Lappilaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta

Transkriptio

1 Maakuntapuntari appilaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä apin valttikortteja tulevaisuudessa ovat matkailun vetovoima, tarjolla olevat työpaikat ja kansainvälisyys. Uhkia puolestaan ovat terveys- ja sosiaalipalveluiden heikentyminen sekä maakunnan ja kuntien talousongelmat. Hyviin palveluihin ja maakunnan liikenneyhteyksiin haluttaisiin panostaa enemmän. uottamusta päättäjiin tulisi tutkimuksen mukaan pystyä parantamaan. Pieni osa apin asukkaista tuntee luottamusta kuntien ja maakunnan päätöksentekijöitä kohtaan. Kaikesta huolimatta kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeelliseksi. apin asukkaiden samaistuminen omaan maakuntaan on varsin voimakasta. Maakunnan tärkeimpänä tehtävänä pidetään sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tuoreimmassa maakuntiin kohdistetussa tutkimuksessa asukkaat puntaroivat alueellista identiteettiä, maakunnan kehitysnäkymiä, luottamusta päättäjiin, maakunnan menestystekijöitä ja tehtäviä tulevaisuudessa, alueellista itsehallintoa sekä sote-uudistuksen seuraamuksia. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan tiivistetysti keskeisiä tutkimuksen tuloksia. Alueellinen identiteetti appilaisten samaistuminen maakuntaan on vahvempaa kuin koko maan väestön keskuudessa Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan asukkaiden tunneperäistä sidosta, samaistumista alueeseen. Kysymys on siitä, miten asukkaat tuntevat kuuluvansa jollekin alueelle, miten he hahmottavat alueensa ja tiedostavat sen luonteen. Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin ihmiset samaistuvat erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Merkittävin alueellisen samaistumisen kohde on maakunnan asukkaiden keskuudessa Suomi kokonaisuutena. Käytännössä kaikki maakunnan asukkaat kokevat samaistuvansa omaan maahan ainakin jonkin verran ( %). ähes kolme neljästä ( %) kokee samaistuvansa erittäin tai melko voimakkaasti. apissa samaistutaan vahvasti myös kotikuntaan/-kaupunkiin (4 % vähintään jonkin verran ja 55 % erittäin tai melko voimakkaasti) ja Eurooppaan ( % ja %). Samaistuminen kuntaa pienempiin alueellisiin kokonaisuuksiin kylä, kunnanosa, kaupunginosa tai asuinalue (kortteli, naapurusto) on vähemmän voimakasta kuin yhteenkuuluvuus omaan kotikuntaan/-kaupunkiin. Samaistuminen omaan maakuntaan on myös huomattavan voimakasta. Omaan maakuntaan samaistuu ainakin jonkin verran neljä viidestä ( %) ja erittäin tai melko voimakkaasti lähes kaksi viidestä ( %). Kiinnittyminen omaan maakuntaan on suurempaa kuin tunne yhteenkuuluvuudesta kotikunnan kunnanosaan tai koko maailmaan.

2 Muihin maakuntiin verrattuna käy ilmi se, että samaistuminen maakuntaan ja kotikuntaan/- kaupunkiin vahvempaa kuin koko maan väestön keskuudessa. appilaiset samaistuvat keskimäärää vähemmän kotikunnan osaan tai lähiasuinalueeseen (kortteli tai naapurusto). Maakunnallisen identiteetin tulisi vastaisuudessa nojautua etenkin luontoon, maisemiin ja rakennuksiin Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan sellaisten tekijöiden kokonaisuutta, jotka lisäävät ihmisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta asuinalueeseen. Tutkimuksessa vastaajat arvioivat sitä, mihin tekijöihin maakunnan identiteetin pitäisi tulevaisuudessa perustua; minkä kaikkien tekijöiden varaan tulisi rakentaa. Tehtävänä oli valita korkeintaan kolme tärkeintä neljätoista tekijää sisältäneeltä listalta. apissa haluttaisiin maakunnan identiteetin perustuvan ennen muuta esteettisiin tekijöihin, luontoon, maisemin ja rakennuksiin (5 %), omaleimaiseen kulttuuriin (esim. heimo, murre jne.) (4 %) sekä historiaan ja perinteisiin (5 %). Melko tärkeiksi identiteettitekijöiksi osoittautuvat myös maakunnan hyvät palvelut ( %). Oman maakunnan vahva media, asukkaiden menestys kilpaurheilussa, tieteissä ja taiteissa sekä maakunnan vahvat kaupungit eivät ole maakunnallisen identiteetin keskeisimpiä rakennusaineita, vaikka ovat muuten monille ihmisille tärkeitä asioita. appilaisten näkemykset eroavat koko maan väestön arvioista. uonto, maisemat ja rakennukset sekä omaleimainen kulttuuri saavat apissa enemmän painoarvoa kuin useimmissa muissa maakunnissa. Miten maakunta muuttuu? Terveys- ja sosiaalipalvelut sekä maakunnan ja kuntien talous ovat apin kipupisteitä tulevaisuudessa Näkemyksiä oman maakunnan kehityksestä selvitettiin tutkimuksessa siten, että vastaajille esitettiin lista asioita ja kysyttiin, millaiseksi arvioi oman maakunnan kehityksen seuraavan kymmenen vuoden aikana. öytyy vain yksi asia, jossa enemmistö apissa odottaa kehityksen maakunnassa kulkevan vääjäämättömästi huonompaan suuntaan. Tämä on terveys- ja sosiaalipalvelut (5 %). Tämän lisäksi apin asukkaita huolettavat myös koulutusmahdollisuudet (44 %) sekä maakunnan (4 %) ja sen kuntien taloustilanne (4 %). Optimistisemmiksi näkemykset kääntyvät, kun vastaajat arvioivat vetovoimaa matkailukohteena ( %), työllisyyttä (4 %), energiatehokkuutta ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä (4 %) sekä kansainvälisyyttä (4 %). Aika moni odottaa yritystoiminnan vireyden kehittyvän paremmaksi ( %). Tuloksista huokuu tulevaisuuden kuva, jossa matkailun vetovoima ja työpaikkojen määrä voisivat maakunnassa lisääntyä. Kuntien ja maakunnan talouden kuitenkin epäillään asettavan rajoitteita odotusten toteutumiselle. Odotukset apissa ovat osin optimistisempia kuin koko maassa keskimäärin. Matkailun osalta odotukset ovat tuntuvasti keskimäärää valoisampia. Työllisyyden ja elinolojen osalta näkemykset ovat keskimääräisiä. apin asukkaita huolettaa hieman keskimäärää useammin koulutusmahdollisuudet.

3 uottamus päättäjiin uottamus päättäjiin on heikkoa Kansalaisten suhdetta kotikuntaan ja maakuntaan lähestytään seuraavassa luottamuksen näkökulmasta. uottamussuhteen selvittäminen antaa tietoa päätöksentekijöiden nauttiman legitiimiyden asteesta, siitä koetaanko niiden toiminta oikeutetuksi ja hyväksytyksi. uottamus päivittyy jatkuvasti vastauksena muuttuviin olosuhteisiin ja tapahtumiin. Tutkimuksessa tiedusteltiin luottamusta kotikunnan, oman maakunnan, valtakunnan tason ja Euroopan unionin päättäjiin. Tuloksista käy ilmi, että luottamus päättäjiin on heikkoa riippumatta tarkastelutasosta. apin asukkaista reilu kymmenesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %) ja reilu neljännes kotimaan valtakunnan tason päätöksentekijöihin ( %). Oman maakunnan päättäjät eivät pärjää yhtään paremmin. Alle viidennes antaa vapauttavan tuomion maakunnan päättäjille ( %). Merkillepantavaa tuloksissa on se, että oman kotikunnan päättäjät eivät ole erityisen hyvässä hapessa apin asukkaiden keskuudessa. Reilu neljännes ( %) luottaa erittäin tai melko paljon ja selvä enemmistö (5 %) ei luota kovinkaan paljon tai ei lainkaan. Koko maan väestöön verrattuna apin asukkaat luottavat keskimäärää vähemmän oman maakunnan ja Euroopan unionin päättäjiin. Maakunnan tärkeimmät menestystekijät tulevaisuudessa Asukkaiden mielestä apin valttikortteja ovat hyvät palvelut ja liikenneyhteydet Alueet kilpailevat keskenään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tämän takia on oleellista tunnistaa maakuntien vahvuudet ja heikkoudet, jotta kyettäisiin määrittämään menestystekijät. Maakuntien kilpailukykyä kartoitettiin tutkimuksessa tiedustelemalla asuinmaakunnan menestymisen avaintekijöitä vastaisuudessa. Tehtävänä oli valita kolme tärkeintä tekijää maakunnan tulevaisuuden menestymisen kannalta. apissa nousee kolme tekijää ylitse muiden. Asukkaiden mielestä nämä tärkeistä tärkeimmät menestystekijät ovat hyvät palvelut (44 % valitsee kolmen tärkeimmän joukkoon), hyvät liikenneyhteydet (4 %) sekä pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella ( %). Vailla merkitystä ei ole myöskään luonnonvarojen kestävä käyttö ( %). Muiden tekijöiden tärkeyspainoarvo jää em. jälkeen. istan tyveen, vähiten tärkeiksi menestystekijöiksi, asettuvat työvoiman edullinen hinta ja keskuskaupungin/-kaupunkien elinvoima ja kasvu. Verrattuna muiden maakuntien asukkaiden näkemyksiin apissa panostettaisiin etenkin luonnonvarojen kestävään käyttöön. Maakuntien tärkeimmät tehtävät vuodesta lähtien Maakunnan ylivertaisesti tärkein tehtävä on sosiaali- ja terveydenhuolto Vuonna maakunnat vastaavat monista tehtäväalueista. Niillä on itsehallinto ja siten mahdollisuus päättää maakunnan taloudesta ja toiminnasta. Maakuntien ylintä päätösvaltaa käyttää suoralla vaalilla valittu valtuusto. Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko tuleville maakunnalle kaavailluista tehtävistä ja kysyttiin, mitkä niistä ovat kolme tärkeintä. Maakunnille suunnitelluista tehtävistä ylivertaisesti tärkeimmäksi koetaan sosiaali- ja terveydenhuolto. Valtaosa (4 %) valitsee sen kolmen tärkeimmän tehtäväalueen joukkoon.

4 Toiseksi tärkeimmäksi tehtäväalueeksi apin asukkaat nostavat alueiden ja elinkeinojen kehittämisen mukaan lukien rahoitus (5 %). Varsin keskeiseksi tehtäväksi noteerataan pelastustoimi ( %). Vähempiarvoisiksi, joskaan ei arvottomiksi, tehtäviksi nähdään ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto ja alueelliset luonnonvaratehtävät sekä maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen. apin asukkaat pitävät alueiden käytön ja rakentamisen ohjausta sekä pelastustointa keskimäärää tärkeämpinä maakunnan tehtävinä. Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen on puolestaan vähemmän tärkeä tehtävä verrattuna muiden maakuntien asukkaiden näkemyksiin. Näkemykset paikallisesta itsehallinnosta apin asukkaiden mielestä maakunnallinen itsehallinto edellyttää vaaleja ja omia itsenäisiä toimielimiä Paikallisella itsehallinnolla tarkoitetaan yleensä paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti. Paikallisen itsehallinnon toteutus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen asia. Joissain paikallistason tehtävänä on lähinnä vain toteuttaa valtiotason poliittisia päätöksiä käytännössä. Toisissa tapauksissa paikallistasolle on puolestaan annettu paljon itsenäistä päätäntävaltaa esimerkiksi taloudellisten voimavarojen suhteen sisältäen mm. verotusoikeuden. Teemaa lähestyttiin tiedustelemalla näkemystä kuntien ja maakuntien itsehallinnon tunnusmerkeistä. Tehtävänä oli valita ne kriteerit, joiden pitää täyttyä, että kuntaa ja maakuntaa voidaan pitää itsenäisinä. Kuntien osalta enemmistö apin asukkaista edellyttää ainakin kahden kriteerin täyttymistä. Nämä ovat suora kansanvaali (5 %) sekä omat ja itsenäiset toimielimet (5 %). ähes joka toinen pitää edellytyksenä myös oikeutta omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus (4 %). Maakuntien osalta vaatimukset ovat samansuuntaisia. Enemmistön mielestä maakunnan itsenäisyys vaatii suoria vaaleja (5 %) ja itsenäisiä toimielimiä (5 %). Oma talouden hoito ml. verotusoikeus ei ole maakunnan itsenäisyyden välttämätön edellytys, ei myöskään yleinen toimiala. Kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeellisiksi Suhtautumista paikalliseen itsehallintoon selvitettiin myös kolmella asenneväittämällä. apin asukkaista kaksi viidesosaa (4 %) yhtyy väittämään, jonka mukaan maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin. Eri mieltä tohtii olla reilu neljännes ( %). Moni ei osaa ottaa kantaa ( %). Kunnallinen itsehallinto ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeellisiksi ainakin joissain puitteissa. Selvä enemmistö apin asukkaista torjuu väittämän, jonka mukaan kunnat eivät tarvitse itsehallintoa (5 %). Noin neljännes ( %) olisi valmis romuttamaan kunnallisen itsehallinnon. Maakunnallinen itsehallinto jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan. ähes kolmannes ( %) kokee, että maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa. ähes joka toinen (4 %) taklaa moisen väittämän. apin asukkaiden mielipiteet ovat samansuuntaisia kuin koko maan väestön keskimäärin. apissa on hieman keskimäärää enemmän epätietoisia.

5 Mielipiteet sote-uudistuksen vaikutuksista Enemmistö uskoo palveluiden heikkenevän sote-uudistuksen seuraamuksena Tutkimuksessa vastaajille kerrottiin, että tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on kunnilla. Vastaisuudessa järjestämisvastuu siirtyy maakunnille siten että julkinen, yksityinen ja kolmas sektori kilpailevat palveluiden tuotannossa. Vastaajat ottivat tutkimuksessa kantaa siihen, miten uskovat palveluiden muuttuvan ratkaisun myötä viiden keskeisen kriteerin mukaan. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia sote-uudistuksella oletetaan olevan toteutuessaan. apin asukkailla on varsin pessimistinen näkemys sote-uudistuksen seuraamuksista. Kolme neljästä ( %) arvioi palveluiden tasavertaisuuden maan eri puolilla heikkenevän. Eikä tässä kaikki. Enemmistö uskoo lisäksi, että palveluiden saavutettavuudessa ( %) ja laadussa (5 %) tapahtuu herpaantumista nykyisestä tasosta. Palveluketjun toimivuuden peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin ennakoidaan myös huonontuvan ( %). Paljoa parempaa ei ole luvassa palveluiden määrän suhteen, jos apin asukkaiden näkemyksiin on luottaminen. Enemmistö uskoo heikennyksiin palveluiden määrässä (5 %). apin asukkaiden näkemykset sote-uudistuksen seuraamuksista ovat hieman pessimistisempiä kuin koko maan väestön keskimäärin. Tutkimuksen toteutus KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (TNS Gallup Oy). Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa joulukuussa. Haastatteluja tehtiin apissa. Vastaajat edustavat maakunnan - 5 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on apissa vajaa seitsemän prosenttiyksikköä suuntaansa. Maakunnan asukkaiden käsityksiä on verrattu koko maan - 5 vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan aineistoon. Koko maan väestöä edustava vertailuaineisto sisältää 4. haastattelua. Koko maata edustavassa aineistossa virhemarginaali on suurimmillaan yksi ja puoli prosenttiyksikköä suuntaansa. isätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 4-5.

6 Kuvio -. MISSÄ MÄÄRIN KOKEE SAMAISTUVANSA ERIAISIIN AUEEISIIN KOKO- NAISUUKSIIN: APPI (%). ERITTÄIN VOIMAK- KAASTI MEKO VOIMAK- KAASTI JONKIN VER- RAN EI OSAA EI KÄY- TÄNNÖSSÄ JUURIKAAN Suomi Kotikunta/ kotikaupunki Eurooppa Maakunta Kylä/ kunnanosa/ kaupunginosa Koko maailma Asuinalue (kortteli tai naapurusto) Muu kunta (työssäk., syntymä-, mökkik.) Kunnallisalan kehittämissäätiö - Kuvio -v. MISSÄ MÄÄRIN KOKEE SAMAISTUVANSA ERIAISIIN AUEEISIIN KOKO- NAISUUKSIIN: APPI () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN VOIMAK- KAASTI MEKO VOIMAK- KAASTI JONKIN VER- RAN EI OSAA EI KÄY- TÄNNÖSSÄ JUURIKAAN Asuinalue (kortteli tai naapurusto) Kylä/ kunnanosa/ kaupunginosa 4 Kotikunta/ kotikaupunki 4 Muu kunta (työssäk., syntymä-, mökkik.) Maakunta 4 5 Suomi 4 4 Eurooppa 4 Koko maailma Kunnallisalan kehittämissäätiö -

7 Kuvio -. MIHIN TEKIJÖIHIN OMAN MAAKUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUSTUA: APPI (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). uonto, maisema, rakennukset Maakunnan omaleimainen kulttuuri (e. heimo, murre) Maakunnan historia ja perinteet Maakunnan hyvät palvelut Maakunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla Vahva aluetalous Maakuntahenki Menestyvät yritykset maakunnassa Maakunnassa järjestettävät tapahtumat ja tempaukset Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa Maakunnan vahvat kaupungit, veturit Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä Maakunnan omaperäinen vahva media, tiedotusvälineet Ei mihinkään Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö - 4

8 Kuvio -v. MIHIN TEKIJÖIHIN OMAN MAAKUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUS- TUA: APPI vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). uonto, maisema, rakennukset 4 5 Maakunnnan omaleimainen kulttuuri (e. heimo, murre) Maakunnan historia ja perinteet 5 4 Maakunnan hyvät palvelut Maakunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla Vahva aluetalous Maakuntahenki Menestyvät yritykset maakunnassa Maakunn. järjestettävät tapahtumat ja tempaukset Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa 4 APPI KOKO MAA Maakunnan vahvat kaupungit, veturit Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä Maak. omaperäinen vahva media, tiedotusvälineet Ei mihinkään Ei osaa sanoa 5 Kunnallisalan kehittämissäätiö - 4

9 Kuvio 4-. JOS AJATTEEE VUOTTA ETEENPÄIN, MIAISEKSI ARVIOI OMAN MAAKUN- TANSA KEHITTYVÄN TUEVAISUUDESSA: APPI (%). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN EI MUUTU EI OSAA HUONOM- PAAN SUUNTAAN Vetovoima matkailukohteena Tarjolla olevat työpaikat, työllisyystilanne Energiatehokkuus, luonnonvaroj. kestävä hyödynt. Kansainvälisyys Yritystoiminnan vireys Asuinviihtyvyys Elinolot maakunnassa kokonaisuutena Maakunnan liikenneyhteydet Ihmisten henkinen mieliala maakunnassa Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet Kauppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen Asukkaiden elintaso, toimeentulo uonnon ja ympäristön tila Elämisen laatu maakunnassa Maakunnan taloudellinen tilanne Koulutusmahdollisuudet Yleinen järjestys ja turvallisuus, rikollisuus Terveys- ja sosiaalipalvelut Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat Päätöksenteon vastuullisuus maakunnassa Maakuntaan kuuluvien kuntien taloudell. tilanne Asumisen hinta Kunnallisalan kehittämissäätiö -

10 Kuvio 4-v. MITEN ARVIOI OMAN MAAKUNTANSA KEHITTYVÄN TUEVAISUUDESSA: APPI () vs. KOKO MAA (, %). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN EI MUUTU EI OSAA HUONOM- PAAN SUUNTAAN Tarjolla olevat työpaikat, työllisyystilanne Koulutusmahdollisuudet Asukkaiden elintaso, toimeentulo Asumisen hinta Terveys- ja sosiaalipalvelut Kauppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet Yritystoiminnan vireys Asuinviihtyvyys Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen Ihmisten henkinen mieliala maakunnassa Maakuntaan kuuluvien kuntien taloudell. tilanne Maakunnan taloudellinen tilanne Maakunnan liikenneyhteydet uonnon ja ympäristön tila Vetovoima matkailukohteena Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat Elämisen laatu maakunnassa Päätöksenteon vastuullisuus maakunnassa Energiatehokkuus, luonnonvaroj. kestävä hyöd. Yleinen järjestys ja turvallisuus, rikollisuus Kansainvälisyys Elinolot maakunnassa kokonaisuutena Kunnallisalan kehittämissäätiö -

11 Kuvio 5-. MISSÄ MÄÄRIN YEENSÄ UOTTAA PÄÄTTÄJIIN: APPI (%). ERITTÄIN PAJON MEKO PAJON EI OSAA EI KOVINK. PAJON EI AIN- KAAN Oman kotikunnan päättäjät Oman maakunnan päättäjät Valtakunnalliset päättäjät Euroopan unionin päättäjät Kunnallisalan kehittämissäätiö - Kuvio 5-v. MISSÄ MÄÄRIN UOTTAA PÄÄTTÄJIIN: APPI () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN PAJON MEKO PAJON EI OSAA EI KOVINK. PAJON EI AIN- KAAN Oman kotikunnan päättäjät 4 4 Oman maakunnan päättäjät 5 4 Valtakunnalliset päättäjät Euroopan unionin päättäjät Kunnallisalan kehittämissäätiö -

12 Kuvio -. MITKÄ OVAT OMAN MAAKUNNAN TUEVAISUUDEN MENESTYMISEN KAN- NATA TÄRKEIMPIÄ ASIOITA: APPI (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Hyvät palvelut (määrä ja laatu) Hyvät liikenneyhteydet Pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella uonnonvarojen kestävä käyttö Viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt Yrittäjyyden edistäminen ja uudet kasvuyritykset Maaseudun elinvoima Monipuolinen koulutustarjonta Korkeakoulujen ja muiden oppilait. tarjoama tieto, innovaatiot Työvoiman korkea osaaminen Energian edullinen hinta Keskuskaupungin/kaupunkien elinvoima ja kasvu Työvoiman edullinen hinta Jokin muu Ei mikään näistä Ei osaa sanoa 4 44 Kunnallisalan kehittämissäätiö - 4

13 Kuvio -v. MITKÄ OVAT OMAN MAAKUNNAN TUEVAISUUDEN MENESTYMISEN KAN- NATA TÄRKEIMPIÄ ASIOITA: APPI vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Hyvät palvelut (määrä ja laatu) Hyvät liikenneyhteydet Pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella uonnonvarojen kestävä käyttö Viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt Yrittäjyyden edistäminen ja uudet kasvuyritykset Maaseudun elinvoima Monipuolinen koulutustarjonta Korkeakoulujen ja muiden oppilait. tarjoama tieto, innovaatiot Työvoiman korkea osaaminen Energian edullinen hinta APPI KOKO MAA Keskuskaupungin/kaupunkien elinvoima ja kasvu Työvoiman edullinen hinta Jokin muu Ei mikään näistä Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö - 4

14 Kuvio -. MITKÄ OVAT MAAKUNNIE KAAVAIUISTA TEHTÄVISTÄ KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT: APPI (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Sosiaali- ja terveydenhuolto 4 Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ja rahoittaminen Pelastustoimi Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus 5 Työ- ja elinkeinopalvelut, alueell. yhteispalveluiden järjestäminen Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen Maaseudun kehittäminen Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen Ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueell. luonnonvaratehtävät Ei mikään näistä ole tärkeä Ei osaa sanoa 4 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Kuvio -v. MITKÄ OVAT MAAKUNNIE KAAVAIUISTA TEHTÄVISTÄ KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT: APPI vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Sosiaali- ja terveydenhuolto 4 5 Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ja rahoittaminen Pelastustoimi 5 Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Työ- ja elinkeinopalvelut, alueell. yhteispalveluiden järjestäminen Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen Maaseudun kehittäminen Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen APPI KOKO MAA Ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueell. luonnonvaratehtävät Ei mikään näistä ole tärkeä Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö - 4

15 Kuvio -. MINKÄ PIIRTEIDEN TUEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ KUNTAA ITSENÄISENÄ: APPI (%). Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla 5 Omat ja itsenäiset toimielimet 5 Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus 4 Oikeus ja edellyt. kuntalaisten tarpeiden ja vaatim. mukais. päätöksiin 44 Valtio valvoo vain sitä, että kunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus kuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Oikeus lakien säätämiseen kunnan alueella Jokin muu Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö - 4 Kuvio -v. MINKÄ PIIRTEIDEN TUEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ KUNTAA ITSENÄISENÄ: APPI vs. KOKO MAA (%). Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Omat ja itsenäiset toimielimet Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Oikeus ja edellyt. kuntalaisten tarpeiden ja vaatim. mukais. päätöksiin Valtio valvoo vain sitä, että kunnassa toimitaan lakien mukaan 5 Oikeus kuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen 4 Oikeus lakien säätämiseen kunnan alueella Jokin muu APPI KOKO MAA Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö - 4

16 Kuvio -. MINKÄ PIIRTEIDEN TUEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ MAAKUNTAA ITSENÄISENÄ: AP- PI (%). Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla 5 Omat ja itsenäiset toimielimet 5 Oikeus ja edellytykset maak. asukkaiden tarpeiden mukais. päätöksiin 4 Oikeus maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen 4 Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus 5 Valtio valvoo vain sitä, että maakunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus lakien säätämiseen maakunnan alueella Jokin muu Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö - 4 Kuvio -v. MINKÄ PIIRTEIDEN TUEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ MAAKUNTAA ITSENÄISENÄ: APPI vs. KOKO MAA (%). Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Omat ja itsenäiset toimielimet Oikeus ja edellytykset maak. asukkaiden tarpeiden mukais. päätöksiin Oikeus maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Valtio valvoo vain sitä, että maakunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus lakien säätämiseen maakunnan alueella Jokin muu APPI KOKO MAA Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö - 4

17 Kuvio -v. SUHTAUTUMINEN ITSEHAINTOA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN: APPI () vs. KOKO MAA (, %). TÄYSIN SAMAA MIETÄ JOKSEEN- KIN SAMAA MIETÄ EI OSAA JOKSEEN- KIN ERI MIETÄ TÄYSIN ERI MIETÄ "Maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin" 4 45 "Kunnat eivät tarvitse itsehallintoa" "Maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa" Kunnallisalan kehittämissäätiö - Kuvio -v. MITEN TYYTYVÄINEN TAI TYYTYMÄTÖN ON SEURAAVIIN ASIOI- HIN MAAKUNNASSAAN: APPI (A) vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN TYYTY- VÄINEN MEKO TYYTY- VÄINEN NEUT- RAA- I EI OSAA MEKO TYYTY- MÄTÖN ERITTÄIN TYYTY- MÄTÖN Maakunnan taloudellinen tilanne A Terveys- ja sosiaalipalvelut A Elämisen laatu maakunnassa A Elinolot maakunnassa kokonaisuutena A Kunnallisalan kehittämissäätiö -

18 Kuvio -. MITEN USKOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVAN SOTE-RATKAI- SUN MYÖTÄ: APPI (%). PARA- NEE EI MUU- TOSTA EI OSAA HEIK- KENEE Palveluiden määrä Palveluketjun toimivuus* Palveluiden saavutettavuus Palveluiden laatu Palv. tasavertaisuus maan eri puolilla Kunnallisalan kehittämissäätiö - *Palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin Kuvio -v. MITEN USKOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVAN SOTE-RATKAI- SUN MYÖTÄ: APPI () vs. KOKO MAA (, %). PARA- NEE EI MUU- TOSTA EI OSAA HEIK- KENEE Palveluiden laatu 5 55 Palveluiden saavutettavuus 5 Palveluiden määrä 5 4 Palv. tasavertaisuus maan eri puolilla Palveluketjun toimivuus* Kunnallisalan kehittämissäätiö - *Palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin