

67 Alueen arvokkaisiin maisemakokonaisuuksiin kuuluvat luonnonarvoiltaan rikas Halimasjärven ympäristö ja maiseman selkärangan muodostava Aitovuori. Halimasjärven luonnonsuojelualue ympäristöineen on luonnonarvoiltaan erityisen rikasta aluetta. Halimasjärven rannat ovat säilyneet lähes luonnontilaisina. Aitovuoren metsäinen laki kohoaa muun maisemarakenteen yläpuolelle antaen vahvan leiman alueen maisemalle ja toimien maamerkkinä. Maisemaltaan huomion arvoinen kohde on myös Olkahisenlahden ja Kangasalan Halimajärven välinen murroslaakso. Jyrkkärinteinen kallioperän murroslinjaan muodostunut laaksopainanne jakaa selänteen lakialueen kahteen osaan. Murroslinjan pohja on paikoin lohkareista ja paikoin soistunutta. Kallioperän erikoismuotona murroslaakso muodostaa paikallisen luonnonmuistomerkin. Kuva 20. Maisemarakenne. Alueen solmukohdat on merkitty karttaan punaisin katkoviivaympyröin. (Lähde: Tampereen kaupunki 2008) 66 / 135

68 Maisemarakenteessa Ojala-Lamminrahkan alue kuuluu Tampereen kantakaupungin pohjoiseen kallioselänteeseen, johon Näsijärven laakso työntää kärkensä Olkahisenlahden kohdalla. Suurmaisemassa Ojala-Lamminrahkan alueesta on hahmotettavissa kolme eriluonteista maisematilaa. Olkahisenlahti ranta-alueineen edustaa avointa vesistö- ja rantamaisemaa. Aitolahdentien varren pientalovaltaiset rakennetut alueet edustavat puoliavointa asuttua metsäistä selännettä. Itäosan maisemakuvaa puolestaan leimaa sulkeutuneiden erämaisten metsien suuri määrä. Alueen maisemavauriokohteita ovat suuret liikenneväylät, sähkölinjat ja ampumarata. Kuva 21. Maisemakuva ja maiseman tilarakenne Ojala-Lamminrahka -alueella. (Lähde: Tampereen kaupunki 2008) 67 / 135

69 Koska pääosa Ojalan osayleiskaava-alueesta on rakentamatonta, ei voida puhua olemassa olevasta varsinaisesta kaupunkikuvasta. Osayleiskaava-aluetta lähinnä olevat alueet, Olkahinen, Kumpula ja Atala, ovat pääosin pientalovaltaisia asuinalueita kuten myös Ojalan Maurinkylä, joka on varsinaisen osayleiskaava-alueen ainoa tiiviimmin rakennettu erillispientaloalue. Holvastin tiivis kerrostaloalue säilyy entisellään suunnitelmissa. Vaihtoehtojen vaikutukset Rakennetut alueet sijoittuvat kaikissa vaihtoehdoissa maiseman ominaispiirteisiin nähden melko suotuisasti. Kaikissa vaihtoehdoissa Olkahisenlahden ja Kangasalan Halimajärven välinen murroslaakso jää viheralueelle. Vaihtoehdoissa A ja B laakson länsiosaan Aitolahdentieltä on osoitettu katuyhteys, joka heikentää murroslaakson maisemakuvallista arvoa osittain. Ojalan osayleiskaavassa suurin osa rakentumisesta sijoittuu Lamminrahkansuon ja Olkahisenlahden-Halimajärven murroslaakson väliselle selännealueelle. Tämä tulee metsäisillä alueilla muuttamaan maisemakuvaa voimakkaasti avoimemmaksi, kun suljettu metsämaisema muuttuu asuinalueeksi, ja puusto ja muu kasvillisuus harvenevat. Keskiosassa rakentaminen tulee tasoittamaan alueelle ominaisia maastonmuotoja. Aitovuoren asema maamerkkinä ja hallitsevana maisemaelementtinä vahvistuu Lamminrahkansuon pohjoispuolisen alueen rakentuessa, mikäli rakennetulta alueelta avautuu näkymiä Aitovuoren suuntaan. Vaihtoehto C antaa parhaimmat lähtökohdat Ojalan keskiosan rakentamiseen maisemakuvan ominaispiirteet huomioiden, koska rakennuskanta muodostuu tiiviistä ja matalasta keskusta-alueesta ja pientaloista. Aitolahdentien parantamisen ja kadun itäpuolen rakentamisen myötä sekä katuympäristön ilme tulee muuttumaan kaupunkimaisemmaksi. Muuten Ojalan rakennetut alueet ovat irrallaan nykyisestä rakennetusta alueesta eivätkä näin ollen aiheuta muutoksia nykyisten asuinalueiden näkymiin ja maisemakuvaan. Osayleiskaava-alueen pohjoisosassa sijaitseva Haapakorven alue tulee muuttumaan maisemakuvaltaan huomattavasti. Parhaimmat lähtökohdat Haapakorven osalta tarjonnee vaihtoehto B, jossa rakennetut alueet sijoittuvat Lintukalliontien varteen. Vaihtoehtojen välille on kuitenkin vaikea hakea eroja osayleiskaavatarkkuudella teollisuus- ja työpaikka-alueen osalta. Tämä johtuu siitä, että alueen jatkosuunnittelu ja toteutus vaikuttavat hyvin pitkälle siihen, millaiseksi alue muotoutuu ja miten hyvin se sopii maisemakuvaan. Maisemakuvallisesti tarkasteltuna pohjoisosan teollisuus- ja työpaikka-aluetta merkittävämpi on kuitenkin Ojalan keskiosan selännealue. Maisema- ja kaupunkikuvallisten vaikutusten kannalta luonnosvaihtoehto C antanee parhaimmat lähtökohdat huomioida Ojalan alueen maisemakuvalliset erityispiirteet alueen keskiosassa. Vaihtoehto B taas antaa parhaimmat edellytykset huomioida maiseman ominaispiirteet Haapakorven työpaikka- ja teollisuusalueella Rakennettu ympäristö Nykytila Ojala-Lamminrahkan alueella ei ole kulttuuri- eikä rakennushistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Alueen rakennuskannasta 90 % on asuinrakennuksia sekä niihin liittyviä varasto- ja saunarakennuksia. Rakennuskannasta 10 % on teollisuus- ja energiantuotantorakennuksia sekä muita rakennuksia (mm. ampumaradan rakennelmia). Asuinrakennuksia on yhteensä 106 kpl, joista 89 kpl on 68 / 135

70 yhdenasunnon taloja, 3 kpl kahden asunnon taloja, 4 kpl rivitaloja ja 10 kpl muita asuinkerrostaloja. Vapaa-ajan asuinrakennuksia on yksi (Ojalankyläntiellä). Rakennetut asuinalueet sijaitsevat Maurinkylässä ja Aitolahdentien varressa sekä Holvastissa toiminnallisesti ja liikenteellisesti läheisiin asuinalueisiin liittyen. Ojalankylän ja Lintukalliontien omakotitaloryppäät muodostavat erilliset kokonaisuutensa maa- ja metsätalousalueen keskellä. Osayleiskaava-alueella asuu noin 770 henkilöä ( ). Holvastissa Valjakonkadun varrella on III-IV -kerroksisia asuinkerrostaloja 2000-luvun alkuvuosilta. Muutoin asuinrakentaminen on pientalovaltaista ja rakennettu pääosin 1950-luvulta alkaen. Holvastin alueella on noin 500 asukasta. Ojalankyläntien varrella on 15 yhden perheen omakotitaloa ja niihin liittyviä talousrakennuksia. Suurin osa omakotitaloista on yksikerroksisia, matalia ja harjakattoisia. Alue on rakentunut vuosikymmenien kuluessa, ja uusimmat rakennukset ovat 2000-luvulta. Ojalankylän asukasmäärä on noin 45 henkilöä. Maurinkylässä on 54 pientaloa. Maurinkylän vanhin asuinrakennus on vuodelta Uusimmat rakennukset on rakennettu 2000-luvulla. Alueelle on laadittu asemakaavoja 1980-luvulta alkaen. Maurinkylässä asuu noin 160 henkilöä. Aitolahdentien itäpuolella on Maurinkylän lisäksi harvakseltaan kymmenkunta omakotitaloa luvuilta. Aitolahdentien varren taloissa asuu noin 40 henkilöä. Lintukalliontien varressa on kuusi omakotitaloa luvuilta, yksi entinen maatilan talouskeskus ja yksi pienteollisuusyritys. Lintukalliontien varressa asuu noin 25 henkilöä. Kaupungin katu- ja vihertuotannon itäinen toimipiste osayleiskaava-alueen eteläosassa Atalassa on rakennettu vuosituhannen vaihteessa. Alueen rakennukset ovat pääosin yksikerroksisia teollisuusja varastorakennuksia. Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen nykyiset tilat Aitovuoressa on rakennettu 1990-luvulla. Aitovuoren ampumarata-alueella on yksittäisiä ampumasuojia ja huoltorakennuksia kaikkiaan 20 kpl. Ampumaratatoiminta on alkanut vuonna Vuonna 2004 jätetyn ympäristölupahakemuksen mukaan ampumaurheilukeskuksessa sijaitsee 25 m:n pistoolirata, 50 m:n kivääri- ja pistoolirata, kaksi kappaletta villikarjuratoja, hirvirata (ampumapaikat 75 m ja 100m kohdalla) sekä kiväärirata (100 m ja 300 m) luvulta vuoteen 1976 Lintukalliontien varressa oli Aitolahden kunnan kaatopaikka. Nykyisin kaatopaikan tilalla sijaitsee nykyisin kaksi v valmistunutta teollisuushallia ja neljä muuta teollisuuden tuotantorakennusta. Vaihtoehtojen vaikutukset Ojalan osayleiskaava-alueen rakennetuista alueista Maurinkylä ja Holvasti säilyvät entisellään. Ojalankylän aluetta täydennysrakennetaan ja siitä tulee osa suurempaa asuinaluetta. Aitolahdentien itäpuolen yksittäisistä pientaloista säilyvät Olkahisenlahden kohdalla olevat rakennukset AP ja AP-1 -alueilla. Sen sijaan Maurinkylän pohjois- ja eteläpuoliset alueet on osoitettu luonnosvaihtoehdoissa A ja B kerrostalovaltaisiksi asuntoalueiksi. Vaihtoehdossa C kyseisiä alueita taas täydennetään pientalovaltaisina, jolloin olevilla rakennuksilla voisi olla mahdollisuudet säilyä. Lintukallion tien asuinrakennukset jäävät teollisuus- ja työpaikka-alueille. Vaihtoehdossa C Haapakorven tilan ra- 69 / 135

71 kennukset säilyvät MU-2 -alueella. Vaihtoehto C aiheuttaa vähiten muutoksia olemassa olevaan rakennuskantaan Kulttuuriympäristö Nykytila Alueella ei ole valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Historiallisen ajan karttojen perusteella alue on ollut täysin asumaton 1700-luvun lopulla. Kuninkaan kartastossa ja isojakokartoissa alueelle on kuvattu tiet Messukylästä Ruovedelle (Aitolahdentie) ja Nurmista Ruutanaan (Lintukalliontie). Vuosina Lamminrahkan suolta nostettiin turvetta Finlaysonin tehtaan polttoaineeksi. Turvetehtaan rakennuksia ei ole enää jäljellä. Ojalankyläntie on rakentunut puretun turveradan linjausta noudatellen. Muutamassa kohdassa vanhalla ratalinjalla on nähtävillä yhä louhittua kalliota ja ratapengerrystä muistona turveradasta. Vaihtoehtojen vaikutukset Ojalan alueen kulttuurihistoriaan liittyvä turveradan linjaus sijoittuu rakennettavaksi osoitetulle alueelle. Jatkosuunnittelussa on mahdollista huomioida ja säilyttää radasta jääneitä osia (louhittua kalliota ja ratapengerrystä) esim. osana ulkoilureitistöä, mikäli arkeologisen tutkimuksen perusteella siihen katsotaan olevan aihetta. Vaihtoehtojen väillä ei ole eroja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten osalta Muinaisjäännökset Nykytila Alueella on kolme muinaisjäännöskohdetta: kaksi rajamerkkiä ja historiallinen tielinja. Kaava-alueen arkeologisen inventoinnin yhteydessä löydettiin Ojalan osayleiskaava-alueelta kaksi historiallisen lähdeaineiston ja maastohavaintojen perusteella muinaisjäännöksiksi luokiteltavaa kohdetta. Kyseessä on kaksi vanhaa rajapaikkaa ja niihin liittyvät maastossa edelleen näkyvät ja hyvin säilyneet rajamerkit, Tampere Ruske waha ja Aitovuoren rako. Lisäksi alueella on historiallinen tielinja, jota voidaan pitää muinaisjäännöksen kaltaisena vaalittavana kohteena. Vanhan tielinjan oletetaan sijainneen nykyisen Lintukalliontien kohdilla. Koska tietä on myöhempinä aikoina uusittu ja parannettu, maastoon ei ole jäänyt eikä siellä ole havaittu muinaisjäännökseksi katsottavia siihen liittyviä rakenteita. Kuvat 22 ja 23. Muinaisjäännökset. Yllä: historialliset rajamerkit, Ruske waha ja Aitovuoren rako. Alla: Lintukalliontien vanha tielinjaus. (Lähde: Mikroliitti Oy 2010) 70 / 135

72 Vaihtoehtojen vaikutukset Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen mukaiset ratkaisut eivät aiheuta vaaraa alueen historiallisen ajan muinaisjäännöksille. Historiallisen ajan muinaisjäännökset (rajakivet) on esitetty kaikissa osayleiskaavaluonnoksissa. Lintukalliontien historiallinen tielinja on tarkoitus säilyttää kaikissa vaihtoehdoissa osana katu- tai kevyenliikenteen verkostoa. Muinaisjäännöksiin kohdistuvien vaikutusten osalta vaihtoehtojen välillä ei ole eroja Suositukset Parhaiten Ojalan pienipiirteiseen, vaihtelevaan maisemakuvaan soveltuu pientalorakentaminen. Korkeimmat kohdat voidaan säilyttää esim. puistoalueina tai korttelien sisäisinä piha- ja virkistysalueina. Rakennukset tulee sijoittaa maastossa mahdollisimman pitkälle maiseman luonnonmuotoja kunnioittaen. Kasvillisuutta ja metsää tulee säilyttää mahdollisimman paljon niin maisemakuvallisista kuin pienilmastollisista syistäkin. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa käytössä olevat asuinrakennukset huomioon siellä, missä se suinkin on mahdollista. Mikäli arkeologisen tutkimuksen perusteella todetaan turveradan jäänteiden olevan säilyttämisen arvoisia, jatkosuunnittelussa on otettava huomioon kyseiset jäänteet. Lintukalliontien historiallinen tielinja tulee osoittaa selkeästi osaksi katuverkkoa tai kevyenliikenteen väyläksi jatkosuunnittelussa Yhteenveto Maisema- ja kaupunkikuva Rakennetut alueet sijoittuvat kaikissa vaihtoehdoissa maiseman ominaispiirteisiin nähden melko suotuisasti. Kaikissa vaihtoehdoissa Olkahisenlahden ja Kangasalan Halimajärven välinen murroslaakso jää viheralueelle. Vaihtoehdoissa A ja B laakson länsiosaan Aitolahdentieltä on osoitettu katuyhteys, joka heikentää murroslaakson maisemakuvallista arvoa osittain. Osayleiskaava-alueen pohjoisosan Haapakorven alue tulee muuttumaan maisemakuvaltaan huomattavasti teollisuus- ja työpaikkarakentamisen myötä. Vaihtoehtojen välille on vaikea hakea eroja osayleiskaavatarkkuudella Haapakorven osalta. Maisemakuvallisesti tarkasteltuna pohjoisosan teollisuus- ja työpaikka-aluetta merkittävämpi on kuitenkin Ojalan alueen keskiosan selännealue, joka sijoittuu Lamminrahkansuon ja Olkahisenlahden-Halimajärven murroslaakson väliselle selännealueelle. Rakentaminen tulee muuttamaan maisemakuvaa metsäisellä alueella voimakkaasti. Kaikkein korkeimmille kallioisille mäille rakentamista tulee välttää. Rakennukset tulee sijoittaa maastossa mahdollisimman pitkälle maiseman luonnonmuotoja kunnioittaen. Kasvillisuutta ja metsää tulee säilyttää mahdollisimman paljon niin maisemakuvallisista kuin pienilmastollisista syistäkin. Maisema- ja kaupunkikuvallisten vaikutusten kannalta luonnosvaihtoehto C antanee parhaimmat lähtökohdat huomioida Ojalan alueen maisemakuvalliset erityispiirteet Ojalan alueen keskiosassa. Sen sijaan luonnosvaihtoehto B antaa parhaimmat edellytykset huomioida maiseman ominaispiirteet Haapakorven työpaikka- ja teollisuusalueella. 71 / 135

73 Rakennettu ympäristö Ojalan osayleiskaava-alueen rakennetuista alueista Maurinkylä ja Holvasti säilyvät entisellään. Kaupungin varikkoalue sijoittuu työpaikka-alueeksi merkityllä alueella, joten sen käyttötarkoitus voi muuttua. Ojalankylän aluetta täydennysrakennetaan ja siitä tulee osa suurempaa asuinaluetta. Aitolahdentien itäpuolen yksittäisistä pientaloista säilyvät Olkahisenlahden kohdalla olevat rakennukset AP ja AP-1 -alueilla. Sen sijaan Maurinkylän pohjois- ja eteläpuoliset alueet on osoitettu luonnosvaihtoehdoissa A ja B kerrostalovaltaisiksi asuntoalueiksi. Vaihtoehdossa C kyseisiä alueita taas täydennetään pientalovaltaisina, jolloin olevilla rakennuksilla voisi olla mahdollisuudet säilyä. Lintukallion tien asuinrakennukset jäävät teollisuus- ja työpaikka-alueille. Vaihtoehdossa C Haapakorven tilan rakennukset säilyvät MU-2 -alueella. Vaihtoehto C aiheuttaa vähiten muutoksia olevaan rakennuskantaan. Arvokkaat kulttuuriympäristöt Alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Lamminrahkan suon turvetehtaan ja turveradan osalta tehdään kevään 2011 aikana arkeologinen tutkimus. Ojalan alueen kulttuurihistoriaan liittyvä turveradan linjaus sijoittuu rakennettavaksi osoitetulle alueelle. Jatkosuunnittelussa on mahdollista huomioida ja säilyttää radasta jääneitä osia (louhittua kalliota ja ratapengerrystä) muistona alueen historiasta, alueen identiteetin osana ja erityisesti siinä tapauksessa, mikäli arkeologisen tutkimuksen perusteella siihen katsotaan olevan aihetta. Vaihtoehtojen väillä ei ole eroja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten osalta. Muinaisjäännökset Alueella on kolme muinaisjäännöskohdetta: kaksi rajamerkkiä ja historiallinen tielinja. Rajamerkit, Tampere Ruske waha ja Aitovuoren rako, ovat säilyneet hyvin maastossa. Lintukalliontie sijaitsee historiallisella tielinjalla. Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen mukaiset ratkaisut eivät aiheuta vaaraa alueen historiallisen ajan muinaisjäännöksille. Historiallisen ajan muinaisjäännökset (rajakivet) on esitetty kaikissa osayleiskaavaluonnoksissa. Lintukalliontien historiallinen tielinja on tarkoitus säilyttää kaikissa vaihtoehdoissa osana katu- tai kevyenliikenteen verkostoa. Muinaisjäännöksiin kohdistuvien vaikutusten osalta vaihtoehtojen välillä ei ole eroja. 72 / 135

74 4.5 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Lähtökohdat ja tavoitteet Maa- ja kallioperään, vesioloihin ja pienilmastoon kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu olemassa olevien selvitysten, kartta-aineiston ja osayleiskaavaluonnosten perusteella. Alueen pohjaveden korkeuksista ei ole ollut tietoa tätä arviointia tehdessä. Selvitysalueella ei kuitenkaan ole vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesialueita. Maa- ja kallioperään, vesioloihin ja pienilmastoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnin pohjana olevaa lähtöaineistoa voidaan pitää riittävänä. Maa- ja kallioperän osalta tavoitteena on alueelle tyypillisten piirteiden säilyttäminen siten, että rakentaminen sijoittuu luontevasti alueelle suotuisiin paikkoihin. Vesiolojen osalta tavoitellaan tilannetta, jossa alueen vesitalous ja valuma-alueet säilyvät mahdollisimman pitkälle nykyisellään. Erityisen tärkeää tämä on osayleiskaava-alueen pohjoisosassa tummaverkkoperhosen esiintymisalueen lähettyvillä sekä Halimasjärven ympäristössä. Pienilmaston osalta tavoitteena on miellyttävä pienilmasto. Rakennusten oikealla sijoittelulla ja kasvillisuuden säilyttämisellä voidaan ehkäistä mm. alueen tuulisuuden lisääntymistä ja äärevien olojen syntymistä. Tärkeimmät lähteet: Tampereen Infratuotanto Ojalan osayleiskaava. Lähtökohtaraportti Tampereen kaupunki Ojala-Lamminrahka. Ympäristö- ja maisemaselvitys. Tampereen infratuotanto liikelaitos, suunnittelupalvelut. Selvitykset ja arvioinnit 2008, tarkistettu 08/2010. Kangasalan kunta ja Tampereen kaupunki Halimasjärven hydrologinen selvitys Vaihe 1. Luonnos Tampere. Tampereen kaupunki 2010b. Ojalan osayleiskaavan hulevesiselvitys. VAIHE Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut. Elsilä, A Ilmanlaatu Tampereella. Tampereen kaupunki, ympäristövalvonta. Salmi, J., Pietarila, H. ja Rasila, T Tampereen seudun typenoksidipäästöjen leviämislaskelmat vuosille 2000 ja 2020, Ilmatieteen laitos, Ilmanlaadun tutkimus. Helsinki Maa- ja kallioperä Nykytila Ojala kuuluu kallioperältään Tampereen liuskealueeseen. Tampereen kallioperälle on tyypillistä erisuuntaisten ja -ikäisten ruhjelinjojen runsas esiintyminen. Kallioperän ruhjelinjat erottuvat alueen maisemassa puro- ja vesistöuomina sekä paikoin jyrkkien kallioseinämien rajaamina kapeina painanteina. Kallioperän ruhjeet muodostavat Olkahisenlahdelta Kangasalan Halimajärvelle ulottuvan, maisemassa selvästi havaittavan pitkän, kapean, luode-kaakkosuuntaisen murroslaakson. Alueen runsas kallioisuus näkyy maiseman pienipiirteisyytenä ja vaihtelevuutena sekä kalliojyrkänteiden runsautena. Kaava-alueen suurimmat kallioselänteet ovat Aitovuoren alue sekä Olkahisenlahti-Halimajärvi murroslaakson ja Halimasjärven laakson väliin jäävä selännealue. Suurimmat kalliopaljastumat ovat Aitovuorella ja Kumpulassa. Kaava-alueen hallitsevana kivilajina on hapan, heikosti rapautuva ja niukkaravinteinen suonigneissi. Tampereen Halimasjärven pohjoispuolella esiintyy myös ravinnevaikutuksiltaan edullisempia gabroa, amfiboliittia, fylliittiä sekä kiilleliusketta. Gabron suotuisa vaikutus emäksisenä, runsaasti 73 / 135

75 magnesiumia ja rautaa sisältävänä kivilajina näkyy mm. Halimasjärven luonnonsuojelualueen monipuolisessa kasvillisuudessa. Ojalan maaperä on valtaosin hiekkamoreenin peittämää (ks. kuva 24). Moreenin pinta noudattaa pääpiirteissään kallioperän muotoja. Ohuimmillaan moreeni on kallioselänteillä. Moreenikerroksen paksuus kasvaa alarinteille siirryttäessä. Hienorakeisia kivennäismaalajeja, savea ja hiesua, esiintyy alavimmissa painanteissa. Pienialaisia savikoita on Tampereen puolella Atalan ympäristössä, Olkahisenlahden itä- ja eteläpuolella, Ojalankyläntien molemmin puolin sekä Aitovuoren pohjoispuolella. Eloperäisiä saraturvealueita on melko runsaasti. Suurimmat yhtenäiset saraturve-esiintymät ovat Tampereen ja Kangasalan rajalle jäävät Lamminrahkansuo, Väljäsuo ja Petäjässuo. Pienialaisempia turve-esiintymiä on selänteiden soistuneissa painanteissa. Turvealueet ovat merkittäviä alueen vesitasapainon säätelemisessä. Kuva 24. Ojala-Lamminrahka alueen maaperä. (Lähde: Tampereen kaupunki 2008) 74 / 135

76 Vaihtoehtojen vaikutukset Rakentamisen myötä nykyiset maastonmuodot tulevat tasoittumaan rakennetuilla alueilla. Rakennettavien alueiden alavimmissa osissa, varsinkin pehmeiköillä, joudutaan tekemään massanvaihtoja tai muita pohjanvahvistustoimia ja nostamaan maanpintaa. Tämä vaikuttaa paikallisesti vesitalouteen ja muuttaa maaperän toimintoja. Myös kallioleikkauksia joudetaan tekemään, koska kallio on monin paikoin pinnassa katulinjalla ja rakennetuksi osoitetuilla alueilla. Hyvällä suunnittelulla pientalorakentaminen voidaan saada mukautumaan maaston ja kallioperän muotoihin. Maastonmuotoja voidaan säilyttää parhaiten pientalovaltaisilla alueilla, mihin erityisesti vaihtoehto C antaa mahdollisuuden. Kaikissa vaihtoehdoissa toteuttaminen tulee muuttamaan pysyvästi rakennettavien alueiden vesitaloutta ja sen myötä maaperää ja sen toimintoja, kun paikoin laajojakin alueita nykyisin vettä imevistä pinnoista tullaan päällystämään, pinnoittamaan ja kattamaan. Vaikutus on pitkälti suoraan verrannollinen rakennettavien alueiden laajuuteen Maaperän haitta-aineet Nykytila Ampumaradan ympäristövaikutuksia ovat melun ohessa haitallisten aineiden kuten lyijyn pääsy maaperään. Etenkin haulikkoratojen on todettu aiheuttavan paikallisesti varsin laajaa maaperän pilaantumista. Lintukalliontien varressa sijainnut Aitolahden vanha kaatopaikka on poistunut käytöstä vuonna Maaperän saastuneisuutta ei ole tiettävästi tutkittu tarkemmin. Jos alueen maankäyttö muuttuu, maaperän haitta-aineet on tutkittava. Aitolahdentien ja Maurinkyläntien risteyksen eteläpuolella on toiminut autohuoltamo, jonka yhteydessä on ollut polttoaineen jakelupiste. Aitovuorentiellä on toiminut moottoriajoneuvojen huolto- ja korjauspaikka. Näissä ei kuitenkaan liene puhdistustarvetta. Aitovuoressa puolustushallinnon alueella on polttonestevarasto ja Atalassa kaupungin tukikohdan alueella polttoaineiden jakeluasema. Ojalan alueen asunnoissa on tehty radonmittauksia useissa kohteissa: Aitolahdentien itäpuolella, Ojalankyläntiellä, Kumpulassa, Atalassa ja Valjakonkadulla. Lintukalliontiellä on mitattu arseenipitoisuuksia. Kaupungin ympäristösuojelun aineiston mukaan alue ei ole radon- tai fluoridiriskialuetta. Koska Tampereen kaupungin kallioperässä esiintyy arseenia kohtalaisen korkeina pitoisuuksina kaikkialla, Ojalan kallioperän arseenipitoisuudet selvitetään maaperätutkimusten yhteydessä. Kuva 25. Maaperän haitta-aineet: 1 Ampumarata, 2 Vanha ajoneuvojen huoltopaikka, 3 Vanha kaatopaikka ja 4 Polttoainevarasto. (Lähde: Tampereen Infratuotanto 2011) 75 / 135

77 Vaihtoehtojen vaikutukset Maaperässä olevat haitta-aineet aiheuttavat riskin pintavesille, ja kulkeutuessaan myös pohjaveden laadulle. Haitta-aineiden leviäminen ympäristöön voi aiheuttaa haittaa luonnolle ja ihmisten terveydelle. Tutkittavia kohteita ovat: Aitovuorentiellä, Puolustusvoimien alueella, toiminut moottoriajoneuvojen huolto- ja korjauspaikka, vaikka kohteessa ei lienekään puhdistustarvetta. Lintukalliontien vanhan kaatopaikan alue, mikäli maankäyttö muuttuu nykyisestä Kaava-alueen kallioperän arseenipitoisuus on päätetty tutkia maaperätutkimusten yhteydessä keväällä Ampumaradan maaperän lyijypitoisuus ja suuret luoti- ja haulimäärät tulee selvittää, jos alueen maankäyttö muuttuu. Toimintansa lopettaneet radat voidaan ottaa esim. asutus- tai virkistyskäyttöön, mutta terveysriskien poistaminen maankäytön muutoksen yhteydessä edellyttää alueiden kunnostamista. Pilaantuneen maa-aineksen puhdistamiseen liittyvän kaivun, käsittelyn ja kuljetuksen yhteydessä saattaa päästä haitta-aineita ympäristöön. Hengitysilmaan haitallisia aineita voi joutua, jos pilaava aine on helposti haihtuva tai alueella tapahtuu pölyämistä esimerkiksi juuri maankaivuun seurauksena. Muita maaperän pilaantumisen aiheuttamia riskejä ovat mm. taloudelliset riskit kuten esimerkiksi alueen arvon lasku ja kunnostuskustannukset. Vaihtoehdoissa ei ole eroavaisuuksia maaperän haitta-aineiden aiheuttamien vaikutusten suhteen Pohja- ja pintavedet Nykytila Osayleiskaava-alueella ei ole pintavesialtaita tai varsinaisia pohjavedenmuodostumisalueita. Ojalan alueelle merkittävimmät pintavedet ovat Näsijärven Olkahisenlahti ja Halimasjärvi. Alueen suurimmat suot, Lamminrahka, Väljäsuo ja Petäjässuo, sijaitsevat Tampereen ja Kangasalan rajalla. Lisäksi alueella on useita pienialaisia soita ja soisia painanteita. Petäjässuo on ainoita jäljellä olevia kantakaupungin soita ja siksi tärkeä. Suolla on merkittävä vaikutus alueen vesitasapainolle. Virtavedet ovat pääosin ojia, mutta alueella on myös muutama luonnontilaisena säilynyt puro. Runsaat oja- ja puroverkostot saavat alkunsa pääsääntöisesti pienialaisista soistumista. Pintavaluntauomista tärkeimpiä ovat Ollinoja, Halimasjärvenoja, Ojalasta Olkahisenlahteen laskeva puro sekä murroslaakson kautta Olkahisenlahteen ja Kangasalan Halimajärveen laskevat purot. Alueen ainoa luonnontilaiseksi luokiteltava lähde sijaitsee kaava-alueen itäosassa Porrasjärven luoteispuolella. Halimasjärven etelä- ja itäpuolella on lähteikköjä ja tihkupintoja, jotka metsänhakkuiden vuoksi eivät ole säilyneet luonnontilaisina. Selvitysalueen poikki kulkee pohjois-eteläsuuntaisesti ja luode-kaakkosuuntaisesti polveileva alueellinen päävedenjakaja. Päävedenjakajalta vedet valuvat lännessä ja pohjoisessa Näsijärveen, idässä Halimajärven kautta Vesijärveen ja etelässä Alasjärven ja Viinikanojan kautta Pyhäjärveen. Suurvaluma-alueiden sisälle muodostuu useita pienvaluma-alueita, joista merkittävin on Halimasjärven valuma-alue. Järven pohjoispuolella sijaitsevan luonnonsuojelualueen halki kulkee järveen laskeva Halimasjärvenoja, joka saa vetensä Lamminrahkan suolta. Toinen Halimasjärven laskuojis- 76 / 135

78 ta, Ollinoja, saa alkunsa moreeniselänteeltä kaakosta. Halimasjärvi laskee vetensä Tasanteen asuinalueen halki virtaavan laskuojan kautta Olkahisenlahteen. Suurin osa kaava-alueesta sijoittuu Olkahisenlahden valuma-alueelle. Lisäksi kaava-alueen itäosista virtaa vettä Kangasalan kunnan puolella sijaitsevaan Halimajärveen. Näsijärven Aitolahteen laskevan, viljelysmailta vesiä keräävän puron ympärille muodostuu pitkänomainen Juoponlahden valuma-alue, joka saa alkunsa Ojalan osayleiskaava-alueen itäpuolella sijaitsevalta Kalliomäeltä ja Matkajärveltä. Selvitysalueen alapuolisen laskuojan varteen sijoittuu myös tummaverkkoperhosille soveltuvia niittyjä, jotka tulee huomioida hulevesisuunnittelussa. Kuva 26. Vesisuhteet. (Lähde: Tampereen kaupunki 2008) 77 / 135

79 Ojalan hulevesien hallinnan tarvetta on tutkittu Ojalan osayleiskaavan hulevesiselvityksessä (Tampereen kaupunki 2010b). Ensimmäisessä vaiheessa suunnittelualueelle on määritelty alueelliset hulevesien hallinnan vaatimustasot ja tuotu esiin menetelmiä hulevesien käsittelemiseksi (kuva 27). Selvityksen perusteella hulevesien hallinnalle on asetettavissa sekä määrällisiä, että laadullisia tavoitteita. Pyrkimyksenä on alueelta purkautuvan valunnan kontrollointi siten, että virtaamassa ja veden laadussa ei tapahtuisi merkittäviä muutoksia huonompaan suuntaan. Lisäksi tavoitteena on turvata tummaverkkoperhosalueiden ja muiden luonnonoloiltaan arvokkaiden alueiden vesitasapainon säilyttäminen. Kuva 27. Hulevesien hallinnan vaatimustasot. (Lähde: Tampereen Infratuotanto 2011) 78 / 135

80 Vaihtoehtojen vaikutukset Vaikutukset pohjavesiin jäävät vähäisiksi. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat pintavesiin, joihin vaikuttavat Ojalan alueelta kertyvät hulevedet. Kaikissa osayleiskaavan luonnosvaihtoehdoissa Haapakorven työpaikka- ja teollisuusrakentamisen alueet sijoittuvat hulevesien hallinnan kannalta vaatimustason 1 alueelle, joka sijoittuu tummaverkkoperhosalueiden välittömään. Alueella edellytetään, että rakentamisen ulkopuolelle jätetään laaja valuma-alue ja hulevesiä viivytetään. Vaihtoehdossa B on vähiten rakennettua pinta-alaa ja rakennetut alueet sijoittuvat siten, että ne mahdollistavat laajimman rakentamisen ulkopuolelle jäävän valuma-alueen. Näin ollen vaihtoehto B on Haapakorven osalta paras. Vaihtoehto A, jossa on eniten rakentamista, on huonoin. Halimasjärven valuma-alue on määritelty hulevesiselvityksessä vaatimustasoksi 2 ja 2+, missä pinta-, pintakerros- ja pohjavesivalunnan suhde tulee säilyttää. Alueella tulee säilyttää luonnontila tai vaihtoehtoisesti imeytettävä hulevesiä. Luonnosvaihtoehdossa C on esitetty vähiten rakennettuja alueita Halimasjärven valuma-alueelle, kun taas vaihtoehdossa A on osoitettu vastaavasti eniten rakentamista niin Risson kuin Ojalan ydinalueen osalta. Vaihtoehdossa C ydinalueen rakennetut alueet eivät ulotu Halimasjärven valuma-alueelle. Kun tarkastellaan rakentamisen sijoittumista herkimmille alueille, joilla hulevesien hallinnan vaatimustaso on 1, 2 tai 2+, vaihtoehdolla A on eniten haitallisia ja toimenpiteitä vaativia vaikutuksia. Vaihtoehto B on paras tummaverkkoperhosalueen osalta, kun taas vaihtoehto C on paras Halimasjärven luonnonsuojelualuetta silmällä pitäen Pienilmasto Nykytila Ojalan runsaat kallioalueet toimivat merkittävimpinä lämpövarastoina. Niillä on hyvä lämmönjohtokyky, joten ne kykenevät päivällä varastoimaan ja yöllä luovuttamaan lämpöenergiaa. Lämpimiä vyöhykkeitä muodostavat runsaasti auringon säteilyä saavat etelään ja lounaaseen suuntautuvat rinteet. Pienilmastollisesti pohjois- ja koillisrinteet ovat siten viileitä, kosteita ja varjoisia. Ojalan alue on keski- ja itäosiltaan metsäistä lukuun ottamatta hakkuuaukkoja, pienialaisia järviä ja avosoita. Alueen yhtenäiset metsäalueet tasaavat lämpötilaeroja ja kosteussuhteita. Metsät pidättävät kosteutta, rajoittavat lämmön ulossäteilyä sekä ohjaavat ilmavirtauksia. Tampereen seudun vallitsevat tuulet puhaltavat etelästä ja lounaasta. Kylmien pohjoistuulien osuus on noin 10 %. Ojalan tuulisimpia kohtia ovat paljaat laki- ja selännealueet. Kasvillisuuden peittämät rinteet hidastavat tuulen voimakkuutta. Jos rinteeltä poistetaan kasvillisuus esimerkiksi avohakkuun yhteydessä, syntyy rinteelle avoimia alueita, joilla tuuli pääsee puhaltamaan. Etenkin avohakattujen kallioalueiden etelärinteet ovat pienilmastoltaan erityisen tuulisia, kuivia ja paahteisia. Selvitysalueen itärajalla kulkee leveä pohjois-eteläsuuntainen sähkölinja, joka halkoo metsäistä selännettä. Paljaana pidettävä sähkölinjan ura muodostaa osin päätuulten suuntaisen tuulensolan. Alueella on runsaasti soistuneita painanteita, jotka muodostavat kylmänilmanjärviä. Suoalueiden turve sitoo huonosti lämpöä, minkä takia lämpötilaolot ovat äärevät. Soistuneiden painanteiden pienilmasto on viileä ja kostea. Alavuuden lisäksi suopainanteet ovat alttiita hallalle turpeen ominaisuuksien takia. Selvitysalueen laajin yhtenäinen kylmänilmanpainanne on Lamminrahkan suoalue. Muita merkittäviä kylmänilmanpainanteita ovat Petäjässuon ympäristö, Väljäsuo, Halimasjär- 79 / 135

81 ven rannat sekä Olkahisenlahden ja Halimajärven välinen murroslaakso. Murroslaakson ja Halimasjärven laskuojat toimivat viileiden ilmamassojen kuljettajina. Kuva 28. Ilmasto-olot Ojala-Lamminrahka -alueella. (Lähde: Tampereen kaupunki 2008) Vaihtoehtojen vaikutukset Pienilmaston kannalta vaihtoehdoissa A ja C Aitolahdentiestä erkaantuvan Ojalankyläntien koillispuolelle sijoitetut kerrostaloalueet sijoittuvat kylmien pohjois- ja koillisrinteiden kupeeseen ja kylmänilman painanteeseen. Alueen keskiosassa on useita kylmiä pohjois- ja koillisrinteitä sekä kylmänilmanpainanteita. Huolellisella suunnittelulla rakentaminen voidaan sijoittaa alueella siten, että pienilmasto on miellyttävä eikä heikennä asumisviihtyisyyttä. Osayleiskaavan kaikkien luonnosvaihtoehtojen eteläosissa asuinrakentaminen ulottuu Lamminrahkansuolle, joka on alueen laajin yhtenäinen kylmänilmanpainanne. Vaihtoehdossa B alue ulottuu pisimmälle kylmänilmanpainanteeseen. Lamminrahkansuon alueen äärevät lämpötilaolot saattavat heikentää asumisviihtyvyyttä alueella. Vaihtoehdossa A kylmäilmavirtauspaikka Lamminrahkan suolta Halimasjärvelle on pientalovaltaisella asumisalueella. 80 / 135

82 Alueen yhtenäiset metsäalueet tasaavat lämpötilaeroja ja kosteussuhteita. Metsät pidättävät kosteutta, rajoittavat lämmön ulossäteilyä sekä ohjaavat ilmavirtauksia. Kasvillisuuden peittämät rinteet hidastavat myös tuulen voimakkuutta. Suotuisat etelä- ja lounaisrinteet voivat muuttua kuiviksi ja paahteisiksi, mikäli kasvillisuutta poistetaan liikaa. Rakennusten sijoittelulla voidaan vähentää ja poistaa epäedullisia pienilmasto-oloja sekä estää rakentamisen aiheuttamat epäedulliset muutokset. Vaihtoehto C vaikuttaa ratkaisulta, jolla pienilmasto-olojen kannalta edullisimmat lähtökohdat Ilmanlaatu Nykytila Tampereen kaupungin ympäristösuojelun ilmanlaatua käsittelevien internet-sivujen mukaan Tampereen merkittävimmät ilman kuormittajat ovat liikenne, energiantuotanto ja teollisuus. Paikallisten päästöjen lisäksi ilmanlaatuun vaikuttavat myös muualta kulkeutuvat epäpuhtaudet. Teollisuuden ja energian tuotannon merkittävimmät päästöt ovat rikkidioksidi ja hiukkaset. Liikenteestä peräisin olevat merkittävimmät ilman epäpuhtaudet ovat typen oksidit ja hiukkaset. Tampereella ilmanlaadun seuranta painottuu hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuuden seurantaan. Rikkidioksidin ja hiilimonoksidin pitoisuudet eivät ole enää ongelma Tampereella. Typen oksidien ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia todetaan vain tyyninä pakkaspäivinä Tampereen keskustassa. Hiukkaspäästöt Tampereella ovat pienentyneet 1990-luvun puolivälin jälkeen noin 80 %, mikä johtuu ensisijaisesti teollisuuden päästöjen vähentymisestä. Hiukkasten leijuman vuosikeskiarvo ylittää kuitenkin ohjearvonsa keskustassa. Pienikokoisten, terveydelle haitallisten, halkaisijaltaan alle 0,01 millimetriä olevien hengitettävien hiukkasten pitoisuus ylittää keskustassa nykyisen ohjearvonsa keväisin hiekoitushiekan pöllytessä. Otsonin pitoisuudet ovat korkeimmillaan mittausasemilla kesäisin ylittäen ajoittain WHO:n asettamat suositusarvot ja kasvillisuuden suojelemiseksi annetut raja-arvot. Ojalan osayleiskaava-alueella ei ole mitattu ilman epäpuhtauksia. Ojalan ilmanlaatua heikentää kuitenkin aluetta rajaavien valtateiden 9 ja 12 liikenne. Ojalan lähialueilla Olkahisten, Kumpulan ja Atalan päiväkotien läheisyydessä on mitattu typen oksidien pitoisuuksia Ilmatieteen laitoksen tekemän Tampereen seudun typenoksidipäästöjen leviämislaskelmia vuosille 2000 ja 2020 koskevan työn yhteydessä. Näiden mittaustulosten mukaan Ojalan lähialueiden päiväkotien läheisyydessä typen oksidit eivät ylitä raja-arvoja. Tulevaisuudessa liikennemäärien kasvamisesta huolimatta typpidioksidin pitoisuus tulee kaupunkialueella alenemaan katalysaattorilla varustettujen autojen yleistyessä. Ilmatieteen laitoksen vuonna 2002 laatiman ennusteen mukaan vuonna 2020 Tampereen kantakaupunkialueella ei typpidioksidin osalta ohjearvotason ylityksiä todeta. Hiukkasten pitoisuus sen sijaan ylittänee keväisin rajaarvon numeroarvon (50 μg/m 3 vuorokausikeskiarvona) jatkossakin keskusta-alueella useita kertoja. Ilmansaasteiden lisäksi Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus, joka sijaitsee VT 9:n pohjoispuolella lähimmillään 0.5 km:n etäisyydellä suunnittelualueesta, aiheuttaa hajupäästöjä, jotka tuulen vaikutuksesta leviävät ajoittain Ojalan alueen pohjoisosaan. Jätteenkäsittelykeskuksella on ympäristölu- 81 / 135

83 pa nykyisen toiminnan jatkamiseksi sekä sen laajentamiseksi. Jätteenpolttolaitoksen sijoittamiseksi Tampereelle on tällä hetkellä neljä vaihtoehtoa, joista Tarastenjärvi on yksi. Vaihtoehtojen vaikutukset Vaihtoehtojen välille ei voida osoittaa eroja ilmanlaatuun kohdistuvien suhteen. Alueen rakentamisen myötä alueen liikenne ja esim. lämmityksestä tulevien päästöjen tuottamat ilman epäpuhtaudet tulevat lisääntymään. Ilmatieteen laitoksen tekemien selvitysten mukaan ja Tampereen kaupungin ilmanlaadunseurannan tulosten perusteella ilmanlaatu tulee olemaan samankaltainen kuin läheisillä rakennetuilla asuinalueilla. Liikennemäärien kasvamisesta huolimatta typen oksidien pitoisuudet tulevat alenemaan tekniikan kehittymisen myötä. Keväisin hiukkaspitoisuus saattaa nousta, mutta Ojalan alueella jäätäneen alle raja-arvojen. Rikkidioksidin ja hiilimonoksidin pitoisuudet eivät ole enää ongelma Tampereella edes keskusta-alueella. On oletettavaa, että ilmanlaadun heikkeneminen jää vähäiseksi. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus VT 9:n pohjoispuolella tullee aiheuttamaan ajoittain hajupäästöjä, jotka tuulen vaikutuksesta leviävät ajoittain ainakin Ojalan alueen pohjoisosaan Suositukset Maa-ja kallioperä Maa- ja kallioperään kohdistuvia vaikutuksia voidaan minimoida hyvällä suunnittelulla ja rakennusten sijoittelulla. Maastonmuotoja voidaan säilyttää parhaiten pientalovaltaisilla alueilla. Rakentamisen sijoittamista jyrkille rinteille ja toisaalta alaville pehmeiköille tulee välttää. Maaperän haitta-aineet Maaperän haitta-ainepitoisuudet tulee selvittää ja ryhtyä tarvittaessa maaperän puhdistustoimenpiteisiin. Maaperässä mahdollisesti olevat haitta-aineet tulee tutkia seuraavissa kohteissa: Aitolahdentien ja Maurinkyläntien risteyksen eteläpuolella toiminut autohuoltamo, jonka yhteydessä on ollut polttoaineen jakelupiste. Aitovuorentiellä toiminut moottoriajoneuvojen huolto- ja korjauspaikka, vaikka kohteessa ei lienekään puhdistustarvetta. Lintukalliontien vanhan kaatopaikan alue, jos toiminta alueella muuttuu Pohja- ja pintavedet Ojalan osayleiskaavan hulevesiselvityksen (Tampereen kaupunki 2010b) mukaisesti jatkossa vaatimustasoja tulee tarkentaa ja laatia yleissuunnitelma hulevesijärjestelmien sijoittamisesta ja mitoittamisesta (esim. hulevesikosteikot ja -lammikot). Alueelle tulee laatia jatkosuunnittelun yhteydessä kattava hulevesisuunnitelma, jossa hulevesien hallinnalle asetetaan määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Ojalan osayleiskaava-alueella on pyrkimyksenä alueelta purkautuvan valunnan kontrollointi siten, että virtaamassa ei tapahtuisi muutoksia eikä hulevesien laatu huononisi vaan mahdollisimman luonnonmukainen taso säilyy. Erityisenä tavoitteena on turvata tummaverkkoperhosalueiden ja muiden luonnonoloiltaan arvokkaiden alueiden kuten Halimasjärven vesitasapainon säilyttäminen. 82 / 135

84 Hulevesiselvityksessä Halimasjärven valuma-alueen pinta-, pintakerros- ja pohjavesivalunnan suhde tulee säilyttää. Alueella tulee säilyttää luonnontila tai vaihtoehtoisesti imeytettävä hulevesiä. Pienilmasto Pienilmaston osalta jatkosuunnittelussa tulee pyrkiä kasvillisuutta ja metsää säästävään suunnitteluun. Rakennusten sijoittelulla voidaan vähentää ja poistaa epäedullisia pienilmasto-oloja sekä estää rakentamisen aiheuttamat epäedulliset muutokset pienilmastoon ja asumisviihtyvyyteen. Vaihtoehdoissa A ja C Ojalankyläntien koillispuolelle sijoitettujen kerrostaloalueiden jatkosuunnittelu tulee tehdä siten, ettei rakentamisella vahvisteta alueen kaakko-luodesuuntaista kylmänilmanvirtausta. Ilmanlaatu Ilmanlaadun osalta haitallisia vaikutuksia voidaan alueella vähentää kiinnittämällä jatkosuunnittelussa huomiota lämmitysmuotoihin ja energiatehokkuuteen Yhteenveto Maa- ja kallioperä Kaikissa vaihtoehdoissa toteuttaminen tulee muuttamaan pysyvästi rakennettavien alueiden vesitaloutta, maaperää ja sen toimintoja. Erityisesti maaston pienmuodot tasoittuvat alueen keskiosassa kaikissa osayleiskaavan luonnosvaihtoehdoissa. Vaikutus on pitkälti suoraan verrannollinen rakennettavien alueiden laajuuteen. Vaihtoehdossa B keskiosassa sijaitseva keskusta-alue sijoittuu maaston ja maaperän kannalta epäedullisimpaan paikkaan verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Maastonmuotoja voidaan säilyttää parhaiten pientalovaltaisilla alueilla, mihin erityisesti vaihtoehto C antaa mahdollisuuden. Maaperän haitta-aineet Maaperään päässeitä haitta-aineita on mahdollisesti ampumaradalla, Lintukalliontien vanhalla kaatopaikalla ja vanhoilla huoltoasemilla Maurinkylässä ja Aitovuoressa. Maaperän haittaainepitoisuudet tulee selvittää sekä ryhtyä tarvittaessa maaperän puhdistustoimenpiteisiin. Maaperän haitta-aineiden osalta osayleiskaavan luonnosvaihtoehdoilla ei ole eroja. Pohja- ja pintavedet Rakentaminen ja alueen asuttaminen muuttaa alueella sekä pinta- että pohjavesioloja. Pintavalunta kasvaa. Lisäksi rakentamisella on pohjaveden pintaa alentavia vaikutuksia, mikä vaikuttaa paikallisesti luontoon ja muuttaa maaperän vesioloja. Pohjaveden pintaa alentavat mm. pohjanvahvistaminen ja rakennusten perustusten kuivatustoimenpiteet, joilla pyritään estämään pohjaveden pääsy rakennusten perustuksiin. Myös putkikanavien rakentaminen ja kuivana pitäminen alentavat pohjaveden pintaa. Lisääntyvä asukasmäärä saattaa aiheuttaa jossain määrin lisäkuormitusta Olkahisenlahden vedenlaadulle lisääntyvän käytön ja valumavesien muodossa. Niin Olkahistenlahden kuin myös erityisesti Halimasjärven osalta tulee huolehtia, etteivät valumavesien määrät lisäänny eikä niiden laadussa tapahdu heikkenemistä kiintoaineksen, ravinteiden ja haitta-aineiden lisääntymisen muodossa. Lisäksi alueen valumavesien käsittelyn yhtenä eritystavoitteena on turvata tummaverkkoperhos- 83 / 135

85 alueiden ja muiden luonnonoloiltaan arvokkaiden alueiden vesitasapainon säilyttäminen. Hulevesien käsittely vaatii rakennettavilla alueilla toimenpiteitä kaikissa vaihtoehdoissa. Kun tarkastellaan rakentamisen sijoittumista herkimmille alueille, joilla hulevesien hallinnan vaatimustaso on 1, 2 tai 2+, vaihtoehdolla A on eniten haitallisia ja toimenpiteitä vaativia vaikutuksia. Vaihtoehto B on paras tummaverkkoperhosalueen osalta, kun taas vaihtoehto C on paras Halimasjärven luonnonsuojelualuetta silmällä pitäen. Pienilmasto Pienilmaston kannalta vaihtoehdoissa A ja C Aitolahdentiestä erkaantuvan Ojalankyläntien koillispuolelle sijoitetut kerrostaloalueet sijoittuvat kylmien pohjois- ja koillisrinteiden kupeeseen ja kylmänilman painanteeseen, jossa pienilmasto on epäedullinen. Alueiden jatkosuunnittelu tulee tehdä siten, ettei rakentamisella vahvisteta alueen kaakko-luodesuuntaista kylmänilmanvirtausta. Alueen keskiosassa huolellisella suunnittelulla rakentaminen voidaan sijoittaa alueella siten, että pienilmasto on miellyttävä eikä heikennä asumisviihtyisyyttä. Osayleiskaavan vaihtoehdossa B asuinalueet ulottuvat pisimmälle Lamminrahkansuolle, jonka äärevät lämpötilaolot saattavat heikentää asumisviihtyvyyttä alueella. Vaihtoehdossa A kylmän ilman virtauspaikka Lamminrahkan suolta Halimasjärvelle on pientalovaltaisella asumisalueella. Rakennusten sijoittelulla sekä kasvillisuuden ja metsien säästämisellä voidaan vähentää ja poistaa epäedullisia pienilmasto-oloja sekä estää rakentamisen aiheuttamat epäedulliset muutokset. Vaihtoehto C vaikuttaa ratkaisulta, jolla pienilmasto-olojen kannalta edullisimmat lähtökohdat. Ilmanlaatu Ojalan osayleiskaava-alueella ei ole mitattu ilman epäpuhtauksia. Ilmanlaatua heikentää aluetta rajaavien valtateiden 9 ja 12 liikenne. Ilmatieteenlaitoksen tekemisen mittausten mukaan typen oksidien pitoisuudet eivät ylitä raja-arvoja lähialueilla. Rikkidioksidin ja hiilimonoksidin pitoisuudet sen sijaan eivät ole enää ongelma Tampereella. Ilmanlaatu tulee pysymään lähes ennallaan alueella. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus valtatien 9 pohjoispuolella aiheuttaa ajoittain hajupäästöjä ainakin alueen pohjoisosaan. Ilmanlaadun osalta osayleiskaavan luonnosvaihtoehdoilla ei ole eroja. 84 / 135

86 4.6 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Lähtökohdat ja tavoitteet Lepakot Ojalan osayleiskaava-aluetta koskevat lepakkokartoitukset on tehty vuosina 2007 ja Myös kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on tehty lepakkokartoituksia. Halimasjärven pohjoispuolella Mattilanmäessä on tehty lepakkokartoitus vuonna 2007, ja koko alueen pohjoispuolella Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitukset ovat vuosilta 2005 ja Liito-oravat Alueella on tehty useita liito-oravaselvityksiä vuosina Lisäksi havainnot liito-oravista on kerätty paikkatietoaineistoksi. Alueen liito-oravien esiintymisalueet ja mahdolliset kulkuyhteydet ovat kaavoituksen tausta-aineistona. Tärkein alue on Halimasjärven ympäristö sekä Olkahistenlahden pohjukan itäpuolen metsäalue. Linnut Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueelta on tehty linnustoselvitykset vuosina 2003 ja Lisäksi alueelta on lisätietoja mm. kaakkurin pesinnästä Halimasjärven alueella. Linnustoselvityksessä on riittävällä tarkkuudella huomioitu myös lajien uhanalaisuus ja elinympäristövaatimukset. Hyönteiset Alueella on tehty muutamia hyönteisselvityksiä. Tutkitusta lajistosta arvokkain on ollut tummaverkkoperhonen, jonka havaitut esiintymät ovat alueen pohjoispuolella, mutta jolle sopivaa aluetta on myös Ojalan osayleiskaava-alueen pohjoisosassa. Voimalinjan alueen on arveltu olevan lajille mahdollinen leviämiskäytävä. Kasvillisuus- ja luontotyypit Alueen kasvillisuus ja luontotyypit selvitettiin myös vuonna Alueen arvokkaimmat kasvillisuuskuviot ovat hyvin selvillä, ja kaavoituksen vaihtoehdoissa arvokkaiden alueiden rajaukset olivat käytössä paikkatietoaineistona kuviorajauksineen. Lisäksi alueen kasvilajistosta on aiemmin kertynyt tietoa mm. Halimasjärven alueelta sekä harvalukuisista lajeista, mm. sammakonkellosta. Harvalukuisten lajien havaintopaikat ovat myös paikkatietoaineistona kaavoituksen käytössä Nykytila Lepakot Lepakkokartoituksissa rajattuja alueita on yhteensä kuusi. Lisäksi yksi vuoden 2007 lepakkokartoituksen alueista sijaitsee kokonaisuudessaan puolustusvoimien alueella, joka on kaikissa luonnoksissa rajattu suunnittelun ulkopuolelle (aluetta ei ole merkitty luonnosvaihtoehtoihin). Selvitysten perusteella Ojalan seutu ei ole erityisen rikasta lepakkoaluetta. Yksilömäärät ovat pääosin alhaisia ja lajikirjo suppea käsittäen vain yleisimpiä lepakkolajejamme. Selvästi paras lepakkoalue sijaitsee Aitovuoren eteläpuolella Kangasalan rajalla. 85 / 135

87 Liito-oravat Todettuja ja todennäköisiä pesimäreviirejä on kymmenkunta, minkä lisäksi alueella on paljon elinpiiriksi sopivaa metsää, mikä mahdollistaisi myös uusien reviirien syntymisen. Nykyiset kulkuyhteydet ovat hyvät erityisesti alueen sisällä. Sen sijaan ympäröiviin liito-oravaesiintymiin yhteyttä haittaavat VT 9 lännessä ja pohjoisessa, sekä VT 12 etelässä. Linnut Ojalan osayleiskaava-alueella tehtyjen linnustoselvitysten ja muiden havaintojen perusteella alueen linnustoon ei kuulu vuoden 2010 julkaistussa uudessa uhanalaisuustarkastelussa uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja. Vaarantuneista lajeista on havaittu kivitasku, silmälläpidettäviä lajeja ovat mm. kaakkuri, teeri, metso, sirittäjä ja punavarpunen. Tampereen mittakaavassa ehkä harvalukuisin pesimälaji on kaakkuri, jota on havaittu Halimasjärvellä sekä Kangasalan puolella Katajajärvellä. Kaakkuri suosii pesimäpaikkanaan pieniä, usein suorantaisia järviä ja lampia. Pesimäaikaan laji on herkkä häiriöille. Kosteapohjaisia vanhoja kuusikoita ilmentäviä lajeja alueella ovat mm. tiltaltti ja pikkusieppo sekä pohjantikka. Pääosa alueen lintulajeista on suhteellisen tavallisia Etelä-Suomen metsäalueiden lajeja. Koska alueella on hyvin vähän kosteikkoja, sen merkitys vesilinnuille ja kahlaajille on pieni. Hyönteiset Atalan ja Risson alueella tehdyssä hyönteisselvityksessä ei löydetty uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lajeja, mutta paikallisesti arvokkaita olivat mm. haapaperhonen ja suokeltaperhonen. Selvityksen mukaan todennäköisesti hyönteisille arvokkain elinympäristö alueella on Petäjässuo, joka onkin säilytetty kaikissa kaavan vaihtoehdoissa. Kasvillisuus ja luontotyypit Suurin osa alueen metsistä on kuusivaltaisia. Alueen vanhat kuusikot on luokiteltu avainbiotoopiksi, ne ovat tärkeitä mm. liito-oraville ja lepakoille. Lisäksi Ojalan osayleiskaava-alueella on sekapuustoisia kuusi-haapametsiä sekä soiden ja ojien varsilla koivuvaltaisia metsiä. Kuivilla kallioalueilla männiköt ovat vallitsevia. Hakkuita on paljon. Alueella on muutamia soita, mutta ne ovat suhteellisen pienialaisia, liian pieniä mm. monille suolintulajeille. Suotyypeistä mäntyvaltaiset rämeet ovat vallitsevia.. Alueen soista ainoastaan Petäjässuo ja Lamminrahka ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, muut ovat muuntuneet ojitusten takia. Tehdyissä selvityksissä erityisen arvokkaimmiksi alueiksi on arvioitu Halimasjärven ympäristö, sekä Aitovuoren itäpuolella, Kangasalan rajalla oleva metsä- ja kallioalue. Molemmat on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaiksi. Kasvilajistosta arvokkaimpia ovat mm. valkolehdokin, pussikämmekän, kelta-apila ja keltavuokon esiintymät osayleiskaava-alueella tai aivan sen rajalla. Harvinaisen sammakonkellon esiintymät jäävät nyt arvioitavan alueen länsipuolelle. 86 / 135

88 4.6.3 Vaihtoehtojen vaikutukset Luonnon monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet Kaavoitus vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen karkeasti jaoteltuna kahdella tavalla: 1. kaavoitus osoittaa maankäyttöä, joka muuttaa väistämättä alle jäävää luonnontilaista ympäristöä. Vaikutuksen voimakkuus riippuu alueelle suunnitellusta toiminnasta. Viheralueen monimuotoisuus säilyy huomattavasti paremmin kuin vaikkapa tiiviisti rakennettavan ja paljon peitettyä maanpintaa sisältävän kerrostaloalueen. 2. kaavoituksessa osoitetut toiminnat voivat vaikuttaa myös laajemmin ympäristöön, kuten tien melu, ihmisten liikkuminen, hulevesien kulkeutuminen jne. Liikenteen melun vaikutus riippuu tien liikennöintimääristä, työpaikka-alueilta ihmiset eivät lähde lähimetsään yhtä herkästi kuin asutusalueilta, teollisuusalueen hulevedet ovat ongelmallisempia kuin omakotialueen. Kaavoituksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen eivät ole helposti ennustettavia. Lisäksi pitää määritellä, mitä monimuotoisuudella kulloinkin tarkoitetaan: lajien lukumäärää, geneettistä monimuotoisuutta vai jotain muuta. Kaavoituksen yhteydessä yleensä tarkastellaan alueen eliölajistoa ja asetetaan sen perusteella tavoitteita. Tiukasti suojellut lajit pyritään kaikki säilyttämään ja myös niiden populaatioiden elinvoimainen säilyminen turvaamaan. Lisäksi voidaan asettaa tavoitteeksi vaikkapa mahdollisimman monen lintulajin säilyminen alueella, tai arvokkaiden kasvilajien kasvupaikkojen säilyminen. Eliölajit eivät käyttäydy samalla tavoin suhteessa kaavoitukseen. Monet lintu- ja nisäkäslajit vaativat riittävän laajan yhtenäisen luonnontilaisen alueen elinpiirikseen. Lisäksi mm. hirvieläimet liikkuvat laajalla alueella, joten niiden elinympäristöjen välillä tulee olla myös yhteys, joita pitkin ne voivat liikkua. Näitä yhteyksiä kutsutaan ekologisiksi käytäviksi. Ne yhdistävät luonnon ydinalueet toisiinsa. Toinen käytetty termi on viheryhteys, mutta nämä kaksi termiä voidaan erottaa toisistaan: ekologinen käytävä tai ekologinen yhteys on usein leveä, ja sen tavoitteena on yhdistää luonnon ydinalueet toimivalla tavalla. viheryhteys on rakentamaton kaistale, joka usein on riittämätön kaikkien eläinlajien liikkumiselle. Usein viheryhteys liittyy ihmisten virkistysreittien suunnitteluun. Eliölajien määrä riippuu alueen pirstoutumisesta. Suurilla yhtenäisillä alueilla elää lajistoa, joka ei pärjää pienemmillä laikuilla. Tuolloin kuitenkin reunavyöhykkeitä on vähän ja lajimäärä ei ole suurimmillaan. Jos biotooppilaikkuja ja reunaviivaa syntyy lisää (kuten kaavoituksessa yleensä tapahtuu) lajimäärä kasvaa. Mutta esimerkiksi laajojen vanhojen metsien lajit vähenevät. Jos rakentaminen ja luonnonympäristöjen pirstoutuminen jatkuu, lajimäärä kääntyy laskuun, koska yhä vähemmille lajeille löytyy sopivaa elinympäristöä. Rakennetut saarekkeet metsäalueella lisäävät alueen pirstoutumista. Tällainen tilanne on vaihtoehdoissa A ja C, joissa Halimasjärven lähistölle on sijoitettu irtonainen rakennettu saareke. Samalla metsän reunan määrä kasvaa, mutta toisaalta metsäinen ydin pienenee. Jos rakentaminen tulee luonnonsuojelualueen lähelle, ihmisten kulku alueella todennäköisesti lisääntyy ja ohjaamattomana se voi lisätä maaston kulutusta. 87 / 135

89 Vain luonnontilaisilla alueilla viihtyvien lajien määrät siis vähenevät kaavoituksessa, mutta kokonaislajimäärä alueella kasvaa. Näin todennäköisesti tulee tapahtumaan Ojalan alueellakin. Lajien esiintymiseen alueella vaikuttaa ekologisten käytävien toiminta. Esimerkiksi hirvieläinten käyttämien käytävien leveydeksi haja-asutusalueella on arvioitu noin m. Pienemmille eläimille riittää muutamien satojen metrien leveys. Vaihtoehdossa A rakentaminen keskittyy muutamille alueille ja niiden ulkopuolelle jää laajempiakin viheralueita. Tämä vaihtoehto säilyttää todennäköisesti parhaiten alueen itäreunan metsälajistoa, mutta ekologiset käytävät alueen länsiosaan ovat melko kapeita eivät todennäköisesti riitä kaikille lajeille. Mitoitukseltaan käytävät ovat lähinnä ihmisten virkistyskäyttöä palvelevia viheryhteyksiä. Halimasjärveltä itään Lamminrahkan alueelle johtava yhteys jää Halimasjärvenojan kohdalla kokonaan rakentamisen alle. Vaihtoehdossa B rakentaminen on enemmän hajallaan, jolloin laajat alueet pirstoutuvat pienemmiksi. Rakentamattomat välialueet ovat selvästi vaihtoehtoa A leveämpiä, erityisesti Halimasjärveltä koilliseen. Pohjoisosassa säilyy myös rakentamatonta aluetta. Jos Lamminrahkan pohjoisreunan rakentamista voidaan siirtää kauemmas suosta ja itään menevää rakentamatonta käytävää laajentaa, tämä vaihtoehto todennäköisesti turvaisi parhaiten luonnon monimuotoisuuden säilymisen, tässä tapauksessa suurimman lajimäärän alueella. C-vaihtoehdossa eteläosan rakentamattomat välit ovat leveimmät ja todennäköisesti vaihtoehdoista parhaiten toimivat ekologisina käytävinä itä-länsisuunnassa. Alueen pohjoisosassa rakentaminen kaventaa käytäviä ja vaikeuttaa lajien liikkumista pohjoiseen. Luonnonsuojelu Kaavoituksessa luontoa voidaan suojella joko perustamalla suojelualueita tai huomioimalla kaavoituksessa luontoarvojen säilyminen. Periaatteessa molemmat keinot ovat tehokkaita, mutta käytännössä kaavoituksessa tehtyjä päätöksiä voidaan tulevaisuudessa muuttaa kevyemmällä periaatteella kuin suojelualueita. Siksi luonnonsuojelun kannalta pysyvä suojelualue kaavassa on tehokkaampi kuin muu luontoa säästävä kaavamerkintä. Suojelualueen ulkopuolella yksittäiset rauhoitettujen kasvien, kuten valkolehdokin, esiintymät ovat vaikeita säilyttää rakentamisen keskellä. Vaikka juuri se kohta säilyisikin, voi laji kadota ympäristön muuttumisen vuoksi. Vaihtoehdossa A on huomioitu arvokkaimpien kasvilajien elinympäristöt, jotka säilyvät kaavaluonnoksessa pääosin virkistysalueina tai lähivirkistysalueina. Muutama valkolehdokkiesiintymä ja pussikämmekän esiintymä ilmeisesti jää keskiosan rakentamisen alle tai kortteleiden väleihin. Osa suojeltavien eläinlajien elinympäristöistä huononee, erityisesti alueen pohjoisosassa. B-vaihtoehdossa luonnonsuojelualuetta laajennetaan Halimasjärven etelä- ja itäpuolelle, mikä on todennäköisesti paras vaihtoehto säilyttää Halismajärven ympäristön suojeltavat luontoarvot. Muut luontoarvot sijoittuvat mm. virkistysalueille. Myös tässä vaihtoehdossa muutama valkolehdokkiesiintymä jää rakentamisalueelle. Lamminrahkan suo muuttuu pohjoisosastaan rakentamisen ja tien takia. Vaihtoehto C on luonnonsuojelun kannalta monilta osin samanlainen kuin vaihtoehto A, mutta lisäksi mm. Halimasjärven ojan alue säilyy paremmin. Lamminrahkan alue säilyy vaihtoehtoa B paremmin, mutta tässäkin vaihtoehdossa rakentaminen tulee lähelle alueen pohjoisreunaa. 88 / 135

90 Eliöstö Lepakot Rakentamiselle kohdennetut alueet rajautuvat pääosin lepakkokartoituksissa määriteltyjen luokkien II ja III lepakkoalueiden ulkopuolelle. Suurin osa lepakkoalueista jää lähivirkistys- tai maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkityille alueille. Lähivirkistysalueilla haitalliset vaikutukset johtuvat lähinnä mahdollisesta valaistuksen lisääntymisestä ulkoilureiteillä. Pimeiden polkujen ja kävelyreittien vaikutus voi olla myös positiivinen niiden luomien helposti seurattavien linjojen myötä. Toisaalta pohjanlepakko voi myös hyötyä valaistuksesta etenkin loppukesällä, jolloin katuvalot houkuttelevat hyönteisiä. Pohjanlepakolle soveltuvien saalistusympäristöjen runsauden vuoksi rakentamisen vaikutuksia tulisi kuitenkin ensisijaisesti tarkastella viiksisiippalajien näkökulmasta. Usein tuhoutunut siippametsikkö luo ruokailualueen pohjanlepakolle, mutta pohjanlepakoiden käyttämän metsänaukon kehittyminen viiksisiippojen suosimaksi metsätyypiksi kestää vuosikymmeniä. Kaikki Ojalan osayleiskaava-alueen rakentamiselle altistuvat lepakkoalueet ovat siippalajien käyttämiä. Lepakkoalueista kolmeen kohdistuu suoraa rakentamista. Vaihtoehdoissa A ja C kaava-alueen pohjoisosassa Haapakorpi-tilan länsipuolella luokan III lepakkoalue jää osittain teollisuusalueeksi (TY- 3) merkityn alueen alle. Vaihtoehdoissa B ja C tämän lepakkoalueen läpi on merkitty ulkoilureitti. Kaava-alueen eteläosassa sijaitsee neljä luokan III lepakkoaluetta (Halimasjärven ojan, Vähäpuiston, Halismasjärven puiston ja Ollinojan alue), joista kolme on rajattu oleellisilta osin maankäytön ulkopuolelle ja ne sijaitsevat lähivirkistysalueeksi (VLL-3) merkityllä alueella. Neljäs vastaavanlainen ruokailualue (Halimasjärven ojan alue) jää osittain asuinalueeksi merkityn alueen alle vaihtoehdossa B ja kokonaan vaihtoehdossa A. Lepakkokartoituksen mukaan näitä neljää luokan III lepakkoaluetta on käsiteltävä yhdessä ja myös vaikutusten arviointi tarkastellaan kokonaisuuden kannalta. Vaihtoehdossa A Haapakorpi-tilan länsipuolinen lepakkoalue jää osittain teollisuusalueen alle. Voimakas tai täydellinen puuston hävittäminen käytännössä puolittaa tämän viiksisiippalajien käyttämän ruokailualueen. Lepakoiden todettiin kuitenkin käyttävän aluetta lähinnä alkukesällä, ja ruokailualueen todettiin olevan melko nuorta metsää. Siten alueen merkitys lepakoille ei todennäköisesti ole nykyisellään kovin suuri ja jäljelle jäävä osa on melko suuri, kun huomioidaan alueella havaittujen lepakoiden määrä. Varttuessaan jäljelle jäänyt osa parantaa tilannetta ja alue säilynee lepakoiden kannalta yhtä arvokkaana. Kulkuyhteys luoteeseen Tarastenjärven osayleiskaavaalueelle ja sen tärkeille lepakkoalueille säilyy entisellään, samoin kuin yhteys lounaaseen. Myös heikko yhteys kaakkoon säilyy. Muihin suuntiin tässä luonnoksessa ei ole kunnollista kulkuyhteyttä. Vaihtoehdon A muista lepakkoalueista rakentamista on suunniteltu eteläisen ruokailualuekokonaisuuden pohjoisimmalle osa-alueelle, eli Halimasjärven ojan alueeseen. Tämä alue tuhoutuu viiksitai isoviiksisiippojen näkökulmasta täysin tässä vaihtoehdossa, sillä se jää kerrostalo- ja pientalorakentamisen alle (aluetta ei ole merkitty kaavaluonnoksiin). Kolme muuta ruokailualuetta säilyvät kulkuyhteyksineen niin hyvin, että Halimasjärven ojan alueen tuhoutumisen vaikutukset jäävät vähäisiksi käsiteltäessä koko kaava-aluetta ja sen lähiympäristöä. Vaihtoehdossa B lepakkoalueille kohdistuu vain vähäistä rakentamista Halimasjärven ojan alueeseen, jonka läpi on suunniteltu tie ja ulkoilureitti. Tie on suunniteltu jo olemassa olevan tien päälle, joten vaikutukset koskevat tien mahdollista valaisemista. Myös ulkoilureitin vaikutukset riippuvat 89 / 135

91 valaistuksen määrästä. Voimakas valaistus saattaa häiritä lepakoita, mutta valaisematon polku tai tie voi jopa parantaa alueen tilannetta. B-vaihtoehdossa Haapakorpi-tilan länsipuolisen lepakkoalueen läpi on suunniteltu ulkoilureitti, jonka vaikutus varsinkin valaisemattomana on hyvin pieni näin suureen alueeseen. Kulkuyhteydet tälle alueelle säilyvät entisellään. Aitovuoren kaakkoispuolella sijaitseva luokan II lepakkoalue jää osittain SE-2 alueen alle, mikä tarkoittaa mahdollisuutta tarkastella alueen maankäyttöä myöhemmin. Tähän lepakkoalueeseen ei pitäisi jatkossakaan kohdistaa minkäänlaista rakentamista sen alueellisen tärkeyden vuoksi. Kokonaisuutena vaihtoehdon B vaikutukset lepakoihin ovat hyvin pienet. C-vaihtoehdossa rakentamista on merkitty Haapakorpi-tilan länsipuoliselle lepakkoalueelle. Suunniteltu teollisuusalue puolittaa lepakkoalueen, minkä lisäksi yhteys lounaan suuntaan mahdollisesti katkeaa, mikäli viheryhteyden säilyttämistavoitteista tingitään. Myös yhteys Tarastenjärven osayleiskaava-alueelle saattaa VT:n 9 mahdollisen leventämisen ja uusien liittymäratkaisujen myötä heikentyä, jolloin tämä lepakkoalue saattaa jäädä kokonaan eristyksiin. Pieni mahdollisuus toimivalle kulkuyhteydelle itään on pohjoisen teollisuusalueen eteläreunaa, mutta etenkin keskikesän valoisina öinä voimalinjan avonainen alusta saattaa katkaista reitin viiksisiippalajien näkökulmasta. Muihin lepakkoalueisiin rakentamista ei ole suunniteltu, mutta Ollinojan lepakkoaluetta sivuava tie saattaa valaistuna haitata lepakoiden kulkua. Kokonaisuutena eteläisen osan ruokailualueisiin tien vaikutus on pieni, jos muut kolme aluetta säilyy ennallaan. Liito-oravat Vaihtoehdot ovat yhteneviä Risson asemakaavan osalta. Liito-oravien kulkuyhteys etelään säilytetään kaikissa vaihtoehdoissa asuinalueiden välissä kulkevana kapeana viheralueena. Säilyvä viheralue on tällä hetkellä liito-oravan elinympäristöksi hyvin tai välttävästi soveltuvaa ja voi riittää kulkuyhteydeksi. Reviirin osana säilytettävä viherkaistale on todennäköisesti liian pieni ja vaikeasti saavutettava. Kynnyskriteerinä on alueella kulkevien teiden ylitysmahdollisuus etenkin Atalan suunnalta Risson alueelle johtavan itä-länsi-suuntaisen väylän kohdalla. Tielinjaus kulkee olemassa olevan voimalinjan alla, joten tie on mahdollisesti toteutettavissa puustoa kaatamatta. Risson alueen alle jää pienissä määrin välttävästi elinympäristöksi soveltuvaa aluetta, mutta parhaat elinympäristöt, joilta on runsaasti viimeaikaisia jätöshavaintoja ja myös pesintää pidetään todennäköisenä, rajautuvat rakentamisen ulkopuolelle. Risson alueen alle jää myös joitakin kulkuyhteyksiä, mutta koko Risson alue on kierrettävissä pohjoisen kautta ympäri. Vaihtoehdot ovat samankaltaiset myös Aitolahdentien varressa Maurinkylästä VT 9:lle. Aitolahdentien ja VT 9:n uudet liittymäratkaisut ovat vaarassa kaventaa Vastarannankadun päässä sijaitsevaa liito-oravan reviiriä, jolla myös pesintää pidetään todennäköisenä. Myös reviirin läpi mahdollisesti rakennettava kävelyn ja pyöräilyn yhteys itään saattaa vaikuttaa liito-oravien viihtymiseen alueella, mikäli yhteyden vuoksi joudutaan poistamaan paljon puustoa. Lisäksi yhteys Hangaslahden suuntaan ja sitä kautta mahdollisesti Nurmen suuntaan heikkenee tai katkeaa liittymäalueen laajentuessa. Vanhoja havaintoja on tehty Aitolahdentien varresta myös Nivarinkadun risteyksen vastakkaiselta puolelta. Vaikka viimeaikaisia havaintoja ei tältä alueelta ole tehty, on todennäköistä että liitooravat käyttävät tätä elinympäristöksi hyvin soveltuvaa aluetta reviirin osana myös tulevaisuudessa. Sen kaventaminen lisärakentamisella pohjoisen suunnasta heikentää alueen liito-oravien elin- 90 / 135

92 mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Myös kulkuyhteys Olkahisen suuntaan mahdollisille pesimäalueille heikkenee tai jää kokonaan rakentamisen alle. Vaihtoehdossa A tuhoutuvia liito-orava-alueita on pohjoisessa Tarastenjärven liittymän eteläpuolella Haapakorpi-tilan ympärillä. Haapakorpi-tilan pohjois- ja kaakkoispuolella työpaikka-alueen alle jää liito-oravan elinympäristöksi välttävästi soveltuvat alueet, joilta on tehty jätöshavaintoja ennen vuotta Tilalta luoteeseen, VT:n 9 varrella teollisuusalueen alle jää alue, jolta on tehty vuonna 2008 havaintoja liito-oravista ja jolla myös pesintää pidetään todennäköisenä. Rakentamisen seurauksena yhteydet edellä mainituilta alueilta Kangasalan suuntaan Matkajärven vakituisille pesimäalueille heikentyvät tai tuhoutuvat. A-vaihtoehdossa Maurinkylän ja Ojalankylän erittäin tärkeä liito-orava-alue Olkahistenlahden perältä aina Kangasalan rajalle säilyy uutta pohjoisempaa tielinjausta lukuun ottamatta rakentamisen ulkopuolella. Uusi tie noudattelee jo olemassa olevaa ulkoilureitin pohjaa, mutta sen leventyessä liikennevälinekelpoiseksi liito-oravan reviirin ydinalue häiriintyy ja jossain määrin myös väistämättä tuhoutuu. Pientä elintilan kaventumista tapahtuu myös kaava-alueelle johtavan eteläisemmän uuden tien kohdalla, missä liito-oravalle välttävästi soveltuvaa aluetta jää kerrostalovaltaisen rakentamisen alle. Pohjoisempi Aitolahdentiestä erkaneva yhdystie uusille asuinalueille noudattelee jo olemassa olevan ulkoilureitin pohjaa, joten vaikutukset alueen liito-oraviin jäävät pieniksi. Ojalankylän eteläpuolella Halimasjärvenojan varressa kerrostalo ja pientalorakentamisen alle jää liitooraville välttävästi soveltuvaa metsää. Alueelta ei ole tehty lajista havaintoja. Elinympäristöksi soveltuvan alueen häviäminen heikentää kuitenkin poikueiden levittäytymismahdollisuuksia. Vaihtoehdossa B Haapakorpi-tilan ja Tarastenjärven liittymän välinen välttävästi elinympäristöksi soveltuva alue tuhoutuu työpaikkarakentamisen myötä. Samoin tilan kaakkoispuolella jää vastaavanlaista aluetta teollisuusalueen alle. Alueilta on tehty liito-oravahavaintoja ainakin ennen vuotta 2006 ja ne ovat tärkeitä hajaantuville poikueille riippumatta nykyisestä pesimistilanteesta. Haapakorpi-tilan luoteispuolella todennäköinen lisääntymisreviiri säilyy. Yhdystie B-vaihtoehdossa Aitolahdentielle Olkahistenlahden pohjukassa noudattelee olemassa olevaa ulkoilureitin ja tien pohjaa. Uuden tielinjauksen ja sen varrelle rakennettavien pientalovaltaisten alueiden alle jää välttävästi soveltuvaa liito-orava-aluetta luonnosvaihtoehtoa A vähemmän. Tien merkittävimmät haitat riippuvat kuitenkin vaihtoehdon A tapaan tien leveydestä ja kaadettavan puuston määrästä alueella, joka kulkee liito-orava-alueiden läpi lähellä Aitolahdentietä. Vaikutukset voivat olla esiintymän kannalta tuhoisat. Halimasjärven luonnonsuojelualueen laajennus luo yhtenäisen liito-oravalle välttävästi soveltuvan alueen. Vaihtoehdossa C Haapakorpi-tilan pohjoispuoliset liito-oraville välttävästi soveltuvat alueet jäävät työpaikkarakentamisen alle. Voimalinjasta länteen päin havaintoja on tehty myös viime vuosina ja pesintää alueella pidetään todennäköisenä. Liito-orava-alueet Maurinkylän ja Ojalankylän välillä jäävät lähes kokonaan rakentamisen ulkopuolelle C-vaihtoehdossa. Pientä välttävästi soveltuvien alueiden kaventumista tapahtuu samaan tapaan kuin vaihtoehdossa A. Ojalankylän eteläpuoliset välttävästi soveltuvat alueet jäävät rakentamisen ulkopuolelle. 91 / 135

93 Hyönteiset Alueen arvokkaimpia alueita hyönteisille ovat tummaverkkoperhosen potentiaaliset elinympäristöt sekä eteläosan suoalueet ja Halimasjärvi. Halimasjärvi ja hyönteisille arvokkaaksi todettu Petäjässuo säilyvät kaikissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdossa A alueen pohjoisosassa olevat potentiaaliset tummaverkkoperhosen esiintymispaikat jäävät osin teollisuusalueen alle. Lamminrahkan suo säilyy. Verrattuna vaihtoehtoon A, vaihtoehdossa B pohjoisosan alue säilyy paremmin. Lamminrahkan suon pohjoisreunalle on osoitetttu rakentamista ja katu, mikä todennäköisesti muuttaa suon luonnetta. Tämä vaihtoehto säilyttää hyönteisten kannalta parhaiten alueita, jos Lamminrahka pystytään myös säilyttämään. Vaihtoehdossa C Lamminrahkan suon pohjoisreunalle on osoitettu vaihtoehtoa B kapeammin rakentamista. Pohjoisosassa on vähemmän rakentamista kuin vaihtoehdossa A. Vaihtoehto C on eteläosasta parempi kuin vaihtoehto B, mutta pohjoisosan rakentaminen on voimakkaampaa ja saattaa vaikuttaa mm. niittyjen lajistoon. Kasvillisuus ja luontotyypit Keskeiset erot vaihtoehtojen välillä liittyvät viheryhteyksien leveyteen itä-länsisuunnassa sekä rakentamattoman alueen määrään alueen keskellä, Halimasjärvestä koilliseen. Alueen ainoa neva, Lamminrahka, säilyy parhaiten vaihtoehdoissa A ja C. Vaihtoehto A säilyttää kasvilajistoltaan arvokkaimmat alueet. Halimasjärven ympäristö säilyy erittäin hyvin. Lisäksi Kangasalan rajalla säilyy vihervyöhyke. Myös Lamminrahkan suo säilyy, mikä on vaihtoehdossa ehdottaman hyvä ratkaisu, sillä Lamminrahkan suolla voi olla paikallista merkitystä esimerkiksi opetuskohteena. Alueen itäosan metsäalueet säilyvät tässä vaihtoehdossa parhaiten, mutta eteläosan vanhojen metsien alueet kaventuvat. Myös vaihtoehdossa B kaikki arvokkaimmat alueet säilyvät. Vaihtoehtoon A verrattuna tässä vaihtoehdossa on laajempi vihervyöhyke alueen keskellä, sen sijaan rakentaminen ulottuu idässä Kangasalan rajaan asti. Alueen kahdesta luonnontilaisesta suosta tässä vaihtoehdossa on esitetty tien rakentamista Lamminrahkan pohjoisosaan sekä asutusta samalle alueelle. Arvokkaiden kasvilajien osalta tämä vaihtoehto säilyttää parhaiten keskiosan valkolehdokkiesiintymiä. Vaihtoehtoihin A ja B verrattuna vaihtoehto C:n suurin ero on, että se säilyttää yhteyden Halimasjärveltä Halimasjärven ojan kautta Lamminrahkan suolle ja siitä itään Suositukset Lepakot Kokonaisuutena lepakoiden kannalta edullisin on vaihtoehto B, jossa lepakkoalueet säilyvät lähes koskemattomina, mikäli luokan II lepakkoalueeseen Maurinkylän itäpuolella ei kohdisteta jatkossakaan rakentamista. Myös kulkuyhteydet säilyvät tässä vaihtoehdossa parhaiten. Huonoin vaihtoehto on C, jossa pohjoisinta aluetta uhkaa eristyminen ja jossa eteläisimmän alueen kulkuyhteydet heikkenevät. Kaupunkimittakaavassa minkään vaihtoehdon vaikutuksia lepakoihin ei voida pitää kovin merkittävinä. Suurin haitta on alueen sisäisten kulkuyhteyksien mahdollinen heikkeneminen. Heikkenemi- 92 / 135

94 nen on voimakkainta pohjois-etelä-suunnassa erityisesti Ojalan kylän ympäristössä. Tärkein yhteys, eli yhteys luokan II lepakkoalueen ja Maurinkylän välillä, kuitenkin säilyy kaikissa vaihtoehdoissa. Liito-oravat Aitolahdentien itäpuoliset alueet Pitkäniitynpuiston kohdalla tulee säilyttää mahdollisimman metsäisenä, jolloin alueella säilyy liito-oravien kannalta järkevä elinkelpoinen kokonaisuus. Aitolahdentien ja VT 9:n liittymäratkaisut tulee toteuttaa siten, että yhteys länteen säilyy ja toisaalta Vastarannankadun päässä sijaitseva reviiri säilyy koskemattomana. Samalla alueella kaikkia vaihtoehtoja koskee myös mahdollisen kävelyn- ja pyöräily-yhteyden rakentaminen, joka on parasta toteuttaa liito-orava-alueen ulkopuolella. Liito-oravien kannalta edullisinta olisi tehdä uusi tielinjaus Aitolahdentieltä vaihtoehdon C mukaisesti. Tässä vaihtoehdossa pohjoisin liito-orava-alue kuitenkin tuhoutuu. Vaihtoehdossa B pohjoiset alueet säilyvät parhaiten, mutta uusi yhdystie Aitolahdentielle heikentää liito-orava-alueita Olkahistenlahden pohjukassa. Vaihtoehdoissa A ja C pohjoisiin liito-orava-alueisiin kohdistuu lähes samanlaista rakentamista, mutta vaihtoehdossa A yhteys Olkahisen suuntaan säilyy paremmin. Kaupunkimittakaavassa tulee kiinnittää huomiota Kaupin ja Niihaman liito-orava-alueiden yhteyksien säilymiseen Kangasalan suuntaan ja kaava-alueen pohjoisosassa Nurmin suuntaan. Ojalan alue yhdistää nämä alueet, ja Ojalan sisäisten yhteyksien katkeaminen uhkaa eristää erityisesti Kaupin ja Niihaman esiintymät. Toimivia yhdyskohtia VT 9:n yli on enää VT 12:n liittymäalueen pohjoispuolella, Halimasjärven tasalla ja Hangaslahdella. Haapakorpi-tilalta on yhteys Kangasalan puoleisiin esiintymiin. Näiden yhteyksien säilyminen ja sisäisten yhteyksien turvaaminen on elintärkeää paitsi Kaupin ja Niihaman esiintymille, myös Olkahistenlahden pohjukan esiintymille. Alueen sisällä on huolehdittava, että katkeamaton reitti Leinolasta Risson läpi Halimasjärven ja Ojalan kautta Aitolahdentien itäpuolta aina Haapakorpi-tilalta Kangasalan puolelle asti säilyy käyttökelpoisena sivuhaaroineen Halimasjärvellä ja Olkahisen pohjoisosassa. Linnusto Linnuston kannalta alueen pohjoisosassa ei eri vaihtoehtojen välillä ole suuria eroja. Vaihtoehdoissa A ja C olevat irtonaiset pienet rakennettavat saarekkeet lisäävät metsäalueen pirstoutumista ja ovat tehottomia. Keskiosan leveä viheralue vanhan metsän laikkuineen on potentiaalista vanhan metsän lajien elinympäristöä myös tulevaisuudessa, mikäli asutus ei pirsto metsäsaarekkeita tai ole aivan niissä kiinni. Koko Tampereen mittakaavassa eniten merkitystä on juuri vanhojen metsien saarekkeilla pikkusieppoineen sekä Hlimasjärvellä kaakkurin pesäpaikkana. Todennäköisesti paras vaihtoehto saadaan muokkaamalla vaihtoehtoa B. Halimasjärven eteläpuoli on tässä suunnitelmassa parhaiten säilytetty. Rakentamista voitaisiin tiivistää C-vaihtoehdon kaltaisen kylän ympärille sekä Kangasalan puolelle Lamminrahkan suunnittelualueelle. Lamminrahkan pohjoisreunan rakentamista pitää siirtää hieman pohjoisemmas. 93 / 135

95 Hyönteiset Alueella tehdyt hyönteisselvitykset eivät ole kattaneet koko aluetta ja lajistoa, mutta mm. Petäjässuo nousi arvokkaana kohteena esiin. Mahdollisimman monipuolisen hyönteislajiston säilyttämiseksi pitää alueella säilyttää myös luontotyyppejä monipuolisesti. Talousmetsien keskellä vanhojen metsien saarekkeet, niityt ja erilaiset suotyypit lisäävät todennäköisesti hyönteislajiston monimuotoisuutta. Hyönteisten kannalta vaihtoehdot B ja C ovat tasaväkiset, B säilyttää pohjoisosan tummaverkkoperhoselle soveltuvat niittyalueet paremmin. C-vaihtoehdossa Lamminrahkan suo, jossa on alueen ainoa avoin neva, säilyy parhaiten. Paras vaihtoehto hyönteisten kannalta on muokata vaihtoehtoa B siten, että Lamminrahkan neva säilyy. Kasvillisuus Vaihtoehto C säilyttää ehkä monipuolisimmin erilaisia luontotyyppejä alueella, koska mm. alueen keskeltä kulkeva viheryhteys Halimasjärveltä Lamminrahkan suolle säilyy tässä vaihtoehdossa parhaiten. Toisaalta rakentamista tulee eteläosassa lähelle Halimasjärveä. Rakentaminen tuo mukanaan lisää ihmisiä ja virkistyskäyttöpaineita, mikä saattaa lisätä maaston kulutusta lähialueella. Kulutusta voidaan vähentää kunnostamalla polkuja ja ohjaamalla liikkuminen kasvillisuuden kannalta vähemmän herkille alueille. Ojalan alueen vanhat metsät ovat kaupungin reunalla ja niillä on merkitystä metsäisenä yhteytenä itään. Sen sijaan esimerkiksi lehtolajistoa löytyy Tampereella enemmän muilta alueilta, mm. Vuoreksesta, Kaupista ja Peltolammilta (Ranta & Rahkonen 2008). Koko Tampereen mittakaavassa tarkasteltuna kasvillisuuden kannalta tärkeintä on säilyttää Halimasjärven ympäristö sekä keskiosan vanhojen metsien laikut ja valkolehdokkiesiintymät. Kaikissa vaihtoehdoissa joku esiintymä jää rakentamisen alle, mutta se tuskin vaikuttaa merkittävästi lajin koko populaatioon Tampereen alueella. Vaihtoehto B, jossa laaja alue Halimasjärven ympäriltä selkeästi suojellaan, turvaa parhaiten myös siellä esiintyvän kasvillisuuden. Jos tätä vaihtoehtoa muokataan niin, että Lamminrahkan suo säilyy paremmin, on B suositeltavin vaihtoehto myös kasvillisuuden kannalta. B-vaihtoehto säilyttää parhaiten myös Ojala Lamminrahkan ympäristö- ja maisemaselvityksen liitteessä 12 esitetyt luonnonolosuhteiltaan arvokkaimmat osakokonaisuudet, vaikkakin muutamissa kohdissa tie kulkee näiden alueiden kautta Yhteenveto Avainbiotoopiksi luokitellut vanhat metsät säilyvät kaikissa vaihtoehdoissa. Suurimmat erot vaihtoehtojen välillä on siinä, kuinka paljon rakentamatonta aluetta jätetään alueen keskelle ja miten Halimasjärvenojan ja Lamminrahkan kohta rakennetaan. Itä-länsisuuntaiset ekologiset yhteydet säilyvät parhaiten vaihtoehdossa C, jossa viheralueiden leveys on suurin. Aitolahdentien ja VT 9:n liittymäalueen sekä Aitolahdentien linjauksen siirtämistä idemmäksi tulisi välttää, sillä ne uhkaavat itään levitessään luonnontilaista puroa ja liito-oravareviiriä. Kasvillisuuden ja luontotyyppien osalta suositeltavin vaihtoehto on B, jos sitä kehitetään Lamminrahkan kohdalta niin, että neva-alue säilyy koskemattomana. Seuraavaksi parhaiten soveltuu vaihtoehto C, jossa Halimasjärven ojan ympäristö ja Lamminrahkan suo säilytetään. Asutusta voidaan vieläkin tarvittaessa lisätä kylän ympärille ja sitten yhdistää alue tiellä Kangasalan puolella Lam- 94 / 135

96 minrahkan rakennettavaan alueeseen. Kasvilajiston osalta vaihtoehtojen erot ovat pieniä, eikä arvokkaiden lajien esiintyminen alueella vaarannu. Kokonaisuutena vaihtoehto A on luontotyyppien ja suojeltavien eläinlajien sekä ekologisten käytävien kannalta selkeästi huonoin, koska sen alle jää arvokkaita kohteita. Sen hyvä puoli on rakennettavan alueen tiiviys, jolloin alueen reunoille jää enemmän rakentamattomia alueita. Luontoarvojen kannalta paras ratkaisu olisi vaihtoehto B niin, että siihen yhdistetään vaihtoehto C:n parhaita puolia. Rakentaminen voitaisiin tiivistää Lamminrahkan suon pohjoispuoleiselle alueelle kylään niin, että Halimasjärven eteläpuolelle jää laajempi metsäalue ja Halimasjärveltä Lamminrahkan kautta itään kulkee viheryhteys. Kylä yhdistettäisiin Lamminrahkan asutusalueeseen tiellä itäreunasta. Myös kulkuyhteys Aitolahdentieltä toteutettaisiin vaihtoehdon C mukaisesti. Alueen pohjoisosan työpaikka- ja teollisuusrakentamista voi tiivistää vaihtoehdon B mukaisesti niin, että liito-oravaesiintymät säilyvät. Nykyisen luonnontilan kannalta paras vaihtoehto olisi tietenkin VE 0, jossa alue jäisi luonnontilaan. Mutta Tampere kasvaa ja kaavoituksen on edettävä. Jos vaihtoehtoa B korjataan Lamminrahkan kohdalta, siinä säilyvät luonnonolosuhteiltaan arvokkaimmat osakokonaisuudet parhaiten, samoin linnustolle potentiaalisimmat alueet. Myös viheryhteydet ja viheralueverkosto säilyvät esitetyistä kolmesta vaihtoehdosta parhaiten. Koko Tampereen mittakaavassa tarkasteltuna arvokkainta alueella on Halimasjärvi ympäristöineen, jonka suojelualue laajenee tässä vaihtoehdossa. 95 / 135

97 4.7 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Lähtökohdat ja tavoitteet Vaikutuksia yhdyskuntatalouteen on arvioitu olemassa olevien selvitysten, kartta-aineiston ja osayleiskaavaluonnosten sekä Tampereen kaupungin Infralta saatujen kustannustietojen perusteella. Yhdyskuntatalouden osalta on tarkasteltu julkisen rakentamisen kustannuksia. Alueen julkisiin rakennuskohteisiin kuuluvat katuverkko, kevyen liikenteen yhteydet, vesihuolto, kaukolämpöverkko, virkistysalueet ja rakennetut puistot sekä julkisten palvelujen rakennukset. Yksityinen rakentaminen ei kuulu tähän tarkasteluun. Yhdyskuntatalouteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin pohjana oleva lähtöaineisto on riittävä, kun tarkastelu tehdään osayleiskaavatarkkuudella. Keskeisiä tavoitteita yhdyskuntatalouden osalta ovat toimivuus, kestävä kehitys ja kustannustehokkuus sekä tukeutuminen olemassa oleviin verkostoihin ja yhdyskuntarakenteeseen. Tärkeimmät lähteet: Tampereen Infratuotanto Ojalan osayleiskaava. Lähtökohtaraportti Tampereen kaupunki Ojala-Lamminrahka. Ympäristö- ja maisemaselvitys. Tampereen infratuotanto liikelaitos, suunnittelupalvelut. Selvitykset ja arvioinnit 2008, tarkistettu 08/ Rakennettavuus Nykytila Kuvassa 27 luvussa on esitetty Ojalan alueen rakentamiseen soveltuvat alueet. Alueiden soveltuvuutta on tarkasteltu kaikki maiseman osatekijät, kuten topografia sekä maa- ja kallioperä, huomioiden. Selvitysalueen maaperä on valtaosin hiekkamoreenin peittämää. Rakentamiseen moreeni soveltuu kantavana ja routimattomana maalajina hyvin. Ohuen moreenikerroksen peittämät kalliolaet ja ylärinteet ovat kuitenkin kulutuskestävyydeltään heikkoja, joten ne tulisi jättää rakentamatta. Kallioalueilla mahdolliset louhinnat aiheuttavat lisärakentamiskustannuksia. Hienorakeiset maalajit, joita esiintyy selvitysalueen alavimmissa painanteissa, ovat rakentamiseen yleensä heikosti soveltuvia routivuutensa ja heikon kantavuutensa vuoksi. Selvitysalueella on eloperäisiä saraturvealueita melko runsaasti. Suurimmat yhtenäiset saraturveesiintymät ovat Tampereen ja Kangasalan rajalle jäävät Lamminrahkansuo, Väljäsuo ja Petäjässuo. Pienialaisempia turve-esiintymiä on selänteiden soistuneissa painanteissa. Sen lisäksi, että turvealueilla on merkitystä alueen vesitasapainon säätelijöinä, routivina ja kantamattomina ne soveltuvat huonosti rakentamiseen. Rinteiden kaltevuus vaikuttaa myös maaston rakennettavuuteen. Yli 25 % kaltevat rinteet vaativat rakennusteknisiä erityisratkaisuja, jotka voivat aiheuttaa rakentamiselle huomattavia lisäkustannuksia. Jyrkkien rinteiden rakentaminen aiheuttaa myös muutoksia sekä alueen vesitalouteen että maisemaan. Ojalan osayleiskaava-alueella on runsaasti jyrkkiä rinteitä. Yli 25 % kaltevia rinteitä selvitysalueella on Aitovuoren länsirinteellä, murroslaaksoa reunustavilla kalliojyrkänteillä, Kumpulassa, Halimasjärven pohjoisrannalla sekä Lamminrahkan suon eteläpuolella. 96 / 135

98 Kuva 29. Maaston kaltevuudet Ojala-Lamminrahka -alueella. (Lähde: Tampereen kaupunki 2008) Kun kaikki ympäristö- ja maisematekijät huomioidaan, voidaan yleistäen todeta, että rakentamiseen ihanteellisia ja hyvin soveltuvia alueita on Ojalan osayleiskaava-alueella varsin vähän. Rakentamiseen kohtalaisen hyvin soveltuvia alueita on kolme, joista eteläisin sijoittuu Kangasalan ja Tampereen rajalle. Alue on maastorakenteeltaan varsin tasaista, kallioiden rikkomaa moreenialuetta. Toinen, edellistä isompi alue, sijoittuu Halimasjärvenojan ja Lamminrahkan pohjoispuolen maastorakenteeltaan varsin pienipiirteiselle, avokallioiden rikkomalle moreenialueelle. Alueen kunnallistekniikan rakentaminen tullee kalliiksi, koska alue on maastorakenteeltaan erittäin vaihtelevaa, jyrkkärinteistä ja kallioista. Vaihtoehtojen vaikutukset Pohjoisosan työpaikka- ja teollisuusalueen koilliskulman alueet ovat perustamisoloiltaan toistensa kaltaiset eri vaihtoehdoissa. Pehmeikköjen osalta jouduttaneen alueella tekemään massanvaihtoja, stabilointia ja paalutusta riippuen pehmeikön paksuudesta. Lintukalliontie kulkee alueen keskiosas- 97 / 135

99 sa pehmeikön päältä. Työpaikka-alueen keskiosan osalta osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot poikkeavat toisistaan. Vaihtoehdossa A noin kolmannes Lintukalliontien molemmin puolin olevista työpaikka-alueista (TY- 3) on saraturvealuetta, joka on perustamisoloiltaan huonoa. Sen lisäksi alueella on savikkoa. Pehmeikkö on hankalasti alueiden keskiosassa ja nostaa rakentamiskustannuksia. Rakentaminen edellyttänee paalutusta tai massanvaihtoa riippuen pehmeikön paksuudesta. Vaihtoehdossa B pohjoisosan työpaikka-alue (TY-3) rakentuu osittain huonolle maapohjalle (saraturve, savi). Rakentaminen edellyttänee paalutusta tai massanvaihtoa riippuen pehmeikön paksuudesta. Vaihtoehdossa C osa pohjoisosan työpaikka- ja teollisuusalueista on savikkoa. Edellisiin vaihtoehtoihin nähden perustamisolot vaikuttavat paremmilta. Kuva 30. Rakennettavuus pohjoisosan teollisuus- ja työpaikka-alueilla eri vaihtoehtojen välillä maaperän perusteella. Maaperäkartan merkintöjen selitykset ovat kuvien yhteydessä. (Lähde: Tampereen kaupunki 2008) Aitolahdentien varren asuinalueet Maurinkylän etelä- ja pohjoispuolella on osoitettu vaihtoehdoissa A ja B pääosin kerrostaloalueiksi (AK-1) ja vaihtoehdossa C pientaloalueiksi (AP-1). Eteläisten asuinalueiden maaperä on osin savikkoa. Savikko hankaloittaa perustamista ja nostaa rakentamiskustannuksia alueella. Maurinkylän pohjoispuolella olevan asuinalueen eteläosa on saraturvetta, joka on perustamisoloiltaan huonoa. Pohjoisosa taas on kalliota. Pehmeikkö nostaa perustamiskustannuksia. Rakentaminen edellyttänee paalutusta tai massanvaihtoa riippuen pehmeikön paksuudesta. Vaihtoehdossa C Maurinkylän pohjoispuolelle on osoitettu pientalorakentamista, joka on helpompi perustaa pehmeälle maapohjalle. Pehmeikkö edellyttänee kuitenkin osittaista massanvaihtoa tai stabiloimista. 98 / 135

100 Kuva 31. Rakennettavuus Aitolahdentien varren asuinalueilla eri vaihtoehtojen välillä maaperän perusteella. Maaperäkartan merkintöjen selitykset ovat kuvien yhteydessä. (Lähde: Tampereen kaupunki 2008) Rissossa kaikissa vaihtoehdoissa on Rissonkadun varteen esitetty kerrostalorakentamista, jonka länsiosa on savikolla. Myös Rissonkatu kulkee savikon päältä. Savikon paksuudesta riippuen jouduttaneen tekemään massanvaihtoja, stabiloimaan tai paaluttamaan. Pientaloalueiden maaperä sen sijaan on perustamisoloiltaan hyvää moreenia. Vaihtoehtojen välillä ei ole juurikaan eroja rakentamiskustannusten osalta. Vaihtoehdon A luonnoksessa katuyhteys koillisosan AP-alueelle puuttuu. Yhteys on ajateltu toteutettavan Lamminrahkan kautta. Kuva 32. Rakennettavuus Risson asuinalueilla eri vaihtoehtojen välillä maaperän perusteella. Maaperäkartan merkintöjen selitykset ovat kuvien yhteydessä. (Lähde: Tampereen kaupunki 2008) Osayleiskaavan keskeisimmän alueen vaihtoehdot samoin kuin perustamisolotkin poikkeavat toisistaan. Lisäksi alueen korkeusvaihtelut tulevat aiheuttamaan osin lisäkustannuksia rakentamisessa. Alueen keskiosassa on rakentamisen kannalta jyrkkiä rinteitä, jotka saattavat edellyttää toimenpiteitä (täytöt, kallionräjäytykset) ja nostavat rakennuskustannuksia. 99 / 135

101 Vaihtoehdossa A pohjoisin uusi pientaloalue (AP) on eteläosastaan saraturvealueella. Samoin itäisellä AP - alueella ja läntisellä AP-1 -alueella on saraturvetta. Jatkosuunnittelussa tulee selvittää pehmeikön paksuus ja tutkia, kannattaako perustamisoloiltaan huonoja osia osoittaa rakentamiseen. Kerrostaloalueen (AK-1) eteläreunaan sijoittuva pehmeikkö ei haitanne alueen suunnittelua ja rakentamista, kunhan pehmeikölle ei sijoiteta rakentamista vaan se jää esim. piha-alueeksi. Vaihtoehdossa B keskusta-alue palveluineen näyttäisi osin rakentuvan saraturvealueen päälle, mikä lisää rakennuskustannuksia. Vaihtoehdoissa A ja C ydinkeskusta rakentuu moreenille ja kalliolle. Osayleiskaavan perusteella tarkempien suunnitelmien puuttuessa ei kuitenkaan pysty muodostamaan eroja vaihtoehtojen välille. Eteläisimmät pientalovaltaiset alueet ovat osin pehmeiköllä. Vaihtoehdossa C rakennetut alueet sijoittuvat maaperäolosuhteiltaan hyvälle maapohjalle. Ongelmallisimmat pehmeiköt jäävät rakentamisen ulkopuolelle lähes kokonaan. Pientalovaltaisen A-5 -alueella on kohtalaisia korkeuseroja. Jyrkänteiden kaltevuus ylittää paikon 25 %, mikä voivat edellyttää rakennusteknisiä erityisratkaisuja ja aiheuttaa siten rakentamiselle lisäkustannuksia. Tämä voidaan välttää kuitenkin huolellisella, maaston muotojen säilyttämiseen tähtäävällä suunnittelulla. Kuva Rakennettavuus keskiosan asuinalueilla eri vaihtoehtojen välillä maaperän perusteella. Keskusta-alue on merkitty karttoihin punaisella ympyrällä. (Lähde: Tampereen kaupunki 2008) 100 / 135

102 4.7.3 Liikenneverkko, yhdyskuntatekninen huolto, virkistysalueet ja julkiset palvelut Nykytila ja suunnitelmat Liikenneverkon osalta kaikissa osayleiskaavan luonnosvaihtoehdoissa kulku Ojalan ydinalueelle tapahtuu alkuvaiheessa ennen Lamminrahkan rakentamista Aitolahdentien kautta. Aitolahdentien heikko pysty- ja vaakageometria edellyttävät tien parantamista, jotta ratkaisu olisi toimiva ja turvallinen. Myöhemmässä vaiheessa Ojalan alue liitetään mahdollisesti valtatiehen 12 Lamminrahkan kautta, mikä edellyttänee Tampereen kaupungin osallistumista kustannuksiin Lintukalliontielle ja Haapakorven alueelle tullaan kulkemaan Tarastenjärventieltä eritasoliittymän läheisyydestä. Nykyinen Lintukalliontie rauhoitetaan ulkoilukäyttöön. Risson alueelle kulku tapahtuu lännestä Orimuskadun ja Rissonkadun kautta. Rissonkatua on luonnosvaihtoehdoissa jatkettu itään Lamminrahkan alueelle. Kevyen liikenteen osalta kaikissa vaihtoehdoissa on yhteydet Ojalasta Olkahisten ja Atalan kouluille sekä Lamminrahkaan. Seudulliset kevyenliikenteen yhteydet sijoittuvat Aitolahdentien ja Tarastenjärventien laitaan. Pohjoisosassa Haapakorven työpaikka-alueelta on esitetty kevyenliikenteen yhteystarve Aitolahdentielle. Tampereen Veden toiminta-alueeseen Ojalassa kuuluvat Maurinkylän ja Holvastin Valjakonkadun alueet. Toiminta-aluetta on esitetty laajennettavaksi Risson alueelle. Pohjoisosan vesi- ja viemärilinjat ovat Olkahisen verkoston Aitolahdentien itäpuolelle ulottuvia pistolinjoja. Eteläosassa pistolinja kulkee Orimuskadulta Hussonpuiston kautta Valjakonkadulle. Lintukalliontiellä ja Ojalankyläntiellä kunnallistekniikka puuttuu. Uusimmat yksityiset jätevesijärjestelmät on koottu kaupungin rakennusvalvonnan ylläpitämään rekisteriin. Sen mukaan Lintukalliontiellä on kaksi ja Ojalankyläntiellä kolme yksityistä jätevesijärjestelmää. Tampereen Vesi on 2009 selvittänyt vesihuollon runkoyhteyden Rusko-Nurmi-Sorila linjausvaihtoehtoja. Suunnitelman mukaan runkolinja (vesijohto ja jätevesi) sijoittuu etelä-pohjoissuunnassa Ojalan alueelle. Runkoyhteys on suunniteltu, mutta tarkempi linjaus maastossa on vielä tekemättä. Vesihuollon runkoyhteys Rusko-Nurmi-Sorila on otettu huomioon kaikissa luonnosvaihtoehdoissa tehdyn yleissuunnitelman mukaisesti eikä näin ollen muodosta eroja rakennuskustannusten suhteen. Suunniteltu Ojalan alueen vesihuoltoverkosto liittyy Rusko-Nurmi-Sorila -runkolinjaan vaihtoehdoissa A ja B kolmessa kohdassa ja vaihtoehdossa C kahdessa kohdassa. Aitolahdentien läheisyydessä olevat alueet sekä vaihtoehdoissa A ja C Kumpulan itäpuolella oleva alue on liitettävissä olemassa olevaan vesihuoltoverkostoon. Haapakorven alueen vesihuolto on liitettävissä olemassa olevaan vesihuoltoverkostoon valtatien 9 pohjoispuolella Kaitavedentien ja Lintukalliontien liittymässä. Kaava-alueella ei ole julkisia palveluja. 101 / 135

103 Kuva 36. Yhdyskuntatekninen huolto. (Lähde: Tampereen Infratuotanto 2011) Kaikissa 102 / 135

104 Osayleiskaava-alue luonnontilaisine metsineen tarjoaa nykyisellään virkistysmahdollisuuksia eri käyttäjäryhmille ja palvelee Tampereen ja Kangasalan useita asuinalueita. Alueella on runsaasti polkuverkostoja ja metsäautoteitä, jotka ovat ahkerassa virkistyskäytössä. Alueella ei ole rakennettuja virkistysalueita eikä puistoja. Rakennetuista toiminnallisista viheralueista lähimpänä on osayleiskaava-alueeseen rajautuva Kumpulantien ja Paloniityntien yhtymäkohdassa sijaitseva Kumpulanpuiston leikkipaikka pelikenttineen. Leikkipaikan eteläpuolelta on yhteys ulkoilureiteille ja Halimasjärven luontopolulle. Tampereen kaupungin viheraluejärjestelmän mukaisesti Atalaan, Kumpulaan ja Maurinkylään rajautuvat metsät ovat luokiteltavissa luonnonmukaisiksi lähivirkistysalueiksi. Hoitoluokituksessa ne on luokiteltu ulkoilu- ja virkistysmetsiksi (C2-luokka), joissa hoidon painopiste on puuston elinvoimaisuudessa ja uudistumisessa sekä maisema- ja luonnon monimuotoisuusarvoissa. Alueen halki kulkee merkittävä pohjois-eteläsuuntainen ulkoilureitti Leinolasta Atalan ja Kumpulan itäpuolelta kohti Teiskoa. Reitti haarautuu Maurinkylän eteläpuolella. Itään johtava haara yhtyy Kaarinanpolkuun ja länsihaara Aitolahdentien kevyen liikenteen reittiin. Talvisin vain hiihtäjien käytettävissä oleva pohjois-eteläsuuntainen ulkoilureitti alittaa VT 12:n ja Aitolahdentien sekä risteää Ojalankyläntien kanssa. Kaarinanpolun ulkoilureitti sivuaa kaava-aluetta idässä Kangasalan kunnan puolella. Keskusta-alueen tuntumaan on esitetty kaikissa vaihtoehdoissa kaupunginosapuistoa, josta osa on luonnonmukaista taajamametsää ja osa rakennettua, toiminnallisia elementtejä kuten leikki-, kuntoilu- ja pelitoimintoja sisältävää puistoa. Alustavissa vihersuunnitelmissa on esitetty kaikissa luonnosvaihtoehdoissa kaupunginosapuistoa (VLK-1) sekä kahta korttelipuistoa, jotka ovat päivittäistä leikkiä ja oleskelua varten varustettuja toiminnallisia lähipuistoja. Koirapuisto on kaikissa vaihtoehdoissa esitetty Lamminrahkansuon läheisyyteen. Koirapuiston osalta kustannukset ovat samat kaikissa vaihtoehdoissa. Maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden (M-2, MU-2), puolustusvoimien alueen (EP), ampumaradan (EA), suojaviheralueiden (EV) ja kaupunkimetsien (VLL-3)osalta on oletettu, ettei niistä aiheudu erityisiä rakennuskustannuksia kaupungille. Luonnosvaihtoehdoissa on alustavasti suunniteltu ulkoilu- ja latureitit. Nykyinen pohjoiseteläsuuntainen ulkoilureitti on säilytetty ja yhteydet Kangasalan Kaarinanpolulle sekä Teiskon suuntaan on huomioitu suunnittelussa. Vaihtoehdossa A eteläisin ulkoilureitin poikkiyhteys Kangasalan rajalla on järjestettävä uudelleen yhteistyössä Kangasalan kunnan kanssa. Pääulkoilureitit toteutetaan yhtenäisinä ja risteäminen katujen kanssa eri tasossa. Virkistysalueiden osalta merkittävimmät kustannukset muodostuvat rakennettujen puistojen, kaupunginosapuiston, korttelipuiston ja koirapuiston, sekä ulkoilureittien rakentamisesta. Vaihtoehtojen väliset erot muodostuvat kaupunginosapuistojen laajuudesta, ulkoilureittien kunnostamisesta ja rakentamisesta sekä ali- ja ylikulkujen rakentamisesta. Vaihtoehtojen vaikutukset Tampereen kaupungin Infran kustannuslaskelmien mukaan Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehdossa A (7300 asukasta) yhdyskuntatalouden kustannuksiksi on laskettu asukasta kohden. Vaihtoehdoissa B (6400 asukasta) ja C (6100 asukasta) yhdyskuntatalouden kustannukset ovat 9900 asukasta kohden. Kustannukset on eritelty taulukoissa / 135

105 Taulukko 17. Tampereen kaupungin Infran laskelma kustannusten jakautumisesta Ojalan osayleiskaavan vaihtoehdossa A. Taulukko 18. Tampereen kaupungin Infran laskelma kustannusten jakautumisesta Ojalan osayleiskaavan vaihtoehdossa B. Taulukko 19. Tampereen kaupungin Infran laskelma kustannusten jakautumisesta Ojalan osayleiskaavan vaihtoehdossa C. 104 / 135

106 Tampereen Infran tekemien laskelmien perusteella Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen B ja C kustannukset ovat samaa tasoa, kun vaihtoehto A on selkeästi kallein. Ojalan alueelle ei tule sijoittumaan mittavia julkisia palveluja. Alueen julkiset lähipalvelut, päiväkoti, koulu (0.-2. luokat) ja hyvinvointineuvola, sijoittuvat ydinalueen keskustaan. Alustavasti kaikissa luonnosvaihtoehdoissa on arvioitu tarpeeksi 120 päiväkodin hoitopaikkaa ja 240 koulun oppilaspaikkaa. Päiväkodin, koulun ja hyvinvointineuvolan kustannuksia ei ole vielä laskettu. Näin ollen luonnosvaihtoehtojen välillä ei voida osoittaa eroja julkisten palvelujen kustannusten osalta Yhteenveto Liikenneverkon ja yhdyskuntateknisen huollon rakentamisesta sekä virkistys- ja julkisten palvelujen järjestämisestä aiheutuvien kustannuslaskelmien perusteella edullisimmat osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot ovat B ja C, joissa molemmissa yhdyskuntatalouden kustannuksiksi on arvioitu asukasta kohden. 105 / 135

107 4.8 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Lähtökohdat ja tavoitteet Rakentamisen aikaisia vaikutuksia on arvioitu alan yleiseen tietämykseen perustuen. Tarkempi arviointi voidaan tehdä vasta asemakaavavaiheessa, kun suunnitelmat ovat tarkentuneet Vaihtoehtojen vaikutukset Rakentamisen aikana maanrakennustyö aiheuttaa haittaa pölyn, lisääntyvän melun ja työmaaliikenteen muodossa Ojalan ja lähialueiden asutukselle sekä alueen luonnolle. Erityisesti haitat kohdistuvat Aitolahdentien varren asukkaisiin. Luonnon osalta erityisesti herkät kohteet, Halimasjärven luonnonsuojelualue ja tummaverkkoperhosen esiintymä Haapakorven läheisyydessä, ovat häiriöherkkiä. Uusien alikulkukäytävien ja liittymien rakentaminen olemassa oleville väylille sekä Aitolahdentien parantaminen aiheuttavat haittaa alueen ajoneuvo- ja kevyelle liikenteelle. Rakennustöistä mm. louhimisesta ja ohjanvahvistustöistä aiheutuu melua, pölyä ja tärinää ympäristöön. Mahdollisen pilaantuneen maa-aineksen kaivun, käsittelyn ja kuljetuksen yhteydessä saattaa päästä haitta-aineita ympäristöön. Rakentamisen aikana pintavalunnan määriin saattaa tulla muutoksia ja valumavesien mukana voi kulkeutua kiintoainesta ja ravinteita enemmän kuin normaalitilanteessa. Myös haitta-aineita saattaa kulkeutua valumavesien mukana esim. onnettomuustilanteiden yhteydessä. Haittoja voidaan ehkäistä rakentamalla hulevesien hallintajärjestelmä etupainotteisesti. Erityisen tärkeää tämä on Halimasjärven luonnonsuojelualueen ja tummaverkkoperhosalueen valuma-alueilla. Haapakorven osalta vähiten haitallisia vaikutuksia on vaihtoehdossa B, koska rakennetut alueet sijoittuvat siten, että alueelle jää laaja yhtenäinen rakentamaton alue. Tällöin hulevesien hallinta on helpompaa eikä tummaverkkoperhosalueeseen kohdistu niin suurta riskiä kuin vaihtoehdoissa A ja C. Halimasjärven osalta paras vaihtoehto taas on C, jossa rakennettuja alueita sijoittuu vähiten Halimasjärven valuma-alueelle. Muuten vaihtoehtojen väliset erot jäävät vähäisiksi Suositukset Rakentamisen aikana työmaaliikenne pyritään ajoittamaan ja ohjaamaan hallitusti siten, että sen aiheuttamat haitat saadaan minimoitua. Pölyämistä voidaan estää esim. kastelemalla. Ympäristöön vaikuttavat tai haittaa aiheuttavat työt, kuten louhiminen, räjäytystyöt ja paalutus, tulee pyrkiä suorittamaan ja ajoittamaan siten, että haitat minimoituvat Pilaantuneiden maiden käsittelyprosessilta on edellytettävä huolellisia varotoimia kaivun, käsittelyn ja kuljetuksen yhteydessä mahdollisten haittojen minimoimiseksi. Ojalan hulevesien hallintajärjestelmä suunnitellaan ja rakennetaan hieman etupainotteisesti siten, että voidaan estää kiintoaineksen kulkeutuminen valumavesien mukana esim. Halimasjärveen ja sitä ympäröivälle luonnonsuojelualueelle. Pohjoisosassa hulevesien rakennusaikainen hallinta on myös tarpeen, ettei tummaverkkoperhosen elinympäristön vesitalous muutu epäsuotuisaksi. 106 / 135

108 4.8.4 Yhteenveto Rakentamisen aikana maanrakennustyö aiheuttaa haittaa pölyn, tärinän, melun ja työmaaliikenteen muodossa Ojalan ja lähialueiden asutukselle sekä luonnolle. Melua aiheuttavat mm. louhinta, paalutus, työmaaliikenne ja rakennustyöt. Pilaantuneiden maiden käsittelyn yhteydessä saattaa päästä haitta-aineita ympäristöön. Lisäksi rakennustyöt saattavat häiritä alueen maaperän vesitasapainoa, kun hulevesien määrissä tapahtuu muutoksia. Hulevesien mukana saattaa myös kulkeutua kiintoainesta, ravinteita ja haitta-aineita herkille alueille kuten Halimasjärven luonnonsuojelualueelle ja tummaverkkoperhosen elinympäristöön. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia voidaan vähentää järjestelemällä työmaaliikenne ja työnaikaiset liikennejärjestelyt siten, ettei aiheudu vaaratilanteita. Ympäristöön häiriötä tuottavat työt tulee suorittaa ja ajoittaa siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ihmisille ja luonnolle. Alueen vesitalouden määrän ja laadun turvaamiseksi hulevesien hallintajärjestelmä tulee suunnitella ja rakentaa etupainotteisesti huomioiden myös erityisesti herkkien paikkojen rakentamisenaikaiset olot. Erityisen tärkeää hulevesien hallinnan järjestäminen on hulevesien hallinnan vaatimustason 1, 2 ja 2+ osalta eli tummaverkkoperhosesiintymän ja Halimasjärven luonnonsuojelualueen valuma-alueilla. Tummaverkkoperhosesiintymän kannalta paras vaihtoehto on B, kun taas Halimasjärven luonnonsuojelualueeseen kohdistuvat riskit on parhaiten hallittavissa vaihtoehdossa C. Muuten vaihtoehtojen väliset erot jäävät vähäisiksi rakentamisen aikaisten vaikutusten osalta. 107 / 135

109 4.9 Ekotehokkuus Johdanto Ojalan alueen osayleiskaavavaihtoehtojen ekotehokkuusvertailun perustaksi valittiin keskeisimpiä ekotehokkuuden vaikuttimia, jotka ovat tyypillisesti osin ristiriidassa toistensa kanssa. Pientalorakentaminen mahdollistaa ekologiset rakennusmateriaalit, mutta toisaalta johtaa kasvavaan yksityisautoiluun, huonompaan rakennusten energiatalouteen ja mittavampaan maankäyttöön, mikä esimerkiksi Ojalan tapauksessa vähentää metsän kasvun sitomaa hiilidioksidia. Tarkastelun kohteeksi valittiin näihin näkökulmiin perustuen seuraavat vaikuttimet: 1. Maankäyttö ja liikenne 2. Energian nettokäyttö asuinrakennuksissa 3. Rakentamisen hiilijalanjälki Tarkastelu pyrkii valottamaan näiden tekijöiden vaikutusten suuruutta suhteessa toisiinsa. Tämä on tehty valitsemalla yhteinen mittasuure, hiilijalanjälki ton-co2/hlö (50v aikana, ). Lasketut arvot perustuvat yksinkertaistuksiin, oletuksiin ja moniin rajauksiin, eikä hiilijalanjälkeä eri osille ole laskettu kaikilta osin standardin mukaisesti. Numerot eivät siis ole absoluuttisia arvoja vaan laskelmat pyrkivät ensisijaisesti osoittamaan kunkin vaikuttimen erot eri kaavavaihtoehdoissa ja toissijaisesti kuvaamaan eri vaikutusten keskinäiset suurusluokkaerot. Maankäytön ja liikenteen vaikutukset hiilijalanjälkeen ratkaistaan viimeistään yleiskaavavaiheessa. Merkittävimmät ratkaisut tehdään jo seudullisissa suunnitelmissa, joten rakennemallien ja liikennejärjestelmäsuunnitelmien ohjaavuutta tulisi entisestään korostaa, kun valmistellaan alueiden osayleiskaavoja Hiilijalanjälkitarkastelun vaikuttimet yhdellä mittatikulla Kuvassa 37 on kuvattu eri vaikuttimien summien eroa eri kaavavaihtoehtojen kesken. Tämä kuvaa parhaiten kaavavaihtoehtojen keskinäistä ekologista tehokkuutta (ks. kuva 39). Alla olevassa kuvassa 37 on kuitenkin ensin esitetty arvioitujen vaikuttimien summat. Eri värit kuvaavat kunkin vaikuttimen osuutta. Kuvaa tulkittaessa on syytä muistaa, että luvut eivät ole kaikilta osin standardien mukaan laskettu eivätkä pylväät ole absoluuttisena lukuna vertailtavissa muista medioista ja tarkasteluista saataviin lukuihin. Luvut on laskettu vain vaikuttimien ja kaavavaihtoehtojen välisten vertailujen pohjaksi. Kuvasta nähdään, että vaihtoehto A:n hiilijalanjälki on pienin ja vaihtoehto C:n suurin. Erot ovat verrattain pienet. On selvästi havaittavissa, että liikenne ja asuinrakennusten energiankäyttö ovat asukaskohtaisella hiilijalanjäljellä mitattuna ekotehokkuuden kannalta selvästi tärkeimmät vaikuttimet. Toisaalta on huomionarvoista, että rakentamisen hiilijalanjälki on kaikissa vaihtoehdoissa pieni nimenomaan sen takia, että pientalot on oletettu rakennettavan puusta. Puurakenteisten talojen hiilijalanjälki on laskennassa negatiivinen. Kuvassa 38 on erikseen kuvattu tätä vaikutusta. Siinä pientalovaltaiselle vaihtoehto C:lle on laskettu pylvään rinnalle vertailupylväs, jossa rakentamisen hiilijalanjälki on laskettu jättämällä puurakenteen hiilinieluvaikutus huomioimatta, ikään kuin puu ei kasvaessaan olisi sitonut hiiltä. Kuvasta nähdään, että rakentamisen hiilijalanjälki olisi selvästi liikennettä ja asuinrakennusten energiankäyttöä pienempi, vaikka puun rakennuksiin sitoutuneen hiilen vaikutusta ei huomioitaisikaan. Toki on huomioitavaa, että kivirakenteiden valmistus kuluttaa puun jalos- 108 / 135

110 tusta enemmän energiaa ja näin ollen kivirakenteisiin perustuva pientalorakentaminen toki aiheuttaisi suuremman hiilijalanjäljen. Kuva 37. Tarkasteltujen vaikuttimien yhteenlaskettu hiilijalanjälki eri kaavavaihtoehdoissa. Kuva 38. Puun hiilinieluvaikutus. Kuten kuvasta 37 on nähtävissä, erot vaihtoehtojen välillä eivät ole kovin merkittävät. Erojen selventämiseksi tehtiin vielä tarkastelu, jossa laskettiin kunkin vaikuttimen osalta ero parhaiten suoriutuneeseen vaihtoehtoon. Tämän tulos on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 39). 109 / 135

111 Kuva 39. Kunkin vaikuttimen ero pienimpään hiilijalanjälkeen kussakin vaihtoehdossa Kuvasta 39 nähdään, että merkittävimmät erot vaihtoehtojen hiilijalanjälkeen syntyy rakennusten energiankäytöstä ja rakentamisesta. Liikenteen ja maankäytön tuomat erot ovat pienemmät. Matalaa rakentamista painottavissa vaihtoehdoissa on mahdollista rakentaa puusta, mikä vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä hyvin oleellisesti. Tämä näkyy erityisesti vaihtoehdossa C, jonka rakentamisen hiilijalanjälki on vertailussa negatiivinen. Negatiivinen jälki ei ole kuitenkaan absoluuttinen: rakennuksen rakentamisen hiilijalanjälki olisi positiivinen mikäli perustukset ja pohjarakentaminen huomioitaisiin tarkastelussa (tämä on kuitenkin rajattu tasapuolisesti tarkastelujen ulkopuolelle, myös kerrostalojen osalta). Toisaalta suurempi merkitys on rakennusten energiankäytöllä (lämmitys, lämmin käyttövesi, valaistus ja sähkölaitteet). Sekä pienempi asumisväljyys että pienempi energiankäyttö puoltavat kerrostalovaltaista asumista ja rivitalorakentamista omakotitaloihin verrattuna. Toisaalta on huomioitava, että oletettu omakotitalon keskikoko, 200 m 2, on verrattain suuri. Mikäli omakotitalot olisivat asumisväljyydeltään rivitalojen luokkaa ja oletuksena olisi passiivirakentaminen tai että kaikki talot käyttävät vaikkapa maalämpöä, häviäisivät erot pääosin. Näihin valintoihin eivät OYK-luonnokset kuitenkaan ota kantaa, ainakaan toistaiseksi. Tampereen ekologiset tavoitteet huomioiden olisi suositeltavaa tarkastella keinoja kannustaa rakennusten pienempään energiankulutukseen ja ekologisten materiaalien (lähinnä puun) käyttöön. Kaavavaihtoehtojen ekotehokkuuden erojen mittakaavan osoittamiseksi verrattiin vielä kuvassa 39 olevia eroja suomalaisen kokonaishiilijalanjälkeen. Vuonna 2008 suomalaisen hiilijalanjäljen on arvioitu olevan n. 12,6 kg-co2/henkilövuosi (Gaia Consulting). Jos oletetaan keskimääräisen hiilijalanjäljen olevan kokonaisuudessaan 2/3 vuoden 2008 tasosta aikavälillä , saadaan suomalaisen hiilijalanjäljeksi 8,4 ton-co2/a. Tarkastelun mukaan ekologisimman OYK-vaihtoehdon A ekologinen paremmuus suhteessa ekologisesti huonoimmin suoriutuneeseen vaihtoehtoon C on vuositasolla 38,55 kg-co2/a. Tämä on n. 0,5 % kokonaispäästöstä, joka on 8,4 ton-co2/a. Tämä on toki merkittävä luku, mutta ei lähellekään yhtä suuri kuin se voisi olla. Prosenttiluku osoittaa osaltaan kaavavaihtoehtojen olevan ekologian näkökulmasta vielä hyvin samanlaisia eikä valinta näiden kaavavaihtoehtojen kesken ole ilman lisäohjausta selkeä ekoteko. 110 / 135

112 Vaihtoehto A tiheimmin rakennettuna näyttää hiilijalanjäljellä mitattuna ekotehokkaimmalta luonnosvaihtoehdolta. Erot muihin vaihtoehtoihin verrattuna ovat kuitenkin pienet. Mitattujen vaikuttimien osalta vaikutus asukkaan kokonaishiilijalanjälkeen on vain luokkaa 0,5 % Suosituksia Maankäyttö ja liikenne Ojala on suunniteltu siten, että aluetta ympäröivä luonto on huomioitu tarkasti, mikä on johtanut alueen eriytymiseen olemassa olevasta rakenteesta. Ojalan osayleiskaavan kaikki luonnosvaihtoehdot edustavat esikaupunkimaista rakentamista metsän siimekseen, kauas Aitolahdentien nykyisestä pääjoukkoliikennereitistä. Tämä heijastuu alhaiseen asukastiheyteen ja aluetehokkuuteen, mikä puolestaan nostaa yhdyskuntatekniikan, joukkoliikenteen, julkisten ja yksityisten palveluiden investointikynnystä ja yksikköhintaa. Haapakorven työpaikka-alueen eristäminen omaksi alueeksi pohjoiseen ei ole maankäytön monipuolisuuden, eheyden eikä liikenteen vähentämistavoitteiden mukaista, ellei sitä yhdyskuntarakenteellisesti Tarastenjärven ja Nurmi-Sorilan työpaikka-alueisiin. Mikäli Haapakorven alueesta toivotaan autoriippumattomampi ja ympärivuorokautisesti aktiivinen alue, täytyisi sen olla maankäytöltään monipuolisempi. Koska Nurmi-Sorilan, Ojalan ja Lamminrahkan alueet rajautuvat toisiinsa ja niiden suunnitteluaikataulu on melko yhtenäinen, olisi alueita tarkasteltava yhtenäisenä kokonaisuutena. Palvelut, liikennejärjestelmät ja asutuksen painopisteet tulisi nähdä kokonaisuutena. Näin skaalaedut voitaisiin hyödyntää sekä säästää infran ja palveluiden investointi- ja yksikkökustannuksissa. Näin olisi myös mahdollista välttää hajautunut, saarekemainen aluerakenne, jota Ojalaan on väistämättä muotoutumassa. Nurmi-Sorilan, Ojalan ja Lamminrahkan samanaikainen rakentaminen on tärkeää, jotta saadaan yhtenäinen, kaikkia kolmea aluetta tukeva palvelurakenne. Erillisinä saarekkeina alueet eivät tarjoa kovin suuria mahdollisuuksia lähipalveluiden käyttämiseen ja liikkumistarpeen vähentämiseen. Käsittelemällä ainakin Ojalaa ja Lamminrahkaa yhtenäisenä kokonaisuutena saavutetaan riittävän suuri asukaspohja monipuolisemmille palveluille. Pohja yhteistyölle kuitenkin vaarantuu, jos alueiden toteutusaikataulut poikkeavat paljon toisistaan. Aluerakenteen tiivistämiseksi ja eheyttämiseksi, palvelutason parantamiseksi sekä joukkoliikenteen edellytysten parantamiseksi olemme ehdottaneet kuvassa 13 korjaavia toimenpiteitä kaikkiin kaavaluonnosvaihtoehtoihin. Lisäksi taulukossa 12 on esitetty toimenpiteitä, joita huomioimalla voidaan toteuttaa Tampereen seudun ilmastostrategian tavoitteita. Asuinrakennusten energiankäyttö ja rakentaminen Tarkastelu rakennusten energiankäyttöön liittyvien vaikuttimien osalta keskittyi eri käyttötarkoitusten energiankäytön ja rakennustavan tuomiin eroihin. Tarkastelusta oli havaittavissa, että suurimmat vaikutukset ovat energiankulutukseen liittyvillä valinnoilla, mutta myös rakennusmateriaalin vaikutus on merkittävä. Erityisesti rakennusten energiatehokkuuden parantuessa nousee rakentamisen hiilijalanjäljen merkitys entistä suuremmaksi. 111 / 135

113 Asuinrakennusten energiankäytöstä aiheutuneiden päästöjen vähentämispotentiaalia ja tapojen taloudellista tehokkuutta alueella tulisi selvittää erikseen. Seuraavia tavoitteita tukemalla on mahdollista vähentää rakentamisen ja energiankäytön hiilijalanjälkeä merkittävästi: 1. Pientalojen tulisi olla puurakenteisia. Tämä voi käytännössä pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä % (riippuen perustuksista). Yksittäisen ihmisen hiilijalanjälkeä tämä pienentäisi 0,5-1 % 2. Kaikkien talojen tulisi olla passiivitaloja. Lämmitysenergian väheneminen matalaenergiataloon verrattuna pienentäisi lämmitysenergian kulutusta jopa 80 %, yksittäisen ihmisen hiilijalanjälkeä n. 0,5 % 3. Kaikkiin taloihin tulisi asentaa vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Tämä mahdollistaa alue- /kaukolämmön käytön, maalämmön, aurinkolämmön tai puuenergian hyödyntämisen tai jopa rakennuskohtaisen CHP-teknologian hyödyntämisen. Suoraan sähkölämmitykseen verrattuna (passiivitalo) tämä pienentää lämmityksen hiilijalanjälkeä %, yksittäisen ihmisen hiilijalanjälkeä jopa 0,5 %. 112 / 135

114 5 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU 5.1 Tarkasteltavien luonnosten vaikutusten pääasialliset erot Vaihtoehtoja on vertailtu kolmella eri tavalla. Alla olevassa taulukossa 20 on vertailtu vaihtoehtoja MRL:n edellyttämien sisältövaatimusten mukaisesti. Vaihtoehtoja on vertailtu luvussa 5.2 siitä näkökulmasta, kuinka hyvin luonnosvaihtoehdot toteuttavat Ojalan osayleiskaavalle asetettuja tavoitteita. Vertailun havainnollistamiseksi on tuotettu kutakin vaihtoehtoa koskevat kartat (ks. luku 6.1), joissa keskeisimmät vaikutukset on esitetty tiivistetysti. 113 / 135

115 Taulukko 20. OYK-luonnosvaihtoehtojen keskeisimmät vaikutukset. Arvioitavat vaikutukset VE A "Kukkula" VE B "Nauha" VE C "Kylä" 1 Vaikutukset alue ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta ja energiatalouteen Alueelliset vaikutukset Maankäyttö Vaihtoehto tarjoaa parhaat synergiaedut Lamminrahkan kanssa, jos Lamminrahkan keskusta sijoittuu vaihtoehdon mukaisesti alueen luoteisosaan. Ojala jää kuitenkin hyvin irralliseksi Kumpulan alueesta ja Aitolahdentiestä, ja alueelle ei muodostu 'porttia'. Haapakorven työpaikka alue jää irralliseksi. Alueen asukastiheys ja kokonaisaluetehokkuus ovat vaihtoehtojen korkeimmat, mutta silti alhaiset: yleisilme on esikaupunkimainen. Jos Lamminrahkan keskusta muodostuu alueen kaakkoisosaan, tarjoaa parhaat synergiaedut tämän kanssa. Ojala jää kuitenkin hyvin irralliseksi Kumpulan alueesta ja Aitolahdentiestä, ja alueelle ei muodostu 'porttia'. Olkahisten työpaikka alue jää irralliseksi. Asukastiheys ja aluetehokkuus ovat alhaisia: yleisilme on esikaupunkimainen. Kaikki suunnitelman osa alueet ovat yksipuolisia maankäytöltään eivätkä edistä ympärivuorokautista toimintaa. Asumistyyppejä löytyy useita, joka edistää elinkaariasumista ja sosiaalista monipuolisuutta. Palvelutarjonta on heikkoa pienestä asukaspohjasta johtuen. Tarjoaa heikoimmat synergiaedut sekä Kumpulan että Lamminrahkan kanssa. Alueelle ei muodostu Aitolahdentieltä 'porttia'. Olkahisten työpaikkaalue irrallinen. Asukastiheys ja aluetehokkuus alhaisin vaihtoehdoista, yleisilme kylämäinen. Kuten vaihtoehto A, mutta kerrostaloasumiselle ei löydy vaihtoehtoja Ojalan ydinalueelta. Yhdyskuntataloudelliset kustannukset /asukas /asukas 114 / 135

116 Arvioitavat vaikutukset VE A "Kukkula" VE B "Nauha" VE C "Kylä" 2 Liikenteelliset vaikutukset Liikenteen toimivuus Ojalasta eniten yhteyksiä ympäröivään liikenneverkkoon. Alueen sisäinen toimivuus paranisi entisestään, jos Ojalankylän kokoojakatua voisi jatkaa idässä olevalle uudelle asuinalueelle. Vaihtoehto tuottaa suurimman liikennetuotoksen. Ympäröivän tieverkon kapasiteetti on riittävä lisääntyneelle liikenteelle. Kuten muissa vaihtoehdoissa alueen liikenneverkko ja liittymät ympäröivään verkkoon mitoitetaan uudelle liikennemäärälle, jolloin liikenteen toimivuus on edelleen hyvä. Uusi eritasoliittymä parantaa valtatien kytkeytymistä alueeseen. Liikennetuotos on vaihtoehdoista pienin, kun työpaikkoja pohjoisessa vähiten. Ympäröivän tieverkon kapasiteetti riittää lisääntyneelle liikenteelle. Kuten muissa vaihtoehdoissa alueen liikenneverkko ja liittymät ympäröivään verkkoon mitoitetaan uudelle liikennemäärälle, jolloin liikenteen toimivuus on edelleen hyvä. Huonoin liikenteen toimivuuden kannalta. Liikennemäärä kasvaa nykyisestä, mutta kuten muissakin vaihtoehdoissa ympäröivän tieverkon kapasiteetti riittää lisääntyneelle liikenteelle. Kuten muissa vaihtoehdoissa alueen liikenneverkko ja liittymät ympäröivään verkkoon mitoitetaan uudelle liikennemäärälle, jolloin liikenteen toimivuus on edelleen hyvä. Nykyisille Ojalankylän asukkaille matka Aitolahdentieltä lähes kaksinkertaistuu. Ojalaan vain yksi ajoyhteys. Joukkoliikenne Joukkoliikennepalvelut paranevat nykyisestä. Katuratikka parantaisi joukkoliikenteen palvelutasoa muihin vaihtoehtoihin nähden. Muuten ei merkittävää eroa. Jos molemmat linjat kulkevat itäisempää katua, vuorotiheys paranee. Alkuvaiheen linja kiertää molemmat pääkadut ajaen pohjoiseteläsuunnassa pari kertaa. Joukkoliikennepalvelut paranevat nykyisestä. Nauhamainen rakenne mahdollistaa hyvät joukkoliikennepalvelut, tosin Tampereen suuntaan menevät bussilinjat pysähtyvät eri puolilla pääkatua. Alkuvaiheen linja on suora. Se ei palvele haarautuvalle kadulle esitettyä asumista. Huonoin joukkoliikenteen kannalta. Joukkoliikennepalvelut paranevat nykyisestä, mutta lenkki saattaa heikentää bussilinjan käytettävyyttä. Hajaantunein yhdyskuntarakenne vaikeuttaa hyvän joukkoliikenteen palvelutason toteutumista. Alkuvaiheen linja kannattaa toteuttaa molempiin suuntiin palvelevana reittinä lenkin sijaan. 115 / 135

117 Arvioitavat vaikutukset VE A "Kukkula" VE B "Nauha" VE C "Kylä" Liikenteen ympäristöhäiriöt Liikenneturvallisuus Palveluiden saavutettavuus Kokonaisympäristöhäiriöt suurimmat, koska vaihtoehdossa on eniten asukkaita ja siten suurin liikennetuotos. Kuitenkin hiilijalanjälki on pienin per asukas: Ojalan sisäiset matkat ovat lyhyimmät ja joukkoliikenteeseen on enemmän matkustajia. Uusi eritasoliittymä saattaa houkutella läpiajoliikennettä, kun siitä on suora ajoyhteys Aitolahdentielle. Uusi liittymäpaikka Aitolahdentiellä (nykyistä etelämpänä) parantaa tien liikenneturvallisuutta. Alueelle myös toinen liittymä nykyistä liittymää pohjoisempana. Tämänkin sijainti on nykyistä parempi näkemien kannalta. Kuten muissakin vaihtoehdoissa, liikennemäärän kasvu lisää onnettomuusriskiä. Haitta ei ole merkittävä, jos liikenneverkko suunnitellaan uuden liikennemäärän mukaiseksi. Ojalan lähipalvelut hyvin saavutettavissa. Samoin Lamminrahkan mahdolliset palvelut. Nykyiset asuinalueet ovat erillään tulevista alueista. Liikennetuotos pienin, koska vähiten työpaikkoja pohjoisessa. Kokonaishaitat pienimmät. Uusi liittymäpaikka Aitolahdentiellä nykyistä pohjoisempana. Liittymän sijainti nykyistä parempi pidempien näkemien vuoksi. Kuten muissa vaihtoehdoissa liikennemäärän kasvu lisää myös onnettomuusriskiä, mutta haitta ei ole merkittävä, kun liikenneverkko suunnitellaan uuden liikennemäärän mukaiseksi. Ojalan lähipalvelut hyvin saavutettavissa. Samoin Lamminrahkan mahdolliset palvelut, jos sijoittuvat itäpuolelle aluetta. Ojala eniten erillään nykyisistä asuinalueista. Koska asukasmäärä on vähäisin ja Ojalan katuverkko silti yhtä pitkä, asukkaan liikenteen hiilijalanjälki on suurin. Uusi liittymäpaikka Aitolahdentiellä (nykyistä etelämpänä) parantaa turvallisuutta. Kuten muissa vaihtoehdoissa liikennemäärän kasvu lisää myös onnettomuusriskiä, mutta haitta ei ole merkittävä, kun liikenneverkko suunnitellaan uuden liikennemäärän mukaiseksi. Lähipalvelut lenkin keskellä. Parhaiten saavutettavissa Ojalassa asuville. Alue eniten irrallaan Lamminrahkasta ja sen palveluista. 116 / 135

118 Arvioitavat vaikutukset VE A "Kukkula" VE B "Nauha" VE C "Kylä" 3 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Alueen luonne Eri väestöryhmät Palvelut ja työpaikat Virkistys ja vapaa aika Alue muuttuu tiiviimmäksi ja kaupunkimaisimmaksi. Keskusta alue muuttuu selvästi asuinalueeksi ja pohjoisosa teollisuus ja työpaikka alueeksi. Tarjoaa monipuolisia asumismahdollisuuksia, jolloin väestö olisi monipuolisin. Keskustan läheinen sijainti suhteessa Lamminrahkaan sujuvoittaa arkea ja vähentää liikkumistarvetta. Työpaikkojen sijainti etäällä asutuksesta ja palveluista heikentää arjen sujuvuutta. Ulkoilureitit sijoittuvat muita vaihtoehtoja rakennetumpaan ympäristöön. Lähivirkistysalueiden määrä pienin asukasta kohden. Virkistysalueiden saavutettavuus asuinalueilta heikoin. Alueen muutos VE A:n ja VE C:n väliltä. Keskusta alue muuttuu selvästi asuinalueeksi ja pohjoisosa teollisuus ja työpaikkaalueeksi. Tarjoaa monipuolisia asumisvaihtoehtoja VE A:n kaltaisesti. Keskustan palvelut etäällä nykyisiltä asuinalueilta. Heikentää arjen sujuvuutta myös nykyisten asukkaiden kannalta ja lisää liikkumistarvetta. Työpaikkojen sijainti etäällä asutuksesta ja palveluista heikentää arjen sujuvuutta. Ulkoilureitit sijoittuvat vaihtoehdoista metsäisimpään ympäristöön. Virkistysalueiden saavutettavuus asuinalueilta keskitasoa. Säilyttää alueelle tyypillistä kylämäistä luonnetta. Keskustaalue muuttuu asuinalueeksi mahdollistaen myös pienimuotoista työpaikkarakentamista, pohjoisosa teollisuus ja työpaikka alueeksi. Runsas pientalojen osuus houkuttelee lähinnä lapsiperheitä. Ydinalueelle osoitettu sekoittunut tiivis ja matala rakenne vastannee kodin läheisiä työtiloja tarvitsevien pienyrittäjien tarpeisiin. Keskustan palvelut kauimpana Lamminrahkan keskustasta, mikä heikentää arjen sujuvuutta ja lisää liikkumistarvetta. Ydinalueelle voidaan sijoittaa pientyöpaikkoja, suuremmat yritykset ovat etäällä keskustasta. Keskusta palvelee vaihtoehdoista parhaiten Ojalan ja Maurinkylän nykyisiä asukkaita. Lähivirkistysalueiden määrä suurin asukasta kohden. Virkistysalueiden saavutettavuus asuinalueilta on vaihtoehdoista paras. Ympäristöhäiriöt Ei muutoksia nykytilaan. 117 / 135

119 Arvioitavat vaikutukset VE A "Kukkula" VE B "Nauha" VE C "Kylä" 4 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Luonnonmaisema Luonnonmaisema muuttuu voimakkaasti rakennetuilla alueilla. Maastonmuodot tasoittuvat rakennetuilla alueilla rakentamisen myötä. Olkahisenlahden murroslaakson länsiosaan Aitolahdentieltä on osoitettu katuyhteys, joka heikentää murroslaakson länsiosan maisemakuvallista arvoa. Luonnonmaisema muuttuu voimakkaasti rakennetuilla alueilla. Maastonmuodot tasoittuvat rakennetuilla alueilla rakentamisen myötä. Olkahisenlahden murroslaakson länsiosaan Aitolahdentieltä on osoitettu katuyhteys, joka heikentää murroslaakson länsiosan maisemakuvallista arvoa. Haapakorven alueella parhaimmat lähtökohdat säilyttää maisemakuvan ja rakenteen erityispiirteitä tarjonnee VE B, jossa rakennetut alueet sijoittuvat Lintukalliontien varteen. Luonnonmaisema muuttuu voimakkaasti rakennetuilla alueilla. Maastonmuodot tasoittuvat rakennetuilla alueilla rakentamisen myötä. Maisemaja kaupunkikuvallisten vaikutusten kannalta VE C antaa parhaimmat lähtökohdat huomioida maisemakuvan ja rakenteen erityispiirteet, kun pientalot on mahdollista sijoittaa maastoon pienipiirteisyys, kasvillisuus ja pienilmasto olot huomioiden. Kaupunkikuva Mahdollisuus rakentaa perinteinen tiiviimpi, kaupunkimaisempi keskusta alue. Tiivistä ja matalaa keskustaalueelle. Viihtyisä, inhimillinen mittakaava. VE C aiheuttaa vähiten muutoksia olevaan rakennuskantaan. Kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset säilyvät ja turverata on mahdollista säilyttää. 118 / 135

120 Arvioitavat vaikutukset VE A "Kukkula" VE B "Nauha" VE C "Kylä" 5 Vaikutukset maa ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Maa ja kallioperä Paikoin joudutaan louhimaan, paikoin täyttöjä ja pohjanvahvistustoimia. Maaston pienmuodot tulevat tasoittumaan rakennetuilla alueilla. Vähiten louhimista ja täyttöjä asuinalueiden kohdalla, kun pientalojen sijoittamisessa on helpompi huomioida maastonmuodot ja maaperä. Paikoin joudutaan louhimaan, paikoin täyttöjä ja pohjanvahvistustoimia. Pohja ja pintavedet Pienilmasto Rakentaminen tulee lisäämään pintavaluntaa, mikä edellyttää toimenpiteitä erityisesti herkillä alueilla. Selännealueilla pienilmasto olot muuttuvat äärevämmiksi. Rakentaminen tulee lisäämään pintavaluntaa, mikä edellyttää toimenpiteitä erityisesti herkillä alueilla. Vähiten riskejä tummaverkkoperhosesiintymälle, kun rakentamista sijoittuu vähiten Haapakorvessa ko. valumaalueelle: hulevesien hallinta helpompaa. Selännealueilla pienilmasto olot muuttuvat äärevämmiksi. Asuinalueet ulottuvat melko pitkälle Lamminrahkansuon kylmänilmanpainanteeseen. Rakentaminen tulee lisäämään pintavaluntaa, mikä edellyttää toimenpiteitä erityisesti herkillä alueilla. Vähiten riskejä Halimasjärven luonnonsuojelualueelle, kun rakentamista sijoittuu vähiten Halimasjärven valuma alueelle: hulevesien hallinta helpompaa. Parhaimmat edellytykset sijoittaa rakennukset siten, että pienilmasto olot eivät heikkene. Ilmanlaatu Maaperän haitta aineet Ei erityisiä muutoksia ilmanlaatuun. Keväisin pienhiukkasia. Lintukalliontien vanha kaatopaikan ja ampumaradan haitta ainepitoisuudet sekä kallioperän arseenipitoisuus selvitettävä. 119 / 135

121 Arvioitavat vaikutukset VE A "Kukkula" VE B "Nauha" VE C "Kylä" 6 Vaikutukset kasvi ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Luonnonsuojelu Eliöstö Luontotyyppien kannalta huonoin ratkaisu. Halimasjärven oja jää rakentamisen alle. Keskiosan metsäiset alueet kaventuvat. Liito oravien kannalta epäedullisin ratkaisu. Vanhoja metsiä ja kulkuyhteyksiä niiden välillä tarvitsevien lajien kannalta huonoin vaihtoehto. Halimasjärven ympäristön luonnonsuojelu tehokkainta. Rakentamista kohdistuu Lamminrahkan alueelle. Vaikutukset lepakoihin vähäisimmät. Säilyttää parhaiten pohjoiset liito oravaesiintymät, mutta tuhoaa liito orava alueita Olkahisten lahden pohjukassa. Säilyttää Halimasjärvenojan alueen ja pääosin Lamminrahkan suon. Lepakoiden kannalta huonoin vaihtoehto. Tuhoaa liitooravien elinympäristöä pohjoisessa, mutta säilyttää Olkahisten lahden pohjukan esiintymän parhaiten. Paras vaihtoehto hyönteisten kannalta, koska säilyttää monipuolisesti eri biotooppeja. Ekologiset yhteydet Huonoin vaihtoehto ekologisten käytävien kannalta. Rakentaminen tiivistä, jolloin reunoille jää enemmän rakentamatonta aluetta. VE A:a laajempi eteläpohjoissuuntainen vihervyöhyke. Säilyttää parhaiten itälänsisuuntaiset ekologiset yhteydet. Sen sijaan yhteydet keskiosasta koilliseen kapenevat. Luonnon monimuotoisuus Avainbiotoopit säilyvät. Arvokkaimmat kasvilajit säilyvät, muutama valkolehdokkiesiintymä jää rakentamisen alle, kuten kaikissa vaihtoehdoissa. Avainbiotoopit säilyvät. Arvokkaimpien kasvilajien esiintymät säilyvät VE A:ta paremmin, samoin alueen pohjoisosan luontotyypit. Avainbiotoopit säilyvät. Suositeltavin kasvillisuuden ja luontotyyppien osalta. 120 / 135

122 Arvioitavat vaikutukset VE A "Kukkula" VE B "Nauha" VE C "Kylä" 7 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Haittaa pölyn, tärinän, melun ja työmaaliikenteen muodossa asutukselle sekä luonnolle. Pilaantuneiden maiden käsittelyn yhteydessä saattaa päästä haitta aineita ympäristöön. Alueen maaperän vesitasapaino saattaa häiriintyä, kun hulevesien määrissä tapahtuu muutoksia. Hulevesien mukana saattaa myös kulkeutua kiintoainesta, ravinteita ja haitta aineita. Haittaa pölyn, tärinän, melun ja työmaaliikenteen muodossa asutukselle sekä luonnolle. Pilaantuneiden maiden käsittelyn yhteydessä saattaa päästä haittaaineita ympäristöön. Alueen maaperän vesitasapaino saattaa häiriintyä, kun hulevesien määrissä tapahtuu muutoksia. Hulevesien mukana saattaa myös kulkeutua kiintoainesta, ravinteita ja haittaaineita. Hulevesien hallinta helpompaa ja riskit pienempiä Halimasjärven luonnonsuojelualueen valumaalueella. Haittaa pölyn, tärinän, melun ja työmaaliikenteen muodossa asutukselle sekä luonnolle. Pilaantuneiden maiden käsittelyn yhteydessä saattaa päästä haitta aineita ympäristöön. Alueen maaperän vesitasapaino saattaa häiriintyä, kun hulevesien määrissä tapahtuu muutoksia. Hulevesien mukana saattaa myös kulkeutua kiintoainesta, ravinteita ja haittaaineita. Hulevesien hallinta helpompaa ja riskit pienempiä tummaverkkoperhosesiintymän valumaalueella 121 / 135

123 5.2 Arviointi kaavan tavoitteiden saavuttamisesta Nykyisen asutuksen huomioonottaminen Säilyttää mahdollisimman laajalti nykyisen asutuksen Parantaa nykyisten asukkaiden elinympäristöä Kaikissa vaihtoehdoissa on lähtökohtana nykyisen asutuksen säilyttäminen ja asutuksen säilyttäminen omassa rauhassaan. Uuden asutuksen tuottamaa läpiajoliikennettä pientaloalueiden usein pienipiirteisille kaduille on haluttu välttää. Toisaalta katuverkon puumaisuus ja epäyhtenäisyys merkitsee, että vanhat ja uudet alueet jäävät hieman irralleen eivätkä välttämättä muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Yhteydet ympäröiviin Kumpulan ja Atalan alueisiin ovat tämän takia jatkosuunnittelussa tärkeitä kehityskohteita. Uusien ja vanhojen alueiden väliin tarvitaan laadukkaat kävely- ja pyöräily-yhteydet, jotka osaltaan tukevat Ojalaan syntyviä palveluja ja niiden käyttöä. Kaikissa vaihtoehdoissa liikenneyhteydet paranevat nykyisestä. Parhaimmat edellytykset hyviin liikenneyhteyksiin on vaihtoehdossa A. Vaihtoehdossa C nykyisten Ojalankylän asukkaiden matka Aitolahdentielle pitenee Maiseman ja kulttuurihistorian erityispiirteiden huomioonottaminen Säilyttää alueen maisemakuvan/-rakenteen erityispiirteet Säilyttää alueen kulttuurihistorialliset arvot Maisemakuvan ja -rakenteen erityispiirteet Kaikki vaihtoehdot mahdollistavat melko hyvin maisemakuvan ja -rakenteen erityispiirteiden huomioimisen alueen toteuttamisessa. Parhaimmat edellytykset säilyttää erityispiirteet on osayleiskaavan vaihtoehdossa C, jossa asuinalueet ovat pääosin pientalovaltaisia ja Ojalan keskusta muodostuu tiiviistä ja matalasta rakentamisesta. Pientalojen sijoittelu on mahdollista siten, että maiseman pienipiirteisyys säilyy. Vaihtoehto C tarjoaa myös parhaimmat mahdollisuudet Olkahisenlahden ja Halimasjärven laaksopainanteiden säilyttämiseen maisemarakenteessa. Haapakorven teollisuus- ja työpaikka-alueen osalta vaihtoehto B luo parhaimmat mahdollisuudet maisemakuvan ja rakenteen huomioimiseen. Lopulta vaikutukset maisemakuvaan ja - rakenteeseen kuitenkin riippuvat pitkälti siitä, minkälaista teollisuus- ja työpaikkarakentamista ja niihin liittyvää toimintaa alueelle tulee. Nykyinen rakennuskanta säilyy muualla paitsi pohjoisosassa Haapakorven teollisuusalueella. Luonnosvaihtoehtojen väliset erot eivät ole kuitenkaan merkittäviä. Kulttuurihistorialliset arvot Kaikissa osayleiskaavan luonnosvaihtoehdoissa on huomioitu muinaisjäännöskohteet: kaksi rajamerkkiä (Tampere Ruske waha ja Aitovuoren rako) sekä historiallinen Lintukalliontien tielinja. Rajamerkit säilyvät erityisviheralueella (EV) tai selvitysalueella (SE-2). Lintukalliontie säilyy pohjoisosan teollisuus- ja työpaikka-alueella osana katu- ja kevyen liikenteen verkkoa. Myös 1900-luvun alussa toimineen turveradan jäänteet on mahdollista säilyttää kaikissa vaihtoehdoissa. 122 / 135

124 5.2.3 Sosiaalinen kestävyys, riittävät palvelut Lähipalvelut ovat hyvin saavutettavissa Elinympäristö on laadukasta ja monimuotoista Palvelutarjonta on riittävä kaiken ikäisille ihmisille Asuntotuotanto on monipuolista Mahdollistaa erityyppisten väestöryhmien asettumisen alueelle Ojalan ydinalueelle arvioidaan toteutuvan vuoteen 2020 mennessä peruspalveluista päiväkoti, 0-2- luokkien koulu sekä hyvinvointineuvola. Jo kolmannelta luokalta alkaen alakoululaiset kävisivät Lamminrahkan tulevassa koulussa. Muun muassa nuorisotila, kirjasto ja sisäliikuntapaikat olisivat Linnainmaalla tai Lamminrahkassa. Yläkoulu taas on lähimmillään Linnainmaalla. Näistä Linnainmaa on Ojalan kaava-alueen asukkaiden kannalta auto- tai bussikyydin takana, Lamminrahka kävely- tai pyöräilyetäisyydellä. Ojala jäänee hieman vajavaisen alakeskuksen asemaan, ja palveluiden saavutettavuus jää riippuvaiseksi Lamminrahkan jatkosuunnittelusta. On tärkeää, että kunnat tekevät yhteistyötä palveluverkon suunnittelussa ja suositeltavaa, että Ojalan ja Lamminrahkan keskustatoiminnot sijoitetaan lähekkäin: yksi kokonaisuus on vahvempi kuin kaksi erillistä alakeskusta. Myös rakenteen eheyden kannalta on tärkeää, että Ojalan alueelta on kohtalaiset joukkoliikenneyhteydet ja melko hyvät yhteydet autolla palveluihin (ks ). Kevyen liikenteen yhteyksiä ei ole vielä suunniteltu. Jos keskusta on kaksinapainen, vaikuttaisi hyvältä että yksi selkeä pääkatu yhdistää navat toisiinsa. Tätä tavoitetta vaihtoehto A palvelee parhaiten. Elinympäristössä viheralueet ovat hyvin saavutettavissa, ja niillä on monimuotoisuutta, joka kiinnostaa luonnon virkistyskäyttäjiä. Kaikissa vaihtoehdoissa voidaan tuottaa monipuolisia asumisen vaihtoehtoja ja erilaisia asuntotyyppejä. Ympäristön laadukkuus kaupunkimaisessa mielessä edellyttäisi erilaisten työpaikkojen saamista alueelle. Alueen suhteellinen syrjäisyys rajoittaa mahdollisuuksia tähän. Kuitenkin erityisesti vaihtoehdon C kaltaisessa ratkaisussa työpaikkoja voisi toteutua pienyrityksinä asuntojen yhteyteen, sillä siinä esitetään laajahko uudentyyppisen tiiviin ja matalan rakentamisen alue, jolle sallittaisiin työpaikkojen rakentamista. Siinä tulevat yrittäjäasukkaat voisivat pyrkiä yhdistämään asumiseen ja yritystoimintaan liittyvät tarpeensa jo suunnitteluvaiheesta alkaen. Vastaava yrityspainotteinen asuinalue voisi olla myös vaihtoehdossa A Ojalankylän eteläisen AP-alueen tilalla. Se sekä yhdistäisi keskustan kahta napaa sitomalla Ojalaa tiiviimmin Lamminrahkaan Rakenteen eheys ja kytkennät ympäröiviin alueisiin Yhdyskuntarakenne eheytyy ja tiivistyy Alueelta on hyvät yhteydet lähialueille ja palveluihin Ojala on suunniteltu huomioiden tarkasti aluetta ympäröivä luonto, mikä on johtanut alueen eriytymiseen olemassa olevasta rakenteesta. Aluerakennetta suunnittelualueella on vaikea lukea kaa- 123 / 135

125 vakartasta, koska suunnittelualue ei muodosta yhtenäistä kokonaisuutta vaan nojaa ympäröivien alueiden suunnitelmiin. Ojalan ydinalue on ainoa yhtenäinen suunnittelualueella oleva kokonaisuus, joka nojaa vahvasti Lamminrahkan suunnitteluun. Muut suunnittelualueen reunat ovat kytköksissä vielä vahvemmin suunnittelualueen ulkopuolella oleviin tekijöihin, joista moniin, kuten Nurmi- Sorilaan ja Lamminrahkaan, liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Kaikissa vaihtoehdoissa bruttoaluetehokkuus 5 on aluetasolla hyvin alhainen (0,05) ja bruttoasukastiheys 6 hehtaaria kohden 9-10 asukasta. Jos maa-alasta vähennetään asumiseen sopimattomat alueet, nettoaluetehokkuus 7 vaihtelee 0,08 ja 0,10 välillä, nettoasukastiheys asukkaan/ha välillä. Vaihtoehdoissa A ja B muodostuu Ojalan ydinalueelle tiiviimpi keskusta, mutta ydinaluetta ympäröivät osa-alueet (Atala, Kumpula, Haapakorven työpaikka-alue, puolustusvoimien alue) muodostavat saarekkeita metsän keskelle ja yhteys niiden välillä on heikkoa. Yhteyden puuttuessa myös palveluiden vaatima asukaspohja on heikko, jolloin lähipalveluita ei synny alueelle helposti. Lamminrahkan alueen toteutuksen ja painopisteen epävarmuus lisäävät osa-alueiden pirstaleisuutta. Ojalan alueesta ei muodostu seuturakenteellisesti täydentävää tai eheyttävää elementtiä, joka edistäisi osa-alueiden välistä liikkumista ja palveluiden saavutettavuutta. Haapakorven työpaikka-alueen eristäminen omaksi alueeksi pohjoiseen ei ole maankäytön monipuolisuuden, eheyden eikä liikenteen vähentämistavoitteiden mukaista, ellei sitä yhdyskuntarakenteellisesti Tarastenjärven ja Nurmi-Sorilan työpaikka-alueisiin. Mikäli Haapakorven alueesta toivotaan autoriippumattomampi ja ympärivuorokautisesti aktiivinen alue, täytyisi sen olla maankäytöltään monipuolisempi. Koska Ojalan nykyinen asukasmäärä ei riitä suuren työpaikkamäärän synnyttämiseen, on yhteistyöllä Lamminrahkan alueen suunnittelussa suuri merkitys, jotta kahdesta alueesta muodostuu toiminnallinen kokonaisuus ja asukaspohja saadaan kasvatettua paikallispalveluiden synnyn tukemiseksi Joukkoliikenteen palvelutaso Joukkoliikenne on sujuvin vaihtoehto liikkumiselle Joukkoliikenneyhteydet mahdollistavat useimpien matkojen tekemisen joukkoliikenteellä, ns. elämisen ilman kakkosautoa Vuoroväli ruuhka-aikoina 15 min ja muulloin min Kävelyetäisyys pysäkille enintään 400 m Joukkoliikenteen kilpailukyvyn edellytykset ovat omaan autoon nähden heikot. Alue on kahden ison valtatien vieressä, mikä tarjoaa hyvät ajoyhteydet ja korkean palvelutason henkilöautoilulle. Joukkoliikenne puolestaan on yksittäisten bussilinjojen varassa. Alue on hajaantunut laajalle alueelle. Joukkoliikenteen kannalta ideaalitilanne, jossa koko suunnittelualue eli noin asukasta ja noin työpaikkaa katettaisiin yhdellä tiheävuoroisella bussilinjalla, on mahdoton saavuttaa. Käytännössä tarvitaan useampi linja, jotta kävelyetäisyydet pysäkille pysyvät kohtuullisina. Paras vuo- 5 Bruttoaluetehokkuus = Asuinrakennusten kerrosala/ Projekti-alueen maa-ala 6 Bruttoasukastiheys = Asukkaat/ Projektin maa-ala 7 Nettoaluetehokkuus= Asuinrakennusten pinta-ala/ Asumiseen käytettävissä oleva maa-ala 8 Nettoasukastiheys = Asukkaat/ Asumiseen käytettävissä oleva maa-ala 124 / 135

126 rotiheys on toteutettavissa vaihtoehtoon B. Vaihtoehdossa A päästään samaan vuorotiheyteen, jos Ojalassa kahden pääkadun sijaan toteutuu yksi pääkatu ja se sijaitsee mahdollisimman keskellä aluetta. Katuratikka parantaisi alueen joukkoliikennepalvelutasoa. Kaikissa vaihtoehdoissa osa toiminnoista on sijoitettu siten, että kävelyetäisyys joukkoliikenteen pysäkille on yli 400 metriä. Pohjoisen työpaikka-alueella enimmäispituus on noin 800 metriä joko Aitolahdentielle tai Tarastenjärventielle. Ojalassa lopputilanteessa enimmäispituudet pysäkille ovat 600 metriä (VE A), 500 metriä (VE B), 400 metriä (VE C). Vaihtoehdossa C Risson pohjoispuolella olevan pientaloalueen enimmäispituus bussipysäkille on 600 metriä. Asuinalueiden osalta tavoite 400 metrin kävelyetäisyydestä joukkoliikenteen pysäkille toteutuu vaihtoehdossa B. Ojalan osalta vaihtoehdossa C on myös hyvät edellytykset lyhyisiin kävelyetäisyyksiin joukkoliikenteen pysäkille Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset Liikennejärjestelmä edistää kävelyä ja pyöräilyä Kävely- ja pyöräily-yhteydet paranevat suunnittelualueella jokaisessa vaihtoehdossa. Suunnitelmissa tukeudutaan paljolti virkistysreittien tarjontaan, mutta hyötyliikkumisessa suorat ja nopeat yhteydet ovat tärkeitä. Muun muassa kaikista vaihtoehdoista puuttuu suora kävely- ja pyöräily-yhteys Aitolahdentien varressa olevilta nykyisiltä asuinalueilta Ojalan tulevaan lähipalvelukeskukseen tai sitä ei ole vielä osayleiskaavan luonnosvaihtoehdoissa esitetty Seudullinen virkistysreitti ja virkistysalueet Viheralueet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden Seudulliset virkistysalueet ja reitit säilyvät riittävän laajoina ja väljinä Virkistyspalvelutarjonta on monipuolista ja helposti saavutettavissa Viheralueiden yhtenäisyys olisi parempi, mikäli vaihtoehtojen maankäyttö olisi tiiviimpää eikä yksittäisillä kortteleilla pilkottaisi viheralueita. Tästä näkökulmasta viheralueiden yhtenäisyys toteutuu parhaiten vaihtoehdossa B. Vaihtoehdoissa A ja C tämä toteutuu huonommin. Seudulliset yhteydet on turvattu kaikissa vaihtoehdoissa, mutta ne siirtyvät aiempaa rakennetumpaan ympäristöön etenkin vaihtoehdossa B. Vaihtoehdossa A tämä riippuu siitä, kuinka Lamminrahkan asuinalueet sijoittuvat suhteessa ulkoilureittiin. Virkistyspalvelutarjonta kaava-alueella perustuu lähinnä ulkoilureitteihin ja puistoalueisiin. Sen sijaan kaava-alueen ulkopuolella virkistyspalvelutarjonta on monipuolisempaa, mutta niiden saavutettavuus kävellen tai pyörällä etenkin Ojalan itäosista ei ole kovin hyvä. Lähivirkistysalueiden saavutettavuus ei missään vaihtoehdossa ole erityisen hyvä, sillä jokaisessa vaihtoehdossa joltakin asuinalueelta on muita asuinalueita heikommat yhteydet. Viheralueiden saavutettavuuden kannalta vaihtoehto B ja C ovat parhaimpia, mikäli kaakkoisosien yhteyksistä Kaarinanpolulle ja itälänsisuuntaiselle viheryhteydelle huolehditaan. 125 / 135

127 5.2.8 Ekologinen kestävyys ja luontoarvot Suunnitelma tukee joukkoliikennekäytävien kehittämistä Arjen liikkumisessa ei tarvita henkilöautoa Säilyttää alueen merkittävimmät luontoarvot, luonnon monimuotoisuuden ja ekologiset yhteydet Aitolahdentie on esitetty joukkoliikenteen laatukäytäväksi. Missään vaihtoehdossa Aitolahdentien joukkoliikennelinja ei yksin riitä palvelemaan esitettyä maankäyttöä. Haapakorpi, Ojala ja Risso tarvitsevat joukkoliikenteen laatukäytävästä poikkeavat bussilinjat, jotta kävelyetäisyys pysäkille pysyy kohtuullisena. Koska suunnittelualueelle on esitetty niukasti palveluita ja Ojala on saarrettu viheralueilla nykyisestä yhdyskuntarakenteesta, arjen liikkuminen ilman omaa autoa toteutuu hyvin heikosti kaikissa vaihtoehdoissa. Heikoin tilanne on vaihtoehdossa C, jossa yhteyksiä ympäröiviin alueisiin on vähiten ja Ojala on eristäytynyt voimakkaimmin nykyisestä aluerakenteesta. Alueen viheryhteydet ja ekologiset käytävät kaventuvat kaikissa esitetyissä vaihtoehdoissa, mutta parhaiten ne säilyvät alueen keskiosassa vaihtoehdossa B. Jos tätä vaihtoehtoa kehitetään niin, että yhteys itään Lamminrahkan suon kautta levenee, se säilyttää parhaiten alueen viheryhteydet ja ekologiset käytävät luonnon ydinalueiden välillä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta olennaista on säilyttää mahdollisimman monipuolisesti alueen nykyisiä elinympäristöjä ja turvata niiden säilyminen myös kaavan toteutumisen jälkeen. Vaihtoehdossa B Halimasjärven suojelualue laajenee, mikä turvaa osaltaan Halimasjärveä ympäröivän metsäalueen luontoarvoja. Vaihtoehtoa tulisi kuitenkin korjata niin, että myös alueen ainoa neva, Lamminrahkan neva, säilyisi kokonaan Taloudellinen kestävyys Yhdyskuntateknisen rakentamisen kustannukset ovat kohtuulliset/asukas Tampereen kaupungin Infran kustannuslaskelmien mukaan Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehdossa A (7300 asukasta) yhdyskuntatalouden kustannuksiksi on laskettu asukasta kohden. Vaihtoehdoissa B (6400 asukasta) ja C (6100 asukasta) yhdyskuntatalouden kustannukset ovat 9900 asukasta kohden. Kustannukset on eritelty taulukoissa luvussa XXX. Näin ollen vaihtoehdot B ja C toteuttavat parhaiten taloudellisen kestävyyden tavoitteet yhdyskuntateknisen rakentamisen osalta. 126 / 135

128 Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Luo hyviä paikkoja teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle Kaikissa vaihtoehdoissa kaava-alueen pohjoisosaan voidaan sijoittaa huomattava määrä työpaikkarakentamista. Vaihtoehdossa A työpaikka-alueet on esitetty laajimpina, ja vaihtoehdossa C yhtenäisimpänä yhtenä alueena. Myös Atalaan, Rissonkadun liittymään, on sijoitettu työpaikka-alueita, jotka on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaan teollisuustoimintaan. Alue jää irralliseksi Ojalan ydinalueesta. Palveluita ei muodostu alueelle, ja niitä joudutaan hakemaan Ojalan tai Nurmi-Sorilan keskustasta, todennäköisesti kuitenkin kauempaa. Alueen monipuolistaminen asutuksella toisi alueelle ympärivuorokautista toimintaa, joka on omiaan parantamaan viihtyisyyttä, turvallisuutta, palveluiden saatavuutta ja autoriippuvuutta. Alueen suunnittelun tulisi tapahtua samanaikaisesti Nurmi-Sorilan alueen kanssa. Alueen pienipiirteinen ja vaihteleva maasto nostaa yhdyskuntatekniikan rakentamiskustannuksia, koska alueella jouduttaneen paikoitellen louhimaan ja toisaalta taas paikoitellen joudutaan tekemään täyttöjä ja pohjanvahvistustöitä pehmeikköalueilla. 127 / 135

129 6 JOHTOPÄÄTÖKSET VAIHTOEHTOJEN EDUISTA JA HAITOISTA 6.1 Keskeisimmät vaikutukset Vaihtoehtojen keskeisimmät vaikutukset on kuvattu alla olevissa kartoissa (kuvat 40-42). Kartoissa toistuvat vaikutukset on merkitty violetein, numeroiduin symbolein, ja yksittäiset vaikutukset tekstillä. Alla on symbolit selitteineen. 1 Liikenneyhteydet paranevat ja liikennemäärät kasvavat. 2 Yhdyskuntarakenteeltaan autovyöhykettä, joka lisää autoriippuvuutta. 3 Työpaikkojen eriyttäminen asuinalueista yksipuolistaa asuinalueiden rakennetta. 4 5 Alueen nykyisten asukkaiden lähipalvelut paranevat. Maisemarakenteen murroslaaksot säilyvät. 6 Alueella on epäedullinen pienilmasto. 7 Mahdollistaa hyvät viher-/ virkistysyhteydet. 8 Mahdollistaa hyvät viher-/ virkistysyhteydet Liito-oravien elinpiiri ja yhteydet länteen ovat vaarassa heikentyä. Petäjässuo säilyy. Alue sijoittuu pehmeikölle, mikä nostaa rakentamiskustannuksia. 128 / 135

130 Kuva 40. Luonnosvaihtoehto A:n merkittävimmät vaikutukset. (Lähde: WSP Finland Oy) 129 / 135

131 Kuva 41. Luonnosvaihtoehto B:n merkittävimmät vaikutukset. (Lähde: WSP Finland Oy) 130 / 135

132 Kuva 42. Luonnosvaihtoehto C:n merkittävimmät vaikutukset. (Lähde: WSP Finland Oy) 131 / 135