Mittausosapuolen on pyynnöstä annettava toiselle mittausosapuolelle mittaustuloksen lisäksi tiedot, joiden perusteella mittaustulos voidaan laskea.

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry (6) / /2018 kirjaamo@mtk.fi viite: MTK ry:n tulkintapyyntö : laki puutavaranmittauksesta (414/2013) VASTAUS MTK:N TULKINTAPYYNTÖÖN Tulkintapyyntö koskee puutavaranmittauslain (414/2013) 2 :ssä esitetyn soveltamisalan ja 23 :n 2 momentissa säädetyn pyynnöstä mittausosapuolelle luovutettavien lisätietojen merkitystä. Mainitut lainkohdat ovat seuraavat, tulkinnan kohteena olevat lainkohdat ovat korostettuna: 2 Lain soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön (1 mom.) Tätä lakia sovelletaan jalostamattoman puutavaran määrän mittaukseen kauppahinnan, työn tekemisen määrän perusteella suoritettavan palkan tai urakointimaksujen taikka muun korvauksen määrittämistä varten, jos 3 :ssä ei muuta säädetä. Lakia sovelletaan myös laadun mittaamiseen, jos laatua käytetään arvoltaan erilaisten jalostamattoman puutavaran esitteiden jakoperusteena. 23 Mittaustoimituksen päättyminen ja mittausasiakirjojen säilyttäminen Mittaustoimitus katsotaan päättyneeksi, kun sitä koskeva 22 :n 1 momentissa tarkoitettu mittausasiakirja on laadittuja lähetetty tai luovutettu mittausosapuolille 24 :n mukaisesti. Mittausosapuolen on pyynnöstä annettava toiselle mittausosapuolelle mittaustuloksen lisäksi tiedot, joiden perusteella mittaustulos voidaan laskea. Edellä 22 :n 1 momentissa tarkoitetun mittausasiakirjan tiedot on säilytettävä viisi vuotta mittaustoimituksen päättymisestä. Säilyttämisestä vastaa mittauskustannuksista vastaava. Maa-ja metsätalousministeriö toteaa, että lain tulkinta kuuluu asianomaisille viranomaisille. Puutavaranmittauslain osalta niitä ovat virallinen mittaaja, mittauslautakunta sekä edellisten päätöksien osalta valitusviranomaisena hallinto-oikeus. Puutavaran mittaukseen liittyviä sopimusasioita käsittelee käräjäoikeus ja sen jälkeiset oikeusasteet. Vastauksessaan ministeriö viittaa ainoastaan lain valmisteluasiakirjoihin sekä laissa käytettyjen käsitteiden lainmukaisen sisällön arviointiin. MTK:n kysymys: 1. Mikä on MMM:n tulkinta lain soveltamisalan määritelmästä: "Lakia sovelletaan myös laadun mittaamiseen, jos laatua käytetään arvoltaan erilaisten jalostamattoman puutavaran esitteiden jakamiseen? Maa-ja metsätalousministeriö toteaa: - Olennaista on ymmärtää laissa käytettyjen käsitteiden merkitys. Seuraavassa käsitellään vain tapausta, jota MTK:n tulkintapyynnön oletetaan koskevan, eli runkojen katkontaa tukiksi ja kuiduksi, ja siihen liittyvää laadun mittausta. Alla oleva tarkastelu auttaa ymmärtämään laissa käytettyjen käsitteiden merkitystä. * laadun mittaaminen = puutavaranmittauslain 4 :n 3 kohdan mukaan: puutavaran osittelua laadun perusteella, silmämääräistä laadun määrittämistä ja laadun suoraa mittausta perustuen puuaineen ominaisuuksiin * puutavara = rungosta katkaisemalla tehty jalostamaton pölkky. Jalostamaton puutavara syntyy katkaisuhetkellä. Puukaupan puutavara muodostaa perusjoukon, jota voidaan osittaa mitattujen laatuun vaikuttavien tekijöiden perusteella ositteisiin, jotka ovat arvoltaan erilaisia (tukki / kuitu). MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Hallituskatu 3 A, Helsinki PL 30, Valtioneuvosto JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET MINISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRY Regeringsgatan 3 A, Helsingfors Hallituskatu 3 A, Helsinki PB 30, Statsrädet P.O. Box 30, FI Government,Finland

2 2(6) * osite = matemaattinen käsite, joka kuvaa perusjoukon osaa, joka on jonkin (mitatun) tekijän suhteen samanlainen * osittelu = perusjoukon jakamista esitteisiin (ei siis tarkoita rungon katkaisemista osiin, vaan katkaisemalla jo tehtyjen pölkkyjen muodostaman perusjoukon lajittelua eri esitteisiin) * jakoperuste = Lain 2 :n yhteydessä käytettynä käsitteenä tarkoittaa laatutekijöitä, joiden perusteella pölkkyjen muodostama perusjoukko jaetaan erihintaisiin esitteisiin tukkiositteeksi ja kuituositteeksi. Ei tarkoita lain 2 :n yhteydessä rungon katkaisua. - Edellä esitetyllä tavalla ymmärrettynä voidaan päätyä siihen, että puutavaranmittauslaki tarkoittaa laadun mittauksella sitä mittausta, jonka perusteella puukaupan puutavara (pölkyistä muodostuva perusjoukko) on ositettu tukkihintaiseen ja kuituhintaiseen esitteeseen. - Laki koskee ainoastaan tehtävän osittamisen perusteena olevien mittausten ja määritysten oikeellisuutta. Eli laki edellyttää, että pölkkyjen pituudet ja läpimitat pitää mitata sopimuksessa mainittujen luokkien mukaisesti. Lisäksi jos sopimuksessa on esim. kuivan oksan läpimittarajauksia, niin laki edellyttää, että kuivan oksan läpimitta mitataan sopimuksen mukaisesti. - Laissa tarkoitettu laadun mittaus ei siten tarkoita tukkiositteen sisällä olevien laadullisten erojen mittausta, ellei sitten tällaisia esim. tukkiröntgenillä mitattavissa olevia laatukriteerejä ole sisällytetty sopimukseen erihintaisten erikoistukkilaatujen laatutekijöinä. Tällaisessa tapauksessa tukkiosite jakautuisi vielä kahteen erihintaiseen esitteeseen (normaalit tukit / erikoistukit). - Laki ei mitenkään ota kantaa siihen, miten pölkyt on katkottu. Ainoastaan siihen, että katkotut pölkyt on mitattu lain edellyttämällä tavalla riittävän tarkasti, ja että puutavara on mitattu sopimuksen mukaisesti, eli on käytetty vain sopimuksen mukaisia läpimitta-ja pituusluokkia erihintaisten tukin ja kuidun ositteiden jakamisessa näihin esitteisiin. - Jos sopimus kuidun ja tukin laadusta on tehty kuoripäällisten läpimittojen perusteella, niin mittaus on myös tehtävä kuori päällisinä eikä kuorettomina läpimittoina. - Laki koskee esim. tilannetta, jossa jälkikäteen tehtävässä tarkastuksessa tukin mitat (sekä pituus että läpimitta) täyttävää puutavaraa on merkitty kuitupuuksi. Tällöin pölkky on mitattu oikein, mutta se on ositettu väärän hintaiseen esitteeseen. Eli laatuun perustuva osittelu on tehty sopimuksen vastaisesti, eli laatu on mitattu väärin. - Jos lakia pyrkisi tulkitsemaan niin, että laissa käytetyt sanat jakaminen ja osittelu tarkoittaisivat harkinnanvaraisen katkaisukohdan määrittämistä ja rungon pätkimistä, ollaan lain tarkoittaman sanamuodon ulkopuolella, eikä lakia ole näiden tulkintojen kautta mahdollista ymmärtää tai tulkita oikein. - Ymmärtämällä sanat jakaminen ja osittelu yllä esitettyjen matemaattisten yksiselitteisten sisältöjen mukaisina (perusjoukon jakaminen / osittaminen), muodostavat laki, sen perustelut ja maa-ja metsätalousvaliokunnan lausunto keskenään yhteensopivan ristiriidattoman kokonaisuuden. MTK:n kysymys: 2. Miltä osin katkaisemalla valmistettujen puutavaralajien laadun mittaaminen ei kuulu puutavaran mittauslain piiriin? Maa-ja metsätalousministeriö toteaa: - Katkaisemalla valmistettujen puutavaralajien laadun mittaaminen kuuluu aina lain piiriin. - Toisaalta voi todeta, että lain sanamuotojen merkitys pitää ymmärtää lain valmistelussa tarkoitetulla tavalla. Nämä merkitykset on käyty läpi edellisessä kohdassa. - Voidaan todeta, että laadun mittaaminen, eli tehtyjen pölkkyjen laatuluokitukseen vaikuttavien läpimittojen ja pituusluokkien mittaaminen, ja katkaisemalla tehtyjen pölkkyjen osittelu mittaustulosten ja silmämääräisen arvioinnin perusteella eriarvoisiin esitteisiin (tukki / kuitu) on tehtävä sopimuksen mukaisesti ja kuluu lain piiriin.

3 3(6) - Voidaan todeta, että jos tukin minimimitat täyttäviä pölkkyjä löytyy kuitupinosta, eikä niiden ositteluun kuitupuuksi ole sovittuihin laatuvaatimuksiin (eli esitteiden jakoperusteisiin) liittyvää perustetta, niin laadun mittaus ei ole toteutunut lain edellyttämällä tavalla, ja virheen oikaiseminen kuuluu siten lain piiriin. - Voidaan todeta, että jos sovittuja minimimittoja ei ole lainkaan käytetty katkaisuvalinnoissa, niin silloin on todennäköistä, että apteerausta ei ole tehty sopimuksen mukaisesti. Katkaistaessa syntyneiden pölkkyjen laatu on kuitenkin voitu mitata puutavaranmittauslain mukaisesti täysin oikein. - Voidaan todeta, että tukkiprosentin jääminen leimikossa keskimääräistä alemmalle tasolle kuuluu lain piiriin vain, jos epäillään, että sovittujen laatuperusteiden perusteella tehtävä osittelu on tehty väärin. Eli että tukkipölkkyjä on merkitty kuituositteeseen. - Rungon katkaisukohdan määrittäminen on pelkästään sopimuskysymys. MTK:n kysymys: 3. Miltä osin luovutusmittauksen mittausosapuolella ei ole oikeutta saada pyynnöstään huolimatta mittaustuloksen lisäksi tietoja, joiden perusteella mittaustulos voidaan laskea? Maa-ja metsätalousministeriö toteaa: Puutavaranmittauslain 23 2 momentin perusteella luovutettavien tietojen ei tarvitse olla niin tarkkoja, että niistä voidaan todeta hakkuun tulleen sopimuksen mukaisesti apreeratuksi. Asia käy yksiselitteisesti ilmi MTK:n tulkintapyynnössä siteeratusta valiokunnan mietinnöstä (MmVM 4/2013 vp HE 192/2012 vp) "...Rungon apteeraus tehdään ostajan määrittelemän arvomatriisin mukaan ostajan ja hakkuun toteuttajan välisessä sopimussuhteessa. Apteerauksen toteutumisen seurannasta tulee sopia osapuolten kesken.... Puutavaranmittauslaki (23 2 mom.) edellyttää, että "Mittausosapuolen on pyynnöstä annettava toiselle mittausosapuolelle mittaustuloksen lisäksi tiedot, joiden perusteella mittaustulos voidaan laskea. Tämä lainkohta tarjoaa yleiskielisenä ilmauksena periaatteessa useammanlaisia tulkintamahdollisuuksia. Kohdan ymmärtäminen lain tarkoittamassa muodossa vaatii lain valmisteluasiakirjojen tutkimista ja tuntemista. HE 192/2012, Yksityiskohtaiset perustelut, 23 : 23. Mittaustoimituksen päättyminen ja mittausasiakirjojen säilyttäminen. Ehdotetun 23 :n 1 momentin mukaan mittaustoimitus katsottaisiin päättyneeksi, kun sitä koskeva 22 :ssä edellytetty mittausasiakirja olisi laadittu ja lähetetty tai luovutettu mittausosapuolille jäljempänä ehdotetun 24 :n mukaisesti. Lisäyksenä nykyiseen lakiin olisi vaatimus mittausasiakirjan lähettämisestä tai luovuttamisesta ennen kuin mittaustoimitus katsottaisiin päättyneeksi. Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan pyydettäessä olisi myös annettava tarvittavat tiedot siitä, millä perusteilla mittaustulos on laskettu. Lisäksi pykälän 3 momentilla varmistettaisiin mittaustulosten ja niiden laskentaperusteiden säilyttäminen. Yllä esitetty sanamuoto poikkeaa jonkin verran lain sanamuodosta: Laki: HE: Mittausosapuolen on pyynnöstä annettava toiselle mittausosapuolelle mittaustuloksen lisäksi tiedot, joiden perusteella mittaustulos voidaan laskea. Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan pyydettäessä olisi myös annettava tarvittavat tiedot siitä, millä perusteilla mittaustulos on laskettu.

4 4(6) Hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen sanamuoto korostaa lakimuotoilun sanamuotoa selkeämmin laskennassa käytettyjen PERUSTEIDEN antamista pyydettäessä. Lain sanamuotoa voidaan tästä poiketen yrittää tulkita niin, että luovutettavien tarkempien lisätietojen perusteella tulisi voida laskemalla päätyä, ikään kuin toista kautta, mittausasiakirjassa esitettyyn mittaustulokseen. Tämä tulkinta ei saa tukea lain valmisteluasiakirjojen yksityiskohtaisista perusteluista. Jos vertaillaan lain ja yksityiskohtaisten perusteluiden sanamuotoja, niin niiden välillä ei ole eroa esim. kuormainvaakamittauksen tai pinomittauksen osalta. Sen sijaan hakkuukonemittauksen tapauksessa lopullisten johtopäätösten tekeminen vaatii tarkempaa tarkastelua. Tulkintojen tarkastelu esimerkkien valossa Jos kyseessä on kuormainvaakamittaus, niin lisäpyynnöllä tulisi ilmoittaa tiedot, joiden perusteella mittauksessa saadut kilot voidaan muuntaa kuutioiksi (eli tuoretiheysluvun määrittämiseen tarvittavat tiedot, kuten hakkuuajankohta, mittausajankohta, punnitut kilot, puutavaralaji jne.). Jos taas on kyse pinomittauksesta, niin lisätietopyynnössä ilmoitettaisiin kehystilavuus ja käytetyt pinotiheystekijät eli kerroin jolla kehystilavuus muunnetaan kiintotilavuudeksi. Näillä lisätiedoilla voidaan aidosti päätyä samaan tulokseen kuin mittausasiakirjassa on esitetty, ja siten varmistua mittaustuloksen oikeellisuudesta. Näissä tapauksissa ei ole eroa lain ja yksityiskohtaisten perusteluiden sanamuotovalinnoilla. Hakkuukonemittauksen tapauksessa lisätietopyynnön tietosisällön tulkinta on erilainen, koska hakkuukonemittaus jo käsitteenä on kuutiotilavuuden tarkkaa suoraa mittaamista. Eli hakkuukonemittauksen tulosta ei tarvitse muuntaa millään valinnaisella perusteella, kuten valittavalla taulukolla, tiheysluokalla, painokertoimella tai muulla perusteella kuutioiksi. Jos hakkuukonemittauksen käyttämisestä on sovittu, voisivat tietopyynnössä ilmoitettavat lisätiedot teoriassa koskea hakkuukonemittauksen teknisiä yksityiskohtia. Tällaisia perusteita voisivat olla laskentaohjelman tyvikartion pituus, käyttääkö laskentaohjelma katkaistuja kartioita vai lieriöitä ja mikä on lieriöiden pituus (vaihtelee nykyisissä ohjelmissa 1 cm - 10 cm välillä). Tällaisia perusteita ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista antaa lisätietopyynnössä, koska metsänomistaja ei saa niistä olennaista lisäinformaatiota. Hakkuukonemittauksen tuottaman tuloksen teknisiä perusteita tärkeämpää on varmistaa, että mittaustulos on kaikin puolin lain mukaisesti aikaansaatu. Tällöin on merkitystä sillä, että lisätiedon perusteella voidaan päätellä, että mittaustulos sisältää kaikki hakkuusopimuksessa hakattavaksi tarkoitettujen alueiden puut. Tämä varmistustietotarve voidaan tyydyttää esim. runkojen summatiedoilla. On esitetty, että hakkuukonemittauksen yhteydessä annettavien lisätietojen tulisi olla niin tarkkoja pölkkylistoja, että niistä voisi laskemalla päätyä mittausasiakirjan tulokseen. On esitetty, että vähimmäisvaatimus lisätiedolle olisi samassa taulukossa esitetty pituus-ja läpimittaluokittainen pölkkyjakauma. Ongelmana tässä tulkinnassa on se, että tällaisellakaan listauksella ei voida päätyä samaan tulokseen kuin hakkuukonemittauksessa, koska listaus ei kerro pölkkyjen todellisesta kapenemisesta. Johonkin keskimääräiseen kapenemiseen perustuva pituus ja läpimittaluokittainen taulukkolaskelma poikkeaa aina johonkin suuntaan (+ tai -) hakkuukonemittauksen tarkasta yksilöllisestä mittaustuloksesta. Näin ollen hakkuukonemittauksen tapauksessa lisätietoluovutuksen sisältöä ei voi johtaa siitä väittämästä, että pyydettyjen lisätietojen perusteella mittaustulos voidaan laskea. Tyydyttävään tulkintaan pääsemiseksi tarkastelu tulee vielä laajentaa lain valmistelun esitöiden muihin kohtiin. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on 22 :ää (Mittausasiakirja) koskien todettu seuraavaa:

5 5(6) "Luovutusmittauksesta olisi laadittava mittausasiakirja, jossa olisi mittausosapuolia ja mittauksen kohdetta eli mitattua puutavaraerää koskevat tiedot. Vähintään vastaavat tiedot olisi oltava myös työ- ja urakointimittauksesta. Mittaustuloksen kirjaaminen vastaisi asiallisesti nykyistä lakia, lakiehdotuksessa olisi selvästi vaadittu mittausasiakirja myös työ- ja urakointimittauksessa. Lakiehdotukseen sisällytettäisiin selvästi vaatimus siitä, että Mittaustuloksen on sisällettävä kaikki sovitun mittauksen kohteen mittaustulokset. Mittaustoimituksen keskeytyessä jostakin syystä tässä tarkoitettu mittausasiakirja voitaisiin laatia osissa, joiden on yhteensä vastaavasti sisällettävä kaikki sovitun mittauksen kohteen mittaustulokset ja jotka on kokonaisuudessaan tai osissa laadittaessa kaikilta osin toimitettava mittausosapuolille. Tällainen keskeytys voisi tyypillisesti johtua sää- tai korjuuolosuhteista. Maaseutuvirastolla olisi ehdotetun pykälän 4 momentin mukaan oikeus saada kopio mittausasiakirjasta. Täten Maaseutuvirasto pystyisi valvomaan FLEGT-lisätoimiasetuksen mukaisesti puutavaran alkuperää. Voidaan todeta, että hallituksen esitys pyrkii ainakin mittaamistuloksen kirjaamisen osalta säilyttämään vanhan lain mukaisen käytännön. Lisäksi korostetaan kaikkien mittauksen kohteiden sisällyttämistä kohteen mittaustulokseen. Lienee mahdollista ajatella, että hakkuukonemittauksessa lisätietopyynnön perusteella luovutettavista tiedoista pitäisi voida päätellä kaikkien mittaustuloksen kohteiden tulleen sisällytetyksi mittaustulokseen. Selvyyden saamiseksi asiaan on perehdyttävä vanhan lain mukaiseen käytäntöön, jota siis on ollut tarkoitus jatkaa ainakin mittaustuloksen kirjaamisen osalta. Voisi perustellusti olettaa, ettei lisätietopyynnöllä luovutettujen tietojen tarvitse olla tarkempia kuin mitä laki edellyttää mittaustuloksen kirjaamisen osalta. Olisi siis ristiriitaista, jos laissa vaaditut mittaustietojen kirjaamiset eivät riittäisi laissa toisaalla vaadittujen tietoluovutusten tarkkuuteen. Aiemman vanhan puutavaranmittauslain (364/1991) mukaan: 10 f /159) Puutavaran luovutusmittauksen suorittavat myyjä ja ostaja tai heidän edustajansa sopimuksen mukaan joko yhdessä tai erikseen. Asianosaiset voivat kuitenkin mittausta toimittamatta sopia puutavaran määrästä ja laadusta. Luovutusmittauksesta on laadittava päivätty asiakirja, johon merkitään seuraavat tiedot: 1) myyjän ja ostajan nimet ja osoitteet; 2) mittaustulos tai tiedot, joiden perusteella mittaustulos voidaan laskea; ja 3) mitatun puutavaran sijaintipaikka tai tehdasmittauksessa mittauspaikka, mittausmenetelmä ja tehdasmittaaja. Mittaustoimitus katsotaan päättyneeksi, kun 2 momentissa tarkoitettu asiakirja on laadittu. Voidaan todeta, että vanha laki salli enemmän vapauksia mittausasiakirjan tietosisällöstä. Yksiselitteisen mittaustuloksen lisäksi sallittiin myös pelkkien mittauksen perusteiden esittäminen. Hakkuukonemittauksen tapauksessa voidaan hyvin tulkita niin, että hakkuukonemittauksen tulosta ei ole tarkoitettu vanhan lain mukaan täydennettäväksi, koska pelkkä mittaustuloksen esittäminen katsottiin riittäväksi. Maa-ja metsätalousministeriön asetus (Nro 15/06, Pvm , Dnro 926/01/2006) ja sen 1 liitteenä oleva vahvistettu hakkuukonemittausmenetelmä määritteli mittaustietojen tulostuksen vaatimukset seuraavasti: 3.3 Mittaustietojen tulostus Mittaustietojen tulostusta varten rekisteröidään seuraavat tiedot: - runkoluku runkolajeittain - mittauserän tilavuus runko- ja puutavaralajeittain tai rungonosittain - pölkkyjen kappalemäärä puutavaralajeittain

6 6(6) Mittaustulokset voidaan tulostaa tarvittaessa (myös palstalla) eikä välitulostus saa aiheuttaa häiriöitä koko erän mittaukseen. Mittalaitteelta tulee saada tarkastusmittausta varten tarkastettavaa erää koskeva erillinen tuloste, jossa mittaustulokset on saatavissa pölkyittäin ja yhteensä vähintään sataan viimeiseen pölkkyyn tai vähintään viiteenkymmeneen viimeiseen runkoon saakka vähintään 0,001 m3:n tarkkuudella. Voidaan todeta, että vanha laki ja sen nojalla vahvistettu hakkuukonemittausmenetelmä eivät ole edellyttäneet mittausosapuolelle mittaustulosten lisätietojen antamista, tai eivät ainakaan laajempaa antamista, kuin mitä mittaustulosten rekisteröintivaatimus (- runkoluku runkolajeittain - mittauserän tilavuus runko- ja puutavaralajeittain tai rungonosittain - pölkkyjen kappalemäärä puutavaralajeittain) mahdollistavat. Vanhassa laissa tarkempia tietoluovutusvaatimuksia on asetettu vasta tarkastusmittaukselle. Vastaavan tietoluovutusten sisällön voisi olettaa olleen myös uuden puutavaranmittauslain säätämisessä tavoitteena, koska lain perusteluissa (HE 192/2012, yksityiskohtaiset perustelut, 22 ) nimenomaan todetaan, että Mittaustuloksen kirjaaminen vastaisi asiallisesti nykyistä lakia. Edellä esitetyn perusteella maa-ja metsätalousministeriö esittää omana näkemyksenään, että voimassa olevan puutavaranmittauslain 23 :n 2 momentin tietoluovutusta voidaan tulkita niin, että se ei edellytä hakkuukonemittauksessa lisätietojen pyyntöön liittyen tarkkojen pölkkylistojen luovuttamista, tai edes läpimitta-ja pituusluokittaisten pölkkytaulukoiden esittämistä samassa taulukossa. Sen sijaan lisätietopyynnön perusteella tulisi voida arvioida sitä, että onko puukauppasopimuksessa sovittuja läpimitta-ja pituusluokkia käytetty, ja sisältyykö koko hakkuukohde mittaustodistuksen tulokseen. Asiaa on käsitelty liitteenä olevassa virallisen mittaajan päätöksessä (Dnro 87/ /2015), eikä ministeriöllä ole siihen huomauttamista. Mittausosapuolet voivat vapaaehtoisuuteen perustuen antaa näitä tietoluovutuksia laajempia suosituksia, mutta ministeriön näkemyksen mukaan niitä ei voida vaatia puutavaranmittauslain perusteella. Vanhan puutavaranmittauslain mukaiset asiakirjat ovat kätevimmin saatavissa linkistä: Ministeriö esittää, että mittausosapuolten edustajat pyrkisivät yhteistyössä selvittämään, mikä on luottamuksen säilyttämisen kannalta riittävä tietoluovutuksen sisältö, ja missä muodossa se kannattaisi metsänomistajalle antaa. Puutavaranmittauksen neuvottelukunnan asettama Hyvien mittauskäytäntöjen edistämistyöryhmä olisi sopiva foorumi asian valmistelulle. Ministeriön käsityksen mukaan virallinen mittaaja voisi myös osana neuvontatehtäväänsä esittää asiassa omia asiantuntijanäkemyksiään osapuolten jatkotarkastelua varten. Virallisia kannanottoja virallinen mittaaja tekee kuitenkin vain virallisen mittauksiin liittyvien päätösten yhteydessä. / Osastopäällikkö Ylimetsänhoitaja Matti Heikurainen Liitteenä: Virallisen mittaajan päätös , Dnro 87/ /2015