Tietojen digitalisointi hyödyttää kaikkia

Transkriptio

1 MAANMITTAUSLAITOKSEN ASIAKASLEHTI 1/2017 Tietojen digitalisointi hyödyttää kaikkia Isompi peltolohko viidessä tai 200 vuodessa Satelliittien häirintä yleistyy NEITOKAINEN ETRS-TM35FIN N: ,392 E: ,838 OTA TALTEEN SUOMEN KARTTA!

2 NEITOKAINEN ETRS-TM35FIN N: ,392 E: ,838 TÄSSÄ NUMEROSSA MAANMITTAUSLAITOKSEN ASIAKASLEHTI 1/2017 SISÄLTÖ 1/ PÄÄKIRJOITUS 4 AJANKOHTAISTA MYYTTEJÄ MURTAMASSA Kestävätkö tilusjärjestelyt kauan? Asiantuntijat oikovat tilusjärjestelyihin liittyviä väärinkäsityksiä. DIGITAALINEN DATA ASIAKKAIDEMME KÄYTÖSSÄ Eri toimijat hyötyvät sähköisistä kiinteistötiedoista ja kartta-aineistoista. HUIPPUTUTKIMUSTA MAANLÄHEISESTI Paikkatietokeskuksen laserkeilausyksikkö on alallaan maailman johtava tutkimusorganisaatio. KUN REKKAKUSKI VAARANSI LENTOLIIKENTEEN Pienellä laitteella voi saada suurta vahinkoa aikaiseksi. Tutkijat selvittävät, mitä satelliittien häirinnän estämiseksi voidaan tehdä. Tietojen digitalisointi hyödyttää kaikkia Isompi peltolohko viidessä tai 200 vuodessa Satelliittien häirintä yleistyy OTA TALTEEN SUOMEN KARTTA! 16 LYHYESTI 18 FAKTA OM LANDET Digitala data för våra kunder Vi spräcker myter Toppforskning inom laserskanning Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjä koskevia rekistereitä, tuotamme kartta-aineistoja, huolehdimme lainhuudoista ja kiinnityksistä, kehitämme tietojärjestelmiä sekä edistämme paikkatietojen tutkimusta ja soveltamista. Maanmittauslaitoksen asiakaslehti Tietoa Maasta. Julkaisija Maanmittauslaitos. Päätoimittaja Pirkko Yliselä toimitus Lea Kujanpää käännökset Maria Soininen ja Jari Tolonen ulkoasu Pekka Jussila painopaikka Juvenes Print, Tampere ISSN-L , ISSN (painettu), ISSN (verkkojulkaisu). Jakelu, osoitteenmuutokset ja tilaukset Maanmittauslaitos, Viestintä, Ilari Räsänen, , tietoamaasta@maanmittauslaitos.fi, PL 84, HELSINKI. Kannen kuvankäsittely Ilari Räsänen Painotuote 2 TIETOA MAASTA 1/2017

3 Maalla on merkitystä Suomen kielessä maa-sanalla on monenlainen merkitys ainakin puhekielessä. Sillä tarkoitetaan milloin maaperää, maanpintaa, maapalloa, maaseutua ja niin edelleen. Kun sanaa täydennetään lisämääreellä, saadaan mielenkiintoisia käsitteitä, kuten maailma, kuvaamaan koko näkyvää ympäröivää todellisuuttamme. Tiedän, että suomen kielen tutkijat tuntevat näiden sanojen taustat tieteellisellä tarkkuudella. Kun joskus pohtii näitä sanojen merkityksiä ja miten ne sanoina poikkeavat eri kielissä, päätyy varsin hupaisiinkin mielleyhtymiin. Maa viittaa varallisuuteen ja johonkin konkreettiseen, käsillä ja jaloilla tekemiseen ja maan rakentamiseen. Maan mittaaminen on ollut aiemmin raskasta fyysistä työtä ja toki se on sitä osin vieläkin. Nyt työ on kuitenkin teknologian kehityksen myötä muuttunut erilaisten tietokantojen hallitsemiseksi, rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä jatkuvaksi kehittämiseksi. Mutta se kohde, maa, on edelleen sama. Maata on puolustettu ja maa on kaikille tärkeää. Ihmiselle ja luonnolle. Maasta tarvitaan tietoa paitsi inhimillisen elämän toimintoihin, myös kestävän kehityksen turvaamiseksi tuleville alati kasvaville sukupolville. Tiedon tarve maasta kasvaa, vaikka me tämän päivän ihmiset luulemme välillä jo tietävämme kaiken. Sitä me emme tee. Suomi juhlii tänä vuonna 100-vuotista itsenäisyyttään. Maanmittauslaitos onnittelee isänmaataan ja tekee parhaansa tuottaakseen kaiken sen tiedon maasta, mikä on isänmaan kehittämiseksi ja hyvinvoinnin kartuttamiseksi tarpeellista. Tieto isäimme maasta on tietoa myös omasta itsestämme ja ennen kaikkea tietoa lapsiemme hyväksi. Arvo Kokkonen on Maanmittauslaitoksen pääjohtaja. TIETOA MAASTA 1/2017 3

4 AJANKOHTAISTA PAIKKATIETOALUSTA AVAA UUSIA OVIA Jos paikkatiedon tuottajien aineistot ovat yhteensopivia, niiden päälle voi rakentaa monenlaisia palveluita ja liiketoimintaa. Tähän tähtää meneillään oleva suurhanke. Hallitusohjelmaan liittyvässä Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankkeessa on käynnistynyt paikkatietojen hallinnan ja käytön tehostamiseen tähtäävä hankekokonaisuus, jota kutsutaan nimellä Julkisen hallinnon yhteinen paikkatietoalusta. Maa- ja metsätalousministeriön vetämä hanke toteutetaan yhteistyössä viranomaisten, maakuntien, kuntien, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Valmisteluvaiheessa keskeisiä toimijoita ovat valtiovarainministeriö, maa-ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Maanmittauslaitos ja Suomen ympäristökeskus. Yhteinen paikkatietoalusta tarkoittaa uutta tieto- ja palvelukokonaisuutta, sanoo hankepäällikkö Antti Jakobsson. Sen avulla julkisen hallinnon toimijat voivat tuoda itse keräämänsä paikkatiedot yhteen, ja palvelualustan kautta niitä voidaan tarjota eri käyttötarkoituksiin. Se luo pohjaa uusille yksityissektorin palveluille ja liiketoiminnalle. YHTEENSOPIVAT TIEDOT AINEISTON TUOTTAJILTA Mittava hanke jakautuu osakokonaisuuksiin ja osakokonaisuudet edelleen projekteihin. Paikkatietoalustan ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2019 alussa. Osahankkeissa toteutetaan tekninen paikkatietoalusta ja sen palvelut. Lisäksi kootaan eri tiedontuottajilta tietoaineistoja, joita ovat ilma- ja satelliittikuvat, pistepilvet, Kansallinen maastotietokanta, osoitetiedot ja paikannimet, maankäyttöpäätökset sekä yhteiset INSPIRE-teemat, Jakobsson luettelee. Tämä avaa aivan uusia mahdollisuuksia tiedon hyödyntäjille. Hanketta edeltävissä selvityksissä käyttäjät halusivat, että tiedot ovat yhteensopivia riippumatta siitä, kuka on aineiston tuottaja. Paikkatietoalusta vastaa tähän tarpeeseen. Esimerkiksi osoitetietojen sijaintitiedoissa on ollut puutteita, ja nyt siihen tuodaan uusi ratkaisu. LAADUKKAAT PAIKKATIEDOT HYÖDYTTÄVÄT KAIKKIA Kansallinen maastotietokanta (KMTK) sulautuu osaksi Paikkatietoalustaa. Kansallinen maastotietokanta kattaa edelleen kaikki peruspaikkatiedot eli rakennukset ja rakenteet, liikenneverkon, hydrografian, maanpeite- ja johtotiedot sekä korkeussuhteet. Paikkatietoalustan rakentamiseen osallistuvat käytännössä kaikki paikkatietoja tuottavat toimijat, esimerkiksi kunnat ja muut julkishallinnon toimijat, huomauttaa johtava asiantuntija Heli Laaksonen. Nämä tahot ovat myös paikkatiedon hyödyntäjiä siinä missä yksityinen sektorikin. Paikkatietoalusta ei muuta toimijoiden rooleja, vaan se mahdollistaa erilaisissa prosesseissa syntyvän tiedon hyödyntämisen. Parhaan hyödyn saa lopulta kuitenkin yksittäinen kansalainen, Laaksonen muistuttaa. Laadukkaat ja yhteensopivat paikkatiedot mahdollistavat parempia päätöksiä. Paikkatietoalusta tuottaa tehokkuutta ja kilpailuetua myös liiketoiminnassa esimerkiksi logistiikka- ja liikenneratkaisujen avulla. KUVA: ANTERO AALTONEN 4 TIETOA MAASTA 1/2017

5 MAANMITTAUSLAITOS.FI UUDISTUU Uusi Maanmittauslaitos.fi-sivusto julkaistaan maaliskuussa. Uusi sivusto mukautuu sujuvasti eri päätelaitteille ja sen kehittämisessä on otettu huomioon saavutettavuuden vaatimukset. Myös sivuston sisältö ja ulkoasu on uusittu täysin. Uudistuksessa on pyritty huomiomaan erityisesti Maanmittauslaitoksessa ensi kertaa asioivat, jotta heidän asioimisensa olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa, kertoo viestintäasiantuntija Johanna Ujainen. Vakiokäyttäjiä emme silti ole unohtaneet. Heille on etusivulta suorat reitit käytetyimpiin palveluihin, ja Asioi verkossa -otsikon taakse on koottu oikopolut kaikkiin verkkopalveluihimme. Kiinteistöt-osiosta löytyvät kaikki kiinteistöihin liittyvät palvelut sekä henkilöasiakkaille että työssään kiinteistötietoja tarvitseville. Kartat ja paikkatieto -osiossa on vinkkejä kartan ostoon sekä tietoa maastotietojen tuotannossa ja maastotietoaineistoista. Uutta sivustolla on Tutkimus-osio, joka sisältää tietoa Paikkatietokeskuksen tutkimushankkeista ja tutkimusryhmistä. Nykyinen fgi. fi-sivusto poistuu käytöstä, mutta osoite fgi.fi toimii edelleen ja ohjaa käyttäjät Maanmittauslaitos.fihin. Sivustolla usein vierailevia uudistus saattaa hämmentää hetkellisesti, kun asiat löytyvät nyt eri paikoista kuin ennen, mutta toivomme että käyttäjät löytävät uudet reitit nopeasti, viestintäasiantuntija Kirsi Mäkinen sanoo. Uuden sivuston toteutuksessa on ollut apuna Maanmittauslaitoksen asiakasraati, jonka kommenttien pohjalta muokattiin sekä sivujen toimintoja että sisältöä. Sivustoa on toteutettu yhteistyössä Siili Solutionsin kanssa. Konseptisuunnittelusta vastasi Ixonos. VILPITÖNTÄ VUOROPUHELUA KELPOISUUSVAATIMUKSISTA OPIN KAUTTA TYÖHÖN Toimitusinsinöörin kelpoisuusvaatimuksia koskevaan lakimuutokseen valmistauduttiin Maanmittauslaitoksessa syksyllä yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa. Maanmittausalan koulutusta tarjoavat Lapin ja Metropolian ammattikorkeakoulut sekä Aalto-yliopisto.* Yhteistyössä hiottiin näkemystä, millaisilla oppimispoluilla on mahdollista hankkia perusosaaminen erilaisiin maanmittaustoimituksiin. Osapuolet pitivät yhteistyötä kaikin puolin antoisana. Tämä oli vilpitöntä ja asiallista yhteistyötä. Ammattikorkeakouluun ja opettajiin suhtauduttiin vakavasti ja luottamuksella. Meidän näkemystämme kuunneltiin, toteaa yliopettaja Aune Rummukainen Lapin ammattikorkeakoulusta. Yhteistyölle on nykyaikana aivan erityinen tarve, kertoo johtaja Mauri Asmundela Maanmittauslaitoksesta. Asmundelan mukaan kaikenlainen muutos on nopeutunut niin paljon, että koulutuksen rooli on yhä enemmän antaa perusvalmiudet työssä tapahtuvalla jatkuvan oppimiseen. Maanmittauslaitos luottaa alan oppilaitoksiin, nuoret toimitusinsinöörit ovat olleet erittäin päteviä ja ovat varmasti jatkossakin. Heillä on erityisen hyvät oppimis- ja muutosvalmiudet, hän sanoo. Myös kiinteistöopin lehtori Jaakko Sirkjärvi Metropoliasta on pitänyt yhteistyötä suorapuheisena ja vilpittömänä. Sirkjärvi toteaa, että yhteistyöllä pystytään palvelemaan Maanmittauslaitosta yhtenä keskeisenä sidosryhmänä. Vuoden alusta lähtien myös AMK-insinööri on voinut tehdä vaikkapa vaativia lunastustoimituksia. Lakimuutokseen on ammattikorkeakouluissa valmistauduttu jo aiemmin lisäämällä arviointikoulutusta. * Novia yrkeshögskolan Vaasassa ei ota tällä hetkellä uusia opiskelijoita maanmittaustekniikkaan. TIETOA MAASTA 1/2017 5

6 TIETOA MAASTA MYYTTEJÄ MURTAMASSA Tilusjärjestelijät ovat käärineet hihansa ja kiertävät eri puolilla maata kertomassa tilusjärjestelyjen nykymahdollisuuksista. Tuskin mikään muu maanmittaustoimitus on kehittynyt niin paljon menneinä vuosina. TEKSTI: ANNE PAKARINEN KUVA: ANTERO AALTONEN Näin alan asiantuntijat Jouni Ingalsuo ja Juha Patana murtavat tilusjärjestelyjä koskevia myyttejä: MYYTTI 1: TILUSJÄRJESTELY KESTÄÄ KAUAN Menneinä aikoina uusjaot saattoivat kestää jopa vuosikymmeniä, mutta nykyisin maanomistajien kanssa yhteistyönä suunniteltu tilusjärjestely vie noin viisi vuotta. Uusissa järjestelyissä päästäneen jopa kahden vuoden kestoaikaan, kertoo maanmittausinsinööri Juha Patana Maanmittauslaitoksesta. Nopeamminkin voi edetä, mutta liian nopeakaan ei kannata olla. Valtaojien kunnostamiseen ja teiden rakentamiseen tarvitaan aikaa, ettei tilusjärjestelyalueen viljelylle aiheudu haittaa. Tilusjärjestelystä saatava hyöty paranee, kun asian kypsyessä maanomistajilla on aikaa miettiä parhaita ratkaisuja, kertoo Patana. MYYTTI 2: TILUSJÄRJESTELYJEN RAHOITUS ON ITSE ASIASSA MAATALOUSTUKEA Asian voi tietysti nähdä myös tällä tavoin, koska valtio maksaa osan kustannuksista. Toisaalta yhteiskunnan rahoitus tuottaa tilusjärjestelyalueella merkittävän ja pitkävaikutteisen hyödyn, sanoo kenttäpäällikkö Jouni Ingalsuo MTK Keski-Pohjanmaasta. Isoilla peltolohkoilla konekustannukset jäävät alhaisemmiksi, samoin koneiden tuottamat hiilidioksidipäästöt pienenevät. Tehostunut maatalousyrittäjyys pystyy tuottamaan aiempaa enemmän verotuloja kunnille ja valtiolle. Jos traktoreiden määrä vähenee maantiellä, tieliikenteen turvallisuus paranee ja koko yhteiskunnan toiminta tehostuu. Tilusjärjestely on infrahanke, joka maksaa itsensä takaisin, hän huomauttaa. Tilusjärjestelyillä korjataan ajan kuluessa pirstoutunutta kiinteistörakennetta. Se tehtävä on Maanmittauslaitokselle määrätty suoraan laissa, muistuttaa Patana. MYYTTI 3: PELTOLOHKOJEN KOKO KASVAA VAPAAEHTOISILLA KAUPOILLA Yleisesti ottaen peltolohkojen keskikoko näyttää kasvavan erittäin hitaasti pelkästään lisämaakauppojen ja vuokrasopimuksien avulla, Ingalsuo kertoo. Keski-Pohjamaalla peltolohkojen keskikoko kasvoi vuosina ,14 hehtaaria niissä kunnissa, joissa ei tehty tilusjärjestelyitä. Suhteellisesti arvioituna peltolohkot kasvoivat vuosikymmenen aikana 6,6 prosenttia ilman tilusjärjestelyä luvulla tehdyt tilusjärjestelyt taas kasvattivat peltolohkojen keskikokoa 2,2 hehtaarista 4,8 hehtaariin, eli noin 120 prosenttia. 6 TIETOA MAASTA 1/2017

7 MYYTTI 4: PELLOT PIRSTOUTUVAT JOKA TAPAUKSESSA PIENEMMIKSI Tilusjärjestelyin saavutettu hyöty on yleensä pysyvää. On poikkeuksellista, että tästä hyödystä oltaisiin valmiita luopumaan jakamalla peltoja pienemmiksi lohkoiksi, sanoo Ingalsuo. Patana jatkaa samoilla linjoilla. Maa- ja metsätalousministeriölle tehty tilusjärjestelytoimintaa koskeva laaja selvitystyö valmistui vuonna Sen perusteella hyvä kiinteistörakenne kestää vuosikymmeniä. Viljelijät havahtuivat itsekin vaalimaan hyvää tilusrakennetta: jos peltoa tulee myyntiin tai vuokralle, he miettivät kenelle se parhaiten sopisi, Patana kertoo. Toisin päin ajateltuna lohkokoon kasvattaminen vapaaehtoisin kaupoin vie nykyisellä vauhdilla vuotta, jotta päästäisiin samaan tulokseen kuin tilusjärjestelyssä viidessä vuodessa. Peltolohkoja pirstoutuu myös erilaisissa maankäyttöhankkeissa esimerkiksi uusia liikenneväyliä tehtäessä. Myös aikaisemmin tehtyjen väylien haittavaikutuksia voidaan vähentää tai poistaa hanketilusjärjestelyjen avulla. MYYTTI 5: TILUSJÄRJESTELY PERUSTUU PAKKOTOIMIIN Tilusjärjestelyn tekeminen edellyttää maanomistajien vahvaa kannatusta. Nykyään tilusjärjestely räätälöidään maanomistajien ja tilusjärjestelyn tekijöiden yhteistyönä, sanoo Patana. Järjestelyä edeltävässä selvitystyössä tarkastellaan tilussijoituksen parantamisesta kiinnostuneiden maatilojen tiluksia. Varsinaisessa tilusjärjestelyssä keskitytään erityisesti niihin peltolohkoihin, joiden järjestelystä viljelijät ovat kiinnostuneet. Neuvottelujen perusteella voidaan mukaan ottaa myös yksittäisiä peltolohkoja, jos se on välttämätöntä. YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOHYÖTYJEN ARVOSTUS KASVAA TULEVINA VUOSINA. MYYTTI 6: MUUT HYÖTYVÄT, MUTTA MINULLE JÄÄ MAKSAJAN OSA Tilusjärjestely tuottaa eniten hyötyä, mikäli kaikki tai lähes kaikki alueen maanomistajat osallistuvat siihen. Hyötyjen arvioimisessa ja esille tuomisessa on kenties vieläkin parantamisen varaa, Ingalsuo pohtii. On tärkeää, että maanomistajat saavat täsmällistä tietoa pellon viljelykustannusten alenemisesta sekä salaojituksen, isomman lohkokoon ja parantuneen tiestön tuottamasta arvonlisäyksestä. Väheksyä ei sovi ympäristö- ja ilmastohyötyjenkään etukäteisarvioinnin merkitystä. Todennäköisesti ympäristö- ja ilmastohyötyjen arvostus kasvaa tulevina vuosina. Tilusjärjestelyn kustannukset määräytyvät hyödyn perusteella. Jos maanomistajalle ei tule hyötyä niin ei tule kustannuksiakaan, huomauttaa Patana. LAAJAVAIKUTTEINEN YHTEISKUNNALLINEN KEHITTÄMISTOIMENPIDE Ruokatuotantoa on kehitettävä. Siihen ei pystytä pelkästään koneita kehittämällä, vaan myös viljelylohkoja on saatava suuremmiksi, Ingalsuo sanoo. Vaikka tilusjärjestelyt ensisijaisesti tehostavat maaseudun yritystoiminnan edellytyksiä ja alueiden elinvoimaisuutta, ne tuottavat lisäksi ympäristö- ja ilmastohyötyjä. Parhaassa tapauksessa tilusjärjestely tehostaa lähialueellaan muidenkin yhteiskunnan sektorien toimintaa. Tätä ilosanomaa meidän pitää saada vietyä eteenpäin yhteistyössä muiden alalla toimivien kanssa. Tilusjärjestely on merkittävä yhteiskunnallinen kehittämistoimenpide, toteavat Jouni Ingalsuo ja Juha Patana yhdessä. TIETOA MAASTA 1/2017 7

8 PALVELUA MAASTA 8 TIETOA MAASTA 1/2017

9 DIGITAALINEN DATA ASIAKKAIDEMME KÄYTÖSSÄ Maanmittauslaitoksen kiinteistö- ja maastotiedot ovat laajassa käytössä, mutta mitä käyttäjät tekevät datalla? Entä kuinka digitaaliset palvelut toimivat? TEKSTI: SARI PUTKONEN KUVITUS: MAANMITTAUSLAITOS Maanmittauslaitos tarjoaa kiinteistötietoja ja kartta-aineistoja sähköisesti asiakkailleen. Kiinteistökaupankin voi hoitaa verkossa Kiinteistövaihdannan palvelu KVP:ssä. Palvelut toimivat ammattikäyttäjille rajapintojen avulla, jolloin asiakas voi käyttää niitä oman käyttöliittymänsä kautta. Pian myös kansalaiset voivat käydä katsomassa omia kiinteistötietojaan verkossa. Jotta tähän on päästy, töitä on tehty monella saralla. Palvelujen digitalisointi on edellyttänyt esimerkiksi tietovarantojen digitalisointia. Jättiharppaus otettiin vuonna 1998, kun maanmittaustoimituksiin saatiin sähköinen JAKO-työkalu. TIETOA MAASTA 1/2017 9

10 Maanmittauslaitoksen tavoitteena on, että kerätyt tietovarannot ovat helposti hyödynnettävissä, mutta ovatko ne? Mitä sanovat palvelujen pitkäaikaiset käyttäjät Kauppalehden Tietopalveluissa, OP Turun Seudussa ja Suomen ympäristökeskus SYKEssä? Kiinteistövaihdannan palvelun kehittäminen on nyt oikeilla raiteilla, kun se nähdään erityisesti asiantuntijoiden palveluna. KAUPPALEHTI TIETOPALVELUT JAKAA KIINTEISTÖTIEDOT Aloitetaan kierros Kauppalehti Tietopalveluista. Liiketoimintajohtaja Maija Kaurosella ja asiantuntija Antti Kilpiöllä on yhteensä muutaman vuosikymmenen kokemus Maanmittauslaitoksen palveluista. Kauppalehti Tietopalvelut tarjoaa asiakkailleen oman käyttöliittymänsä kautta muun muassa kiinteistötietoihin liittyvää tietopalvelua. Asiakkaina on muun muassa pankkeja, kiinteistönvälittäjiä, asianajajia ja isännöintitoimistoja. Palvelusta saa usean eri viranomaisen ja yksityisen toimijan tuottamia tietoja mukaan lukien Maanmittauslaitoksen Kiinteistötietojärjestelmän tiedot. Maanmittauslaitoksesta haemme rajapintojen kautta virallisia asiakirjoja, kuten lainhuuto- ja rasitustodistuksia, kiinteistörekisteriotteita sekä kiinteistöjen perustietoja. Käytämme myös ilmakuvia ja kartta-aineistoja, Kilpiö kertoo. Kauronen ja Kilpiö kiittelevät Maanmittauslaitosta palvelujen sähköistämisessä edistykselliseksi. Se on viranomaisista aktiivisin ja kehityshaluisin, Kauronen aloittaa. Tiedon avaaminen on helpottanut meidän omaa kehitystyötämme. Voimme lisätä ominaisuuksia palveluihimme, Kilpiö kuvailee. KVP:stä Kilpiö ja Kauronen toteavat, että onneksi sen kehittäminen on nyt oikeilla raiteilla, kun se nähdään erityisesti asiantuntijoiden ei vain kuluttajien palveluna. Toiveitakin on palvelujen kehittämiseen: onko mahdollista palastella esimerkiksi rasitustodistuksen tietoja siten, ettei asiakkaan tarvitse ostaa koko dokumenttia, vaan vain tarvitsemansa osan siitä? TULEVAISUUDEN KIINTEISTÖKAUPPA ON DIGITAALINEN Tiedon avaaminen on helpottanut meidän omaa kehitystyötämme. Voimme lisätä ominaisuuksia palveluihimme. OP Turun Seudun luottojohtaja Leena Reuter toteaa että sähköiset palvelut ovat pankkialan tulevaisuus. Asiakas laittaa asiansa vireille sunnuntaina ja me käsittelemme sen viikolla ja lopuksi allekirjoitukset hoidetaan sähköisessä palvelussa, Reuter visioi. Maanmittauslaitoksen Kiinteistötietopalvelua pankissa on käytetty jo pitkään esimeriksi silloin, kun asiakas haluaa pantata kiinteistön lainan vakuudeksi. Myös kiinteistökauppa on digitalisoitunut. Haemme kaikki panttikirjat sähköisinä. Kun kiinteistö myydään, sähköinen pantti voidaan siirtää saajalle digitaalisesti KVP:ssä. Tämä on näppärä ja joustava systeemi. Sähköistämisen myötä paperisista lomakkeista ollaan pääsemässä eroon. Jos asiakas kuitenkin toimittaa kiinnityshakemuksen meille paperisella lomakkeella, niin kiinnityksen vireille tulon jälkeen voimme seurata asian etenemistä sähköisesti KVP:ssä. Ratkaistavana KVP:ssä on vielä rahan siirtoon liittyvä ongelma. Raha pitää saada siirtymään samaan aikaan KVP:ssä tehtävän omistajuuden siirron kanssa. Reuterin mukaan yksi ratkaisu tähän voisi olla jonkinlaisen välitilin käyttö. 10 TIETOA MAASTA 1/2017

11 KVP:stä tulee asiantuntijoiden palvelu ja me olemme pankkina ja kiinteistönvälittäjänä kiinnostuneita käyttämään sitä. KARTAT TUTKIMUSTIEDON ESITTÄMISEKSI Suomen ympäristökeskus SYKEssä kehitysinsinöörinä työskentelevän Mikko Sanen työtehtäviin kuuluu muun muassa tulvakarttapalvelun ylläpitäminen. Työssään hän käyttää Maanmittauslaitoksen taustakarttoja ja ilmakuvia. Aineistojen latauspalvelu on tullut tutuksi. Helppo ja toimiva, Sane kommentoi. Haemme kaikki panttikirjat sähköisinä. Kun kiinteistö myydään, sähköinen pantti voidaan siirtää saajalle digitaalisesti Kiinteistövaihdannan palvelussa. DIGIMATKAN VARRELTA Maanmittauslaitos julkaisi ensimmäiset rajapinnat vuonna Niiden käyttö muualla yhteiskunnassa on kasvanut räjähdysmäisesti vasta muutaman viime vuoden aikana. Kiinteistötietoja Maanmittauslaitos on tarjonnut sähköisenä palveluna vuodesta 1997 alkaen. Kansalaisen Karttapaikka -palvelun Maanmittauslaitos julkaisi vuonna 1996, vain kolme vuotta sen jälkeen, kun Suomessa oltiin alettu tarjota internet-yhteyksiä. Jälkiviisaasti voi sanoa, että siinä oltiin hyvissä ajoin avoimen datan asialla. Karttapaikan toteuttajiin 1990-luvulla kuulunut toimitusjohtaja Pekka Sarkola GISPOsta kertoo, että Karttapaikan julkaisua edelsi keskustelu siitä, voidaanko suljettua ja maksullista kartta-aineistoa antaa ilmaiseksi katselupalveluun. Lopulta kartan kokoa päätettiin rajoittaa, jottei aineiston myynti kokonaan loppuisi. Lisäksi yhdestä käyttäjätunnuksesta tehtyihin latausmääriin asetettiin rajoituksia, kun eräs opiskelija oli keksinyt ladata kaikki Karttapaikan karttalehdet omalle koneelleen. SYKEssä päivitetään tulvakartoituksessakin käytettyä kahden metrin korkeusmallia kerran vuodessa Maanmittauslaitoksen Muutostietopalvelun kautta siltä osin, kun karttalehdissä on tapahtunut muutoksia. Palvelun kautta saamme automaattisesti uudet karttalehdet. Jos aineiston metatietoja, kuten laserkeilauksen päivämäärätiedon, voisi katsoa jo ennen latausta, olisi Sane vieläkin tyytyväisempi latauspalveluun. Digitaaliset palvelut toimivat ja kaatuvat verkkoyhteyksien mukana. Sekä Sane että Kilpiö Kauppalehti Tietopalveluista huomauttavat, että palvelun tilasta ei saa hälytystä, vaan tieto on haettava Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta. Maanmittauslaitoksen Muutostietopalvelun kautta saamme automaattisesti uudet karttalehdet. YHTEISTYÖSSÄ LISÄÄ DIGITAALISUUTTA Entäpä palvelujen tulevaisuus, mitä digirintamalla on odotettavissa? Maanmittauslaitoksen tuotannosta vastaava ylijohtaja Irma Lähetkangas toteaa, että Maanmittauslaitos pitää jatkossakin huolen siitä, että tieto on turvattua, läpinäkyvää ja helposti hyödynnettävissä. Kehitystyötä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa, Lähetkangas lupaa. TIETOA MAASTA 1/

12 KANSAINVÄLISYYS TEKSTI: KATRI ISOTALO KUVA: RIKU NIKKILÄ HUIPPUTUTKIMUSTA MAANLÄHEISESTI Laserkeilain selkärepussa ja droneja maailmalle! Paikkatietokeskuksen laserkeilausyksikkö vie huippututkimuksen tulokset maastoon asti. 12 TIETOA MAASTA 1/2017

13 pitkäjänteisyys. Uusia ideoita voidaan alkaa työstää heti eikä vasta sen jälkeen, Ehdottomasti kun on odotettu vuosi rahoituspäätöstä. Se on ollut hienoa, vastaa Juha Hyyppä kysymykseen, miten huippuyksikköstatus on näkynyt laserkeilausyksikön arjessa. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen, silloisen Geodeettisen laitoksen, Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osaston laserkeilausyksikkö valittiin kolme vuotta sitten yhdeksi Suomen Akatemian 14 huippuyksiköstä. Kuuden vuoden rahoituskausi on nyt puolivälissä. Huippuyksikössä on tuotettu noin 15 tohtoria, ja vielä useampi on saanut professuurin huippuyksikön kouluttamana. Olemme tehneet tutkijavaihtoa 20 henkilövuoden verran ja synnyttäneet 10 spin-offia yritysmaailmaan. Yhteistyötä olemme tehneet maailmalla lähes 150 kansainvälisen organisaation kanssa. Tosin kansainvälisyys on ollut meille arkipäivää aina. Olemme maailman johtava tutkimusorganisaatio alalla, luettelee osastonjohtaja Hyyppä yksikkönsä saavutuksia. METSÄOSAAMISTA JAPANIIN Yksi esimerkki kansainvälisyydestä on metsien laserkeilausasiantuntijoiden koulutus Japanissa, jossa yksittäisen puun arvo lasketaan usein tuhansissa euroissa. Laserkeilausaineistosta voidaan tunnistaa jopa katkenneet oksat. Suomessakin laserkeilausmenetelmä tarkentaa metsätietoa, sillä se näkee myös latvusten ja muun biomassan alle toisin kuin perinteiset fotogrammetriset menetelmät. Meillä metsätalouden sovelluksissa tärkeää on myös mittausten kustannustehokkuus. Laserkeilauksen huippuyksikköön kuuluu yli 30 tohtoria Paikkatietokeskuksesta, Oulun yliopistosta, Helsingin yliopistosta sekä Aalto-yliopistosta. Oulussa kehitetään akatemiaprofessori Juha Kostamovaaran johdolla esimerkiksi laserpulssin kulkuaikaan perustuvaa elektroniikkaa uusille sensoreille. Aalto-yliopisto kehittää professori Hannu Hyypän johdolla rakennetun ympäristön sovelluksia ja siihen liittyvää tekniikkaa ja menetelmiä, ja Helsingin yliopistossa keskitytään professori Markus Holopaisen johdolla metsätalouden sovelluksiin. Paikkatietokeskuksen tehtävä on ideoida ja integroida uusien sensoreiden käyttöä ja tutkia niillä uusia sovelluksia. Yhteistyötä tehdään paljon myös teollisuuden kanssa. Tämä kaikki tarkoittaa, että laserkeilausosaamista on saatu edistettyä niin, että huippututkimus on synnyttänyt myös käytännön sovelluksia. LASERKEILAUS VAIKUTTAA JOKAISEN ELÄMÄÄN 2020-LUVULLA. LENNOKEISTA YRITYSTOIMINTAA Laserkeilainten käyttö suunnittelussa ja ympäristötiedon keräämisessä alkoi 1990-luvun lopulla järeillä ja hintavilla laitteilla lentokoneista. Huippuyksikön tutkijat ovat sen jälkeen kehittäneet maailman ensimmäisen lennokkilaserkeilaimen, joka on osaltaan madaltanut teknologian hyödyntämisen kynnystä. Pienoishelikopterin näköisillä miehittämättömillä droneilla kartoitetaan esimerkiksi sähkölinjoja. Oheisyrityksenä syntyi maailmanvalloitusta parhaillaan tekevä SharperShape-yritys. Lennokeista siirryttiin pian maan päälle: maailman ensimmäinen selkärepussa kulkeva laserkeilain kehitettiin Paikkatietokeskuksessa. Viimeksi yksikön tutkijat ovat kiertäneet kartoittamassa sillä meteoriittikraatereita Kanadassa. Tarkkaa 3D-mittausta saadaan tehtyä koko ajan helpommin ja halvemmin, Hyyppä toteaa tyytyväisenä. Kaupunkien 3D-mallit helpottavat jo suunnittelua ja suunnitelmien visualisointia päättäjille. Seuraava vaihe rakennetun ympäristön mallintamisessa on sisätilojen mallinnus. Sensorit pienenevät koko ajan, pistepilvien rooli maailmassa kasvaa ja robottiteknologia siirtyy tutkijoilta käytäntöön. Näin tapahtuu Hyypän mukana myös laserkeilaussensoreille. Seuraava merkittävä askel teknologian kehityksessä on hänen mukaansa suoraan puolijohteeseen integroitu laserkeilain, jossa keilainelektroniikka mahtuu sormenpään kokoiselle alueelle. Teknologiaa sovelletaan jo esimerkiksi itseajavissa autoissa. Autoteollisuus onkin yksi laserkeilaustekniikan edistyksellisimpiä käyttäjiä ja kehittäjiä. Laserkeilauksesta on tulossa henkilökohtaisempaa. Kymmenen vuoden kuluttua aika moni suomalainen keilaa tulevaisuuden älypuhelimella ja tuottaa vaikkapa virtuaalitodellisuutta. SELVITYS KOKO SUOMEN KEILAAMISESTA Maanmittauslaitos on aloittamassa maa- ja metsätalousministeriön määräyksestä selvitystä valtakunnallisesta laserkeilausohjelmasta. Tavoitteena on saada koko Suomi laserkeilattua säännöllisin väliajoin ja saada näin tarkkaa ja yhtenäistä tietoa kaikkien maasto- ja ympäristötietoa tarvitsevien käyttöön. Selvitys aloitetaan tämän vuoden keväällä sidosryhmiä kuulemalla ja ohjelma rakennetaan näiden tarpeiden pohjalta. Päätös laserkeilausohjelman käyttöönotosta pyritään tekemään syksyllä Koetuotanto on tarkoitus aloittaa vuonna 2019 ja laajempi aineistotuotanto vuonna TIETOA MAASTA 1/

14 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN KUN REKKAKUSKI VAARANSI LENTOLIIKENTEEN GPS-satelliittien häirintä yleistyy ja pienellä laitteella voi saada aikaan isoja ongelmia. Paikkatietokeskuksessa selvitetään, miten häirintää voitaisiin estää. TEKSTI: SUVI STAUDINGER KUVAT: RIKU NIKKILÄ Kesällä 2013 New Jerseyssä Newarkin lentokentän liikenteen ohjausjärjestelmään tuli vakavia häiriöitä. Sama toistui viikkoa myöhemmin, täsmälleen samaan aikaan. Selvisi, että lentokentän ohi ajavan rekka-auton kuljettaja ei pitänyt siitä, että hänen työantajansa seurasi hänen jokaista liikettään. GPS-satelliittien toimintaa häiritään sekä tahallaan että vahingossa. Yhdysvaltalaiskuski ei ollut ajatellut, että hänen käyttämänsä häirintälaitteen teho kantaa satojen metrien, jopa kilometrien päähän ja häiritsee siten muidenkin GPS-signaalien toimintaa. GPS-häirintälaite, GPS jammer, lähettää radiosignaalia, joka on samalla taajuudella kuin GPS-satelliittien signaalit. Häirintälaitteet ovat pieniä, edullisia ja helposti ostettavissa, mutta myös laittomia ja yhteiskunnan infrastruktuureille vaarallisia. Laitteiden ainoa tarkoitus on satelliittisignaalien hyödyntämisen estäminen. Tarkasti ottaen myös muita satelliittijärjestelmiä kuin yhdysvaltalaista ja tunnetuinta GPS-satelliittijärjestelmää voidaan häirintä. Tutkijat puhuvatkin GNSS-häirinnästä, sillä termi GNSS (Global Navigation Satellite System) kattaa kaikki satelliittijärjestelmät, joita ovat GPS, GLONASS, Galileo, BeiDou sekä alueelliset satelliittijärjestelmät. YHDISTELEVÄ OHJELMISTOVASTAANOTIN ENSIMMÄISENÄ Luotettavin keino satelliittien häirintää vastaan on myös se monimutkaisin: selittää maallikolle. Laura Ruotsalainen yrittää kärsivällisesti. Paikannuksessa käytettävät sensorit, jotka tarjoavat käyttäjän liiketietoa, eivät häiriinny satelliittipaikannuksen häirinnästä. Kun satelliittivas- LIEVENNYSALGORITMIT AVUKSI Tutkijat heräsivät ongelmaan viisi kuusi vuotta sitten. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen navigoinnin ja paikannuksen osasto osallistuu maailmanlaajuiseen yhteistyöhön, jossa tutkijat selvittävät, mitä satelliittien häirinnän estämiseksi voidaan tehdä. Aluksi kehitettiin tunnistamiskeinoja, joilla häirintä todetaan. Nyt selvitetään myös, miten häirintälaitteen vaikutusta voidaan lieventää, tutkimuspäällikkö Laura Ruotsalainen kertoo. Keinoja on jo tiedossa useita. Häirintälaitteen lähettämän signaalin voimakkuutta ei voida lieventää, mutta häirinnän vaikutuksia voidaan. Usein käytetään myös niin kutsuttua monisatelliittipaikannusta, jolloin hyödynnetään esimerkiksi eurooppalaisen Galileo-järjestelmän signaalia, jos GPS-signaalia häiritään. 14 TIETOA MAASTA 1/2017

15 SATELLITTIJÄRJESTELMIEN SANASTOA Satelliittijärjestelmät eivät kilpaile keskenään. Yhteiskäyttö lisää tarkkuutta ja käyttöaluetta. GNSS (Global Navigation Satellite Systems) on yleisnimi kaikille satelliittinavigoinnin järjestelmille GPS, yhdysvaltalainen, vanhin ja laajimmin käytössä oleva, koostuu 32 satelliitista GLONASS, venäläinen, koostuu 27 satelliitista Galileo, eurooppalainen, valmistuu kattavaksi vuonna 2020, koostuu nyt 18 satelliitista BeiDou, kiinalainen, valmistuu 2020, koostuu nyt 20 satelliitista taanottimeen yhdistetään näiden sensorien mittauksia, saadaan paikannus toimimaan häirinnästä huolimatta, hän kertoo. Paikannuksessa yleisesti käytettäviä sensoreita ovat inertiasensorit eli kiihtyvyysanturi ja gyroskooppi. Paikkatietokeskuksessa tutkitaan myös paikannuksessa vähemmän käytettävien mittausten, kuten esimerkiksi peräkkäisistä valokuvista lasketun liiketiedon hyödyntämistä häirinnän lievennykseen. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen edeltäjässä, Geodeettisessa laitoksessa, valmistui vuonna 2013 ohjelmistopohjainen vastaanotin, joka yhdistää tällä hetkellä viiden satelliittijärjestelmän tietoja. Vastaanotin hyödynsi ensimmäisenä maailmassa monisatelliittipaikannusta näin kattavasti. Vastaanotin laskee yhdistetyn paikkaratkaisun. Vastaanottimen avulla me pääsemme jokaiseen signaalin prosessointivaiheeseen sörkkimään. Ja erityisesti häirinnän tapauksessa kehittämään lievennysalgoritmeja, selventää Ruotsalainen. Emme voi vain havainnoida, että jaahas, älypuhelin ei enää paikanna sijaintia. Mutta miten tutkimusta voidaan tehdä, kun GPS-jammeria on laitonta käyttää? Maanmittauslaitoksessa laitonta laitetta saa käyttää Viestintäviraston luvalla, mutta vain sisätiloissa Kirkkonummella laboratoriossa ja vain vaimennetulla teholla. Vanhempi tutkija Stefan Söderholm esittelee häirintälaitteen toimintaa Paikkatietokeskuksen laboratoriossa. Häirintäsignaalin vaikutus näkyy piikkinä laitteen ruudulla. VILKAS TIETEENALA Satelliittien häirintä on vilkas tutkimusala, jolla kehitys on tällä hetkellä nopeaa. Maanmittauslaitos on mukana useissa kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa. Yksi keskeisimmistä on EU:n alainen STRIKE3, johon osallistuu tutkijoita myös Intiasta ja Etelä-Koreasta. Brittivetoisen projektin tavoitteena on kehittää kansainvälisiä standardeja GNSS-satelliittijärjestelmien uhkien raportointiin ja vastaanottimien testaukseen. Projekti päättyy tammikuussa 2019, jolloin viimeistään on lupa odottaa seuravia tutkimustuloksia. GALILEOLTA SUOJATTUJA SIGNAALEJA Yhden ratkaisun satelliittisignaalien häirinnän vastaisessa taistelussa tarjoaa lähivuosina Euroopan oma satelliittinavigointijärjestelmä Galileo. Sen etuja ovat muita vahvemmat signaalit ja kyky tuottaa kryptattua, suojattua sijaintitietoa viranomaisten käyttöön. Galileon on luvattu valmistuvan vuonna Nyt vuonna 2017 avaruudessa kiertää 18 kappaletta Galileon satelliitteja. Paikannus alkaa toimia kattavasti kun satelliitteja on vähintään 24. Älypuhelimien sijaintitiedot eivät ole enää vain GPS-satelliittien varassa, mutta tarkempi tieto, mitä kaikkia signaaleja käytetään, on puhelinvalmistajien liikesalaisuus. TIETOA MAASTA 1/

16 LYHYESTI MYGEOTRUST NYKYISTÄ VASTUULLISEMPAA MOBIILIDATAN KÄYTTÖÄ Paikkatietokeskuksessa etsitään ratkaisua ongelmaan, jolla on tulevaisuudessa suuri merkitys: miten ihmisiltä kännykän avulla kerättävää sijaintitietoa ja muuta mobiilidataa voidaan kerätä niin, että ihmiset itse voivat päättää tietojensa käytöstä. Tällä hetkellä Google ja Apple keräävät tietoja ilman, että niiden käyttöön voisi itse vaikuttaa. Ongelmaan on pureutunut Tekesin rahoittama Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen projekti MyGeoTrust. Ensimmäisessä vaiheessa on tehty kolme sovellusta. Ensimmäinen sovellus on työkalu, jolla muut sovellukset toimivat, nimeltään MyGeoTrust. Ilman sitä ei muita sovelluksia voi käyttää. Toinen on HelloMyGeoTrust-karttasovellus, jossa käyttäjä näkee alustan keräämän sijaintitiedon eli käyttäjän oman sijaintitiedon ja tiedot, jotka muut käyttäjät ovat päättäneet näyttää julkisesti. Kolmas sovellus on nimeltään #hylo, jonka avulla saa oman sijainnin kartalle ilman, että henkilöllisyys paljastuu. Lisäksi saa tietoonsa saatavilla olevat WiFi-verkot ja niiden voimakkuudet. Yli ihmistä on kokeillut tätä sovellusta, kertoo projektin vetäjä Robert Guinness. Meillä on tällä hetkellä sijaintitietoja kaikista maanosista paitsi Etelämantereelta ja Etelä-Amerikasta. Palaute on ollut positiivista. MAANMITTAREITA KAUTTA MAAILMAN HELSINKIIN Kansainvälisen maanmittausalan järjestön konferenssi FIG Working Week järjestetään Helsingin Messukeskuksessa. Konferenssin teemana on Huomisen maailmaa mittaamassa - Digitalisaatiosta lisättyyn todellisuuteen. Paikalle odotetaan noin tuhatta osallistujaa ympäri maailman. Ohjelma julkaistaan maaliskuussa. Valittavina on 550 eri esitystä ja ammattilaisille 10 rinnakkaisohjelmaa tiistaista torstaihin. Suurin osa luennoista koskee käytännönläheisiä ammatillisia aiheita, mutta ohjelmassa on myös tieteellisiä luentoja. Samanaikaisesti Messukeskuksen tiloissa järjestetään kansainvälinen alan näyttely. Maanantaina ja perjantaina on FIG:n yleiskokous. Euroopan nuoret maanmittarit pitävät oman tapahtumansa sunnuntaina ja Maanmittauspäivät 2017 pidetään Järjestelyistä vastaavat Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL ry, Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten Liitto MAKLI ry sekä Maanmittauslaitos. Ilmoittautuminen MÄÄRÄALASTA KIINTEISTÖKSI -PROSESSI UUDISTUU Maanmittauslaitoksessa uudistetaan pilotointien avulla prosessia, jossa määräalasta muodostetaan kiinteistö. Tavoitteena on asiakaslähtöisempi, nopeampi ja kustannustehokkaampi toimintatapa. Prosessin vaiheita ovat kauppahintarekisterin ylläpito, määräalatunnuksen antaminen, lainhuudon myöntäminen ja lohkominen kiinteistöksi. Jokaisella vaiheella on eri tekijät, vaikka asiakkaan silmin katsottuna kyse on kuitenkin yhdestä tapahtumasta. Kaakkois-Suomen lohkomispilotissa kokeillaan lainhuudatus- ja lohkomisvaiheen yhdistämistä käytännössä. Valtakunnalliseen projektiin valitut toimitusinsinöörit kokeilevat puolestaan mallia, jossa kaikki vaiheet tekee yksi henkilö. Prosessia uudistetaan Lean-periaatteita noudattaen ja digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntäen. Muutokset tietojärjestelmiin vaativat enemmän aikaa, kuten myös mahdolliset lakimuutokset, mutta osa hyväksi havaituista käytännöistä voidaan ottaa käyttöön heti. MAANMITTAUSLAITOS JUHLII 100-VUOTIASTA SUOMEA Maanmittauslaitoksen palvelupisteissä Suomi100 näkyy julisteina ja kuukausittain vaihtuvina uutisina niistä muistoista, joita Maanmittauslaitoksella on satavuotiaan Suomen taipaleelta. Suomen juhlavuoden kunniaksi laitos sai järjestettäväkseen kansainvälisen maanmittausalan suurtapahtuman FIG Working Weekin toukokuussa Helsingissä. Tapahtumaan odotetaan liki tuhatta osallistujaa ympäri maailman. Isännät tuovat juhlavuotta esille eri tapahtumissa, joten kävijöille jää mukavia muistikuvia juhlivasta Suomesta. Marraskuussa julkaistava lähes satavuotiaan Paikkatietokeskuksen historiateos on myös osa Maanmittauslaitoksen juhlavuoden toimintaa. Maanmittauslaitoksen Suomi100-tekoja voi seurata laitoksen Twitter- ja Facebook-tileillä. #FIG TIETOA MAASTA 1/2017

17 KIINTEISTÖREKISTERIKARTTA AVOIMEKSI DATAKSI Kiinteistöjaotusta, kiinteistötunnusta ja rajamerkkejä koskeva tieto muuttui avoimeksi ja maksuttomaksi tietoaineistoksi tämän vuoden alussa. Tieto kiinteistöjen rajoista on kiinnostava avoin data monille uusille tahoille. On hienoa, jos sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi uusissa sovelluksissa, sanoo johtava asiantuntija Teija Tarvainen. Esimerkiksi metsä- ja sähköyhtiöiden on maastotöissä tärkeä tietää, missä rajat kulkevat. Data on ollut käytössä tähänkin asti, mutta se on ollut maksullista. Data on saatavilla tiedosto- ja rajapintapalvelussa. Yksityishenkilö voi katsoa kiinteistöjen rajoja kartalla Karttapaikasta tai Paikkatietoikkunasta. KIINTEISTÖJEN KAUPPAHINTATILASTO PÄIVITTYY NYT KUUKAUSITTAIN Aiemmin kaksi kertaa vuodessa julkaistut kiinteistöjen kauppahintatilastot saa nyt liki reaaliaikaisesti. Tilastoja voi hyödyntää kahdella tavalla: rajapintapalvelun kautta datana tai verkkosivuston taulukoita selailemalla. Tilastoja voi tutkia kunnan, maakunnan tai koko Suomen kattavana. Rajapintapalvelun kautta tilastoja voi katsoa jopa postinumeron mukaan, kunhan alueella on tehty riittävästi kauppoja. Kun kaupanvahvistaja ilmoittaa tehdyn tonttikaupan Maanmittauslaitokselle, kauppa merkitään kauppahintarekisteriin heti. Tilastossa kauppa näkyy noin kuukauden päästä, kertoo kiinteistöarvioinnin asiantuntija Taisto Toppinen. Tilastot päivittyvät automattisesti kuukausittain. Vuosien tilastot näkyvät palvelussa vuosittain. Tietoja yksittäisistä kiinteistökaupoista saa Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelusta ja Kiinteistötietopalvelusta. verkkopalvelut/kiinteistotietopalvelu OTA KARTTALIITE TALTEEN! Juhliva Suomi100 innoitti Tietoa Maasta -toimituksen tekemään keskiaukeamalle irrotettavan karttaliitteen. Toisella puolella on Suomen yleiskartan helmikuun 2017 versio, ja karttaliitteen toiselle puolelle on painettu Suomen kartta sadan vuoden takaa, kertoo viestintäpäällikkö Mervi Laitinen. Vanha kartta on Suomen Maantieteellisen Seuran julkaiseman Suomen Kartaston 2. laitoksesta vuodelta Näistä kartoista näkee, miltä Suomi näytti itsenäisyyden alussa ja miltä näytämme nyt. Sieltä voi itse todeta, miten Suomi-neidon piirteet ovat muuttuneet sadassa vuodessa, Laitinen sanoo. Suomen Maantieteellinen Seura TAPAHTUMISSA TAVATAAN Polvelta toiselle: teemana yhteismetsä Helsinki Mikkeli Lapin AMK:n mittauspäivät opiskelijoille Rovaniemi Valtio Expo 2017 Marina Congress Center, Helsinki Erämessut Oulu Maanmittauspäivät SLK-talo/Haaga-Helia, Helsinki FIG Working Week Helsingin Messukeskus, Kokoustamo Kirjaamisasioiden posti keskitetään Vaasaan Kirjaamishakemukset eli lainhuuto-, kiinnitys- ja erityisiä oikeuksia koskevat hakemukset toimitetaan ensisijaisesti sähköpostitse osoitteeseen Postiosoite on jatkossa Maanmittauslaitos / Kirjaamisasiat PL 3300, Vaasa Vastuuraportin teemana on tieto Luotettava, eheä ja muuttumaton tieto on viranomaistiedolle tärkeää. Sitä edellytetään ja sen eteen tehdään työtä. Luotettavat ja yhtenäiset rekisteritiedot ovat kivijalka sille, että asiakkaille voidaan tulevaisuudessa rakentaa kiinteistötietopalveluja verkkoon, sanoo viestintäjohtaja Pirkko Yliselä. Huhtikuussa valmistuvan Maanmittauslaitoksen yhteiskuntavastuuraportin teemana on tieto. Raportissa kerrotaan muun muassa, miten tietoturvasta huolehditaan Maanmittauslaitoksessa, Yliselä kertoo. TIETOA MAASTA 1/

18 FAKTA OM LANDET DIGITALA DATA FÖR VÅRA KUNDER Lantmäteriverket erbjuder sina kunder fastighetsuppgifter och kartmaterial i elektronisk form. Fackmän kan använda tjänsterna via egna användargränssnitt. Snart kan även allmänheten se sina egna fastighetsuppgifter på webben. FASTIGHETSUPPGIFTER VIA KAUPPALEHTI TIETOPALVELUT I tjänsten Kauppalehti Tietopalvelut kan man från Lantmäteriverket via gränssnitt söka officiella handlingar, exempelvis lagfarts- och gravationsbevis, fastighetsregisterutdrag och basuppgifter om fastigheter. Affärsverksamhetsdirektör Maija Kauronen och expert Antti Kilpiö säger att Lantmäteriverket är en vägvisare inom elektroniska tjänster. Lantmäteriverket är den mest aktiva och utvecklingsvilliga myndigheten. Kilpiö fortsätter med att konstatera att i och med öppnandet av Lantmäteriverkets data har de kunnat lägga till nya egenskaper i sina tjänster. BANKERNAS E-TJÄNSTER Kreditchef Leena Reuter från Åbonejdens Andelsbank konstaterar att bankbranschens framtid ligger i e-tjänster. Även fastighetshandeln har digitaliserats. Vi hämtar alla pantbrev i elektronisk form, och när en fastighet säljs, kan det elektroniska pantbrevet överföras digitalt till mottagaren via Fastighetsöverlåtelsetjänsten. Detta är ett behändigt och smidigt system. FORSKNINGSDATA PÅ KARTOR Mikko Sane arbetar som utvecklingsingenjör vid Finlands miljöcentral. Till hans arbetsuppgifter hör bland annat upprättande av översvämningskartor. I sitt arbete använder han Lantmäteriverkets bakgrundskartor och flygbilder. Filnedladdningstjänsten har blivit bekant. Den är lätt att använda och fungerar bra, säger Sane. Vid Miljöcentralen uppdateras kartmaterialet en gång per år via Lantmäteriverkets uppdateringstjänst för avgiftsfria data. Via tjänsten kan man automatiskt uppdatera ändrade kartblad. Vi spräcker myter Ägoregleringsförrättningarna har moderniserats enormt. Eftersom de är ett bra sätt att utveckla landsbygden med, vill fältchef Jouni Ingalsuo från MTK Keski-Pohjanmaa och lantmäteriingenjör Juha Patana från Lantmäteriverket spräcka myter med anknytning till ägoregleringar. Myter är bland annat att ägoregleringarna tar lång tid och att andra skulle dra nytta av dem medan jag får betala kalaset. De nya ägoregleringarna tar ungefär två år. Det som främst tar tid är upprustandet av avloppsdiken och byggandet av vägar. Även skördesäsongerna tas i beaktande, så att jordbruket inte tar skada. Matproduktionen kan inte utvecklas enbart genom att utveckla maskiner, utan odlingsspalterna måste också göras större. Med ägoregleringar korrigeras fastighetsstrukturen som splittrats med tiden. Med hjälp av enbart köp av tillläggsmark och arrendeavtal ökar åkerskiftenas medelstorlek långsamt. I en undersökning upptäckte man att med den nuvarande takten tar det år att förstora spaltstorleken genom frivilliga köp. Genom ägoregleringar nådde man samma resultat på fem år. Genomförandet av en ägoreglering kräver markägarnas starka stöd, men idag skräddarsys en ägoreglering i samarbete. Kostnaderna bestäms i enlighet med nyttan. Om en markägare inte får någon nytta, behöver hen inte heller betala något. Den nytta som ägoregleringarna medför för miljön och klimatet är också allt viktigare. 18 TIETOA MAASTA 1/2017

19 Toppforskning inom laserskanning Vid spetsenheten har vi producerat cirka 15 doktorer, utövat forskarutbyte och genererat spin-offs. Vi har samarbetat med närmare 150 internationella organisationer. Å andra sidan har vi alltid varit internationella. Vi är en av världens ledande forskningsorganisationer inom branschen, säger avdelningsdirektör Juha Hyyppä om vad spetsforskningsenheten för laserskanning har uppnått. Laserskanningsenheten vid Geodatacentralens, dåvarande Geodetiska institutets, avdelning för fjärranalys och fotogrammetri valdes för tre år sedan till en av Finlands Akademis 14 spetsenheter. Till enheten hör toppforskare inom branschen från Geodatacentralen, Uleåborgs universitet, Helsingfors universitet och Aalto-universitetet. Geodatacentralens uppgift är att komma med idéer om och integrera användningen av nya sensorer samt att undersöka nya tillämpningar med dem. Enheten samarbetar även med industrin. Forskarna vid spetsenheten har utvecklat världens första laserskanningsdrönare, som för sin del har sänkt tröskeln till att utnyttja teknik. Även världens första laserskanner i ryggsäck utvecklades vid Geodatacentralen. Sensorerna blir allt mindre hela tiden, punktmolnens betydelse ökar i världen och robottekniken övergår från forskare till praktiska tillämpningar. Detta händer även med laserskanningssensorerna. Följande betydande steg är en laserskanner som integrerats direkt i en halvledare och i vilken skanningselektroniken ryms på ett område som är lika stort som en fingertopp. FOTON: RIKU NIKKILÄ FOTO: RIKU NIKKILÄ TIETOA MAASTA 1/

20 IVALO AUKI JOKAISENA ARKIPÄIVÄNÄ AUKI KOLMENA PÄIVÄNÄ VIIKOSSA AUKI KAHTENA PÄIVÄNÄ VIIKOSSA AUKI ENNAKKOAJANVARAUKSELLA ROVANIEMI KEMIJÄRVI TORNIO KUUSAMO OULU YLIVIESKA KAJAANI KOKKOLA IISALMI NURMES VAASA NÄRPIÖ SEINÄJOKI ALAJÄRVI SAARIJÄRVI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ PORI IKAALINEN TAMPERE MIKKELI SAVONLINNA HUITTINEN HÄMEENLINNA LAHTI KOUVOLA LAPPEENRANTA MAARIANHAMINA TURKU SALO LOHJA HELSINKI PORVOO