Kainuulaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta

Transkriptio

1 Maakuntapuntari 0 ainuulaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä ainuun valttikortteja tulevaisuudessa ovat matkailun vetovoima sekä tarjolla olevat työpaikat. Uhkia puolestaan ovat liikenneyhteyksien vajavaisuus, terveys- ja sosiaalipalveluiden heikentyminen sekä maakunnan ja kuntien talousongelmat. Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä hyviin palveluihin haluttaisiin panostaa enemmän. Luottamusta päättäjiin tulisi tutkimuksen mukaan pystyä parantamaan. Pieni osa ainuun asukkaista tuntee luottamusta kuntien ja maakunnan päätöksentekijöitä kohtaan. aikesta huolimatta kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeelliseksi. ainuun asukkaiden samaistuminen omaan maakuntaan on varsin voimakasta. Maakunnan tärkeimpänä tehtävänä pidetään sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tuoreimmassa maakuntiin kohdistetussa tutkimuksessa asukkaat puntaroivat alueellista identiteettiä, maakunnan kehitysnäkymiä, luottamusta päättäjiin, maakunnan menestystekijöitä ja tehtäviä tulevaisuudessa, alueellista itsehallintoa sekä sote-uudistuksen seuraamuksia. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan tiivistetysti keskeisiä tutkimuksen tuloksia. Alueellinen identiteetti ainuulaisten samaistuminen maakuntaan on varsin vahvaa Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan asukkaiden tunneperäistä sidosta, samaistumista alueeseen. ysymys on siitä, miten asukkaat tuntevat kuuluvansa jollekin alueelle, miten he hahmottavat alueensa ja tiedostavat sen luonteen. Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin ihmiset samaistuvat erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Merkittävin alueellisen samaistumisen kohde on maakunnan asukkaiden keskuudessa Suomi kokonaisuutena. Lähes kaikki maakunnan asukkaat kokevat samaistuvansa omaan maahan ainakin jonkin verran (9 %). Neljä viidestä ( %) kokee samaistuvansa erittäin tai melko voimakkaasti. ainuussa samaistutaan vahvasti myös kotikuntaan/-kaupunkiin ( % vähintään jonkin verran ja % erittäin tai melko voimakkaasti) sekä asuinkunnan kunnanosaan/kaupunginosaan ( % ja %). Eurooppaan kiinnittyviä on käytännössä yhtä paljon kuin kunnanosiin ( % ja %). Samaistuminen omaan maakuntaan on myös melko voimakasta. ainuulaisista valtaosa ( %) kiinnittyy maakuntaansa vähintään jonkin verran. Samaistuminen omaan maakuntaan on suurempaa kuin tunne yhteenkuuluvuudesta koko maailmaan (0 %). ainuun asukkaiden samaistuminen maakuntaan ja kotikuntaan on vahvempaa kuin koko maan väestön keskuudessa keskimäärin.

2 Maakunnallisen identiteetin tulisi vastaisuudessa nojautua etenkin luontoon, maisemiin ja rakennuksiin Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan sellaisten tekijöiden kokonaisuutta, jotka lisäävät ihmisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta asuinalueeseen. Tutkimuksessa vastaajat arvioivat sitä, mihin tekijöihin maakunnan identiteetin pitäisi tulevaisuudessa perustua; minkä kaikkien tekijöiden varaan tulisi rakentaa. Tehtävänä oli valita korkeintaan kolme tärkeintä neljätoista tekijää sisältäneeltä listalta. ainuussa haluttaisiin maakunnan identiteetin perustuvan ennen muuta esteettisiin tekijöihin, luontoon, maisemin ja rakennuksiin (9 %), omaleimaiseen kulttuuriin (esim. heimo, murre jne.) ( %) sekä historiaan ja perinteisiin ( %). Melko tärkeiksi identiteettitekijöiksi osoittautuvat myös hyvät palvelut maakunnassa ( %). Oman maakunnan vahva media, asukkaiden menestys kilpaurheilussa, tieteissä ja taiteissa sekä maakunnan vahvat kaupungit eivät ole maakunnallisen identiteetin keskeisimpiä rakennusaineita, vaikka ovat muuten monille ihmisille tärkeitä asioita. ainuulaisten näkemykset eroavat koko maan väestön arvioista. Luonto, maisemat ja rakennukset, omaleimainen kulttuuri sekä historia ja perinne saavat ainuussa enemmän painoarvoa kuin useimmissa muissa maakunnissa. Miten maakunta muuttuu? Liikenneyhteydet, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä maakunnan ja kuntien talous ovat ainuun kipupisteitä tulevaisuudessa Näkemyksiä oman maakunnan kehityksestä selvitettiin tutkimuksessa siten, että vastaajille esitettiin lista asioita ja kysyttiin, millaiseksi arvioi oman maakunnan kehityksen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Löytyy kuusi asiaa, joissa enemmistö ainuussa odottaa kehityksen maakunnassa kulkevan vääjäämättömästi huonompaan suuntaan. Nämä asiat ovat liikenneyhteydet (0 % arvioi kehittyvän huonompaan suuntaan), terveys- ja sosiaalipalvelut ( %), koulutusmahdollisuudet ( %), maakunnan (9 %) ja sen kuntien taloustilanne ( %) sekä asukkaiden elintaso ( %). Asumisen kustannuksia ja kulutuspalveluita koskevat odotukset ovat myös melko pessimistisiä. Optimistisemmiksi näkemykset kääntyvät, kun vastaajat arvioivat vetovoimaa matkailukohteena ( %), energiatehokkuutta ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ( %) sekä kansainvälisyyttä ( %). Aika moni odottaa myös työllisyyden kehittyvän paremmaksi (9 %). Tuloksista huokuu tulevaisuuden kuva, jossa matkailun vetovoima ja jopa työpaikkojen määrä voisivat maakunnassa lisääntyä. untien ja maakunnan talouden kuitenkin epäillään asettavan rajoitteita odotusten toteutumiselle. Odotukset ainuussa ovat monilta osin pessimistisempiä kuin koko maassa keskimäärin. ainuulaisia arveluttavat keskimäärää useammin etenkin maakunnan ja kuntien talous, liikenneyhteydet, yritystoiminnan vireys sekä elinolot yleensä. Matkailun osalta odotukset ovat keskimäärää valoisampia.

3 Luottamus päättäjiin Luottamus päättäjiin on heikkoa ansalaisten suhdetta kotikuntaan ja maakuntaan lähestytään seuraavassa luottamuksen näkökulmasta. Luottamussuhteen selvittäminen antaa tietoa päätöksentekijöiden nauttiman legitiimiyden asteesta, siitä koetaanko niiden toiminta oikeutetuksi ja hyväksytyksi. Luottamus päivittyy jatkuvasti vastauksena muuttuviin olosuhteisiin ja tapahtumiin. Tutkimuksessa tiedusteltiin luottamusta kotikunnan, oman maakunnan, valtakunnan tason ja Euroopan unionin päättäjiin. Tuloksista käy ilmi, että luottamus päättäjiin on heikkoa riippumatta tarkastelutasosta. ainuun asukkaista yksi kuudesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %) ja viidennes kotimaan valtakunnan tason päätöksentekijöihin ( %). Oman maakunnan päättäjät eivät pärjää paljoakaan paremmin. Alle kolmannes antaa vapauttavan tuomion maakunnan päättäjille (0 %). Merkillepantavaa tuloksissa on se, että myöskään oman kotikunnan päättäjät eivät ole erityisen hyvässä hapessa ainuun asukkaiden keskuudessa. Reilu kolmannes ( %) luottaa erittäin tai melko paljon ja selvä enemmistö (0 %) ei luota kovinkaan paljon tai ei lainkaan. oko maan väestöön verrattuna kainuulaiset luottavat keskimäärää hieman enemmän kotikunnan päättäjiin ja jonkin verran vähemmän valtakunnallisiin päätöksentekijöihin. Maakunnan tärkeimmät menestystekijät tulevaisuudessa Asukkaiden mielestä ainuun valttikortteja ovat pienet ja keskisuuret yritykset sekä hyvät palvelut Alueet kilpailevat keskenään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tämän takia on oleellista tunnistaa maakuntien vahvuudet ja heikkoudet, jotta kyettäisiin määrittämään menestystekijät. Maakuntien kilpailukykyä kartoitettiin tutkimuksessa tiedustelemalla asuinmaakunnan menestymisen avaintekijöitä vastaisuudessa. Tehtävänä oli valita kolme tärkeintä tekijää maakunnan tulevaisuuden menestymisen kannalta. ainuussa nousee kolme tekijää ylitse muiden. Asukkaiden mielestä nämä tärkeistä tärkeimmät menestystekijät ovat pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella (9 % valitsee kolmen tärkeimmän joukkoon), hyvät palvelut ( %) sekä hyvät liikenneyhteydet ( %). Vailla merkitystä ei ole myöskään yrittäjyyden edistäminen ja uudet kasvuyritykset ( %). Muiden tekijöiden tärkeyspainoarvo jää em. jälkeen. Listan tyveen, vähiten tärkeiksi menestystekijöiksi, asettuvat työvoiman osaaminen ja edullinen hinta. Verrattuna muiden maakuntien asukkaiden näkemyksiin ainuussa panostettaisiin etenkin pienten ja keskisuurten yritysten pysymiseen alueella, yrittäjyyden edistämiseen ja maaseudun elinvoimaan. Maakuntien tärkeimmät tehtävät vuodesta 09 lähtien Maakunnan ylivertaisesti tärkein tehtävä on sosiaali- ja terveydenhuolto Vuonna 09 maakunnat vastaavat monista tehtäväalueista. Niillä on itsehallinto ja siten mahdollisuus päättää maakunnan taloudesta ja toiminnasta. Maakuntien ylintä päätösvaltaa käyttää suoralla vaalilla valittu valtuusto. Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko tuleville maakunnalle kaavailluista tehtävistä ja kysyttiin, mitkä niistä ovat kolme tärkeintä.

4 Maakunnille suunnitelluista tehtävistä ylivertaisesti tärkeimmäksi koetaan sosiaali- ja terveydenhuolto. Valtaosa ( %) valitsee sen kolmen tärkeimmän tehtäväalueen joukkoon. Toiseksi tärkeimmäksi tehtäväalueeksi ainuun asukkaat nostavat alueiden ja elinkeinojen kehittämisen mukaan lukien rahoitus ( %). Varsin keskeiseksi tehtäväksi noteerataan pelastustoimi ( %). Vähempiarvoisiksi, joskaan ei arvottomiksi, tehtäviksi nähdään maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen sekä alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus. ainuun asukkaat pitävät sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä alueiden ja elinkeinojen kehittämistä keskimäärää tärkeämpinä maakunnan tehtävinä. Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen on puolestaan vähemmän tärkeä tehtävä verrattuna muiden maakuntien asukkaiden näkemyksiin. Näkemykset paikallisesta itsehallinnosta ainuulaisten mielestä maakunnallinen itsehallinto edellyttää monia asioita Paikallisella itsehallinnolla tarkoitetaan yleensä paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti. Paikallisen itsehallinnon toteutus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen asia. Joissain paikallistason tehtävänä on lähinnä vain toteuttaa valtiotason poliittisia päätöksiä käytännössä. Toisissa tapauksissa paikallistasolle on puolestaan annettu paljon itsenäistä päätäntävaltaa esimerkiksi taloudellisten voimavarojen suhteen sisältäen mm. verotusoikeuden. Teemaa lähestyttiin tiedustelemalla näkemystä kuntien ja maakuntien itsehallinnon tunnusmerkeistä. Tehtävänä oli valita ne kriteerit, joiden pitää täyttyä, että kuntaa ja maakuntaa voidaan pitää itsenäisinä. untien osalta enemmistö ainuun asukkaista edellyttää ainakin neljän kriteerin täyttymistä. Nämä ovat suora kansanvaali (0 %), omat ja itsenäiset toimielimet (9 %), yleinen toimiala (oikeus ja edellytykset kuntalaisten tarpeiden ja vaatimusten mukaisiin päätöksiin) ( %) sekä oikeus omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus ( %). Maakuntien osalta vaatimukset ovat varsin vaateliaita. Enemmistön mielestä maakunnan itsenäisyys vaatii itsenäisiä toimielimiä ( %), suoria vaaleja ( %), yleistä toimialaa ( %) sekä oikeutta koko maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen ( %). Oma talouden hoito ml. verotusoikeus kuitenkaan ei ole maakunnan itsenäisyyden välttämätön edellytys. ainuussa on paljon maakunnallisen itsehallinnon puolustajia Suhtautumista paikalliseen itsehallintoon selvitettiin myös kolmella asenneväittämällä. Enemmistö ainuun asukkaista ( %) yhtyy väittämään, jonka mukaan maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin. Eri mieltä tohtii olla reilu viidennes ( %). unnallinen itsehallinto ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeellisiksi ainakin joissain puitteissa. Selvä enemmistö ainuun asukkaista torjuu väittämän, jonka mukaan kunnat eivät tarvitse itsehallintoa ( %). Vajaa kolmannes (0 %) olisi valmis romuttamaan kunnallisen itsehallinnon. Myös maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeelliseksi. Vain vajaa neljännes ( %) kokee, että maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa. Enemmistö ( %) taklaa moisen väittämän. ainuun asukkaiden mielipiteet poikkeavat koko maan väestön näkemyksistä. ainuulaiset puolustavat maakunnallista itsehallintoa kiivaammin kuin koko väestö maassa keskimäärin.

5 Mielipiteet sote-uudistuksen vaikutuksista Enemmistö uskoo palveluiden heikkenevän sote-uudistuksen seuraamuksena Tutkimuksessa vastaajille kerrottiin, että tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on kunnilla. Vastaisuudessa järjestämisvastuu siirtyy maakunnille siten että julkinen, yksityinen ja kolmas sektori kilpailevat palveluiden tuotannossa. Vastaajat ottivat tutkimuksessa kantaa siihen, miten uskovat palveluiden muuttuvan ratkaisun myötä viiden keskeisen kriteerin mukaan. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia sote-uudistuksella oletetaan olevan toteutuessaan. ainuun asukkailla on varsin pessimistinen näkemys sote-uudistuksen seuraamuksista. Lähes kolme neljästä ( %) arvioi palveluiden tasavertaisuuden maan eri puolilla heikkenevän. Eikä tässä kaikki. Enemmistö uskoo lisäksi, että palveluiden saavutettavuudessa ( %) ja laadussa ( %) tapahtuu herpaantumista nykyisestä tasosta. Palveluketjun toimivuuden peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin ennakoidaan myös huonontuvan ( %). Paljoa parempaa ei ole luvassa palveluiden määrän suhteen, jos kainuulaisten näkemyksiin on luottaminen. Enemmistö uskoo heikennyksiin palveluiden määrässä (0 %). ainuun asukkaiden näkemykset sote-uudistuksen seuraamuksista ovat samansuuntaisia kuin koko maan väestön keskimäärin. Tutkimuksen toteutus AS - unnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti antar TNS Oy (TNS Gallup Oy). Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa joulukuussa 0. Haastatteluja tehtiin ainuussa. Vastaajat edustavat maakunnan - vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on ainuussa noin seitsemän prosenttiyksikköä suuntaansa. Maakunnan asukkaiden käsityksiä on verrattu koko maan - vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan aineistoon. oko maan väestöä edustava vertailuaineisto sisältää.99 haastattelua. oko maata edustavassa aineistossa virhemarginaali on suurimmillaan yksi ja puoli prosenttiyksikköä suuntaansa. Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen,

6 uvio -. MISSÄ MÄÄRIN OEE SAMAISTUVANSA ERILAISIIN ALUEELLISIIN OO- NAISUUSIIN: AINUU (%). ERITTÄIN VOIMA- AASTI MELO VOIMA- AASTI JONIN VER- RAN EI OSAA EI ÄY- TÄNNÖSSÄ JUURIAAN Suomi otikunta/ kotikaupunki Eurooppa Maakunta ylä/ kunnanosa/ kaupunginosa Asuinalue (kortteli tai naapurusto) oko maailma Muu kunta (työssäk., syntymä-, mökkik.) unnallisalan kehittämissäätiö 0-0 uvio -v. MISSÄ MÄÄRIN OEE SAMAISTUVANSA ERILAISIIN ALUEELLISIIN OO- NAISUUSIIN: AINUU () vs. OO MAA (, %). ERITTÄIN VOIMA- AASTI MELO VOIMA- AASTI JONIN VER- RAN EI OSAA EI ÄY- TÄNNÖSSÄ JUURIAAN Asuinalue (kortteli tai naapurusto) 0 ylä/ kunnanosa/ kaupunginosa otikunta/ kotikaupunki Muu kunta (työssäk., syntymä-, mökkik.) Maakunta 9 Suomi Eurooppa oko maailma unnallisalan kehittämissäätiö 0-0

7 uvio -. MIHIN TEIJÖIHIN OMAN MAAUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUSTUA: AINUU (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Luonto, maisema, rakennukset Maakunnan omaleimainen kulttuuri (e. heimo, murre) Maakunnan historia ja perinteet Maakunnan hyvät palvelut Menestyvät yritykset maakunnassa Maakuntahenki Vahva aluetalous Maakunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla Maakunnassa järjestettävät tapahtumat ja tempaukset ansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa Maakunnan vahvat kaupungit, veturit Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä Maakunnan omaperäinen vahva media, tiedotusvälineet Ei mihinkään Ei osaa sanoa unnallisalan kehittämissäätiö

8 uvio -v. MIHIN TEIJÖIHIN OMAN MAAUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUS- TUA: AINUU vs. OO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Luonto, maisema, rakennukset 9 Maakunnnan omaleimainen kulttuuri (e. heimo, murre) Maakunnan historia ja perinteet 9 9 Maakunnan hyvät palvelut 0 Menestyvät yritykset maakunnassa Maakuntahenki Vahva aluetalous Maakunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla Maakunn. järjestettävät tapahtumat ja tempaukset ansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa AINUU OO MAA Maakunnan vahvat kaupungit, veturit Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä Maak. omaperäinen vahva media, tiedotusvälineet Ei mihinkään Ei osaa sanoa 0 unnallisalan kehittämissäätiö

9 uvio -. JOS AJATTELEE 0 VUOTTA ETEENPÄIN, MILLAISESI ARVIOI OMAN MAAUN- TANSA EHITTYVÄN TULEVAISUUDESSA: AINUU (%). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIÄÄN EI MUUTU EI OSAA HUONOM- PAAN SUUNTAAN Vetovoima matkailukohteena Energiatehokkuus, luonnonvaroj. kestävä hyödynt. ansainvälisyys Tarjolla olevat työpaikat, työllisyystilanne Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen Luonnon ja ympäristön tila Elämisen laatu maakunnassa Asuinviihtyvyys Elinolot maakunnassa kokonaisuutena Yritystoiminnan vireys Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet auppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet Yleinen järjestys ja turvallisuus, rikollisuus Ihmisten henkinen mieliala maakunnassa Päätöksenteon vastuullisuus maakunnassa Asukkaiden elintaso, toimeentulo Maakunnan taloudellinen tilanne Asumisen hinta Terveys- ja sosiaalipalvelut Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat Maakuntaan kuuluvien kuntien taloudell. tilanne oulutusmahdollisuudet Maakunnan liikenneyhteydet unnallisalan kehittämissäätiö 0-0

10 uvio -v. MITEN ARVIOI OMAN MAAUNTANSA EHITTYVÄN TULEVAISUUDESSA: AI- NUU () vs. OO MAA (, %). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIÄÄN EI MUUTU EI OSAA HUONOM- PAAN SUUNTAAN Tarjolla olevat työpaikat, työllisyystilanne oulutusmahdollisuudet Asukkaiden elintaso, toimeentulo Asumisen hinta Terveys- ja sosiaalipalvelut auppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet Yritystoiminnan vireys Asuinviihtyvyys Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen Ihmisten henkinen mieliala maakunnassa Maakuntaan kuuluvien kuntien taloudell. tilanne Maakunnan taloudellinen tilanne Maakunnan liikenneyhteydet Luonnon ja ympäristön tila Vetovoima matkailukohteena Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat Elämisen laatu maakunnassa Päätöksenteon vastuullisuus maakunnassa Energiatehokkuus, luonnonvaroj. kestävä hyöd. Yleinen järjestys ja turvallisuus, rikollisuus ansainvälisyys Elinolot maakunnassa kokonaisuutena unnallisalan kehittämissäätiö 0-0

11 uvio -. MISSÄ MÄÄRIN YLEENSÄ LUOTTAA PÄÄTTÄJIIN: AINUU (%). ERITTÄIN PALJON MELO PALJON EI OSAA EI OVIN. PALJON EI LAIN- AAN Oman kotikunnan päättäjät Oman maakunnan päättäjät Valtakunnalliset päättäjät Euroopan unionin päättäjät unnallisalan kehittämissäätiö 0-0 uvio -v. MISSÄ MÄÄRIN LUOTTAA PÄÄTTÄJIIN: AINUU () vs. OO MAA (, %). ERITTÄIN PALJON MELO PALJON EI OSAA EI OVIN. PALJON EI LAIN- AAN Oman kotikunnan päättäjät Oman maakunnan päättäjät 9 9 Valtakunnalliset päättäjät 0 0 Euroopan unionin päättäjät unnallisalan kehittämissäätiö 0-0

12 uvio -. MITÄ OVAT OMAN MAAUNNAN TULEVAISUUDEN MENESTYMISEN AN- NALTA TÄREIMPIÄ ASIOITA: AINUU (kuuluu kolmen tärk. joukkoon, %). Pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella Hyvät palvelut (määrä ja laatu) Hyvät liikenneyhteydet Yrittäjyyden edistäminen ja uudet kasvuyritykset Maaseudun elinvoima Luonnonvarojen kestävä käyttö Monipuolinen koulutustarjonta Viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt Energian edullinen hinta orkeakoulujen ja muiden oppilait. tarjoama tieto, innovaatiot eskuskaupungin/kaupunkien elinvoima ja kasvu Työvoiman edullinen hinta Työvoiman korkea osaaminen Jokin muu Ei mikään näistä Ei osaa sanoa unnallisalan kehittämissäätiö

13 uvio -v. MITÄ OVAT OMAN MAAUNNAN TULEVAISUUDEN MENESTYMISEN AN- NALTA TÄREIMPIÄ ASIOITA: AINUU vs. OO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella 9 Hyvät palvelut (määrä ja laatu) Hyvät liikenneyhteydet Yrittäjyyden edistäminen ja uudet kasvuyritykset 0 Maaseudun elinvoima 9 Luonnonvarojen kestävä käyttö Monipuolinen koulutustarjonta 0 Viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt Energian edullinen hinta orkeakoulujen ja muiden oppilait. tarjoama tieto, innovaatiot eskuskaupungin/kaupunkien elinvoima ja kasvu Työvoiman edullinen hinta Työvoiman korkea osaaminen 9 AINUU OO MAA Jokin muu Ei mikään näistä 0 0 Ei osaa sanoa unnallisalan kehittämissäätiö

14 uvio 0-. MITÄ OVAT MAAUNNILLE AAVAILLUISTA TEHTÄVISTÄ AIEIN TÄREIMMÄT: AINUU (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Sosiaali- ja terveydenhuolto Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ja rahoittaminen Pelastustoimi Työ- ja elinkeinopalvelut, alueell. yhteispalveluiden järjestäminen 0 Maaseudun kehittäminen Ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueell. luonnonvaratehtävät Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen 0 Ei mikään näistä ole tärkeä Ei osaa sanoa unnallisalan kehittämissäätiö 0-0 uvio 0-v. MITÄ OVAT MAAUNNILLE AAVAILLUISTA TEHTÄVISTÄ AIEIN TÄREIMMÄT: AINUU vs. OO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Sosiaali- ja terveydenhuolto Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ja rahoittaminen Pelastustoimi Työ- ja elinkeinopalvelut, alueell. yhteispalveluiden järjestäminen 0 0 Maaseudun kehittäminen Ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueell. luonnonvaratehtävät Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen 9 Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus 9 Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen Ei mikään näistä ole tärkeä Ei osaa sanoa AINUU OO MAA unnallisalan kehittämissäätiö

15 uvio -. MINÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ UNTAA ITSENÄISENÄ: AINUU (%). Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Omat ja itsenäiset toimielimet 0 9 Oikeus ja edellyt. kuntalaisten tarpeiden ja vaatim. mukais. päätöksiin Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Oikeus kuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Valtio valvoo vain sitä, että kunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus lakien säätämiseen kunnan alueella 9 Jokin muu Ei osaa sanoa unnallisalan kehittämissäätiö 0-0 uvio -v. MINÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ UNTAA ITSENÄISENÄ: AINUU vs. OO MAA (%). Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Omat ja itsenäiset toimielimet 0 9 Oikeus ja edellyt. kuntalaisten tarpeiden ja vaatim. mukais. päätöksiin Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Oikeus kuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen 0 Valtio valvoo vain sitä, että kunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus lakien säätämiseen kunnan alueella Jokin muu 9 AINUU OO MAA Ei osaa sanoa unnallisalan kehittämissäätiö

16 uvio -. MINÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ MAAUNTAA ITSENÄISENÄ: AI- NUU (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Oikeus ja edellytykset maak. asukkaiden tarpeiden mukais. päätöksiin Oikeus maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Valtio valvoo vain sitä, että maakunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus lakien säätämiseen maakunnan alueella Jokin muu Ei osaa sanoa 0 unnallisalan kehittämissäätiö uvio -v. MINÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ MAAUNTAA ITSENÄISENÄ: AINUU vs. OO MAA (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Oikeus ja edellytykset maak. asukkaiden tarpeiden mukais. päätöksiin Oikeus maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Valtio valvoo vain sitä, että maakunnassa toimitaan lakien mukaan 0 Oikeus lakien säätämiseen maakunnan alueella Jokin muu AINUU OO MAA Ei osaa sanoa 0 unnallisalan kehittämissäätiö

17 uvio 9-v. SUHTAUTUMINEN ITSEHALLINTOA OSEVIIN VÄITTÄMIIN: AINUU () vs. OO MAA (, %). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOSEEN- IN SAMAA MIELTÄ EI OSAA JOSEEN- IN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ "Maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin" "unnat eivät tarvitse itsehallintoa" 9 9 "Maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa" unnallisalan kehittämissäätiö 0-0 uvio -v. MITEN TYYTYVÄINEN TAI TYYTYMÄTÖN ON SEURAAVIIN ASIOI- HIN MAAUNNASSAAN: AINUU () vs. OO MAA (, %). ERITTÄIN TYYTY- VÄINEN MELO TYYTY- VÄINEN NEUT- RAA- LI EI OSAA MELO TYYTY- MÄTÖN ERITTÄIN TYYTY- MÄTÖN Maakunnan taloudellinen tilanne 0 Terveys- ja sosiaalipalvelut Elämisen laatu maakunnassa Elinolot maakunnassa kokonaisuutena unnallisalan kehittämissäätiö 0-0

18 uvio -. MITEN USOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVAN SOTE-RATAI- SUN MYÖTÄ: AINUU (%). PARA- NEE EI MUU- TOSTA EI OSAA HEI- ENEE Palveluiden laatu Palveluketjun toimivuus* Palveluiden määrä Palveluiden saavutettavuus Palv. tasavertaisuus maan eri puolilla unnallisalan kehittämissäätiö 0-0 *Palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin uvio -v. MITEN USOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVAN SOTE-RATAI- SUN MYÖTÄ: AINUU () vs. OO MAA (, %). PARA- NEE EI MUU- TOSTA EI OSAA HEI- ENEE Palveluiden laatu UM 9 Palveluiden saavutettavuus UM Palveluiden määrä UM Palv. tasavertaisuus maan eri puolilla UM Palveluketjun toimivuus* UM unnallisalan kehittämissäätiö 0-0 *Palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin