OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ. Tilinpäätös

Transkriptio

1 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ Tilinpäätös

2 OP-Asuntoluottopankki Oyj 2 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ:N HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2006 OP-Asuntoluottopankin (OPA) luottokanta jatkoi vuonna 2006 kasvu-uralla. Pankin luottokanta kasvoi 29,3 prosenttia 284 miljoonaan euroon ( ). Uusia luottoja myönnettiin yhteensä 121 miljoonaa euroa eli 1,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (119). Volyymikasvun ansiosta pankin tulos ennen veroja kohentui 86,6 prosenttia 1,3 miljoonaan euroon (0,7). OP-Asuntoluottopankki osana OP-ryhmää Toimintaympäristö OPA kuuluu OP-ryhmään, joka on johtava finanssiryhmä Suomessa. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä Osuuspankkikeskus Osk:sta (OPK) tytäryhtiöineen. OPK toimii koko OP-ryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena, strategisena omistusyhteisönä sekä ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. OPA on OPK:n kokonaan omistama tytäryhtiö. OPK:n jäsenluottolaitoksia ovat 232 osuuspankkia, Helsingin OP Pankki Oyj, OKO Pankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj sekä OP-Asuntoluottopankki Oyj. OPK ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista. Lain mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OPA on asuntorahoitukseen erikoistunut kiinnitysluottopankki. OPAlla ei ole itsenäistä asiakasliiketoimintaa eikä omaa palveluverkostoa, vaan palveluyrityksenä se täydentää osaltaan OP-ryhmän asuntopalveluita. Kiinnitysluottopankkina OPAlla on mahdollisuus rahoittaa toimintaansa laskemalla liikkeeseen kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjalainoja. OPAn lukuun kiinteistövakuudellisia asuntoluottoja myöntävät OPAn asiamiehinä toimivat osuuspankit sekä Helsingin OP Pankki. Asiamiehinä toimivat pankit voivat OPAn asettamien rajojen puitteissa myöntää luottoja asiakkailleen OPAn lukuun. Ne myös hoitavat asiakassuhteet ja luottojen hallinnoinnin paikallisesti. Suomen taloudessa vallitsi vuonna 2006 korkeasuhdanne. Kokonaistuotanto kasvoi 5 prosenttia. Kasvua tuki tuntuvasti voimistunut vienti, joka suotuisan kansainvälisen kysynnän ja vuoden 2005 paperiteollisuuden työkiistan alentaman lähtötason takia nousi yli kymmenyksen. Myös kotimarkkinoilla kysyntä oli vahvaa. Investointeja lisäsivät etenkin vilkas asuinrakentaminen sekä kone- ja laitehankinnat. Yksityistä kulutusta piristi kotitalouksien tulojen myönteinen kehitys. Kotitalouksien ostovoima vahvistui palkkasumman noustua ja työttömyyden vähennyttyä. Suhdannehuippu on ohitettu. Vuonna 2007 kasvun odotetaan palautuvan pitkän aikavälin keskimääräiselle tasolle. Se merkitsee mm. työllisyyden kohenemisen ja palkansaajien ansiotason nousun hidastumista. Suomalaisyritysten lähiajan näkymät valoisat Suhdannetilanne pysyi vuonna 2006 tavanomaista parempana kaikilla päätoimialoilla. Teollisuudessa tuotannon kasvuvauhti tosin hidastui loppuvuonna alkuvuoden korkeista lukemista. Teollisuuden tilauskanta ja kapasiteetin käyttöaste pysyivät kuitenkin korkeina. Rakennusyritysten suhdannetilanne jatkui koko vuoden vahvana. Kapasiteetti oli täyskäytössä ja työvoimapula vaikeutti tuotannon laajentamista. Myös palveluyritysten tilanne säilyi 1 Suluissa on vertailuluku vuodelta Tuloslaskelma- ja muiden kertymätyyppisten lukujen osalta vertailuna on tammi-joulukuun 2005 luku. Tase- ja muiden poikkileikkaustyyppisten lukujen osalta vertailuna on edellisen tilinpäätösajankohdan ( ) luku.

3 OP-Asuntoluottopankki Oyj 3 valoisana. Myynnin kasvu oli tasaista, ja henkilöstön määrä lisääntyi jopa odotettuakin enemmän. Yritystiedustelujen mukaan korkeasuhdanteen arvioidaan jatkuvan ainakin vuoden 2007 alkupuoliskolla. Tuotannon ja viennin kasvun odotetaan kuitenkin hidastuvan loppuvuonna. Myös yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu. Kuluttajien luottamus talouteen säilynyt Suomalaisten kuluttajien luottamus omaan taloutensa kehitykseen on säilynyt jo pitkään varsin hyvällä tasolla. Kotitalouksien varallisuus on kasvanut finanssisijoitusten ja asuntojen arvojen noustessa. Vuonna 2006 jo neljä viidestä kotitaloudesta ilmoitti pystyvänsä säästämään tuloistaan. Kuluttajahintojen nousu on ollut maltillista, vaikka nopeutuikin vuonna 2006 lievästi aiemmasta. Keskimäärin hintataso oli 1,5 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Hintoja kohottivat eniten korkojen nousu ja asuntojen kallistuminen. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa 8 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla hieman enemmän. Energian hinta kääntyi vuoden 2006 jälkipuoliskolla laskuun. Hintatason nousun ennakoidaan pysyvän maltillisena kuluvanakin vuonna. Asuntojen hintojen nousun odotetaan laantuvan. Korot nousivat lievästi. Euroopan keskuspankki (EKP) nosti ohjauskorkoaan vuonna 2006 viidesti 2,25 prosentista 3,50 prosenttiin perusteluinaan kasvun nopeutuminen ja inflaation pysyminen tavoitetason yläpuolella. Rahapolitiikan kiristämisen seurauksena euribor-korot nousivat noin 1 prosenttiyksiköllä, mutta pitkät markkinakorot vain puolet tästä. 12 kuukauden euribor oli vuoden lopussa 4,0 prosenttia. OP-ryhmän viitekorko OP-Prime nousi viime vuoden aikana neljästi ja oli vuoden lopussa 3,50 prosenttia. EKP:n odotetaan nostavan ohjauskorkoaan vielä kuluvan vuoden alkupuoliskolla, minkä jälkeen korkotason arvioidaan vakiintuvan. Näin ollen korkotason nousu jää tällä suhdannekierrolla verraten vähäiseksi. Luottokannan kasvu jatkuu Pankkiliiketoiminnassa kasvu on jatkunut nopeana jo neljättä vuotta peräkkäin kaikilla keskeisillä liiketoiminta-alueilla. Kasvun ei arvioida oleellisesti hidastuvan vuonna Vuonna 2006 rahalaitosten lainakanta lisääntyi 11 prosenttia. Korkojen noususta huolimatta asuntoluottojen kysyntä pysyi vahvana, ja asuntoluottokanta kasvoi 14 prosenttia. Asuntohintojen nousua kompensoivat osittain pankkien lainamarginaalien kapeneminen edelleen sekä kotitalouksien tulojen ja varallisuuden kasvu. Kotitalouksien velkaantumisaste kuitenkin jatkoi kasvuaan. Luottojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin kohosi 96 prosenttiin. Olennaiset tapahtumat tilikaudella OP-Asuntoluottopankin luottoprosessi uudistettiin kertomusvuoden aikana. Uudistuksessa luottojen välitysprosessia yksinkertaistettiin ja tehostettiin yhdenmukaistamalla OPAn ja jäsenpankin omasta taseestaan myöntämien asuntoluottojen myöntämisprosessit. Asiamiehinä toimivien pankkien laajentuneet valtuudet ja vastuut kirjattiin uudistettuun asiamiessopimukseen, joka oli kertomusvuoden lopussa solmittu 126 jäsenpankin kanssa. Kertomusvuonna myös kohotettiin myös valmiutta keskittää OP-ryhmän myöntämää asuntorahoitusta OPAan. Osana valmisteluja hankittiin Länsi-Uudenmaan Osuuspankista luottokantaa 10 miljoonan euron arvosta. Kertomusvuonna pääomistaja OPK keskitti OPAn omistuksen kokonaan itselleen ostamalla jäsenpankeilta kaikki niillä olleet A-sarjan osakkeet. Kertomusvuonna OPAssa on tehty myös muita valmisteluja jotka tähtäävät siihen, että OPA voi jatkossa laskea liikkeeseen vakuudellisia joukkovelkakirjalainoja kansainvälisille markkinoille.

4 OP-Asuntoluottopankki Oyj 4 Tuloskehitys OPA on tilikauden aikana valmistautunut tulevaan vakavaraisuusuudistukseen (Basel II) osana OP-ryhmän Basel II-projektia. OP-Asuntoluottopankin keskeiset tuloserät kehittyivät vuonna 2006 seuraavasti: Tuhatta euroa 1-12/ /2005 Muutos, % Tuotot Korkokate Palkkiotuotot, netto Kaupankäynnin nettotuotot Sijoitustoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Yhteensä Kulut Henkilöstökulut Muut hallintokulut Liiketoiminnan muut kulut Yhteensä Tulos ennen veroja OPAn tulos ennen veroja nousi 86,6 prosenttia 1,3 miljoonaan euroon (0,7). Tulosparannus perustuu lähes kokonaan korkokatteen vahvistumiseen. Korkokatteen lisäys johtui valtaosin volyymikasvusta, ja pieneltä osin myös edellisvuotta leveämpänä toteutuneesta korkoerosta. Välittäjäpankeille maksettavat palkkiot painoivat nettopalkkiotuotot selvästi miinusmerkkisiksi. Palkkiotuotot olivat 0,1 miljoonaa euroa (0,1) ja palkkiokulut 0,7 milj. euroa (0,7). Palkkiokuluista noin 0,5 miljoonaa euroa oli edellisvuoden tavoin OP-ryhmän jäsenpankeille maksettuja palkkioita. OPA ei kirjannut kertomusvuonna saamisten arvonalentumisia. Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Pankin tase oli vuoden lopussa 298 miljoonaa euroa (228) eli 30,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Milj. euroa Tase 298,3 228,1 176,2 Saamiset asiakkailta 284,1 219,9 158,5 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 146,1 144,5 73,1 Velat luottolaitoksille 124,4 60,3 81,0 Oma pääoma 20,6 20,2 20,0 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 23,1 57,0 73,7

5 OP-Asuntoluottopankki Oyj 5 Luottokannan kehitys Varainhankinta Oma pääoma Saamiset asiakkailta eli annetut luotot kasvoivat kertomusvuoden aikana 29,3 prosenttia 284 miljoonaan euroon (220). Uusia luottoja nostettiin tilikauden aikana yhteensä 121 miljoonaa euroa eli 1,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (119). Lisäksi Länsi-Uudenmaan Osuuspankista siirrettiin luottoja 10 miljoonan euron arvosta. Vuoden vaihteen luottokannasta 66 (57) prosenttia oli myönnetty kotitalouksille ja 34 (43) prosenttia asuntoyhteisöille. Pankin varainhankinnan perustan muodostavat kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat, joiden vakuutena toimivat pankin myöntämät asuntoluotot sekä niiden vakuudet. Kertomusvuonna laskettiin liikkeeseen kaksi kiinteistövakuudellista jvk-lainaa. Kaikkiaan yleiseen liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja oli tilikauden päättyessä 14 ja niiden kirjanpitoarvo oli 146 miljoonaa euroa (145). Kiinteistövakuudellisten jvk-lainojen osuus tästä oli 126 miljoonaa euroa (125). Joukkovelkakirjalainojen lisäksi OPA rahoitti toimintaansa OKO Pankki Oyj:stä nostetuilla rahoitusluotoilla. Taseen erä velat luottolaitoksille koostui näistä rahoitusluotoista. Vuodenvaihteessa velat luottolaitoksille olivat 124 miljoonaa euroa (60). Oman pääoman määrä kasvoi 2,0 prosenttia 20,6 miljoonaan euroon (20,2). Pankin osakepääoma säilyi kertomusvuonna ennallaan 19,1 miljoonassa eurossa. Kertyneet voittovarat olivat vuoden vaihteessa 1,4 miljoonaa euroa (1,0). Omat varat ja vakavaraisuus OPAn vakavaraisuussuhde laski vuoden aikana 1,6 prosenttiyksikköä 10,8 prosenttiin. Omat varat ja vakavaraisuussuhde ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat, tuhatta euroa Ensisijaiset omat varat josta pääomalainat - - Toissijaiset omat varat - - Vähennykset - - Omat varat yhteensä Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Vakavaraisuussuhde, % 10,8 12,4 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin, sijoituksiin ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin, % 10,8 12,4 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuussuhde, % 14,0* 14,6 * syyskuussa 2006 Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 20,4 miljoonaa euroa ja taseen osoittama oma pääoma 20,6 miljoona euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 0,2 miljoonaa euroa johtuu siitä, että IFRS-siirtymän yhteydessä syntynyttä eläkevastuiden ja niiden katteena olevien varojen arvostamisesta johtuvaa omien pääomien lisäystä ei lueta omiin varoihin. Lisäksi omista varoista on vähennetty merkitykseltään vähäinen aineettomien hyödykkeiden määrä.

6 OP-Asuntoluottopankki Oyj 6 Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset, tuhatta euroa Riskiluokka Tase-erien kirjanpitoarvo Riskipaino Riskipainotetut erät Riskipaino-tetut erät Ryhmä I % - - Ryhmä II % Ryhmä III % Ryhmä IV % Ryhmä V - 10 % - - Yhteensä Taseen ulkopuoliset sitoumukset Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä Markkinariskin riskipainotettu arvo yhteensä - - Riskipainotetut erät yhteensä Riskipainotettujen saamisten, sijoitusten ja sitoumusten määrän kasvu johtui luottokannan kasvusta. Yhteisvastuu ja yhteisturva OPA on OP-ryhmän yhteenliittymän keskusyhteisön, Osuuspankkikeskus Osk:n (OPK) jäsen. Yhteenliittymässä OP-ryhmän voimavarat turvaavat kaikkien jäsenpankkien toiminnan, sillä osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain 2 luvun 3 pykälän mukaisesti OPK ja sen jäsenluottolaitokset ovat yhteisvastuussa niistä toistensa veloista ja muista sitoumuksista, joita ei saada suoritetuksi OPK:n tai jäsenluottolaitoksen varoista. OPK:n jäseniä olivat vuoden lopussa 232 osuuspankkia sekä OKO Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. OPK antaa jäsenluottolaitoksilleen ohjeita riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisistä tilinpäätösperiaatteista. Yhteisvastuusta ja turvasta riippumatta kiinnitysluottopankkilain mukaisten kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen haltijoilla on etuoikeus niiden vakuutena oleviin varoihin. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,6 2,4 2,0 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,35 0,24 0,26 Omavaraisuusaste, % 6,9 8,8 11,4 Kulujen suhde tuottoihin, % Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % = Kauden voitto / Oma pääoma (kauden alun ja lopun keskiarvo) 100 Koko pääoman tuotto (ROA), % = Kauden voitto / Taseen loppusumma keskimäärin (kauden alun ja lopun keskiarvo) 100 Kulujen osuus tuotoista, % = (Henkilöstökulut + muut hallintokulut + liiketoiminnan muut kulut) / (Korkokate + nettopalkkiotuotot + kaupankäynnin nettotuotot + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot) 100

7 OP-Asuntoluottopankki Oyj 7 Riskienhallinta Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma / Taseen loppusumma Riskienhallinnan tärkein tavoite on estää sellaiset hallitsemattomat riskit, jotka voisivat vaarantaa pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. OPK ohjaa ja valvoo kaikkien pankkiryhmään kuuluvien yritysten, kuten OPAn riskienhallintaa. OPA altistuu toiminnassaan luotto-, markkina- ja operatiivisille riskeille. Pankin hallitus on vahvistanut riskienhallintaa koskevat periaatteet ja ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Kokonaisuutena pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillista. Toteutuma Riskirajat 12/2006 RISKINKANTOKYKY JA KANNATTAVUUS Vakavaraisuus, % Vähintään 8,5 10,8 Kannattavuus, oman pääoman tuotto %* Vähintään 1,5 4,6 RISKILAJIKOHTAISET RISKIMITTARIT Luottoriskit Suurten asiakasriskien yhteismäärä/omat varat, % Enintään Järjestämättömät saatavat/luotto- ja takauskanta, % Enintään 1 0 Saamisten arvonalentumiset (3v)/tase, % Enintään 0,5 0 Kiinteistöluotot, joiden määrä ylittää 60 % vakuuksien käyvästä arvosta, % luottokannasta Enintään 14 2,4 Markkinariskit Korkoriski/omat varat, % Enintään +/-8 2,9 Kiinteistöriskit Kiinteistöihin sitoutunut pääoma/tase, % Enintään 1 0 Riskinkantokyky OPAn riskinkantokyky säilyi hyvällä tasolla huolimatta siitä, että vakavaraisuussuhde aleni 1,6 prosenttiyksikköä 10,8 %:iin. Kannattavuus kohentui vuoden aikana selvästi. Oman pääoman tuotto nousi 4,6 prosenttiin (2,4). OPAn vakavaraisuutta ei pyritä turvaaman voittovaroja kerryttämällä, vaan OPK tekee yhtiöön pääomasijoituksia siten, että vakavaraisuus säilyy riittävänä. Kannattavuustason ratkaisee myyntipalkkiopolitiikka. Palveluyhtiönä OPA ei pyri maksimoimaan tulostaan, vaan omistajan asettaman minimitason ylittävä kannattavuuspotentiaali ohjataan myyntipalkkioiden kasvattamiseen. Luottoriskiasema OPAn luottokanta oli tilikauden lopussa 284 miljoonaa euroa. Luottokannan laatu on korkea. Pankilla ei ole lainkaan järjestämättömiä tai nollakorkoisia saamisia. Arvonalentumisia pankki ei ole kirjannut tällä eikä aikaisemmilla tilikausilla. Kiinnitysluottopankkina OPA voi myöntää luottoja vain laissa määriteltyjä vakuuksia vastaan. Toisaalta myös OPAn luotonmyöntökriteerit tukevat luottokannan laadun säilymistä korkeana. Käytetyt kriteerit ovat OP-ryhmässä yleisesti käytettyjä kriteerejä tiukemmat. OPAn luottoriskejä on vähennetty myös järjestelyllä, jossa OPAn asiamiehinä toimivat pankit ovat antaneet takauksen, jonka perusteella OPA on oikeutettu tiettyyn rajaan saakka

8 OP-Asuntoluottopankki Oyj 8 saamaan asiamieheltä korvausta tämän välittämistä luotoista realisoituneiden luottotappioiden kattamiseksi. Pankin luottoasiakkaat ovat yksityishenkilöitä ja asuntoyhteisöjä. Lisäksi pankki rahoittaa tietyin edellytyksin asunto-osakeyhtiöiden perustajaurakointia. Perustajaurakoinnin kohteena olevien asunto-osakeyhtiöiden rahoituksessa OPA on OPK:n luottoriskitoimikunnan luvalla poikennut nimettyjen valtakunnallisten rakentajakonsernien kohdalla luottolaitoslain määrittelemästä asiakaskokonaisuuden vastuiden omiin varoihin suhteutetusta 25 prosentin enimmäismäärästä. Lupamenettely perustuu osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain 7 :ään, jolloin luvan perusteella vastuut voivat olla enintään 40 prosenttia omista varoista. Luvan mukainen toiminta on kertomusvuonna koskenut neljää keskeisintä valtakunnallista rakentajakonsernia. Lupa on kytketty kyseisten yritysten reittaustulokseen. Tilikauden lopussa poikkeuslupaa ei sovellettu minkään rakentajakonsernin osalta. Luottokannan hajaantuneisuuden, turvaavien vakuuksien sekä takausjärjestelyn ansiosta OPAn luottoriskiasema on erittäin vakaa. Markkinariskit Markkinariskeihin sisällytetään rahoitus-, korko-, valuuttakurssi-, osake- ja kiinteistöriskit. Pankin käyttämät markkinainstrumentit, valuuttamääräisen liiketoiminnan laajuus, varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet sekä käytettävät riskien seurantamenetelmät on määritelty hallituksen vahvistamassa tasehallintajärjestelmässä. Rahoitusriskin hallinnan tarkoituksena on turvata pankin kyky suoriutua maksuvelvoitteistaan kaikissa tilanteissa. Korkoriskillä tarkoitetaan markkinakorkojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. 1 prosenttiyksikön koronnousulla mitattu korkoriski suhteessa omiin varoihin oli tilikauden lopussa 2,9 % (3,2). Korkoriskiä on tilikauden aikana vähennetty suojaamalla kiinteäkorkoisia luottoja ja jvk-lainoja koronvaihtosopimuksilla. Rahoituksen riittävyyttä ja korkoriskiä mitataan tase-erien erääntymis- ja uudelleenhinnoittelurakennetta sekä maksuvalmiusreservien määrää ja rakennetta kuvaavilla menetelmillä. Rahoitusriskille ei tilikauden lopussa ollut asetettu riskirajaa. Rahoitusriskin kehitystä seurataan kuitenkin erityisellä painolla, koska pitkäaikaista luotonantoa on väliaikaisesti rahoitettu lyhyellä, alle vuoden rahoituksella. Pankin korko- ja rahoitusriskinottoa on rajoitettu myös kiinnitysluottopankkilain säännöksissä. Lain mukaan kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen vakuutena olevista luotoista minkä tahansa 12 kuukauden aikana saatavien korkojen yhteenlaskettu määrä on oltava suurempi kuin kiinteistövakuudellisille jvk-lainoille samana aikana maksettavien korkojen yhteenlaskettu määrä. Lisäksi kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen jäljellä oleva keskijuoksuaika on oltava lyhyempi kuin niiden vakuutena olevien varojen jäljellä oleva keskijuoksuaika. OPAn toiminta on koko tilikauden ajan ollut sekä korkovirta- että juoksuaikatarkastelun osalta lainmukaista. OPA ei ole tilikauden aikana altistunut valuuttakurssi-, osake- ja kiinteistöriskeille. Operatiiviset riskit Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on vähentää sellaisten tappioiden todennäköisyyttä, jotka aiheutuvat henkilöstöstä, toimintaan liittyvistä prosesseista tai järjestelmistä tai ulkoisista seikoista. Vuonna 2006 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat hyvin vähäisiä. Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät OPAn palveluksessa oli tilikauden päättyessä 4 henkilöä (4). Pankin oman henkilöstön määrää pienentää se, että kaikki keskeiset tukitoiminnot hankitaan OPK:lta.

9 OP-Asuntoluottopankki Oyj 9 OPA kuuluu OP-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Pankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella toimitusjohtaja voi saada osittain OKOn osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Palkkion suuruus määräytyy asetettujen tavoitteiden perusteella ja se suoritetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluttua. Omistus ja osingonjako Hallinto OPA on OP-ryhmän kokonaan omistama kiinnitysluottopankki. Kertomusvuonna omistusrakennetta järjesteltiin pankkiryhmän sisällä siten, että OPK osti kesäkuussa 152 jäsenpankiltaan niiden omistamat OP-Asuntoluottopankki Oyj:n A-osakkeet. Kaupan myötä OPK:n osuus OPAn osakkeista ja äänistä nousi sataan prosenttiin. Omistusjärjestelyillä pyrittiin edistämään OPAn tavoitetta rahoittaa luotonantoaan kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Vuoden 2005 voitonjakona jaettiin maaliskuussa osinkoa 0,5 miljoonaa euroa. Vuodelta 2006 ei esitetä maksettavan osinkoa. Maaliskuussa järjestetty yhtiökokous vahvisti yhden muutoksen hallituksen kokoonpanoon. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin pankinjohtaja Sakari Haapakoski. Kertomusvuonna OPAn hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Erkki Böös Pankinjohtaja, OPK Varapuheenjohtaja Mikko Hyttinen Pankinjohtaja, OPK Jäsenet Sakari Haapakoski 2 Pankinjohtaja, Oulun Op Heikki Kananen Toimitusjohtaja, Mäntsälän Op Pekka Korhonen Toimitusjohtaja, OP-Eläkekassa Raija Laine-Paajanen 1 Pankinjohtaja, Päijät-Hämeen Op Risto Korpela Toimitusjohtaja, Turun Seudun Op Seppo Rytivaara Toimitusjohtaja, Raahen Seudun Op Reima Rytsölä Pankinjohtaja, OKO Hallitus on kokoontunut kertomusvuoden aikana 7 kertaa. Hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita yhteensä euroa. Pankin toimitusjohtajana on lähtien toiminut Lauri Karvonen. 1) Yhtiökokoukseen saakka 2) Yhtiökokouksesta lähtien Tarkastustoiminta Yhtiön tilintarkastajiksi valittiin vuoden 2006 yhtiökokouksessa KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Päävastuullisena tarkastajana on toiminut KHT Raimo Saarikivi. Pankin sisäisen tarkastuksen hoitaa OPK-konsernin sisäinen tarkastus. Tulevaisuuden näkymät OPA ottaa vuonna 2007 aikaisempaa suuremman roolin OP-ryhmän asuntorahoituksessa. Tämä merkitsee luottokannan moninkertaistumista.

10 OP-Asuntoluottopankki Oyj 10 Kasvavan volyymin uskotaan parantavan pankin varainhankinnan ja muun toiminnan tehokkuutta sekä kannattavuutta. Tehostumisen hyödyt kanavoidaan pääosin myyntipalkkioiden kasvattamiseen, mutta myös tuloksen ennen veroja uskotaan muodostuvan vähintään yhtä suureksi kuin vuonna Arvio perustuu oletukseen, että asuntoluottojen kysyntä säilyy hyvänä, eikä pääomamarkkinoilla esiinny merkittäviä häiriöitä. HALLITUKSEN ESITYS VUOSITULOKSEN KÄSITTELEMISESTÄ OP-Asuntoluottopankin oma pääoma oli ,43 euroa, josta jakokelpoinen oma pääoma oli + Tuloslaskelman mukainen tilikauden voitto ,20 + Edellisten tilikausien tulos ,23 Yhteensä ,43 Hallitus esittää, että vuodelta 2006 ei jaeta osinkoa. Jakokelpoiseen omaan pääomaan jätetään ,43 euroa.

11 OP-Asuntoluottopankki Oyj 11 TULOSLASKELMA Liitetieto Muutos-% Korkotuotot , ,96 52,0 Korkokulut , ,25 59,5 Korkokate , ,71 33,8 Palkkiotuotot ja -kulut, netto , ,26-7,6 Kaupankäynnin nettotuotot , ,09-18,8 Sijoitustoiminnan nettotuotot 6 765,00 850,00-10,0 Liiketoiminnan muut tuotot ,12 15,74 Henkilöstökulut , ,69 9,5 Muut hallintokulut , ,08 8,6 Liiketoiminnan muut kulut , ,55 2,1 Tulos ennen veroja , ,96 86,6 Tuloverot , ,89 74,2 Kauden voitto , ,07 91,3 Tunnusluvut Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,6 2,4 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,35 0,24 Kulujen osuus tuotoista, % Henkilöstö keskimäärin 4 4 josta kokoaikaisia 4 4 TASE Tuhatta Liitetieto Muutos-% Saamiset luottolaitoksilta , ,94 56,0 Johdannaissopimukset , ,76 6,8 Saamiset asiakkailta , ,96 29,2 Sijoitusomaisuus , ,00 0,0 Aineettomat hyödykkeet , ,95 Aineelliset hyödykkeet , ,65-74,0 Muut varat , ,06 Verosaamiset ,92 Varat yhteensä , ,24 30,8 Velat luottolaitoksille , ,00 Johdannaissopimukset , ,67 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,47 1,1 Varaukset ja muut velat , ,31 Verovelat , ,56 53,5 Velat yhteensä , ,01 33,5 Oma pääoma Osakepääoma , ,00 0,0 Kertyneet voittovarat , ,23 43,3 Oma pääoma yhteensä , ,23 2,2 Velat ja oma pääoma yhteensä , ,24 30,8

12 OP-Asuntoluottopankki Oyj 12 RAHAVIRTALASKELMA Tuhatta Muutos-% Liiketoiminnan rahavirta Kauden voitto ,3 Oikaisut kauden voittoon ,7 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) Johdannaissopimukset ,2 Saamiset asiakkailta ,6 Muut varat Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) Velat luottolaitoksille Johdannaissopimukset Varaukset ja muut velat Maksetut tuloverot ,1 A. Liiketoiminnan rahavirta yhteensä ,5 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiiin hyödykkeisiin B. Investointien rahavirta yhteensä Rahoituksen rahavirrat Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset ,6 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset ,5 Maksetut osingot ,9 C. Rahoituksen rahavirta yhteensä ,1 Rahavarojen nettomuutos (A+B+C) Rahavarat tilikauden alussa ,9 Rahavarat tilikauden lopussa ,0 Kauden voittoon tehdyt oikaisut Oikaisut kauden voittoon Suunnitelman mukaiset poistot ,8 Tilikauden tai aikaisempien tilikausien verot ja laskennallisen veron muutos ,1 Eläkekulut ja niihin liittyvät laskennalliset verot Oikaisut yhteensä ,7 LASKELMA OMIEN PÄÄOMIEN MUUTOKSISTA Osake- Kertyneet Tuhatta Oma pääoma pääoma voittovarat Yhteensä Kauden voitto 934 Maksetut osingot -499 Oma pääoma Osake- Kertyneet Tuhatta Oma pääoma pääoma voittovarat 896 Yhteensä Kauden voitto Maksetut osingot Muut 4 4 Oma pääoma

13 OP-Asuntoluottopankki Oyj 13 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Liitetietojen sisällysluettelo 1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 2. Riskienhallinnan periaatteet Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 3. Korkotuotot ja -kulut 4. Palkkiotuotot ja -kulut, netto 5. Kaupankäynnin nettotuotot 6. Sijoitustoiminnan nettotuotot 7. Liiketoiminnan muut tuotot 8. Henkilöstökulut 9. Muut hallintokulut 10. Liiketoiminnan muut kulut 11. Tuloverot Tasetta koskevat liitetiedot 12. Saamiset luottolaitoksilta 13. Johdannaissopimukset 14. Saamiset asiakkailta 15. Sijoitusomaisuus 16. Aineettomat hyödykkeet 17. Aineelliset hyödykkeet 18. Muut varat 19. Verosaamiset 20. Velat luottolaitoksille 21. Johdannaissopimukset 22. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 23. Varaukset ja muut velat 24. Verovelat 25. Oma pääoma 26. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot sekä keskikorot Vastuusitoumuksia ja johdannaissopimuksia koskevat liitetiedot 27. Taseen ulkopuoliset sitoumukset 28. Johdannaissopimukset Muut liitetiedot 29. Lähipiiritapahtumat 30. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 31. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Riskienhallinan liitetiedot 32. Riskinkantokyky 33. Rahoitusvarat ja niistä tilikaudella kirjatut arvonalentumistappiot 34. Vastuut tase-erittäin 35. Vastuut sektoreittain 36. Luottoriskit 37. Varainhankinnan rakenne 38. Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma jäljellä olevan juoksuajan mukaan 39. Rahoitusriski 40. Rahoitusvarojen ja -velkojen alle vuoden maturiteetit erääntymisen tai uudelleenhinnoittelun mukaan 41. Korkoriski

14 OP-Asuntoluottopankki Oyj 14 Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Yleistä OP-Asuntoluottopankki Oyj (OPA) on kiinnitysluottopankkitoimintaa Suomessa harjoittava luottolaitos. Laatimisperusta Pankki on osa osuuspankkien yhteenliittymää (OP-ryhmä), jossa Osuuspankkikeskus Osk (OPK) ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. OPK on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita tilinpäätöksen laatimisesta. Osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain ja laskentaperiaatteita käsittelevän IAS8-standardin periaatteiden mukaisesti OPK:n johtokunnan on vahvistettava sellaiset sovellettavat tilinpäätösperiaatteet, joihin ei ole saatavissa ohjausta kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista. OP-Asuntoluottopankin kotipaikka on Helsinki, ja sen rekisteröity osoite on Teollisuuskatu 1b, PL 308, Helsinki. Pankin hallitus hyväksyi tilinpäätöksen ja se julkaistaan OP-Asuntoluottopankin tilinpäätös laaditaan kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla viitataan niihin standardeihin ja tulkintoihin, jotka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti. Tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan niitä IAS- ja IFRS-standardeja ja niitä täydentäviä SIC- ja IFRICtulkintoja, jotka olivat voimassa IFRS-standardien ohella OP-Asuntoluottopankin tilinpäätöksen laadintaan sovelletaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 30 pykälän 6 momenttia. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Arvioiden käyttö Rahoitusinstrumentit Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdolta arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Johdon arvioita ja harkintaa edellyttäviä laatimisperiaatteita on käsitelty jäljempänä yksityiskohtaisemmin kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin sisältyvät keskeiset epävarmuustekijät". Käyvän arvon määräytyminen Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään joko toimivilta markkinoilta saatavien hintanoteerauksien avulla tai jos toimivia markkinoita ei ole, omia arvostusmenetelmiä käyttäen. Arvostusmenetelminä käytetään diskontattujen kassavirtojen menetelmää, nykyarvon laskentaa sekä vertailua samanlaisiin, aktiivisilla markkinoilla noteerattaviin instrumentteihin. Arvostusmenetelmissä otetaan huomioon arvio luottoriskistä, käytettävistä diskonttauskoroista, ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollisuudesta ja muista sellaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat rahoitusinstrumentin käyvän arvon määrittämiseen luotettavasti. Rahoitusvarojen ja velkojen netottaminen Rahoitusvarat ja velat esitetään niitä toisistaan vähentämättä, jollei niiden kuittaamiseen ole lakisääteistä oikeutta ja jollei kuittausta aiota käyttää.

15 OP-Asuntoluottopankki Oyj 15 Luokittelu ja kirjaaminen sekä sijainti taseessa Rahoitusvarat ja velat luokitellaan niiden arvostuskäytännön mukaan kaupankäynnin rahoitusvaroihin ja velkoihin, lainoihin ja saamisiin, eräpäivään saakka pidettäviin sijoituksiin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sekä muihin rahoitusvelkoihin. OPAn tasessa nämä rahoitusvarat ja velat esitetään kaupankäynnin varoina ja velkoina, saamisina asiakkailta, sijoitusomaisuutena, johdannaissopimuksina sekä muina velkoina. Kaupankäynnin rahoitusvarat ja -velat Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin varoihin kuuluvat arvopaperit, jotka on hankittu myytäviksi tai takaisin ostettavaksi lyhyen ajan kuluessa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä käsitellään myös kaikki muut kuin tehokkaaseen suojaussuhteeseen määritetyt johdannaissopimukset. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokitellut rahoitusvarat ja -velat arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Lainat ja saamiset Lainoiksi ja saamisiksi luokitellut rahoitusvarat ovat muita kuin johdannaisvaroihin kuuluvia rahoitusvaroja, joilla on kiinteät tai määriteltävissä olevat maksuvirrat ja jotka ovat syntyneet luovutettaessa rahaa, tavaroita tai palveluita. Lainoja ja saamisia ei noteerata aktiivisilla markkinoilla ja ne käsitellään kirjanpidossa hankintamenon määräisinä. Lainojen ja saamisten arvonalentumisia kirjataan saamiskohtaisesti ja saamisryhmäkohtaisesti. Arvonalentumiset arvioidaan ja kirjataan saamiskohtaisesti, mikäli asiakkaan vastuiden määrä on merkittävä. Muilta osin arvonalentumiset arvioidaan ja kirjataan saamisryhmäkohtaisesti. Arvonalentumiset kirjataan luottojen tase-erän vähennykseksi. Arvonalentumisen jälkeen koron tulouttamista jatketaan arvonalennetulle määrälle. Arvonalentuminen kirjataan vain silloin, kun on saatu objektiivista näyttöä asiakkaan maksukyvyn heikkenemisestä sen jälkeen, kun saaminen alun perin kirjattiin taseeseen. Saamisen arvo on alentunut, jos siitä kertyvät tulevat rahavirrat vakuuden käypä arvo huomioon otettuna ovat pienemmät kuin luoton ja sen maksamattomien korkojen kirjanpitoarvo. Tulevat rahavirrat diskontataan lainan alkuperäisellä korolla. Jos laina on vaihtuvakorkoinen, diskonttauskorkona käytetään tarkasteluhetken sopimuksen mukaista korkoa. Arvonalentumisena kirjataan lainan kirjanpitoarvon ja sitä alhaisemman kerrytettävissä olevan rahavirran erotus. Saamisryhmäkohtaista arvonalentumistarkastelua varten saamiset jaetaan luottoriskiltään samanlaisiin ryhmiin. Ryhmästä kirjataan ryhmäkohtainen arvonalentuminen, jos on saatu objektiivista näyttöä siitä, että ryhmään kuuluvien saamisten takaisinmaksuun liittyy epävarmuutta. Kirjattava arvonalentuminen perustuu kokemusperäiseen keskimääräiseen arvioon tulevien tappioiden määrästä. Sen jälkeen kun kaikki perintätoimet on suoritettu loppuun tai muutoin johdon päätöksellä, laina kirjataan pois taseesta. Taseesta pois kirjaamisen jälkeen saadut suoritukset kirjataan saamisten arvonalentumisten oikaisuiksi. Mikäli asiakkaan maksukyvyn palautumisesta saadaan objektiivista näyttöä, aiemmin kirjattujen arvonalentumisten määrä arvioidaan uudelleen ja maksukyvyn parantumisesta aiheutuvat muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Eräpäivään saakka pidettävät sijoitukset Eräpäivään saakka pidettävät sijoitukset ovat muita kuin johdannaisvaroihin kuuluvia rahoitusvaroja, joilla on kiinteät tai määriteltävissä olevat maksuvirrat ja jotka on hankittu aikomuksella pitää ne eräpäivään saakka. Eräpäivään saakka pidettävät sijoitukset käsitellään kirjanpidossa jaksotetun hankintamenon määräisinä. Joukkovelkakirjalainojen nimellisarvon ja

16 OP-Asuntoluottopankki Oyj 16 hankinta-arvon välinen erotus jaksotetaan sopimuksen jäljellä olevalle juoksuajalle. Tällä hetkellä taseessa ei ole "Eräpäivään pidettäviä sijoituksia". Mikäli eräpäivään pidettävän saamisen arvon todetaan alentuneen, se siirretään myytävissä oleviin rahoitusvaroihin ja arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmassa erään "Sijoitustoiminnan nettotuotot". Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat muita kuin johdannaisvaroihin kuuluvia rahoitusvaroja, joita ei sisällytetä edellä mainittuihin rahoitusvarojen luokkiin. Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan ostohetkellä taseeseen hankintamenon määräisinä ja arvostetaan käypään arvoon. Arvonmuutokset kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon, josta ne kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserä kirjataan pois taseesta tai sen arvon on todettu alentuneen. Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisistä varoista ja vaadittaessa maksettavista saamisista luottolaitoksilta. Muut rahoitusvelat Muut rahoitusvelat -luokkaan sisällytetään muut kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat. Muut rahoitusvelat käsitellään kirjanpidossa alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenon määräisinä. Johdannaissopimukset Johdannainen on rahoitusinstrumentti tai muu sopimus, jonka arvo muuttuu tietyn koron, rahoitusinstrumentin tai hyödykkeen hinnan, valuuttakurssin, hinta- tai korkoindeksin, luottoluokituksen tai luottoindeksin tai muun vastaavan kohde-etuuden arvon muuttuessa. Johdannainen edellyttää sopimusta tehtäessä vain vähäistä nettosijoitusta, ja sopimus selvitetään tiettynä päivänä tulevaisuudessa. Johdannaiset arvostetaan aina käypään arvoon, Ei-suojaavista koronvaihtosopimuksista saatujen ja niistä maksettujen korkojen erotus merkitään korkoihin ja niitä vastaavat siirtyvät korot muihin varoihin ja muihin velkoihin. Ei-suojaavien korko-, valuutta- ja osakejohdannaisten arvonmuutokset kirjataan tuloslaskelman erään "Kaupankäynnin nettotuotot". Johdannaissopimuksista taseeseen merkityt positiiviset arvonmuutokset kirjataan varoiksi erään "Johdannaissopimukset, varat" ja negatiiviset erään "Johdannaissopimukset, velat". Suojauslaskenta Suojauslaskennalla todennetaan, että suojaussuhteessa olevan suojaavan instrumentin käyvän arvon muutokset kumoavat suojatun kohteen käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset kokonaan tai osittain. Suojauslaskenta käsittää korkoriskin suojauksen käyvän arvon menetelmällä. Korkoriskin suojaus kohdistuu pitkäaikaisiin kiinteäkorkoisiin velkoihin (omat emissiot), yksittäisiin luottoportfolioihin sekä yksittäisiin luottoihin. Suojaavien ja suojattavien instrumenttien välinen yhteys dokumentoidaan määrämuotoisesti. Dokumentaatio sisältää tiedot riskienhallinnan periaatteista, suojausstrategiasta ja menetelmistä, joilla suojauksen tehokkuus osoitetaan. OPA soveltaa suojauslaskentaa käyttäen suojauksen tehokkuuden mittareina riskienhallinnassa yleisesti käytössä olevia mittareita. Sopimuksia ei voi käsitellä suojauslaskennan sääntöjen mukaisesti kirjanpidossa, mikäli IAS 39:n edellyttämä suojausinstrumentin ja siihen liittyvän suojauskohteen välinen suojaussuhde ei enää täytä standardin kriteerejä.

17 OP-Asuntoluottopankki Oyj 17 Käyvän arvon suojauslaskennassa suojaavan ja suojattavan instrumentin arvonmuutokset kirjataan tuloslaskelmaan Sijoitustoiminnan nettotuottoihin (myytävissä oleviin rahavaroihin sisältyvät joukkovelkakirjalainat) ja Korkokatteeseen (luotot ja omat emissiot). Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Poistot kirjataan kuluksi arvioidun taloudellisen pitoajan kuluessa, joka tietokoneohjelmistojen ja lisenssien osalta on 2-5 vuotta. Hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa hyödykkeiden arvoa testataan arvonalentumisen varalta. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Hyödykkeet poistetaan tasapoistoin arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Hyödykkeeseen liittyvät alkuperäisen hankinnan jälkeen syntyvät menot aktivoidaan hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä kertyy alun perin arvioitua suurempaa taloudellista hyötyä. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat pääosin seuraavat: Rakennukset Koneet ja kalusto Atk-laitteistot Autot Muut aineelliset hyödykkeet vuotta 4 10 vuotta 3-5 vuotta 6 vuotta 5 10 vuotta Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisen ja aineettoman omaisuuden arvonalentumiset Jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä arvioidaan, onko omaisuuden arvonalentumisesta viitteitä. Jos viitteitä on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Viitteiden olemassaolosta riippumatta kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain keskeneräisistä hyödykkeistä, liikearvosta ja niistä aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton (tuotemerkit). Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin arvio sen tulevaisuudessa kerryttämästä rahamäärästä, ylitys kirjataan kuluksi. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä johtuvilla menoilla (nettomyyntihinta) tai sitä korkeampi käyttöarvo. Kerrytettävissä oleva rahamäärä pyritään lähtökohtaisesti määrittämään omaisuuserän nettomyyntihinnan kautta. Jos nettomyyntihintaa ei voida määrittää, omaisuuserälle määritellään käyttöarvo. Käyttöarvo on niiden vastaisten rahavirtojen nykyarvo, jonka omaisuuserän odotetaan kerryttävän. Edellä mainittujen vuosittain testattavien omaisuuserien arvonalentumistarve määritellään aina käyttöarvon laskennan kautta. Mikäli omaisuuserälle ei voida määrittää nettomyyntihintaa eikä se kerrytä itsenäistä, muista eristä riippumatonta rahavirtaa, määritellään arvonalentumistarve sen rahavirtaa tuottavan yksikön kautta, johon omaisuuserä kuuluu. Tällöin verrataan yksikköön sisältyvien omaisuuserien kirjanpitoarvoja koko rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumisen kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei peruuteta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.

18 OP-Asuntoluottopankki Oyj 18 Työsuhde-etuudet Eläke-etuudet OPAn työntekijöiden lakisääteinen eläketurva on järjestetty OP-Eläkekassassa ja lisäeläketurva OP- Eläkesäätiön kautta. OP-ryhmässä on sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. OP-Eläkekassassa hoidetut eläkejärjestelyt työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeiden rahastoiduilta osin katsotaan etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. OP-Eläkesäätiössä hoidetut järjestelyt ovat kokonaan etuuspohjaisia. Eläkejärjestelyistä johtuvat kulut kirjataan tuloslaskelman erään "Henkilöstökulut". Maksupohjaisissa järjestelyissä vakuutusmaksut kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Maksupohjaisissa järjestelyissä muita maksuvelvoitteita ei ole. Etuuspohjaiset järjestelyt OP-Eläkekassassa ja OP-Eläkesäätiössä rahoitetaan suorituksilla, jotka perustuvat vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Etuuspohjaisissa järjestelyissä omaisuuseränä esitetään järjestelystä johtuvien velvoitteiden nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla. Lisäksi huomioidaan vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Laskenta on suoritettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä (project unit credit method). Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona Saksan tai Ranskan valtioiden joukkovelkakirjojen korkoa joiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin eläkevelan maturiteettia. Siirtymähetkellä on käytetty hyväksi IFRS 1-standardin sallimaa helpotusta, jonka mukaisesti tällöin ei ollut etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyviä kirjaamattomia vakuutusmatemaattisia voittoja tai tappioita. Etuuspohjaisten järjestelyjen varat on siirtymähetkellä arvostettu käypään arvoon ja velvoite nykyarvoon siirtymähetken laskentaolettamien perusteella. Tämän jälkeen syntyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 prosenttia eläkevelvoitteesta tai 10 prosenttia varojen käyvästä arvosta. Osakeperusteiset työsuhde-etuudet Osakeperusteiset työsuhde-etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tasaerinä kuluksi ja oman pääoman lisäykseksi oikeuden ansainta- ja sitouttamisjakson kuluessa. Rahana maksettavat osakeperusteiset palkkiot ja niitä vastaava velka arvostetaan käypään arvoon kunkin kauden päättyessä velan suorittamiseen saakka. Tuloverot Tuloslaskelman veroihin sisältyvät tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verot ja laskennallinen verokulu tai -tuotto. Laskennallinen verovelka lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä veronalaisista väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista ja verotuksessa vahvistetuista tappioista. Mikäli verotettavan tulon kertymisen ansiosta on todennäköistä, että saaminen voidaan hyödyntää, se kirjataan. Laskennalliset verovelat ja -saamiset netotetaan. Laskennalliset verovelat ja -saamiset lasketaan sen säädetyn verokannan mukaan, jonka ennakoidaan olevan voimassa

19 OP-Asuntoluottopankki Oyj 19 Tuloutusperiaatteet Segmenttiraportointi väliaikaisen eron purkautuessa. Mikäli laskennallinen vero aiheutuu tase-eristä, joiden muutokset eivät vaikuta tuloslaskelmaan, myöskään laskennallisen veron muutosta ei kirjata tuloslaskelmaan vaan omaan pääomaan. Palkkiotuotot ja -kulut palveluista kirjataan palvelun suorittamisen yhteydessä. Osingot tuloutetaan pääsääntöisesti silloin, kun osinkoa jakavan yhtiön yhtiökokous on tehnyt päätöksen osingon jaosta. Korollisten omaisuus- ja velkaerien korkotuotot ja -kulut kirjataan suoriteperusteisesti. Myös sellaisten saamisten korot tuloutetaan, joiden erääntyneitä maksuja on hoitamatta. Tällainen korkosaaminen sisällytetään arvonalentumisen testaukseen. Saamisen hankintamenon ja sen nimellisarvon välinen ero jaksotetaan korkotuottoihin ja velasta saadun määrän ja sen nimellisarvon erotus korkokuluihin. OPA harjoittaa vain asuntorahoitusta, joten segmenttiraportointia ei tästä syystä esitetä. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestauksessa määriteltävä kerrytettävissä oleva rahamäärä pohjautuu usein käyttöarvoon, jonka laskemisessa on tehtävä arvioita tulevista rahavirroista ja käytettävän diskonttokoron suhteen. Saamisten arvonalentumistestaus perustuu arvioihin saamisesta kerrytettävissä olevaan rahamäärään tulevaisuudessa. Kertyvät rahavirrat arvioidaan saamiskohtaisessa arvonalentumistestauksessa lainakohtaisesti. Saamisryhmäkohtaiset arvonalentumiskirjaukset perustuvat historiatietoon pohjautuvaan arvioon tulevista tappioista. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä omaisuuseränä esitetään järjestelystä johtuvien velvoitteiden nykyarvo vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvillä arvoilla. Laskennassa on käytetty tulevaisuutta koskevia vakuutusmaatemaattisia olettamia muun muassa diskonttauskorkoa, varojen tuotto-odotusta, tulevia palkkojen ja eläkkeiden korotuksia, työvoiman vaihtuvuutta ja inflaatiota koskien. Uudet standardit ja tulkinnat OP-ryhmä ottaa käyttöön vuonna 2007 seuraavat standardit ja tulkinnat: IFRS 7 Financial Instruments: Disclosures -standardi.ifrs 7:n myötä otetaan käyttöön myös muutos IAS 1 -standardiin nimeltään Amendment to IAS 1: Capital Disclosures. Muutokset laajentavat liitetietovaatimuksia.

20 OP-Asuntoluottopankki Oyj 20 Liite 2 Riskienhallinnan periaatteet Riskienhallinnan periaatteet ja tavoitteet OPAn riskienhallinnalla tähdätään siihen, että pankki ei ota toiminnassaan niin suurta riskiä, että se vaarantaisi sen kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Suhtautuminen riskinottoon on kokonaisuutena maltillista. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja käyttämällä yksinomaan turvaavia vakuuksia. Riskikeskittymiä vältetään. Korkoriskin suojauksessa pyritään turvaamaan marginaali koronmuutostilanteissa. OPAn riskienhallintaa kehitetään osana OP-ryhmän riskienhallintaa. OP-ryhmässä riskienhallinnan menetelmiä ja tietojärjestelmiä kehitetään määrätietoisesti pankkiryhmän liiketoiminnallisten tarpeiden pohjalta ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset ja viranomaismääräysten vaatimukset. Riskienhallinnan organisointi OPK-konsernin sisäinen tarkastus ja riskienhallinta vastaavat OPAn liiketoiminnallisesta päätöksenteosta riippumattoman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Ne myös arvioivat riskienhallintajärjestelmän riittävyyttä ja ajanmukaisuudesta. OPK antaa ryhmään kuuluville yhteisöille ohjeita riskienhallinnan turvaamiseksi ja valvoo, että ne toimivat viranomaissäännösten, omien sääntöjensä, OPK:n antamien ohjeiden ja OP-ryhmän sisäisten sekä asiakassuhteissa asianmukaisten menettelytapojen mukaisesti. Liiketoimintapäätökset ja niihin liittyvä riskienhallinta kuuluu yhtiölle. Riskienhallinnasta vastaa OPAn toimitusjohtaja yhdessä hallituksen kanssa. OPK:n keskitetty riskienhallinta ja valvonta Jäsenpankki ja OP-ryhmään kuuluva yhteisö Hallintoneuvosto Sisäinen tarkastus Hallitus Toimitusjohtaja Tarkastustoiminto OPK Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Riskienhallinta Hallintoneuvosto Johtokunta Luottoriskitoimikunta, OVY Riippumaton riskienhallinta Rating Liiketoiminta (riskipäätösten teko) Palvelualueet (riskipäätöksenteon tuki) OPK:n Riskienhallinta kehittää ja toteuttaa kokonaisvaltaista riskienhallintaa ryhmätasolla. Se ylläpitää, kehittää ja valmistelee riskienhallinnan periaatteita OPK:n johtokunnan ja hallintoneuvoston vahvistettavaksi sekä vastaa ryhmätason ja yhteisöille tarjottavien riskienhallintajärjestelmien ja riskienhallinnan menetelmien ylläpidosta ja kehittämisestä. Lisäksi Riskienhallinta raportoi riskinkantokyvystä, riskiasemasta ja riskienhallinnan linjausten toteutumisesta sekä ohjaa ryhmän eri yhteisöjä riskienhallinnan osalta. OPK:n hallintoneuvosto vahvistaa OP-ryhmän sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat periaatteet ja ryhmätason riskirajat sekä valvoo riskienhallintaa. OPK:n johtokunta vastaa OPryhmän sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvien järjestelmien ja menettelytapojen