Eteläsavolaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta

Transkriptio

1 Maakuntapuntari Eteläsavolaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Etelä-Savon valttikortteja tulevaisuudessa ovat matkailullinen vetovoima, energiatehokkuus ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen sekä luonnon ja ympäristön tila. Uhkia puolestaan ovat maakunnan ja sen kuntien talousongelmat, terveys- ja sosiaalipalveluiden heikentyminen, työpaikkojen määrän vähentyminen sekä asukkaiden toimeentulon supistuminen. Hyviin palveluihin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin haluttaisiin panostaa alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Luottamusta päättäjiin tulisi tutkimuksen mukaan pystyä parantamaan. Vain pieni osa Etelä-Savon asukkaista tuntee luottamusta kuntien ja maakunnan päätöksentekijöitä kohtaan. Kaikesta huolimatta kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeelliseksi. Etelä-Savon asukkaiden samaistuminen omaan maakuntaan ei ole kovin voimakasta. Maakunnan tärkeimpänä tehtävänä pidetään sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tuoreimmassa maakuntiin kohdistetussa tutkimuksessa asukkaat puntaroivat alueellista identiteettiä, maakunnan kehitysnäkymiä, luottamusta päättäjiin, maakunnan menestystekijöitä ja tehtäviä tulevaisuudessa, alueellista itsehallintoa sekä sote-uudistuksen seuraamuksia. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan tiivistetysti keskeisiä tutkimuksen tuloksia. Alueellinen identiteetti Etelä-Savon asukkaiden samaistuminen omaan maakuntaan ei ole kovin voimakasta Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan asukkaiden tunneperäistä sidosta, samaistumista alueeseen. Kysymys on siitä, miten asukkaat tuntevat kuuluvansa jollekin alueelle, miten he hahmottavat alueensa ja tiedostavat sen luonteen. Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin ihmiset samaistuvat erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Merkittävin alueellisen samaistumisen kohde on maakunnan asukkaiden keskuudessa Suomi kokonaisuutena. Lähes kaikki maakunnan asukkaat kokevat samaistuvansa omaan maahan ainakin jonkin verran ( %). Neljä viidestä (3 %) kokee samaistuvansa erittäin tai melko voimakkaasti. Etelä-Savossa samaistutaan varsin vahvasti myös kotikuntaan/-kaupunkiin kokonaisuutena ( % vähintään jonkin verran ja % erittäin tai melko voimakkaasti). Samaistuminen kunnan-/kaupunginosaan tai sitä pienempiin asuinympäristöihin (välitön asuinalue, kortteli, naapurusto) on hieman vähäisempää. Valtaosa samaistuu ainakin jossain määrin Eurooppaan ( %) ja kaksi viidestä vähintään melko paljon ( %). Tuloksista käy ilmi se, että samaistuminen omaan maakuntaan ei ole kovin voimakasta. Etelä- Savossa enemmistö ( %) kiinnittyy maakuntaansa vähintään jonkin verran, mutta vain reilu viidennes ( %) erittäin tai melko voimakkaasti.

2 Muiden maakuntien asukkaisiin verrattuna erot ovat melko pieniä. Samaistuminen kotimaahan on hieman keskimäärää voimakkaampaa. Kiinnittyminen Eurooppaan ja koko maailmaan on puolestaan keskimäärää vähäisempää. Maakunnallisen identiteetin tulisi vastaisuudessa nojautua etenkin maakunnan historiaan ja perinteisiin sekä luontoon Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan sellaisten tekijöiden kokonaisuutta, jotka lisäävät ihmisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta asuinalueeseen. Tutkimuksessa vastaajat arvioivat sitä, mihin tekijöihin maakunnan identiteetin pitäisi tulevaisuudessa perustua; minkä kaikkien tekijöiden varaan tulisi rakentaa. Tehtävänä oli valita korkeintaan kolme tärkeintä neljätoista tekijää sisältäneeltä listalta. Etelä-Savossa haluttaisiin maakunnan identiteetin perustuvan ennen muuta maakunnan historiaan ja perinteisiin ( %) sekä esteettisiin tekijöihin, luontoon, maisemiin ja rakennuksiin ( %). Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa, tieteissä ja taiteissa, oman maakunnan vahva media tai kansainvälinen ilmapiiri eivät ole maakunnallisen identiteetin keskeisiä rakennusaineita, vaikka ovat muuten monille ihmisille tärkeitä asioita. Maakunnan historia ja perinteet, luonto, maisemat ja rakennukset, vahva aluetalous sekä menestyvät yritykset saavat Etelä-Savossa enemmän painoarvoa kuin useimmissa muissa maakunnissa. Miten maakunta muuttuu? Maakunnan ja sen kuntien talous sekä terveys- ja sosiaalipalvelut ovat Etelä-Savon kipupisteitä tulevaisuudessa Näkemyksiä oman maakunnan kehityksestä selvitettiin tutkimuksessa siten, että vastaajille esitettiin lista asioita ja kysyttiin, millaiseksi arvioi oman maakunnan kehityksen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Löytyy peräti kahdeksan asiaa, joissa enemmistö Etelä-Savossa odottaa kehityksen maakunnassa kulkevan vääjäämättömästi huonompaan suuntaan. Nämä asiat ovat maakunnan ( %) ja sen kuntien ( %) talous, terveys- ja sosiaalipalvelut ( %), koulutusmahdollisuudet ( %), asukkaiden elintaso ( %), työllisyys ( %), asumisen kustannukset ( %) sekä ihmisten mieliala ( %). Maakunnan liikenneyhteyksiä odotukset ovat myös melko pessimistisiä. Moni otaksuu myös kauppapalveluiden ja kulutusmahdollisuuksien heikkenevän tulevaisuudessa. Optimistisemmiksi näkemykset kääntyvät, kun vastaajat arvioivat matkailullista vetovoimaa, energiatehokkuutta ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä sekä luonnon ja ympäristön tilaa. Odotukset Etelä-Savossa poikkeavat eräiltä osin suuresti koko maan keskiarvosta. Eteläsavolaiset ovat kautta linjan vähemmän optimistisia tulevaisuuden suhteen kuin suomalaiset eri maakunnissa keskimäärin. Eteläsavolaisilla on keskimäärää enemmän synkkiä visioita etenkin työpaikkojen, toimeentulon, koulutuksen, kauppapalveluiden, yritystoiminnan vireyden sekä kuntien talouden osalta. Jos jotain hyvää hakee, niin ne löytyvät arvioista asumisen kustannuksista sekä luonnon ja ympäristön tilasta. Tuloksista huokuu tulevaisuuden kuva, jossa tarjolla olevien työpaikkojen pelätään vähentyvän ja maakunta- ja kuntatalouden pohjan pettävän, joiden seuraamuksena useimmat muutkin ongelmat lisääntyvät.

3 Luottamus päättäjiin Luottamus päättäjiin on heikkoa Kansalaisten suhdetta kotikuntaan ja maakuntaan lähestytään seuraavassa luottamuksen näkökulmasta. Luottamussuhteen selvittäminen antaa tietoa päätöksentekijöiden nauttiman legitiimiyden asteesta, siitä koetaanko niiden toiminta oikeutetuksi ja hyväksytyksi. Luottamus päivittyy jatkuvasti vastauksena muuttuviin olosuhteisiin ja tapahtumiin. Tutkimuksessa tiedusteltiin luottamusta kotikunnan, oman maakunnan, valtakunnan tason ja Euroopan unionin päättäjiin. Tuloksista käy ilmi, että luottamus päättäjiin on heikkoa riippumatta tarkastelutasosta. Etelä-Savon asukkaista ainoastaan viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %) ja reilu neljännes kotimaan valtakunnan tason päätöksentekijöihin ( %). Oman maakunnan päättäjät eivät pärjää yhtään paremmin. Vain neljännes antaa vapauttavan tuomion maakunnan päättäjille ( %). Merkillepantavaa tuloksissa on se, että myös oman kotikunnan päättäjät ovat huonossa hapessa Etelä-Savon asukkaiden keskuudessa. Kolmannes (3 %) luottaa erittäin tai melko paljon ja selvä enemmistö ( %) ei luota kovinkaan paljon tai ei lainkaan. Etelä-Savon asukkaiden näkemykset eivät poikkea koko maan väestön keskiarvosta. Eteläsavolaiset suhtautuvat päättäjiin samalla tavoin kuten suomalaiset keskimäärin. Maakunnan tärkeimmät menestystekijät tulevaisuudessa Etelä-Savossa panostettaisiin etenkin hyviin palveluihin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin Alueet kilpailevat keskenään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tämän takia on oleellista tunnistaa maakuntien vahvuudet ja heikkoudet, jotta kyettäisiin määrittämään menestystekijät. Maakuntien kilpailukykyä kartoitettiin tutkimuksessa tiedustelemalla asuinmaakunnan menestymisen avaintekijöitä vastaisuudessa. Tehtävänä oli valita kolme tärkeintä tekijää maakunnan tulevaisuuden menestymisen kannalta. Etelä-Savossa nousee kaksi tekijää ylitse muiden. Asukkaiden mielestä tärkeistä tärkeimmät menestystekijät ovat hyvät palvelut ( % valitsee kolmen tärkeimmän joukkoon) sekä pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen maakunnan alueella (3 %). Vailla merkitystä eivät ole myöskään hyvät liikenneyhteydet ( %) ja yrittäjyyden edistäminen ( %). Muiden tekijöiden tärkeyspainoarvo jää tuntuvasti em. jälkeen. Vähiten tärkeiksi menestystekijöiksi asettuvat työvoiman edullinen hinta ja korkea osaaminen. Verrattuna muiden maakuntien asukkaiden näkemyksiin Etelä-Savossa panostettaisiin etenkin yrittäjyyden edistämiseen, maaseudun elinvoimaan ja monipuoliseen koulutustarjontaan. Maakuntien tärkeimmät tehtävät vuodesta lähtien Maakunnan ylivertaisesti tärkein tehtävä on sosiaali- ja terveydenhuolto Vuonna maakunnat vastaavat monista tehtäväalueista. Niillä on itsehallinto ja siten mahdollisuus päättää maakunnan taloudesta ja toiminnasta. Maakuntien ylintä päätösvaltaa käyttää suoralla vaalilla valittu valtuusto. Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko tuleville maakunnalle kaavailluista tehtävistä ja kysyttiin, mitkä niistä ovat kolme tärkeintä. Maakunnille suunnitelluista tehtävistä ylivertaisesti tärkeimmäksi koetaan sosiaali- ja terveydenhuolto. Kaksi kolmesta (3 %) valitsee sen kolmen tärkeimmän tehtäväalueen

4 joukkoon. Varsin tärkeiksi tehtäväalueiksi Etelä-Savon asukkaat arvioivat myös alueiden ja elinkeinojen kehittämisen ml. rahoitus (3 %) sekä työ- ja elinkeinopalvelut ml. alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen ( %). Vähempiarvoisiksi, joskaan ei arvottomiksi, tehtäviksi nähdään ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueelliset luonnonvaratehtävät sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen. Etelä-Savon asukkaat pitävät etenkin alueiden ja elinkeinojen kehittämistä ml. rahoitus keskimäärää tärkeämpänä maakunnan tehtävänä verrattuna muiden maakuntien asukkaiden näkemyksiin. Näkemykset paikallisesta itsehallinnosta Enemmistön mielestä maakuntaitsehallinto edellyttää vain omia itsenäisiä toimielimiä Paikallisella itsehallinnolla tarkoitetaan yleensä paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti. Paikallisen itsehallinnon toteutus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen asia. Joissain paikallistason tehtävänä on lähinnä vain toteuttaa valtiotason poliittisia päätöksiä käytännössä. Toisissa tapauksissa paikallistasolle on puolestaan annettu paljon itsenäistä päätäntävaltaa esimerkiksi taloudellisten voimavarojen suhteen sisältäen mm. verotusoikeuden. Teemaa lähestyttiin tiedustelemalla näkemystä kuntien ja maakuntien itsehallinnon tunnusmerkeistä. Tehtävänä oli valita ne kriteerit, joiden pitää täyttyä, että kuntaa ja maakuntaa voidaan pitää itsenäisenä. Kuntien osalta enemmistö Etelä-Savon asukkaista edellyttää vain kahden kriteerin täyttymistä. Nämä ovat omat ja itsenäiset toimielimet ( %) sekä oikeus omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus ( %). Jossain määrin yllättävää on se, että alle puolet pitää vaaleja ( %) kunnallisen itsehallinnon edellytyksenä. Maakuntien osalta vaatimukset eivät ole yhtä ehdottomia. Enemmistön mielestä maakunnan itsenäisyys vaatii vain omia itsenäisiä toimielimiä ( %). Vaalit eivät ole maakunnan itsenäisyyden välttämätön ehto, ei myöskään oma talouden hoito ml. verotusoikeus, eikä yleinen toimiala (oikeus ja edellytykset kuntalaisten tarpeiden ja vaatimusten mukaisiin päätöksiin). Etelä-Savon asukkaat pitävät kunnallista ja maakunnallista itsehallintoa tarpeellisena Suhtautumista paikalliseen itsehallintoon selvitettiin myös kolmella asenneväittämällä. Lähes joka toinen asukas Etelä-Savossa ( %) yhtyy väittämään, jonka mukaan maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin. Eri mieltä tohtii olla reilu neljännes ( %). Moni ei osaa ottaa kantaa ( %). Kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeellisiksi ainakin joissain puitteissa. Enemmistö Etelä-Savon asukkaista torjuu väittämän, jonka mukaan kunnat eivät tarvitse itsehallintoa ( %). Reilu viidennes ( %) olisi valmis romuttamaan kunnallisen itsehallinnon. Maakunnallisen itsehallinnon tarpeellisuuteen suhtaudutaan kutakuinkin samalla tavoin. Reilu neljännes ( %) kokee, että maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa. Lähes joka toinen ( %) taklaa moisen väittämän.

5 Etelä-Savon asukkaat suhtautuvat paikalliseen itsehallinnon tarpeellisuuteen lähes samalla tavoin kuin maan väestö keskimäärin. Etelä-Savon asukkaiden keskuudessa hieman keskimäärää useampi ei kykene ottamaan kantaa. Mielipiteet sote-uudistuksen vaikutuksista Enemmistö uskoo palveluiden heikkenevän sote-uudistuksen seuraamuksena Tutkimuksessa vastaajille kerrottiin, että tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on kunnilla. Vastaisuudessa järjestämisvastuu siirtyy maakunnille siten että julkinen, yksityinen ja kolmas sektori kilpailevat palveluiden tuotannossa. Vastaajat ottivat tutkimuksessa kantaa siihen, miten uskovat palveluiden muuttuvan ratkaisun myötä viiden keskeisen kriteerin mukaan. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia sote-uudistuksella oletetaan olevan toteutuessaan. Etelä-Savon asukkailla on varsin pessimistinen näkemys sote-uudistuksen seuraamuksista. Enemmän kuin kaksi kolmesta ( %) arvioi palveluiden tasavertaisuuden maan eri puolilla heikkenevän. Eikä tässä kaikki. Enemmistö uskoo lisäksi, että palveluiden laadussa ( %) ja saavutettavuudessa ( %) tapahtuu herpaantumista nykyisestä tasosta. Palveluketjun toimivuuden peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin ennakoidaan myös huonontuvan (3 %). Paljon parempaa ei ole luvassa edes palveluiden määrän suhteen, jos Etelä-Savon asukkaiden näkemyksiin on luottaminen. Lähes joka toinen uskoo heikennyksiin palveluiden määrässä ( %). Etelä-Savon asukkaiden näkemykset sote-uudistuksen seuraamuksista ovat samansuuntaisia kuin koko maan väestön keskuudessa keskimäärin. Tutkimuksen toteutus Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (TNS Gallup Oy). Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa joulukuussa. Haastatteluja tehtiin Etelä- Savossa. Vastaajat edustavat maakunnan - vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on Etelä-Savossa noin seitsemän prosenttiyksikköä suuntaansa. Maakunnan asukkaiden käsityksiä on verrattu koko maan - vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan vertailuaineistoon. Koko maan väestöä edustava vertailuaineisto sisältää. haastattelua. Koko maata edustavassa aineistossa virhemarginaali on suurimmillaan yksi ja puoli prosenttiyksikköä suuntaansa. Lisätietoja: Antti Mykkänen, -.

6 Kuvio -. MISSÄ MÄÄRIN KOKEE SAMAISTUVANSA ERILAISIIN ALUEELLISIIN KOKO- NAISUUKSIIN: ETELÄ-SAVO (%). ERITTÄIN VOIMAK- KAASTI MELKO VOIMAK- KAASTI JONKIN VER- RAN EI OSAA EI KÄY- TÄNNÖSSÄ JUURIKAAN Suomi Kotikunta/ kotikaupunki Eurooppa Kylä/ kunnanosa/ kaupunginosa Asuinalue (kortteli tai naapurusto) Muu kunta (työssäk., syntymä-, mökkik.) Maakunta Koko maailma Kunnallisalan kehittämissäätiö - Kuvio -v. MISSÄ MÄÄRIN KOKEE SAMAISTUVANSA ERILAISIIN ALUEELLISIIN KOKO- NAISUUKSIIN: ETELÄ-SAVO () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN VOIMAK- KAASTI MELKO VOIMAK- KAASTI JONKIN VER- RAN EI OSAA EI KÄY- TÄNNÖSSÄ JUURIKAAN Asuinalue (kortteli tai naapurusto) Kylä/ kunnanosa/ kaupunginosa Kotikunta/ kotikaupunki 3 Muu kunta (työssäk., syntymä-, mökkik.) 3 3 Maakunta 3 3 Suomi 3 3 Eurooppa Koko maailma 3 Kunnallisalan kehittämissäätiö -

7 Kuvio -. MIHIN TEKIJÖIHIN OMAN MAAKUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUSTUA: ETELÄ-SAVO (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Maakunnan historia ja perinteet Luonto, maisema, rakennukset Maakunnan omaleimainen kulttuuri (e. heimo, murre) Maakunnan hyvät palvelut Vahva aluetalous Menestyvät yritykset maakunnassa Maakunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla Maakunnassa järjestettävät tapahtumat ja tempaukset Maakuntahenki Maakunnan vahvat kaupungit, veturit Maakunnan omaperäinen vahva media, tiedotusvälineet Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä Ei mihinkään Ei osaa sanoa 3 3 Kunnallisalan kehittämissäätiö -

8 Kuvio -v. MIHIN TEKIJÖIHIN OMAN MAAKUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUS- TUA: ETELÄ-SAVO vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Maakunnan historia ja perinteet Luonto, maisema, rakennukset Maakunnnan omaleimainen kulttuuri (e. heimo, murre) Maakunnan hyvät palvelut 3 3 Vahva aluetalous Menestyvät yritykset maakunnassa Maakunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla Maakunn. järjestettävät tapahtumat ja tempaukset Maakuntahenki 3 ETELÄ-SAVO KOKO MAA Maakunnan vahvat kaupungit, veturit 3 Maak. omaperäinen vahva media, tiedotusvälineet Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa 3 Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä Ei mihinkään 3 3 Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö -

9 Kuvio -. JOS AJATTELEE VUOTTA ETEENPÄIN, MILLAISEKSI ARVIOI OMAN MAAKUN- TANSA KEHITTYVÄN TULEVAISUUDESSA: ETELÄ-SAVO (%). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN EI MUUTU EI OSAA HUONOM- PAAN SUUNTAAN Vetovoima matkailukohteena Energiatehokkuus, luonnonvaroj. kestävä hyödynt. Luonnon ja ympäristön tila Kauppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet Maakunnan liikenneyhteydet Asuinviihtyvyys Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet Kansainvälisyys Elämisen laatu maakunnassa Asumisen hinta Elinolot maakunnassa kokonaisuutena Yleinen järjestys ja turvallisuus, rikollisuus Tarjolla olevat työpaikat, työllisyystilanne Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen Yritystoiminnan vireys Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat Asukkaiden elintaso, toimeentulo Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutusmahdollisuudet Päätöksenteon vastuullisuus maakunnassa Ihmisten henkinen mieliala maakunnassa Maakuntaan kuuluvien kuntien taloudell. tilanne Maakunnan taloudellinen tilanne Kunnallisalan kehittämissäätiö -

10 Kuvio -v. MITEN ARVIOI OMAN MAAKUNTANSA KEHITTYVÄN TULEVAISUUDESSA: ETELÄ- SAVO () vs. KOKO MAA (, %). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN EI MUUTU EI OSAA HUONOM- PAAN SUUNTAAN Tarjolla olevat työpaikat, työllisyystilanne Koulutusmahdollisuudet Asukkaiden elintaso, toimeentulo Asumisen hinta Terveys- ja sosiaalipalvelut Kauppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet Yritystoiminnan vireys Asuinviihtyvyys Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen Ihmisten henkinen mieliala maakunnassa Maakuntaan kuuluvien kuntien taloudell. tilanne Maakunnan taloudellinen tilanne Maakunnan liikenneyhteydet Luonnon ja ympäristön tila Vetovoima matkailukohteena Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat Elämisen laatu maakunnassa Päätöksenteon vastuullisuus maakunnassa Energiatehokkuus, luonnonvaroj. kestävä hyöd. Yleinen järjestys ja turvallisuus, rikollisuus Kansainvälisyys Elinolot maakunnassa kokonaisuutena Kunnallisalan kehittämissäätiö -

11 Kuvio -. MISSÄ MÄÄRIN YLEENSÄ LUOTTAA PÄÄTTÄJIIN: ETELÄ-SAVO (%). ERITTÄIN PALJON MELKO PALJON EI OSAA EI KOVINK. PALJON EI LAIN- KAAN Oman kotikunnan päättäjät Oman maakunnan päättäjät Valtakunnalliset päättäjät Euroopan unionin päättäjät Kunnallisalan kehittämissäätiö - Kuvio -v. MISSÄ MÄÄRIN LUOTTAA PÄÄTTÄJIIN: ETELÄ-SAVO () vs. KO- KO MAA (, %). ERITTÄIN PALJON MELKO PALJON EI OSAA EI KOVINK. PALJON EI LAIN- KAAN Oman kotikunnan päättäjät 3 3 Oman maakunnan päättäjät Valtakunnalliset päättäjät Euroopan unionin päättäjät Kunnallisalan kehittämissäätiö -

12 Kuvio -. MITKÄ OVAT OMAN MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN MENESTYMISEN KAN- NALTA TÄRKEIMPIÄ ASIOITA: ETELÄ-SAVO (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Hyvät palvelut (määrä ja laatu) Pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella Hyvät liikenneyhteydet Yrittäjyyden edistäminen ja uudet kasvuyritykset Maaseudun elinvoima Monipuolinen koulutustarjonta Viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt Korkeakoulujen ja muiden oppilait. tarjoama tieto, innovaatiot Keskuskaupungin/kaupunkien elinvoima ja kasvu Luonnonvarojen kestävä käyttö Energian edullinen hinta Työvoiman edullinen hinta Työvoiman korkea osaaminen Jokin muu Ei mikään näistä Ei osaa sanoa 3 Kunnallisalan kehittämissäätiö -

13 Kuvio -v. MITKÄ OVAT OMAN MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN MENESTYMISEN KAN- NALTA TÄRKEIMPIÄ ASIOITA: ETELÄ-SAVO vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Hyvät palvelut (määrä ja laatu) Pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella 3 Hyvät liikenneyhteydet Yrittäjyyden edistäminen ja uudet kasvuyritykset Maaseudun elinvoima Monipuolinen koulutustarjonta Viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt Korkeakoulujen ja muiden oppilait. tarjoama tieto, innovaatiot Keskuskaupungin/kaupunkien elinvoima ja kasvu Luonnonvarojen kestävä käyttö Energian edullinen hinta Työvoiman edullinen hinta Työvoiman korkea osaaminen Jokin muu Ei mikään näistä Ei osaa sanoa 3 ETELÄ-SAVO KOKO MAA Kunnallisalan kehittämissäätiö -

14 Kuvio -. MITKÄ OVAT MAAKUNNILLE KAAVAILLUISTA TEHTÄVISTÄ KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT: ETELÄ-SAVO (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Sosiaali- ja terveydenhuolto 3 Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ja rahoittaminen 3 Työ- ja elinkeinopalvelut, alueell. yhteispalveluiden järjestäminen Pelastustoimi Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Maaseudun kehittäminen 3 Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen Ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueell. luonnonvaratehtävät Ei mikään näistä ole tärkeä Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö - Kuvio -v. MITKÄ OVAT MAAKUNNILLE KAAVAILLUISTA TEHTÄVISTÄ KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT: ETELÄ-SAVO vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Sosiaali- ja terveydenhuolto 3 Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ja rahoittaminen Työ- ja elinkeinopalvelut, alueell. yhteispalveluiden järjestäminen Pelastustoimi 3 3 Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Maaseudun kehittäminen 3 Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen Ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueell. luonnonvaratehtävät ETELÄ-SAVO KOKO MAA Ei mikään näistä ole tärkeä Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö -

15 Kuvio -. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ KUNTAA ITSENÄISENÄ: ETELÄ-SA- VO (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Oikeus ja edellyt. kuntalaisten tarpeiden ja vaatim. mukais. päätöksiin 3 Oikeus kuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen 3 Valtio valvoo vain sitä, että kunnassa toimitaan lakien mukaan 3 Oikeus lakien säätämiseen kunnan alueella Jokin muu Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö - Kuvio -v. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ KUNTAA ITSENÄISENÄ: ETELÄ- SAVO vs. KOKO MAA (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Oikeus ja edellyt. kuntalaisten tarpeiden ja vaatim. mukais. päätöksiin Oikeus kuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Valtio valvoo vain sitä, että kunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus lakien säätämiseen kunnan alueella Jokin muu ETELÄ-SAVO KOKO MAA Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö -

16 Kuvio -. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ MAAKUNTAA ITSENÄISENÄ: ETELÄ- SAVO (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Oikeus ja edellytykset maak. asukkaiden tarpeiden mukais. päätöksiin Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Oikeus maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Valtio valvoo vain sitä, että maakunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus lakien säätämiseen maakunnan alueella Jokin muu Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö Kuvio -v. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ MAAKUNTAA ITSENÄISENÄ: ETELÄ-SAVO vs. KOKO MAA (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Oikeus ja edellytykset maak. asukkaiden tarpeiden mukais. päätöksiin Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Oikeus maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Valtio valvoo vain sitä, että maakunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus lakien säätämiseen maakunnan alueella Jokin muu ETELÄ-SAVO KOKO MAA Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö -

17 Kuvio -v. SUHTAUTUMINEN ITSEHALLINTOA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN: ETELÄ-SAVO () vs. KOKO MAA (, %). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEEN- KIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA JOKSEEN- KIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ "Maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin" 3 "Kunnat eivät tarvitse itsehallintoa" 3 3 "Maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa" 3 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Kuvio -v. MITEN TYYTYVÄINEN TAI TYYTYMÄTÖN ON SEURAAVIIN ASIOI- HIN MAAKUNNASSAAN: ETELÄ-SAVO () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN TYYTY- VÄINEN MELKO TYYTY- VÄINEN NEUT- RAA- LI EI OSAA MELKO TYYTY- MÄTÖN ERITTÄIN TYYTY- MÄTÖN Maakunnan taloudellinen tilanne Terveys- ja sosiaalipalvelut 3 3 Elämisen laatu maakunnassa 3 Elinolot maakunnassa kokonaisuutena 3 3 Kunnallisalan kehittämissäätiö -

18 Kuvio -. MITEN USKOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVAN SOTE-RATKAI- SUN MYÖTÄ: ETELÄ-SAVO (%). PARA- NEE EI MUU- TOSTA EI OSAA HEIK- KENEE Palveluiden määrä Palveluiden laatu Palveluiden saavutettavuus Palveluketjun toimivuus* Palv. tasavertaisuus maan eri puolilla Kunnallisalan kehittämissäätiö - *Palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin Kuvio -v. MITEN USKOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVAN SOTE-RATKAISUN MYÖTÄ: ETELÄ-SAVO () vs. KOKO MAA (, %). PARA- NEE EI MUU- TOSTA EI OSAA HEIK- KENEE Palveluiden laatu Palveluiden saavutettavuus Palveluiden määrä 3 3 Palv. tasavertaisuus maan eri puolilla Palveluketjun toimivuus* 3 3 Kunnallisalan kehittämissäätiö - *Palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin