Tietojen digitalisointi hyödyttää kaikkia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietojen digitalisointi hyödyttää kaikkia"

Transkriptio

1 MAANMITTAUSLAITOKSEN ASIAKASLEHTI 1/2017 Tietojen digitalisointi hyödyttää kaikkia Isompi peltolohko viidessä tai 200 vuodessa Satelliittien häirintä yleistyy NEITOKAINEN ETRS-TM35FIN N: ,392 E: ,838 OTA TALTEEN SUOMEN KARTTA!

2 NEITOKAINEN ETRS-TM35FIN N: ,392 E: ,838 TÄSSÄ NUMEROSSA MAANMITTAUSLAITOKSEN ASIAKASLEHTI 1/2017 SISÄLTÖ 1/ PÄÄKIRJOITUS 4 AJANKOHTAISTA MYYTTEJÄ MURTAMASSA Kestävätkö tilusjärjestelyt kauan? Asiantuntijat oikovat tilusjärjestelyihin liittyviä väärinkäsityksiä. DIGITAALINEN DATA ASIAKKAIDEMME KÄYTÖSSÄ Eri toimijat hyötyvät sähköisistä kiinteistötiedoista ja kartta-aineistoista. HUIPPUTUTKIMUSTA MAANLÄHEISESTI Paikkatietokeskuksen laserkeilausyksikkö on alallaan maailman johtava tutkimusorganisaatio. KUN REKKAKUSKI VAARANSI LENTOLIIKENTEEN Pienellä laitteella voi saada suurta vahinkoa aikaiseksi. Tutkijat selvittävät, mitä satelliittien häirinnän estämiseksi voidaan tehdä. Tietojen digitalisointi hyödyttää kaikkia Isompi peltolohko viidessä tai 200 vuodessa Satelliittien häirintä yleistyy OTA TALTEEN SUOMEN KARTTA! 16 LYHYESTI 18 FAKTA OM LANDET Digitala data för våra kunder Vi spräcker myter Toppforskning inom laserskanning Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjä koskevia rekistereitä, tuotamme kartta-aineistoja, huolehdimme lainhuudoista ja kiinnityksistä, kehitämme tietojärjestelmiä sekä edistämme paikkatietojen tutkimusta ja soveltamista. Maanmittauslaitoksen asiakaslehti Tietoa Maasta. Julkaisija Maanmittauslaitos. Päätoimittaja Pirkko Yliselä toimitus Lea Kujanpää käännökset Maria Soininen ja Jari Tolonen ulkoasu Pekka Jussila painopaikka Juvenes Print, Tampere ISSN-L , ISSN (painettu), ISSN (verkkojulkaisu). Jakelu, osoitteenmuutokset ja tilaukset Maanmittauslaitos, Viestintä, Ilari Räsänen, , PL 84, HELSINKI. Kannen kuvankäsittely Ilari Räsänen Painotuote 2 TIETOA MAASTA 1/2017

3 Maalla on merkitystä Suomen kielessä maa-sanalla on monenlainen merkitys ainakin puhekielessä. Sillä tarkoitetaan milloin maaperää, maanpintaa, maapalloa, maaseutua ja niin edelleen. Kun sanaa täydennetään lisämääreellä, saadaan mielenkiintoisia käsitteitä, kuten maailma, kuvaamaan koko näkyvää ympäröivää todellisuuttamme. Tiedän, että suomen kielen tutkijat tuntevat näiden sanojen taustat tieteellisellä tarkkuudella. Kun joskus pohtii näitä sanojen merkityksiä ja miten ne sanoina poikkeavat eri kielissä, päätyy varsin hupaisiinkin mielleyhtymiin. Maa viittaa varallisuuteen ja johonkin konkreettiseen, käsillä ja jaloilla tekemiseen ja maan rakentamiseen. Maan mittaaminen on ollut aiemmin raskasta fyysistä työtä ja toki se on sitä osin vieläkin. Nyt työ on kuitenkin teknologian kehityksen myötä muuttunut erilaisten tietokantojen hallitsemiseksi, rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä jatkuvaksi kehittämiseksi. Mutta se kohde, maa, on edelleen sama. Maata on puolustettu ja maa on kaikille tärkeää. Ihmiselle ja luonnolle. Maasta tarvitaan tietoa paitsi inhimillisen elämän toimintoihin, myös kestävän kehityksen turvaamiseksi tuleville alati kasvaville sukupolville. Tiedon tarve maasta kasvaa, vaikka me tämän päivän ihmiset luulemme välillä jo tietävämme kaiken. Sitä me emme tee. Suomi juhlii tänä vuonna 100-vuotista itsenäisyyttään. Maanmittauslaitos onnittelee isänmaataan ja tekee parhaansa tuottaakseen kaiken sen tiedon maasta, mikä on isänmaan kehittämiseksi ja hyvinvoinnin kartuttamiseksi tarpeellista. Tieto isäimme maasta on tietoa myös omasta itsestämme ja ennen kaikkea tietoa lapsiemme hyväksi. Arvo Kokkonen on Maanmittauslaitoksen pääjohtaja. TIETOA MAASTA 1/2017 3

4 AJANKOHTAISTA PAIKKATIETOALUSTA AVAA UUSIA OVIA Jos paikkatiedon tuottajien aineistot ovat yhteensopivia, niiden päälle voi rakentaa monenlaisia palveluita ja liiketoimintaa. Tähän tähtää meneillään oleva suurhanke. Hallitusohjelmaan liittyvässä Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankkeessa on käynnistynyt paikkatietojen hallinnan ja käytön tehostamiseen tähtäävä hankekokonaisuus, jota kutsutaan nimellä Julkisen hallinnon yhteinen paikkatietoalusta. Maa- ja metsätalousministeriön vetämä hanke toteutetaan yhteistyössä viranomaisten, maakuntien, kuntien, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Valmisteluvaiheessa keskeisiä toimijoita ovat valtiovarainministeriö, maa-ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Maanmittauslaitos ja Suomen ympäristökeskus. Yhteinen paikkatietoalusta tarkoittaa uutta tieto- ja palvelukokonaisuutta, sanoo hankepäällikkö Antti Jakobsson. Sen avulla julkisen hallinnon toimijat voivat tuoda itse keräämänsä paikkatiedot yhteen, ja palvelualustan kautta niitä voidaan tarjota eri käyttötarkoituksiin. Se luo pohjaa uusille yksityissektorin palveluille ja liiketoiminnalle. YHTEENSOPIVAT TIEDOT AINEISTON TUOTTAJILTA Mittava hanke jakautuu osakokonaisuuksiin ja osakokonaisuudet edelleen projekteihin. Paikkatietoalustan ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2019 alussa. Osahankkeissa toteutetaan tekninen paikkatietoalusta ja sen palvelut. Lisäksi kootaan eri tiedontuottajilta tietoaineistoja, joita ovat ilma- ja satelliittikuvat, pistepilvet, Kansallinen maastotietokanta, osoitetiedot ja paikannimet, maankäyttöpäätökset sekä yhteiset INSPIRE-teemat, Jakobsson luettelee. Tämä avaa aivan uusia mahdollisuuksia tiedon hyödyntäjille. Hanketta edeltävissä selvityksissä käyttäjät halusivat, että tiedot ovat yhteensopivia riippumatta siitä, kuka on aineiston tuottaja. Paikkatietoalusta vastaa tähän tarpeeseen. Esimerkiksi osoitetietojen sijaintitiedoissa on ollut puutteita, ja nyt siihen tuodaan uusi ratkaisu. LAADUKKAAT PAIKKATIEDOT HYÖDYTTÄVÄT KAIKKIA Kansallinen maastotietokanta (KMTK) sulautuu osaksi Paikkatietoalustaa. Kansallinen maastotietokanta kattaa edelleen kaikki peruspaikkatiedot eli rakennukset ja rakenteet, liikenneverkon, hydrografian, maanpeite- ja johtotiedot sekä korkeussuhteet. Paikkatietoalustan rakentamiseen osallistuvat käytännössä kaikki paikkatietoja tuottavat toimijat, esimerkiksi kunnat ja muut julkishallinnon toimijat, huomauttaa johtava asiantuntija Heli Laaksonen. Nämä tahot ovat myös paikkatiedon hyödyntäjiä siinä missä yksityinen sektorikin. Paikkatietoalusta ei muuta toimijoiden rooleja, vaan se mahdollistaa erilaisissa prosesseissa syntyvän tiedon hyödyntämisen. Parhaan hyödyn saa lopulta kuitenkin yksittäinen kansalainen, Laaksonen muistuttaa. Laadukkaat ja yhteensopivat paikkatiedot mahdollistavat parempia päätöksiä. Paikkatietoalusta tuottaa tehokkuutta ja kilpailuetua myös liiketoiminnassa esimerkiksi logistiikka- ja liikenneratkaisujen avulla. KUVA: ANTERO AALTONEN 4 TIETOA MAASTA 1/2017

5 MAANMITTAUSLAITOS.FI UUDISTUU Uusi Maanmittauslaitos.fi-sivusto julkaistaan maaliskuussa. Uusi sivusto mukautuu sujuvasti eri päätelaitteille ja sen kehittämisessä on otettu huomioon saavutettavuuden vaatimukset. Myös sivuston sisältö ja ulkoasu on uusittu täysin. Uudistuksessa on pyritty huomiomaan erityisesti Maanmittauslaitoksessa ensi kertaa asioivat, jotta heidän asioimisensa olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa, kertoo viestintäasiantuntija Johanna Ujainen. Vakiokäyttäjiä emme silti ole unohtaneet. Heille on etusivulta suorat reitit käytetyimpiin palveluihin, ja Asioi verkossa -otsikon taakse on koottu oikopolut kaikkiin verkkopalveluihimme. Kiinteistöt-osiosta löytyvät kaikki kiinteistöihin liittyvät palvelut sekä henkilöasiakkaille että työssään kiinteistötietoja tarvitseville. Kartat ja paikkatieto -osiossa on vinkkejä kartan ostoon sekä tietoa maastotietojen tuotannossa ja maastotietoaineistoista. Uutta sivustolla on Tutkimus-osio, joka sisältää tietoa Paikkatietokeskuksen tutkimushankkeista ja tutkimusryhmistä. Nykyinen fgi. fi-sivusto poistuu käytöstä, mutta osoite fgi.fi toimii edelleen ja ohjaa käyttäjät Maanmittauslaitos.fihin. Sivustolla usein vierailevia uudistus saattaa hämmentää hetkellisesti, kun asiat löytyvät nyt eri paikoista kuin ennen, mutta toivomme että käyttäjät löytävät uudet reitit nopeasti, viestintäasiantuntija Kirsi Mäkinen sanoo. Uuden sivuston toteutuksessa on ollut apuna Maanmittauslaitoksen asiakasraati, jonka kommenttien pohjalta muokattiin sekä sivujen toimintoja että sisältöä. Sivustoa on toteutettu yhteistyössä Siili Solutionsin kanssa. Konseptisuunnittelusta vastasi Ixonos. VILPITÖNTÄ VUOROPUHELUA KELPOISUUSVAATIMUKSISTA OPIN KAUTTA TYÖHÖN Toimitusinsinöörin kelpoisuusvaatimuksia koskevaan lakimuutokseen valmistauduttiin Maanmittauslaitoksessa syksyllä yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa. Maanmittausalan koulutusta tarjoavat Lapin ja Metropolian ammattikorkeakoulut sekä Aalto-yliopisto.* Yhteistyössä hiottiin näkemystä, millaisilla oppimispoluilla on mahdollista hankkia perusosaaminen erilaisiin maanmittaustoimituksiin. Osapuolet pitivät yhteistyötä kaikin puolin antoisana. Tämä oli vilpitöntä ja asiallista yhteistyötä. Ammattikorkeakouluun ja opettajiin suhtauduttiin vakavasti ja luottamuksella. Meidän näkemystämme kuunneltiin, toteaa yliopettaja Aune Rummukainen Lapin ammattikorkeakoulusta. Yhteistyölle on nykyaikana aivan erityinen tarve, kertoo johtaja Mauri Asmundela Maanmittauslaitoksesta. Asmundelan mukaan kaikenlainen muutos on nopeutunut niin paljon, että koulutuksen rooli on yhä enemmän antaa perusvalmiudet työssä tapahtuvalla jatkuvan oppimiseen. Maanmittauslaitos luottaa alan oppilaitoksiin, nuoret toimitusinsinöörit ovat olleet erittäin päteviä ja ovat varmasti jatkossakin. Heillä on erityisen hyvät oppimis- ja muutosvalmiudet, hän sanoo. Myös kiinteistöopin lehtori Jaakko Sirkjärvi Metropoliasta on pitänyt yhteistyötä suorapuheisena ja vilpittömänä. Sirkjärvi toteaa, että yhteistyöllä pystytään palvelemaan Maanmittauslaitosta yhtenä keskeisenä sidosryhmänä. Vuoden alusta lähtien myös AMK-insinööri on voinut tehdä vaikkapa vaativia lunastustoimituksia. Lakimuutokseen on ammattikorkeakouluissa valmistauduttu jo aiemmin lisäämällä arviointikoulutusta. * Novia yrkeshögskolan Vaasassa ei ota tällä hetkellä uusia opiskelijoita maanmittaustekniikkaan. TIETOA MAASTA 1/2017 5

6 TIETOA MAASTA MYYTTEJÄ MURTAMASSA Tilusjärjestelijät ovat käärineet hihansa ja kiertävät eri puolilla maata kertomassa tilusjärjestelyjen nykymahdollisuuksista. Tuskin mikään muu maanmittaustoimitus on kehittynyt niin paljon menneinä vuosina. TEKSTI: ANNE PAKARINEN KUVA: ANTERO AALTONEN Näin alan asiantuntijat Jouni Ingalsuo ja Juha Patana murtavat tilusjärjestelyjä koskevia myyttejä: MYYTTI 1: TILUSJÄRJESTELY KESTÄÄ KAUAN Menneinä aikoina uusjaot saattoivat kestää jopa vuosikymmeniä, mutta nykyisin maanomistajien kanssa yhteistyönä suunniteltu tilusjärjestely vie noin viisi vuotta. Uusissa järjestelyissä päästäneen jopa kahden vuoden kestoaikaan, kertoo maanmittausinsinööri Juha Patana Maanmittauslaitoksesta. Nopeamminkin voi edetä, mutta liian nopeakaan ei kannata olla. Valtaojien kunnostamiseen ja teiden rakentamiseen tarvitaan aikaa, ettei tilusjärjestelyalueen viljelylle aiheudu haittaa. Tilusjärjestelystä saatava hyöty paranee, kun asian kypsyessä maanomistajilla on aikaa miettiä parhaita ratkaisuja, kertoo Patana. MYYTTI 2: TILUSJÄRJESTELYJEN RAHOITUS ON ITSE ASIASSA MAATALOUSTUKEA Asian voi tietysti nähdä myös tällä tavoin, koska valtio maksaa osan kustannuksista. Toisaalta yhteiskunnan rahoitus tuottaa tilusjärjestelyalueella merkittävän ja pitkävaikutteisen hyödyn, sanoo kenttäpäällikkö Jouni Ingalsuo MTK Keski-Pohjanmaasta. Isoilla peltolohkoilla konekustannukset jäävät alhaisemmiksi, samoin koneiden tuottamat hiilidioksidipäästöt pienenevät. Tehostunut maatalousyrittäjyys pystyy tuottamaan aiempaa enemmän verotuloja kunnille ja valtiolle. Jos traktoreiden määrä vähenee maantiellä, tieliikenteen turvallisuus paranee ja koko yhteiskunnan toiminta tehostuu. Tilusjärjestely on infrahanke, joka maksaa itsensä takaisin, hän huomauttaa. Tilusjärjestelyillä korjataan ajan kuluessa pirstoutunutta kiinteistörakennetta. Se tehtävä on Maanmittauslaitokselle määrätty suoraan laissa, muistuttaa Patana. MYYTTI 3: PELTOLOHKOJEN KOKO KASVAA VAPAAEHTOISILLA KAUPOILLA Yleisesti ottaen peltolohkojen keskikoko näyttää kasvavan erittäin hitaasti pelkästään lisämaakauppojen ja vuokrasopimuksien avulla, Ingalsuo kertoo. Keski-Pohjamaalla peltolohkojen keskikoko kasvoi vuosina ,14 hehtaaria niissä kunnissa, joissa ei tehty tilusjärjestelyitä. Suhteellisesti arvioituna peltolohkot kasvoivat vuosikymmenen aikana 6,6 prosenttia ilman tilusjärjestelyä luvulla tehdyt tilusjärjestelyt taas kasvattivat peltolohkojen keskikokoa 2,2 hehtaarista 4,8 hehtaariin, eli noin 120 prosenttia. 6 TIETOA MAASTA 1/2017

7 MYYTTI 4: PELLOT PIRSTOUTUVAT JOKA TAPAUKSESSA PIENEMMIKSI Tilusjärjestelyin saavutettu hyöty on yleensä pysyvää. On poikkeuksellista, että tästä hyödystä oltaisiin valmiita luopumaan jakamalla peltoja pienemmiksi lohkoiksi, sanoo Ingalsuo. Patana jatkaa samoilla linjoilla. Maa- ja metsätalousministeriölle tehty tilusjärjestelytoimintaa koskeva laaja selvitystyö valmistui vuonna Sen perusteella hyvä kiinteistörakenne kestää vuosikymmeniä. Viljelijät havahtuivat itsekin vaalimaan hyvää tilusrakennetta: jos peltoa tulee myyntiin tai vuokralle, he miettivät kenelle se parhaiten sopisi, Patana kertoo. Toisin päin ajateltuna lohkokoon kasvattaminen vapaaehtoisin kaupoin vie nykyisellä vauhdilla vuotta, jotta päästäisiin samaan tulokseen kuin tilusjärjestelyssä viidessä vuodessa. Peltolohkoja pirstoutuu myös erilaisissa maankäyttöhankkeissa esimerkiksi uusia liikenneväyliä tehtäessä. Myös aikaisemmin tehtyjen väylien haittavaikutuksia voidaan vähentää tai poistaa hanketilusjärjestelyjen avulla. MYYTTI 5: TILUSJÄRJESTELY PERUSTUU PAKKOTOIMIIN Tilusjärjestelyn tekeminen edellyttää maanomistajien vahvaa kannatusta. Nykyään tilusjärjestely räätälöidään maanomistajien ja tilusjärjestelyn tekijöiden yhteistyönä, sanoo Patana. Järjestelyä edeltävässä selvitystyössä tarkastellaan tilussijoituksen parantamisesta kiinnostuneiden maatilojen tiluksia. Varsinaisessa tilusjärjestelyssä keskitytään erityisesti niihin peltolohkoihin, joiden järjestelystä viljelijät ovat kiinnostuneet. Neuvottelujen perusteella voidaan mukaan ottaa myös yksittäisiä peltolohkoja, jos se on välttämätöntä. YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOHYÖTYJEN ARVOSTUS KASVAA TULEVINA VUOSINA. MYYTTI 6: MUUT HYÖTYVÄT, MUTTA MINULLE JÄÄ MAKSAJAN OSA Tilusjärjestely tuottaa eniten hyötyä, mikäli kaikki tai lähes kaikki alueen maanomistajat osallistuvat siihen. Hyötyjen arvioimisessa ja esille tuomisessa on kenties vieläkin parantamisen varaa, Ingalsuo pohtii. On tärkeää, että maanomistajat saavat täsmällistä tietoa pellon viljelykustannusten alenemisesta sekä salaojituksen, isomman lohkokoon ja parantuneen tiestön tuottamasta arvonlisäyksestä. Väheksyä ei sovi ympäristö- ja ilmastohyötyjenkään etukäteisarvioinnin merkitystä. Todennäköisesti ympäristö- ja ilmastohyötyjen arvostus kasvaa tulevina vuosina. Tilusjärjestelyn kustannukset määräytyvät hyödyn perusteella. Jos maanomistajalle ei tule hyötyä niin ei tule kustannuksiakaan, huomauttaa Patana. LAAJAVAIKUTTEINEN YHTEISKUNNALLINEN KEHITTÄMISTOIMENPIDE Ruokatuotantoa on kehitettävä. Siihen ei pystytä pelkästään koneita kehittämällä, vaan myös viljelylohkoja on saatava suuremmiksi, Ingalsuo sanoo. Vaikka tilusjärjestelyt ensisijaisesti tehostavat maaseudun yritystoiminnan edellytyksiä ja alueiden elinvoimaisuutta, ne tuottavat lisäksi ympäristö- ja ilmastohyötyjä. Parhaassa tapauksessa tilusjärjestely tehostaa lähialueellaan muidenkin yhteiskunnan sektorien toimintaa. Tätä ilosanomaa meidän pitää saada vietyä eteenpäin yhteistyössä muiden alalla toimivien kanssa. Tilusjärjestely on merkittävä yhteiskunnallinen kehittämistoimenpide, toteavat Jouni Ingalsuo ja Juha Patana yhdessä. TIETOA MAASTA 1/2017 7

8 PALVELUA MAASTA 8 TIETOA MAASTA 1/2017

9 DIGITAALINEN DATA ASIAKKAIDEMME KÄYTÖSSÄ Maanmittauslaitoksen kiinteistö- ja maastotiedot ovat laajassa käytössä, mutta mitä käyttäjät tekevät datalla? Entä kuinka digitaaliset palvelut toimivat? TEKSTI: SARI PUTKONEN KUVITUS: MAANMITTAUSLAITOS Maanmittauslaitos tarjoaa kiinteistötietoja ja kartta-aineistoja sähköisesti asiakkailleen. Kiinteistökaupankin voi hoitaa verkossa Kiinteistövaihdannan palvelu KVP:ssä. Palvelut toimivat ammattikäyttäjille rajapintojen avulla, jolloin asiakas voi käyttää niitä oman käyttöliittymänsä kautta. Pian myös kansalaiset voivat käydä katsomassa omia kiinteistötietojaan verkossa. Jotta tähän on päästy, töitä on tehty monella saralla. Palvelujen digitalisointi on edellyttänyt esimerkiksi tietovarantojen digitalisointia. Jättiharppaus otettiin vuonna 1998, kun maanmittaustoimituksiin saatiin sähköinen JAKO-työkalu. TIETOA MAASTA 1/2017 9

10 Maanmittauslaitoksen tavoitteena on, että kerätyt tietovarannot ovat helposti hyödynnettävissä, mutta ovatko ne? Mitä sanovat palvelujen pitkäaikaiset käyttäjät Kauppalehden Tietopalveluissa, OP Turun Seudussa ja Suomen ympäristökeskus SYKEssä? Kiinteistövaihdannan palvelun kehittäminen on nyt oikeilla raiteilla, kun se nähdään erityisesti asiantuntijoiden palveluna. KAUPPALEHTI TIETOPALVELUT JAKAA KIINTEISTÖTIEDOT Aloitetaan kierros Kauppalehti Tietopalveluista. Liiketoimintajohtaja Maija Kaurosella ja asiantuntija Antti Kilpiöllä on yhteensä muutaman vuosikymmenen kokemus Maanmittauslaitoksen palveluista. Kauppalehti Tietopalvelut tarjoaa asiakkailleen oman käyttöliittymänsä kautta muun muassa kiinteistötietoihin liittyvää tietopalvelua. Asiakkaina on muun muassa pankkeja, kiinteistönvälittäjiä, asianajajia ja isännöintitoimistoja. Palvelusta saa usean eri viranomaisen ja yksityisen toimijan tuottamia tietoja mukaan lukien Maanmittauslaitoksen Kiinteistötietojärjestelmän tiedot. Maanmittauslaitoksesta haemme rajapintojen kautta virallisia asiakirjoja, kuten lainhuuto- ja rasitustodistuksia, kiinteistörekisteriotteita sekä kiinteistöjen perustietoja. Käytämme myös ilmakuvia ja kartta-aineistoja, Kilpiö kertoo. Kauronen ja Kilpiö kiittelevät Maanmittauslaitosta palvelujen sähköistämisessä edistykselliseksi. Se on viranomaisista aktiivisin ja kehityshaluisin, Kauronen aloittaa. Tiedon avaaminen on helpottanut meidän omaa kehitystyötämme. Voimme lisätä ominaisuuksia palveluihimme, Kilpiö kuvailee. KVP:stä Kilpiö ja Kauronen toteavat, että onneksi sen kehittäminen on nyt oikeilla raiteilla, kun se nähdään erityisesti asiantuntijoiden ei vain kuluttajien palveluna. Toiveitakin on palvelujen kehittämiseen: onko mahdollista palastella esimerkiksi rasitustodistuksen tietoja siten, ettei asiakkaan tarvitse ostaa koko dokumenttia, vaan vain tarvitsemansa osan siitä? TULEVAISUUDEN KIINTEISTÖKAUPPA ON DIGITAALINEN Tiedon avaaminen on helpottanut meidän omaa kehitystyötämme. Voimme lisätä ominaisuuksia palveluihimme. OP Turun Seudun luottojohtaja Leena Reuter toteaa että sähköiset palvelut ovat pankkialan tulevaisuus. Asiakas laittaa asiansa vireille sunnuntaina ja me käsittelemme sen viikolla ja lopuksi allekirjoitukset hoidetaan sähköisessä palvelussa, Reuter visioi. Maanmittauslaitoksen Kiinteistötietopalvelua pankissa on käytetty jo pitkään esimeriksi silloin, kun asiakas haluaa pantata kiinteistön lainan vakuudeksi. Myös kiinteistökauppa on digitalisoitunut. Haemme kaikki panttikirjat sähköisinä. Kun kiinteistö myydään, sähköinen pantti voidaan siirtää saajalle digitaalisesti KVP:ssä. Tämä on näppärä ja joustava systeemi. Sähköistämisen myötä paperisista lomakkeista ollaan pääsemässä eroon. Jos asiakas kuitenkin toimittaa kiinnityshakemuksen meille paperisella lomakkeella, niin kiinnityksen vireille tulon jälkeen voimme seurata asian etenemistä sähköisesti KVP:ssä. Ratkaistavana KVP:ssä on vielä rahan siirtoon liittyvä ongelma. Raha pitää saada siirtymään samaan aikaan KVP:ssä tehtävän omistajuuden siirron kanssa. Reuterin mukaan yksi ratkaisu tähän voisi olla jonkinlaisen välitilin käyttö. 10 TIETOA MAASTA 1/2017

11 KVP:stä tulee asiantuntijoiden palvelu ja me olemme pankkina ja kiinteistönvälittäjänä kiinnostuneita käyttämään sitä. KARTAT TUTKIMUSTIEDON ESITTÄMISEKSI Suomen ympäristökeskus SYKEssä kehitysinsinöörinä työskentelevän Mikko Sanen työtehtäviin kuuluu muun muassa tulvakarttapalvelun ylläpitäminen. Työssään hän käyttää Maanmittauslaitoksen taustakarttoja ja ilmakuvia. Aineistojen latauspalvelu on tullut tutuksi. Helppo ja toimiva, Sane kommentoi. Haemme kaikki panttikirjat sähköisinä. Kun kiinteistö myydään, sähköinen pantti voidaan siirtää saajalle digitaalisesti Kiinteistövaihdannan palvelussa. DIGIMATKAN VARRELTA Maanmittauslaitos julkaisi ensimmäiset rajapinnat vuonna Niiden käyttö muualla yhteiskunnassa on kasvanut räjähdysmäisesti vasta muutaman viime vuoden aikana. Kiinteistötietoja Maanmittauslaitos on tarjonnut sähköisenä palveluna vuodesta 1997 alkaen. Kansalaisen Karttapaikka -palvelun Maanmittauslaitos julkaisi vuonna 1996, vain kolme vuotta sen jälkeen, kun Suomessa oltiin alettu tarjota internet-yhteyksiä. Jälkiviisaasti voi sanoa, että siinä oltiin hyvissä ajoin avoimen datan asialla. Karttapaikan toteuttajiin 1990-luvulla kuulunut toimitusjohtaja Pekka Sarkola GISPOsta kertoo, että Karttapaikan julkaisua edelsi keskustelu siitä, voidaanko suljettua ja maksullista kartta-aineistoa antaa ilmaiseksi katselupalveluun. Lopulta kartan kokoa päätettiin rajoittaa, jottei aineiston myynti kokonaan loppuisi. Lisäksi yhdestä käyttäjätunnuksesta tehtyihin latausmääriin asetettiin rajoituksia, kun eräs opiskelija oli keksinyt ladata kaikki Karttapaikan karttalehdet omalle koneelleen. SYKEssä päivitetään tulvakartoituksessakin käytettyä kahden metrin korkeusmallia kerran vuodessa Maanmittauslaitoksen Muutostietopalvelun kautta siltä osin, kun karttalehdissä on tapahtunut muutoksia. Palvelun kautta saamme automaattisesti uudet karttalehdet. Jos aineiston metatietoja, kuten laserkeilauksen päivämäärätiedon, voisi katsoa jo ennen latausta, olisi Sane vieläkin tyytyväisempi latauspalveluun. Digitaaliset palvelut toimivat ja kaatuvat verkkoyhteyksien mukana. Sekä Sane että Kilpiö Kauppalehti Tietopalveluista huomauttavat, että palvelun tilasta ei saa hälytystä, vaan tieto on haettava Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta. Maanmittauslaitoksen Muutostietopalvelun kautta saamme automaattisesti uudet karttalehdet. YHTEISTYÖSSÄ LISÄÄ DIGITAALISUUTTA Entäpä palvelujen tulevaisuus, mitä digirintamalla on odotettavissa? Maanmittauslaitoksen tuotannosta vastaava ylijohtaja Irma Lähetkangas toteaa, että Maanmittauslaitos pitää jatkossakin huolen siitä, että tieto on turvattua, läpinäkyvää ja helposti hyödynnettävissä. Kehitystyötä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa, Lähetkangas lupaa. TIETOA MAASTA 1/

12 KANSAINVÄLISYYS TEKSTI: KATRI ISOTALO KUVA: RIKU NIKKILÄ HUIPPUTUTKIMUSTA MAANLÄHEISESTI Laserkeilain selkärepussa ja droneja maailmalle! Paikkatietokeskuksen laserkeilausyksikkö vie huippututkimuksen tulokset maastoon asti. 12 TIETOA MAASTA 1/2017

13 pitkäjänteisyys. Uusia ideoita voidaan alkaa työstää heti eikä vasta sen jälkeen, Ehdottomasti kun on odotettu vuosi rahoituspäätöstä. Se on ollut hienoa, vastaa Juha Hyyppä kysymykseen, miten huippuyksikköstatus on näkynyt laserkeilausyksikön arjessa. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen, silloisen Geodeettisen laitoksen, Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osaston laserkeilausyksikkö valittiin kolme vuotta sitten yhdeksi Suomen Akatemian 14 huippuyksiköstä. Kuuden vuoden rahoituskausi on nyt puolivälissä. Huippuyksikössä on tuotettu noin 15 tohtoria, ja vielä useampi on saanut professuurin huippuyksikön kouluttamana. Olemme tehneet tutkijavaihtoa 20 henkilövuoden verran ja synnyttäneet 10 spin-offia yritysmaailmaan. Yhteistyötä olemme tehneet maailmalla lähes 150 kansainvälisen organisaation kanssa. Tosin kansainvälisyys on ollut meille arkipäivää aina. Olemme maailman johtava tutkimusorganisaatio alalla, luettelee osastonjohtaja Hyyppä yksikkönsä saavutuksia. METSÄOSAAMISTA JAPANIIN Yksi esimerkki kansainvälisyydestä on metsien laserkeilausasiantuntijoiden koulutus Japanissa, jossa yksittäisen puun arvo lasketaan usein tuhansissa euroissa. Laserkeilausaineistosta voidaan tunnistaa jopa katkenneet oksat. Suomessakin laserkeilausmenetelmä tarkentaa metsätietoa, sillä se näkee myös latvusten ja muun biomassan alle toisin kuin perinteiset fotogrammetriset menetelmät. Meillä metsätalouden sovelluksissa tärkeää on myös mittausten kustannustehokkuus. Laserkeilauksen huippuyksikköön kuuluu yli 30 tohtoria Paikkatietokeskuksesta, Oulun yliopistosta, Helsingin yliopistosta sekä Aalto-yliopistosta. Oulussa kehitetään akatemiaprofessori Juha Kostamovaaran johdolla esimerkiksi laserpulssin kulkuaikaan perustuvaa elektroniikkaa uusille sensoreille. Aalto-yliopisto kehittää professori Hannu Hyypän johdolla rakennetun ympäristön sovelluksia ja siihen liittyvää tekniikkaa ja menetelmiä, ja Helsingin yliopistossa keskitytään professori Markus Holopaisen johdolla metsätalouden sovelluksiin. Paikkatietokeskuksen tehtävä on ideoida ja integroida uusien sensoreiden käyttöä ja tutkia niillä uusia sovelluksia. Yhteistyötä tehdään paljon myös teollisuuden kanssa. Tämä kaikki tarkoittaa, että laserkeilausosaamista on saatu edistettyä niin, että huippututkimus on synnyttänyt myös käytännön sovelluksia. LASERKEILAUS VAIKUTTAA JOKAISEN ELÄMÄÄN 2020-LUVULLA. LENNOKEISTA YRITYSTOIMINTAA Laserkeilainten käyttö suunnittelussa ja ympäristötiedon keräämisessä alkoi 1990-luvun lopulla järeillä ja hintavilla laitteilla lentokoneista. Huippuyksikön tutkijat ovat sen jälkeen kehittäneet maailman ensimmäisen lennokkilaserkeilaimen, joka on osaltaan madaltanut teknologian hyödyntämisen kynnystä. Pienoishelikopterin näköisillä miehittämättömillä droneilla kartoitetaan esimerkiksi sähkölinjoja. Oheisyrityksenä syntyi maailmanvalloitusta parhaillaan tekevä SharperShape-yritys. Lennokeista siirryttiin pian maan päälle: maailman ensimmäinen selkärepussa kulkeva laserkeilain kehitettiin Paikkatietokeskuksessa. Viimeksi yksikön tutkijat ovat kiertäneet kartoittamassa sillä meteoriittikraatereita Kanadassa. Tarkkaa 3D-mittausta saadaan tehtyä koko ajan helpommin ja halvemmin, Hyyppä toteaa tyytyväisenä. Kaupunkien 3D-mallit helpottavat jo suunnittelua ja suunnitelmien visualisointia päättäjille. Seuraava vaihe rakennetun ympäristön mallintamisessa on sisätilojen mallinnus. Sensorit pienenevät koko ajan, pistepilvien rooli maailmassa kasvaa ja robottiteknologia siirtyy tutkijoilta käytäntöön. Näin tapahtuu Hyypän mukana myös laserkeilaussensoreille. Seuraava merkittävä askel teknologian kehityksessä on hänen mukaansa suoraan puolijohteeseen integroitu laserkeilain, jossa keilainelektroniikka mahtuu sormenpään kokoiselle alueelle. Teknologiaa sovelletaan jo esimerkiksi itseajavissa autoissa. Autoteollisuus onkin yksi laserkeilaustekniikan edistyksellisimpiä käyttäjiä ja kehittäjiä. Laserkeilauksesta on tulossa henkilökohtaisempaa. Kymmenen vuoden kuluttua aika moni suomalainen keilaa tulevaisuuden älypuhelimella ja tuottaa vaikkapa virtuaalitodellisuutta. SELVITYS KOKO SUOMEN KEILAAMISESTA Maanmittauslaitos on aloittamassa maa- ja metsätalousministeriön määräyksestä selvitystä valtakunnallisesta laserkeilausohjelmasta. Tavoitteena on saada koko Suomi laserkeilattua säännöllisin väliajoin ja saada näin tarkkaa ja yhtenäistä tietoa kaikkien maasto- ja ympäristötietoa tarvitsevien käyttöön. Selvitys aloitetaan tämän vuoden keväällä sidosryhmiä kuulemalla ja ohjelma rakennetaan näiden tarpeiden pohjalta. Päätös laserkeilausohjelman käyttöönotosta pyritään tekemään syksyllä Koetuotanto on tarkoitus aloittaa vuonna 2019 ja laajempi aineistotuotanto vuonna TIETOA MAASTA 1/

14 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN KUN REKKAKUSKI VAARANSI LENTOLIIKENTEEN GPS-satelliittien häirintä yleistyy ja pienellä laitteella voi saada aikaan isoja ongelmia. Paikkatietokeskuksessa selvitetään, miten häirintää voitaisiin estää. TEKSTI: SUVI STAUDINGER KUVAT: RIKU NIKKILÄ Kesällä 2013 New Jerseyssä Newarkin lentokentän liikenteen ohjausjärjestelmään tuli vakavia häiriöitä. Sama toistui viikkoa myöhemmin, täsmälleen samaan aikaan. Selvisi, että lentokentän ohi ajavan rekka-auton kuljettaja ei pitänyt siitä, että hänen työantajansa seurasi hänen jokaista liikettään. GPS-satelliittien toimintaa häiritään sekä tahallaan että vahingossa. Yhdysvaltalaiskuski ei ollut ajatellut, että hänen käyttämänsä häirintälaitteen teho kantaa satojen metrien, jopa kilometrien päähän ja häiritsee siten muidenkin GPS-signaalien toimintaa. GPS-häirintälaite, GPS jammer, lähettää radiosignaalia, joka on samalla taajuudella kuin GPS-satelliittien signaalit. Häirintälaitteet ovat pieniä, edullisia ja helposti ostettavissa, mutta myös laittomia ja yhteiskunnan infrastruktuureille vaarallisia. Laitteiden ainoa tarkoitus on satelliittisignaalien hyödyntämisen estäminen. Tarkasti ottaen myös muita satelliittijärjestelmiä kuin yhdysvaltalaista ja tunnetuinta GPS-satelliittijärjestelmää voidaan häirintä. Tutkijat puhuvatkin GNSS-häirinnästä, sillä termi GNSS (Global Navigation Satellite System) kattaa kaikki satelliittijärjestelmät, joita ovat GPS, GLONASS, Galileo, BeiDou sekä alueelliset satelliittijärjestelmät. YHDISTELEVÄ OHJELMISTOVASTAANOTIN ENSIMMÄISENÄ Luotettavin keino satelliittien häirintää vastaan on myös se monimutkaisin: selittää maallikolle. Laura Ruotsalainen yrittää kärsivällisesti. Paikannuksessa käytettävät sensorit, jotka tarjoavat käyttäjän liiketietoa, eivät häiriinny satelliittipaikannuksen häirinnästä. Kun satelliittivas- LIEVENNYSALGORITMIT AVUKSI Tutkijat heräsivät ongelmaan viisi kuusi vuotta sitten. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen navigoinnin ja paikannuksen osasto osallistuu maailmanlaajuiseen yhteistyöhön, jossa tutkijat selvittävät, mitä satelliittien häirinnän estämiseksi voidaan tehdä. Aluksi kehitettiin tunnistamiskeinoja, joilla häirintä todetaan. Nyt selvitetään myös, miten häirintälaitteen vaikutusta voidaan lieventää, tutkimuspäällikkö Laura Ruotsalainen kertoo. Keinoja on jo tiedossa useita. Häirintälaitteen lähettämän signaalin voimakkuutta ei voida lieventää, mutta häirinnän vaikutuksia voidaan. Usein käytetään myös niin kutsuttua monisatelliittipaikannusta, jolloin hyödynnetään esimerkiksi eurooppalaisen Galileo-järjestelmän signaalia, jos GPS-signaalia häiritään. 14 TIETOA MAASTA 1/2017

15 SATELLITTIJÄRJESTELMIEN SANASTOA Satelliittijärjestelmät eivät kilpaile keskenään. Yhteiskäyttö lisää tarkkuutta ja käyttöaluetta. GNSS (Global Navigation Satellite Systems) on yleisnimi kaikille satelliittinavigoinnin järjestelmille GPS, yhdysvaltalainen, vanhin ja laajimmin käytössä oleva, koostuu 32 satelliitista GLONASS, venäläinen, koostuu 27 satelliitista Galileo, eurooppalainen, valmistuu kattavaksi vuonna 2020, koostuu nyt 18 satelliitista BeiDou, kiinalainen, valmistuu 2020, koostuu nyt 20 satelliitista taanottimeen yhdistetään näiden sensorien mittauksia, saadaan paikannus toimimaan häirinnästä huolimatta, hän kertoo. Paikannuksessa yleisesti käytettäviä sensoreita ovat inertiasensorit eli kiihtyvyysanturi ja gyroskooppi. Paikkatietokeskuksessa tutkitaan myös paikannuksessa vähemmän käytettävien mittausten, kuten esimerkiksi peräkkäisistä valokuvista lasketun liiketiedon hyödyntämistä häirinnän lievennykseen. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen edeltäjässä, Geodeettisessa laitoksessa, valmistui vuonna 2013 ohjelmistopohjainen vastaanotin, joka yhdistää tällä hetkellä viiden satelliittijärjestelmän tietoja. Vastaanotin hyödynsi ensimmäisenä maailmassa monisatelliittipaikannusta näin kattavasti. Vastaanotin laskee yhdistetyn paikkaratkaisun. Vastaanottimen avulla me pääsemme jokaiseen signaalin prosessointivaiheeseen sörkkimään. Ja erityisesti häirinnän tapauksessa kehittämään lievennysalgoritmeja, selventää Ruotsalainen. Emme voi vain havainnoida, että jaahas, älypuhelin ei enää paikanna sijaintia. Mutta miten tutkimusta voidaan tehdä, kun GPS-jammeria on laitonta käyttää? Maanmittauslaitoksessa laitonta laitetta saa käyttää Viestintäviraston luvalla, mutta vain sisätiloissa Kirkkonummella laboratoriossa ja vain vaimennetulla teholla. Vanhempi tutkija Stefan Söderholm esittelee häirintälaitteen toimintaa Paikkatietokeskuksen laboratoriossa. Häirintäsignaalin vaikutus näkyy piikkinä laitteen ruudulla. VILKAS TIETEENALA Satelliittien häirintä on vilkas tutkimusala, jolla kehitys on tällä hetkellä nopeaa. Maanmittauslaitos on mukana useissa kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa. Yksi keskeisimmistä on EU:n alainen STRIKE3, johon osallistuu tutkijoita myös Intiasta ja Etelä-Koreasta. Brittivetoisen projektin tavoitteena on kehittää kansainvälisiä standardeja GNSS-satelliittijärjestelmien uhkien raportointiin ja vastaanottimien testaukseen. Projekti päättyy tammikuussa 2019, jolloin viimeistään on lupa odottaa seuravia tutkimustuloksia. GALILEOLTA SUOJATTUJA SIGNAALEJA Yhden ratkaisun satelliittisignaalien häirinnän vastaisessa taistelussa tarjoaa lähivuosina Euroopan oma satelliittinavigointijärjestelmä Galileo. Sen etuja ovat muita vahvemmat signaalit ja kyky tuottaa kryptattua, suojattua sijaintitietoa viranomaisten käyttöön. Galileon on luvattu valmistuvan vuonna Nyt vuonna 2017 avaruudessa kiertää 18 kappaletta Galileon satelliitteja. Paikannus alkaa toimia kattavasti kun satelliitteja on vähintään 24. Älypuhelimien sijaintitiedot eivät ole enää vain GPS-satelliittien varassa, mutta tarkempi tieto, mitä kaikkia signaaleja käytetään, on puhelinvalmistajien liikesalaisuus. TIETOA MAASTA 1/

16 LYHYESTI MYGEOTRUST NYKYISTÄ VASTUULLISEMPAA MOBIILIDATAN KÄYTTÖÄ Paikkatietokeskuksessa etsitään ratkaisua ongelmaan, jolla on tulevaisuudessa suuri merkitys: miten ihmisiltä kännykän avulla kerättävää sijaintitietoa ja muuta mobiilidataa voidaan kerätä niin, että ihmiset itse voivat päättää tietojensa käytöstä. Tällä hetkellä Google ja Apple keräävät tietoja ilman, että niiden käyttöön voisi itse vaikuttaa. Ongelmaan on pureutunut Tekesin rahoittama Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen projekti MyGeoTrust. Ensimmäisessä vaiheessa on tehty kolme sovellusta. Ensimmäinen sovellus on työkalu, jolla muut sovellukset toimivat, nimeltään MyGeoTrust. Ilman sitä ei muita sovelluksia voi käyttää. Toinen on HelloMyGeoTrust-karttasovellus, jossa käyttäjä näkee alustan keräämän sijaintitiedon eli käyttäjän oman sijaintitiedon ja tiedot, jotka muut käyttäjät ovat päättäneet näyttää julkisesti. Kolmas sovellus on nimeltään #hylo, jonka avulla saa oman sijainnin kartalle ilman, että henkilöllisyys paljastuu. Lisäksi saa tietoonsa saatavilla olevat WiFi-verkot ja niiden voimakkuudet. Yli ihmistä on kokeillut tätä sovellusta, kertoo projektin vetäjä Robert Guinness. Meillä on tällä hetkellä sijaintitietoja kaikista maanosista paitsi Etelämantereelta ja Etelä-Amerikasta. Palaute on ollut positiivista. MAANMITTAREITA KAUTTA MAAILMAN HELSINKIIN Kansainvälisen maanmittausalan järjestön konferenssi FIG Working Week järjestetään Helsingin Messukeskuksessa. Konferenssin teemana on Huomisen maailmaa mittaamassa - Digitalisaatiosta lisättyyn todellisuuteen. Paikalle odotetaan noin tuhatta osallistujaa ympäri maailman. Ohjelma julkaistaan maaliskuussa. Valittavina on 550 eri esitystä ja ammattilaisille 10 rinnakkaisohjelmaa tiistaista torstaihin. Suurin osa luennoista koskee käytännönläheisiä ammatillisia aiheita, mutta ohjelmassa on myös tieteellisiä luentoja. Samanaikaisesti Messukeskuksen tiloissa järjestetään kansainvälinen alan näyttely. Maanantaina ja perjantaina on FIG:n yleiskokous. Euroopan nuoret maanmittarit pitävät oman tapahtumansa sunnuntaina ja Maanmittauspäivät 2017 pidetään Järjestelyistä vastaavat Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL ry, Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten Liitto MAKLI ry sekä Maanmittauslaitos. Ilmoittautuminen MÄÄRÄALASTA KIINTEISTÖKSI -PROSESSI UUDISTUU Maanmittauslaitoksessa uudistetaan pilotointien avulla prosessia, jossa määräalasta muodostetaan kiinteistö. Tavoitteena on asiakaslähtöisempi, nopeampi ja kustannustehokkaampi toimintatapa. Prosessin vaiheita ovat kauppahintarekisterin ylläpito, määräalatunnuksen antaminen, lainhuudon myöntäminen ja lohkominen kiinteistöksi. Jokaisella vaiheella on eri tekijät, vaikka asiakkaan silmin katsottuna kyse on kuitenkin yhdestä tapahtumasta. Kaakkois-Suomen lohkomispilotissa kokeillaan lainhuudatus- ja lohkomisvaiheen yhdistämistä käytännössä. Valtakunnalliseen projektiin valitut toimitusinsinöörit kokeilevat puolestaan mallia, jossa kaikki vaiheet tekee yksi henkilö. Prosessia uudistetaan Lean-periaatteita noudattaen ja digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntäen. Muutokset tietojärjestelmiin vaativat enemmän aikaa, kuten myös mahdolliset lakimuutokset, mutta osa hyväksi havaituista käytännöistä voidaan ottaa käyttöön heti. MAANMITTAUSLAITOS JUHLII 100-VUOTIASTA SUOMEA Maanmittauslaitoksen palvelupisteissä Suomi100 näkyy julisteina ja kuukausittain vaihtuvina uutisina niistä muistoista, joita Maanmittauslaitoksella on satavuotiaan Suomen taipaleelta. Suomen juhlavuoden kunniaksi laitos sai järjestettäväkseen kansainvälisen maanmittausalan suurtapahtuman FIG Working Weekin toukokuussa Helsingissä. Tapahtumaan odotetaan liki tuhatta osallistujaa ympäri maailman. Isännät tuovat juhlavuotta esille eri tapahtumissa, joten kävijöille jää mukavia muistikuvia juhlivasta Suomesta. Marraskuussa julkaistava lähes satavuotiaan Paikkatietokeskuksen historiateos on myös osa Maanmittauslaitoksen juhlavuoden toimintaa. Maanmittauslaitoksen Suomi100-tekoja voi seurata laitoksen Twitter- ja Facebook-tileillä. #FIG TIETOA MAASTA 1/2017

17 KIINTEISTÖREKISTERIKARTTA AVOIMEKSI DATAKSI Kiinteistöjaotusta, kiinteistötunnusta ja rajamerkkejä koskeva tieto muuttui avoimeksi ja maksuttomaksi tietoaineistoksi tämän vuoden alussa. Tieto kiinteistöjen rajoista on kiinnostava avoin data monille uusille tahoille. On hienoa, jos sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi uusissa sovelluksissa, sanoo johtava asiantuntija Teija Tarvainen. Esimerkiksi metsä- ja sähköyhtiöiden on maastotöissä tärkeä tietää, missä rajat kulkevat. Data on ollut käytössä tähänkin asti, mutta se on ollut maksullista. Data on saatavilla tiedosto- ja rajapintapalvelussa. Yksityishenkilö voi katsoa kiinteistöjen rajoja kartalla Karttapaikasta tai Paikkatietoikkunasta. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka KIINTEISTÖJEN KAUPPAHINTATILASTO PÄIVITTYY NYT KUUKAUSITTAIN Aiemmin kaksi kertaa vuodessa julkaistut kiinteistöjen kauppahintatilastot saa nyt liki reaaliaikaisesti. Tilastoja voi hyödyntää kahdella tavalla: rajapintapalvelun kautta datana tai verkkosivuston taulukoita selailemalla. Tilastoja voi tutkia kunnan, maakunnan tai koko Suomen kattavana. Rajapintapalvelun kautta tilastoja voi katsoa jopa postinumeron mukaan, kunhan alueella on tehty riittävästi kauppoja. Kun kaupanvahvistaja ilmoittaa tehdyn tonttikaupan Maanmittauslaitokselle, kauppa merkitään kauppahintarekisteriin heti. Tilastossa kauppa näkyy noin kuukauden päästä, kertoo kiinteistöarvioinnin asiantuntija Taisto Toppinen. Tilastot päivittyvät automattisesti kuukausittain. Vuosien tilastot näkyvät palvelussa vuosittain. Tietoja yksittäisistä kiinteistökaupoista saa Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelusta ja Kiinteistötietopalvelusta. verkkopalvelut/kiinteistotietopalvelu OTA KARTTALIITE TALTEEN! Juhliva Suomi100 innoitti Tietoa Maasta -toimituksen tekemään keskiaukeamalle irrotettavan karttaliitteen. Toisella puolella on Suomen yleiskartan helmikuun 2017 versio, ja karttaliitteen toiselle puolelle on painettu Suomen kartta sadan vuoden takaa, kertoo viestintäpäällikkö Mervi Laitinen. Vanha kartta on Suomen Maantieteellisen Seuran julkaiseman Suomen Kartaston 2. laitoksesta vuodelta Näistä kartoista näkee, miltä Suomi näytti itsenäisyyden alussa ja miltä näytämme nyt. Sieltä voi itse todeta, miten Suomi-neidon piirteet ovat muuttuneet sadassa vuodessa, Laitinen sanoo. Suomen Maantieteellinen Seura TAPAHTUMISSA TAVATAAN Polvelta toiselle: teemana yhteismetsä Helsinki Mikkeli Lapin AMK:n mittauspäivät opiskelijoille Rovaniemi Valtio Expo 2017 Marina Congress Center, Helsinki Erämessut Oulu Maanmittauspäivät SLK-talo/Haaga-Helia, Helsinki FIG Working Week Helsingin Messukeskus, Kokoustamo Kirjaamisasioiden posti keskitetään Vaasaan Kirjaamishakemukset eli lainhuuto-, kiinnitys- ja erityisiä oikeuksia koskevat hakemukset toimitetaan ensisijaisesti sähköpostitse osoitteeseen Postiosoite on jatkossa Maanmittauslaitos / Kirjaamisasiat PL 3300, Vaasa Vastuuraportin teemana on tieto Luotettava, eheä ja muuttumaton tieto on viranomaistiedolle tärkeää. Sitä edellytetään ja sen eteen tehdään työtä. Luotettavat ja yhtenäiset rekisteritiedot ovat kivijalka sille, että asiakkaille voidaan tulevaisuudessa rakentaa kiinteistötietopalveluja verkkoon, sanoo viestintäjohtaja Pirkko Yliselä. Huhtikuussa valmistuvan Maanmittauslaitoksen yhteiskuntavastuuraportin teemana on tieto. Raportissa kerrotaan muun muassa, miten tietoturvasta huolehditaan Maanmittauslaitoksessa, Yliselä kertoo. TIETOA MAASTA 1/

18 FAKTA OM LANDET DIGITALA DATA FÖR VÅRA KUNDER Lantmäteriverket erbjuder sina kunder fastighetsuppgifter och kartmaterial i elektronisk form. Fackmän kan använda tjänsterna via egna användargränssnitt. Snart kan även allmänheten se sina egna fastighetsuppgifter på webben. FASTIGHETSUPPGIFTER VIA KAUPPALEHTI TIETOPALVELUT I tjänsten Kauppalehti Tietopalvelut kan man från Lantmäteriverket via gränssnitt söka officiella handlingar, exempelvis lagfarts- och gravationsbevis, fastighetsregisterutdrag och basuppgifter om fastigheter. Affärsverksamhetsdirektör Maija Kauronen och expert Antti Kilpiö säger att Lantmäteriverket är en vägvisare inom elektroniska tjänster. Lantmäteriverket är den mest aktiva och utvecklingsvilliga myndigheten. Kilpiö fortsätter med att konstatera att i och med öppnandet av Lantmäteriverkets data har de kunnat lägga till nya egenskaper i sina tjänster. BANKERNAS E-TJÄNSTER Kreditchef Leena Reuter från Åbonejdens Andelsbank konstaterar att bankbranschens framtid ligger i e-tjänster. Även fastighetshandeln har digitaliserats. Vi hämtar alla pantbrev i elektronisk form, och när en fastighet säljs, kan det elektroniska pantbrevet överföras digitalt till mottagaren via Fastighetsöverlåtelsetjänsten. Detta är ett behändigt och smidigt system. FORSKNINGSDATA PÅ KARTOR Mikko Sane arbetar som utvecklingsingenjör vid Finlands miljöcentral. Till hans arbetsuppgifter hör bland annat upprättande av översvämningskartor. I sitt arbete använder han Lantmäteriverkets bakgrundskartor och flygbilder. Filnedladdningstjänsten har blivit bekant. Den är lätt att använda och fungerar bra, säger Sane. Vid Miljöcentralen uppdateras kartmaterialet en gång per år via Lantmäteriverkets uppdateringstjänst för avgiftsfria data. Via tjänsten kan man automatiskt uppdatera ändrade kartblad. Vi spräcker myter Ägoregleringsförrättningarna har moderniserats enormt. Eftersom de är ett bra sätt att utveckla landsbygden med, vill fältchef Jouni Ingalsuo från MTK Keski-Pohjanmaa och lantmäteriingenjör Juha Patana från Lantmäteriverket spräcka myter med anknytning till ägoregleringar. Myter är bland annat att ägoregleringarna tar lång tid och att andra skulle dra nytta av dem medan jag får betala kalaset. De nya ägoregleringarna tar ungefär två år. Det som främst tar tid är upprustandet av avloppsdiken och byggandet av vägar. Även skördesäsongerna tas i beaktande, så att jordbruket inte tar skada. Matproduktionen kan inte utvecklas enbart genom att utveckla maskiner, utan odlingsspalterna måste också göras större. Med ägoregleringar korrigeras fastighetsstrukturen som splittrats med tiden. Med hjälp av enbart köp av tillläggsmark och arrendeavtal ökar åkerskiftenas medelstorlek långsamt. I en undersökning upptäckte man att med den nuvarande takten tar det år att förstora spaltstorleken genom frivilliga köp. Genom ägoregleringar nådde man samma resultat på fem år. Genomförandet av en ägoreglering kräver markägarnas starka stöd, men idag skräddarsys en ägoreglering i samarbete. Kostnaderna bestäms i enlighet med nyttan. Om en markägare inte får någon nytta, behöver hen inte heller betala något. Den nytta som ägoregleringarna medför för miljön och klimatet är också allt viktigare. 18 TIETOA MAASTA 1/2017

19 Toppforskning inom laserskanning Vid spetsenheten har vi producerat cirka 15 doktorer, utövat forskarutbyte och genererat spin-offs. Vi har samarbetat med närmare 150 internationella organisationer. Å andra sidan har vi alltid varit internationella. Vi är en av världens ledande forskningsorganisationer inom branschen, säger avdelningsdirektör Juha Hyyppä om vad spetsforskningsenheten för laserskanning har uppnått. Laserskanningsenheten vid Geodatacentralens, dåvarande Geodetiska institutets, avdelning för fjärranalys och fotogrammetri valdes för tre år sedan till en av Finlands Akademis 14 spetsenheter. Till enheten hör toppforskare inom branschen från Geodatacentralen, Uleåborgs universitet, Helsingfors universitet och Aalto-universitetet. Geodatacentralens uppgift är att komma med idéer om och integrera användningen av nya sensorer samt att undersöka nya tillämpningar med dem. Enheten samarbetar även med industrin. Forskarna vid spetsenheten har utvecklat världens första laserskanningsdrönare, som för sin del har sänkt tröskeln till att utnyttja teknik. Även världens första laserskanner i ryggsäck utvecklades vid Geodatacentralen. Sensorerna blir allt mindre hela tiden, punktmolnens betydelse ökar i världen och robottekniken övergår från forskare till praktiska tillämpningar. Detta händer även med laserskanningssensorerna. Följande betydande steg är en laserskanner som integrerats direkt i en halvledare och i vilken skanningselektroniken ryms på ett område som är lika stort som en fingertopp. FOTON: RIKU NIKKILÄ FOTO: RIKU NIKKILÄ TIETOA MAASTA 1/

20 IVALO AUKI JOKAISENA ARKIPÄIVÄNÄ AUKI KOLMENA PÄIVÄNÄ VIIKOSSA AUKI KAHTENA PÄIVÄNÄ VIIKOSSA AUKI ENNAKKOAJANVARAUKSELLA ROVANIEMI KEMIJÄRVI TORNIO KUUSAMO OULU YLIVIESKA KAJAANI KOKKOLA IISALMI NURMES VAASA NÄRPIÖ SEINÄJOKI ALAJÄRVI SAARIJÄRVI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ PORI IKAALINEN TAMPERE MIKKELI SAVONLINNA HUITTINEN HÄMEENLINNA LAHTI KOUVOLA LAPPEENRANTA MAARIANHAMINA TURKU SALO LOHJA HELSINKI PORVOO

Paikkatietoalusta-hanke. Maanmittauspäivät Antti Jakobsson Hankepäällikkö

Paikkatietoalusta-hanke. Maanmittauspäivät Antti Jakobsson Hankepäällikkö Paikkatietoalusta-hanke Maanmittauspäivät 31.5.2017 Antti Jakobsson Hankepäällikkö 1 2 3 80% tiedosta on paikkatietoa!? = Julkishallinnon tiedoista 80% on paikkatietoa. =Onko meillä tarvetta Julkishallinnon

Lisätiedot

SUUNNITELMA MAANMITTAUSLAITOKSEN PALVELUPISTEISTÄ JA NIIDEN AUKIOLOAJOISTA

SUUNNITELMA MAANMITTAUSLAITOKSEN PALVELUPISTEISTÄ JA NIIDEN AUKIOLOAJOISTA LIITE 1 (5) SUUNNITELMA MAANMITTAUSLAITOKSEN PALVELUPISTEISTÄ JA NIIDEN AUKIOLOAJOISTA LIITE 2 (5) 1. Maanmittauslaitoksen organisaatio ja palvelut 1.1. Maanmittauslaitoksen organisaatio Maanmittauslaitoksessa

Lisätiedot

Paikkatietoalusta ja sen mahdollisuudet. HSY:n Paikkatietoseminaari 22.3 Antti Jakobsson Hankepäällikkö

Paikkatietoalusta ja sen mahdollisuudet. HSY:n Paikkatietoseminaari 22.3 Antti Jakobsson Hankepäällikkö Paikkatietoalusta ja sen mahdollisuudet HSY:n Paikkatietoseminaari 22.3 Antti Jakobsson Hankepäällikkö 1 Paikkatietoalustat ja -portaalit Varmistavat laadun ja poistavat päällekkäisen datan Helpottavat

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisistä panttikirjoista. KIINTEISTÖASIOIDEN DIGIPÄIVÄ/MAANMITTAUSLAITOS Leena Reuter OP Turun Seutu

Kokemuksia sähköisistä panttikirjoista. KIINTEISTÖASIOIDEN DIGIPÄIVÄ/MAANMITTAUSLAITOS Leena Reuter OP Turun Seutu Kokemuksia sähköisistä panttikirjoista KIINTEISTÖASIOIDEN DIGIPÄIVÄ/MAANMITTAUSLAITOS Leena Reuter OP Turun Seutu 12.10.2016 2 OP Turun Seutu Linjaus marraskuu 2013 Haemme kaikki panttikirjat sähköisinä

Lisätiedot

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves 12.5.2016 LUCAS -työpaja Maastotietojen avaaminen 2012 Aalto yliopiston tutkimus Maastotietojen avaamisen menestystekijöitä Ilmainen aineisto Helpot

Lisätiedot

INSPIRE-direktiivin toimeenpano Paikkatietoa hallinnoivat viranomaiset

INSPIRE-direktiivin toimeenpano Paikkatietoa hallinnoivat viranomaiset Liite III Liite II Liite I paikannimet hallinnolliset yksiköt osoitteet kiinteistöt liikenneverkot hydrografia suojellut alueet korkeus maanpeite ortoilmakuvat geologia tilastoyksiköt rakennukset maaperä

Lisätiedot

Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä. Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu

Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä. Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu Tilaisuuden ohjelma Tilusjärjestelyiden taustaa Tilusjärjestelyn keinot; sisältö, periaatteet ja vaiheet

Lisätiedot

Muutos. Nopea, jatkuva, kiihtyvä ja pysähtymätön

Muutos. Nopea, jatkuva, kiihtyvä ja pysähtymätön Suomen julkishallinnon digitaalinen tulevaisuus Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain muilta mailta lainattua ja paljon itse tehtyä 28.3.2017 Maria Nikkilä @VM_MariaNikkila Muutos Nopea, jatkuva, kiihtyvä

Lisätiedot

Paikkatietoalustahanke (MMM)

Paikkatietoalustahanke (MMM) Paikkatietoalustahanke (MMM) Rakennetaan yhteiskäyttöinen, muita järjestelmiä täydentävä paikkatieto- ja palvelualusta Parannetaan keskeisten paikkatietoaineistojen laatua ja käytettävyyttä Tuetaan kuntien,

Lisätiedot

Paikannimet viranomaisviestinnässä

Paikannimet viranomaisviestinnässä Paikannimet viranomaisviestinnässä Viestinnässä on tärkeää voida puhua yksittäisistä paikoista ja kohteista. Oikein perille mennyt sanoma auttaa toimimaan ja ajattelemaan oikein kussakin tilanteessa. Sirkka

Lisätiedot

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12. Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.2015 Laura Höijer Digitalisaatio - Toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien

Lisätiedot

Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi

Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi Maria Nikkilä ja Markus Rahkola, VM, 3.5.2017 ValtioExpo @VM_MariaNikkila Digitalisaatio ja julkinen

Lisätiedot

Askeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa. Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus

Askeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa. Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus Askeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus 29.1.2013 Prosessit tuottavat ja tarvitsevat paikkatietoa Tuotetun tiedon jakaminen HALLINNON TIETOPROSESSEJA

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Kansallinen maastotietokanta tulevaisuuden paikkatiedot nyt!

Kansallinen maastotietokanta tulevaisuuden paikkatiedot nyt! Kansallinen maastotietokanta tulevaisuuden paikkatiedot nyt! Heli Laaksonen 9.2.2017 Seinäjoki YHTEISTYÖSSÄ: Paikkatietoalan ja paikkatietojen hyödyntämisen haasteet Sitran megatrendit 2016 Paikkatieto

Lisätiedot

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kuntatalo, 19.11.2013 Joni Kemppi Tekla Oy Mallipohjaisia ohjelmistotuotteita asiakkaille rakentamisessa sekä energia- ja infratoimialoilla

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen aineistot kyläsuunnittelun hyödyksi. Pieksämäki Siikamäki-Peiposjärvi 3.6.2009 Pekka Vilska Maanmittauslaitos

Maanmittauslaitoksen aineistot kyläsuunnittelun hyödyksi. Pieksämäki Siikamäki-Peiposjärvi 3.6.2009 Pekka Vilska Maanmittauslaitos Maanmittauslaitoksen aineistot kyläsuunnittelun hyödyksi Pieksämäki Siikamäki-Peiposjärvi 3.6.2009 Pekka Vilska Maanmittauslaitos 1 Valintaperusteet: Siikamäki-Peiposjärvi Valtakunnan vuoden 2008 kylä

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

Kirjaamisasiat Maanmittauslaitoksessa KIRSISTÄ KIRREEN

Kirjaamisasiat Maanmittauslaitoksessa KIRSISTÄ KIRREEN Kirjaamisasiat Maanmittauslaitoksessa KIRSISTÄ KIRREEN 19.9.2011 johtava kirjaamislakimies Henrik Ungern Maanmittauslaitos keskushallinto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Kirjaamisasioiden siirrosta (KIRSI)

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa

Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan Avoin hallinto verkostotapaaminen 20.4. Riitta-Liisa Niittymaa Oikeuspalvelut Avoin hallinto -hanke MML:ssa Toimenpide

Lisätiedot

Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta

Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017-2021 23.3.2017 Digikuntakokeilun tukiryhmä Marjukka Saarijärvi Julkisen hallinnon ICT-osasto Digitalisaatio ja julkinen hallinto strateginen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska

PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska MIKSI METSIEN TILUSRAKENNETTA ON PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska 1 MAANMITTAUSLAITOS

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

KUNTANÄKÖKULMA LAHDESTA KIRJAAMISASIOIDEN KÄSITTELYYN

KUNTANÄKÖKULMA LAHDESTA KIRJAAMISASIOIDEN KÄSITTELYYN Mika Järvelä, Lahden kaupunki Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä 21.9.2010 KUNTANÄKÖKULMA LAHDESTA KIRJAAMISASIOIDEN KÄSITTELYYN KUNNAN TOIMITUSTUOTANTO JA KIRJAAMISASIAT

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Johdatus sähköiseen kiinteistöasiointiin

Johdatus sähköiseen kiinteistöasiointiin Johdatus sähköiseen kiinteistöasiointiin Tavoitteena yhteinen digiloikka kiinteistöasioiden hoidossa Kiinteistöasioiden digipäivä 15.4.2016 Kiinteistöasioiden digiloikka - 2 Digitalisaatio ja sähköinen

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

FIG Working Week Suomessa 2017

FIG Working Week Suomessa 2017 FIG Working Week Suomessa 2017 FIG MIL - MAKLI FIG Working Week 2017 Sisältö FIG:n esittely WW2017 järjestäjäorganisaatiot MIL ja MAKLI FIG Working Week konsepti Suomen Working Weekin esittely Mikä FIG

Lisätiedot

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos AVARAS (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) 1.8.2013.- 31.12.2014, 156 k, TTY Porin laitos Avointen tietovarantojen hyödyntämistä tukevan tiedon tuottaminen Satakuntalaisen elinkeinoelämän

Lisätiedot

Rajapintojen hyödyntäminen aineistojen myynti- ja jakelupalveluissa

Rajapintojen hyödyntäminen aineistojen myynti- ja jakelupalveluissa Rajapintojen hyödyntäminen aineistojen myynti- ja jakelupalveluissa Mikko Ristikangas 15.9.2011 Kuntamarkkinat Aineistojen myynti- ja jakelupalvelut Kuntien aineistojen myynti- ja jakelu Miksi sähköisiä

Lisätiedot

Maastotietokannan ylläpito

Maastotietokannan ylläpito Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa.

MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. Arvo Kokkonen 14.9.2009 Helsinki Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Maanmittaustoimitukset

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

Lyhyt opas Sopimusasiakkaan palveluun

Lyhyt opas Sopimusasiakkaan palveluun Lyhyt opas Sopimusasiakkaan palveluun Sisältö Klikkaa pikalinkkejä tai vieritä diaesitystä eteenpäin 1. Suomen Asiakastieto Kaikki asiakkaistasi 2. Sopimusasiakkaan etusivu 3. Kotimaa-valikko 4. Suhdekartta

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle. Kotka Merikeskus Vellamo 26.10.2010 Ursula Seppä-Nieminen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto

Maanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle. Kotka Merikeskus Vellamo 26.10.2010 Ursula Seppä-Nieminen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto Maanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle Kotka Merikeskus Vellamo 26.10.2010 Ursula Seppä-Nieminen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto 1 Maanmittauslaitoksen tehtävät kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminta

Lisätiedot

Askeleet sote-muutokseen

Askeleet sote-muutokseen Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut

Lisätiedot

Geodesian päivä 10.9.2014. Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto

Geodesian päivä 10.9.2014. Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto Geodesian päivä 10.9.2014 Verkosto-toimintamalli tavoitteena? - alkuperäinen tiedon tuottaja järjestää rajapinnan - tarvitsija noutaa tarvitsemansa ajantasaisen tiedot rajapinnasta PROSESSI + RAJAPINTA

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Yhteisen tiedon hallinta -hanke Eli YTI

Yhteisen tiedon hallinta -hanke Eli YTI Yhteisen tiedon hallinta -hanke Eli YTI 4.5.2017 Anne Kauhanen-Simanainen Tiedonhallintalakityöryhmän työpaja: Tiedon ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus YHTI YTIMA YHTIHA YTHAMA YTIHAMA Mitä tarkoitatte?

Lisätiedot

Maanmittauslaitos ja Yhteisten vesialueiden yhdistäminen

Maanmittauslaitos ja Yhteisten vesialueiden yhdistäminen Maanmittauslaitos ja Yhteisten vesialueiden yhdistäminen 18.9. 2014 Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Aiheet Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistus Yhteisten vesialueiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Pekka Sarkola Taustaa - Inspire Inspire-direktiivi (2007/2/EY) edellyttää soveltamisalallaan yksilöiviä ulkoisia kohdetunnisteita, jolla tarkoitetaan alkuperäisen tiedon

Lisätiedot

Kiinteistökaupan verkkopalvelu

Kiinteistökaupan verkkopalvelu Kiinteistökaupan verkkopalvelu Esityksen runko: Kirjaamisasiat Pohjanmaan maanmittaustoimistossa, lyhyt esittely Kiinteistökaupan verkkopalvelu Yleisesittely Ominaisuudet Aikataulu 1 MAANMITTAUSLAITOS

Lisätiedot

5 syytä hyödyntää ensiluokkaista paikannustarkkuutta maastotyöskentelyssä

5 syytä hyödyntää ensiluokkaista paikannustarkkuutta maastotyöskentelyssä 5 syytä hyödyntää ensiluokkaista paikannustarkkuutta maastotyöskentelyssä Taskukokoinen, maastokelpoinen Trimble R1 GNSS -vastaanotin mahdollistaa ammattitasoisen paikkatiedonkeruun. Kun R1 yhdistetään

Lisätiedot

Digitalisoidaan julkiset palvelut. Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja

Digitalisoidaan julkiset palvelut. Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja Digitalisoidaan julkiset palvelut Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja 31.5.2016 2 3 Toimenpide 1: Luodaan ja otetaan käyttöön kaikkia julkisia palveluita

Lisätiedot

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Paikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa

Paikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa Paikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa Kehittyvä paikkatietoinfrastruktuuri Antti Rainio Maanmittauslaitos Virtuaaliopetuksen päivät 9.12.2010 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Sijaintiyhteys eri tietoaineistojen

Lisätiedot

MML: n sähköisten arkistoaineistojen käyttö

MML: n sähköisten arkistoaineistojen käyttö 1 MML: n sähköisten arkistoaineistojen käyttö Toimitusasiakirjat, -kartat ja kirjaamisaineistot Kari Rantalainen 31.5.2017, Maanmittauspäivät 2 MML:n sähköisen arkiston aineistot Maanmittauslaitoksen tai

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunnan laajennettu sihteeristö Laajennetun sihteeristön kokous

Paikkatietoasiain neuvottelukunnan laajennettu sihteeristö Laajennetun sihteeristön kokous Paikkatietoasiain neuvottelukunnan laajennettu sihteeristö Laajennetun sihteeristön kokous Muistio Aika: Keskiviikko kello 13 15 Paikka: Maanmittauslaitos, Pasila, neuvotteluhuone Struve Osallistujat:

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

KMTK tilannekatsaus. Risto Ilves KMTK Ohjelmapäällikkö. KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa

KMTK tilannekatsaus. Risto Ilves KMTK Ohjelmapäällikkö. KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa KMTK tilannekatsaus Risto Ilves KMTK Ohjelmapäällikkö KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa 1 KMTK Teemat ja Tasot Linkitetyt tiedot Digiroad VTJ Rakennustiedot Johtotieto Suunnitelmatiedot

Lisätiedot

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Vuosi avoimia maastotietoja. ProGIS aamutapaaminen 11.9.2013 Antti Kosonen Maanmittauslaitos

Vuosi avoimia maastotietoja. ProGIS aamutapaaminen 11.9.2013 Antti Kosonen Maanmittauslaitos Vuosi avoimia maastotietoja ProGIS aamutapaaminen 11.9.2013 Antti Kosonen Maanmittauslaitos 11.9.2013 Miksi ja mitä avattiin> Miten valmistauduttiin> Miten aineistoja on hankittu> Ketkä aineistoja käyttävät>

Lisätiedot

Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja

Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja Presentation to: By: Date: Poligonin ja SKS:n kevätseminaari Teemu Saloriutta, Maanmittauslaitos 18.4.2016 16 September, 2015 Mikä European Location Framework? 30

Lisätiedot

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

Paikkatiedot käyttöön! -hanke Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus

Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Ilkka Kankkunen Toimitusjohtaja TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy 29.10.2014 Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus 2 Waltti-hanke

Lisätiedot

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot

Lisätiedot

Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio. Johanna Särkijärvi, , ELY-keskus, Jyväskylä

Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio. Johanna Särkijärvi, , ELY-keskus, Jyväskylä Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio Johanna Särkijärvi, 10.3.2016, ELY-keskus, Jyväskylä Liikenne- ja viestintäpolitiikka kohtaavat kärkihankkeissa Normien purkaminen Digitaalisen liiketoiminnan

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1957 No 168 N :o 168. Kiertokirje eräiden lääkintäalan viranomaisten virkalähetysoikeuksien myöntämisestä, muuttamisesta ja lakkauttamisesta. Posti- ja

Lisätiedot

Uranus Oy. Nostetta urallesi - osaajia työpaikoille!

Uranus Oy. Nostetta urallesi - osaajia työpaikoille! Uranus Oy Nostetta urallesi - osaajia työpaikoille! Uranus Oy:n liikeidea Uranus Oy on asiakkaidensa kumppani sähköisessä rekrytoinnissa. Toimimme kahdella liiketoiminta-alueella eli osaajien tavoittamisessa

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Sopimus paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistajana. Inspire-verkoston työpaja Antti Rainio

Sopimus paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistajana. Inspire-verkoston työpaja Antti Rainio Sopimus paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistajana Inspire-verkoston työpaja Antti Rainio 17.1.2013 Sopimusviidakko Yhteinen sopimusmalli Käyttöehdot SOPIMUSMALLI Verkkopalvelusopimus

Lisätiedot

Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen

Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen Jaana Mäkelä Paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntäminen-koulutus 7.5.2015 Tutkimus 2010: Organisaatioiden välinen yhteistyö liittyen paikkatietoaineistoihin

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 8.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 8.11.2013 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sairaanhoitajakoulutus Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäki 40 Hämeen ammattikorkeakoulu Lahdensivu 30 Karelia ammattikorkeakoulu Joensuu 30 Laurea ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Tietojohtamisen verkoston seminaari 23.11.2012 Helsinki Region Infoshare Avataan Helsingin seutua koskevaa julkista tietoa kaikkien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Juridiset aineistot ja avoin tieto 10.3.2016 Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Oikeus tietoon 250 vuotta pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta avoimeen dataan Asiakirjajulkisuus vuodesta 1766, painetut

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Utbildningsprogrammet för hälsofrämjande Utbildningsprogrammet i avancerad klinisk vård. sijaiset hakijat

Lisätiedot

Miten asiakkaat ja tiedot kohtaavat

Miten asiakkaat ja tiedot kohtaavat Miten asiakkaat ja tiedot kohtaavat Paikkatietotuotteet ja harmonisointi -työryhmä: Käyttäjänäkökulma paikkatietoon ja käyttäjätarpeiden tunnistaminen Keskiviikko 13.4.2011 Sisältö Asiakkaiden tarpeet

Lisätiedot

KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN

KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN 1.3.2010-28.2.2013 Sihteeri Antti Rainio INSPIRE direktiivi 19 artikla: Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yhteystaho, tavallisesti jokin viranomainen, joka vastaa tätä direktiiviä

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja kasvupalvelut. Jari Aaltonen Johtava asiantuntija Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maakuntauudistus ja kasvupalvelut. Jari Aaltonen Johtava asiantuntija Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Maakuntauudistus ja kasvupalvelut Jari Aaltonen Johtava asiantuntija Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 10.1.2017 Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden

Lisätiedot

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista Tietotalo Insight Digitaalinen markkinointi Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista 1 Beacon FAQ Digitaalisesta kontekstisidonnaisesta markkinoinnista puhuttaessa mennään usein monelle

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

Avaras, kyselykooste. Petri Linna, TTY Porin laitos

Avaras, kyselykooste. Petri Linna, TTY Porin laitos Avaras, kyselykooste Petri Linna, TTY Porin laitos Kyselyn tausta Toteutusaika: 2013/12-2014/1 Rajaus: kunnat ja ICT-yritykset Satakunnassa Otos: Lähetetyt/vastaajat Kunta 81/17 ICT 86/27 Tavoite: Selvitetään

Lisätiedot

Lapuan kaupunki Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS

Lapuan kaupunki Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS Sopimusosapuolet: Yhteyshenkilö: Jaakko Rissanen Maanmittauslaitos, Yhteyshenkilö: Kari

Lisätiedot