Karan koulussa on oppilaita 460,opettajia 40 ja muuta henkilökuntaa 9.

Transkriptio

1 Karan koulu Kalevankatu RIIHIMÄKI Rehtori Kari Sandberg puh Opinto-ohjaaja Tarja Ijäs-Paavola puh Koulusihteeri Tuula Oja puh Opettajat, puh Terveydenhoitaja Sari Jokinen puh Karan koulussa on oppilaita 460,opettajia 40 ja muuta henkilökuntaa 9.

2 ARVOT Riihimäen kaupungin arvot ovat: luovuus oikeudenmukaisuus turvallisuus yhteistyökykyisyys ja -haluisuus ympäristötietoisuus Karan koulussa nämä näkyvät mm. seuraavasti: luovuus: - yllättäviä kohtaamisia yli oppiaine-, sukupuoli- ja sukupolvirajojen, annetaan aikaa ja tilaa, perustaksi tarvitaan vahvat perustaidot, monipuoliset oppimis- ja työskentelytavat, luovuus yhteisön mielentilana, rohkeus hämmästellä, taiteellisille tempauksille on tilaa oikeudenmukaisuus: - kaikkia kohdellaan yhdenvertaisina ja tasa-arvoisina, arvioinnin läpinäkyvyys, yhteiset säännöt ja vaatimukset turvallisuus: - turvallinen koulu kaikille, turvallisuuden lähtökohtana avoimuus, selkeys ja luottamus yhteistyökykyisyys ja haluisuus: - harjoitellaan tavoitteellisesti ryhmätoiminta- ja yhteistyötaitoja, oman ja toisen työn arvostaminen, halu tukea ja auttaa muita, kyky antaa rakentavaa palautetta, uskallus ja luottamus tarttua epäkohtiin ympäristötietoisuus: - ohjataan oppilas arvostamaan lähiympäristöään, kierrätys, energiansäästö, kestävä kehitys

3 TERVETULOA KARAN KOULUUN Mikä muuttuu? Oppilaan oma vastuu omasta opiskelustaan, koululaisen työstä, kasvaa. Tehtävät laajenevat ja monipuolistuvat. Ne vaativat entistä enemmän työskentelyä myös oppituntien jälkeen. Omien opintojen suunnittelu kasvaa koulun tarjoaman valinnaisuuden myötä. On tärkeää, että kodeissa seurataan ja tuetaan yläluokille siirtymistä. Oppilaat jaetaan perusluokkien koosta ja ainevalinnoista riippuen erilaisiin ryhmiin. Oppiaineiden määrä lisääntyy. Uusia oppiaineita ovat ruotsi, fysiikka, kemia, kotitalous, oppilaanohjaus, terveystieto sekä useimmat valinnaisaineista. Päivittäinen työaika pitenee. Työviikon pituus on 29/30 tuntia/ vko. Yläkoulussa on aineenopettajajärjestelmä, jolloin lähes jokaisessa aineessa on eri opettaja. Opettajat ovat saaneet oman aineensa erikoiskoulutuksen. Yhden oman luokkahuoneen tilalle tulevat eri oppiaineiden aineluokat, joissa säilytetään lähdemateriaali, laborointi- ja työvälineet sekä koneet ja laitteet. Lähes jokaisen oppitunnin jälkeen vaihdetaan luokkatilaa ja päivän aikana tarvittavat koulukirjat ja -tarvikkeet kannetaan mukana. Ensimmäisenä koulupäivänä annettavassa työjärjestyksessä näkyy, missä luokkahuoneessa mikäkin tunti pidetään. Jokaisella luokalla on luokanvalvoja. Hän opettaa yleensä jotakin ainetta kaikille luokkansa oppilaille ja tapaa luokkaansa myös luokanvalvojantunnilla. Hän seuraa luokkansa oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä asioita ja pitää yhteyttä huoltajiin. Oppilaan tukena on myös yhteisöllinen oppilashuolto: rehtori, terveydenhoitaja, koulukuraattori, erityisopettaja ja opinto-ohjaaja. Koulun kaikki oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan, jonka aktiivisena jäsenenä voi vaikuttaa mm. kouluviihtyvyyden lisäämiseen.

4 OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelma ja tuntijako ohjaavat koulun päivittäistä työtä. Riihimäen kaupungin peruskouluissa noudatettava kieliohjelma A1-kieli = 3. luokalla alkava kaikille yhteinen kieli (englanti) Vapaaehtoinen A2-kieli = 4. luokalla vapaaehtoisesti valittava kieli (saksa), joka jatkuu luokilla valinnaisaineena. B1-kieli = 6. luokalla alkava kaikille yhteinen kieli (ruotsi) B2-kieli = 8. luokalla alkava valinnainen kieli (ranska, saksa, venäjä) Kieliohjelman mukaan kaikki peruskoululaiset opiskelevat yhteisinä aineina englannin ja ruotsin kieltä. Näiden lisäksi on valittavana saksaa joko vapaaehtoisena A-kielenä 4. luokalta alkaen tai saksaa, ranskaa, venäjää seuraavan kerran B2- kielenä 8. luokalta alkaen. Valinnan jälkeen kieltä opiskellaan peruskoulun loppuun saakka, eikä aloitettua kielen opiskelua voi ilman erityisen painavaa syytä lopettaa. Mahdollisen lopettamispäätöksen tekee rehtori keskusteltuaan opettajan, oppilaan ja huoltajan kanssa. A-kielten opiskelussa tavoitteena on samantasoinen kielen hallinta peruskoulun 9.luokan loppuun mennessä. Valinnaiskielet edellyttävät nuorelta itseltään omakohtaista kiinnostusta, selkeää motivaatiota ja pitkäjänteistä sitoutumista asiaan. Siksi kiinnostus ja voimavarat tulee punnita tarkoin ennen valintaa. Em. kieliä voi yleensä jatkaa lukioissa ja useissa muissakin toisen asteen oppilaitoksissa. Yhden tai useamman uuden kielen aloittaminen toisella asteella on myös mahdollista.

5 KARAN KOULUN TUNTIJAKO ALKAEN Vuosiluokat Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli, Englanti B-kieli, Ruotsi Matematiikka Biologia Maantieto Ympäristötieto 3 Fysiikka 1 1,5 1 Kemia 1 1,5 1 Terveystieto 1,5 0,5 1 Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi 1 3 Musiikki 1 2 Kuvataide 1 2 Käsityö 2 2 Liikunta Taito ja taide valinnainen Kotitalous 3 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 Valinnaiset aineet 4 3 Oppilaan tuntimäärä Vapaaehtoinen A2-kieli Vapaaehtoinen B2-kieli 2 2 Valinnaisaineet Vuosiluokilla kaikkien oppilaiden opetus on ollut pääasiassa samansisältöistä. Yläkoulussa opiskeluun tulee enemmän valinnaisuutta, jonka toivotaan parantavan nuorten opiskelumotivaatiota ja ottavan huomioon oppilaiden erilaiset valmiudet, kiinnostukset ja harrastuneisuuden. Valinta korostaa oppilaan omaa vastuuta opiskelusta. Valinnaisaineet voivat olla yhteisten aineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia, vieraita kieliä tai tietotekniikkaa.

6 Oppilaan vähimmäisviikkotuntimäärä on 29, joista valinnaisia oppiaineita 8. luokalla 7 tuntia viikossa ja 9.luokalla 5 tuntia viikossa. Yhteisiä oppiaineita on luokilla 77 viikkotuntia ja valinnaisia 12 tuntia. Vapaaehtoisen A-kielen tunnit 7. luokalla lisäävät oppilaan viikkotuntimäärän 31. Mikään valinnaisaine ei ole ehtona jatko-opiskelulle. Jatko-opinnoissa on kuitenkin hyötyä, jos jo peruskoulussa on opiskellut alaan liittyvää ainetta. Oppiaineeseen kuuluvat valinnaiset kurssit otetaan huomioon toisen asteen koulutuksen opiskelija-valinnassa vain, mikäli valinnaisaineen laajuus on ollut vähintään 2 vuosiviikkotuntia. Valinnaisaineet arvioidaan numeroin (4-10). Koulun opetussuunnitelmaan sisältyy useimmiten aihekokonaisuuksia esim. ihmisenä kasvaminen, kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, yrittäjyys, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia. Eri vuosina voidaan painottaa eri aihekokonaisuuksia. Niitä toteutetaan yleensä eri oppiaineiden yhteydessä. Opetussuunnitelmassa on myös työelämään tutustumista (TET). Mahdollisuuksien mukaan suoritetaan opintokäyntejä erilaisiin palvelu- ja tuotantolaitoksiin. Jaksojärjestelmä Lukuvuosi on jaettu neljään jaksoon, jolloin yhden jakson pituus on noin yhdeksän viikkoa. Jokaisessa jaksossa on oma työjärjestys. Useimmat oppiaineet opiskellaan hajautetusti kaikissa jaksoissa. Osa lukuvuoden työpäivistä käytetään erilaisiin retki-, liikunta-, teema- ja ilmiöpäiviin. Koulun juhlat tuovat miellyttävää vaihtelua arkiseen aherrukseen ja tarjoavat esiintymis-mahdollisuuksia useille oppilaille. TIE AUKI JATKO-OPINTOIHIN Oppilas voi pyrkiä peruskoulun jälkeisiin toisen asteen opintoihin riippumatta siitä, missä koulussa hän on opiskellut tai millainen opinto-ohjelma hänellä on ollut. Jatko-opintopaikan ratkaisee pääsääntöisesti opintomenestys. Lukioon pääsyyn vaikuttaa lukuaineiden keskiarvo ja erikoislukioissa lisäksi harrastuneisuus ja/tai mahdolliset valintakokeet.

7 Ammatillisiin oppilaitoksiin oppilaita valittaessa otetaan huomioon kaikkien aineiden keskiarvo, painotettavat arvosanat (kolmen parhaan keskiarvo seuraavista aineista: musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta ja kotitalous) sekä mahdolliset valintakokeet. Lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa oppilailla on mahdollisuus valita osa opinnoistaan toisista lukioista ja/tai ammatillisista oppilaitoksista. Oppilaalla on ammatillisessa oppilaitoksessa myös mahdollisuus suorittaa yhdistelmäopinnot, joissa ammatillisen perustutkinnon lisäksi suoritetaan ylioppilastutkinto. Tällöin opintojen pituus on 3-4 vuotta. OPPILAAN ARVIOINTI Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua ja kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin sekä tuottamaan tietoa oppilaiden osaamisesta mm. jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Kouluaikaisen arvioinnin tarkoituksena on antaa oppilaalle ja huoltajille tietoa siitä, miten oppilas etenee ja saavuttaa tavoitteet. Samoin arvioidaan oppilaan työskentelyä ja käyttäytymistä. Arvioinnissa käytetään sekä sanallista että numeroarviointia. Myös oppilas itse osallistuu oman työnsä suunnitteluun ja arviointiin. Kukin koulu määrittelee arviointiperusteensa opetussuunnitelmassaan ja tiedottaa niistä sekä arviointitavoistaan oppilaille ja heidän huoltajilleen. Karan koulussa arviointi suoritetaan kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Perusopetuksen päättöarvioinnin tarkoituksena on antaa vertailukelpoista tietoa jatko-opintoja varten, jotta oppilaat olisivat samanarvoisessa asemassa riippumatta siitä, missä koulussa he ovat peruskoulun suorittaneet. Koulut käyttävät arviointinsa tukena valtakunnallisia kokeita ja opetushallituksen eri aineille antamia päättöarvioinnin kriteereitä. TUEN MUODOT Jokaiselle oppilaalle annettava yleinen tuki on osa kaikkea kasvatusta ja opetusta. Sen tehtävänä on oppilaan tukeminen tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä edellyttää, että opettaja arvioi oppilaittensa kehitystä ja tuen tarpeita ja suunnittelee toiminnan ja oppilaille annettavan palautteen sen mukaisesti. Perustana on koko opetusryhmän voimavarojen ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen hyödyntäminen. Tuen tarpeen kasvaessa oppilaan tulee saada tehostettua tukea.

8 Tehostettu tuki on oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin jatkuvampaa, voimakkaampaa ja yksilöllisempää tukemista. Oppilas voi tällöin tarvita useampaa tuen muotoa. Tehostettu tuki perustuu opettajien, oppilaan huoltajan ja oppilashuollon henkilöstön yhteiseen tilannearvioon ja suunnitteluun. Tehostetun tuen aloittaminen käsitellään oppilashuoltotyössä pedagogisen arvion pohjalta. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti. Yhteistyö ja suunnitelmallisuus ovat tehostetun tuen toteutumisen edellytys. Jos oppilaalle annettu tehostettu tuki ei riitä auttamaan oppilasta selviytymään koulutyöstä, tehdään hänelle erityistä tukea koskeva hallintopäätös. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksenjärjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), josta on käytävä ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. OPPILAASTA PIDETÄÄN HUOLTA Luokanvalvoja Jokaisella luokalla on luokanvalvoja, joka hoitaa sekä koko luokan yhteisiä että yksittäisten oppilaiden asioita ja pitää yhteyttä koteihin. Kouluruokailu Kouluissa tarjotaan monipuolinen ja tasapainoinen kouluateria, joka kattaa noin kolmasosan nuoren päivittäisestä ravinnontarpeesta. Sitä ei siis ole tarkoitettu nuoren ainoaksi päivittäiseksi lämpimäksi ateriaksi. Jos oppilas tarvitsee esimerkiksi terveydellisistä syistä poikkeavan ruoan, hän voi sopia asiasta keittiöhenkilöstön ja kouluterveydenhoitajan kanssa koulun ilmoittamia menettelytapoja noudattaen. Kouluruokailu kehittää myös ravitsemustietoutta, maku- ja ruokatottumuksia sekä tapatuntemusta. Tapaturmavakuutus Riihimäen kaupunki on ottanut tapaturmavakuutuksen kaikille peruskoulua käyville riihimäkeläisille oppilaille. Vakuutusturva ei kata vapaa-aikaa. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on kansanterveyslakiin perustuva terveyskeskuksen tarjoama maksuton oppilashuollon palvelu, joka jatkaa neuvolassa aloitettua terveyttä edistävää työtä. Sen päämääränä on tukea ja edistää oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä yhdessä kodin ja koulun kanssa sekä tuottaa tarkoituksenmukaisia terveydenhuoltopalveluita, joihin kuuluvat mm. terveystarkastukset, henkilökohtaiset vastaanottokäynnit kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin luona, valistustoiminta kouluilla sekä hammashuollon palvelut.

9 Fysioterapeutti Yläkouluilla on yhteinen fysioterapeutti. Hänen työtilansa on terveydenhoitajan vastaanoton vieressä. Hän ohjaa oppilaita ergonomisiin liikunta- ja työskentelytapoihin. Hän neuvoo hyviä työasentoja ja -liikkeitä sekä ohjaa nuoria huolehtimaan kunnostaan omatoimisesti. Koulupsykologi Koulupsykologin keskeisintä työaluetta ylemmillä vuosiluokilla on oppimiseen ja mielenterveyteen liittyvien ongelmien selvittäminen, ennaltaehkäisy ja kouluyhteisön konsultointi em. asioissa, vastaanottotoiminta vain sopimuksen mukaan. Koulukuraattori Koulukuraattorin tehtävänä on kouluvaikeuksien ennaltaehkäisy ja oppilaan koulunkäynnin ja terveen kehityksen tukeminen. Koulukuraattorin vastaanottoajat tiedotetaan syksyisin koulun syystiedotteessa. Opinto-ohjaaja Koululla on opinto-ohjaaja, joka ohjaa oppilaita sekä henkilökohtaisesti että oppilaanohjauksen tunneilla. Tarkoituksena on tukea, auttaa ja ohjata oppilaita siten, että jokainen selviää mahdollisimman hyvin opiskelustaan peruskoulussa ja kykenee tekemään tarkoituksenmukaisia ja hänelle sopivia koulutusta ja uranvalintaa koskevia ratkaisuja. Opinto-ohjaaja järjestää vuosittain myös työelämään tutustumista oppilaille. Yhteisöllinen oppilashuolto Koulun yhteisöllinen oppilashuolto kokoontuu vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana. Siihen kuuluvat rehtori, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa luokanvalvoja tai aineenopettaja. Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan sellaista toimintakulttuuria ja niitä toimia, joilla koko koulussa edistetään oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä kouluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. KOTI JA KOULU YHDESSÄ Voidakseen kehittyä turvallisesti murrosikäiset nuoret tarvitsevat vielä paljon tukea. Kodin ja koulun yhteistyö on siksi edelleen tärkeää. Koulu järjestää kasvatuksellisia vanhempainiltoja ja tiedotustilaisuuksia aine- ja jatko-opintovalinnoista. Henkilökohtaisilla yhteydenotoilla, jaksotiedotteilla sekä koko luokkaa ja koulua koskevilla tapahtumilla vahvistetaan kodin ja koulun yhteistyötä.

10 SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN YHTEYSTIEDOT Santakallio Esa, sivistystoimenjohtaja puh Virve Jämsén, opetuspäällikkö puh