martta Edunvalvonnasta eduntekemiseen Hollolan maaseutuohjelma

Transkriptio

1 martta Edunvalvonnasta eduntekemiseen Hollolan maaseutuohjelma 1

2 SISÄLTÖ OSA I 1. HOLLOLA Maaseudun toimintaympäristö 1.2 Maaseudun menestystekijät Paikallinen kehittäminen Sopimuksellisuus Vaikuttaminen Yhteisöllisyys 2. HOLLOLAN MAASEUDUN SWOT 3. KYLÄALUEET JA PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN 3.1 Salpakangas, kuntakeskus 3.2 Kirkonseudun kylät 3.3 Vesikansa 3.4 Länsi-Hollola 3.5 Eteläinen Hollola 3.6 Hämeenkoski OSA II 4. MAASEUTUOHJELMAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 4.1 Elinvoima Elinkeinot Palvelut Infrastruktuuri 4.2 Asuminen ja eläminen Maankäyttö Asuminen Maisemanhoito ja ympäristö 4.3 Yhteisöllisyys Osallistuminen Kunta ja 3. sektori 5. LIITTEET Kyläkysely 2016 Lähteet Hollolan maaseutuohjelma MARTTA MARTTA on Hollolan maaseutuohjelma maaseutualueiden lähivuosille Ohjelmassa tarkastellaan hollolalaisten kylien, asuinalueiden ja muiden lähiyhteisöjen kehittämisen tarpeita, vastuita ja tehtäviä. 1. HOLLOLA 2016 Maailma ja maaseutu muuttuvat. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tehtävät ja roolit muuttuvat. Kuntalaisen oman vastuunkannon merkitys muuttuu. Näin Hollolassakin. Tiukka kuntatalous johtaa palvelurakenteiden uudistumiseen. Kylien ja maaseutualueiden kannalta tämä tarkoittaa usein sitä, että palvelut vähenevät ja etääntyvät. Tulevien vuosien aikana on etsittävä uusia asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. On etsittävä ratkaisuja siihen, miten lähipalvelut järjestetään. Kuntaliitosten, maakunnallisen sosiaali- ja terveyspiiriuudistuksen myötä kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet etääntyvät ja lähidemokratian merkitys kasvaa. 1.1 Maaseudun toimintaympäristö Maaseudun toimintaympäristö on muotoutunut uudelleen niin koko maassa kuin Päijät-Hämeessäkin. Miten? maatilojen määrä on vähentynyt, ne ovat suurentuneet ja erikoistuneet väestö on vähentynyt ja keski-ikä on noussut kylätoimintatyön merkitys on kasvanut yhteisöllisyyttä ovat heikentäneet muuttoliike ja yhtenäiskulttuurin pirstaloituminen maaseutuasumista arvostetaan entistä enemmän julkisten palvelujen määrä on vähentynyt; kolmatta sektoria tarvitaan tuottamaan kuntapalveluja kunta- ja palvelurakenteen muutos etäännyttää palvelupisteitä asukkaista vapaa-ajan asumisen merkitys on kasvanut paikallisuuden merkitys elämäntapavalintana kasvaa maaseutuasumista arvostetaan entistä enemmän uusiutuvan energian tuotannon ja ympäristön merkitys kasvaa 2

3 1.2 Maaseudun menestystekijät Maaseutuohjelma MARTTA asettaa Hollolan maaseutualueen kriittisiksi menestystekijöiksi neljä strategista teemaa. Näissä onnistuminen on välttämätön ehto, jotta asetettuihin ohjelman tavoitteisiin päästään. paikallisen kehittämisen ajatustavan omaksuminen kansalaisilla ja päättäjillä sopimuksellisuuden, vuorovaikutuksen syntyminen kunnan ja maaseudun toimijoiden välillä kansalaisten vaikuttamisen ja osallistumisen jatkuva seuranta ja huolenpito yhteisöllisyyden, kylätoiminnan uudelleen löytyminen ja tärkeäksi tunnustaminen * Paikallinen kehittäminen Paikallisen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa ja kehittää paikallisia yhteisöjä, yrityksiä ja alueen elinvoimaa. Sen avulla saadaan kansalaisia ja yhteisöjä mukaan paikalliseen kehittämistyöhön. Ihmiset ottavat vastuuta kehittämistyöstä ja toimivat aktiivisesti ja oma-aloitteisesti. Kunta voi aktivoida parantaa maaseudun toimintaympäristöä mm. erilaisia hankkeita toteuttamalla, tukemalla yritystoimintaa kyläalueilla ja toteuttamalla kylien ja alueiden yhdistysten kehittämishankkeita. Kokemukset, tulokset ja tutkimukset osoittavat, että paikallisella aktiivisuudella, hanketoiminnalla ja vapaaehtoistyöllä saadaan aikaan merkittäviä ja kestäviä tuloksia maaseutualueilla. Paikallista kehittämistä tarkastellaan MARTASSA toimijalähtöisesti sekä aluepohjaisesti. Toimijalähtöisessä näkökulmassa korostuu erityisesti yhteisöllisyys sekä kumppanuus julkisen sektorin, yksityisen sektorin sekä kansalaisen välillä paikallisen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden edistämisessä. Aluepohjainen tarkastelutapa nostaa ensisijassa tarkasteluun tietyille alueille kohdistuvat kehittämistoimet, joilla edistetään elinkeinoja ja vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia. Paikallisyhteisöjen itse suunnittelemia kehityshankkeita koskeva Leader-lähestymistapa on osoittautunut viimeisten 20 vuoden aikana hyvin toimivaksi ja tehokkaaksi välineeksi paikallisten kehityshankkeiden toteuttamisessa maaseudulla ympäri Eurooppaa. Hollolan alueella toimii Eteläisen Päijät-Hämeen kehittämisyhdistys Etpähä ry. Paikallinen kehittäminen on yksi ohjelmakauden keskeisimmistä elementeistä. Leaderin tarjoama rahoitus on erityisen sopivaa Hollolan maaseudun pienille toimijoille. 3 PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN Tavoitteet: 1. Hollolassa vahvistetaan paikkaan perustuvaa monialaista kehitystyötä kylissä ja kunnan osissa 2. Hollolassa parannetaan paikalliskehittäjien toimintaedellytyksiä luotetaan yhdistysten, järjestöjen ja aktiivisten kansalaisten tahtoon tehdä hyvää työtä. 3. Hollolassa laaditaan tavoitteellinen työnjako ja yhteistyö kansalaistoimijoiden ja julkisen vallan välille se vaatii poliittista tahtoa. 4. Hollolassa sovitaan paikallisesti toteutettavista tehtävistä ja kehitetään työmuotoja kyläyhdistykset ja -toimijat osaavat esittää hyviä käytäntöjä, joita voidaan tehdä virallisesti toimiviksi käytännöiksi. 5. Yhdistykset tarjoavat tiloja ja työvoimaa palvelujärjestäjille, jotka säästävät rahaa palveluiden järkeistämisessä. 6. Palveluiden ostoista tehdään yhteistyösopimukset. 7. Hollolalle laaditaan järjestöstrategia jäntevöittämään järjestöjen ja yhdistysten sekä seurakuntien ja vapaaehtoistoimijoiden välistä yhteistyötä kunnan kanssa.

4 8. Palvelukonsepteja kehitetään mm. ikäihmisten kotona asumisen tueksi, monipalvelupisteiksi, yksityisiksi päiväkodeiksi, nuorten kesätyöllistämiseksi, ympäristön ja liikuntapaikkojen hoitoon. 9. Kylissä tapahtuvaa kolmannen sektorin toimintaa, kyläyhdistyksiä tai vastaavia tuetaan toimintamäärärahalla ja tarvittaessa kohdeavustuksien muodossa. ( Ku 10. Kunnan ja yhdistysten välistä yhteistyötä kehitetään sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistys, kulttuuri- ja liikuntapalveluissa. Sopimuspohjainen toimintamuoto otetaan käyttöön laajemmin: kehitetään yhteiset toiminnan tavat eri kuntasektoreiden välillä. 11. Hollolassa kehitetään edelleen osallistumismuotoja, jotka ovat tasapuolisia kaikille kuntalaisille ja mahdollistavat kunnan ja asukkaiden sujuvan vuorovaikutuksen. 12. Kunnassa luodaan sellaisia viestinnän muotoja, joilla asukkaat voivat vaivattomasti saada oikeaa tietoa kunnan asioista ja informoida omat tietonsa ja näkemyksensä toimintaan ja päätöksentekoon. 13. Kootaan väkeä yhteen säännöllisesti kylätapaamisiin, opitaan ja jaetaan hyviä käytäntöjä. Vakiinnutetaan alueiden yhteiset ja avoimet kylä- ja kuntatapaamiset säännöllisiksi. Sopimuksellisuus Kylät ja yhdistykset toimivat kunnan yhteistyö- ja kehittäjäkumppaneina. Palveluiden vähentyessä kylien ja asukasyhdistysten on mahdollista hyödyntää uusia työ- ja toimintatapoja. Vaikuttaminen Kunta ja paikalliskehittäjät löytävät toisensa aidosti järjestetyn lähidemokratian kautta. Aito demokraattinen toiminta antaa asukkaille ja yhteisöille lisää vaikutusmahdollisuuksia. 4

5 14. Rohkaistaan kyliä hyödyntämään asukkaiden innovatiivisuus ja luovuus eri ikäryhmistä. Perustetaan kylien resurssipankkeja ja niitä ryhdytään käyttämään. 15. Vahvistetaan yhteisöllisyyttä tapahtumatuotantoa koordinoimalla. uva ) 16. Edistetään kylätalojen monipuolista yhteisöllistä toimintaa ja niiden tuottavuutta. 17. Koulutetaan ja kannustetaan vapaaehtoisväkeä ja -järjestöjä. Tunnustetaan kunnan yhteistyötä koulutusorganisaatioiden ja vapaaehtoistyötä tekevien merkitys ja motivoidaan vapaaehtoistoimintaan. 18. Rohkaistaan yhdistyksiä pieniin, lyhytaikaisiin vapaaehtoistyösitoumuksiin. Kunnan eri sektorit hakevat apuvoimaa yhteistyössä tarpeisiin mm. vapaa-ajan ja liikunnan tehtävissä. Yhteisöllisyys Toimiva paikallisyhteisö luo uutta, ruokkii luovuutta ja toteuttaa rohkeita ideoita. Vireä asukastoiminta ylläpitää yhdessä tekemisen kulttuuria ja vahvistaa yhteisöllisyyttä, hollolalaisuutta. Vireä kylä ei jää tuleen makaamaan. Hollola tukee ja kannustaa kaikin keinoin kansalaistoimintaa Kannustetaan kyliä suunnitelmallisuuteen ja hanketoimintaan. Kunta jatkaa ja tiivistää yhteistyötä maakunnallisen kyläyhdistyksen ja Leader-ryhmän kanssa neuvonnan ja rahoituksen saamiseksi kylien hanketoimintaan.

6 2. MARTTA-SWOT HOLLOLAN MAASEUDULLE Millaiset ovat Hollolan alueiden vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat kuntastrategian swot-analyysin pohjalta maaseutuohjelman teemojen elinvoiman, yhteisöllisyyden sekä asumisen ja elämisen näkökulmista? Vahvuudet ja heikkoudet kuvaavat Hollolan omia piirteitä; omia vahvuuksia käytetään ja heikkouksia korjataan tarpeen mukaan. Mahdollisuudet ja uhat ovat ulkoisia tekijöitä, joihin on vaikea paikallisella Vtasolla vaikuttaa; mahdollisuuksia hyödynnetään Htai uhkiin varaudutaan. * Sijainti ja yhteydet * Viihtyisä asuin- ja elinympäristö * Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot * Vahva kulttuuriperintö * Nopea reagointi * Päätöksentekokyky * Toimivat peruspalvelut M * Osaava henkilöstö ja kevyt hallinto * Yritysedellytysten parantuminen/ Lahden eteläinen kehätie * Yksityisen palvelutarjonnan lisääntyminen * Matkailun kehityspotentiaali * Palvelujen liikkuvuus ja digitalisointi * Kuntakeskuksen täydennyskaavoitus * Maaseudun vetovoiman hyödyntäminen * Uudet, vetovoimaiset asuin- ja yritysalueet * Työpaikkaomavaraisuus ja kapea tulopohja * Yhdyskuntarakenteen hajanaisuus * Niukat kaupalliset palvelut * Kehittämisresurssien vähäisyys * Heikko näkyvyys U * Kunnan taloudellinen tilanne kiristyy edelleen * Kevyt hallinto sisältää riskejä * Kuntakeskuksen näivettyminen * Sosiaalisten ongelmien kasvu * Ulkoiset rakennemuutokset ja palvelujen heikentyminen * Palvelutarpeiden lisääntyminen ja yksilöllistyminen * Erityisosaajien saatavuus 6

7 3. KYLÄALUEET JA PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN Hollolassa on useita maaseututyyppejä. Aktiivisen kuntakeskuksen lisäksi on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kirkonkylä, lähikeskuskyliä, maaseutukyliä sekä haja-asutuskyliä Vesijärven molemmin puolin. Luonteenomaista Hollolan maaseutualueille on keskuskaupunki Lahden läheisyys ja vaikutus. Kunnan alueesta 64 % on kaupunkien läheistä maaseutua. Maaseutuohjelma MARTTA näkee kaikki Hollolan asuinalueet sijainnista ja koosta riippumatta samanarvoisiksi. Kyläalueiden maantieteellinen hajanaisuus pyritään paikallisen kehittämisen toimissa kääntämään vahvuudeksi. Maaseutuohjelman aluejako on räätälöity Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 maakunnallisen keskusverkkoluokituksen mukaan. Kyläalueet on määritelty nykyisten keskusten pohjalta paikkatieto- ja tilastomenetelmien ja analyysien avulla. Tärkeässä roolissa määrittelyssä olivat toiminnallisuutta kuvaavat yksityiset ja julkiset palvelut. 3.1 SALPAKANGAS Salpakankaalla sijaitsee kunnan hallinnollinen ja kaupallinen keskus. Sen synty oli poikkeuksellisen nopea; parissa vuosikymmenessä Salpakankaan metsäalueelle muodostui tuhansien asukkaiden asuin- ja työpaikat. Tällä hetkellä asukasmäärä kuntakeskuksessa on n Kaupalliset palvelut: Päivittäistavarakauppoja, erikoisliikkeitä, posti, pankkeja, ravintoloita, kahviloita, apteekki, Alko Vapaa-aika: Uimahalli-monitoimitalo, liikuntahalli, jäähalli, uimarantoja, Heinsuon urheilukeskus, kuntosaleja, kirjasto, kansalaisopiston toimintaa, nuorisotilat, leikkikenttiä Koulut: Hollolan yläkoulu ja Kankaan koulu sekä alakoulut: Salpakankaan koulu, Hälvälän koulu ja Tiilikankaan koulu Päivähoito: Hiekkalinnan, Hälvälän, Soramäen ja Tiilikankaan päiväkodit Muut palvelut: Seurakuntakeskus, Salpakankaan terveysasema, kunnanvirasto, jossa yhteispalvelupisteessä mm. Kelan palvelut. 3 SALPAKANKAAN HANKEIDEAA 1. Yhdistys- ja kansalaistoiminnan tukeminen 2. Oman kunnan palveluiden suosiminen, Suosi hollolalaista 3. Uusien toimintamuotojen innovointi ja kehittäminen; nuorten ja vanhusten harrastustoiminnan virittäminen KYLÄKYSELY 2016 Salpakangas: Monella kuntalaisella on mielitekoja, ideoita ja varmasti myös sitä talkoohenkeäkin. Liikaa mietitään mitä muut sanoo ja pidetään mölyt mahassa ja sitä myötä hommat tekemättä. Asuinpaikkakunnan asukkaiden lähipaikkatuntemusta käytettävä hyödyksi asioiden tekemisessä. Etu on sijainti lähellä isoa kaupunkia ja moottoritietä. Noh, kehittäminen on usein kyseenalainen asia. Enpä kovin voimakkaasti kehittäisi. Teollisia työpaikkoja pitää saada halvoilla tonteilla ja puhtaalla pohjavedellä. Julkisten liikenneyhteyksien säilyminen askarruttaa. Toivon että vielä viiden vuoden päästä täältä pääsee julkisilla kulkuneuvoilla erityisesti Lahden suuntaan aamulla ja Lahdesta myöhemmin illalla. Hämeenlinnan ja Tampereen suuntaan/suunnasta pääsee nykyään paremmin. Muuttotappiota on tulossa, jos nuorille ja lapsille ei ole tekemistä. Myös aikuisille on oltava harrastusmahdollisuuksia. 7 MARTTA kysyi hollolalaisilta heidän ajatuksiaan ja mielipiteitään paikallisesta kehittämisestä omilla asuinalueillaan (Kyläkysely 2016 / Etpähä ry). Kyläkohtaisesti on esitetty kyselyn pohjalta alueen kolme tärkeintä paikallisen kehittämisen tehtävää, joita voidaan hankkeistaa mm. Leader-ryhmän kanssa.

8 3.2 KIRKONSEUDUN KYLÄT Kirkonkylä, Pyhäniemi, Laitiala, Uskila, Messilä Hollolan kirkonkylä sijaitsee kunnan länsiosassa Vesijärven rannalla. Se on taajama ja Hollolan entinen kuntakeskus. Kirkonkylän kylissä asuu noin 570 asukasta. Pyhäniemi tunnetaan kartanostaan. Pyhäniemessä on vanhaa asutusta ja uutta asutusta rakentuu lähivuosien aikana. Hollolan vanhainkoti sijaitsee Pyhäniemessä. 3 HANKEIDEAA KIRKONKYLÄLLE 1. Kirkonkylä Messilä -kevyen liikenteen väylän rakentamisen edistäminen 2. Matkailukohteiden ja tapahtumien yhteinen markkinointi 3. Kirkonkylän ympäristön kunnostus ja talkoot: järvenrannat Koulut: Pyhäniemen koulu Päivähoito: Pyhäniemen päiväkoti, esiopetus Muut palvelut: Siikaniemen kurssikeskus Vapaa-aika: Pyhäniemen kartano, Messilän kartanohotelli ja lumikeskus, leirintäalue, uimaranta Muut palvelut: Hollolan kirkko, Parinpellon leirikeskus, museoita Kyläyhdistys: Hollolan kirkonseudun kylät ry KYLÄKYSELY 2016 Kirkonseudun kylät: Hollola kk on paikkana ainutlaatuinen ja kunnassa juuri ei muuta nähtävää ole (Messilä ehkä). Tulisi paremmin ymmärtää, ja panostaa sen markkinointiin ja kaikenlaiseen hyödyntämiseen. Järjestöt ja seurat tekevät mielellään osan kunnan ja virkamiesten töistä, kunhan suhtautuminen kolmanteen sektoriin olisi avointa ja asiallista. Kunnan kanssa pyörätie kirkolle yhteishankkeena tulisi saada eteenpäin. Se voimistaisi kesäpäiväliikennettä merkittävästi ja olisi Lahden alueen vetovoimaisin pyörälenkki. Uusia kaavoitusalueita on tehtävä, jotta saadaan lisää asukkaita VESIKANSA Kalliola, Paimela, Heinlammi, Noitala, Sarva, Vaania 3 HANKEIDEAA VESIKANSALLE 1. Vesikansa-foorumin toiminnan vakiinnuttaminen 2. Kylätoiminnan kehittäminen, kyläyhdistyksen perustaminen 3. Vireän yhdistystoiminnan tukeminen ja seurantalojen monipuolinen käyttö Hollolan pohjoisosassa, Asikkalan ja Lahden välissä Vesijärven itäpuolella sijaitseva kunnan osa käsittää Kalliolan, Kukkilan, Paimelan, Heinlammin, Noitalan, Sarvan ja Vaanian kylät. Asukkaita Vesikansan kylien alueella on noin Vesikansa on paikoin melko harvaankin asuttua maaseutua. Kukkila on Hollolan voimakkaimmin kasvavaa aluetta. Vesikansan nimitys tulee siitä, että Vesijärven takana asuvat joutuivat soutamaan Hollolan kirkolle veneellä. Pääosaa Hollolan alueesta kutsuttiin Maakansaksi, koska sen asukkaat saapuivat kirkonkylään maitse. Vapaa-aika: Uimaranta, sivukirjasto Koulut: Kalliola ja Paimela, alakoulu ja esiopetus Päivähoito: Vesikansan päiväkoti Muut palvelut: Seurakuntakoti ja kirkko, terveysasema, äitiys- ja lastenneuvola. Vesikansan nuorisoseurantalo. Heinlammin kyläntalo Yhdistyksiä: Vesikansan nuorisoseura KYLÄKYSELY 2016 Vesikansa: Alueella on paljon nuoria perheitä, uusia asukkaita. Heidät pitäisi sitouttaa kylän toimintojen elävöittämiseen. Järjestöt ja seurat tekevät yhteistyötä jonkin verran, mutta varmaan enemmänkin voitaisiin tehdä. Kylä on hyvä asuinalue. Luonnollinen ja tarpeisiin perustuva kasvaminen. Rauhallisuus ja linnunlaulun hyvä kuuluvuus on Kukkilan valtti. Miten pienten koululaisten koulumatkat turvataan? 8

9 3.4 LÄNSI-HOLLOLA Vihattu, Hatsina, Järventausta, Pinnola, Kastari, Sairakkala, Tennilä, Toivola ja Tenhelä, Heinäsuo Länsi-Hollola sijaitsee valtatie 12 molemmin puolin km Lahdesta Tampereen suuntaan. Alueen pinta-ala on noin 50 km². Kylillä toimii aktiivisesti yhteinen kyläyhdistys. Heinäsuolla toimii kyläyhdistys ja suosittu kesäteatteri (kesällä Pyhäniemessä). Kylätaloja: Kylätalo Suojapirtti, Nuorisoseura Toivola Kyläyhdistykset: Länsi-Hollolan Kyläyhdistys, Heinäsuon kyläyhdistys KYLÄKYSELY 2016 Länsi-Hollola: Muistetaan että kaikki eivät asu kuntakeskuksissa. Asuinalueita jokunen vielä lisää. Näin saataisiin sellainen väestöpohja joka riittää palvelujen tukemiseen alueella ja erilaisten harrasteiden elämiseen. Hälvälän tiestöä on parannettava. Asfaltti on todella huonossa kunnossa. Pienelläkin kylällä säilyisi toimintaa ja tiloja. Ei nukkumalähiötä. Virkamiesten pitäisi nähdä myös Salpakankaan ulkopuolelle. 3.5 ETELÄINEN HOLLOLA 3 HANKEIDEAA LÄNSI-HOLLOLAAN 1. Laajakaistayhteyksien kehittäminen 2. Yhteisten tapahtuminen järjestäminen ja alueen identiteettityö 3. Kylien toiminnan ja talkootoiminnan elvyttäminen Miekkiö, Nostava, Herrala Miekkiön kylä sijaitsee Hollolan kunnan kaakkoiskulmassa. Miekkiössä on vireää tapahtuma- ja kylätoimintaa, lakkautettu koulu on saatettu monitoimitaloksi.herralassa sijaitsee alakoulu, saha ja junaseisake. Kylässä asuu noin 500 asukasta. Nostava on hyvän sijaintinsa ansiosta houkutellut asukkaikseen myös uusia kyläläisiä uusille asuinalueille. Kylätoimikunta on aktiivinen. Nostavalla on noin 900 asukasta. Vapaa-aika: Miekkiön kylämuseo, Honkalinnan galleria/kesäteatteri Kylätaloja: Miekkiö-talo (yksityinen päiväkoti), seurantalo Kisala, Hakosilta-Nostava VPK-talo, Herralan Seurojentalo Kyläyhdistykset: Miekkiön kyläyhdistys, Herralan kylätoimikunta, Nostavan kylätoimikunta KYLÄKYSELY 2016 Eteläinen Hollola: Seurantalo Kisalan kunnostus, vaikka ihan peruskorjaus alkaen vesi- ja jätevesiasioista. Miekkiö-talon (koulun) kunnossapito, myös piha-alue ja kenttä. Miekkiössä ei juurikaan ole mitään palveluita. Lähellä isoa kaupunkia ja moottoritietä Rakennuslupia omakotitaloille! Myös muualle kuin Hangasmäkeen! Nuorilta lähinnä teini-ikäisiltä pitäisi kysyä itseltään, mitä he haluavat. Heille ei nyt ole yhtään mitään ja se on juuri se ikäryhmä, johon kannattaisi panostaa kaikkien. 3 HANKEIDEAA ETELÄISEEN HOLLOLAAN 1. Miekkiötalon toiminnan kehittäminen ja korjaushankkeet 2. Nostavantien pyörätie ja koirapuisto 3. Herralan kylätoiminnan kehittäminen 9

10 3.6 HÄMEENKOSKI Kirkonkylä, Putula Hämeenkosken kunta liittyi osaksi Hollolan kuntaa vuoden 2016 alusta. Hämeenkosken kirkonkylä on palveluiden keskus. Vanhan kunnan pohjoisosassa sijaitsee Putulankulma, jossa toimii yksityinen kirjasto. Palveluita: Hämeenkosken alakoulu ja esiopetus, päiväkoti, kirjasto, neuvolapalvelut, sairaanhoito ja kotipalvelu Kirkonkylän kaupalliset palvelut, mm. kauppa, pankki, pankkiautomaatti, kampaamo, ravintolat, hautaustoimisto, apteekki Yhdistyksiä: Koski-seura, Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys, Kosken VPK, martat, metsästysseurat 3 HÄMEENKOSKEN PITÄJÄN HANKEIDEAA 1. Kirkonkylän ympäristön hoito, Teurojoki, Laguksen patsaan ympäristö, vesialueet KYLÄKYSELY 2016 Hämeenkoski: Julkisten liikenneyhteyksien säilyminen askarruttaa. Toivon että vielä viiden vuoden päästä täältä pääsee julkisilla kulkuneuvoilla erityisesti Lahden suuntaan aamulla ja Lahdesta myöhemmin illalla. Hämeenlinnan ja Tampereen suuntaan/suunnasta pääsee nykyään paremmin. Talkooperinteen tukeminen elvytettävä. Hämeenkosken taajaman kehittäminen kiinteistöjä jalostamalla. Kirkonkylän opasteet kuntoon Teini-ikäisten paikka, jossa voisivat kokoontua. Bänditila. Lähipalvelujen (sosiaali, terveys, koulu, päivähoito, kirjasto, palvelupiste, nuorisotoimen palvelut, liikuntatilojen käyttö...) jatkuminen Tien kunto on rajoittava tekijä jopa asumiselle, Uuden Pätiläntie. Askarruttaa: Pysyvien nuorempien asukkaiden saaminen kylään. 2. Seuralan toiminnan monipuolistaminen ja turvaaminen 3. Hämeenkosken kansalaisviestintämalli (sähköinen tiedottaminen) laajennetaan koko Hollolan alueelle 10