ESITYSLUONNOKSIA PALVELUVERKOSTA

Transkriptio

1 ESITYSLUONNOKSIA PALVELUVERKOSTA Taustamateriaali Jukka Lindberg Seppo Ranta Auli Anttila

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO PALVELUVERKKO ON OSA MAAKUNTASTRATEGIAA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI MAAKUNNAN TUNNUSLUKUJA Väestömäärä, ikärakenne ja tulevaisuuden ennuste Taustatietoja kuntien väestöstä Terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttö KANTA-HÄMEEN JULKISET TERVEYSPALVELUT JULKISTEN TERVEYSPALVELUJEN VAIKUTUSALUEET ESIMERKKEJÄ PIENTEN TERVEYSASEMIEN TOIMINNASTA PALVELUVERKON MUODOSTAMINEN SOTE-INTEGRAATIO, PALVELUVERKKO JA HOIDON PORRASTUS (TYÖRYHMÄ 5) Palveluverkon muodostamisen periaatteet TERVEYDENHUOLLON INTEGRAATIO-RYHMÄ MAAKUNNAN NÄKÖKULMIA ULKOISTAMISSOPIMUKSIIN...35

3 1 1. Johdanto 1.1. Palveluverkko on osa maakuntastrategiaa Esitysluonnoksia palveluverkosta työstetään osana maakunnan marssikirjaa, josta muodostuu valmistelun kuluessa esitys maakuntastrategiaksi, joka pitää sisällään maakunnan palveluverkkostrategian ja palvelulupauksen. Oma Hämeen ohjausryhmässä on käyty lähetekeskustelu palveluverkosta Nyt työstettyä aineistoa käytetään keväällä 217 valmisteltavan maakunnan muutosvision rakennuspuina. Varsinainen maakunnan ensimmäinen palvelustrategia päätetään maakuntavaltuustossa arvion mukaan huhti-toukokuussa 218. Tässä valmistelun pohja-aineistossa kootaan tietoa ja työstetään pohjaa esitysluonnoksille maakuntastrategian pohjaksi. Eri puolilla Kanta-Hämettä on esitetty toiveita siitä, että maakunnan toimijoille tuotettaisiin tietoa tulevan maakunnan palveluverkosta. Toive on selkeästi perusteltu, vaikka palveluverkko aina lopullisesti päätetään osana strategiaa poliittisissa toimielimissä. Tämän laajemman pohjapaperin yhteydessä tuotetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelujen ensimmäiset luonnosesitykset siitä, millä vyöhykkeellä (koti/lähiympäristö, seutu, maakunta, ylimaakunnallinen taso) eri sosiaali- ja terveyspalvelut käyttäjän näkökulmasta esitetään tuotettavaksi. Kyseessä ovat siis esitysluonnokset, jotka hyväksytään viime kädessä tulevan maakunnan valtuustossa keväällä 218. Käyttäjänäkökulma tarkoittaa sitä, että luonnoksilla ei oteta kantaa palvelujen organisointitapaan tai tulevan maakunnan organisaatiomalliin. Niiden aika tulee myöhemmin. Esitysluonnosten perusteella on kuitenkin mahdollista käydä tarkempaa ja konkreettisempaa keskustelua tulevaisuuden palveluverkosta kaikkien osallisten (asukkaat, palvelujen käyttäjät, poliitikot, sidosryhmät ym.) kanssa. Maakunta tarvitsee tulevaisuuden palvelujen tekemiselle yksityisiä ja kolmannen sektorin kumppanuuksia. Emme selviydy kasvavasta palvelukysynnästä ilman itsestään ja toisistaan aktiivisesti huolehtivia kansalaisia, toimivaa kansalaisyhteiskuntaa ja järjestöjä sekä innovatiivisia palvelujen kehittäjiä julkisella ja yksityisellä sektorilla. Tarvitsemme palvelumalleja, joilla asukkaat voivat lisätä hyvinvointia ja terveyttä myös omin panoksin ja yhdistää sen julkisiin palveluihin. Kansalaisen valinnan vapautta halutaan lisätä suoran valinnan palveluin, asiakasseteleitä ja henkilökohtaista budjetointia laajentamalla. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudessa (public privat partnership) voidaan myös kehittää tulevaisuuden laadukkaita ja vaikuttavia palveluita. Nämä innovaatiot tulee ottaa osaksi maakuntavalmistelua jo maakunnan perustamisvaiheessa ei kehittää niitä maakuntavalmistelun ulkopuolella. Jo nyt on valmistelussa selvää, että tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat muistuttamaan tulevaisuudessa toimittamistavoiltaan enemmän moderneja pankkipalveluja kuin perinteistä ajanvarausta ja käyntiasiointia. Erilaiset digitaaliset asiointitavat, tutkimusvälineet, kuvan ja äänen siirtäminen ammattilaisten ja käyttäjien välillä irrottavat asiointia ajasta ja paikasta erittäin merkittävästi. Digitaalisuus luo uudet puitteet ammattilaisen ja asiakkaan vuorovaikutukselle, ammattilaisten yhteistoiminnalle sekä osaamisen viemiselle lähelle käyttäjää. Samanaikaisesti kun digitaalisuus vie palveluita lähemmäs, tapahtuu harvoin elämänkaaressa tapahtuvien toimenpiteiden keskittämistä.

4 2 Sote- ja maakuntavalmistelun tehtävänä Kanta-Hämeessä on vastata perustellun palvelustrategian, palveluverkon ja kehittyvien palveluiden valmistelusta, jonka yksi tärkeä osa tämä dokumentti on kuvatessaan lähtötilannetta ja eri seutujen eroja ja yhtäläisyyksiä. Esitysluonnoksia palveluverkosta työstetään osana maakunnan marssikirjaa, josta muodostuu esitys maakuntastrategiaksi. Oma Hämeen ohjausryhmässä on käyty lähetekeskustelu Ensimmäinen palvelustrategia päätetään maakuntavaltuustossa arvion mukaan huhti-toukokuussa Palvelutarpeen arviointi 2.1. Maakunnan tunnuslukuja Väestömäärä, ikärakenne ja tulevaisuuden ennuste Hausjärvi Loppi Riihimäki Riihimäen % seutu Forssa Humppila Jokioinen Tammela 6 28 Ypäjä Forssan seutu % Hämeenlinna Hattula Janakkala Hämeenlinnan seutu % Taulukko 1: Kuntien ja seutukuntien asukasmäärät (Sotkanet). Kanta-Hämeen maakunnassa oli asukasta (Sotkanet). Kuntien ja seutukuntien asukasmäärät esitetään taulukossa 1 ja kuvioissa 1 ja 2. Humppila ja Ypäjä ovat seudun pienimpiä kuntia. Hausjärvi ja Loppi ovat asukasmäärältään hieman Hattulaa pienempiä kuntia. Alueen suurin kaupunki on Hämeenlinna.

5 vuotiaat --6, 7-14, 65-74, 75-84, 85- Forssa Tammela Jokioinen Humppila Ypäjä Riihimäki Hausjärvi Loppi Hämeenlinna Janakkala Hattula Kuvio 1: Kuntien asukasmäärät (Sotkanet). Kuvio 2: Seutukuntien asukasmäärät (Sotkanet) Kanta-Hämeen maakunta Kuvio 3: Kanta-Hämeen maakunnan väestön kehitysennuste ikäluokittain (Hämeen liitto). Tulevien vuosien aikana ikääntyneiden määrä tulee lisääntymään kaikissa maakunnan kunnissa. Väestöstä 65 vuotta täyttäneitä oli 22,5 %; eniten Forssan seudun väestöstä (26 %) ja vähiten Riihimäen seudun väestöstä (2 %). 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa kahden - kolmen prosenttiyksikön vauhtia niin, että vuonna 24 heitä ennustetaan olevan 18 % koko maakunnan väestöstä. Kanta-Hämeen alueen työikäisen väestön määrä tulee vähenemään reilusti vuosina (osuus väestöstä 61 % - > 55,5 %).

6 vuotiaat -6, 7-14, 65-74, 75-84, vuotiaat --6, 7-14, 65-74, 75-84, Forssan seutukunta Kuvio 4: Forssan seutukunnan väestön kehitysennuste ikäluokittain (Hämeen liitto). Forssan seutukunnassa työikäisen väestön osuus on maakunnan alueen pienin ja ennusteen mukaan vähenevä (kuvio 4). Forssassa on myös lasten ja nuorten osuus pienin koko maakunnan alueella. Ikääntyneiden määrä on suuri ja ennusteen mukaan lisääntymässä; 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kaksinkertaistuu vuoteen 24 mennessä (11 % - > 22 %). Hämeenlinnan seutukunta Kuvio 5: Hämeenlinnan seutukunnan väestön kehitysennuste ikäluokittain (Hämeen liitto). Hämeenlinnan seudulla työikäisten määrä kohoaa notkahduksen jälkeen, vaikkakin työikäisten suhteellinen osuus väestöstä pienenee (kuvio 5). Ikääntyneiden määrä lisääntyy huomattavasti (75 vuotta täyttäneiden osuus 1 % -> 18 %).

7 vuotiaat -6, 7-14, 65-74, 75-84, 85-5 Riihimäen seutukunta Kuvio 6: Riihimäen seutukunnan väestön kehitysennuste ikäluokittain (Hämeen liitto). Riihimäen seutukunnalla on suhteellisesti eniten lapsia, nuoria ja työikäistä väestöä (kuvio 6). Kunnittain tarkasteltuna Lopella ja Hattulassa on suhteellisesti eniten lapsia ja nuoria koko maakunnan väestöstä. Lasten ja nuorten osuus väestöstä tulee vähenemään koko maakunnan alueella. Esimerkiksi Riihimäen seudulla lasten syntyvyys on vähentynyt vuosien aikana 25,5 % (59 - > 379 syntynyttä lasta). Ennusteen mukaan myös Riihimäen seutukunnan 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kaksinkertaistuu vuoteen 24 mennessä (8 % -> 16 %).

8 Taustatietoja kuntien väestöstä Maakunnan väestön hyvinvointia, terveydentilaa ja palvelujen tarvetta kuvataan Sotkanetin Paras-hanke mittareiden avulla. Tilastotiedot esitetään kunnittain ja vuosilta 21, , jotta vuosittainen vaihtelu saadaan näkyville. Sotkanetissä ei ole saatavilla vielä vuoden 216 tilastoja Työttömät, % työvoimasta Kuvio 7: Työttömien osuus, % työvoimasta (Sotkanet) Nuorisotyöttömät, % v työvoimasta Kuvio 8: Nuorisotyöttömien osuus, % vuotiaiden työvoimasta (Sotkanet).

9 7 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Kuvio 9: Pitkäaikaistyöttömien osuus, % työttömistä (Sotkanet). Työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys on suurinta Forssan seudulla ja pienintä Hattulassa, Hausjärvellä ja Lopella (kuviot 7 ja 8). Toisaalta vuosittainen vaihtelu on huomattavaa. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on yli 25 % muualla paitsi Hausjärvellä (kuvio 9). Kuvion 1 mukaan toimeentulotukea saavat ovat keskittyneet kaupunkeihin Riihimäelle, Hämeenlinnaan ja Forssaan (yli 7 % asukkaista sai toimeentulotukea). Tätä selittänevät osaksi kuntien erilaiset toimintatavat Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Kuvio 1: Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista (Sotkanet).

10 8 Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Kuvio 11: Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi (Sotkanet). Kelan sairastavuusindeksin mukaan Hattulan väestö sairastaa vähiten ja Forssan väestö eniten (kuvio 11). Valtakunnallinen keskiarvo on 1, kuten Riihimäen seutukunta yhdessä. Pienet kunnat tasoittavat Forssan kaupungin sairastavuutta, samoin kuin Hausjärvi ja Loppi Riihimäen seutua. Kuviot 12 ja 13 kuvaavat, kuinka Forssassa on eniten diabeteksen vuoksi erityiskorvattavuuteen oikeutettuja 4 vuotta täyttäneitä (3 % vastaavan ikäisistä), kuten myös muita erityiskorvattavia lääkkeitä käyttäviä (12 % väestöstä) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 4 v täyttäneitä, % vastaavan ikäisistä Kuvio 12: Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettujen 4 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisistä (Sotkanet).

11 9 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, % väestöstä Kuvio 13: Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä (Sotkanet) Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 1 % alkoholina, litraa Kuvio 14: Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 1 % alkoholin, litraa (Sotkanet). Alkoholin myynti asukasta kohti on suurinta Forssassa, Riihimäellä ja Hämeenlinnassa (kuvio 14). Poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli eniten Forssassa ja Humppilassa (kuvio 15). Kuvio 16 osoittaa, että mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saaneita työikäisiä on eniten Forssassa (4 % työikäisistä) ja Hämeenlinnassa (3,5 % työikäisistä).

12 1 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset/1 asukasta Kuvio 15: Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset/ 1 asukasta (Sotkanet) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % v Kuvio 16: Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus vuotiaista (Sotkanet).

13 11 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet v, % vastaavan ikäisistä Kuvio 17: Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus vastaavan ikäisistä (Sotkanet). Kuvio 17 osoittaa, että koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on nuorisotakuun myötä vähentynyt, eniten heitä on Riihimäen seudulla (1 % vastaavan ikäisistä). Toisaalta erityisnuorisotyöhön ja työtoimintaan ohjautuu nuoria, joiden taustalla on useampia keskeytyneitä koulutuskokeiluja mm. oppimisvaikeuksien takia. Ongelmat saattavat kasautua, vaikeutua ja olla luonteeltaan ylisukupolvisia Terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttö Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit/ 1 asukasta Kuvio 18: Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit/ 1 asukasta (Sotkanet)

14 12 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat, % väestöstä Kuvio 19: Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin kaikkien potilaiden osuus väestöstä (Sotkanet) Kuvioissa kuvataan perusterveydenhuollon avohoidon ja yksityislääkärin palvelujen käyttöä. Vähiten perusterveydenhuollon lääkärikäyntejä ja potilaita (42 %) on Hattulassa, jossa väestö on pääosin nuorempaa ja terveempää kuin muualla. Hattulan työikäinen väestö saattaa käyttää työterveyshuollon palveluja. Forssan seudulla on ollut eniten perusterveydenhuollon avohoidon lääkärien käyntejä ja potilaita (ka 65 % ja Ypäjällä 72 %), ja tarve käyttää yksityisiä lääkäripalveluja on ollut pienempi. Forssan seudulla on lääkärien saatavuus ollut perinteisesti hyvä. Riihimäen seudulla on ollut pitempään ongelmia lääkärien saatavuudessa, mikä näkyy yksityislääkärien käytössä. Eniten yksityisiä lääkäripalveluja ovat käyttäneet riihimäkeläiset ja hämeenlinnalaiset. Työterveyshuollon käytön tarkastelu saattaisi selittää tarkemmin lääkäripalvelujen tarvetta. Osa työnantajista kustantaa työntekijöidensä sairaanhoidon. Vuoden 213 tilastot ovat luultavasti virheelliset Forssan seudun osalta (kuviot 18 ja 19).

15 13 Yksityislääkärikäynneistä korvausta saaneet, % väestöstä Kuvio 2: Yksityislääkärikäynneistä korvauksen saaneiden osuus väestöstä (Sotkanet). Kuvio 21: Lääkärien avosairaanhoidon vastaanottokäynnit/ asiakas vuosina (THL Avohilmo). Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen AvoHilmo-tilastojen mukaan Forssan alueen kunnilla on eniten lääkärikäyntejä/ asiakas. Lääkärien ja hoitajien käyntimäärät ovat vähentyneet muualla, paitsi Ypäjällä ja Jokioisissa. Hattulassa lääkärien ja hoitajien vastaanottokäyntejä on vähiten. Tosin lukuihin vaikuttaa enemmän ehkä terveydenhuollon toimintatapa kuin hoidon tarve. Esimerkiksi Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sairaanhoitajille ohjataan ensin suuri osa avosairaanhoidon potilaista. Hausjärvellä ja Lopella terveyspalvelujen muutos (lääkäripalvelujen siirtyminen Riihimäelle) on vähentänyt käyntimääriä. Valtakunnallisesti perusterveydenhuollon avosairaanhoidon (lääkärin ja hoitajan) käyntejä vuonna 215 oli keskimäärin yhteensä 4, käyntiä yhtä asiakasta kohden. Kanta-Hämeen kunnista vain Hattulassa oli vähemmän käyntejä. Kanta-Hämeen keskiarvo oli 4,9 käyntiä/ potilas vuonna 215 (kuviot 21 ja 22).

16 14 Kuvio 22: Hoitajien avosairaanhoidon vastaanottokäynnit/ asiakas vuosina (THL Avohilmo) Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät/ 1 asukasta Kuvio 23: Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät/ 1 asukasta (Sotkanet).

17 15 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät/ 1 asukasta Kuvio 24: Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät/ 1 asukasta (Sotkanet) Terveyskeskusten vuodeosastopaikkoja on vähennetty, mikä näkyy mm. Lopen ja Hausjärven tilastoissa (kuvio 23). Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäiviä on vähiten Hattulassa ja Forssan seudulla. Toisaalta somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä on selkeästi eniten Forssan seudulla, mikä kuvaa seudun palvelurakennetta (kuvio 24). Mm. Janakkalassa ja Hämeenlinnassa on monipuolisempi terveyskeskuksen palveluvalikoima kuin Riihimäellä, jossa perinteisesti toiminta on keskittynyt sairaalaan. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän sairaalassa on edustettuna nykyisin parikymmentä erikoisalaa Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit/ 1 asukasta Kuvio 25: Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit/ 1 asukasta (Sotkanet).

18 16 Valtakunnallisena tavoitteena on vähentää laitospaikkojen käyttöä ja lisätä avohoitoa. Erikoissairaanhoidon avohoidon käynnit ovat lisääntyneet Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla, Forssan seudulla käynneissä on vuosittaisia vaihteluja (kuvio 25). Vuonna 215 on eniten käyntejä ollut hämeenlinnalaisilla, mikä liittynee päivystyksen siirtymiseen erikoisairaanhoidon vastuulle Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa/ 1 asukasta Kuvio 26: Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa/ 1 asukasta (Sotkanet) Kelan korvaamat yksityisen hammashuollon käynnit/ 1 asukasta Kuvio 27: Kelan korvaamat yksityisen hammashuollon käynnit/ 1 asukasta (Sotkanet). Kelan korvaamia yksityisen hammashuollon käyntejä on vähiten Forssan seudulla, missä terveyskeskuksen hammaslääkärikäyntejä on vastaavasti eniten (kuviot 26 ja 27). Eniten yksityisiä palveluja käytetään Janakkalassa ja Hämeenlinnassa. Esimerkiksi Riihimäen seudulla on julkisen suun terveydenhuollon

19 17 saatavuus parantunut viimeisten viiden vuoden aikana ja erikoishammaslääkärien palveluja on tarjolla terveyskeskuksessa. Tilastotiedot vuodelta 213 ovat puutteelliset Forssan seudulta (kuvio 26). Kelan korvausta yksityisten terveyspalvelujen käytöstä on vähennetty viime vuosina, mikä ei vielä näy oheisissa tilastoissa. Korvauksen väheneminen voi vaikuttaa erityisesti yksityisten hammaslääkäripalvelujen käyttöön Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät/ 1 asukasta Kuvio 28: Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivä/ 1 asukasta (Sotkanet). Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäiviä on eniten forssalaisilla ja riihimäkeläisillä. Kuntalaisten käynneissä on vuosittaisia vaihteluita (kuvio 28). Päihdehuollon laitoshoidon tarve on vähentynyt forssalaisilla ja lisääntynyt riihimäkeläisillä (kuvio 29). Tosin Riihimäen laitoshoidon tarve on vähentynyt vuonna 216 palvelurakenteen muutoksen myötä Päihdehuollon laitoshoidon asiakkaat/ 1 asukasta Kuvio 29: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/ 1 asukasta (Sotkanet).

20 18 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä -17 v, % vastaavan ikäisistä Kuvio 3: Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien - 17 vuotiaiden osuus vastaavan ikäisistä lapsista ja nuorista (Sotkanet). 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 Kodin ulkopuolelle sijoitetut -17 v, % vastaavan ikäisistä Kuvio 31: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen - 17 vuotiaiden osuus vastaavan ikäisistä (Sotkanet). Lastensuojelun tunnusluvuissa on vuosittaista vaihtelua (kuviot 3 ja 31). Hämeenlinnassa oli eniten lapsia ja nuoria avohuollon tukitoimien piirissä (8,7 %) vuonna 215. Sosiaalihuoltolain muutoksen jälkeen 215 lähtien lastensuojeluun ohjataan erilaisin kriteerein asiakkaita. Aiemmin avohoidon tukipalvelujen saamiseksi saatettiin ohjata asiakas lastensuojelun piiriin. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria oli eniten Forssassa (3 %). Kuntien toimintatavat saattavat vaihdella, eivätkä luvut ole silloin täysin vertailukelpoisia. Humppilan huostaanottotietoja ei ollut saatavilla (kuvio 31).

21 19 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 v täyttäneet, % vastaavan ikäisistä Kuvio 32: Säännöllisen kotihoidon piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisistä (Sotkanet) Kotona asuvat 75 v täyttäneet, % vastaavan ikäisistä Kuvio 33: Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisistä (Sotkanet). Säännöllisen kotihoidon asiakkuuksien osuuksissa 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä on suuria kuntakohtaisia vaihteluita (kuvio 32). Selittäjiä voivat olla myös palvelurakenteen muutokset (palveluasuminen vs. kotihoito) ja tilastokäytäntöjen vaihtelut. Valtakunnallisen kehittämisen suunta lienee kuitenkin jatkossa vähentää sekä säännöllisen kotihoidon piirissä että ympärivuorokautisissa palveluissa olevien suhteellista osuutta panostamalla enemmän säännöllisiä palveluita edeltävään kuntoutukseen, tukipalveluihin ja muuhun kotona asumista tukevaan toimintaan. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden valtakunnallinen tavoite vuodelle 217 on 92 %, jonka on jo saavuttanut Hausjärvi kahtena vuotena (kuvio 33). 75 vuotta täyttäneiden perusterveydenhuollon vuodeosastojaksoja on eniten Riihimäen seudulla.

22 2 Taulukossa 2 esitellään maakunnan kuntien terveyden- ja vanhusten huollon menot vuodelta 215. Tarvevakioidut menot ylittyvät Humppilassa ja Riihimäellä, toisaalta Forssassa nettomenot ovat suurimmat. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot 215 Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Kunta Euroa/asukas Koko maa=1 Koko maa=1, Koko maa=1 Forssa ,14 97 Hattula ,88 92 Hausjärvi ,96 94 Humppila ,8 12 Hämeenlinna ,3 97 Janakkala ,98 94 Jokioinen , 89 Loppi ,98 94 Riihimäki ,99 17 Tammela ,4 94 Ypäjä ,4 93 Taulukko 2: Terveyden- ja vanhusten huollon tarvevakioidut menot 215. (CHESS/THL ).

23 21 3. Kanta-Hämeen julkiset terveyspalvelut 3.1. Julkisten terveyspalvelujen vaikutusalueet Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on järjestetty eri seutukunnissa erilaisin tavoin. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri järjestää pääosin alueen erikoissairaanhoidon palvelut yksiköissään Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymään on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuolto, ja hyvinvointikuntayhtymä tuottaa myös merkittävästi erikoissairaanhoidon palveluja. Muualla kunnat järjestävät itse sosiaalihuollon palvelunsa. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä järjestää perusterveydenhuollon palvelut Riihimäen, Lopen ja Hausjärven kuntien asukkaille. Hattulan terveydenhuollon palvelujen tuottajana on tällä hetkellä Pihlajalinna. Kanta-Hämeen keskussairaalan palveluvalikoimassa ovat edustettuna kaikki keskeiset lääketieteen erikoisalat. Taulukossa 3 esitellään keskussairaalan erikoisalat ja kuntien perusterveydenhuollon käytössä olevat erikoislääkärit vuonna 216. Tarkemmin terveyspalvelujen järjestämistä on kuvattu Oma Hämeen Päivystyksen väliraportissa, joka julkaistiin elokuussa 216. Tunniste Lyhenne KHKS FSHKY Hattula Hämeenlinna Janakkala Rmk tk ky 1 Sisätaudit Anestesiologia ja tehohoito Akuuttilääketiede 1 2 Kirurgia Neurokirurgia * 1*** 3 Naistentaudit ja 1 1* * synnytykset 4 Lastentaudit 1 1 1* 1*** 5 Silmätaudit 1 55 Korva-,nenä- ja 1 1* 1*** kurkkutaudit 57 Foniatria 1 58 Hammas-, suu- ja 1 1 leukasairaudet 6 Ihotaudit ja allergologia 1 1* 65 Syöpätaudit Psykiatria 1 1 1*** Nuorisopsykiatria Lastenpsykiatria Neurologia Lastenneurologia 1 1*** 1 1*** 8 Keuhkosairaudet 1 1* 1 93 Liikuntalääketiede 94 Perinnöllisyyslääketiede 95 Työlääketiede ja 1 1 työterveyshuolto 96 Fysiatria 1 1*** 97 Geriatria 1 1*** Yleislääketiede 1 1 x * ei varsinaisena toimintana, henkilöstössä lääkäreitä, joilla kyseisen alan erikoislääkärioikeudet 1* kumppanuus KHSHP 1*** ostopalvelu Taulukko 3: Kanta-Hämeen terveydenhuollon organisaatioissa edustettuna olevat lääketieteen erikoisalat

24 22 Seuraavana esitellään maakunnan alueella toimiva nykyinen terveydenhuollon toimipisteverkosto verrattuna väestön asuinpaikkoihin. Kanta-Hämeessä on keskussairaalan toimipisteet Hämeenlinnassa ja Riihimäellä, sairaala Forssassa ja 19 terveyskeskuksen toimipistettä. Julkisen terveydenhuollon vaikutusalueella 5 kilometrin säteellä asuu 82 % maakunnan väestöstä ja 3 kilometrin säteellä 73 % väestöstä (kuva 1). Kuva 1: Kanta-Hämeen julkisten terveyspalvelujen vaikutusalueet (Hämeen liitto)

25 23 Kuva 2: Forssan seudun julkisten terveyspalvelujen vaikutusalueet Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä järjestää Forssan seudun (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä) sosiaali- ja terveyspalvelut ja tuottaa itse näistä palveluista muut paitsi sosiaalipäivystyksen ja vaativan erikoissairaanhoidon. Jokaisessa kunnassa on virka-aikana avoinna oleva terveysasema, jossa toimivat lääkärinvastaanotto, hammashoitola ja neuvola. Virka-ajan ulkopuoliset päivystyspotilaat hoidetaan yhteispäivystyksessä Forssan sairaalassa. Forssan sairaalassa toimivat arkisin laajasti erikoisalapoliklinikat. Sairaalassa on kaksi sisätautien osastoa, yksi kirurgian osasto, anestesia- ja leikkausosasto, dialyysi- ja sydänvalvontayksiköt sekä laboratorio- ja röntgenyksiköt. Forssan seutukunnan julkisen terveydenhuollon vaikutusalueella asuu 5 kilometrin säteellä 81 % seudun väestöstä ja 3 kilometrin säteellä 71 % (76 % yli 65 vuotiaista) väestöstä (kuva 2).

26 24 Kuva 3: Hämeenlinnan seudun julkisten terveyspalvelujen vaikutusalueet Hämeenlinnan terveyspalvelujen toimintaa on kahdeksalla terveysasemalla; Hauhon, Idänpään, Jukolan, Kalvolan, Lammin, Ojoisten, Rengon ja Viipurintien terveysasemilla. Vanajaveden sairaalan osastot ja laboratoriopalvelut sijaitsevat Viipurintien pääterveysaseman yhteydessä. Janakkalassa on kaksi terveysasemaa: Turengissa ja Tervakoskella, joissa toimivat mm. neuvolat, suun terveydenhuolto ja avosairaanhoidon vastaanotot. Turengissa sijaitsee terveyskeskuksen sairaala. Hattulassa on yksi terveysasema Parolassa, jossa on neuvola, vastaanotto ja laboratorion näytteenottopiste. Suun terveydenhuolto järjestetään Parolan hammashoitolassa. Terveysasemat palvelevat arkisin klo 8-15/ 16. Vaativampaa päivystysosaamista sekä kiireellisiä tutkimuksia tai toimenpiteitä vaativien potilaiden hoito on keskitetty ympärivuorokautisesti Kanta-Hämeen keskussairaalaan. Hämeenlinnan seutukunnan julkisen terveydenhuollon vaikutusalueella 5 kilometrin säteellä asuu 84 % seudun väestöstä ja 3 kilometrin säteellä 77 % (8 % yli 65 vuotiaista) väestöstä (kuva 3).

27 25 Kuva 4: Riihimäen seudun julkisten terveyspalvelujen vaikutusalueet Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä järjestää Riihimäen, Lopen ja Hausjärven asukkaille perusterveydenhuollon palvelut ja ympäristöterveydenhuollon palvelut lisäksi Janakkalalle. Terveyskeskuksen vision mukaisesti Riihimäen sairaalaan ollaan muodostamassa osaamiskeskus, jossa työskentelevät erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto rinnakkain. Sairaalaan kootaan somaattiset palvelut, jotka hyötyvät yhteistyöstä sekä laboratorion ja röntgenin palveluista; päivystys/ kiireellinen hoito, lääkäri- ja hoitajavastaanotot sekä potilasosastot. Muutostyö on aloitettu ja se valmistunee vuosien aikana. Vastaanoton ja päivystyksen toiminta muuttui , jolloin lääkäripalvelut keskitettiin Riihimäelle ja Ryttylän terveysasema suljettiin. Oitissa (Hausjärvellä) ja Lopella toimivat hoitajatasoiset lähiasemat, joissa annetaan avosairaanhoidon, fysioterapian, suun terveydenhuollon, hoitotarvikejakelun sekä äitiys- ja lastenneuvolan palveluja. Riihimäen sairaalassa sijaitseva kiireellisen hoidon yksikkö PULSSI77 hoitaa kaikki välitöntä ja 1-3 päivän sisällä hoitoa tai tutkimusta tarvitsevat potilaat ma pe klo Riihimäen seutukunnassa julkisen terveydenhuollon vaikutusalueella asuu 5 kilometrin säteellä 75 % (78 % yli 65 vuotiaista) seudun väestöstä ja 3 kilometrin säteellä 65 % (73 % yli 65 vuotiaista) väestöstä (kuva 4).

28 Esimerkkejä pienten terveysasemien toiminnasta Hauhon terveysasema Hauhon terveysasema sijaitsee 25 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta. Hämeenlinnan terveyspalvelujen yleisimmät lääkärien käyttämät diagnoosit olivat tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet, hengityselinten sairaudet ja verenkierron sairaudet vuonna 216. Hoitajien kirjaamat yleisimmät käyntisyyt liittyivät haavahoitoon, ylähengityselinten tulehduksiin ja 2-tyypin diabetekseen. (Tiedot perustuvat AvoHilmon tilastoihin vuodelta 216. Hauhon tietoja ei ollut saatavilla.) Tammelan terveysasema Tammelan terveysasema sijaitsee vajaan 1 kilometrin päässä Forssasta. Terveysaseman palveluja käytti noin puolet (49 %) kunnan asukkaista vuoden 216 aikana. Hoitokontakteista 61 % kohdistui lääkäreille ja 39 % hoitohenkilöstöön. Esimerkiksi Riihimäen seudulla hoitokontaktit kohdentuvat päinvastoin; sairaanhoitajat hoitavat suurimman osan käynneistä. Tammelan terveysaseman yleisimmät lääkärien käyttämät diagnoosit olivat hengityselinten ja korvan sairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Hoitajien kirjaamat yleisimmät käyntisyyt liittyivät haavahoitoon, hengitystietulehduksiin ja korvaoireisiin vuonna 216. (AvoHilmo) Terveysasemien potilaista suurin osa käy 1-2 kertaa vuodessa vastaanotolla. Yllättävästi terveysaseman vastaanotolla käyneistä hauholaisista 12,5 prosentilla oli yli 9 käyntiä vuodessa (taulukko 4). Potilaiden käyntien määrä vuodessa Hauho Tammela 1-2 käyntiä 42,5 % 6 % 3-5 käyntiä 29 % 27,5 % 6-9 käyntiä 16 % 9,5 % yli 9 käyntiä 12,5 % 3 % Taulukko 4: Potilaiden kontaktit terveysasemalle vuonna 216 Hauhon terveysaseman palveluja käyttivät eniten työikäiset (47,5 %) ja eläkeläiset (36,5 %). Palveluja käyttäneistä 16,5 % oli 75 vuotta täyttäneitä (taulukko 5). Tammelan terveysaseman palveluja käyttivät eniten eläkeläiset (46,5 %) ja työikäiset (39,5 %). Palveluja käyttäneistä 24,5 % oli 75 vuotta täyttäneitä. Potilaiden ikäluokka Hauho Tammela -6 v 6 % 7 % 7-14 v 1 % 7 % v 27,5 % 22 % 5-64 v 2 % 17,5 % v 2 % 22 % v 11 % 17 % 85 v täyttäneet 5,5 % 7,5 % Taulukko 5: Terveysasemien käyttö ikäluokittain vuonna 216. Hauhon terveysaseman palveluihin sisältyy avosairaanhoidon vastaanoton lisäksi suun terveydenhuolto ja lastenneuvola. Hauhon terveysaseman (sisältää avosairaanhoidon vastaanoton lisäksi suun terveydenhuollon ja lastenneuvolan) kontaktitavoista eniten oli käyntejä vastaanotolla (56 %) ja puhelinkontakteja (31 %). Sähköisten palvelujen osuus on vielä pieni, mutta lisääntymässä (kuvio 34).

29 27 Hauhon terveysaseman kontaktitavat 5 % 6 % 2 % 31 % 56 % konsultaatio kotikäynti käynti puh sähköinen Kuvio 34: Hauhon terveysaseman potilaiden kontaktitavat vuonna Palveluverkon muodostaminen 4.1. Sote-integraatio, palveluverkko ja hoidon porrastus (työryhmä 5) Oma Hämeen työryhmä aloitti maakunnallisen toiminnan valmistelun helmikuussa 216. Työryhmän jäsenet 216 Mirja Saarni, sosiaali- ja terveysjohtaja Riihimäki, (pj) Jukka Lindberg, projektipäällikkö, Hämeen liitto, (siht.) Katrina Harjuhahto-Madetoja, toimitusjohtaja Eteva kuntayhtymä Antti Heinilä, tekninen johtaja Forssa Katja Tommiska, hallintojohtaja FSHKY Anitta Leinonen, perusturvajohtaja Hattula Teija Suorsa-Salonen, perusturvajohtaja Hausjärvi Maarit Sihvonen, hallintojohtaja Humppila Markku Nurmikari, tilaajapäällikkö Hämeenlinna Juha Haukka, Hämeen Yrittäjät ry Virpi Kröger, ylilääkäri Janakkala - Hattula Eija Patteri, ylihoitaja KHSHP Petrus Kukkonen, kuvantamisyksikön johtaja KHSHP Seppo Ranta, johtajaylilääkäri KHSHP Riitta Lehtinen, perusturvajohtaja Loppi Juha Tiainen, johtajaylilääkäri Riihimän seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Kristiina Laiho, toimitusjohtaja Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy Jorma Vettenranta, kamreeri Tammelan kunta Oili Aumo, KHSHP, henkilöstön edustaja Miikka Viitala, Pelastuslaitos, henkilöstön edustaja Ilkka Kankaanpää, FSHKY, henkilöstön edustaja

30 Palveluverkon muodostamisen periaatteet Sote-integraatio työryhmä on määrittänyt palveluverkon muodostamisen periaatteet taulukon 6 mukaisesti. ASIAKASNÄKÖKULMA VAIKUTTAVUUS INTEGRAATIO KUSTANNUSTEHOKKUUS Kansalaisten hyvin tuntemat palvelut on helppo saada ja saavuttaa eri asiakasryhmille tyypillisillä tavoilla (fyysisesti, digitaalisesti) Tarvelähtöiset ja oikeaaikaiset palvelut oikeille väestöryhmille ennakoivalla, proaktiivisella ja kuntouttavalla tavalla Alueellinen moniammatillinen yhteistyö perustuu hoitovastuun määrittelyyn mahdollisimman lähelle asukasta (yleislääkäri, vastuutyöntekijä) ja hyvään yhteistyöhön muiden palveluiden kanssa Resursseja (henkilöstö, tilat, laitteet) käytetään optimaalisesti (kustannustehokkuus, virtaustehokkuus) Osaavat palvelut, joihin kansalaiset luottavat, turvaavat hengen, hyvän elämän käyttäjän kannalta saumattomina kokonaisuuksina Usein ja/tai jatkuvasti palvelua tarvitsevien palvelut ja ammattilaisten osaaminen lähelle. Moniammatillinen yhteistyö perustuu selkeisiin hoitovastuisiin (vastuuhenkilö) ja ammattilaisten verkostoitumiseen. Palveluverkko on julkisten, yksityisten ja 3. sektorin kokonaisuus, jossa yhteys kunnan hyvinvointipalveluihin turvataan ja palvelujen saamisen määräajat toteutuvat Palveluissa toteutuu käyttäjien yhdenvertaisuus Hyvin johdetut ammattilaiset oikeissa paikoissa muodostavat oikein mitoitetut palvelut, joissa vakioidut näyttöön perustuvat menetelmät ja työkalut Johtaminen perustuu jatkuvasti vertailtuun tietoon ja mittareihin. Toiminnan laatu pidetään tasaisena jatkuvalla seurannalla. Älykkäät teknologiat mahdollistavat ammattilaisten paikallaolon digitaalisesti ja joustavan ammattilaisverkoston toiminnan Haja-asutusalueiden palveluintegraatiota varten on olemassa ratkaisuja (liikkuvat palvelut, kotisairaala, mobiilitoiminnot) Taulukko 6: Palveluverkon muodostamisen periaatteet (Oma Häme Loppuraportti 6.5. s. 84) Usein tai paljon tarvittavat palvelut annetaan aina mahdollisimman lähellä asukasta tai viedään digitaalisesti kotiin Harvoin tai vähän tarvittavat ja erityistä osaamista vaativat palvelut järjestetään seudullisesti, maakunnallisesti tai maakuntien yhteistyönä Digitaalisuutta hyödynnetään maksimaalisesti kaikissa palveluissa Palvelun käyttäjän omat ja lähiverkostojen resurssit ovat maksimaalisessa käytössä prosessin eri vaiheissa Tämän lisäksi eri yhteyksissä on esitetty seuraavia palveluverkon suunnittelun periaatteita: Palveluverkko muodostetaan asukaslähtöisesti. Palveluverkon suunnittelussa käytetään kaikille yhteisiä, tasapuolisia, läpinäkyviä ja objektiivisia kriteereitä. Lähtökohtana on aito palvelujen tarve ja hyvä saavutettavuus. Keskeisenä tavoitteena on peruspalvelujen vahvistaminen lähellä asukkaita. Tavoitteena on muodostaa kokonaan uusi maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisu.

31 29 Maakunnassa on yhteinen tavoite parantaa maakunnan asukkaiden palveluja. Maakunnan seutukeskusten sairaaloiden työnjakoa kehitetään tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. Vaativa hoito, joka tarvitsee vakioidut tilat, tekniikan ja prosessit sekä henkilöstön, on järkevää keskittää maakunnalliseen osaamiskeskukseen, jossa pystytään varmistamaan konsultointi ja hoidon laatu. Osaamiskeskus tukee ja koordinoi alueellista toimintaa liikkuvilla palveluilla (kotiin vietävät palvelut). Palveluvalikoima on käytössä kevyemmästä raskaampaan. Lisätään monimuotoista avohoitoa ja tuodaan palvelut ihmisten koteihin, vähennetään laitoshoitoa. Vanhusmäärän kasvu tulee huomioida palveluja suunniteltaessa. Harvoin tarvittavat erityistason palvelut annetaan Ervan yhteistyöalueella. Palvelut tuotetaan asiakkaan tarpeen mukaan; mm. ikääntyneiden ja mielenterveys- ja päihdeongelmaisten palveluissa huomioidaan heidän erityistarpeensa. Toimintaa ja palveluja pitää pystyä muuttamaan tarpeen mukaan joustavasti. Kuvio 35: Palvelun saatavuuden ja kysynnän vaikutus palveluverkkoon. Usein tarvittavat palvelut (saatavuus ja kysyntä suuri) tuotetaan lähipalveluina (kuvio 35). Harvoin tai erityistä osaamista tai laitteita edellyttävät palvelut tuotetaan keskitettynä maakunnan alueella tai maakuntien yhteistyöalueella. Maakunnallisessa ja seudullisissa osaamiskeskuksissa sosiaali- ja terveydenhuollon fyysinen läheisyys vahvistaa potilaiden kokonaisvaltaista hoitoa ja työntekijöiden tieto-taitoa.

32 3 Kuvio 36: Työryhmän 5 esitys palveluverkosta. Ohessa sote 5 ryhmän esitys palveluverkosta. Tämän lisäksi muut Oma Hämeen työryhmät, kuten päihde- ja mielenterveysryhmä, lasten, nuorten ja perheiden palvelut, ikäihmisten ryhmä ja sosiaalipalvelujen alatyöryhmä, ovat kukin tahoillaan suunnitelleet tulevan maakunnan toimintaa. Tämä kaikki valmistelu täytyy vielä nivoa yhteen toimivan maakunnallisen kokonaisuuden saamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen integroinnin lisäksi maakunnan valmistelussa täytyy etsiä aktiivisesti uudenlaisia toimintamalleja, jotka ovat myös asukaslähtöisiä ja vaikuttavia Terveydenhuollon integraatio-ryhmä Terveydenhuollon työryhmä aloitti työskentelyn kesäkuussa 216 kartoittamalla päivystyksen ja kiirevastaanottojen nykytilanteen päivystysasetuksen lausuntoon liittyen. Ryhmässä on laajalti edustettuna erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon edustajia. Syksyllä 216 ryhmään pyydettiin myös sosiaalihuollon edustajia mukaan.

33 31 Työryhmän jäsenet: pj. Seppo Ranta, johtajaylilääkäri, Kanta-Hämeen shp siht. Auli Anttila, sote-asiantuntija Lasse Hakala, ensihoitopäällikkö, Kanta-Hämeen pelastuslaitos/ Kanta-Hämeen shp Taina Hammaren, erikoissairaanhoidon palvelualueen johtaja, FSHKY Ville Hällberg, apulaisylilääkäri, Kanta-Hämeen shp Markku Nurmikari, tilaajaylilääkäri, Hämeenlinna Kati Kortelainen, ylilääkäri, Kanta-Hämeen shp Petrus Kukkonen, palvelutuotantojohtaja, Kanta-Hämeen shp Virpi Kröger, ylilääkäri, Janakkala Kirsi Leino, hallintoylihoitaja, Kanta-Hämeen shp Outi Luoma, Tehy ry, henkilöstön edustaja, Riihimäen seudun tk ky Ari Palomäki, professori, Kanta-Hämeen shp Eija Patteri, ylihoitaja, Kanta-Hämeen shp Veli-Pekka Rautava, terveysjohtaja, Hämeenlinna Jarmo Ruohonen, perusterveydenhuollon palvelualueen johtaja, FSHKY Juhani Tavasti, osastonylilääkäri, Kanta-Hämeen shp Juha Tiainen, johtajaylilääkäri, Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Tiina Tuominen, ylilääkäri, Kanta-Hämeen shp Tuula Metsä, ylilääkäri, Kanta-Hämeen shp Teija Raivisto, ylilääkäri, Hämeenlinna Riikka Lammintausta-Mäkelä, perhepalveluiden palvelualuejohtaja, Fshky Kirsi Peltola-Haavisto, ylilääkäri, Riihimäen seudun tk ky Vappu Lehmus, ylilääkäri, Janakkala Riikka Haahtela, sote-asiantuntija, Hattula Heini Ristavaara, Kanta-Hämeen shp Timo Turunen, Riihimäki Terveydenhuollon integraatioryhmän työskentelyperiaatteet Keskeisenä näkökulmana olivat aiemmin Sote-integraatio, hoidon porrastus ja palveluverkko ryhmässä työstetyt periaatteet (taulukko 6 ja kuvio 34). Ryhmän asiantuntijat arvioivat oman alansa keskeisimmät toiminnot ja näiden saatavuuden (henkilöstön saatavuus, investointien suuruus jne.) ja tarpeen alueen asukkaiden näkökulmasta. Toiminnot järjestettiin tällä perusteella alustavasti lähi-, seudullisiin, maakunnallisiin ja ylimaakunnallisiin palveluihin. Arviointiin kunkin toiminnon kysyntä aikayksikössä (esim. käyntejä/asukas/vuosi) ja henkilöstön tuotantokapasiteetti (esim. potilaita/tiimi/päivä). Kysynnän, tuotantokapasiteetin ja seutujen eri ikäisten asukkaiden määrien perusteella arvioitiin maakunnallisesti ja seudullisesti tarvittava resursointi. Arviointia seutuja pienempiin yksiköihin ei tehty. Ryhmässä todettiin, että toteutettu arviointi on vain yksi näkökulma palveluverkkoon ja lopputulosta tulee muuttaa ja jatko kehittää ainakin seuraavien näkökulmien perusteella: 1. Alueen asukkaiden näkemys palveluista 2. Palvelujärjestelmän elinvoimavaikutusten vaikutus maakunnan ja seutujen kehittymiseen 3. Vapaan valinnan lainsäädännön vaikutus (lainsäädäntöluonnos tuli käytettäväksi vasta työskentelyn jälkeen) 4. Taloudellisten resurssien määrä ja niiden vaikutus palvelujärjestelmään 5. Suunnitteilla olevan uuden keskussairaalarakennuksen vaikutus palveluiden järjestämiseen

34 32 Terveydenhuollon integraatioryhmän luomat palveluverkon oleelliset periaatteet Maakunnan kolmen seudun palvelut on arvioitu keskenään samanlaisiksi. Tulevan soteerityispalvelukeskuksen (uusi keskussairaala, jossa sijainnee myös sosiaalialan palveluita) myötä erityispalveluita on osittain keskitetty palvelukeskuksen sijaintipaikkakunnalle Hämeenlinnaan. Palveluiden saatavuus muuttuu tulevaisuudessa sähköisten palveluiden merkittävän laajentumisen takia. Palvelukokonaisuutta tulee tältä osin verrata mieluummin sosiaalisen median tai kehittyneisiin pankkipalveluihin kuin nykyisiin sote-sektorin sähköisiin palveluihin. Sähköiset palvelut ovat identtisinä saatavilla koko maakunnassa. Nykyisiä erikoissairaanhoidon avopalveluita on suunniteltu laajemmin seudullisina toteutettaviksi. Suunnitelma sisältää erikoissairaanhoidon erikoisalojen palveluita, joiden nykyinen kysyntä ja käyttö mahdollistaisi vähintään 1 pv/viikko vastaanotot seudullisesti. Uusia palvelumuotoja ovat liikkuvat sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelut kotiin vietävinä palveluina. Näiden palveluiden tarkoituksena on osaltaan ennaltaehkäistä sellaisia tilanteita, joissa kansalainen joutuu hakeutumaan erikoissairaanhoidon päivystykseen. Päivystyksen tarpeen vähentäminen ennaltaehkäisyn keinoin on yksi koko suunnitelman johtava periaate (kuviot 36 ja 37). VISIO: Yhdessä sinun parhaaksesi, yhdessä lähellä sinua Asukaslähtöinen, yhtenäisten periaatteiden mukainen, integroitu maakunnan palveluverkko on olemassa. Palveluiden saatavuus on oikea-aikaista ja tarpeidenmukaista. Palvelut tukevat asukkaiden omaa vastuuta ja omahoitoa. Toiminnot ja rakenne on suunniteltu tulevaisuuden palvelumahdollisuudet (mm. sähköiset palvelut) huomioiden. Toiminta on näyttöön perustuvaa, korkealaatuista ja jatkuvasti kehittyvää. Henkilöstö on avainresurssi: osaava ja hyvinvoiva henkilöstö antaa hyvää palvelua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat merkittävä osa maakunnan, sen seutujen ja kuntien elinvoimaista rakennetta. Toiminta on tuottavaa ja vaikuttavaa. Palveluiden on mukauduttava muuttuviin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Kuvio 36: Terveydenhuollon integraatioryhmän muodostama palveluvisio

35 33 Sosiaaliset tai terveysongelmat ennakoidaan ja niihin reagoidaan, jolloin eri tasojen päivystyksellistä hoitoa tarvitaan vähän Jatkuvan parantamisen malli Perustason kykyä ennakoida ongelmien kehittymistä kehitetään Resursseja vahvistetaan perustasolla, kun resurssien tarvetta päivystyksissä kyetään vähentämään Ihmisten selviämistä arjessa tuetaan: hyvinvointi paranee, akuuttien hoitotilanteiden kehittyminen vähenee Reagointimalleja tyypillisiin ongelmiin pilotoidaan ja kehitetään Potilas ja omaiset integroidaan mukaan hoitoon: sama tieto prosessista kaikilla Sähköisiä työkaluja käytetään ongelmien tunnistamiseen ja kehittämiseen Kuvio 37: Ajatuksia toimintatavoista Palveluverkkorakenne perustuu seutukuntien keskenään samanlaisiin toimintoihin Riihimäellä, Forssassa ja Hämeenlinnassa (kuvio 38). Palveluverkon suunnittelua on jatkettava yhdessä muiden työryhmien, kuntalaisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Seutukuntien palvelurakenne ilman maakunnallisia palveluja: Laajat sote-sektorin avohoidon ja akuuttisairaanhoidon palvelut Kehittyvät sähköiset palvelut Kotiin vietävät hoitaja- ja lääkäripalvelut ensihoidon tukena Perustason lääkäripäivystys (perusterveydenhuollon kiirevastaanotto, vaatii ympärivuorokautisena poikkeusluvan sosiaali- ja terveysministeriöltä) Erityistason konsultaatiomahdollisuuksien oleellinen kehittäminen (erityisenä pyrkimyksenä on vähentää päivystyspotilaiden siirtoja) Seuduille suunniteltavat osaamiskeskukset Sosiaalihuollon erityispalvelut eri sektoreilla (mm. lastensuojelu), eri ryhmien asumisen palvelut, kuntoutustutkimuskeskus, ikäihmisten vaativan tutkimuksen palvelut jne. Leikkaustoiminta, joka lain mukaan mahdollinen ja joka suunnitellaan osana yhteistyöalueen rakennetta Yksityiset kumppanuudet Kuvio 38: Seutukuntien palvelut Valinnan vapauden vallitessa asiakkaat viime kädessä päättävät palveluverkosta erityisesti ns. suoran valinnan palvelujen ja henkilökohtaisen budjetin osalta. Palvelujen uudistaminen on tärkeää erityisesti kestävän talouden kannalta. Tulevaisuudessa tulee olemaan erilaisia sosiaali- ja terveysasemia, joiden palveluvalikoima vaihtelee laajasta pienempään. Kapitaatiokorvauksen malli ja alhainen kapitaatiokorvaus vaikuttavat palvelujen tuotantotapaan. Maakunnan palvelulupaus määrittää annettavien palvelujen vähimmäistason, mutta palvelujen tuottaja voi tuottaa enemmän ja laajemmin palveluja. Tosin hoidon saatavuus on tulevaisuuden tärkeimpiä

36 34 kilpailuvaltteja, ei niinkään laatu tai palveluvalikoima. Yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt pitäisi saada vahvemmin mukaan maakunnalliseen suunnitteluun. Tavallisten tautien diagnostiikkaa voidaan tehdä seudullisesti, mutta kalliita investointeja vaativat toiminnat kannattaa keskittää. Keskitettyjä palveluja voidaan sijoittaa muuallekin kuin Hämeenlinnaan. Sähköiset palvelut tulevat vähentämään vastaanottokäyntien tarvetta. Hämeenlinna on edelläkävijä sähköisten palvelujen kehittäjänä. Siellä sähköisten palvelujen käyttö on vähentänyt vastaanottokäyntien tarvetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon integrointi on tärkeää monesta eri näkökulmasta katsottuna. Kalliit moniongelmaiset asiakkaat aiheuttavat pääosan kustannuksista. Heidän asioitaan hoidetaan monessa eri paikassa, eivätkä työntekijät tiedä toisistaan. Lasten, nuorten ja perheiden sekä sosiaalihuollon yhteistyötä vaativia palveluja kannattaa järjestää seudullisesti. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut tulevat toimimaan perhekeskuksissa lähipalveluna, seudullisesti ja keskitetysti osin fyysisesti, osin virtuaalisesti. Lähipalveluna tehdään yhteistyötä mm. varhaisen tuen sosiaalityön, neuvolan, varhaiskasvatuksen, koulujen, nuorisotyön ja kotipalvelun kanssa. Maakunnassa tulee olla yhtenäiset toimintatavat kaikilla, myös yksityisillä toimijoilla. Palveluverkon ja organisaatiorakenteen päättämisen jälkeen hiotaan toimintatavat, hoito- ja palveluketjut kuntoon. Keskeiset terveydenhuollon palveluverkon kysymykset esitellään kuviossa 39. Keskeiset terveydenhuollon palveluverkon kysymykset Oma Hämeen valmistelussa Seudullisen elinvoiman huomioiminen Seudulliset osaamiskeskukset Terveysasemaverkosto Palvelun käyttäjät vaikuttavat verkkoon valinnoillaan (suoran valinnan palvelu) Vuosikorvaus vaikuttaa palvelun sisältöön Palveluvalikon monipuolistaminen; sähköiset ja liikkuvat palvelut Erikoissairaanhoidon poliklinikat Tarjonta suhteessa väestön tarpeisiin Seutujen yhdenvertaisuus Maakunnan liikelaitos tarjoaa parhaat mahdollisuudet Päivystysratkaisut Oma Häme suosittaa 24/7 PTH-tasoisen päivystyksen poikkeusluvan hakemista Forssaan yhteistoiminnassa (Hyky , maakunta 219-) Leikkaustoiminta Luodaan tahtotila ja työnjakoehdotus yhteistyössä tulevan yhteistyöalueen sisällä (Hyky, KHSHP, PSHP) Yhteiset ratkaisut ja vaikuttaminen Kuvio 39: Keskeiset terveydenhuollon palveluverkon kysymykset Oma Hämeen valmistelussa

37 35 5. Maakunnan näkökulmia ulkoistamissopimuksiin Vuoden 219 alusta sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Kanta- Hämeen maakunta perustetaan 7/217. Varsinainen toiminnan rahoitus- ja järjestämisvastuu sekä julkinen toteuttamisvastuu siirtyy maakunnalle Palveluja tuottaa tulevaisuudessa monitoimijainen verkosto, joka koostuu julkisista ja yksityisistä voittoa tavoittelevista ja voittoa tavoittelemattomista toimijoista. Osaulkoistukset ovat erityisen haitallisia silloin, kun niillä pyritään betonoimaan nykytilaa, sitomaan maakunnan käsiä tulevaisuuden järjestämisratkaisuissa tai rajaamaan pitkäksi aikaa maakunnan valintoja parhaiksi kumppaneiksi. On todennäköistä, että maakunnille jää oikeus olla hyväksymättä tai irtisanomismahdollisuus sopimuksista, jotka millään tavalla haitallisesti vaikuttavat palvelujen järjestämiseen. Ei ole yleisten oikeusperiaatteiden mukaista sitoa sopimuksilla kolmatta osapuolta. Tulevalla maakunnalla on oltava oikeus valita itse kumppanit ja kumppanuuden toteuttamistavat. Nyt valmisteilla olevien osaulkoistusten (Hattulan kunta, Forssan seutu) palvelusopimusten oletetaan siirtyvän sellaisenaan maakunnalle ja sitovan 219 eteenpäin maakuntaa. Sopimusajat ovat pitkiä vuoden mittaisia. Mahdollisen yhteisyrityksen omistuksen siirtymistä maakunnalle on pyritty ministeriöiden lausuntokierroksen jälkeisissä lakimuutoksissa varmistamaan. Maakunnan keskustelussa on tosin tuotu selkeästi esille myös osakkeiden lunastuksen tai myynnin mahdollisuus sote-palvelujen vastuiden siirtyessä maakunnalle. Tässä skenaariossa yhteisyrityksestä tulisi aidosti yksityinen toimija maakuntaan. Maakuntavalmistelun näkökulmasta ulkoistuksiin liittyy monia riskejä, joita kukaan ei arvioi tulevan maakunnan näkökulmasta. Valmistelu perustuu yhden seudun ja sen kuntien tai yhden kunnan näkökulmaan. Oma Häme hanke on päivätyllä kirjeellä pyytänyt ao. kunnilta ja Forssan hyvinvointikuntayhtymältä mahdollisuutta tehdä juridis-taloudellis-toiminnallinen riskinalyysi ulkoistukseen liittyvästä palvelusopimuksesta, osakassopimuksesta ja yhtiöjärjestyksestä maakunnan kannalta ennen asiasta päättämistä. Ensisijaisesti Oma Häme hankkeen projektiryhmä suosittaa laajoista uusista ulkoistuksista pidättäytymistä aikana ennen maakuntauudistusta. Toimintaympäristön pelisäännöt ovat vasta muotoutumassa. Ne ovat joko eduskuntakäsittelyyn menossa olevia hallituksen esityksiä tai lakiluonnoksia, jotka ovat vasta lausuntokierroksella (vapaa valinta, suoran valinnan palvelut, asiakasseteli, henkilökohtainen budjetti). Tulevan toimintaympäristön juridinen pohja on vielä päättämättä ja näin ollen vielä ennakoimaton. Tulevaisuuden vapaan valinnan tapa tulee vaikuttamaan kaikkien perusterveydenhuollon toimijoiden liiketoimintamalleihin ja sen vaikutusta palveluverkkoon ei tunneta. Mikäli vapaa valinta toteutuu perusterveydenhuollossa, vaikuttavat palvelun käyttäjien valinnat palveluverkkoon uudella ennakoimattomalla tavalla. Oma Häme seuraa tarkasti Hämeenlinnan vapaan valinnan kokeilua, joka antaa merkittävää tietoa vapaan valinnan laajentamiseen maakunnan oloissa.