Etelä-Karjalassa samaistutaan kotimaahan keskimäärää voimakkaammin

Transkriptio

1 Julkaistavissa..0 klo 00.0 Maakuntapuntari 0: Etelä-Karjalan asukkaiden näkemykset maakunnallisesta identiteetistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Etelä-Karjalan valttikortteja tulevaisuudessa ovat kaupalliset palvelut, matkailullinen vetovoima, kansainvälisyys ja hyvät liikenneyhteydet. Uhkia ovat puolestaan terveys- ja sosiaalipalveluiden heikentyminen, maakunnan ja sen kuntien talousongelmat sekä rikollisuuden ja turvattomuuden lisääntyminen. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä haluttaisiin tukea elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Luottamusta päättäjiin tulisi tutkimuksen mukaan pystyä parantamaan. Vain pieni osa Etelä-Karjalan asukkaista tuntee luottamusta kuntien ja maakunnan päätöksentekijöitä kohtaan. Kaikesta huolimatta kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeelliseksi. Etelä-Karjalan asukkaiden samaistuminen omaan maakuntaan ei ole kovin voimakasta. Maakunnan tärkeimpänä tehtävänä pidetään sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tuoreimmassa maakuntiin kohdistetussa tutkimuksessa asukkaat puntaroivat alueellista identiteettiä, maakunnan kehitysnäkymiä, luottamusta päättäjiin, maakunnan menestystekijöitä ja tehtäviä tulevaisuudessa, alueellista itsehallintoa sekä sote-uudistuksen seuraamuksia. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan tiivistetysti keskeisiä tutkimuksen tuloksia. Alueellinen identiteetti Etelä-Karjalassa samaistutaan kotimaahan keskimäärää voimakkaammin Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan asukkaiden tunneperäistä sidosta, samaistumista alueeseen. Kysymys on siitä, miten asukkaat tuntevat kuuluvansa jollekin alueelle, miten he hahmottavat alueensa ja tiedostavat sen luonteen. Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin ihmiset samaistuvat erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Merkittävin alueellisen samaistumisen kohde on maakunnan asukkaiden keskuudessa Suomi kokonaisuutena. Lähes kaikki maakunnan asukkaat kokevat samaistuvansa omaan maahan ainakin jonkin verran ( %). Neljä viidestä ( %) kokee samaistuvansa erittäin tai melko voimakkaasti. Varsin vahvasti Etelä-Karjalassa samaistutaan myös kotikuntaan/-kaupunkiin ( % vähintään jonkin verran ja 4 % erittäin tai melko voimakkaasti) sekä Eurooppaan ( % ja 4 %) ja kotikunnan kunnanosaan/kaupunginosaan ( % ja %). Samaistuminen kunnan/kaupunginosaa pienempiin alueellisiin kokonaisuuksiin (välitön asuinalue, kortteli, naapurusto) on hieman vähäisempää. Eteläkarjalaisista enemmän kuin kaksi kolmesta (0 %) kiinnittyy maakuntaan ainakin jonkin verran ja saman verran koko maailmaan ( %). Samaistuminen omaan maakuntaan ja maailmaan ovat samaa luokkaa. Muihin maakuntiin verrattuna samaistuminen kotimaahan on Etelä-Karjalassa keskimäärää hieman vahvempaa. Muilta osin erot ovat asiallisesti melko vähäisiä.

2 Maakunnallisen identiteetin tulisi vastaisuudessa nojautua etenkin omaleimaiseen kulttuuriin Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan sellaisten tekijöiden kokonaisuutta, jotka lisäävät ihmisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta asuinalueeseen. Tutkimuksessa vastaajat arvioivat sitä, mihin tekijöihin maakunnan identiteetin pitäisi tulevaisuudessa perustua; minkä kaikkien tekijöiden varaan tulisi rakentaa. Tehtävänä oli valita korkeintaan kolme tärkeintä neljätoista tekijää sisältäneeltä listalta. Etelä-Karjalassa haluttaisiin maakunnan identiteetin perustuvan ennen muuta omaleimaiseen kulttuuriin (heimo, murre jne.) (4%). Muita tärkeitä identiteetin rakennusaineksia ovat esteettiset tekijät, luonto, maisemat ja rakennukset ( %) sekä maakunnan historia ja perinteet ( %). Maakunnan vahvat kaupungit, asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa, tieteissä ja taiteissa eivät ole maakunnallisen identiteetin keskeisiä rakennusaineita, vaikka ovat muuten monille ihmisille tärkeitä asioita. Maakunnan omaleimainen kulttuuri saa Etelä-Karjalassa enemmän painoarvoa kuin useimmissa muissa maakunnissa. Hyviä palveluita korostetaan keskimäärää vähemmän maakunnallisen identiteetin rakennusaineksena. Miten maakunta muuttuu? Terveys- ja sosiaalipalvelut sekä maakunnan ja sen kuntien talous ovat Etelä-Karjalan kipupisteitä tulevaisuudessa Näkemyksiä oman maakunnan kehityksestä selvitettiin tutkimuksessa siten, että vastaajille esitettiin lista asioita ja kysyttiin, millaiseksi arvioi oman maakunnan kehityksen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Löytyy viisi asiaa, joissa enemmistö Etelä-Karjalassa odottaa kehityksen maakunnassa kulkevan vääjäämättömästi huonompaan suuntaan. Nämä asiat ovat terveys- ja sosiaalipalvelut ( % arvioi kehittyvän huonompaan suuntaan), maakunnan ( %) ja sen kuntien ( %) talous, asumisen hinta ( %) sekä maahanmuuton ongelmat (4 %). Yleistä järjestystä ja rikollisuutta koskevat odotukset ovat myös melko pessimistisiä. Moni otaksuu myös päätöksenteon vastuullisuuden takkuilevan tulevaisuudessa. Optimistisemmiksi näkemykset kääntyvät, kun vastaajat arvioivat energiatehokkuutta ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä (4 %), matkailullista vetovoimaa (4 %), kansainvälisyyttä (40 %) sekä liikenneyhteyksiä ( %). Aika moni odottaa parempaa tulevaisuutta myös kauppapalveluiden ja kulutusmahdollisuuksien osalta. Odotukset Etelä-Karjalassa poikkeavat eräiltä osin koko maan keskiarvosta. Keskimäärää optimistisempia eteläkarjalaiset ovat, kun arvioivat energiatehokkuutta ja vetovoimaa matkailukohteena. Maakunnan ja sen kuntien talouden, sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulutusmahdollisuuksien, työpaikkojen ja asukkaiden toimeentulon osalta arviot ovat Etelä-Karjalassa kuitenkin keskimäärää synkempiä. Myös maahanmuuton ongelmien uskotaan pahenevan useammin kuin muualla maassa otaksutaan. Tuloksista huokuu tulevaisuuden kuva, jossa talouden pohjan pelätään pettävän, minkä seuraamuksena monet muutkin ongelmat lisääntyvät. Luottamus päättäjiin Luottamus maakunnan päättäjiin on heikompaa kuin muualla maassa Kansalaisten suhdetta kotikuntaan ja maakuntaan lähestytään seuraavassa luottamuksen näkökulmasta. Luottamussuhteen selvittäminen antaa tietoa päätöksentekijöiden nauttiman legitiimiyden asteesta, siitä koetaanko niiden toiminta oikeutetuksi ja hyväksytyksi. Luottamus päivittyy jatkuvasti vastauksena muuttuviin olosuhteisiin ja tapahtumiin. Tutkimuksessa tiedusteltiin luottamusta kotikunnan, oman maakunnan, valtakunnan tason ja Euroopan unionin päättäjiin. Tuloksista käy ilmi, että luottamus päättäjiin on heikkoa riippumatta tarkastelutasosta.

3 Etelä-Karjalan asukkaista ainoastaan kuudesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %) ja reilu viidennes kotimaan valtakunnan tason päätöksentekijöihin ( %). Oman maakunnan päättäjät eivät pärjää yhtään paremmin. Vain viidesosa antaa vapauttavan tuomion maakunnan päättäjille ( %). Merkillepantavaa tuloksissa on se, että myös oman kotikunnan päättäjät ovat melko huonossa hapessa Etelä-Karjalan asukkaiden keskuudessa. Kolmannes ( %) luottaa erittäin tai melko paljon ja selvä enemmistö ( %) ei luota kovinkaan paljon tai ei lainkaan. Etelä-Karjalan asukkaiden näkemykset poikkeavat jonkin verran koko maan väestön keskiarvosta. Etelä-Karjalassa asuvat suhtautuvat keskimäärää varauksellisemmin oman maakunnan päättäjiin. Maakunnan tärkeimmät menestystekijät tulevaisuudessa Asukkaiden mielestä Etelä-Karjalan tulisi panostaa pienten ja keskisuurten yritysten pysymiseen alueella Alueet kilpailevat keskenään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tämän takia on oleellista tunnistaa maakuntien vahvuudet ja heikkoudet, jotta kyettäisiin määrittämään menestystekijät. Maakuntien kilpailukykyä kartoitettiin tutkimuksessa tiedustelemalla asuinmaakunnan menestymisen avaintekijöitä vastaisuudessa. Tehtävänä oli valita kolme tärkeintä tekijää maakunnan tulevaisuuden menestymisen kannalta. Etelä-Karjalassa nousee yksi tekijä ylitse muiden. Asukkaiden mielestä tärkeistä tärkein menestystekijä on pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen maakunnan alueella (4 % valitsee kolmen tärkeimmän joukkoon). Vailla merkitystä eivät ole myöskään hyvät palvelut ( %) ja liikenneyhteydet ( %). Muiden tekijöiden tärkeyspainoarvo jää tuntuvasti em. kolmen jälkeen. Listan tyveen, vähiten tärkeiksi menestystekijöiksi, asettuvat työvoiman edullinen hinta, keskuskaupungin/kaupunkien elinvoima sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Moni ehkä ajattelee Lappeenrannan olevan jo nykyisellään riittävän elinvoimainen. Verrattuna muiden maakuntien asukkaiden näkemyksiin Etelä-Karjalassa panostettaisiin etenkin pienten ja keskisuurten yritysten pysymiseen alueella sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Maakuntien tärkeimmät tehtävät vuodesta 0 lähtien Maakunnan tärkein tehtävä on sosiaali- ja terveydenhuolto Vuonna 0 maakunnat vastaavat monista tehtäväalueista. Niillä on itsehallinto ja siten mahdollisuus päättää maakunnan taloudesta ja toiminnasta. Maakuntien ylintä päätösvaltaa käyttää suoralla vaalilla valittu valtuusto. Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko tuleville maakunnalle kaavailluista tehtävistä ja kysyttiin, mitkä niistä ovat kolme tärkeintä. Maakunnille suunnitelluista tehtävistä ylivertaisesti tärkeimmäksi koetaan sosiaali- ja terveydenhuolto. Enemmistö ( %) valitsee sen kolmen tärkeimmän tehtäväalueen joukkoon. Toiseksi tärkeimmäksi tehtäväalueeksi Etelä-Karjalan asukkaat nostavat työ- ja elinkeinopalvelut mukaan lukien alueelliset yhteispalvelut ( %). Varsin keskeisiksi noteerataan myös alueiden ja elinkeinojen kehittäminen mukaan lukien rahoitus ( %) sekä pelastustoimi ( %). Vähempiarvoisiksi, joskaan ei arvottomiksi, tehtäviksi nähdään maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen sekä alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus (maakuntakaavoitus, yleis- ja asemakaavoituksen ohjaus). Etelä-Karjalan asukkaat pitävät oikeastaan vain työ- ja elinkeinopalveluja ml. alueelliset yhteispalvelut keskimäärää tärkeämpänä maakunnan tehtävänä. Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat puolestaan vähemmän tärkeitä verrattuna muiden maakuntien asukkaiden näkemyksiin.

4 4 Näkemykset paikallisesta itsehallinnosta Enemmistön mielestä maakuntaitsehallinto edellyttää vain itsenäisiä toimielimiä Paikallisella itsehallinnolla tarkoitetaan yleensä paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti. Paikallisen itsehallinnon toteutus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen asia. Joissain paikallistason tehtävänä on lähinnä vain toteuttaa valtiotason poliittisia päätöksiä käytännössä. Toisissa tapauksissa paikallistasolle on puolestaan annettu paljon itsenäistä päätäntävaltaa esimerkiksi taloudellisten voimavarojen suhteen sisältäen mm. verotusoikeuden. Teemaa lähestyttiin tiedustelemalla näkemystä kuntien ja maakuntien itsehallinnon tunnusmerkeistä. Tehtävänä oli valita ne kriteerit, joiden pitää täyttyä, että kuntaa ja maakuntaa voidaan pitää itsenäisenä. Kuntien osalta enemmistö Etelä-Karjalan asukkaista edellyttää ainakin kahden kriteerin täyttymistä. Nämä ovat omat ja itsenäiset toimielimet ( %) ja suora vaali ( %). Lähes puolet näkee, että kunnan itsenäisyys edellyttää myös oikeutta omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus (4 %). Maakuntien osalta näkemykset itsehallinnosta ovat samansuuntaisia. Enemmistön mielestä maakunnan itsenäisyys vaatii omia ja itsenäisiä toimielimiä (4 %). Joka toinen pitää edellytyksenä myös suoria vaaleja (4 %). Eteläkarjalaisten mielestä oma talouden hoito ml. verotusoikeus ei ole maakunnan itsehallinnon välttämätön edellytys, ei myöskään yleinen toimiala. Merkillepantavaa on myös se, että oikeutta maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen ei pidetä alueellisen itsehallinnon tärkeänä tunnuspiirteenä. Etelä-Karjalassa on paljon kunnallisen itsehallinnon puolustajia Suhtautumista paikalliseen itsehallintoon selvitettiin myös kolmella asenneväittämällä. Enemmistö Etelä- Karjalan asukkaista ( %) yhtyy väittämään, jonka mukaan maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin. Eri mieltä tohtii olla vain neljännes (4 %). Aika moni ei osaa ottaa kantaa ( %). Kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeellisiksi ainakin joissain puitteissa. Valtaosa Etelä-Karjalan asukkaista torjuu väittämän, jonka mukaan kunnat eivät tarvitse itsehallintoa ( %). Vajaa viidesosa ( %) olisi valmis romuttamaan kunnallisen itsehallinnon. Maakunnallinen itsehallinto jakaa enemmän mielipiteitä puolesta ja vastaan. Reilu kolmannes ( %) kokee, että maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa. Joka toinen ( %) kuitenkin taklaa moisen väittämän. Etelä-Karjalan asukkaat puolustavat kunnallista itsehallintoa kiivaammin kuin koko väestö keskimäärin. Suhtautuminen maakunnalliseen itsehallintoon on hieman ristiriitaista. Keskimäärää hieman useampi vaatii maakunnille samanlaista itsehallintoa kuin kunnilla. Samaan hengenvetoon kuitenkin hieman keskimäärää useampi Etelä-Karjalan asukkaista ilmoittaa, että maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa. Mielipiteet sote-uudistuksen vaikutuksista Enemmistö uskoo palveluiden heikkenevän sote-uudistuksen seuraamuksena Tutkimuksessa vastaajille kerrottiin, että tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on kunnilla. Vastaisuudessa järjestämisvastuu siirtyy maakunnille siten että julkinen, yksityinen ja kolmas sektori kilpailevat palveluiden tuotannossa.

5 Vastaajat ottivat tutkimuksessa kantaa siihen, miten uskovat palveluiden muuttuvan ratkaisun myötä viiden keskeisen kriteerin mukaan. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia soteuudistuksella oletetaan olevan toteutuessaan. Etelä-Karjalan asukkailla on varsin pessimistinen näkemys sote-uudistuksen seuraamuksista. Lähes kolme neljästä ( %) arvioi palveluiden tasavertaisuuden maan eri puolilla heikkenevän. Eikä tässä kaikki. Enemmistö uskoo lisäksi, että palveluiden laadussa ( %) ja saavutettavuudessa ( %) tapahtuu herpaantumista nykyisestä tasosta. Palveluketjun toimivuuden peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin ennakoidaan myös huonontuvan ( %). Paljoa parempaa ei ole luvassa palveluiden määrän suhteen, jos eteläkarjalaisten näkemyksiin on luottaminen. Enemmistö uskoo heikennyksiin palveluiden määrässä ( %). Etelä-Karjalan asukkaiden näkemykset sote-uudistuksen seuraamuksista ovat hieman pessimistisempiä kuin koko maan väestön keskimäärin. Tutkimuksen toteutus KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (TNS Gallup Oy). Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa joulukuussa 0. Haastatteluja tehtiin Etelä-Karjalassa 00. Vastaajat edustavat maakunnan - vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on Etelä-Karjalassa vajaa seitsemän prosenttiyksikköä suuntaansa. Maakunnan asukkaiden käsityksiä on verrattu koko maan - vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan vertailuaineistoon. Koko maan väestöä edustava vertailuaineisto sisältää 4. haastattelua. Koko maata edustavassa aineistossa virhemarginaali on suurimmillaan yksi ja puoli prosenttiyksikköä suuntaansa. Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen,

6 Kuvio -. MISSÄ MÄÄRIN KOKEE SAMAISTUVANSA ERILAISIIN ALUEELLISIIN KOKO- NAISUUKSIIN: ETELÄ-KARJALA (%). ERITTÄIN VOIMAK- KAASTI MELKO VOIMAK- KAASTI JONKIN VER- RAN EI OSAA EI KÄY- TÄNNÖSSÄ JUURIKAAN Suomi Kotikunta/ kotikaupunki Eurooppa Kylä/ kunnanosa/ kaupunginosa Asuinalue (kortteli tai naapurusto) Koko maailma Muu kunta (työssäk., syntymä-, mökkik.) Maakunta Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio -. MISSÄ MÄÄRIN KOKEE SAMAISTUVANSA ERILAISIIN ALUEELLISIIN KOKO- NAISUUKSIIN: ETELÄ-KARJALA () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN VOIMAK- KAASTI MELKO VOIMAK- KAASTI JONKIN VER- RAN EI OSAA EI KÄY- TÄNNÖSSÄ JUURIKAAN Asuinalue (kortteli tai naapurusto) 4 0 Kylä/ kunnanosa/ kaupunginosa 44 4 Kotikunta/ kotikaupunki Muu kunta (työssäk., syntymä-, mökkik.) Maakunta 4 Suomi Eurooppa 40 Koko maailma Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0

7 Kuvio -. MIHIN TEKIJÖIHIN OMAN MAAKUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUSTUA: ETELÄ-KARJALA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Maakunnan omaleimainen kulttuuri (e. heimo, murre) Luonto, maisema, rakennukset Maakunnan historia ja perinteet Maakunnan hyvät palvelut Menestyvät yritykset maakunnassa Vahva aluetalous Maakunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla Maakuntahenki Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä Maakunnan vahvat kaupungit, veturit Maakunnassa järjestettävät tapahtumat ja tempaukset Maakunnan omaperäinen vahva media, tiedotusvälineet Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa Ei mihinkään Ei osaa sanoa 0 4 Kunnallisalan kehittämissäätiö

8 Kuvio -v. MIHIN TEKIJÖIHIN OMAN MAAKUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUS- TUA: ETELÄ-KARJALA vs. KOKO MAA (kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Maakunnnan omaleimainen kulttuuri (e. heimo, murre) 4 Luonto, maisema, rakennukset Maakunnan historia ja perinteet 4 Maakunnan hyvät palvelut Menestyvät yritykset maakunnassa Vahva aluetalous Maakunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla 0 0 Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa Maakuntahenki Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä ETELÄ-KARJALA KOKO MAA Maakunnan vahvat kaupungit, veturit Maakunn. järjestettävät tapahtumat ja tempaukset Maak. omaperäinen vahva media, tiedotusvälineet Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa 4 Ei mihinkään Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö

9 Kuvio 4-. JOS AJATTELEE VUOTTA ETEENPÄIN, MILLAISEKSI ARVIOI OMAN MAAKUN- TANSA KEHITTYVÄN TULEVAISUUDESSA: ETELÄ-KARJALA (%). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN EI MUUTU EI OSAA HUONOM- PAAN SUUNTAAN Energiatehokkuus, luonnonvaroj. kestävä hyödynt. Vetovoima matkailukohteena Kansainvälisyys Maakunnan liikenneyhteydet Kauppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet Tarjolla olevat työpaikat, työllisyystilanne Luonnon ja ympäristön tila Elinolot maakunnassa kokonaisuutena Yritystoiminnan vireys Elämisen laatu maakunnassa Asuinviihtyvyys Koulutusmahdollisuudet Asukkaiden elintaso, toimeentulo Maakunnan taloudellinen tilanne Ihmisten henkinen mieliala maakunnassa Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat Maakuntaan kuuluvien kuntien taloudell. tilanne Yleinen järjestys ja turvallisuus, rikollisuus Päätöksenteon vastuullisuus maakunnassa Terveys- ja sosiaalipalvelut Asumisen hinta Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0

10 Kuvio 4-v. MITEN ARVIOI OMAN MAAKUNTANSA KEHITTYVÄN TULEVAISUUDESSA: ETELÄ- KARJALA () vs. KOKO MAA (, %). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN EI MUUTU EI OSAA HUONOM- PAAN SUUNTAAN Tarjolla olevat työpaikat, työllisyystilanne Koulutusmahdollisuudet Asukkaiden elintaso, toimeentulo Asumisen hinta Terveys- ja sosiaalipalvelut Kauppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet Yritystoiminnan vireys Asuinviihtyvyys Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen Ihmisten henkinen mieliala maakunnassa Maakuntaan kuuluvien kuntien taloudell. tilanne Maakunnan taloudellinen tilanne Maakunnan liikenneyhteydet Luonnon ja ympäristön tila Vetovoima matkailukohteena Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat Elämisen laatu maakunnassa Päätöksenteon vastuullisuus maakunnassa Energiatehokkuus, luonnonvaroj. kestävä hyöd. Yleinen järjestys ja turvallisuus, rikollisuus Kansainvälisyys Elinolot maakunnassa kokonaisuutena Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0

11 Kuvio -. MISSÄ MÄÄRIN YLEENSÄ LUOTTAA PÄÄTTÄJIIN: ETELÄ-KAR- JALA (%). ERITTÄIN PALJON MELKO PALJON EI OSAA EI KOVINK. PALJON EI LAIN- KAAN Oman kotikunnan päättäjät Oman maakunnan päättäjät Valtakunnalliset päättäjät Euroopan unionin päättäjät Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio -v. MISSÄ MÄÄRIN LUOTTAA PÄÄTTÄJIIN: ETELÄ-KARJALA () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN PALJON MELKO PALJON EI OSAA EI KOVINK. PALJON EI LAIN- KAAN Oman kotikunnan päättäjät Oman maakunnan päättäjät Valtakunnalliset päättäjät Euroopan unionin päättäjät Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0

12 Kuvio -. MITKÄ OVAT OMAN MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN MENESTYMISEN KAN- NALTA TÄRKEIMPIÄ ASIOITA: ETELÄ-KARJALA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella Hyvät palvelut (määrä ja laatu) Hyvät liikenneyhteydet Korkeakoulujen ja muiden oppilait. tarjoama tieto, innovaatiot Yrittäjyyden edistäminen ja uudet kasvuyritykset Energian edullinen hinta Viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt Monipuolinen koulutustarjonta Maaseudun elinvoima Työvoiman korkea osaaminen Luonnonvarojen kestävä käyttö Keskuskaupungin/kaupunkien elinvoima ja kasvu Työvoiman edullinen hinta Jokin muu Ei mikään näistä Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö

13 Kuvio -v. MITKÄ OVAT OMAN MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN MENESTYMISEN KAN- NALTA TÄRKEIMPIÄ ASIOITA: ETELÄ-KARJALA vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella Hyvät palvelut (määrä ja laatu) 4 4 Hyvät liikenneyhteydet 4 Korkeakoulujen ja muiden oppilait. tarjoama tieto, innovaatiot Yrittäjyyden edistäminen ja uudet kasvuyritykset 0 4 Energian edullinen hinta Viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt Monipuolinen koulutustarjonta Maaseudun elinvoima Työvoiman korkea osaaminen Luonnonvarojen kestävä käyttö Keskuskaupungin/kaupunkien elinvoima ja kasvu Työvoiman edullinen hinta Jokin muu Ei mikään näistä 0 ETELÄ-KARJALA KOKO MAA Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö

14 Kuvio -. MITKÄ OVAT MAAKUNNILLE KAAVAILLUISTA TEHTÄVISTÄ KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT: ETELÄ-KARJALA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Sosiaali- ja terveydenhuolto Työ- ja elinkeinopalvelut, alueell. yhteispalveluiden järjestäminen Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ja rahoittaminen Pelastustoimi Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen Ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueell. luonnonvaratehtävät Maaseudun kehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen Ei mikään näistä ole tärkeä 0 Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio -v. MITKÄ OVAT MAAKUNNILLE KAAVAILLUISTA TEHTÄVISTÄ KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT: ETELÄ-KARJALA vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Sosiaali- ja terveydenhuolto Työ- ja elinkeinopalvelut, alueell. yhteispalveluiden järjestäminen Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ja rahoittaminen Pelastustoimi Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen Ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueell. luonnonvaratehtävät Maaseudun kehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus 0 Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen Ei mikään näistä ole tärkeä Ei osaa sanoa 0 ETELÄ-KARJALA KOKO MAA Kunnallisalan kehittämissäätiö

15 Kuvio -. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ KUNTAA ITSENÄISENÄ: ETELÄ- KARJALA (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus 4 Oikeus ja edellyt. kuntalaisten tarpeiden ja vaatim. mukais. päätöksiin 40 Valtio valvoo vain sitä, että kunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus kuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen 4 4 Oikeus lakien säätämiseen kunnan alueella Jokin muu 0 Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio -v. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ KUNTAA ITSENÄISENÄ: ETELÄ- KARJALA vs. KOKO MAA (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus 4 Oikeus ja edellyt. kuntalaisten tarpeiden ja vaatim. mukais. päätöksiin 40 4 Valtio valvoo vain sitä, että kunnassa toimitaan lakien mukaan 4 Oikeus kuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen 4 40 Oikeus lakien säätämiseen kunnan alueella Jokin muu 0 ETELÄ-KARJALA KOKO MAA Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö

16 Kuvio -. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ MAAKUNTAA ITSENÄISENÄ: ETELÄ- KARJALA (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla 4 Oikeus ja edellytykset maak. asukkaiden tarpeiden mukais. päätöksiin Valtio valvoo vain sitä, että maakunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Oikeus lakien säätämiseen maakunnan alueella Jokin muu Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio -v. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ MAAKUNTAA ITSENÄISENÄ: ETELÄ-KARJALA vs. KOKO MAA (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla 4 4 Oikeus ja edellytykset maak. asukkaiden tarpeiden mukais. päätöksiin Valtio valvoo vain sitä, että maakunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen 4 4 Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Oikeus lakien säätämiseen maakunnan alueella Jokin muu ETELÄ-KARJALA KOKO MAA Ei osaa sanoa 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö

17 Kuvio -v. SUHTAUTUMINEN ITSEHALLINTOA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN: ETELÄ-KAR- JALA () vs. KOKO MAA (, %). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEEN- KIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA JOKSEEN- KIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ "Maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin" 4 4 "Kunnat eivät tarvitse itsehallintoa" 4 "Maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa" Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio -v. MITEN TYYTYVÄINEN TAI TYYTYMÄTÖN ON SEURAAVIIN ASIOI- HIN MAAKUNNASSAAN: ETELÄ-KARJALA () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN TYYTY- VÄINEN MELKO TYYTY- VÄINEN NEUT- RAA- LI EI OSAA MELKO TYYTY- MÄTÖN ERITTÄIN TYYTY- MÄTÖN Maakunnan taloudellinen tilanne Terveys- ja sosiaalipalvelut Elämisen laatu maakunnassa 4 4 Elinolot maakunnassa kokonaisuutena Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0

18 Kuvio -. MITEN USKOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVAN SOTE-RATKAI- SUN MYÖTÄ: ETELÄ-KARJALA (%). PARA- NEE EI MUU- TOSTA EI OSAA HEIK- KENEE Palveluiden saavutettavuus Palveluketjun toimivuus* Palveluiden määrä Palveluiden laatu Palv. tasavertaisuus maan eri puolilla Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 *Palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin Kuvio -v. MITEN USKOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVAN SOTE-RATKAISUN MYÖTÄ: ETELÄ-KARJALA () vs. KOKO MAA (, %). PARA- NEE EI MUU- TOSTA EI OSAA HEIK- KENEE Palveluiden laatu Palveluiden saavutettavuus 0 Palveluiden määrä 4 4 Palv. tasavertaisuus maan eri puolilla Palveluketjun toimivuus* Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 *Palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin