Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Timo Haverisen valitukseen Pyhäjärven rantaosayleiskaavan hyväksymispäätöksestä

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Timo Haverisen valitukseen Pyhäjärven rantaosayleiskaavan hyväksymispäätöksestä 96/ /2014 Kaupunginhallitus Kiteen kaupunginvaltuusto on :ssä 48 hyväksynyt Pyhä jär ven oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan. Timo Haverinen on tehnyt päätöksestä valituksen Itä-Suomen hal lin to-oi keu del le, vali tus on jätetty määräaikaan mennessä. Itä-Suomen hal lin to-oi keus on lähetteellään kehottanut Kiteen kau pun gin hal li tus ta an ta maan lausuntonsa em. valitukseen. Valituksen tekijä vaatii päätöksen kumoamista ja ran ta osa yleis kaavan palauttamista takaisin valmisteluun tilojen Ulponniemi , Rantala , Kaisala , Au rin koran ta , Voutisaari ja Haverila osalta. Valitusasiakirja on esityslistan liitteenä. Valmistelija: talous- ja hallintojohtaja Tiina Eskelinen puh , tiina.eskelinen@kitee.fi. Esittelijä: kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen, puh , ee va-lii sa.auvinen@kitee.fi. Päätösehdotus Kaupunginhallitus antaa seuraavanlaisen lausunnon: Rantojensuojeluohjelman ja Natura 2000 verkoston alueet Rantojensuojeluohjelman (RSO) sekä Natura verkoston alu eet on kaavassa osoitettu viranomaisilta saatujen paik ka tie tora jaus ten perusteella. Valituksessa esille tuodut rajausesitykset ovat tältä osin perusteettomia. Myös valituksessa esille tuotujen tilojen osalta osoitetut luon non suoje lu aluei den rajaukset perustuvat RSO- aluevarauksiin ja ovat siten pe rus tel tu ja. Koko kaava-alueelle on myös tehty laajat ja riittäviksi tode tut ympäristöön liittyvät selvitykset. Kaava perustuu täten riit tä viin tutkimuksiin ja selvityksiin. Yleiskaavassa on osoitettu alkuperäinen RSO-alueen rajaus. Se on ns. informatiivinen tieto, jolla itsellään ei ole tässä osayleiskaavassa maan käyt töä ohjaavaa suoraa vaikutusta, vaan sitä toteutetaan vä lil-

2 li ses ti jo perustetuilla tai perustettavilla luonnonsuojelualueilla (SL). RSO:n toteutus on Sorsasaaren ja sen lähialueiden osalta pääosin sa ma kuin alkuperäinen rajaus. Kaikki ohjelman kannalta tarvittavat alu eet on kaavassa osoitettu luonnonsuojelualueina RSO-alueen sisäl le. Kaavassa on määrätty kaikille RSO:aa toteuttaville eli kaavassa luon non suo je lu aluei na osoitettaville rantojensuojeluohjelman alueille sa ma mitoitusnormi eli 3 rp/mrv-km. Näillä alueilla on katsottu ole van luonnonsuojelullista merkitystä kokonaisvaltaisesti. Jos ran to jen suoje lu oh jel maan kuuluvaa aluetta ei ole katsottu Poh jois-kar ja lan ELY-keskuksen taholta ohjelman toteuttamisen kannalta enää tärkeäk si alueeksi, on alue jätetty edellä mainitun mukaisesti luon nonsuo je lu aluei den ulkopuolelle ja käsitelty kuten muut ranta-alueet. Näi tä RSO:n toteuttamisen kannalta merkityksettömiä alueita ei ole nyt valituksessa esille tuotujen kiinteistöjen alueilla. Kaavassa on mitoi tus pe rus tei den mukaisesti määritetty luonteeltaan ja luon non oloiltaan samanlaisille ranta-alueille yhtä suuri mitoitusnormi. Tilojen , , , ja osalta mitoitusvyöhykkeiden rajaukset perustuvat riit täviin selvityksiin ja ovat perustellut ja oikeat. Täten myös mai nit tu jen tilojen mitoitustarkastelussa esitetyt rakennusoikeuslaskelmat ovat perustellut ja oikeat sekä lainmukaiset. Tasapuolinen kohtelu ja kohtuuton haitta Kunta voi hyväksyä kaavan laadinnan perustaksi yleiset mi toi tus perus teet. Näissä mitoitusperusteissa voidaan päättää esimerkiksi emä ti la ver tai lun poikkileikkausajankohdasta, lo ma ra ken nus paik ko jen enimmäismäärästä joko koko kaava-alueella tai mi toi tus vyö hyk keittäin ja tietynlaisesta rantaviivan mittaustavasta. Mi toi tus pe rus tei den suhteen kunnalla on edellä lausutun mukaisesti laaja liik ku ma va ra, kunhan mitoitusperusteita soveltaen laadittu kaava täyttää maankäyt tö- ja rakennuslain 73 :ssä ja perustuslain 6 :ssä sää de tyt vaatimukset. Pyhäjärven rantaosayleiskaavassa on huomioitu nämä vaatimukset ja kaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 73 :ssä ja pe rus tuslain 6 :ssä säädetyt vaatimukset. Se, että vanhan Kesälahden kunnan alueella laaditussa Puruveden rantayleiskaavassa on käytetty eri lai sia mitoitusperusteita, ei ole maanomistajien tasapuolisen kohte lun vastaista. Koska Pyhäjärven rantaosayleiskaavan mi toi tus perus teet vastaavat lain vaatimuksia ja kohtelevat jokaista kaa va-alueen maanomistajaa yhtenäisin perustein, on maanomistajien ta sapuo li nen kohtelu tullut huomioiduksi. Tilalle 8:7 muodostuu mitoitusperusteiden mukaisen mi toi tus tar kas-

3 te lun perusteella 4 kpl uusia rakennusoikeuksia. Koska kyseessä on luon non suo je lu alu eek si osoitettu alue, osoitetaan nämä ra ken nus oikeu det korvattavina. Alueella ei ole aiempia voimassa olevia kaavoja tai muita oikeusvaikutteisia suunnitelmia, joissa olisi määritetty tilan 8:7 rakennusoikeus. Täten ei voida katsoa, että tilan 8:7 osalta olisi ole mas sa sellaista vertailutietoa, jonka perusteella maanomistajalle voi si katsoa koituvan kohtuutonta haittaa nyt esitetyistä korvattavista ra ken nus oi keuk sien määrästä. Valittajan esitys kohtuuttomuudesta on tässä kohtaa subjektiivinen eikä sillä ole laillisia perusteita. Tilan rakennusoikeudet Mitoitustarkastelussa ID-numerolla 511 merkitty tila Sorsa (8:31) kuuluu Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ranta-alu een mitoituksen piiriin. Tilan 8:31 emätilan rakennusoikeus on käy tet ty eikä tilalle 8:31 ole voitu osoittaa uusia rakennusoikeuksia emä ti lan laskennallisen rakennusoikeuden perusteella. Tilalle 8:31 osoi te tut rakennusoikeudet onkin siirretty saman maanomistajan omis tuk ses sa olevalta, mitoitustarkastelussa ID-numerolla 542 merki tyl tä tilalta Honkaniemi (9:78). Tilalla 9:78 muo dos tuu mitoitustarkastelussa 3 rakennusoikeutta. Tilan 9:78 rakennusoikeuksia ei ole voitu sijoittaa itse tilalle koska ky sees sä on pääasiallisesti luonnonsuojelualueeksi tarkoitettu alue. Luon non suo je lu alu een ulkopuolisilta osin tila on taas huonosti ra kenta mi seen soveltuva. Mitoitusperusteissa on todettu, että maisemallisesti, luon to ar voil taan tai muuten kulutuskestävyydeltään herkiltä alueilta on pyritty siir tämään rakennusoikeus saman maanomistajan omistuksessa ole vil le rakentamista paremmin sietäville alueille. Lisäksi ra ken nus paik ko jen osoittamisessa on huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n sisältövaatimusten mukaisesti myös riittävän virkistyskäyttöön so veltu van vapaan rannan säilyminen. Lisäksi korvattavaksi tar koi te tut rakennusoikeudet on viranomaisyhteistyön perusteella pyritty siir tämään paikoille, jossa ne pystytään toteuttamaan, jos tämä on kaavan tavoitteet ja lainsäädäntö huomioiden mahdollista ja maan omista ja on asiaa itse esittänyt. Rakennuspaikkojen siirtäminen tilalta 9:78 Honkaniemestä on mahdol lis ta nut Honkaniemen ja Riihilahden alueelle lähes 5 km pituisen yh te näi sen rakentamiselta vapaan ranta-alueen. Rakennuspaikkojen siir to koh de Sorsasaaressa taas sijoittuu lähelle ran to jen suo je lu oh jelma-aluet ta. Kyseessä ei kuitenkaan ole rantojensuojeluohjelmaan sisäl ly tet ty alue. Rakennuspaikkojen alueelle ei sijoitu myöskään mui ta luonto- ja maisemaselvityksessä tunnistettuja arvoja ja ra ken nus paikat sijoittuvat jo olemassa olevan rakentamisen yhteyteen. Alue soveltuu myös maaperältään hyvin rakentamiseen. Tilan 8:31 ran to ja

4 ei ole katsottu erityistä suojelua vaativiksi vaan ne sopivat ra ken ta miseen huomattavasti tilan 9:78 rantoja paremmin. Siirto on siis kaavan tavoitteita ja esim. mitoitusperusteita tarkastellen pe rus tel tu. Koska alueella ei ole myöskään ollut oikeusvaikutteista kaavaa tai muu ta suunnitelmaa, jossa tilalle 8:31 olisi osoitettu ra ken nus oi keuksia, ei valituksessa esille tuodulle väitteelle tilan 8:31 ra ken nus oikeuk sien siirrosta ole perusteita. Tilan 8:31 rakennusoikeus on mi toitus tar kas te lun mukaisesti käytetty emätilan muissa lohkotiloissa. Täs sä kohtaa tarkastelussa ei ole kyse tilan 8:31 tai sen emätilan perus teel la osoitettavista rakennusoikeuksista vaan mi toi tus pe rus teiden mahdollistaman menettelyn tälle tilalle toiselta saman maanomis ta jan tilalta siirretyistä rakennusoikeuksista. Yhteenveto Rakennusoikeuksien osoittaminen kaavan ranta-alueella on pe rus tunut kaupunginvaltuuston hyväksymiin ranta-alueiden mi toi tus pe rustei siin ja sen perusteella tehtyyn ranta-alueita koskevaan mi toi tus tarkas te luun. Samoin rantojensuojeluohjelman ja Natura 2000 ver koston alueiden rajaukset perustuvat olemassa olevaan vi ran omais tietoon. Uusien laskennallisten rakennuspaikkojen kokonaismäärään on vaikut ta nut emätilan kokonaisrakennusoikeus. Mikäli emätilan ko konais ra ken nus oi keus on jo ylitetty, tiloille ei ole pääsääntöisesti osoitet tu uusia rakennusoikeuksia, vaikka sitä laskennallisesti olisi jol lekin tilalle muodostunut. Mikäli kaavoituksessa on päädytty jonkun loh ko ti lan osalta selkeästi epäedulliseen lopputulokseen suhteessa emä ti lan muihin lohkotiloihin, kaavoituksessa on ollut mah dol li suus so vel taa kohtuullisuusperiaatetta eli poiketa mi toi tuk ses ta. Koh tuul lisuus pe ri aa tet ta on kaavoituksessa sovellettu ja pe rus tel tu ta pauskoh tai ses ti. Maanomistajalla tai haltijalla ei ole subjektiivista oikeutta saada käyttää tilaansa rakentamiseen, vaan rakennusoikeuksien osoittamista oh jaa laissa kaavalle asetetut sisältövaatimukset. Myöskään maanomis ta jan subjektiiviset näkemykset kohtuuttomasta haitasta eivät voi olla perustana esim. korvattavan rakennusoikeuden määrälle, vaan korvattavan rakennusoikeuden määrän määrittää mi toi tus perus tei den mukainen mitoitustarkastelussa esitetty ra ken nus oi keuslas kel ma. Tilojen 8:7, 8:8, 8:9, 8:38 ja 8:39 osalta on noudatettu kaa voi tuk sessa rakennusoikeuksien osoittamiselle määritettyjä mitoituksia ja pe riaat tei ta. Samoin tilalle 8:31 esitettyjen rakennusoikeuksien osalta on nou da tet tu vastaavia periaatteita.

5 Valituksessa esitetyillä perusteilla ei voida katsoa, että mainittujen tilo jen osalta ei olisi yhdenmukaisesti noudatettu kaavoituksessa mää ri tel tyä periaatteita rakennusoikeuksien osoittamisen osalta tai et tä valittajaa olisi kohdeltu epätasa-arvoisesti verrattuna muihin maan omis ta jiin. Valittajalle ei myöskään voida katsoa koituvan kohtuu ton ta haittaa. Lopuksi Kiteen kaupunginhallitus toteaa edellä mainituilla perusteilla, että vali tuk ses sa ei ole tuotu esille mitään sellaista uutta seikkaa, joka ei olisi ollut tiedossa jo Pyhäjärven rantaosayleiskaavaa hy väk syt täes sä eikä sellaisia syitä, joiden vuoksi valituksenalainen valtuuston pää tös tulisi kumota tai palauttaa uudelleen käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus myös katsoo, että valituksessa esille tuodut tut kimuk siin ja selvityksiin sekä yleiskaavan sisältövaatimuksiin liittyvät sei kat on kohdistettu valituksessa koskemaan ainoastaan valittajan va li tuk ses saan esille tuomia tiloja. Valituksessa ei ole tuotu esille mitään sellaista seikkaa, joka vaikuttaisi koko ran ta osa yleis kaa va-aluee seen. Kaupunginhallitus pyytää Itä-Suomen hallinto-oikeutta hylkäämään Ti mo Haverisen tekemän valituksen kokonaisuudessaan. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin pöytäkirjaan, että Ari Asikainen, Kirsi Hirvonen, Liisa Ra tilai nen, Unto Väkeväinen, Sinikka Musikka, Marko Koskinen ja Kari Su ti nen poistuivat kokouksesta esteellisinä tämän asian käsittelyn ajak si, koska he tai heidän läheisensä omistavat maata kaa va-alueel la. Ari Asikaisen varajäseneksi kutsuttiin Raimo Oksman ja Unto Vä ke väi sen varajäseneksi kutsuttiin Kari Pennanen.