Kasvatustieteiden tiedekunta

Transkriptio

1 1 tiedekunta Kasvatus ja yhteiskunta -tohtoriohjelma Hakuopas Kevätlukukausi 2017

2 2 1 TUTKIMUS KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUS JA YHTEISKUNTA TOHTORIOHJELMA JATKOKOULUTUKSEN TAVOITTEET JATKO-OPISKELUN EDELLYTYKSET KASVATUSTIETEEN JA FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINTO TUTKINNON RAKENNE KASVATUSTIETEEN JA FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON OPINNOT VÄITÖSKIRJA OPINTO- JA OHJAUSSUUNNITELMA OHJEITA JATKO-OPINTO-OIKEUTTA HAKEVILLE OPINTO-OIKEUDEN HAKEMINEN JA HAKUAJAT HAKUASIAKIRJAT HYVÄKSYMISPROSESSI ILMOITTAUTUMINEN JATKOTUTKINTO-OPISKELIJAKSI LISÄTIETOJA OHJAAJAT

3 3 1 TUTKIMUS KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA tiedekunta on kasvatuksen ja yhteiskunnan muutosta tutkiva ja sivistysperustaa uudistava tiede-, tutkimus- ja oppimisyhteisö, jossa koulutetaan yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti tietoisia ja taitavia sekä kriittisesti ja laaja-alaisesti ajattelevia kasvatusalan asiantuntijoita. tiedekunnassa tohtorikoulutus toteutetaan Kasvatus ja yhteiskuntatohtoriohjelmassa. Tohtoriohjelmassa edistetään yhteiskunnallisesti relevanttia kasvatuksen tutkimusta n strategian mukaisesti. Tohtoriohjelmassa tutkitaan ja tarkastellaan kriittisesti vahvuusalueisiin liittyviä, ajankohtaisia kasvatuksen ja yhteiskunnan ilmiöitä. Tutkimusaiheet sijoittuvat tiedekunnan tutkimuksen painopistealueille tiedekunnan tutkimustoiminnan johtoajatuksena on, että yhteisen tutkimustoiminnan ja yhdessä tekemisen kautta tiedekuntaan kasvaa uutta tutkijapolvea. Tavoitteena on kiinnittää tohtoriohjelman opiskelijat osaksi tiedekuntaa ja tieteellistä yhteisöään. Tiedekunnassa ollaan suuntautumassa aiempaa vahvemmin tutkimusryhmäperustaiseen toimintaan, ja osana tätä prosessia opiskelijat kiinnitetään mahdollisuuksien mukaan osaksi tiedekunnassa toimivia tutkimusryhmiä tiedekunnan tutkimus kohdistuu kasvatustietoon, kasvatustoimintaan ja kasvatusinstituutioihin, jotka muotoilevat kasvua, oppimista ja osaamista niin lapsuudessa, nuoruudessa kuin aikuisuudessakin. Kasvatustiedolla tarkoitetaan kasvatustoimintaa perustelevia ja oikeuttavia tulkintoja kasvusta, oppimisesta ja osaamisesta sekä niihin vaikuttamisen mahdollisuuksista. Tiedekunnassa analysoidaan olemassa olevaa kasvatustietoa ja sen muotoutumisen prosesseja, kasvatustiedon sisältöjä ja oppimisen didaktisia ja pedagogisia käytäntöjä muuttuvassa yhteiskunnallis-kulttuurisessa kontekstissa, sekä tuotetaan uutta kasvatustietoa. Kasvatustoimintaa tutkitaan politiikkojen, kasvu- ja oppimisympäristöjen sekä kansalais- ja työelämän rakenteissa ja käytänteissä. Tiedekunnan tutkimusta profiloivat edelleen lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden kasvatusinstituutiot, jotka ovat syntyneet toteuttamaan kasvatuksen ja koulutuksen tehtäviä yhteiskunnassa. Tutkimusta tehdään kansallisissa ja

4 4 kansainvälisissä toiminta- ja oppimisympäristöissä. Lähestymistapojen suunnitelmallinen integroiminen toisiinsa ja yliopiston muihin tutkimusaloihin tuottaa lle ominaisen kasvatustieteellisen tutkimusprofiilin. Lisäksi tiedekunnassa tutkitaan puhetekniikkaa ja vokologiaa yhdistäen käytännön puheen ja äänenkäytön harjoitustraditio monitieteiseen tutkimukseen palvelemaan erityisesti kasvatusalan ammattien vaatimuksia. tiedekunnan tutkimusprofiili täsmentyy kasvatustoimintaan suuntautumisen perusteella neljään painopistealueeseen: 1) kansainvälistyvät oppimis-ja toimintaympäristöt, 2) kasvatuksen ja koulutuksen politiikat, kulttuurit ja rakenteet, 3) työelämä ja ammatillinen kasvu, ja 4) opetus ja oppiminen eri elämänvaiheissa. Tiedekunnan jokainen tutkimusryhmä kohdistaa tutkimuksensa ainakin yhteen painopistealueeseen. Yksittäinen tutkija/opettaja voi kuulua useampaan ryhmään ja toimia monella painopistealueella. Tiedekunnan professorit ja tutkimusryhmien johtajat vastaavat painopistealueiden keskinäisten yhteyksien rakentamisesta. 2 KASVATUS JA YHTEISKUNTA -TOHTORIOHJELMA n kasvatuksen ja yhteiskunnan tohtoriohjelmassa on mahdollista suorittaa kasvatustieteiden tohtorin (KT) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot. Filosofian tohtorin tutkinnon suorittaa henkilö, jolla on muu kuin kasvatustieteellinen perustutkinto. Opiskelija, jolle on myönnetty oikeus suorittaa kasvatustieteen tohtorin tutkinto, voi halutessaan suorittaa välitutkintona kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon. Lisäksi tiedekunnassa voi suorittaa filosofian tohtorin tutkinnon humanistiselta alalta, pääaineena puhetekniikka ja vokologia. 2.1 Jatkokoulutuksen tavoitteet Yliopistotutkinnoista annetun asetuksen mukaan (794/2004) tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa; sen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä yhteiskunnalliseen merkitykseen. Lisäksi hänen

5 5 tulee saavuttaa valmiudet tutkimusalallansa itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Kasvatustieteen ja filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä pystyy itsenäisesti ja kriittisesti soveltamaan tieteellisen tutkimuksen menetelmiä sekä hyödyntämään osaamistaan tutkimusryhmässä tai -verkostoissa. Opiskelijan tulee saavuttaa sellainen kasvatustieteiden tuntemus, joka mahdollistaa alan tutkimustulosten ymmärtämisen ja tieteen kehityksen seuraamisen sekä mahdollistaa aktiivisen toiminnan kasvatustieteen asiantuntijana muuttuvissa ympäristöissä. Hänen tulee myös osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua, taitoa tutkimustiedon välittämiseen sekä taitoa toimia globaalissa tiedeyhteisössä. Lisäksi opiskelija perehtyy ajankohtaisiin tiedonhankinnan keinoihin ja tutkimusetiikkaan, omaa tehtäväaluettaan koskevaan uusimpaan tutkimukseen sekä tehtäväalueen kehittämistä koskeviin kansallisiin ja kansainvälisiin virtauksiin sekä opetus- ja ohjauskäytäntöihin. 2.2 Jatko-opiskelun edellytykset Jatkotutkintoon johtaviin opintoihin pääsyn edellytyksenä on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ylempää korkeakoulututkintoa tasoltaan vastaava koulutus tai ylempää korkeakoulututkintoa vastaava tutkinto muussa kuin suomalaisessa korkeakoulussa. Kasvatustieteen tohtorin tutkintoon opiskeluoikeuden myöntämisen edellytyksenä on kasvatustieteellisen alan maisterin tutkinto. Filosofian tohtorin tutkinnon voi suorittaa henkilö, jolla on muu kuin kasvatustieteellinen perustutkinto. Häneltä edellytetään myös vähintään 20 opintopisteen laajuiset kasvatustieteellisen oppiaineen syventävät opinnot, jotka voidaan suorittaa myös osana filosofian tohtorin tutkintoa.

6 6 Pro gradu tutkielmasta tai lisensiaatintutkimuksesta saadun arvolauseen tulee olla pääsääntöisesti vähintään cum laude approbatur tai annetun arvosanan tulee olla vähintään 3 (asteikolla 1-5). Mikäli opinnäytetyötä ei ole arvioitu mainelauseella tai arvosana on alempi kuin vaadittu, hakuasiakirjoihin liitettävältä tutkimussuunnitelmalta edellytetään erityisiä ansioita. 3 KASVATUSTIETEEN JA FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINTO 3.1 Tutkinnon rakenne Kasvatustieteellisen alan tohtorin tutkinnon kokonaislaajuus on 240 opintopistettä, josta väitöskirjan osuus on 180 opintopistettä ja muiden opintojen 60 opintopistettä. Filosofian tohtorin tutkintoon sisältyvät muut opinnot rakentuvat kasvatustieteiden, tieteenteorian ja metodologian opinnoista (40 op) sekä tieteellisen asiantuntijuuden kehittymistä tukevista kasvatustieteen syventävistä opinnoista (20 op). Kasvatustieteen tohtorin tutkintoon hyväksytty voi välitutkintona suorittaa kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon. Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, josta lisensiaatintutkimuksen osuus 80 opintopistettä ja muiden opintojen 40 opintopistettä. Lisensiaatin tutkinnon opinnot ovat osa kasvatustieteen tohtorin tutkinnon opintoja. 3.2 Kasvatustieteen ja filosofian tohtorin tutkinnon opinnot Tohtorin tutkintoon sisältyvät seuraavat opinnot: Aktiivinen osallistuminen tutkijaseminaariin ja väitöskirjan laadinta ja sen puolustaminen julkisesti 180 op, tieteenteorian ja metodologian opintoja 40 op Kasvatustieteisiin ja erityisesti omaan tutkimusalaan liittyvät sisältöopinnot Tieteenfilosofia- ja menetelmäopinnot sekä tutkimuksen etiikka Tieteelliseen viestintään liittyvät opinnot

7 7 Tieteellisen asiantuntijuuden kehittymistä tukevat opinnot Kasvatustieteen tohtorin tutkinnossa: syventäviä sivuaineopintoja kasvatustiede sosiaalisena toimintana tutkijavaihto ulkomailla tutkimusperustainen ohjaus ja opettaminen opinnot n tutkijakoulun tarjonnasta muut asiantuntijuutta kehittäviä opintoja 20 op Filosofian tohtorin tutkinnossa: Kasvatustieteellisen oppiaineen syventäviä opintoja n tutkijakoulun yhteiset tohtoriopinnot löytyvät verkkosivulta: Koska yliopiston muiden tiedekuntien joissakin oppiaineissa saattaa olla jatkoopiskelijoille rajoituksia osallistua oppiaineen syventäviin opintoihin, tulee opiskelijan varmistaa opiskelumahdollisuudet ao. tiedekunnasta ja ao. kurssin vastuuopettajalta. 3.3 Väitöskirja Väitöskirja on itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä tutkimus kasvatustieteen alalta ja se kirjoitetaan suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai jollakin muulla tiedekunnan hyväksymällä kielellä. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto (artikkeliväitöskirja). Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Artikkeliväitöskirjan rakenteesta löytyy lisää tietoa kasvatustieteiden tiedekunnan verkkosivuilta

8 8 3.4 Opinto- ja ohjaussuunnitelma Kasvatuksen ja yhteiskunnan tohtoriohjelmaan hyväksytty opiskelija laatii opinto- ja ohjaussuunnitelman yhdessä tutkimustyön vastuuohjaajan kanssa ensimmäisen opintolukukauden aikana. Jokaiselle jatko-opiskelijaksi hyväksytylle määrätään vähintään kaksi ohjaajaa, joista ainakin toisen on oltava on työsuhteessa oleva professori, apulaisprofessori tai dosentti. Toisen ohjaajan on oltava vähintään tohtorin tutkinnon suorittanut. Väitöskirjan toisena ohjaajana voi toimia myös on työsuhteessa oleva emerita- tai emeritusprofessori. Opinto- ja ohjaussuunnitelman osana opiskelija ja vastuuohjaaja laativat tutkinnolle aikataulun. Vastuuohjaaja tarkastaa ja päivittää opinto- ja ohjaussuunnitelma kerran vuodessa kevätlukukauden lopulla yhdessä opiskelijan kanssa. Tiedekunnan dekaani nimeää tutkimustyön ohjaajat. Tohtoriohjelman vastaava professori vahvistaa jatko-opiskelijan ohjaus- ja opintosuunnitelman. 4 OHJEITA JATKO-OPINTO-OIKEUTTA HAKEVILLE 4.1 Opinto-oikeuden hakeminen ja hakuajat tiedekunta myöntää hakemuksesta oikeuden suorittaa kasvatustieteen tohtorin tutkinnon tai filosofian tohtorin tutkinnon. Jatko-opintoja suunnittelevan tulee ennen opinto-oikeuden hakemista ottaa yhteyttä yhteen jatko-opintoja ohjaavaan professoriin, apulaisprofessoriin tai dosenttiin, jonka asiantuntemusalueelle katsoo oman tutkimusaiheensa liittyvän (liite 1), esitellä hänelle alustava tutkimussuunnitelmansa sekä keskustella tutkintoon kuuluvien jatko-opintojen suorittamisesta ja tutkimustyönsä aikataulutuksesta. tiedekuntaan otetaan uusia jatko- opiskelijoita kaksi kertaa vuodessa. Kevään hakuaika tohtoriohjelmaan on n tutkijakoulun yhteisenä hakuajankohtana eli Haku päättyy klo 15:45 Suomen aikaa. Syksyn 2017 hakuaika on

9 9 Vuonna 2017 tiedekuntaan valitaan sekä kevään että syksyn hakujen perusteella yhteensä enintään 25 uutta jatkotutkinto-opiskelijaa siten, että keväällä valitaan enintään 15 ja syksyllä enintään 15 opiskelijaa. 4.2 Hakuasiakirjat Kasvatustieteen tai filosofian tohtorin tutkintoon johtavan opinto-oikeushakemuksen tulee sisältää seuraavat hakuasiakirjat 1) sähköisesti toimitettu hakulomake, 2) oikeaksi todistetut jäljennökset tutkintotodistuksista sekä 3) tutkimussuunnitelma. Hakemukseen ei tarvitse liittää muita opinto- tai työtodistuksia. Tutkimussuunnitelma Hakuasiakirjoihin liitettävän suomen- tai englanninkielisen tutkimussuunnitelman tulee olla pituudeltaan enintään 2000 sanaa (tekstin kirjasinkoko 12 pistettä; riviväli 1,5) ja se tehdään seuraavan rakenteen mukaisesti (tarvittaessa soveltaen): Kansilehti Tutkimustyön tekijä ja suoritettava jatkotutkinto Tutkimustyön alustava nimi Maininta professorista, apulaisprofessorista tai dosentista, jonka kanssa tutkimustyöstä ja jatko-opinnoista on keskusteltu Tutkimuksen lähtökohdat tutkimushankkeen merkitys suhteessa nykytietämykseen: miten hanke liittyy aiempaan kansainväliseen ja kansalliseen tutkimukseen tutkimuksen asemointi kasvatustieteen kentällä tutkimuksen sijoittuminen kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksen painopistealueille Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja aikataulu tutkimuksen tavoitteet tutkimuskysymykset tutkimusmenetelmät ja aineiston kerääminen tutkimuksen aineisto ja analyysimenetelmät tutkimuksen aikataulu

10 tutkimustulosten/johtopäätösten kasvatustieteellinen ja yhteiskunnallinen merkitys 10 Julkaisusuunnitelma ja rahoitussuunnitelma Lähdeluettelo Haku tapahtuu käyttämällä yliopiston sähköistä järjestelmää. Ohjeistus hakuun ja linkki hakulomakkeeseen löytyy tiedekunnan verkkosivuilta Hyväksymisprosessi Ohjaajat käsittelevät heille tulleet hakemukset ja tutkimussuunnitelmat hakuajan päätyttyä ja tekevät pohjaehdotuksen hyväksyttävistä hakijoista ja heidän ohjaajistaan tiedekunnan tohtorikoulutustoimikunnalle. Tohtorikoulutustoimikunta tekee valittavaksi hyväksyttävistä opiskelijoista esityksen tiedekunnan dekaanille. Tiedekunnan dekaani hyväksyy uudet opiskelijat. Tutkimussuunnitelmissa arvioidaan erityisesti tutkimuksen kasvatustieteellistä merkitystä, tavoitteenasettelua ja teoreettisia lähtökohtia sekä tutkimusongelman jäsentyneisyyttä, valittua tutkimusmenetelmää ja analysointitapaa. Valinnassa otetaan huomioon hakijoiden tutkimussuunnitelmien sijoittuminen kasvatustieteiden tiedekunnan painopistealueilla sekä tiedekunnan käytettävissä olevat ohjaajaresurssit. Valinnan tulos julkistetaan viimeistään Tämän jälkeen hakijoille lähetetään tieto valintapäätöksestä ja alkaa opiskelupaikan vastaanotto- ja oikaisupyyntöaika, joka päättyy Hyväksytyt lähettävät paikan vastaanottolomakkeen klo 15:00 mennessä osoitteeseen: Hakijapalvelut, (Käyntiosoite: Kalevantie 4, TAMPERE). Lomakkeen palauttamatta jättäminen määräajassa johtaa opiskelupaikan menetykseen. Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua yksikön johtokunnalta. Perusteltu oikaisupyyntö tulee toimittaa n kirjaamoon osoitteella Kirjaamo, viimeistään klo 15:00 mennessä.

11 4.4 Ilmoittautuminen jatkotutkinto-opiskelijaksi 11 Kun hakija on saanut jatko-opinto-oikeuden, hän ilmoittautuu yliopiston opiskelijaksi hyväksymiskirjeessä ilmoitetulla tavalla. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi suorittaa opintoja yliopistossa. Opiskelijan on ilmoittauduttava vuosittain läsnä- tai poissaolevaksi opiskelijaksi n yleisten ilmoittautumiskäytäntöjen mukaisesti. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut läsnä- tai poissaolevaksi, menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskelija on poistettu yliopiston opiskelijaluettelosta siitä syystä, että hän ei ole tehnyt vuosittaista ilmoittautumista, hänen on kirjallisesti haettava kasvatustieteiden tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Ylioppilaskuntaan kuuluminen on jatkotutkinto-opiskelijoille vapaaehtoista. 5. Lisätietoja Lisätietoja jatkokoulutuksesta saa kasvatustieteiden tiedekunnasta hakemiseen liittyvät kysymykset: opintokoordinaattori Sari Raudasoja, puh: , sari.raudasoja(at)uta.fi tutkimukseen liittyvät kysymykset: tutkimuskoordinaattori Anna Rytivaara, puh: , anna.rytivaara(at)uta.fi

12 12 TAMPEREEN YLIOPISTO tiedekunta Liite 1 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN JATKOKOULUTUS Ohjaajat 2017 Dosentti Johanna Annala Puhelin Johanna.Annala@uta.fi Huone Virta-kiinteistö huone 520 Korkeakoulu-ja yliopisto-opetus ja -opiskelu, erityisesti opetussuunnitelmatutkimus ja korkeakouluyhteisöjen tutkimus Dosentti Jari Eskola Puhelin Jari.Eskola@uta.fi Huone Virta-kiinteistö huone 510 Aihepiirillä ei ole merkitystä kunhan aihe on elämänmakuinen ja työ metodisesti mielenkiintoinen Professori Anja Heikkinen Kasvatustieteen professori Puhelin Anja.Heikkinen@uta.fi Huone Virta-kiinteistö huone 355 Kasvatuksen, työn ja politiikan muuttuvat suhteet Muuttuvat tasa-arvopolitiikat

13 13 Kulttuuriset, historialliset ja filosofiset lähestymistavat Dosentti Jorma Joutsenlahti Puhelin Huone Virta-kiinteistö huone 504 Matematiikkakasvatus Matematiikan didaktiikka/pedagogiikka, Yliopistopedagogiikka (matemaattiset ja teknologiset koulutusalat) Professori Kirsti Karila Kasvatustieteen professori (varhaiskasvatus) Puhelin Huone Virta-kiinteistö huone 303 Lapsuuden instituutiot ja kasvatusyhteisöt Asiantuntijuus ja ammatilliset identiteetit Kasvatusyhteistyö vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten välillä Siirtymät varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen rajapinnoilla Kasvatuksen ja koulutuksen politiikat Koulutuksen ja työelämän rajapintatyöskentely Varhaiskasvatuksen pedagogiikka Apulaisprofessori Jaakko Kauko Kasvatustieteen apulaisprofessori, koulutuspolitiikan dosentti Puhelin Huone Virta-kiinteistö huone 440

14 14 Koulutuspolitiikka ja koulutuspolitiikan päätöksenteon tutkimus Koulutuksen vertailevan tutkimuksen teoria ja metodologia Kompleksisuusteoriat koulutuksen tutkimuksessa Vallan tutkimus Laadunvarmistus ja -arviointi koulutuksessa, tiedon käyttö Korkeakoulutus ja peruskoulutus Maakontekstit: Suomi, Englanti, Brasilia, Portugali Dosentti Vesa Korhonen Puhelin Huone Virta-kiinteistö huone 517 Korkeakoulutus sekä yhteiskunnallisesta että pedagogisesta näkökulmasta Korkeakouluopintoihin hakeutumisen reitit ja lähtökohdat Korkeakouluopiskelun opintopolut ja opintoihin kiinnittyminen Opiskelijan itsesäätelytaitojen ja tieteellisen ajattelun kehittyminen Ohjaus korkea-asteella Koulutuksellinen syrjäytyminen ja korkeakouluopintojen keskeyttäminen Korkeakoulutettujen työllistyminen Muuttuvat oppimisympäristöt korkeakoulutuksessa Sosiaalinen media korkeakouluopetuksessa -Opettajien ja tutkijoiden identiteetit yliopistossa -Akateeminen mentorointi ja johtaminen -Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen tuottamat haasteet -Kehittyvien maiden korkeakoulutus ja korkeakoulutettujen liikkuvuus Adjunct Professor, FT Reijo Kupiainen Puhelin Huone Virta-kiinteistö huone 321 Mediakasvatus

15 15 Medialukutaito, digitaalinen lukutaito Monilukutaito Koulut ja mobiilioppiminen Populaari-, nuoriso- ja visuaalinen kulttuuri oppimisessa Julkinen- ja kriittinen pedagogiikka Professori Anne-Maria Laukkanen (puhetekniikka ja vokologia) Puhelin tiedekunta Huone Virta-kiinteistö huone 456 Akustinen puheen ja puhe- sekä lauluäänen tutkimus, puheen ja äänen harjoittaminen Professori Marita Mäkinen Kasvatustieteen professori (opettajankoulutus) Puhelin Huone Virta huone 519 Opettajankoulutus, inklusiivinen kasvatus, opettajan ammatillinen oppiminen Kouluyhteisöjen kehittäminen Korkeakoulutus, opintoihin kiinnittyminen Opetussuunnitelmatutkimus Tekstitaitojen oppiminen ja opettaminen, monilukutaito, akateemiset tekstitaidot Dosentti Terhi Mäntylä Puhelin Käyntiosoite Åkerlundinkatu 5, Tampere Huone Virta-kiinteistö huone 503

16 16 Matemaattisten aineiden didaktiikka (erit. luonnontieteiden didaktiikka) Opettajankoulutus (luonnontieteet ja matematiikka) Didaktinen fysiikka Käsitteellinen oppiminen Tieteen historia ja filosofia tiedeopetuksen suunnittelussa Professori Pirkko Pitkänen Kasvatustieteen professori (koulutuspolitiikka ja monikulttuurisuuskasvatus) Puhelin Huone Virta-kiinteistö huone 444 Ihmisten ylirajainen liikkuvuus Ylirajaiset oppimisympäristöt Monikulttuurinen kasvatus Kulttuurien välinen työ Professori Eero Ropo Kasvatustieteen professori (oppimisen tutkimus ja opettajankoulutus) Puhelin Huone Virta-kiinteistö huone 309 Opetussuunnitelmatutkimus Opetusteknologian sovellukset opettajankoulutuksessa ja opiskelussa Elämäkerralliset ja narratiiviset tutkimusmenetelmät Opettajankoulutus, eksperttiys Dosentti Tiina Soini-Ikonen Puhelin Käyntiosoite Åkerlundinkatu 5, Tampere

17 17 Huone Virta-kiinteistö huone 302 Koulun kehittäminen Perusopetuksen pedagogiikan kehittäminen Sosio-psykologinen hyvinvointi kouluyhteisössä Opettajan oppiminen eri uravaiheissa Apulaisprofessori Hanna Toiviainen Kasvatustieteen apulaisprofessori (aikuiskasvatus) Puhelin Huone Virta-kiinteistö 356 Muuttuva työ ja oppiminen Työelämän organisaatioiden verkostoyhteistyö Oppimisverkostot ja verkostointerventiot Kehittävä työntutkimus Kulttuurihistoriallinen toiminnanteoria Professori Veli-Matti Värri Kasvatustieteen professori (kasvatusfilosofia ja opettajankoulutus) Puhelin Åkerlundinkatu 5, Tampere Käyntiosoite Huone Virta-kiinteistö 308 Kasvatusfilosofia ja -teoria Kasvatuksen etiikka Ekologinen kasvatus Opettajankoulutuksen perusteet Associate Professor Zsuzsa Millei (Early Childhood Education)

18 18 Areas for supervision: Diversity and education Children's participation and citizenship Place, space and education Childhood, children and politics Childhood, nation, transnationalism, mobility Post/socialist childhood and education Ethnography, autoethnography, collective biography Policy analysis Researching with children Critical psychology - psychological discourses in education