OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖS

2 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 2 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) luottokanta kasvoi 1531 miljoonaan euroon (284 ) 1. Yhtiön luottokantaa kasvatettiin helmi- ja joulukuussa merkittävästi ostamalla asuntoluottoja OP- Pohjola-ryhmän jäsenpankeista OPAn taseeseen. Toukokuussa OPA perusti 5 miljardin euron suuruisen joukkovelkakirjaohjelman (Euro Medium Term Covered Note Programme) ja laski kesäkuussa liikkeeseen nimellisarvoltaan 1000 miljoonan euron kiinteistövakuudellisen joukkovelkakirjalainan. Volyymikasvun ansiosta pankin tulos ennen veroja kasvoi 3 miljoonaan euroon (1,3). Tilikauden aikana ei kirjattu arvonalentumistappioita eikä pankin taseessa ollut järjestämättömiä saamisia. OPA osana OP-Pohjola-ryhmää Toimintaympäristö OPA kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä Osuuspankkikeskus Osk:sta (OPK) tytäryhtiöineen. OPK toimii koko OP-Pohjola-ryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena, strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. OPA on OPK:n kokonaan omistama tytäryhtiö ja jäsenluottolaitos. OPK:n jäseniä olivat vuoden lopussa 229 osuuspankkia sekä OKO Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP- Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OPK ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista. Lain mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP- Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. OPA on asuntorahoitukseen erikoistunut kiinnitysluottopankki, jonka toiminta-ajatuksena on joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskulla hankkia OP-Pohjola-ryhmään edullista jälleenrahoitusta joukkovelkakirjalainamarkkinoilta. OPAlla ei ole itsenäistä asiakasliiketoimintaa eikä omaa palveluverkostoa. OPA laskee liikkeeseen kiinnitysluottopankkilaissa säädeltyjä kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjalainoja. Joukkovelkalainojenkirjojen vakuudeksi asetettavat asuntoluotot OPA pääsääntöisesti ostaa OPK:n jäsenpankeilta. Asiamiessopimuksen tehneet osuuspankit ja Helsingin OP Pankki Oyj voivat myös OPAn asettamien ehtojen puitteissa myöntää luottoja suoraan asiakkailleen OPAn lukuun. Asiamiespankit myös hoitavat asiakassuhteet ja luottojen hallinnoinnin paikallisesti. Finanssimarkkinoiden toimintaympäristö oli vuonna 2007 kaksijakoinen. Syksyyn asti jatkunut talouden korkeasuhdanne sai pankki- ja vakuutuspalveluiden kysynnän säilymään vilkkaana. Korkeasuhdanne alkoi loppuvuonna taittua, samalla kun Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden kärjistyneet ongelmat toivat epävarmuutta kansainväliseen talouteen. Epävarmuuden arvioidaan jatkuvan myös vuonna 2008, mutta Suomen talouskasvun odotetaan silti pysyvän kohtuullisena. Kansainvälisen talouden suhdanteet heikkenivät vuonna Euroopan unionin maissa kasvu jatkui silti lähes edellisvuoden suuruisena. Sen sijaan Yhdysvalloissa kasvu hidastui selvästi, ja alamäkeä jyrkensi loppukesällä puhjennut asuntomarkkinoiden kriisi. Yhdysvaltain talousnäkymien heikkeneminen varjostaa jatkossa myös nopeasti kasvaneiden Aasian maiden suhdanteita. Asuntomarkkinoiden kriisi kiristi luotonantoa kansainvälisillä markkinoilla. Myös luotonannon marginaalit levenivät. Monissa maissa rahoituslaitoksille aiheutui amerikkalaisista asuntolainoista tuntuvia tappioita, joita arvioidaan syntyvän vielä lisää vuonna ) Suluissa on vertailuluku vuodelta Tuloslaskelma- ja muiden kertymätyyppisten lukujen osalta vertailuna on tammi-joulukuun 2006 luku. Tase- ja muiden poikkileikkaustyyppisten lukujen osalta vertailuna on edellisen tilinpäätösajankohdan ( ) luku.

3 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 3 Pienentääkseen luottolaman uhkaa keskuspankit lisäsivät useaan otteeseen likviditeettiä rahoitusmarkkinoilla. Yhdysvalloissa keskuspankki myös alensi ohjauskorkoaan. Euroopan keskuspankki piti ohjauskorkonsa loppuvuonna ennallaan nostettuaan sitä vuoden 2007 alkupuoliskolla kahdesti 4,0 %:iin. Suomen talouskasvun odotetaan hidastuvan 2008 Suomessa korkeasuhdanne jatkui vuonna 2007 odotettua pidempään. Loppusyksyllä talouskasvu alkoi kuitenkin lievästi hidastua. Kokonaistuotanto kasvoi 4 %. Edellisvuoden tapaan kasvua tuki vienti, joka voimistui etenkin Suomen päämarkkina-alueelle Länsi-Eurooppaan. Asuinrakentaminen kääntyi laskuun, mutta muut talonrakennusinvestoinnit vilkastuivat tuntuvasti. Yksityisen kulutuksen verraten tasainen kasvu jatkui. Kotitalouksien ostovoimaa paransi totuttuun tapaan palkkasumman nousu ja työttömyyden väheneminen. Yritystiedustelujen mukaan suhdannetilanne pysyi tavanomaista parempana kaikilla päätoimialoilla. Teollisuudessa tuotannon kasvu hieman hidastui loppuvuonna, vaikka tilauskanta olikin edelleen korkea. Myös rakennusyritysten tilauskanta oli tavanomaista suurempi, mutta odotukset kääntyivät laskuun. Palveluyritysten myynnin kasvu on hidastunut, joskin myyntiodotukset pysyivät hyvinä. Vuonna 2008 talouskasvun odotetaan hidastuvan, mutta yltävän kuitenkin pitkän ajan keskimääräiselle tasolle. Kasvu vaimenee, koska vienti ja yksityinen kulutus lisääntyvät tämänvuotista vähemmän. Kuluttajien luottamus talouteen edelleen vahva Kuluttajien luottamus oman taloutensa myönteiseen kehitykseen pysyi vahvana vuonna Kuluttajat pitivät säästämismahdollisuuksia erityisen kannattavina, päinvastoin kuin lainanottoa. Kuluttajahintojen nousu kiihtyi vuonna Hintatasoa nosti eniten asumisen kallistuminen. Vuonna 2008 inflaation ennakoidaan nopeutuvan yli 3 %:iin pääosin suurten palkankorotusten ja energiaverotuksen kiristymisen takia. Vuoden 2007 alkupuoliskolla euribor-korot nousivat Euroopan keskuspankin kiristettyä rahapolitiikkaa kahdella ohjauskoron nostolla. Syksyllä Yhdysvaltain asuntorahoituskriisi lisäsi lyhyiden markkinakorkojen volatiliteettia. Lyhyet markkinakorot nousivatkin pitkiä markkinakorkoja enemmän. Vuoden 2007 lopussa 3 kuukauden euribor oli 4,69 % ja 12 kuukauden euribor 4,75 %. OP-Pohjola-ryhmän viitekorkoa OP-primea nostettiin vuoden alkupuoliskolla kolmesti ja se oli vuoden lopussa 4,25 %. Euroalueen noususuhdanteen taittuminen puoltaa euribor-korkojen laskua vuonna Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus lisääntynyt Pankkimarkkinoiden kasvu jatkui vuonna 2007 jo viidettä perättäistä vuotta ripeänä. Vuonna 2008 kasvun pysyminen lähellä edellisvuosien lukemia edellyttää osakemarkkinoiden hermostuneisuuden hälvenemistä ja kuluttajien kohtuullista rohkeutta luotonotossa. Kotitalouksien velkaantuminen jatkoi nousuaan, ja velkojen määrä ylitti ensi kerran käytettävissä olevat tulot. Olennaiset tapahtumat tilikaudella OPAn luottokantaa kasvatettiin helmikuussa merkittävästi ostamalla asuntoluottoja OP-Pohjolaryhmän jäsenpankeista OPAn taseeseen. Alkuvuoden valmistelujen jälkeen OPA perusti toukokuussa 5 miljardin euron suuruisen joukkovelkakirjaohjelman (Euro Medium Term Covered Bond Programme) ja laski kesäkuussa liikkeeseen kansainvälisille markkinoille suunnatun kiinteistövakuudellisen joukkovelkakirjalainan eli Covered Bondin, nimellisarvoltaan 1 miljardi euroa. OPA onnistui ensimmäisessä Covered bond emissiossaan hyvin ja laina myytiin hetkessä kansainvälisille sijoittajille. Lainan vakuutena ovat osuuspankeilta ostetut asuntoluotot

4 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 4 Tuloskehitys eli ns. vakuuspooli. Standard & Poor's Rating Services ja Moody's Investor Services myönsivät liikkeeseen lasketulle Covered Bondille parhaan luottokelpoisuusluokituksensa (AAA ja Aaa). Yhdysvaltain subprime-markkinoiden ongelmien vaikutukset alkoivat näkyä yleisesti pääomamarkkinoilla toisella vuosipuoliskolla. OPAn kesäkuussa liikkeeseen laskema 1 miljardin euron joukkovelkakirjalaina kattoi pääosin OPAn rahoitustarpeet vuonna 2007 eikä kansainvälisten pääomamarkkinoiden levottomuus vaikuttanut OPAn vuoden 2007 varainhankintaan tai sen kustannuksiin. OPA on tilikauden aikana valmistautunut tulevaan vakavaraisuusuudistukseen (Basel II) osana OP-Pohjola-ryhmän Basel II-projektia. OPAn keskeiset tuloserät kehittyivät vuonna 2007 seuraavasti: Miljoonaa euroa 1-12/ /2006 Tuotot Korkokate 8,3 2,3 Palkkiotuotot, netto - 4,0-0,6 Kaupankäynnin nettotuotot 0,1 Sijoitustoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Yhteensä 4,4 1,7 Kulut Henkilöstökulut 0,3 0,2 Muut hallintokulut 0,3 0,2 Liiketoiminnan muut kulut 0,8 0,1 Yhteensä 1,4 0,5 Tulos ennen veroja 3,0 1,3 OPAn tulos ennen veroja kasvoi 3 miljoonaan euroon (1,3). Tulosparannus perustuu korkokatteen vahvistumiseen, mikä pääosin johtui luottokannan kasvusta. Välittäjäpankeille maksettavat palkkiot painoivat nettopalkkiotuotot selvästi miinusmerkkisiksi. Palkkiotuotot kasvoivat 0,4 miljoonaan euroon (0,1) ja palkkiokulut 4,3 miljoonaan euroon (0,7). Palkkiokuluista noin 4,2 miljoonaa euroa oli OP-Pohjola-ryhmän jäsenpankeille maksettuja palkkioita OPAn asuntoluottojen asiamiespalveluista. Pankin kulut kasvoivat 1,4 miljoonaan euroon (0,5). Kasvu johtui pääasiassa kansainvälisen joukkovelkakirjaohjelman perustamiseen liittyvistä asiantuntijakuluista. OPA ei kirjannut kertomusvuonna luottojen arvonalentumistappioita.

5 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 5 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Luottokannan kehitys Varainhankinta Oma pääoma Pankin tase oli vuoden lopussa 1704 miljoonaa euroa (298). Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Milj. euroa Tase Saamiset asiakkailta Saamiset luottolaitoksilta Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Velat luottolaitoksille Oma pääoma Taseen ulkopuoliset sitoumukset Kiinnitysluottopankkilain mukaan joukkovelkakirjalainojen vakuutena on oltava luottoja tai sellaisia luotonosia, joiden pääoma on enintään 60 prosenttia luoton vakuuden käyvästä arvosta. Lisäksi joukkovelkakirjalainojen vakuutena olevien luottojen kirjanpitoarvon tulee aina ylittää liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen yhteenlaskettu kirjanpitoarvo. Saamiset asiakkailta eli annetut luotot kasvoivat kertomusvuoden aikana 1531 miljoonaan euroon (284). Kasvu johtui pääasiassa OP-Pohjola-ryhmän jäsenpankeista ostetuista luotoista. Vuoden vaihteen luottokannasta 95 (66) prosenttia oli myönnetty kotitalouksille ja 5 (34) prosenttia asuntoyhteisöille. Vakuutena oleva lainakanta oli vuoden vaihteessa 1531 miljoonaa euroa ja se koostui noin lainasta, joiden keskikoko oli noin euroa. Lainojen vakuuksina on asumistarkoitukseen käytettäviä kiinteistöjä ja asunto-osakkeita. Kaikki vakuudet sijaitsevat Suomessa. Lainakannan kirjanpitoarvon ja kiinteistövakuudellisten jvk-lainojen ulkona oleva määrän suhde oli vuoden vaihteessa 146 %. Pankin varainhankinnan perustan muodostavat kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat, joiden vakuutena toimivat pankin myöntämät asuntoluotot. Kertomusvuonna liikkeeseen laskettiin yksi kansainvälisille markkinoille suunnattu kiinteistövakuudellinen joukkovelkakirjalaina eli Covered Bond, nimellisarvoltaan 1 miljardi euroa. Kaikkiaan yleiseen liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja oli tilikauden päättyessä 7 ja niiden kirjanpitoarvo oli 1060 miljoonaa euroa (146). Joukkovelkakirjalainojen lisäksi OPA rahoitti toimintaansa OKO Pankki Oyj:stä nostetuilla rahoitusluotoilla. Taseen erä velat luottolaitoksille, 516 miljoonaa euroa (124) koostui näistä rahoitusluotoista. OPA sijoittaa myös lyhytaikaisen kassaylijäämänsä OKOon. Vuodenvaihteessa lyhytaikaiset sijoitukset olivat 138 miljoonaa euroa (11). Oman pääoman määrä kasvoi 63,7 miljoonaan euroon (20,6). Pankin osakepääomaa kasvatettiin helmikuussa 40,9 miljoonalla eurolla OPK:n tehtyä yhtiöön lisäsijoituksen. Kertyneet voittovarat olivat vuoden vaihteessa 3,7 miljoonaa euroa (1,4).

6 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 6 Omat varat ja vakavaraisuus OPAn vakavaraisuussuhde laski vuoden aikana 0,3 prosenttiyksikköä 10,5 prosenttiin. Omat varat ja vakavaraisuussuhde ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat, milj. euroa Ensisijaiset omat varat 62,9 20,4 josta pääomalainat - Toissijaiset omat varat 20,0 - Vähennykset - Omat varat yhteensä 82,9 20,4 Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset 789,6 188,5 Vakavaraisuussuhde, % 10,5 10,8 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin, sijoituksiin ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin, % 8,0 10,8 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuussuhde, % 14,1 * * syyskuussa 2007 Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 82,9 miljoonaa euroa ja taseen osoittama oma pääoma 63,7 miljoona euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 19,2 miljoonaa euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävin erä on toissijaisiin omiin varoihin luettava debentuurilaina 20 miljoonaa euroa. IFRS-siirtymän yhteydessä syntynyttä eläkevastuiden ja niiden katteena olevien varojen arvostamisesta johtuvaa omien pääomien lisäystä, 0,2 miljoonaa euroa, ei lasketa omiin varoihin. Lisäksi omista varoista on vähennetty aineettomien hyödykkeiden määrä 0,5 miljoonaa euroa. Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset, milj. euroa Riskiluokka Tase-erien kirjanpitoarvo Riskipaino Riskipainotetut erät Riskipainotetut erät Ryhmä I 148,9 0 % - - Ryhmä II 138,6 20 % 27,7 2,3 Ryhmä III 1332,4 50 % 666,2 92,5 Ryhmä IV 83,4 100 % 83,4 87,8 Ryhmä V 10 % - Yhteensä 1703,3 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 12,2 5,9 Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 789,6 188,5 Markkinariskin riskipainotettu arvo yhteensä - - Riskipainotetut erät yhteensä 789,6 188,5 Riskipainotettujen saamisten, sijoitusten ja sitoumusten määrän kasvu johtui luottokannan kasvusta. Yhteisvastuu ja yhteisturva OPA on osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön, Osuuspankkikeskus Osk:n (OPK) jäsen. OPK ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista. Yhteenliittymän voimavarat turvaavat kaikkien jäsenpankkien toiminnan, sillä lain 2 luvun 3 pykälän mukaisesti OPK ja sen jäsenluottolaitokset ovat yhteisvastuussa niistä toistensa veloista ja muista sitoumuksista, joita ei saada suoritetuksi

7 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 7 OPK:n tai jäsenluottolaitoksen varoista. OPK:n jäseniä olivat vuoden lopussa 229 osuuspankkia sekä OKO Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. OPK antaa jäsenluottolaitoksilleen ohjeita riskien hallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisistä tilinpäätösperiaatteista. Kiinteistövakuudellisen joukkovelkakirjan haltijalla on kuitenkin kiinnitysluottopankkilain 17 :n mukaisesti OPAn selvitystilan tai konkurssin estämättä oikeus saada suoritus koko joukkovelkakirjalainan laina-ajalta sopimusehtojen mukaisesti joukkovelkakirjalainan vakuudeksi merkityistä varoista ennen muita saatavia. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Riskienhallinta Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 5,3 4,6 2,4 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,22 0,35 0,24 Omavaraisuusaste, % 3,7 6,9 8,8 Kulujen suhde tuottoihin, % Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % = Kauden voitto / Oma pääoma (kauden alun ja lopun keskiarvo) 100 Koko pääoman tuotto (ROA), % = Kauden voitto / Taseen loppusumma keskimäärin (kauden alun ja lopun keskiarvo) 100 Kulujen osuus tuotoista, % = (Henkilöstökulut + muut hallintokulut + liiketoiminnan muut kulut) / (Korkokate + nettopalkkiotuotot + kaupankäynnin nettotuotot + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot) 100 Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma / Taseen loppusumma Riskienhallinnan tärkein tavoite on estää sellaiset hallitsemattomat riskit, jotka voisivat vaarantaa pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. OPK ohjaa ja valvoo kaikkien OP-Pohjola-ryhmään kuuluvien yritysten, kuten OPAn riskienhallintaa. OPA altistuu toiminnassaan luotto-, markkina- ja operatiivisille riskeille. Pankin hallitus on vahvistanut riskienhallintaa koskevat periaatteet ja ohjeet sekä asettanut riskirajat keskeisimmille riskimittareille. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Kokonaisuutena pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillista. Riskinkantokyky OPAn riskinkantokyky säilyi hyvällä tasolla huolimatta siitä, että vakavaraisuussuhde aleni 0,3 prosenttiyksikköä 10,5 %:iin. Kannattavuus parani vuoden aikana. Oman pääoman tuotto oli 5,3 prosenttia (4,6). OPAn vakavaraisuutta ei pyritä turvaaman voittovaroja kerryttämällä, vaan OPK tekee yhtiöön pääomasijoituksia siten, että vakavaraisuus säilyy riittävänä. Kannattavuustason ratkaisee myyntipalkkiopolitiikka. Palveluyhtiönä OPA ei pyri maksimoimaan tulostaan, vaan omistajan asettaman minimitason ylittävä kannattavuuspotentiaali ohjataan myyntipalkkioiden kasvattamiseen.

8 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 8 Luottoriskiasema OPAn luottokanta oli tilikauden lopussa 1531 miljoonaa euroa. Luottokannan laatu on korkea. Pankilla ei ole lainkaan järjestämättömiä tai nollakorkoisia saamisia. Arvonalentumisia pankki ei ole kirjannut tällä eikä aikaisemmilla tilikausilla. Kiinnitysluottopankkina OPA voi myöntää luottoja vain laissa määriteltyjä vakuuksia vastaan. Toisaalta myös OPAn luotonmyöntökriteerit tukevat luottokannan laadun säilymistä korkeana. Käytetyt kriteerit ovat OP-Pohjola-ryhmässä yleisesti käytettyjä kriteerejä tiukemmat. OPAn luottoriskejä on vähennetty myös järjestelyllä, jossa OPAn asiamiehinä toimivat pankit ovat antaneet takauksen, jonka perusteella OPA on oikeutettu tiettyyn rajaan saakka saamaan asiamieheltä korvausta tämän välittämistä luotoista realisoituneiden luottotappioiden kattamiseksi. Pankin luottoasiakkaat ovat yksityishenkilöitä ja asuntoyhteisöjä. Lisäksi pankki rahoittaa tietyin edellytyksin asunto-osakeyhtiöiden perustajaurakointia. Perustajaurakoinnin kohteena olevien asunto-osakeyhtiöiden rahoituksessa OPA on OPK:n luottoriskitoimikunnan luvalla poikennut nimettyjen valtakunnallisten rakentajakonsernien kohdalla luottolaitoslain määrittelemästä asiakaskokonaisuuden vastuiden omiin varoihin suhteutetusta 25 prosentin enimmäismäärästä. Lupamenettely perustuu osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain 7 :ään, jolloin luvan perusteella vastuut voivat olla enintään 40 prosenttia omista varoista. Luvan mukainen toiminta on kertomusvuonna koskenut neljää keskeisintä valtakunnallista rakentajakonsernia. Lupa on kytketty kyseisten yritysten reittaustulokseen. Tilikauden lopussa poikkeuslupaa ei sovellettu minkään rakentajakonsernin osalta. Luottokannan hajaantuneisuuden, turvaavien vakuuksien sekä takausjärjestelyn ansiosta OPAn luottoriskiasema on erittäin vakaa. Markkinariskit Markkinariskeihin sisällytetään rahoitus-, korko-, valuuttakurssi-, osake- ja kiinteistöriskit. Pankin käyttämät markkinainstrumentit, valuuttamääräisen liiketoiminnan laajuus, varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet sekä käytettävät riskien seurantamenetelmät on määritelty hallituksen vahvistamassa tasehallintajärjestelmässä. Rahoitusriskin hallinnan tarkoituksena on turvata pankin kyky suoriutua maksuvelvoitteistaan kaikissa tilanteissa. Korkoriskillä tarkoitetaan markkinakorkojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. OPA on suojannut asuntolainakantansa korkoriskin koronvaihtosopimuksilla. Koronvaihtosopimuksilla vaihdetaan suojattavien asuntolainojen pohjakorkokassavirrat euribor-kassavirtoihin. OPA on vaihtanut myös liikkeeseen laskemiensa joukkovelkakirjojen kiinteät korot vaihtuviin markkinakorkoihin. Kaikkien johdannaissopimusten vastapuolena on OKO. Rahoituksen riittävyyttä ja korkoriskiä mitataan tase-erien erääntymis- ja uudelleenhinnoittelurakennetta sekä maksuvalmiusreservien määrää ja rakennetta kuvaavilla menetelmillä. OPAn hallitus on asettanut pankin korko- että rahoitusriskeille riskirajat. Pankin korko- ja rahoitusriskinottoa on rajoitettu myös kiinnitysluottopankkilain säännöksissä. Lain mukaan kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen vakuutena olevista luotoista minkä tahansa 12 kuukauden aikana saatavien korkojen yhteenlaskettu määrä on oltava suurempi kuin kiinteistövakuudellisille jvk-lainoille samana aikana maksettavien korkojen yhteenlaskettu määrä. Lisäksi kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen jäljellä oleva keskijuoksuaika on oltava lyhyempi kuin niiden vakuutena olevien varojen jäljellä oleva keskijuoksuaika. OPAn toiminta on koko tilikauden ajan ollut sekä korkovirta- että juoksuaikatarkastelun osalta lainmukaista. OPA ei ole tilikauden aikana altistunut valuuttakurssi-, osake- tai kiinteistöriskeille.

9 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 9 Operatiiviset riskit Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on vähentää sellaisten tappioiden todennäköisyyttä, jotka aiheutuvat henkilöstöstä, toimintaan liittyvistä prosesseista tai järjestelmistä tai ulkoisista seikoista. Vuonna 2007 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät Hallinto OPAn palveluksessa oli tilikauden päättyessä 4 henkilöä (4). Pankin oman henkilöstön määrää pienentää se, että kaikki keskeiset tukitoiminnot hankitaan OPK:lta. OPA kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahastoosuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Pankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella toimitusjohtaja voi saada osittain OKOn osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Palkkion suuruus määräytyy asetettujen tavoitteiden perusteella ja se suoritetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluttua. OPA on OPK:n kokonaan omistama kiinnitysluottopankki. Hallitus Hallitus johtaa OPAn toimintaa. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen tehtävänä on huolehtia pankin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain mukaan eivät kuulu varsinaiselle yhtiökokoukselle tai toimitusjohtajalle. Hallitus päättää pankin strategiasta ja keskeisistä liiketoimintatavoitteista. Hallituksen tehtävänä on huolehtia siitä, että pankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. OPAn yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään 3 ja enintään 8 jäsentä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 8. Hallituksen jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan siten, että toimikausi alkaa valinnasta päättäneen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy uuden hallituksen valinnan toimittavan yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsen on velvollinen eroamaan viimeistään 65 vuotta täytettyään. Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on vähintään puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli yksitoista. Maaliskuussa 2007 järjestetty yhtiökokous vahvisti uuden hallituksen kokoonpanon. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin pankinjohtaja Harri Nummela, pankinjohtaja Hanno Hirvinen ja toimitusjohtaja Jarmo Viitanen, minkä jälkeen hallituksen kokoonpano on seuraava: Puheenjohtaja Harri Nummela Pankinjohtaja, OPK Varapuheenjohtaja Mikko Hyttinen Pankinjohtaja, OPK Jäsenet Sakari Haapakoski Pankinjohtaja, Oulun Osuuspankki Hanno Hirvinen Pankinjohtaja, OKO Heikki Kananen Toimitusjohtaja, Mäntsälän Op Pekka Korhonen Toimitusjohtaja, OP-Eläkekassa Risto Korpela Toimitusjohtaja, Turun Seudun Op Jarmo Viitanen Toimitusjohtaja, Länsi-Uudenmaan Op Toimitusjohtaja OPAn toimitusjohtajan on edistettävä pankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa

10 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 10 Tarkastustoiminta aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Pankin toimitusjohtajana toimi Lauri Karvonen asti. OPAn hallitus valitsi Lauri Iloniemen toimitusjohtajaksi alkaen. Yhtiön tilintarkastajiksi valittiin vuoden 2007 yhtiökokouksessa KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Päävastuullisena tarkastajana on toiminut KHT Raimo Saarikivi. Pankin sisäisen tarkastuksen hoitaa OPK-konsernin sisäinen tarkastus. Pankkien vakavaraisuussäännöstö muuttuu Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto ovat hyväksyneet syksyllä 2005 Baselin komitean suositukseen (ns. Basel II) perustuen uuden vakavaraisuusdirektiivin. Uusi vakavaraisuussäännöstö on tullut voimaan EU:ssa vuoden 2007 alussa. Uusi vakavaraisuussäännöstö perustuu riskienhallinnassa yleisesti käytettyihin menetelmiin, ja se jakautuu kolmeen pilariin. Pilari I säätelee pankkien vähimmäispääoman ja vakavaraisuussuhteen laskentaa. Pilari II:n säännöksillä pyritään varmistumaan, että pankeilla on riittävästi omia pääomia suhteessa pankin riskiprofiiliin sekä riskienhallintajärjestelmien ja sisäisen valvonnan tasoon. Pilari III säätelee pankkien riski- ja vakavaraisuusasemaa koskevan informaation julkistamista. Uudistuksella pyritään lisäämään rahoitusmarkkinoiden vakautta varmistamalla nykyistä paremmin pankkien omien varojen riittävyys suhteessa riskeihin. Tavoitteena on kannustaa pankkeja kehittämään riskienhallintajärjestelmiään ja edistämään riskien oikeaa hinnoittelua. Uuden vakavaraisuussäännöstön kehittämisen yhtenä tavoitteena on ollut, että omien varojen vähimmäismäärän määräytymisperusteiden muuttumisesta huolimatta koko pankkitoimialan keskimääräinen vähimmäispääomavaatimus ei muutu. Nykyisestä säännöstöstä poiketen valmisteilla oleva vakavaraisuussäännöstö sallii vähimmäispääoman laskennan usealla eri menetelmällä. Luottoriskin pääomavaatimus voidaan laskea myös asiakkaan ulkoisen tai pankin itse tekemän luottokelpoisuusluokituksen mukaan. Uusi säännöstö asettaa omien varojen vähimmäisvaatimuksen myös operatiivisille riskeille. Kansainvälisten selvitysten mukaan sisäisten luokitusten käytöstä vakavaraisuuslaskennassa hyötyvät eniten osuuspankkien kaltaiset vähittäispankkitoimintaan keskittyneet pankit. Sisäisten luokitusten käyttö lisää omien varojen vähimmäisvaatimuksen herkkyyttä suhdannevaihteluille. OP-Pohjola ryhmän valmistautuminen uudistukseen OP-Pohjola-ryhmässä valmistautumista vakavaraisuusuudistukseen hoidetaan keskitetysti OPK:ssa. OPK:ssa on käynnissä kehitysohjelma, joka vastaa vakavaraisuusuudistuksen vaatimasta kehitystyöstä. OP-Pohjola-ryhmän riskienhallintamenetelmien ja -järjestelmien kehittämisen lähtökohtana ovat ensisijaisesti pankkien riskienhallinnan tarpeet ja toissijaisesti vakavaraisuussäännöstön vaatimusten täyttäminen. OP-Pohjola-ryhmässä on hyödynnetty luottolaitoslain siirtymäsäännöstä, joka sallii vakavaraisuuden laskemisen vuonna 2007 aiemmin voimassa olleiden säännösten mukaan. Uuteen säännöstöön siirrytään vuoden 2008 alusta ja uusien säännösten mukainen vakavaraisuus lasketaan ensimmäisen kerran maaliskuulta Luottoriskin osalta aloitetaan standardimenetelmällä, josta siirrytään vaiheittain sisäisten luokitusten menetelmään. Operatiivisen riskin pääomavaatimus lasketaan perusmenetelmällä ja markkinariskien pääomavaatimus lasketaan perusmenetelmällä kuten nykyisinkin.

11 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 11 Tulevaisuuden näkymät OPA otti vuonna 2007 aikaisempaa suuremman roolin OP-Pohjola-ryhmän asuntorahoituksessa. Tämä merkitsi luottokannan moninkertaistumista. Voimassaoleva joukkovelkakirjalainaohjelma ja asuntolainamarkkinoiden kasvun jatkuminen suotuisana mahdollistavat uusien kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseen laskun. Kasvavan volyymin odotetaan parantavan pankin varainhankinnan ja muun toiminnan tehokkuutta sekä kannattavuutta. Vuoden 2008 tuloksen ennen veroja odotetaan muodostuvan vähintään yhtä suureksi kuin vuonna Arvio perustuu oletukseen, että asuntoluottojen kysyntä säilyy hyvänä, eikä pääomamarkkinoilla esiinny merkittäviä häiriöitä. HALLITUKSEN ESITYS VUOSITULOKSEN KÄSITTELEMISESTÄ OP-Asuntoluottopankin oma pääoma oli ,04 euroa, josta jakokelpoinen oma pääoma oli + Tuloslaskelman mukainen tilikauden voitto ,61 + Edellisten tilikausien tulos ,43 Yhteensä ,04 Hallitus esittää, että vuodelta 2007 ei jaeta osinkoa. Jakokelpoiseen omaan pääomaan jätetään ,04 euroa.

12 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 12 TULOSLASKELMA Euroa Liitetieto Muutos-% Korkotuotot , ,79 Korkokulut , ,44 Korkokate , ,35 Palkkiotuotot ja -kulut, netto , ,73 Kaupankäynnin nettotuotot , ,68 Sijoitustoiminnan nettotuotot 6 850,00 765,00 11,1 Liiketoiminnan muut tuotot , ,12 78,5 Henkilöstökulut , ,58 14,9 Muut hallintokulut , ,44 75,7 Liiketoiminnan muut kulut , ,66 Tulos ennen veroja , ,70 Tuloverot , ,50 Kauden voitto , ,20 Tunnusluvut Oman pääoman tuotto (ROE), % 5,3 4,6 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,22 0,35 Kulujen osuus tuotoista, % Henkilöstö keskimäärin 4 4 josta kokoaikaisia 4 4 TASE Euroa Liitetieto Muutos-% Saamiset luottolaitoksilta , ,68 Johdannaissopimukset , ,52 Saamiset asiakkailta , ,12 Sijoitusomaisuus , ,00 0,0 Aineettomat hyödykkeet , ,11 Aineelliset hyödykkeet ,75 587,23-66,3 Muut varat , ,64 Varat yhteensä , ,30 Velat luottolaitoksille , ,00 Johdannaissopimukset , ,96 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,80 Varaukset ja muut velat , ,35 Verovelat , ,76 93,7 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla ,00 - Velat yhteensä , ,87 Oma pääoma Osakepääoma , ,00 Kertyneet voittovarat , ,43 Oma pääoma yhteensä , ,43 Velat ja oma pääoma yhteensä , ,30

13 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 13 RAHAVIRTALASKELMA Tuhatta Muutos-% Liiketoiminnan rahavirta Kauden voitto Oikaisut kauden voittoon Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) Saamiset luottolaitoksilta Johdannaissopimukset Saamiset asiakkailta Muut varat Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) Velat luottolaitoksille Johdannaissopimukset ,4 Varaukset ja muut velat Maksetut tuloverot A. Liiketoiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiiin hyödykkeisiin B. Investointien rahavirta yhteensä Rahoituksen rahavirrat Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset Osakepääoma Maksetut osingot C. Rahoituksen rahavirta yhteensä Rahavarojen nettomuutos (A+B+C) ,3 Rahavarat tilikauden alussa ,0 Rahavarat tilikauden lopussa ,4 Kauden voittoon tehdyt oikaisut Oikaisut kauden voittoon Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tai aikaisempien tilikausien verot ja laskennallisen veron muutos Eläkekulut ja niihin liittyvät laskennalliset verot 2-23 Oikaisut yhteensä LASKELMA OMIEN PÄÄOMIEN MUUTOKSISTA Kertyneet Osakepääoma voittovarat Yhteensä Oma pääoma Osakeanti Kauden voitto Maksetut osingot - Oma pääoma Kertyneet Osakepääoma voittovarat Yhteensä Oma pääoma Kauden voitto Maksetut osingot Oma pääoma

14 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 14 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Liitetietojen sisällysluettelo 1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 2. Vakavaraisuuden hallinnan ja riskienhallinnan periaatteet Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 3. Korkotuotot ja -kulut 4. Palkkiotuotot ja -kulut, netto 5. Kaupankäynnin nettotuotot 6. Sijoitustoiminnan nettotuotot 7. Liiketoiminnan muut tuotot 8. Henkilöstökulut 9. Muut hallintokulut 10. Liiketoiminnan muut kulut 11. Tuloverot Tasetta koskevat liitetiedot 12. Saamiset luottolaitoksilta 13. Johdannaissopimukset 14. Saamiset asiakkailta 15. Sijoitusomaisuus 16. Aineettomat hyödykkeet 17. Aineelliset hyödykkeet 18. Muut varat 19. Verosaamiset 20. Velat luottolaitoksille 21. Johdannaissopimukset 22. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 23. Varaukset ja muut velat 24. Verovelat 25. Velat, joilla on huonompi etuoikeus 26. Oma pääoma 27. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot Vastuusitoumuksia ja johdannaissopimuksia koskevat liitetiedot 28. Taseen ulkopuoliset sitoumukset 29. Vuokrasopimukset 30. Johdannaissopimukset Muut liitetiedot 31. Lähipiiritapahtumat 32. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 33. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Riskienhallinan liitetiedot 34. Riskinkantokyky 35. Rahoitusvarat ja niistä tilikaudella kirjatut arvonalentumistappiot 36. Vastuut 37. Vastuut sektoreittain 38. Luottoriskit 39. Vastuut luottokelpoisuusluokittain 40. Varainhankinnan rakenne 41. Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma jäljellä olevan juoksuajan mukaan 42. Rahoitusriski 43. Rahoitusvarojen ja -velkojen alle vuoden maturiteetit erääntymisen tai uudelleenhinnoittelun mukaan 44. Korkoriski 45. Kiinteistöriski

15 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 15 Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet YLEISTÄ OP-Asuntoluottopankki Oyj (OPA) on kiinnitysluottopankkitoimintaa Suomessa harjoittava luottolaitos. Pankki on osa osuuspankkien yhteenliittymää (OP-Pohjola-ryhmä), jossa Osuuspankkikeskus Osk (OPK) ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. OPK on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita tilinpäätöksen laatimisesta. Osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain ja laskentaperiaatteita käsittelevän IAS8-standardin periaatteiden mukaisesti OPK:n johtokunnan on vahvistettava sellaiset sovellettavat tilinpäätösperiaatteet, joihin ei ole saatavissa ohjausta kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista. OP-Asuntoluottopankin kotipaikka on Helsinki, ja sen rekisteröity osoite on Teollisuuskatu 1b, PL 308, Helsinki. Pankin hallitus hyväksyi tilinpäätöksen LAATIMISPERUSTA OP-Asuntoluottopankin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti. Tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan niitä IAS- ja IFRSstandardeja ja SIC- ja IFRIC-tulkintoja, jotka olivat voimassa Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla viitataan niihin standardeihin ja tulkintoihin, jotka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti. IFRS-standardien ohella OP-Asuntoluottopankin tilinpäätöksen laadintaan sovelletaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 9 luvun 146 pykälän 6 momenttia. OPA on soveltanut alkaen seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja sekä tulkintoja: IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. IFRS 7 edellyttää tietojen esittämistä sekä rahoitusinstrumenttien merkityksestä pankin taloudelliseen asemaan ja tulokseen että rahoitusinstrumenteista johtuvien riskien luonteesta ja laajuudesta IAS 1 standardin muutos IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen Tilinpäätöksessä esitettävät pääomatiedot. Muutettu IAS 1 edellyttää tietojen esittämistä pankin pääoman tasosta ja sen hallinnasta tilikauden aikana. Tuloslaskelman ja taseen luvut esitetään euroina ja sentteinä, muut tilinpäätöksen luvut esitetään tuhansina euroina. Arvioiden käyttö Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdolta arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Johdon arvioita ja harkintaa edellyttäviä laatimisperiaatteita on käsitelty jäljempänä yksityiskohtaisemmin kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin sisältyvät keskeiset epävarmuustekijät". ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET ERÄT Ulkomaan rahan määräinen omaisuus, velat ja muut sitoumukset muunnetaan euroiksi Euroopan keskuspankin tilinpäätöspäivänä noteeraamaan kurssiin. Arvostuksessa syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmassa erään Kaupankäynnin nettotuotot".

16 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 16 RAHOITUSINSTRUMENTIT Käyvän arvon määräytyminen Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään joko toimivilta markkinoilta saatavien hintanoteerauksien avulla tai jos toimivia markkinoita ei ole, omia arvostusmenetelmiä käyttäen. Arvostusmenetelminä käytetään diskontattujen kassavirtojen menetelmää, nykyarvon laskentaa sekä vertailua samanlaisiin, aktiivisilla markkinoilla noteerattaviin instrumentteihin. Arvostusmenetelmissä otetaan huomioon arvio luottoriskistä, käytettävistä diskonttauskoroista, ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollisuudesta ja muista sellaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat rahoitusinstrumentin käyvän arvon määrittämiseen luotettavasti. Mikäli arvostuskäytäntö ei ole markkinoilla vakiintunut, käytetään markkina-arvon määrityksessä asianomaiselle tuotteelle laadittua arvostusmallia. Arvostusmallit pohjautuvat yleisesti käytettyihin laskentamenetelmiin, markkinanoteerauksiin ja niissä sovelletaan harkinnan mukaisesti käytettäviä parametreja. Rahoitusvarojen ja velkojen netottaminen Rahoitusvarat ja velat esitetään niitä toisistaan vähentämättä, jollei niiden kuittaamiseen ole lakisääteistä oikeutta ja jollei kuittausta aiota käyttää. Luokittelu ja kirjaaminen sekä sijainti taseessa Rahoitusvarat ja velat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä niiden arvostuskäytännön mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja velkoihin, lainoihin ja saamisiin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sekä muihin rahoitusvelkoihin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat voivat jakaantua kahteen alaryhmään, jotka ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja -velat sekä alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi luokitellut rahoitusvarat ja -velat. OPAn tasessa nämä rahoitusvarat ja -velat esitetään kaupankäynnin varoina ja velkoina, alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavina rahoitusvaroina ja -velkoina, saamisina asiakkailta, sijoitusomaisuutena, johdannaissopimuksina sekä muina velkoina. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja velkojen ja myytävissä olevien rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan taseeseen kauppapäivänä eli päivänä, jolloin sitoudutaan ostamaan tai myymään kyseinen rahoitusvaroihin tai velkoihin kuuluva erä. Lainat ja saamiset kirjataan taseeseen sinä päivänä, jolloin asiakas nostaa lainan. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty toiselle osapuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niiden velvoitteet on täytetty ja niiden voimassaolo on lakannut. Kaupankäynnin rahoitusvarat ja -velat Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin varoihin kuuluvat arvopaperit, jotka on hankittu myytäviksi tai takaisin ostettavaksi lyhyen ajan kuluessa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä käsitellään myös kaikki muut kuin tehokkaaseen suojaussuhteeseen määritetyt johdannaissopimukset. Day 1 Profit/Loss Epälikvideille tuotteille on tyypillistä, että hinnoittelumallilla laskettu hinta poikkeaa toteutuneesta kauppahinnasta. Toteutunut kauppahinta on kuitenkin paras osoitus tuotteen käyvästä arvosta. Toteutuneen kauppahinnan ja hinnoittelumallilla lasketun hinnan erotuksena saatu tulos jaksotetaan tuloslaskelmaan. Jaksottamatta oleva osuus tuloutetaan kuitenkin heti, mikäli tuotteelle on saatavilla aito markkinahinta tai markkinoille muodostuu vakiintunut hinnoittelukäytäntö. Tällaisten rahoitusvarojen määrä OPAn taseessa on epäolennainen.

17 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 17 Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi luokitellut rahoitusvarat ja -velat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattujen rahoitusvarojen ryhmään luokitellaan sellaiset yhdistetyt instrumentit, joissa kytketyn johdannaisen käypää arvoa ei pystytä määrittämään erikseen. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokitellut rahoitusvarat ja -velat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Lainat ja saamiset Lainoiksi ja saamisiksi luokitellut rahoitusvarat ovat muita kuin johdannaisvaroihin kuuluvia rahoitusvaroja, joilla on kiinteät tai määriteltävissä olevat maksuvirrat ja jotka ovat syntyneet luovutettaessa rahaa, tavaroita tai palveluita. Lainoja ja saamisia ei noteerata aktiivisilla markkinoilla ja ne käsitellään kirjanpidossa hankintamenon määräisinä. Lainojen ja saamisten arvonalentumisia kirjataan saamiskohtaisesti ja saamisryhmäkohtaisesti. Arvonalentumiset arvioidaan ja kirjataan saamiskohtaisesti, mikäli asiakkaan vastuiden määrä on merkittävä. Muilta osin arvonalentumiset arvioidaan ja kirjataan saamisryhmäkohtaisesti. Arvonalentumiset kirjataan luottojen tase-erän vähennykseksi. Arvonalentumisen jälkeen koron tulouttamista jatketaan arvonalennetulle määrälle. Arvonalentuminen kirjataan vain silloin, kun on saatu objektiivista näyttöä asiakkaan maksukyvyn heikkenemisestä sen jälkeen, kun saaminen alun perin kirjattiin taseeseen. Saamisen arvo on alentunut, jos siitä kertyvät tulevat rahavirrat vakuuden käypä arvo huomioon otettuna ovat pienemmät kuin luoton ja sen maksamattomien korkojen kirjanpitoarvo. Tulevat rahavirrat diskontataan lainan alkuperäisellä korolla. Jos laina on vaihtuvakorkoinen, diskonttauskorkona käytetään tarkasteluhetken sopimuksen mukaista korkoa. Arvonalentumisena kirjataan lainan kirjanpitoarvon ja sitä alhaisemman kerrytettävissä olevan rahavirran erotus. Saamisryhmäkohtaista arvonalentumistarkastelua varten saamiset jaetaan luottoriskiltään samanlaisiin ryhmiin. Ryhmästä kirjataan ryhmäkohtainen arvonalentuminen, jos on saatu objektiivista näyttöä siitä, että ryhmään kuuluvien saamisten takaisinmaksuun liittyy epävarmuutta. Kirjattava arvonalentuminen perustuu kokemusperäiseen keskimääräiseen arvioon tulevien tappioiden määrästä. Sen jälkeen, kun kaikki perintätoimet on suoritettu loppuun tai muutoin johdon päätöksellä, laina kirjataan pois taseesta. Taseesta pois kirjaamisen jälkeen saadut suoritukset kirjataan saamisten arvonalentumisten oikaisuiksi. Mikäli asiakkaan maksukyvyn palautumisesta saadaan objektiivista näyttöä, aiemmin kirjattujen arvonalentumisten määrä arvioidaan uudelleen ja maksukyvyn parantumisesta aiheutuvat muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat muita kuin johdannaisvaroihin kuuluvia rahoitusvaroja, joita ei sisällytetä edellä mainittuihin rahoitusvarojen luokkiin. Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan ostohetkellä taseeseen hankintamenon määräisinä ja arvostetaan käypään arvoon. Arvonmuutokset kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon, josta ne kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserä kirjataan pois taseesta tai on objektiivista näyttöä siitä, että sen arvo on alentunut. Korkotuotot ja osingot kirjataan tuloslaskelmaan. Jos myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitetun, arvonalentuneen saamistodistuksen käypä arvo myöhemmin nousee ja nousun voidaan objektiivisesti todeta liittyvän arvonalentumistappiokirjauksen jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio peruutetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan. Jos arvonalentuneen osakkeen käypä arvo myöhemmin nousee, arvonnousu kirjataan omaan pääomaan.

18 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 18 Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisistä varoista ja vaadittaessa maksettavista saamisista luottolaitoksilta. Muut rahoitusvelat Muut rahoitusvelat -luokkaan sisällytetään muut kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi luokitellut rahoitusvelat. Muut rahoitusvelat käsitellään kirjanpidossa alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenon määräisinä. Johdannaissopimukset Johdannainen on rahoitusinstrumentti tai muu sopimus, jonka arvo muuttuu tietyn koron, rahoitusinstrumentin tai hyödykkeen hinnan, valuuttakurssin, hinta- tai korkoindeksin, luottoluokituksen tai luottoindeksin tai muun vastaavan kohde-etuuden arvon muuttuessa. Johdannainen edellyttää sopimusta tehtäessä vain vähäistä nettosijoitusta, ja sopimus selvitetään tiettynä päivänä tulevaisuudessa. Johdannaissopimuksiksi luokitellaan korkojohdannaiset, valuuttajohdannaiset, osakejohdannaiset, hyödykejohdannaiset ja luottojohdannaiset. Johdannaiset arvostetaan aina käypään arvoon, Ei-suojaavista koronvaihtosopimuksista saatujen ja niistä maksettujen korkojen erotus merkitään korkoihin ja niitä vastaavat siirtyvät korot muihin varoihin ja muihin velkoihin. Ei-suojaavien johdannaisten arvonmuutokset kirjataan tuloslaskelman erään "Kaupankäynnin nettotuotot". Johdannaissopimuksista taseeseen merkityt positiiviset arvonmuutokset kirjataan varoiksi erään "Johdannaissopimukset, varat" ja negatiiviset erään "Johdannaissopimukset, velat". Johdannaissopimuksia solmitaan vain suojaustarkoituksessa. Johdannaissuojauksella pyritään lukitsemaan vaihtuva- tai kiinteäkorkoisten, markkinaehtoisten saatavien ja velkojen korkomarginaali. Johdannaisten kirjanpidollisessa käsittelyssä sovelletaan IFRS 39:n mukaista suojauslaskentaa Suojauslaskenta Suojauslaskenta käsittää korkoriskin suojauksen käyvän arvon menetelmällä. Korkoriskin suojaus kohdistuu pitkäaikaisiin kiinteäkorkoisiin velkoihin (omat emissiot), yksittäisiin luottoportfolioihin sekä yksittäisiin luottoihin. Suojauslaskennalla todennetaan, että suojaussuhteessa olevan suojaavan instrumentin käyvän arvon muutokset kumoavat suojatun kohteen käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset kokonaan tai osittain. Suojaavien ja suojattavien instrumenttien välinen yhteys dokumentoidaan määrämuotoisesti. Dokumentaatio sisältää tiedot riskienhallinnan periaatteista, suojausstrategiasta ja menetelmistä, joilla suojauksen tehokkuus osoitetaan. Suojauksen tehokkuus osoitetaan suojauksen tekohetkellä ja sen aikana vertailemalla suojaavan ja suojattavan instrumentin käypien arvojen muutoksia keskenään. Suojaus katsotaan tehokkaaksi, kun käypien arvojen muutokset kumoavat toisensa vaihteluvälillä %. Sopimuksia ei voi käsitellä suojauslaskennan sääntöjen mukaisesti kirjanpidossa, mikäli IAS 39:n edellyttämä suojausinstrumentin ja siihen liittyvän suojauskohteen välinen suojaussuhde ei enää täytä standardin kriteerejä. Käyvän arvon suojauslaskennassa suojaavan ja suojattavan instrumentin arvonmuutokset kirjataan tuloslaskelmaan Sijoitustoiminnan nettotuottoihin (myytävissä oleviin rahavaroihin sisältyvät joukkovelkakirjalainat) ja Korkokatteeseen (luotot ja omat emissiot). AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat hyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Poistot kirjataan kuluksi arvioidun taloudellisen pitoajan kuluessa, joka tietokoneohjelmistojen ja lisenssien osalta on 2-5 vuotta. Hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa hyödykkeiden arvoa testataan arvonalentumisen varalta.

19 OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 19 AINEELLISET HYÖDYKKEET Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Hyödykkeet poistetaan tasapoistoin arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maaalueista ei tehdä poistoja. Hyödykkeeseen liittyvät alkuperäisen hankinnan jälkeen syntyvät menot aktivoidaan hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä kertyy alunperin arvioitua suurempaa taloudellista hyötyä. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat pääosin seuraavat: Koneet ja kalusto Atk-laitteistot Muut aineelliset hyödykkeet 4-10 vuotta 3-5 vuotta 5-10 vuotta Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. TYÖSUHDE-ETUUDET Eläke-etuudet OPAn työntekijöiden lakisääteinen eläketurva hoidetaan joko OP-Eläkekassassa tai vakuutusyhtiöiltä otetuin vakuutuksin. Työntekijöiden lisäeläketurva on järjestetty OP-Eläkesäätiön tai vakuutusyhtiön kautta. OP-Pohjola-ryhmässä on sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. OP-Eläkekassassa hoidetut eläkejärjestelyt työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeiden rahastoiduilta osin katsotaan etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. OP-Eläkesäätiössä hoidetut järjestelyt ovat kokonaisuudessaan etuuspohjaisia. Eläkejärjestelyistä johtuvat kulut kirjataan tuloslaskelman erään "Henkilöstökulut". Maksupohjaisissa järjestelyissä vakuutusmaksut kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Maksupohjaisissa järjestelyissä muita maksuvelvoitteita ei ole. Etuuspohjaiset järjestelyt OP-Eläkekassassa ja OP-Eläkesäätiössä rahoitetaan suorituksilla, jotka perustuvat vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Etuuspohjaisissa järjestelyissä omaisuuseränä esitetään järjestelystä johtuvien velvoitteiden nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla. Lisäksi huomioidaan vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Laskenta on suoritettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä (project unit credit method). Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona Saksan tai Ranskan valtioiden liikkeeseen laskemien maturiteetiltaan pisimpien joukkovelkakirjojen korkoa. Siirtymähetkellä on käytetty hyväksi IFRS 1-standardin sallimaa helpotusta, jonka mukaisesti tällöin ei ollut etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyviä kirjaamattomia vakuutusmatemaattisia voittoja tai tappioita. Tämän jälkeen syntyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 prosenttia eläkevelvoitteesta tai 10 prosenttia varojen käyvästä arvosta. Osakeperusteiset työsuhde-etuudet Omana pääomana maksettavat osakeperusteiset työsuhde-etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tasaerinä kuluksi ja oman pääoman lisäykseksi oikeuden ansainta- ja sitouttamisjakson kuluessa. Rahana maksettavat osakeperusteiset palkkiot ja niitä vastaava velka arvostetaan käypään arvoon kunkin kauden päättyessä velan suorittamiseen saakka.