Pirkanmaa2019 väliraportti Lapsi- ja perhepalvelujen teemaryhmä

Transkriptio

1 Pirkanmaa2019 väliraportti Lapsi- ja perhepalvelujen teemaryhmä

2 Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen teemaryhmän jäsenet Maria Päivänen, sosiaalipalvelupäällikkö, Tampere (puheenjohtaja) Marianne Aalto-Siiro, kehittäjäsosiaalityöntekijä, Tampere Hanna Harju-Virtanen, projektipäällikkö, Pirkanmaan LAPE-hanke Anna Hemmi, kehittämiskoordinaattori, PSHP Timo Holttinen, erikoislääkäri, PSHP Seija Junno, erityissuunnittelija, Pikassos Riittakerttu Kaltiala-Heino, ylilääkäri, PSHP Marja-Liisa Keski-Rauska, ylitarkastaja, AVI Maija Koskinen, koulujen psykiatrinen sairaanhoitaja, Orivesi Saija Kujansuu, ylitarkastaja, AVI Nina Lehtinen, sivistysjohtaja, Lempäälä Tuula Lehto, sosiaalityöntekijä, Pälkäne Assi Liikanen, nuorisovaltuuston edustaja, Lempäälä Marja-Leena Lähdeaho, ylilääkäri, PSHP Minna Mäkitalo-Laihorinne, palveluryhmän päällikkö, Kela Titta Pelttari, Pirkanmaan LAPE-muutosagentti, Pirkanmaan liitto Tuija Peurala, hallintojohtaja, Orivesi Kaija Puura, ylilääkäri, PSHP Sanna Rautalammi, sosiaali- ja terveysjohtaja, Valkeakoski Tuula Salminen, suunnittelija, Lempäälä Tuire Sannisto, ylilääkäri, Tampere Heikki Syrjämäki, perheneuvontatyön johtaja, Tampereen seurakunnat Pertti Terho, sivistystoimen johtaja, Kuhmoinen Marketta Tiihala, sosiaalityön johtaja, Ylöjärvi Aila Vaimare, ohjaaja, Nokia Marita Viertonen, toiminnanjohtaja, MLL Hämeen piiri Rita Virtanen, aluejohtaja, Pelastakaa Lapset ry Outi Valkama, suunnittelija, Tampere (sihteeri)

3 Lapsi- ja perhepalveluiden teemaryhmän tehtävät, työsuunnitelma 11/2016 Nykytilan kuvaus Esiselvitys Lape-hankeen taustatiedot Pikassos asiantuntijaryhmän työ -> tietojen täydentäminen; kustannustiedot Suunnitelma palveluista Mitä tulevan maakunnan pitää näissä palveluissa alueilla tehdä? Palveluiden yhtenäistäminen Hyvien käytäntöjen kehittäminen Digitalisaation edistäminen Palveluverkko Osaamiskartoitus Koulutus-, tutkimus-, kehittämistarpeet Yhdyspinnat muihin palveluihin Organisoituminen, johtaminen, henkilöstö sekä vaikuttavuuden arviointi Maakunnan Lape-ryhmä Pippuri Pirkanmaan perheiden palveluiden uudistaminen raikkaita innovaatioita -hanke Muutosagentti Projektiryhmä 8 vastuuryhmää sote sivistys

4 Työryhmän kokoontumiset ja aikataulutus keväälle 2017 Työryhmä on kokoontunut lähes täydellä kokoonpanolla yhteensä viisi kertaa; , ja sekä 9.1. ja Lisäksi kokouksessa päätettiin perustaa viisi pienehköä ja joustavasti työskentelevää alaryhmää, jotka tuottavat teemaryhmälle vastaukset määriteltyihin kysymyksiin sekä tuovat keskusteluun muut erityiskysymykset. Ne kysymykset, joihin on oma teemaryhmänsä (esimerkiksi henkilöstön asema), toimitetaan kyseiselle ryhmälle. Alaryhmät ovat: a) Lasten ja nuorten somaattinen sairaanhoito (pth ja kuntoutus, esh) b) Äitiyshuolto ja lastenneuvolatoiminta c) Oppilas- ja opiskelijahuolto (ml. koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) d) Valvonta e) Lasten ja nuorten mielenterveystyö ja psykiatria Keväälle on sovittu kokoukset 20.2.,13.3., 3.4. ja

5 TOTEUTUMINEN järjestäytyminen välitehtävät nykytilan kartoitustarpeet sekä osaamisen kartoitus, tutkimus ja kehittämistarpeet toimintasuunnitelman täydentäminen, alatyöryhmien perustaminen välitehtävä; asiantuntijapalvelujen osto selvitystehtävää varten välitehtävän purku välitehtävä: palvelut ja hyvät käytännöt kolmiportaisen tuen mallin mukaisesti välitehtävän purku ja työstäminen eteenpäin työryhmissä väliraportin työstäminen Pippuri-hankkeen ohjaaminen

6 Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä resurssitarpeet jatkossa Teemaryhmän toimeksianto Pirkanmaan lapsi- ja perhepalveluiden nykytilan kartoittamiseksi ja valmistelutyö maakuntaa siirtymistä varten on laaja ja yhdyspintoja moniin muihin teemaryhmiin on paljon. Selvitys- ja valmistelutyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Sovittujen alaryhmien ja Lape-hankkeen (Pippuri) myötä tehtävää on päästy tarkemmin palastelemaan ja toisaalta koordinoimaan. Muutosagentin rooli on tärkeä. Tehtävä on haasteellinen, koska lainsäädäntö on keskeneräinen ja tarkemmat valtakunnalliset linjaukset, visio ja rakenne ovat osin puutteelliset Nykytilan kuvaus on kohtalaisen hyvin selvillä; palvelujen pullonkaulat on tuotu esiin mutta toisaalta on kartoitettu ja kuvattu maakunnantasolle vietäviä hyviä käytäntöjä. Sote-valmistelun ja Lape-hankkeen (Pippuri) yhdistäminen saman teemaryhmän/ohjausryhmän tehtäviin on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, näin päästään etenemään yhdenmukaisesti. Toisaalta sote-uudistuksen suunnitellut keinot ja Lape-hankkeen tavoitteet näyttäytyvät osin ristiriitaisina, mikä haastaa kokonaisuuden rakentamista Teemaryhmässä tarvitaan paljon koordinaatiotyötä, asioiden valmistelua ja selvittelyä (pj, muutosagentti, projektipäällikkö, sihteeri)

7 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisällön nykytila Kokonaisuuden palvelutehtävät säädetään terveydenhuolto- erikoissairaanhoito-, mielenterveys-, sosiaali-, lastensuojelu-, oppilas- ja opiskelijahuolto-, lapsenhuolto-, isyys- ja avioliittolaeissa, laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista sekä laissa kehitysvammaisten erityishuollosta. Luettelo kokonaisuuteen kuuluvista palvelutehtävistä tuodaan esiin loppuraportissa. Lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuuteen kuuluvien palveluiden tehtävänä on edistää, ylläpitää ja turvata lasten ja perheiden terveyttä, hyvinvointia, toimintakykyä, turvallisuutta sekä oikeutta tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen, erityiseen suojeluun sekä vammaisen henkilön yhdenvertaisuuteen ja vammaisuuden aiheuttamien haittojen ja esteiden ehkäisemiseen ja poistamiseen. Tämän lisäksi kokonaisuuteen kuuluvien palveluiden tehtävänä on vähentää lasten ja perheiden terveys- ja hyvinvointieroja, edistää palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja turvallisuutta sekä edistää asiakaskeskeisyyttä ja asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun. Sote-palveluilla on velvoite yhteistyöhön, mikäli asiakkaan tarve niin vaatii. Yhteistyön tekemisestä on pykälät sekä sosiaali- että terveydenhuoltolaissa. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma ohjaa aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön myös järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Asiakkailla on oikeus saada ohjausta, neuvontaa ja varhaista tukea sekä tarvittaessa palvelu- /hoidontarpeen arvioinnin perusteella tarjottavaa palvelua, hoitoa tai suojelua. Vuonna 2015 Pirkanmaalla oli lasta. Sosiaalihuollon kustannukset olivat yhteensä noin 115 milj. euroa. Sijaishuollon kustannukset olivat tästä kokonaisuudesta noin 60 % (sijoitettuna olleita lapsia 1290, kustannukset 69 milj. euroa). Lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon kustannukset olivat samana vuonna noin 80 milj. euroa (toimialue 4 ja nuorisopsykiatria yhteensä) Tehtäväkokonaisuuden toimintaa valvovat Valvira, aluehallintovirasto ja STM

8 Tuotantotapa ja palveluverkko tällä hetkellä Palveluiden tarjonnassa, tuotantotavassa ja ammattiryhmien tehtävänkuvissa on suuria paikkakuntakohtaisia eroja melko tarkasta lainsäädännöstä huolimatta. Lähipalveluina tuotettavat sosiaali- ja terveyspalveluiden peruspalvelut tuotetaan pääosin kunnan omana tai yhteistoiminta-alueen toimintana. Yksittäisiä palveluita hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta palvelusetelipalvelulla joko omaa tuotantoa täydentäen tai kokonaan korvaten. Lisäksi perheet hankkivat merkittävän osuuden lasten terveydenhuollon palveluista yksityissektorilta. Erityispalveluiden järjestämisen tavassa on suuria paikkakuntakohtaisia eroja. Oman toimintansa lisäksi kunnat ostavat erityispalveluita paljon PSHP:ltä, yksityisiltä toimijoilta ja järjestöiltä. Sosiaalipäivystys tarjoaa palveluita koko maakunnan tasolla, Asiakasohjaus Luotsin palvelut ovat tarjolla lähes kaikille Pirkanmaan kunnille. Viranomaispäätökset tehdään kunnissa tai yhteispalvelualueella. Myös tiettyjen erityistason palveluiden tarpeen arviointi on haluttu pitää julkisella toimijalla sekä eettisistä että kustannussyistä. Vaativan tason palvelut tuottaa pääosin PSHP. Lisäksi lastensuojelu ostaa tiettyjä vaativia osastohoitoja valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Vaativan tason palveluita kunnan omana toimintana on tarjolla ainoastaan vaikeasti vammaisten ERHO-yksikkö Tampereella. Kodeissa ja kasvuympäristöissä toteutettavia palveluita on erityisen paljon lapsiperheiden sosiaalipalveluissa sekä lähipalveluiden että erityispalveluiden tasolla. Tämä on hyvä huomioida tulevaa palveluverkkoa suunnitellessa. Digitaalisten palveluiden osalta on tarve kehittämistyölle ja palveluiden laajentamiselle. Viime vuosien aikana on otettu käyttöön joitakin työkaluja, joilla on pyritty helpottamaan asiakkaan pääsyä palveluun, monimuotoistettu palveluiden tarjontaa tai lisätty sähköistä ohjausta ja neuvontaa. Erityistason palveluiden saavutettavuutta voidaan parantaa digitaalisin ratkaisuin

9 Pirkanmaan lasten ja perheiden sote-palveluiden sijoittuminen Palveluita ja palvelupisteitä runsaasti Tampereella ja ympäristökunnissa. Erityisesti reuna-alueilla lasten ja perheiden sote-palvelut sijaitsevat laajempien palvelukeskittymien yhteydessä (esimerkiksi kunnantalolla), eivätkä tästä syystä näy omana palvelupisteenään. Onko yksityisillä toimijoilla tahtoa tuottaa palveluita reuna-alueilla vai tulevatko yksityiset palveluntuottajat sijoittumaan Tampereelle ja ympäristökuntiin?

10 Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa, ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Erityisesti matalan kynnyksen palvelujen ja perhekeskustoimintamallin mukaista kehittämistoimintaa on tehty laajasti Yhteistyötä sujuvoittavia uudenlaisia toimintamalleja ja organisatorisia ratkaisuja on otettu käyttöön Asiakasosallisuus on huomioitu palvelujen kehittämisessä ja toiminnassa Osaajia ja toimijoita on runsaasti Perusosaamisen ohella on monenlaista erityisosaamista Kokemusta palvelujen hyvästä järjestämistä erikokoisilla väestönpohjilla Vahvuudet Mahdollisuudet Hyvien käytäntöjen systemaattinen leviäminen maakunnallisesti Erityisosaamisen ja osaajien maakunnallinen hyödyntäminen Tietoperustaisuuden vahvistaminen päätöksen teon tukena Monialaisen yhteisen työn edelleen kehittäminen Kuntiin jäävien palvelujen ja sote-palvelujen yhteensovittavat rakenteet Digitaalisten palvelujen lisääminen Eriarvoisuus palvelujen saannissa maakunnallisesti, kokemus vaikeudesta saada apua oikea-aikaisesti Vaikuttavuustietoa interventioista on vähän, erityisesti sosiaalipalveluissa Palvelut ja toimintakulttuurit edelleen monin paikoin siiloutuneita Tieto toimijoiden välillä ei siirry riittävästi, tieto myös hajallaan eri tietojärjestelemissä ja rekistereissä Erityis- ja vaativan tason palvelujen käyttö suhteellisen suurta Heikkoudet Uhat Vakiintuneita toimintakulttuureja ei onnistuta uudistamaan ja sitouttamaan kuntatoimijoita muutokseen Yhteistä näkemystä uusista toimintamalleista ja sen tavoitteista ei synny, osaoptimointi Muutostilanteessa palvelujen kehittäminen asiakaslähtöisesti jää valtataistelujen jalkoihin Järkevän fyysisen palveluverkon ja perinteistä palvelua korvaavien uusien digitaalisten ratkaisujen tarve arvioidaan väärin Valinnanvapaus sirpaloittaa järjestelmää entisestään Alkuvaiheessa ei satsata riittävästi LAPEkokonaisuuteen, erityisesti perhekeskustoimintaan

11 Palvelujen järjestäminen tulevaisuudessa (LAPE-muutosohjelma) Lasten ja perheiden palvelut kootaan kolmentasoisiin nykyiset sektorit ylittäviin palvelukokonaisuuksiin. Jatkossa lähipalveluina järjestetään maakunnan ja kuntien yhteistyössä perhekeskustoimintaa, maakunnittain erityistason palveluja ja keskitettyinä vaativan tason palveluina enintään viidellä yliopistopaikkakunnalla. Yhteiselle työlle luodaan asiakaslähtöiset toimintatavat, joissa toteutuu sekä horisontaalinen että vertikaalinen integraatio

12 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen sekä lakiluonnosten vaikutuksista Väestöennusteen mukaan lasten ja nuorten (0-24 v.) määrä kasvaa Pirkanmaalla noin (+ 2 %) vuoteen 2030 mennessä. Lasten ja nuorten suhteellinen osuus väestöstä pienenee ennusteen mukaan yhdellä prosenttiyksiköllä ( %). Lapsiperheiden ennustetaan keskittyvän yhä vahvemmin Tampereelle sekä ympäristökuntiin ja tämä on huomioitava maakuntahallintoon siirryttäessä Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman tavoitteiden mukainen työskentely vähentää pitkällä aikavälillä erityispalveluiden tarvetta, kun painopiste palveluiden järjestämisessä on siirretty varhaisempaan vaiheeseen, yhteistyötä toimijoiden välillä on enemmän ja päällekkäistä työtä vähemmän. Pelkkä olemassa olevien resurssien uudelleen järjestely ei kuitenkaan tuota parannusta, vaan tuottaessaan ehkä parannusta yhtäälle se tuottaa heikennystä toisaalle. Alkuvaiheessa palveluihin tarvitaan lisäsatsausta, erityisesti perustasolle Vahvempi järjestäjä mahdollistaa maakunnan asiakkaille nykyistä tasavertaisemmat, laadukkaammat ja kustannustehokkaammat palvelut esim. erityistason palvelua voidaan tarjota nykyistä oikea-aikaisemmin ja kohdennetummin (mm. lastenpsykiatrista palvelua), mikä lyhentää palvelun kestoa ja säästää kustannuksia. Vaativimman hoidon ja palvelujen laatu ja kustannustehokkuus nousee valtakunnallisella tasolla tapahtuvan keskittämisen ja erikoistumisen myötä. Työnjaoista sopiminen vähentää päällekkäisen työn määrää. Järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtyjen työnjakojen ja toimintakäytäntöjen myötä osa asiakkaista ohjautuu näihin palveluihin. Muutosohjelman tavoitteiden mukaisella toiminnalla ja valinnanvapauden lisääntymisellä on mahdollista lisätä lasten ja perheiden toimijuutta, mikä onnistuessaan lisää kilpailua parantaen palvelujen laatua Lisääkö valinnanvapaus järjestäjän asiakasmäärää lasten perusterveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluissa, jos nykyisin omalla kustannuksella palvelut yksityiseltä sektorilta hankkineet perheet siirtyvät suurissa määrin maakunnan järjestämien palvelujen piiriin? Valinnanvapaus voi vähentää palveluiden jatkuvuutta ja siten lisätä tehottomuutta (uuden palveluntuottajan perehtyminen asiakkaan/potilaan tilanteeseen, mahdolliset päällekkäiset tutkimukset ja arvioinnit)

13 Lape-ryhmän yhdyspinnat Asiantuntijaryhmät Aikuissosiaalityö hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveysasemat varhaiskasvatus peruskoulu toinen aste Vaativan tason palvelut / 5 maakuntaa Kotona asumista tukevat palvelut Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut Digitalisaatio Palveluverkko Johtaminen ja kehittäminen Yritykset Hankinnat

14 Tulevaisuuden kunnan ja maakunnan yhdyspintojen ja työnjaon arviointia Maakunnalla on mandaatti päättää palveluverkon rakenteesta ja palveluiden järjestämisestä maakunnassa. Palveluiden saatavuuden yhdenvertaisuus voi tarkoittaa myös paikoin palvelutason heikennystä Lasten ja nuorten palveluista merkittävä osa on lähipalveluita Hyvinvointikertomus voisi edelleen olla osa laadun arviointia Digitalisaation mahdollisuuksia tulee tehostaa esim. työntekijöiden keskinäisessä konsultoinnissa ja uudenlaisissa asiakastyön rakenteissa sekä panostaa näiden edellytysten vahvistamiseen (resurssit, osaaminen, asenteet, toimivat perusjärjestelmät) Jatkossa lasten ja nuorten palveluja tuottavat kunnat, maakunnan palvelulaitos sekä valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen osalta yksityiset yritykset Palveluohjauksen rooli kasvaa Eri toimijoiden keskinäisen yhteistyön tulee olla toimivaa ja joustavaa, tämä edellyttää nykyisten työ- ja toimintatapojen muutosta kaikkien osalta Tulevat sote-keskukset tulee nivoa osaksi perhekeskustoimintamallia ja yksityisten toimijoiden vastuut tulee määrittää selvästi Valinnanvapaus sisältää monenlaisia riskejä: toteutuuko lapsen etu, jos vanhemmat voivat vaihtaa yksipuolisesti palvelutarjoajaa hoidon/tuen jatkuvuus kärsii, mikä vaarantaa palveluiden vaikuttavuutta, tehokkuutta sekä asiakas- ja työtyytyväisyyttä miten yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen onnistuu, jos valinnanvapauden myötä tulee useita palveluntarjoajia. Onko vaarana pirstoutuminen? Erityisesti lapsiperheen tilannetta pitäisi voida hoitaa ja tarkastella hyvin kokonaisvaltaisesti. ammattilaisten sijoittuminen maakunnan viranomasipalveluihin ja yhtiön palvelukseen voi jäykistää toimintaa nykytilaan verrattuna Heikkenevätkö vai vahvistuvatko eri organisaatioiden ja ammattilaisten yhteistyön sekä resurssien tehokkaan yhteiskäytön (mm. tilankäyttö) edellytykset uudelleen organisoinnin jälkeen? Onko olemassa sovittua rakennetta ristiriitatilanteiden ratkaisuun (esim. onko lapsi koulun tukitoimien, sosiaalipalvelun tai psykiatrian vai molempien tarpeessa)? Riskinä kunnan ja maakunnan eturistiriita resursoinnissa: joudutaanko tilainteisiin, joissa lapsen etu ei toteudu vaan ajetaan omaa etua resurssien takia On olemassa riski siihen, että lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vähenee tulevaisuudessa, jos sekä kunta että maakunta näkevät sen toisen osapuolen tehtäväksi eikä sen toteuttamiseen ole riittäviä kannusteita

15 Lape-teemaryhmän työn jatko valinnanvapaus välitehtävä; sähköiset palvelut digitalisaatio 3.4. perhekeskus- toimintamalli loppuraportti Jatkuu Lapehankkeen ohryna työpaja, valinnanvapaus, sote-keskukset ja perhekeskustoimintamalli; visiot ja case- työskentely

16 KESKEISET NOSTOT valinnanvapaus -lainsäädännön linjaukset vaikuttavat oleellisesti palveluiden järjestämisen kokonaisuuteen lape-palveluiden osalta valinnanvapaus-mallin tavoitteet menevät osin ristiin lasten ja perheiden palvelujen muutosohjelman tavoitteiden kanssa perhekeskustoiminnan (sis. yhteistyön koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa) niveltyminen sote-keskusten toimintaan on epäselvää varhaisen tuen ja edistävän/ennaltaehkäisevän toiminnan riittävä resursointi ja toimiva yhteistyö kuntien ja maakunnan välillä on ensiarvoisen tärkeää, ns. korjaavissa palveluissa on merkittävää säästöpotentiaalia, mutta se vaatii pitkäjänteistä strategista ja taloudellista panostusta perhekeskustoimintamallin mukainen toiminta tulisi tuottaa pääasiassa lähipalveluna ja tämä tulisi huomioida palveluverkon suunnittelussa

17 Kiitos!