OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ. Tilinpäätös

Transkriptio

1 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ Tilinpäätös

2 OP-Asuntoluottopankki Oyj 2 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ:N HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 25 OP-Asuntoluottopankin luottokanta jatkoi vuonna 25 vahvalla kasvu-uralla. Pankin luottokanta kasvoi 38,7 prosenttia 22 miljoonaan euroon (158 1 ). Uusia luottoja myönnettiin yhteensä 119 miljoonaa euroa eli 47,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (81). Volyymikasvun ansiosta pankin tulos ennen veroja kohentui 2,1 prosenttia,7 miljoonaan euroon (,6). OP-Asuntoluottopankki osana OP-ryhmää OP-Asuntoluottopankki kuuluu OP-ryhmään, jonka muodostavat pankkiryhmän keskusyhteisönä toimiva Osuuspankkikeskus Osk (OPK) tytäryhtiöineen ja OPK:n jäsenpankit. OPK:n jäseniä olivat vuoden 25 lopussa 238 osuuspankkia sekä OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj, Okopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP-Asuntoluottopankki Oyj. OP-Asuntoluottopankki toimii OP-ryhmän kiinnitysluottopankkina ja sen tarkoituksena on myöntää laissa määriteltyjä asuntoluottoja turvaavia vakuuksia vastaan. Pankin oman rahoituksen pääasiallisena lähteenä toimivat kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat. OP-Asuntoluottopankilla ei ole itsenäistä roolia OP-ryhmän asiakasliiketoiminnassa, vaan sen taseesta myönnetyt luotot välitetään asiakkaille OP-ryhmän jäsenpankkien välityksellä. Obligaatioiden merkintäpaikkana toimii OP-ryhmään kuuluvien jäsenpankkien toimipaikat ja OP-ryhmän sähköinen merkintäpaikka. Pankilla ei ole omaa palveluverkostoa. Luottojen välityssopimuksen oli vuoden 24 loppuun mennessä tehnyt 146 OP-ryhmän jäsenpankkia (144). Näistä luottoja välittäneitä pankkeja oli 9 (84). Luottoja välittävät jäsenpankit hoitavat asiakassuhteet ja luottojen hallinnoinnin paikallisesti. Välityssopimuksen tehneet osuuspankit voivat tiettyjen rajojen puitteissa päättää kotitalouksien asuntoluotoista OP-Asuntoluottopankin lukuun. Kaikki asuntoyhteisölle ja suurimmat kotitalouksille myönnettävät luotot päätetään kuitenkin aina OP- Asuntoluottopankissa. Taloudellinen toimintaympäristö Suomen kokonaistuotannon kasvu hidastui vuonna 25 noin 2 prosenttiin. Kasvun laantuminen aiheutui pitkälti alkukesään ajoittuneesta paperiteollisuuden työkiistasta. Tämä hidasti talouskasvua kerrannaisvaikutuksineen noin 1 prosenttiyksiköllä. Vuoden alkupuoliskolla talouden aktiviteetti jäi tosin muutenkin odotettua vaisummaksi. Kasvu kuitenkin nopeutui vuoden loppua kohti. Sekä vienti että tuonti kasvoivat ripeästi ja lähes tasatahtiin, joten nettovienti ei juurikaan tukenut tuotannon kasvua. Myös investoinnit pysyivät vaimeina etenkin vuoden alkupuoliskolla. Rakentaminen oli kuitenkin vilkasta ja kasvu nopeutui vuoden aikana. Kasvua ylläpitikin lähinnä yksityinen kulutus. Kotitalouksien reaalinen ostovoima kasvoi liki 4 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot lisääntyivät lähes saman verran 1 1) Suluissa on vertailuluku vuodelta 24. Tuloslaskelma- ja muiden kertymätyyppisten lukujen osalta vertailuna on tammi-joulukuun 24 luku. Tase- ja muiden poikkileikkaustyyppisten lukujen osalta vertailuna on edellisen tilinpäätösajankohdan ( ) luku.

3 OP-Asuntoluottopankki Oyj 3 kuin edellisenä vuonna eli noin 5 prosenttia palkkasumman kasvun ja etenkin omaisuustulojen lisäyksen ansiosta. Palkkasumman kasvua tuki työllisyyden paraneminen. Työttömyysaste aleni runsaaseen 8 prosenttiin. Uusia työpaikkoja syntyi etenkin rakennustoimintaan sekä kotimarkkinoiden palvelualoille kuten kauppaan, liike-elämän palveluihin ja julkisiin palveluihin. Teollisuuden työpaikat pysyivät suurin piirtein ennallaan. Inflaatio pysyi edelleen hyvin hitaana. Kuluttajahinnat olivat keskimäärin vajaan 1 prosentin kalliimmat kuin edellisenä vuonna. Eniten inflaatiota kiihdytti energia, vaikka öljyn hinta laskikin syksyllä loppukesän hintahuipusta. Myös asuntohintojen ja vapaa-ajan palveluiden kallistuminen nosti hintatasoa. Heikon talouskasvun oloissa Euroopan keskuspankki piti ohjauskorkonsa lähes koko vuoden ennallaan 2 prosentissa. Joulukuun alussa keskuspankki kuitenkin nosti ohjauskorkoaan 2,25 prosenttiin perusteluinaan inflaation pysyminen sitkeästi tavoitetasonsa yläpuolella. Markkinoilla koron nostoa osattiin odottaa. Esimerkiksi pankkien luotonannossa eniten käytetty viitekorko, 12 kuukauden euribor, alkoi nousta jo syyskuussa ja päätyi vuoden lopussa yli,5 prosenttiyksikköä loppukesän tasoa korkeammalle 2,8 prosenttiin. Myös pitkät markkinakorot nousivat hieman. OP-ryhmän viitekorko Op-prime pysyi kuitenkin koko vuoden 2,5 prosentissa. Matalat korot ja pankkien välinen kova kilpailu luotonannossa, erityisesti asuntorahoituksessa, heikensivät korkomarginaalia ja -katetta. Luotonannon kiihtynyt kasvu kuitenkin kompensoi korkokatteen heikkenemisen. Etenkin asuntoluottojen kysyntä säilyi odotettua vilkkaampana. Vuoden lopussa kotitalouksilla oli asuntoluottoja 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikkiaan pankkien luottokannan kasvu nopeutui 12,5 prosenttiin. Kertomusvuoden olennaiset tapahtumat Tuloskehitys Kertomusvuonna jatkettiin pankin toimintamallin kehittämistä osana OP-ryhmän asuntopalvelua. Kehitystyön tavoitteena on vahvistaa kiinnitysluottopankin roolia OPryhmän asuntorahoituksen ja varainhankinnan välineenä. Toukokuussa OP-Asuntoluottopankki aloitti joukkovelkakirjalainamuotoisen varainhankinnan tukkumarkkinoilta. Yhteensä joukkovelkakirjalainoja suunnattiin tukkumarkkinoille kertomusvuoden aikana kolme. Marraskuussa OP-ryhmä lanseerasi pitkän kiinteäkorkoisen asuntoluoton, jossa kiinteä korkojakso voi olla jopa 2 vuotta. Pitkistä kiinteäkorkoisista luotoista merkittävä osa myönnetään OP-Asuntoluottopankin taseesta. OP-Asuntoluottopankki siirtyi vuoden 25 alusta lähtien noudattamaan IFRS-tilinpäätössäännöstöä. Lisäksi pankki on osana OP-ryhmää valmistautunut vakavaraisuussäännösten muuttumiseen. OP-Asuntoluottopankin liikevoitto oli,7 miljoonaa euroa, eli 2,1 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna (,6) Myönteiseen kehitykseen vaikutti sekä nettotuottojen kasvu että kulujen pienentyminen. Korkokate kasvoi 2 % 1,7 miljoonaan euroon luottokannan kasvun ansiosta. Luotonannon ja varainhankinnan välinen korkoero sen sijaan supistui. Palkkiokulut

4 OP-Asuntoluottopankki Oyj 4 kasvoivat 5,1 prosenttia,7 miljoonaan euroon (,5), mikä painoi nettomääräiset palkkiotuotot,6 miljoonaa euroa negatiivisiksi (-,4). Palkkiokuluista alle neljännes on muita osuuspankeille luottojen ja OP-Asunto-obligaatioiden välittämisestä maksettuja myyntipalkkioita. Kaupankäynnin nettotuottoihin on kirjattu niiden tasetta suojaavien koronvaihtosopimusten arvonmuutos, jotka on kirjanpidossa luokiteltu ei-suojaaviksi. Kulujen yhteismäärä pieneni 6,7 prosenttia,5 miljoonaa euroon (,5). Henkilöstökulut kasvoivat 1,7 prosenttia,2 miljoonaan euroon (,2). Muut hallintokulut alenivat 8,2 prosenttia,2 miljoonaan euroon (,2) erityisesti pienentyneiden atk-kulujen ansiosta. Liiketoiminnan muut kulut pienentyivät 21,9 prosenttia ja olivat,1 miljoonaan euroa (,1). Tuhatta euroa 1-12/ /24 Muutos, % Tuotot Korkokate Palkkiotuotot, netto Kaupankäynnin nettotuotot 23 - Sijoitustoiminnan nettotuotot 1 - Liiketoiminnan muut tuotot - Yhteensä Kulut Henkilöstökulut Muut hallintokulut Liiketoiminnan muut kulut Yhteensä Tulos ennen veroja Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset OP-Asuntoluottopankin tase oli vuoden lopussa 228 miljoonaa euroa (176) eli 29,5 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Taseen ulkopuoliset sitoumukset vähenivät 22,7 prosenttia ja olivat 57 miljoonaa euroa (73) Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Milj. euroa * Tase 228,1 176,2 126, Saamiset asiakkailta 219,9 158,5 11,9 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 144,5 73,1 64,6 Velat luottolaitoksille 6,3 81, 39,5 Oma pääoma 2,2 2, 19,6 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 57, 73,7 33,5 *) FAS Antolainauksen kehitys Saamiset asiakkailta eli annetut luotot olivat vuoden lopussa 22 miljoonaa euroa (158). Luottokanta kasvoi vuoden aikana 61 miljoonaa euroa eli 38,7 prosenttia. Uusia luottoja

5 OP-Asuntoluottopankki Oyj 5 Varainhankinta Oma pääoma myönnettiin yhteensä 119 miljoonaa euroa eli 47,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (81). Kotitalousluottojen osuus vuodenvaihteen luottokannasta oli 57,1 prosenttia (57,8) ja asuntoyhteisöluottojen osuus 42,9 prosenttia (42,2). OP-Asuntoluottopankki ei kirjannut kertomusvuonna luottotappioita eikä sillä ole järjestämättömiä tai nollakorkoisia saamisia. OP-Asuntoluottopankin varainhankinta perustuu kiinteistövakuudellisiin joukkovelkakirjalainoihin, joiden vakuutena toimivat pankin myöntämät asuntoluotot sekä niiden vakuudet. Kertomusvuonna laskettiin liikkeeseen viisi uutta vähittäissijoittajille suunnattuja OP-Asunto-obligaatiolainaa. Näiden lisäksi pankki laski ensimmäistä kertaa liikkeeseen tukkumarkkinoille suunnattuja joukkovelkakirjalainoja. Tukkumarkkinoille suunnattiin kolme lainaa, joiden kirjanpitoarvo oli kertomusvuoden lopussa 54 miljoonaa euroa (). Näistä kiinteistövakuudellisten lainojen osuus oli 34 miljoonaa. Kaikkiaan liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja oli kertomusvuoden päättyessä 14 ja niiden kirjanpitoarvo oli 145 miljoonaa euroa (73). Lainojen pääjärjestäjänä on toiminut OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj. Joukkovelkakirjalainahankinnan lisäksi pankilla on limiittisopimus OKOn kanssa. Sen puitteissa nostettuja rahoitusluottoja oli pankin taseessa vuoden lopussa 6 (81) miljoonaa euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi,5 prosenttia 2,2 miljoonaan euroon (2,). Pankin osakepääoma säilyi kertomusvuonna ennallaan 19,1 miljoonassa eurossa. Oma pääoma sisältää,4 miljoonaa euroa kertyneiden voittovarojen oikaisuksi avaavaan taseeseen kirjattuja IFRS-oikaisuja. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuussuhde aleni vuoden aikana 4,2 prosenttiyksikköä 12,4 prosenttiin. Vuoden vaihteessa omia varoja oli 19,4 miljoonaa euroa eli,2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vaihteessa. Riskipainotetut sitoumukset kasvoivat luottokannan kasvun myötä 33,8 prosenttia. Vakavaraisuussuhteet ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti:

6 OP-Asuntoluottopankki Oyj 6 Milj. euroa Omat varat Ensisijaiset omat varat 19,4 19,5 josta pääomalainat - - josta realisoitumattomat voitot - Toissijaiset omat varat - - Vähennykset - - Omat varat yhteensä 19,4 19,5 Riskipainotet saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset 157,1 117,4 Vakavaraisuussuhde, % 12,4 16,6 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin, sijoituksiin ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin, % 12,4 16,6 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuussuhde, % 14,6* 15,5 *syyskuussa 25 Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 19,4 miljoonaa euroa ja taseen osoittama oma pääoma 2,2 miljoona euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus johtuu siitä, että omista varoista on vähennetty ennakoitu voitonjako,5 miljoonaa euroa sekä IFRS-periaatteiden mukaisten eläkevastuiden ja niiden katteena olevien omaisuuserien arvostamisesta aiheutuvaa,2 miljoonan euron omien pääomien lisäys. Lisäksi omista varoista on vähennetty aineettomien hyödykkeiden arvo. Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Milj. euroa Riskipainonetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä Tase-erien kirjanpito- Riskiluokka arvo Riskipaino Ryhmä I 9,1 % - - Ryhmä II 7,3 2 % 1,5 3,4 Ryhmä III 126,1 5 % 63,1 47,1 Ryhmä IV 85,6 1 % 85,6 58,2 Ryhmä V - 1 % - - Yhteensä 228,1 15,1 18,7 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 7 8,7 Riskipainotetut erät tetut Riskipaino erät 157,1 117,4 Markkinariskin riskipainotettu arvo yhteensä - - Riskipainotetut erät yhteensä 157,1 117,4 Riskipainotettujen saamisten, sijoitusten ja sitoumusten määrän kasvu johtui luottokannan kasvusta. Yhteisvastuu ja yhteisturva Osuuspankki on Osuuspankkikeskus Osk:n jäsen. OP-ryhmän voimavarat turvaavat kaikkien jäsenpankkien toiminnan, sillä lain osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista 2 luvun 3 pykälän mukaisesti OPK ja sen 242 jäsenpankkia vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista ja antavat siten ryhmän yhteisturvan jokaiselle jäsenpankille.

7 OP-Asuntoluottopankki Oyj 7 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 1-12/ / /23* Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,4 2, 1,7 Koko pääoman tuotto (ROA), %,24,26,33 Omavaraisuusaste, % 8,8 11,4 15,7 Kulujen osuus tuotoista, % *) FAS, kulujen osuus tuotoista FAS-luvut IFRS-kaavassa. Riskienhallinta Tunnuslukujen laskentakaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % = Vuositasoiseksi muutettu kauden voitto / Oma pääoma (kauden alun ja lopun keskiarvo) 1 Koko pääoman tuotto (ROA), % = Vuositasoiseksi muutettu kauden voitto / Taseen loppusumma keskimäärin (kauden alun ja lopun keskiarvo) 1 Kulujen osuus tuotoista, % = Henkilöstökulut + muut hallintokulut + liiketoiminnan muut kulut / Korkokate + nettopalkkiotuotot + kaupankäynnin nettotuotot + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot 1 Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma / Taseen loppusumma Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on estää sellaiset hallitsemattomat riskit, jotka voisivat vaarantaa pankin vakavaraisuuden. OP-ryhmän työnjaon mukaisesti OPK ohjaa ja valvoo kaikkien pankkiryhmään kuuluvien yritysten, kuten OP-Asuntoluottopankin riskienhallintaa. OP-Asuntoluottopankki on laatinut luotto- ja markkinariskien ohjausta, valvontaa ja raportointia koskevat ohjeet, jotka pankin hallitus on vahvistanut. Ohjeistuksessa on määritelty - luottoriskin osalta luotonantoa ohjaavat periaatteet, päätöksentekovaltuudet ja vastuut, yleiset vakuus- ja omarahoitusvaatimukset sekä luottoriskien seurannassa käytettävät mittarit ja riskirajat - markkinariskien osalta liiketoimintapäätöksiä ohjaavat tasehallinnan periaatteet, varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet, korkoriskiltä suojautumiseen käytettävät markkinainstrumentit, tasehallinnan organisointi ja raportointikäytäntö. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan velanhoitokykyyn ja vakuuksiin. Pankin luottoasiakkaat ovat pääsääntöisesti yksityishenkilöitä ja asuntoyhteisöjä. Lisäksi pankki rahoittaa eräin edellytyksin asunto-osakeyhtiöiden perustajaurakointia. Perustajaurakoinnin kohteena olevien asunto-osakeyhtiöiden rahoituksessa OP-Asuntoluottopankki on OPK:n luottoriskitoimikunnan luvalla poikennut nimettyjen valtakunnallisten

8 OP-Asuntoluottopankki Oyj 8 Omistus Henkilöstö rakentajakonsernien kohdalla luottolaitoslain määrittelemästä asiakaskokonaisuuden vastuiden omiin varoihin suhteutetusta 25 prosentin enimmäismäärästä. Lupamenettely perustuu osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain 7 :ään, jolloin luvan perusteella vastuut voivat olla enintään 4 prosenttia omista varoista. Luvan mukainen toiminta on kertomusvuonna koskenut neljää keskeisintä valtakunnallista rakentajakonsernia. Lupa on kytketty kyseisten yritysten reittaustulokseen. Markkinariskeihin sisällytetään rahoitus-, korko-, valuuttakurssi- ja osakeriskit. Pankin käyttämät markkinainstrumentit, valuuttamääräisen liiketoiminnan laajuus, varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet sekä käytettävät riskien seurantamenetelmät on määritelty hallituksen vahvistamassa tasehallintajärjestelmässä. Raportoinnin tuottaa OPK. Rahoitusriskin hallinnan tarkoituksena on turvata pankin kyky suoriutua maksuvelvoitteistaan. Korkoriskillä tarkoitetaan markkinakorkojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Rahoituksen riittävyyttä ja korkoriskiä mitataan tase-erien erääntymisrakennetta sekä maksuvalmiusreservien määrää ja rakennetta kuvaavilla menetelmillä. Pankin korko- ja rahoitusriskinottoa on rajoitettu myös kiinnitysluottopankkilain säännöksissä. Lain mukaan vakuutena olevista lainoista minkä tahansa 12 kuukauden aikana saatavien korkojen yhteenlaskettu määrä on oltava suurempi kuin kiinteistövakuudellisille jvk-lainoille samana aikana maksettavien korkojen yhteenlaskettu määrä. Lisäksi kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen jäljellä oleva keskijuoksuaika on oltava lyhyempi kuin niiden vakuutena olevien varojen jäljellä oleva keskijuoksuaika. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Operatiivisten riskien hallinnan tarkoituksena on tunnistaa, arvioida ja rajoittaa tähän riskialueeseen liittyvät riskit ja vähentää niistä aiheutuvien tappioiden todennäköisyyttä. Vuonna 25 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. OP-Asuntoluottopankin hallitus on vahvistanut eri riskilajeille riskimittarit ja niille riskirajat. Hallitus valvoo, että pankki toimii asetettujen riskirajojen puitteissa. OP-Asuntoluottopankki on OP-ryhmän kokonaan omistama kiinnitysluottopankki. Sen omistavat Osuuspankkikeskus Osk (OPK), 152 osuuspankkia ja Okopankki Oyj. OPK omistaa 44,4 % osakkeista ja 88,2 % äänivallasta. Osuuspankkien ja Okopankki Oyj:n vastaavat osuudet ovat yhteenlaskettuna 55,6 % ja 11,8 %. Pankin osakepääoma oli kertomusvuoden lopussa 19,1 miljoonaa euroa. OP-Asuntoluottopankin palveluksessa oli vuoden lopussa toimitusjohtaja mukaan lukien 4 vakituista henkilöä (4). Keskimääräinen henkilöstömäärä oli niin ikään 4. Pankki ostaa kaikki keskeiset tukipalvelut Osuuspankkikeskukselta ja sen konserniyhtiöiltä, mikä vähentää sen oman henkilöstön tarvetta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Asuntoluottopankki kuuluu OP-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. Ensimmäiset voittopalkkiomittareiden tavoitetasot on vahvistettu vuodelle 25. Pankki maksaa

9 OP-Asuntoluottopankki Oyj 9 Hallinto henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Pankissa on käytössä myös johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain OKOn osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Palkkion suuruus määräytyy asetettujen tavoitteiden perusteella ja se suoritetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluttua. Maaliskuussa järjestetty yhtiökokous valitsi pankin hallitukseen kaksi uutta jäsentä, Mikko Hyttisen ja Reima Rytsölän. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi puheenjohtajakseen pankinjohtaja Erkki Böösin ja varapuheenjohtajaksi pankinjohtaja Mikko Hyttisen. Hallitukseen kuuluivat vuonna 25 seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Erkki Böös Pankinjohtaja, OPK Varapuheenjohtaja Mikko Hyttinen 2 Pankinjohtaja, OPK Varapuheenjohtaja Pekka Sarvi-Peräkylä 1 Pankinjohtaja, OPK Jäsenet Jorma Alanne 1 Pankinjohtaja, OKO Heikki Kananen 2 Toimitusjohtaja, Mäntsälän Op Pekka Korhonen Toimitusjohtaja, OP-Eläkekassa Risto Korpela Toimitusjohtaja, Turun Seudun Op Heikki Kuurne 1 Toimitusjohtaja, Sysmän Op Raija Laine-Paajanen Pankinjohtaja, Päijät-Hämeen Op Seppo Rytivaara Toimitusjohtaja, Raahen Seudun Op Reima Rytsölä 2 Pankinjohtaja, OKO Hallitus on kokoontunut kertomusvuoden aikana 6 kertaa. Pankin toimitusjohtajana on lähtien toiminut Lauri Karvonen. Hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita yhteensä 1 euroa. 1) Yhtiökokoukseen saakka 2) Yhtiökokouksesta lähtien Tarkastustoiminta Yhtiön tilintarkastajiksi valittiin vuoden 25 yhtiökokouksessa KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Päävastuullisena tarkastajana on toiminut KHT Raimo Saarikivi. OP-Asuntoluottopankin sisäisen tarkastuksen hoitaa Osuuspankkikeskuksen sisäinen tarkastus. Tulevaisuuden näkymät Arvio vuoden 26 kehityksestä Korkotason arvioidaan säilyvän edelleen suhteellisen matalana, ja siten tukevan asuntoluottojen kysyntää myös vuonna 26. OP-Asuntoluottopankin luottokannan prosentuaalisen kasvun odotetaan ylittävän selvästi markkinoiden ja muun OP-ryhmän asuntoluottokannan kasvuvauhdin.

10 OP-Asuntoluottopankki Oyj 1 Korkomarginaalin arvioidaan kireästä kilpailutilanteesta johtuen kapenevan edelleen. Kapenevasta korkomarginaalista ja OP-Asuntoluottopankin maksamista myyntipalkkioista johtuen korkokatteen ja tuloksen arvioidaan kasvavan selvästi volyymeja hitaammin. Vuoden 26 tuloksen ennen veroja arvioidaan kuitenkin kasvavan lievästi kertomusvuoteen verrattuna. Volyymi- ja liikevoittoarvio perustuu oletukseen, ettei pääomamarkkinoilla esiinny merkittäviä häiriöitä.

11 OP-Asuntoluottopankki Oyj 11 TULOSLASKELMA JA TASE Tuloslaskelma Korkotuotot , ,81 Korkokulut , ,47 Korkokate , ,34 Palkkiotuotot ja -kulut netto , ,61 Kaupankäynnin nettotuotot 22 55,9, Sijoitustoiminnan nettotuotot 85,, Liiketoiminnan muut tuotot 15,74 15,22 Henkilöstökulut , ,78 Muut hallintokulut , ,95 Liiketoiminnan muut kulut 7 67, ,91 Tulos ennen veroja , ,31 Tuloverot , ,39 Kauden voitto , ,92 Tase Vastaavaa Saamiset luottolaitoksilta , ,53 Johdannassopimukset ,76, Saamiset asiakkailta , ,96 Sijoitusomaisuus 17, 17, Aineettomat hyödykkeet , ,65 Aineelliset hyödykkeet 2 257, ,97 Muut varat , ,96 Verosaamiset , ,69 Varat yhteensä , ,76 Vastattavaa Vieras pääoma Velat luottolaitoksille 6 3, 81, Johdannaissopimukset ,67, Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,27 Varaukset ja muut velat , ,26 Verovelat 25 57, ,86 Velat yhteensä , ,39 Oma pääoma OP-ryhmän omistajien osuus Osakepääoma , , Kertyneet voittovarat , ,37 Oma pääoma yhteensä , ,37 Velat ja oma pääoma yhteensä , ,76 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,71

12 OP-Asuntoluottopankki Oyj 12 IFRS-TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Yleistä Laatimisperusta Arvioiden käyttö OP-Asuntoluottopankki Oyj on kiinnitysluottopankkitoimintaa Suomessa harjoittava luottolaitos. Pankki on osa osuuspankkien yhteenliittymää, jossa Osuuspankkikeskus Osk (OPK) ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. OPK on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita tilinpäätöksen laatimisesta. Osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain ja laskentaperiaatteita käsittelevän IAS8-standardin periaatteiden mukaisesti OPK:n johtokunnan on vahvistettava sellaiset sovellettavat tilinpäätösperiaatteet, joihin ei ole saatavissa ohjausta kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista. OP-Asuntoluottopankin kotipaikka on Helsinki, ja sen rekisteröity osoite on Teollisuuskatu 1b, PL 38, 11 Helsinki. Pankin hallitus hyväksyi tilinpäätöksen ja se julkaistaan OP-Asuntoluottopankin tilinpäätös laaditaan kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla viitataan niihin standardeihin ja tulkintoihin, jotka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/22 mukaisesti. Tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan niitä IAS- ja IFRS-standardeja ja niitä täydentäviä SIC- ja IFRIC-tulkintoja, jotka olivat voimassa IFRS-standardien ohella OP-Asuntoluottopankin tilinpäätöksen laadintaan sovelletaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 3 pykälän 6 momenttia. Kansainväliset tilinpäätösstandardit otettiin käyttöön OP-ryhmässä vuoden 25 alusta lukien. Käyttöönoton yhteydessä sovellettiin standardia IFRS1 Ensimmäinen IFRSstandardien käyttöönotto. Vuoden 24 vertailutiedot muutettiin IFRS-standardien mukaisiksi lukuun ottamatta IAS32:n ja IAS39:n mukaista rahoitusinstrumenttien käsittelyä, jota ei IFRS 1 -standardin nojalla edellytetä. Rahoitusinstrumenttien arvostamiseen on vertailuvuoden 24 osalta sovellettu suomalaista tilinpäätöskäytäntöä mutta luokittaminen on muutettu IFRS:n mukaiseksi. OP-Asuntoluottopankin tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta kaupankäynnin rahoitusvaroja ja -velkoja, myytävissä olevia rahoitusvaroja, johdannaissopimuksia, suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdolta arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Johdon arvioita ja harkintaa edellyttäviä laatimisperiaatteita on käsitelty jäljempänä yksityiskohtaisemmin kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin sisältyvät keskeiset epävarmuustekijät".

13 OP-Asuntoluottopankki Oyj 13 Rahoitusinstrumentit Käyvän arvon määräytyminen Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään joko toimivilta markkinoilta saatavien hintanoteerauksien avulla tai jos toimivia markkinoita ei ole, omia arvostusmenetelmiä käyttäen. Arvostusmenetelminä käytetään diskontattujen kassavirtojen menetelmää, nykyarvon laskentaa sekä vertailua samanlaisiin, aktiivisilla markkinoilla noteerattaviin instrumentteihin. Arvostusmenetelmissä otetaan huomioon arvio luottoriskistä, käytettävistä diskonttauskoroista, ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollisuudesta ja muista sellaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat rahoitusinstrumentin käyvän arvon määrittämiseen luotettavasti. Rahoitusvarojen ja velkojen netottaminen Rahoitusvarat ja velat esitetään niitä toisistaan vähentämättä, jollei niiden kuittaamiseen ole lakisääteistä oikeutta ja jollei kuittausta aiota käyttää. Luokittelu ja kirjaaminen Kaupankäynnin rahoitusvarat ja -velat Kaikki rahoitusvarat ja -velat, joista katsotaan saatavan korkojen, hintojen ja kurssien aiheuttamaa tuottoa lyhyellä aikavälillä, tai jos kytkettyä johdannaista ei kyetä erottelemaan pääsopimuksesta, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi tai -veloiksi. Kaupankäynnin rahoitusvaroihin ja -velkoihin sisällytetään myös ei-suojaavat johdannaisinstrumentit, jotka esitetään erikseen. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokitellut rahoitusvarat ja -velat kirjataan taseeseen arvostettuina käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Lainat ja saamiset Lainoiksi ja saamisiksi luokitellut rahoitusvarat ovat muita kuin johdannaisvaroihin kuuluvia rahoitusvaroja, joilla on kiinteät tai määriteltävissä olevat maksuvirrat ja jotka ovat syntyneet luovutettaessa rahaa, tavaroita tai palveluita. Lainoja ja saamisia ei noteerata aktiivisilla markkinoilla ja ne käsitellään kirjanpidossa hankintamenon määräisinä. Lainojen ja saamisten arvonalentumisia kirjataan saamiskohtaisesti ja saamisryhmäkohtaisesti. Arvonalentumiset arvioidaan ja kirjataan saamiskohtaisesti, mikäli asiakkaan vastuiden määrä on merkittävä. Muilta osin arvonalentumiset arvioidaan ja kirjataan saamisryhmäkohtaisesti. Arvonalentuminen kirjataan vain silloin, kun on saatu objektiivista näyttöä asiakkaan maksukyvyn heikkenemisestä sen jälkeen, kun saaminen alun perin kirjattiin taseeseen. Arvonalentumiset kirjataan luottojen tase-erän vähennykseksi. Arvonalentumisen jälkeen koron tulouttamista jatketaan arvonalennetulle määrälle. Saamisen arvo on alentunut, jos siitä kertyvät tulevat rahavirrat vakuuden käypä arvo huomioon otettuna ovat pienemmät kuin luoton ja sen maksamattomien korkojen kirjanpitoarvo. Tulevat rahavirrat diskontataan lainan alkuperäisellä korolla. Jos laina on vaihtuvakorkoinen, diskonttauskorkona käytetään tarkasteluhetken sopimuksen mukaista korkoa. Arvonalentumisena kirjataan lainan kirjanpitoarvon ja sitä alhaisemman kerrytettävissä olevan rahavirran erotus.

14 OP-Asuntoluottopankki Oyj 14 Saamisryhmäkohtaista arvonalentumistarkastelua varten saamiset jaetaan luottoriskiltään samanlaisiin ryhmiin. Ryhmästä kirjataan ryhmäkohtainen arvonalentuminen, jos on saatu objektiivista näyttöä siitä, että ryhmään kuuluvien saamisten takaisinmaksuun liittyy epävarmuutta. Kirjattava arvonalentuminen perustuu kokemusperäiseen keskimääräiseen arvioon tulevien tappioiden määrästä. Sen jälkeen kun kaikki perintätoimet on suoritettu loppuun tai muutoin johdon päätöksellä, laina kirjataan pois taseesta. Taseesta pois kirjaamisen jälkeen saadut suoritukset kirjataan saamisten arvonalentumisten oikaisuiksi. Mikäli asiakkaan maksukyvyn palautumisesta saadaan objektiivista näyttöä, aiemmin kirjattujen arvonalentumisten määrä arvioidaan uudelleen ja maksukyvyn parantumisesta aiheutuvat muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Eräpäivään saakka pidettävät sijoitukset Eräpäivään saakka pidettävät sijoitukset ovat muita kuin johdannaisvaroihin kuuluvia rahoitusvaroja, joilla on kiinteät tai määriteltävissä olevat maksuvirrat ja jotka on hankittu aikomuksella pitää ne eräpäivään saakka. Eräpäivään saakka pidettävät sijoitukset käsitellään kirjanpidossa jaksotetun hankintamenon määräisinä. Joukkovelkakirjalainojen nimellisarvon ja hankinta-arvon välinen erotus jaksotetaan sopimuksen jäljellä olevalle juoksuajalle. Tällä hetkellä taseessa ei ole "Eräpäivään pidettäviä sijoituksia". Mikäli eräpäivään pidettävän saamisen arvon todetaan alentuneen, se siirretään myytävissä oleviin rahoitusvaroihin ja käyvän arvon arvostuksen piiriin. Arvonmuutos kirjataan tuloslaskelmassa erään "Sijoitustoiminnan nettotuotot". Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat muita kuin johdannaisvaroihin kuuluvia rahoitusvaroja, joita ei sisällytetä edellä mainittuihin rahoitusvarojen luokkiin. Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan ostohetkellä taseeseen hankintamenon määräisinä ja arvostetaan käypään arvoon. Arvonmuutokset kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon, josta ne kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserä kirjataan pois taseesta tai sen arvon on todettu alentuneen. Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisistä varoista ja vaadittaessa maksettavista saamisista luottolaitoksilta. Muut rahoitusvelat Muut rahoitusvelat -luokkaan sisällytetään muut kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat. Muut rahoitusvelat käsitellään kirjanpidossa alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenon määräisinä. Johdannaissopimukset Johdannainen on rahoitusinstrumentti tai muu sopimus, jonka arvo muuttuu tietyn koron, rahoitusinstrumentin tai hyödykkeen hinnan, valuuttakurssin, hinta- tai korkoindeksin, luottoluokituksen tai luottoindeksin tai muun vastaavan kohde-etuuden arvon muuttuessa. Johdannainen edellyttää sopimusta tehtäessä vain vähäistä nettosijoitusta, ja sopimus selvitetään tiettynä päivänä tulevaisuudessa.

15 OP-Asuntoluottopankki Oyj 15 Johdannaiset arvostetaan aina käypään arvoon, Ei-suojaavista koronvaihtosopimuksista saatujen ja niistä maksettujen korkojen erotus merkitään korkoihin ja niitä vastaavat siirtyvät korot muihin varoihin ja muihin velkoihin. Ei-suojaavien korko-, valuutta- ja osakejohdannaisten arvonmuutokset kirjataan tuloslaskelman erään "Kaupankäynnin nettotuotot". Johdannaissopimuksista taseeseen merkityt positiiviset arvonmuutokset kirjataan varoiksi erään "Johdannaissopimukset, varat" ja negatiiviset erään "Johdannaissopimukset, velat". Suojauslaskenta Suojauslaskennalla todennetaan, että suojaussuhteessa olevan suojaavan instrumentin käyvän arvon muutokset kumoavat suojatun kohteen käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset kokonaan tai osittain. Suojauslaskenta käsittää korkoriskin suojauksen käyvän arvon menetelmällä. Korkoriskin suojaus kohdistuu pitkäaikaisiin kiinteäkorkoisiin velkoihin (omat emissiot), yksittäisiin luottoportfolioihin sekä yksittäisiin luottoihin. Suojaavien ja suojattavien instrumenttien välinen yhteys dokumentoidaan määrämuotoisesti. Dokumentaatio sisältää tiedot riskienhallinnan periaatteista, suojausstrategiasta ja menetelmistä, joilla suojauksen tehokkuus osoitetaan. OP-Asuntoluottopankki soveltaa suojauslaskentaa käyttäen suojauksen tehokkuuden mittareina riskienhallinnassa yleisesti käytössä olevia mittareita. Sopimuksia ei voi käsitellä suojauslaskennan sääntöjen mukaisesti kirjanpidossa, mikäli IAS 39:n edellyttämä suojausinstrumentin ja siihen liittyvän suojauskohteen välinen suojaussuhde ei enää täytä standardin kriteerejä. Käyvän arvon suojauslaskennassa suojaavan ja suojattavan instrumentin arvonmuutokset kirjataan tuloslaskelmaan Sijoitustoiminnan nettotuottoihin (myytävissä oleviin rahavaroihin sisältyvät joukkovelkakirjalainat) ja Korkokatteeseen (luotot ja omat emissiot). Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Poistot kirjataan kuluksi arvioidun taloudellisen pitoajan kuluessa, joka tietokoneohjelmistojen ja lisenssien osalta on 3-5 vuotta. Hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa hyödykkeiden arvoa testataan arvonalentumisen varalta. Aineelliset hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä suunnitelman mukaisia poistoja. Hyödykkeeseen liittyvät alkuperäisen hankinnan jälkeen syntyvät menot aktivoidaan hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä kertyy alunperin arvioitua suurempaa taloudellista hyötyä. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat pääosin seuraavat: Rakennukset Koneet ja kalusto Atk-laitteistot Autot Muut aineelliset hyödykkeet 3 5 vuotta 4 1 vuotta 3-5 vuotta 6 vuotta 5 1 vuotta

16 OP-Asuntoluottopankki Oyj 16 Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisen ja aineettoman omaisuuden arvonalentumiset Työsuhde-etuudet Jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä arvioidaan, onko omaisuuden arvonalentumisesta viitteitä. Jos viitteitä on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Viitteiden olemassaolosta riippumatta kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain keskeneräisistä hyödykkeistä, liikearvosta ja niistä aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton (tuotemerkit). Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin arvio sen tulevaisuudessa kerryttämästä rahamäärästä, ylitys kirjataan kuluksi. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo. Kerrytettävissä oleva rahamäärä pyritään lähtökohtaisesti määrittämään omaisuuserän nettomyyntihinnan kautta. Jos nettomyyntihintaa ei voida määrittää, omaisuuserälle määritellään käyttöarvo. Käyttöarvo on niiden vastaisten rahavirtojen nykyarvo, jonka omaisuuserän odotetaan kerryttävän. Edellä mainittujen vuosittain testattavien omaisuuserien arvonalentumistarve määritellään aina käyttöarvon laskennan kautta. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumisen kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei peruuteta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa. Eläke-etuudet OP-Asuntoluottopankin työntekijöiden lakisääteinen eläketurva on järjestetty OP- Eläkekassassa ja lisäeläketurva OP-Eläkesäätiön kautta. OP-ryhmässä on sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. OP- Eläkekassassa hoidetut eläkejärjestelyt työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeiden rahastoiduilta osin katsotaan etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. OP-Eläkesäätiössä hoidetut järjestelyt ovat kokonaan etuuspohjaisia. Eläkejärjestelyistä johtuvat kulut kirjataan tuloslaskelman erään "Henkilöstökulut". Maksupohjaisissa järjestelyissä vakuutusmaksut kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Maksupohjaisissa järjestelyissä muita maksuvelvoitteita ei ole. Etuuspohjaiset järjestelyt vakuutusyhtiöissä, Eläkekassassa ja Eläkesäätiössä rahoitetaan suorituksilla, jotka perustuvat vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Etuuspohjaisissa järjestelyissä omaisuuseränä esitetään järjestelystä johtuvien velvoitteiden nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla. Lisäksi huomioidaan vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Laskenta on suoritettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä (project unit credit method). Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle

17 OP-Asuntoluottopankki Oyj 17 Tuloverot Tuloutusperiaatteet auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona Saksan tai Ranskan valtioiden joukkovelkakirjojen korkoa joiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin eläkevelan maturiteettia. Tilinpäätöksessä on käytetty hyväksi IFRS 1-standardin sallimaa helpotusta, jonka mukaisesti siirtymähetkellä ei ole etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyviä kirjaamattomia vakuutusmatemaattisia voittoja tai tappioita. Etuuspohjaisten järjestelyjen varat on siirtymähetkellä arvostettu käypään arvoon ja velvoite nykyarvoon siirtymähetken laskentaolettamien perusteella. Tämän jälkeen syntyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 1 prosenttia eläkevelvoitteesta tai 1 prosenttia varojen käyvästä arvosta. Osakeperusteiset työsuhde-etuudet Osakeperusteiset työsuhde-etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tasaerinä kuluksi ja oman pääoman lisäykseksi oikeuden ansainta- ja sitouttamisjakson kuluessa. Rahana maksettavat osakeperusteiset palkkiot ja niitä vastaava velka arvostetaan käypään arvoon kunkin kauden päättyessä velan suorittamiseen saakka. Tuloslaskelman veroihin sisältyvät tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verot ja laskennallinen verokulu tai -tuotto. Laskennallinen verovelka lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä veronalaisista väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista ja verotuksessa vahvistetuista tappioista. Mikäli verotettavan tulon kertymisen ansiosta on todennäköistä, että saaminen voidaan hyödyntää, se kirjataan. Laskennalliset verovelat ja -saamiset netotetaan. Laskennalliset verovelat ja -saamiset lasketaan sen säädetyn verokannan mukaan, jonka ennakoidaan olevan voimassa väliaikaisen eron purkautuessa. Mikäli laskennallinen vero aiheutuu tase-eristä, joiden muutokset eivät vaikuta tuloslaskelmaan, myöskään laskennallisen veron muutosta ei kirjata tuloslaskelmaan vaan omaan pääomaan. Palkkiotuotot ja -kulut palveluista kirjataan palvelun suorittamisen yhteydessä. Osingot tuloutetaan pääsääntöisesti silloin, kun osinkoa jakavan yhtiön yhtiökokous on tehnyt päätöksen osingon jaosta. Korollisten omaisuus- ja velkaerien korkotuotot ja -kulut kirjataan suoriteperusteisesti. Myös sellaisten saamisten korot tuloutetaan, joiden erääntyneitä maksuja on hoitamatta. Tällainen korkosaaminen sisällytetään arvonalentumisen testaukseen. Saamisen hankintamenon ja sen nimellisarvon välinen ero jaksotetaan korkotuottoihin ja velasta saadun määrän ja sen nimellisarvon erotus korkokuluihin.

18 OP-Asuntoluottopankki Oyj 18 Segmenttiraportointi OP-Asuntoluottopankki harjoittaa vain asuntorahoitusta, joten segmenttiraportointia ei tästä syystä esitetä. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestauksessa määriteltävä kerrytettävissä oleva rahamäärä pohjautuu usein käyttöarvoon, jonka laskemisessa on tehtävä arvioita tulevista rahavirroista ja käytettävän diskonttokoron suhteen. Saamisten arvonalentumistestaus perustuu arvioihin saamisesta kerrytettävissä olevaan rahamäärään tulevaisuudessa. Kertyvät rahavirrat arvioidaan saamiskohtaisessa arvonalentumistestauksessa lainakohtaisesti. Saamisryhmäkohtaiset arvonalentumiskirjaukset perustuvat historiatietoon pohjautuvaan arvioon tulevista tappioista. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä omaisuuseränä esitetään järjestelystä johtuvien velvoitteiden nykyarvo vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvillä arvoilla. Laskennassa on käytetty tulevaisuutta koskevia vakuutusmaatemaattisia olettamia muun muassa diskonttauskorkoa, varojen tuotto-odotusta, tulevia palkkojen ja eläkkeiden korotuksia, työvoiman vaihtuvuutta ja inflaatiota koskien. Uudet standardit ja tulkinnat OP-ryhmä ottaa käyttöön vuonna 26 seuraavat standardit ja tulkinnat: IAS 19 "Työsuhde-etuudet" standardiin vuonna 24 annetut muutokset, jotka laajentavat liitetietovaatimuksia. IFRS 7 "Financial Instruments: Disclosures" standardi. IFRS 7:n myötä otetaan käyttöön myös muutos IAS 1 standardiin nimeltään Amendment to IAS 1: Capital Disclosures. Muutokset laajentavat liitetietovaatimuksia. IFRIC 4 "Miten määritetään sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen". Tulkinnalla ei ole merkittävää vaikutusta vuokralle otetuiksi luokiteltujen hyödykkeiden määrään OP-ryhmässä.

19 OP-Asuntoluottopankki Oyj 19 RISKIENHALLINTA 1. Riskienhallinnan periaatteet ja tavoitteet OP-Asuntoluottopankin riskienhallinnalla tähdätään siihen, että pankki ei ota toiminnassaan niin suurta riskiä, että se vaarantaisi sen kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Suhtautuminen riskinottoon on kokonaisuutena maltillista. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja käyttämällä yksinomaan turvaavia vakuuksia. Riskikeskittymiä vältetään. Korkoriskin suojauksessa pyritään turvaamaan marginaali koronmuutostilanteissa. OP-Asuntoluottopankin riskienhallintaa kehitetään osana OP-ryhmän riskienhallintaa. OPryhmässä riskienhallinnan menetelmiä ja tietojärjestelmiä kehitetään määrätietoisesti pankkiryhmän liiketoiminnallisten tarpeiden pohjalta ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset ja viranomaismääräysten vaatimukset. 2. Rahoitusinstrumenttien käytön laajuus Pankkitoiminnassa koko tase on liiketoiminnan käytössä. Rahoitusvälineiden käytön laajuus kuvaa siten samalla liiketoiminnan laajuutta. Rahoitusvarojen määrä oli tilikauden päättyessä 227 miljoonaa euroa ja rahoitusvelkojen määrä 25 mijoonaa euroa. 3. Riskienhallinnan organisointi OP-ryhmän keskusyhteisön Osuuspankkikeskus Osk:n (OPK) sisäinen tarkastus ja keskitetty riskienhallinta vastaavat OP-Asuntoluottopankin liiketoiminnallisesta päätöksenteosta riippumattomasta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Ne myös arvioivat riskienhallintajärjestelmän riittävyyttä ja ajanmukaisuutta. OPK antaa ryhmään kuuluville yhteisöille ohjeita riskienhallinnan turvaamiseksi ja valvoo, että ne toimivat viranomaissäännösten, omia sääntöjensä, OPK:n antamien ohjeiden sekä asiakassuhteissa asianmukaisten menettelytapojen mukaisesti. OP-ryhmän riskienhallinnan ja -valvonnan organisaatio Riskienhallinta Keskitetty riskien valvonta OPK:n hallintoneuvosto Ryhmätason riskirajat ja riskienhallinnan yleiset periaatteet OPK:n johtokunta Linjaukset, periaatteet, päätökset Raportointi, esitykset Raportointi Keskitetty riskienhallinta Riskienhallinnan ohjausryhmä OPK:n sisäinen tarkastus Luottoriskitoimikunta Rating-komitea OVY Raportointi OPK:n riskienhallintapalvelut Valvontarajat, seuranta, ohjaus, päätökset Liiketoimintapäätökset Raportointi, toimenpidesuunnitelmat, suuria vastuita ja sijoituksia koskevat hakemukset Jäsenpankit Liiketoiminta Riskienhallinta Asiakkaat Sisäinen valvonta Raportointi Osuuspankkitarkastus ja OPK:n sisäinen tarkastus

20 OP-Asuntoluottopankki Oyj 2 Liiketoimintapäätökset ja niihin liittyvä riskienhallinta kuuluu yhtiölle. Riskienhallinnasta vastaa toimitusjohtaja yhdessä hallituksen kanssa. Luottopäätöksiä tekee erityinen luottotoimikunta. Keskitetty riskienhallinta OP-Asuntoluottopankki Hallitus Riskipäätösten teko Luottotoimikunta Toimitusjohtaja OPK:n sisäinen tarkastus 3.1 OPK:n keskitetty riskienhallinta ja valvonta OPK:n hallintoneuvosto vahvistaa OP-ryhmän sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat periaatteet ja ryhmätason riskirajat sekä valvoo riskienhallintaa. OPK:n johtokunta vastaa OP-ryhmän sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvien järjestelmien ja menettelytapojen riittävyydestä ja ajanmukaisuudesta. Lisäksi se vahvistaa OPK-konsernin riskienhallintaa koskevat periaatteet ja valvoo OP-ryhmän eri yhteisöjen toimintaa. OPK:n johtokunnalle raportoiva Riskienhallinnan ohjausryhmä vastaa riskienhallinnan tavoitteiden ja ohjeiden koordinoinnista OP-ryhmän liiketoimintastrategiaan ja suunnitelmiin, seuraa pankkiryhmän riskinkantokyvyn ja riskiaseman kehitystä sekä koordinoi riskienhallinnan kehitystyötä. Riskienhallinnan ohjausryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat OPK:n johtokunnan jäseniä. OPK:n luottoriskitoimikunta käsittelee merkittävät asiakasvastuut ja kiinteistösijoitukset ryhmätasolla. Kaikki luotto- ja muita asiakasvastuita kasvattavat päätökset vaativat luottoriskitoimikunnan luvan silloin, kun asiakaskokonaisuuden vastuut ovat suuremmat kuin 2 prosenttia jäsenpankin omista varoista tai kun vastuut pankkiryhmätasolla ylittävät viiden miljoonan euron rajan. Toimikunnan lupaa edellyttävät myös kaikki kiinteistösijoitushankkeet, joissa pankkiryhmän sitoutuneen pääoman määrä ylittää viisi miljoonaa euroa. Rating-komitea määrittää luottokelpoisuusluokat niille OP-ryhmän yritysasiakkaille tai muille asiakaskokonaisuuksille, joiden vastuut tai suunnitellut vastuut ovat suuremmat kuin 5 miljoonaa euroa. Rating-komitea voi määrittää luottokelpoisuusluokitukset myös sitä pienemmille asiakaskokonaisuuksille esimerkiksi merkittävien vakuusvajeiden johdosta. Luokitusten esittelystä ja päätöksenteosta vastaavat luotonmyöntämisestä riippumattomat jäsenet OPK:n ja OKOn riskienhallinta- ja yritystutkimusyksiköistä. Keskisuurten vastuiden osalta luokittelu tehdään OPK:n Yritystutkimusyksikössä joko yrityskäyntien pohjalta tai tilinpäätöstietojen perusteella. Useasta eri yksiköstä koostuvat OPK:n riskienhallintapalvelut kehittävät ja toteuttavat kokonaisvaltaista riskienhallintaa ryhmätasolla. Ne ylläpitävät, kehittävät ja valmistelevat riskienhallinnan periaatteita OPK:n johtokunnan ja hallintoneuvoston vahvistettavaksi ja vastaavat ryhmätason ja jäsenpankeille tarjottavien riskienhallintajärjestelmien ja riskienhallinnan menetelmien ylläpidosta ja kehittämisestä. Lisäksi riskienhallintapalvelut

21 OP-Asuntoluottopankki Oyj 21 raportoivat riskinkantokyvystä, riskiasemasta ja riskienhallinnan linjausten toteutumisesta sekä ohjaavat pankkiryhmän eri yhteisöjä riskienhallinnan osalta. OPK:n Tarkastustoiminto tukee sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa varmistamalla, että OP-ryhmän yhteisöt toimivat viranomaissäännösten, OPK:n ohjeiden sekä sääntöjensä ja yhtiöjärjestystensä mukaisesti tuloksellisesti ja turvallisesti, ja että riskien valvontajärjestelmät vastaavat toiminnan asettamia vaatimuksia. 3.2 OP-Asuntoluottopankin riskienhallinta OP-Asuntoluottopankin hallitus vahvistaa sisäiset ohjeet ja menettelytavat. Hallitus ohjaa ja valvoo pankin riskinkantokykyä ja riskinottoa. Sisäisissä ohjeissaan OP-Asuntoluottopankki on määritellyt muun muassa: luotonantoa ohjaavat keskeiset periaatteet, erityisesti luotonannon tavoitteet, päätöksentekovaltuudet ja vastuut, yleiset vakuus- ja omarahoitusvaatimukset ja luottoriskien seurannassa käytetyt mittarit ja riskirajat liiketoimintapäätöksiä ohjaavat tasehallinnan periaatteet, käytettävät markkinariskimittarit ja riskirajat sekä tasehallintaorganisaation ja raportointikäytännön Luotonmyöntämisvaltuudet on vahvistettu vastaamaan välittäjäpankkien ja OP-Asuntoluottopankin välistä työnjakoa. Asiamiessopimuksen mukaan osuuspankit voivat myöntää kotitalouksien asuntoluottoja 17 euron saakka omien päätöksenteko-valtuuksiensa mukaisesti. Sitä suuremmat luotot ja asuntoyhteisöjen luotot päätetään OP-Asuntoluottopankissa, jossa luottopäätöksiä tekee luottotoimikunta. Hallitus on asettanut pankin riskinkantokyvylle ja kannattavuudelle sekä luotto- ja markkinariskeille riskirajat. Riskit olivat tilikauden päättyessä selvästi asetettujen rajojen sisällä. Toteutuma Toteutuma Riskirajat RISKINKANTOKYKY JA KANNATTAVUUS Vakavaraisuus, % 9 12,4 16,6 Kannattavuus (kate ennen luottatappioita/tase), %,3,34,4 RISKILAJIKOHTAISET VALVONTARAJAT Luottoriskit Suurten asiakasriskien yhteismäärä/omat varat, % 6 38,5 63,8 Järjestämättömät saatavat/sitoumukset, % 1 Luottotappiot (3v)/tase, % (viimeisin arvio OVYlle,11 %) 1 Kiinteistöluotot, joiden määrä ylittää 6 % vakuuksien käyvästä arvosta, % luottokannasta 14 1,6 1,1 Markkinariskit Korkoriski/omat varat, % * +/-4 2, 2,7 Rahoitusriski/tase, % ** -2* -7,6-11,6 Kiinteistöriskit Kiinteistöihin sitoutunut pääoma/tase, % 1 4. Riskinkantokyky ja kannattavuus Riskinkantokyky pidetään riittävänä huolehtimalla riittävästä vakavaraisuudesta. Vakavaraisuutta ei pyritä pitkällä tähtäimellä kuitenkaan pitämään merkittävästi lakisääteistä alarajaa korkeampana. Yhtiön omistajat tekevät yhtiöön pääomasijoituksia luottokannan kasvun edellyttämässä laajuudessa.