Rakennemalleista annetut lausunnot ja mielipiteet

Transkriptio

1 Riihimäen yleiskaava rakennemallit, rakennesuunnitelma ja tavoitteet Yleiskaavatyö käsittää aloitus-, valmistelu- ja ehdotusvaiheen. Aloitusvaihe päättyy, kun kaupunginvaltuusto antaa kaupunkirakennesuunnitelmasta (rakennesuunnitelma) jatkosuunnitteluohjeet yleiskaavaluonnoksen laatimista varten. Rakennemallien nähtävillä olon jälkeen on valmisteltu vastineet saatuun palautteeseen ja laadittu ehdotus rakennesuunnitelmaksi. Tässä vaiheessa määritellään myös strategiset tavoitteet. Vuorovaikutus Rakennemallit sekä niihin liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja vaikutusten tunnistaminen ovat olleet julkisesti nähtävillä ja lausuntoaikaa on ollut saakka. Aineisto on ollut myös internetissä kaupungin verkkosivuilla ja mielipiteitä on voinut esittää mm. karttapalautejärjestelmän avulla. Lausuntoja on saatu 8 kpl. Mielipiteitä on esitetty 8 kpl. Karttapalautejärjestelmän kautta on saatu 163 kpl palautteita, joissa yhteensä 360 kohdemerkintää. Nähtävilläoloajan ulkopuolella on saatu kaksi palautetta; Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:ltä ja Arolampi-Seura ry:ltä Nähtävilläoloajan ulkopuolella annettuihin mielipiteisiin kaavoitusyksikkö ei kuitenkaan laadi vastinetta. Viranomaisneuvottelussa esitettiin kannanottoja mm. Arolammen orren linjauksesta, joukkoliikenteen järjestämisestä, alueiden mitoituksesta, liikenneverkosta, ekologisista yhteyksistä, hulevesiselvityksestä ja asemakaavojen ajanmukaisuudesta. Museovirasto esittää mm., että vaikutukset kulttuuriperintöön, rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriympäristöön on esitettävä. Lisäksi viranomaisneuvottelussa esitettiin, että mahdolliset rakennesuunnitelmavaihtoehdot tulisi asettaa vuorovaikutusta varten nähtäville. Neuvottelumuistio on liitteenä. Tarkistukset työohjelmaan (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) Viranomaisneuvottelun perusteella osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistetaan: - rakennettuun ympäristöön kohdistuvan uuden strategisen selvityksen osalta (5.3 Tehtävät selvitykset) ja - rakennesuunnitelman asettamisesta julkisesti nähtäville (8.1 Aloitusvaihe). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tehdään lisäksi seuraavat tarkistukset: - kohdassa 5.3 lueteltujen selvitysten nykyinen tilanne ja valmistuneet kirjataan sekä lisätään seudullisen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma - kohtaan 7 lisätään osallisiksi Riihimäen vanhusneuvosto ja Riihimäen vammaisneuvosto - kohdassa 9 aikataulu: Tavoitteet ja rakennesuunnitelma tulevat valtuuston hyväksyttäväksi Rakennemalleista annetut lausunnot ja mielipiteet Lausunnoissa ja mielipiteissä on esitetty jatkosuunnittelun ohjeeksi huomioita ja tarkistamistarpeita. Kaavoitusyksikkö on tiivistänyt niitä ja numeroinut ne vastineiden kohdistamiseksi. Erityisesti huomioon otettava seikat on alleviivattu. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät sekä

2 vastineet ovat liitteenä. Lausunnot ja mielipiteet täydellisinä ovat nähtävillä kaavoitusyksikössä. Johtopäätökset lausunnoista ja mielipiteistä Rakennesuunnitelmaan sisällytetään lausuntojen ja mielipiteiden johdosta mm. seuraavat tarkistukset: - Itäisen kehätien varrelta selvitetään jatkossa asumiselle sopivia alueita yhdessä Hausjärven kunnan kanssa, mutta tässä vaiheessa yleiskaava koskee vain Riihimäen kaupungin alueita. - Monnin tavoiteltavan aseman läheisyyteen voidaan esittää asumisen ja työpaikka -alueita, mutta ei maakuntakaavassa esitetyn laajuisena hyvälle peltoalueelle. Alue esitetään selvitysalueena, jonka maankäyttö ratkaistaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. - Herajoen pohjaveden muodostumisalueelle ei esitetä työpaikka-aluetta eikä Merkoksen alueen myymäläkeskittymän laajennusta pohjoiseen. - Kehäteiden linjauksia ja niiden vaikutuksia erityisesti yhdyskuntarakenteeseen ja luontoon selvitetään tarkemman suunnittelun yhteydessä. Väyliä suunnitellaan yhdessä maankäytön kanssa. - Lahdenradan eteläpuolella Peltosaaren pohjoisosan alueeseen sovitetaan useita maankäyttömuotoja, kuten asumista, puistoja, työpaikkoja ja liikuntapalveluja. - Sammalistonsuon aluetta kehitetään virkistykseen ja lintukosteikkona. Kantatien 54 eteläpuolinen alue esitetään selvitysalueena, jossa tulee selvittää hulevesien hallinnan periaatteet ennen maankäytön yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Karttapalaute Karttakyselyn merkinnät ovat paikkaan sidottuja ja ne tukevat paikkatietopohjaista yleiskaavasuunnittelua. Kyselyn avulla kerätty palaute on ollut avuksi rakennesuunnitelmaa laadittaessa. Kyselyn vastauksiin voi tutustua tarkemmin kaupungin verkkopalvelussa kohdassa kaavoitus. Viheralueohjelma Riihimäellä on käynnistetty viheralueohjelman laatiminen ja se laaditaan konsulttityönä siten, että se toimii samalla yleiskaavan viherja virkistysalueita koskevana osana. Viheralueohjelman avulla kartoitetaan viherverkon nykytilanne, tunnistetaan kehittämistarpeet ja ehdotetaan kehittämistoimenpiteitä. Karttakysely järjestettiin ja asukastilaisuudet , ja Internetissä toteutettuun karttakyselyyn vastasi 223 henkilöä ja merkintöjä kartalle saatiin yli Työ on tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville toukokuussa Väestöennuste Riihimäen väestöennusteen laatiminen konsulttityönä (Kaupunkitutkimus TA) käynnistyi kesäkuussa 2014 yleiskaavatyöryhmän antaman asuntotuotantoennusteen ja rakennemalleista saadun palautteen jälkeen ja se valmistui tammikuussa Ennusteessa Riihimäen väestöstä on tehty kaksi projektiota. Ne ovat laskelmia, jotka kuvaavat väestökehitystä, kun tehdyt oletukset toteutuvat. Nopeassa vaihtoehdossa väestö kasvaa keskimäärin 1 % vuodessa, noin asukkaaseen vuonna 2035, noin hengellä eli 24 %, kun lähtövuonna 2014 asukkaita oli n Hitaassa vaihtoehdossa väestön kasvu olisi 0,2 % vuodessa. Väestöä olisi noin vuonna 2035, lisäystä 1 700, 5,8 % koko jaksolla. Hi-

3 das vaihtoehto on määritelty nopean kasvun pohjalta siten, että se on kerrostalopainotteisempi kuin nopean vaihtoehto ja asuntorakentamisen toteutuminen oletetaan tapahtuvan aluevarauksia muuttamatta, mutta pitemmällä ajanjaksolla kuin nopeassa vaihtoehtoehdossa. Kerrostaloja rivitalotuotannosta on oletettu toteutuvan 80 % nopeasta vaihtoehdosta ja omakotituotannosta 50 %. Tilastokeskuksen vuonna 2012 julkaisema väestöennuste on noin henkeä vuonna 2035 sijoittuen projektioiden väliin 0,8 % vuosikasvulla. Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tarkoituksena on esittää kaupunkirakentamisen periaatteet asuntotuotannon ja elinkeinoelämän sekä liikenteen ja viherrakenteen jatkosuunnittelulle. Esitetyt asumisen ratkaisut sisältävät toteutusvaihtoehtoja. Väestöennusteen nopean kasvun ennusteen mukaan asumisen alueiden mitoitusluvut ovat pienemmät kuin rakennesuunnitelman ratkaisu. Jos keskusta-alueen täydennysrakentamisessa ja esitetyissä kaavamuutoksissa onnistutaan, uusia kerrostaloalueita ei tarvita 20 vuoteen. Hitaan kasvun mitoitusluvut osoittavat, että uusia pientaloalueita ei ole tarvetta toteuttaa Kalmussa ja Riuttassa 2035 mennessä, jos keskustaalueen täydennysrakentamisessa, esitetyissä kaavamuutoksissa ja Varuskunta-Kokko-Taipale alueen sekä yksityisten omakotitonttien toteutumisessa onnistutaan. Rakennesuunnitelman yhteydessä määritellään tavoitteet, jotka ohjaavat jatkosuunnittelua ja joiden toteutuminen on suunnittelun ja kaupungin kehityksen kannalta tärkeää. Yleiskaavan luonnosvaiheessa maankäytön suunnitelmaa ja tavoitteita täsmennetään. Rakennesuunnitelma koostuu samoista teemoista kuin rakennemallit: Riihimäen seutu, asumisen täydennysrakentaminen ja uudet alueet, yritysalueet, liikenne ja viherrakenne. Rakennesuunnitelmakartta on näiden yhdistelmä. Teemakarttojen yhteydessä esitetään teemaan sovellettavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja ratkaisua havainnollistavat vaikutukset. Alueiden mitoitus Rakennesuunnitelman mitoittaminen koskee pääasiassa kaupungin asuntotuotantoa. Yritysalueille ei ole suunnitetta tai työpaikkatavoitetta. Työpaikka-alueiden laskennallinen mitoittaminen työpaikkojen määrän selvittämiseksi ei ole luotettavaa eri toimialojen tonttitehokkuuden ja työpaikkaväljyyden vaihdellessa merkittävästi. Väestön kasvuun liittyvässä asuntotuotantoennusteessa on arvioitu nykyisin voimassa olevien asemakaavojen toteutuminen , mahdolliset yhdyskuntarakenteen täydennyskohteet sekä asemakaavojen muutoskohteet ja yhdyskuntarakenteen laajentamiskohteet. Asuntotyyppijakauma noudattaa viime vuosien asuntojakautumaa: kerrostaloasunnot 30 %, rivitaloasunnot 25 % ja omakotiasunnot 45 %. Asumisväljyys- ja aluetehokkuuslukujen avulla alueiden kapasiteettia muunnetaan asukasmääriksi ja asunnoiksi. Väestön nettokasvu väestöennustelaskelman mukaan on nopeassa vaihtoehdossa asukasta ja hitaassa vaihtoehdossa asukasta. Asuntotuotannon täydennysrakentaminen ja uudet asuinalueet mitoi-

4 tetaan nopean vaihtoehdon nettoasukasmäärän kasvulle. Yksityisten omistamia rivitalo- ja omakotiasuntoja tulisi toteutua eli keskimäärin kahdeksan asuntoa vuodessa. Asumisen uudet alueet Asumisen uudet alueet sijoittuvat Kalmuun, Riuttaan sekä Varuskunta- Kokko-Taipaleen alueille. Kalmussa alueet ovat osayleiskaavan mukaiset. Riuttassa on esitetty asuinalueita maaston ja viherrakenteen perusteella. Kaikkia rakennesuunnitelmassa esitettyjä uusia asuinalueita ei ole tarvetta ottaa käyttöön, jos keskusta-alueen täydennysrakentamisessa ja esitetyissä kaavamuutoksissa onnistutaan. Asumisen uusia alueita ei ole tarvetta varata asuntokerrostaloja varten. Asuntotuotantolaskelman mukaan asuntojen tarve uusilla alueilla on kpl. Näistä 550 kpl on rivitaloasuntoja ja 1170 kpl omakotiasuntoa. Asemakaavojen toteutuminen - Rakennesuunnitelmassa on esitetty: - asemakaavan mukaiset kaupungin omistamat rakentamattomat asuintontit - asemakaavan muutos- tai laajennusalueet asuntorakentamista varten - asemakaavan muutos- tai laajennusalueet, joille voidaan sijoittaa asumisen kanssa yhteensopivia työpaikkatoimintoja Asemakaavan muutos- ja laajennusalueet sijaitsevat Peltosaaren, Suokylän, Kirjauksen ja Juppalan kaupunginosissa. Asemakaavan muutostai laajennusalueita, joille voidaan sijoittaa asumisen kanssa yhteensopivia työpaikkatoimintoja, on matkakeskuksen ympärillä Suokylän, Peltosaaren, Pohjois-Peltosaaren ja Jokikylän kaupunginosissa. Kaupungin omistamilla asemakaava-alueilla on 480 asunnon ja noin 1100 asukkaan varanto. Lisäksi vuosina valmistuu n. 290 asuntoa. Yksityisten omistamia tontteja oletetaan toteutuvan siten, että omakotiasuntoja toteutuu n. 70, rivitaloasuntoja n. 70 ja kerrostaloasuntoja n. 20. Kaikkiaan asemakaavoitetuilla alueilla yksityisten omistamien tonttien kapasiteetti on 650 asuntoa rivi- ja kerrostaloissa sekä n. 110 omakotitaloissa. Työpaikka-alueet Liikennehakuisia työpaikka-alueita pyritään sijoittamaan väylien varsille ja solmukohtiin vt 3:n ja mt 130 sekä kantatien 54 kehityskäytäviin. Erityiskohteita ovat rautatiehen tukeutuvat logistiikka-alueet. Kehäteiden varsille on tulevaisuudessa mahdollista sijoittaa liikennehakuista teollista toimintaa. Uusia yritysalueita, joihin on yhdistetty myös uutta asumista, on Peltosaaren sillan molemmilla puolilla ja veturitallien alueella. Veturitallien alueella tulee koko alueen asemakaava uudistaa. Veturitallien alue voisi parhaimmillaan toimia osana keskustaa, linkkinä aseman ja vanhan keskustan välillä. Uusia työpaikka-alueita on esitetty noin 480 ha.

5 Liikenne Liikennejärjestelmää kehitetään yleiskaavassa kokonaisuutena, joka käsittää eri liikennemuodot siten, että ne palvelevat sekä asukkaita että elinkeinoelämää. Samalla selvitetään asuinympäristöä tukevia liikenneratkaisuja, liikenneturvallisuushankkeita ja asuinalueiden liikennesaneerauskohteita. Rakennesuunnitelmassa esitetään kevytliikenteestä vain yhteystarpeita. Kehäteillä on merkintänä uusi tieyhteys, seututie. Ne eivät kuvaa tielinjauksia, vaan tavoitteellisia yhteyksiä, jotka tulisi tarkentaa aikaisempien suunnitelmien ja uusien maankäyttöajatusten pohjalta. Tämä tulisi tehdä Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman yhteydessä. Rakennesuunnitelmassa on toinen uusi tieyhteysmerkintä, jolla tarkoitetaan katuverkon yhteystarpeita. Liikenneverkon hierarkiassa ne toimivat pääasiassa korkealuokkaisten väylien rinnakkaistienä ja verkkoa täydentävinä kokoojaväylinä. Rakennesuunnitelmassa on esitetty päärata, Lahdenrata ja näitä yhdistävä Kolmioraide sekä kaksi asemaa. Arolammin asemanseudun maankäyttöä selvitetään yleiskaavaluonnos- ja ehdotusvaiheessa. Lisäksi Hausjärven Monnin asema on merkitty Monnin taajaman osayleiskaavaluonnoksen osoittamaan paikkaan. Rautatiealueeseen liittyvää kehittämistä on esitetty yritysalueiden teemassa. Selvitysalueet - Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavaluonnoksen alueella ja Monnin osayleiskaavaluonnoksen asemanseudun länsipuolelle esitetään selvitysalueita, joiden maankäyttö tukeutuu raideliikenteeseen ja maankäyttö ratkaistaan raideliikenteen suunnittelun yhteydessä. - Etelä-Vahteriston osayleiskaavaluonnoksessa esitetty raideliikenteeseen tukeutuvan logistiikka-alueen ja eteläisen kehätien (Arolammin orsi) kytkeytyminen ympäröivään maankäyttöön tulee selvittää ennen yksityiskohtaisempaa maankäytön suunnittelua. - Sammalistonsuon aluetta kehitetään virkistykseen ja lintukosteikkona. Kantatien 54 eteläpuolinen alue esitetään selvitysalueena, jossa tulee selvittää hulevesien hallinnan periaatteet ennen maankäytön yksityiskohtaisempaa suunnittelua. - Moottoritien ja Hämeenlinnantien välinen alue esitetään selvitysalueena, jonka maaperän pilaantuneisuus on tutkittava ennen alueen tarkempaa maankäytön suunnittelua. - Moottoritien ja Punkantien välinen alue esitetään selvitysalueena, jossa liikennemelun merkitys asumiselle selvitetään ennen alueen tarkempaa maankäytön suunnittelua. - Moottoritiehen, Kormuntiehen ja Läntiseen kehätiehen rajoittuva alue esitetään yhdyskuntarakenteen laajenemisalueena, jolle tulee laatia kahden kunnan yhteinen osayleiskaavatasoinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma. - Ekologisen verkon yhteystarvetta valtatien 3 ja maantien 130 poikki ja seudullinen ulkoilureitti Usmi-Arolampi tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Viherverkko Rakennesuunnitelmassa esitetään kehitettävä virkistysalueverkoston perusrakenne: Urheilupuisto-Riutta; Hatlamminsuo-Peltosaaren liikunta-

6 keskus- Vahteristo; Urheilupuisto-Juppala-Sammalistonsuo-Puujoen suunta, Peltosaari-Pohjankorpi-Vantaankylä (Hausjärvi), luonnon ydinalueet, ekologisen verkoston yhteystarpeet, joita pitää jatkosuunnittelun yhteydessä tarkentaa, neljä ulkoilun ja virkistyksen ydinaluetta: Riutta, Vahteristo, Hatlamminsuo ja Sammalistonsuo sekä ulkoilureittien ulkokehä. Vantaanjoki on merkitty kehitettäväksi kaupunkistrategian mukaisesti houkuttelevaksi ympäristöelementiksi. Pintavesiin Epranoja, Herajoki, Punkanjoki ja Riihiviidanoja sekä pohjavesialueisiin kohdistuu erilaisia kehittämisajatuksia, joiden perusteema on veden kierto, luonnon suojeleminen ja toisaalta virkistyskäyttö. Vantaanjoki kuuluu samaan kategoriaan, mutta Arolammilta pohjoiseen ulottuvalla tulvavaara-alueella tulviin varautuminen on esitetty ELY-keskuksen laatimassa tulvariskien hallintasuunnitelmassa. Viheralueohjelma koskee Riihimäen viheralueita, joita ovat rakennetut puistot ja virkistysalueet, liikuntapaikat, katuvihreä, koirapuistot, puistometsät, metsät, pienvedet, niityt ja muut avoimet viheralueet, matonpesupaikat, palstaviljelyalueet, yleiskaavan mukaiset viheralueet, ulkoilureitit sekä lähiluonto- ja opetuskohteet. Lisäksi mukaan kuuluvat kaupungin julkisten kiinteistöjen piha-alueet ja arvokkaat luontokohteet. Viheralueohjelman avulla voidaan nostaa esiin viherympäristön ja siihen liittyvien palvelujen merkitys ihmisille ja kaupunkirakenteelle sekä kaupunkikuvalle. Tavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maankäyttö- ja rakennuslain perusteella sekä kaupungin eri strategioiden lisäksi yleiskaavoitukselle esitetään seuraavia tavoitteita: Seudulliset tavoitteet Riihimäen kaupungin ja naapurikuntien rajaseutujen suunnittelu tulee käynnistää maankäytön ja liikenteen osalta. 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa esitetään läntisen kehätien jatkosuunnitteluun osayleiskaavatasoisen maankäytön suunnitelman laatimista Riihimäen ja Lopen kesken. Hankkeet on hyvä sovittaa vireillä olevaan Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelmaan sekä Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet suunnittelussa (SYKE. Urban Zone 3) tutkimushankkeeseen, joka käynnistyy Riihimäen osalta tänä keväänä. Riihimäen ja Hyvinkään välillä on pääradan varrella maakuntakaavassa maankäytön kehittämiseen liittyviä merkintöjä, jotka tulee ajantasaistaa neljän kunnan kesken. Riihimäen eteläosien kehitys on sidoksissa Hyvinkään kunnallistekniikkaan ja palveluihin. Kaupunkikeskustan tiivistämistä koskevat tavoitteet Nykyisten asemakaavojen toteutuminen kaupungin omistamille asumiseen varatuille tonteille ja esitetyt asemakaavojen muutoskohteet kattavat hyvin asuntotuotantotavoitteet kerrostalotuotannolle. Yksityisten omistamilla rakentamattomilla omakotitonteilla on merkitystä, koska ne sijaitsevat rakennetun kunnallistekniikan ja palveluiden piirissä. Niiden osuus koko tarpeesta on 10 prosentin luokkaa (1 % väestönkasvu) ja 20 % hitaan kasvun vaihtoehdossa. Niiden hankkiminen kaupungille tulee tarpeelliseksi, mikäli yhdyskuntarakenteen tiiviydestä ei voida muuta päättää.

7 Puistojen tai julkisten rakennusten korttelialueiden (Y-tontit) muuttamista asumiseen tulee harkita saavutettavaan hyötyyn nähden. Merkittävä asumisen ja työpaikkatoimintojen tarpeisiin varattu alue sijaitsee asemakaavoitetulla virkistysalueella Peltosaaren sillan pohjoispuolella. Uusia asumisen alueita koskevat tavoitteet Yhdyskuntarakenteen ja palvelujen kannalta parhaat uudet asumisen alueet ovat Varuskunta-Kokko-Taipale alueella. Näille alueille on mitoituksessa osoitettavissa kolmannes rivitalotuotantotarpeesta ja 17 % omakotituotantotarpeesta (1 % väestönkasvu) ja hitaan kasvun vaihtoehdossa rivitalotuotantotarpeesta kolmannes ja 58 % omakotituotantotarpeesta. Kaupungille laaditaan asuntotuotanto-ohjelma, jossa määritellään vuosittain viidelle seuraavalle vuodelle kaavoituksen, infrastruktuurin ja palveluiden järjestäminen vuosittain sekä seuraavalle viidelle vuodelle ainakin kaavoitushankkeet. Kaupungin maapoliittinen ratkaisu kaavoittaa raakamaan ensimmäinen asemakaava pääsääntöisesti vain kaupungin omistamalle maalle korostaa riittävän raakamaareservin hankintaa. Elinkeinojen toimintaedellytyksiä koskevat tavoitteet Elinkeinopoliittisessa visiossa Riihimäki on suosittu yritysten sijaintipaikka, jossa yhdistyy hyvä työvoiman saatavuus, hyvä koulutustarjonta, maan paras logistinen sijainti, hyvä tonttitarjonta ja maan parhaiten yritykset huomioiva kunnallinen toimintakulttuuri. Riihimäen asemanseudulla on korkean teknologian ja osaamisintensiivisen yritystoiminnan keskittymä. Yrityksille tarjotaan monipuolisia, liikenteellisesti hyvin sijaitsevia alueita. Tuotannolliset alueet sijoitetaan kaupungin reunoille. Tulevaisuuden uudet yritysalueet keskittyvät moottoritien, mahdollisesti myös kantatien 54 ja pääradan varteen Etelä-Vahteristoon. Elinkeinostrategiassa esitetään, että täytäntöönpanoa valvomaan muodostetaan elinkeinopoliittinen neuvottelukunta. Liikennettä koskevat tavoitteet Maankäytöllä vahvistetaan nykyisen kaupunkirakenteen monipuolisuutta sekä jäsentyneisyyttä asumisen, työpaikkojen, liikenteen ja virkistyksen suhteen, vähennetään moottoriliikenteen tarvetta sekä edistetään sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävää liikkumista. Vireillä olevassa Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelmassa selvitetään kaupunkiseudun maankäytön ja liikenneverkon kehittämisen suunnitelmat ja arvioidaan niiden yhteisvaikutusta tarkasteluvuoteen Toisessa vireille tulevassa Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet suunnittelussa (Urban Zone 3) tutkimushankkeessa selvitetään yhdyskuntarakenteen tulevaa kehitystä ja sen reunaehtoja. Tulevaisuuden arviointianalyysissä määritellään jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunkikehitys. Kaupungin viherrakennetta koskevat tavoitteet Luonnon monimuotoisuus mahdollistaa ekosysteemipalveluiden kestävän toiminnan ja muodostaa ympäristön ja viheralueverkoston kestokyvyn perustan. Monimuotoinen ekosysteemi kestää paremmin äkillisiä tai pitkittyviä luonnon ääri-ilmiöitä. Ekologisen verkoston ja ulkoilureittiverkoston tavoitteet ja toimenpiteet nivoutuvat tiiviisti toisiinsa.

8 Kaupungin rajoilla korostuu suhde naapurikuntien tilanteeseen ja kehittämistavoitteisiin. Isot liikenneväylät, maavallit, tulvat ja usein myös vesi aiheuttavat estevaikutusta. Tavoitteena on näiden fyysisten ja visuaalisten estevaikutusten vähentäminen erityisesti kaupungin keskustaan tukeutuvien ulkoilun ydinalueiden väliltä sekä etäämmällä sijaitsevien luonnon ydinalueiden väliltä. Hulevesien luonnonmukainen hallinta viheralueilla ja Vantaanjoen nykyistä monipuolisempi rooli osana virkistysalueita parantaa virkistysarvoja ja lisää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Vaikutukset Rakennesuunnitelman merkittävät vaikutukset kohdistuvat yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, luontoon ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Asumisen nykyisten ja uusien alueiden toteuttamisessa on epävarmuustekijöitä, joita tarkastellaan yleiskaavaluonnoksessa ja ehdotuksessa. Ne johtuvat uusien alueiden ylimitoituksesta ja toisaalta nykyisten asumiseen varattujen tonttien toteutumisesta. Useiden uusien yritysalueiden sijoittuminen liikenneverkkoon nähden on esitetty rakennesuunnitelmassa, mutta yleiskaavaluonnoksen ja ehdotuksen yhteydessä on ratkaistava yksityiskohtaisemmin liikenneverkon kehittäminen. Vireillä olevassa viheralueohjelmassa tarkastellaan viheralueita yleiskaavaa yksityiskohtaisemmin. Ulkoilun ja virkistyksen ydinalueet, ulkoilureitit sekä luonnontilaisista alueista koostuva verkosto muodostavat yleiskaavassa viheralueverkon. Merkittävät luontovaikutukset kohdistuvat kehäväylien yhteyteen. Rakennesuunnitelman vaikutukset on esitetty selostuksen liitteessä 2 ja teemakartoilla. Rakennesuunnitelman esittely- ja keskustelutilaisuus pidetään klo 18 Riihimäen lukiossa Koulukatu 5. Rakennesuunnitelmasta järjestetään karttakysely verkossa, johon julkaistaan linkki kaupungin verkkopalvelussa LIITTEET: - Riihimäen yleiskaava 2035, rakennesuunnitelma, kartta - Rakennesuunnitelman selostus - Rakennemalleista annetut lausunnot, mielipiteet ja vastineet, lyhennelmä - Viranomaistyöneuvottelun muistio. (si, rn, ht) Ehdotus/KJ Kaupunginhallitus päättää - hyväksyä Riihimäen yleiskaavan 2035 rakennemalleista sekä niihin liittyvistä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja vaikutusten tunnistamisesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet - asettaa Riihimäen yleiskaavan 2035 rakennesuunnitelman sekä siihen liittyvät tavoitteet ja vaikutusten tunnistaminen nähtäväksi 30 päivän ajaksi mielipiteiden esittämistä ja lausuntojen pyytämistä varten

9 - pyytää lausunnot Hausjärven, Janakkalan, Lopen kunnilta ja Hyvinkään kaupungilta sekä Riihimäen kaupungin tekniseltä, ympäristö-, sivistys-, sosiaali- ja terveyslautakunnalta ja vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnalta ynnä Senaatti-Kiinteistöiltä ja Metsähallitukselta määräaikaan mennessä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kuvaja 37/ Riihimäen yleiskaavan 2035 rakennesuunnitelmassa on kehitettävä viheralueverkosto hyvin huomioitu. Neljä erillistä ulkoilun ja virkistyksen ydinaluetta sijoittuvat tasapuolisesti kaupungin eri osiin ja niitä yhdistävä ulkoilureittien ulkokehä mahdollistaa liikkumisen niiden välillä. Ulkokehä sekä suunnitelmaan merkityt ulkoilureittien yhteystarpeiden toteuttaminen edesauttavat myös asukkaiden liikunnan harrastamisen mahdollisuutta sekä helpottavat ulkoilureittien kunnossapitoa. Rakennesuunnitelmassa tulisi mahdollisesti ottaa huomioon myös Riihimäen ulkoilureittien liittyminen Hausjärven, Hyvinkään ja Janakkalan ulkoilureitteihin. Lopen suuntaan ulkoilureittiyhteys onkin huomioitu. Lisäksi rakennesuunnitelmassa tulisi osoittaa mahdollisuuksien mukaan varaus ns. melua aiheuttaville liikuntalajeille eli esim. moottoriurheilulle ja ampumaurheilulle, joita ei nykyisin kaupungin alueella voida harrastaa. Ehdotus/vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto päättää antaa sivistyslautakunnalle yllä olevan lausunnon koskien Riihimäen yleiskaavan 2035 rakennesuunnitelmaa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Sivi 78/ Sivistyslautakunnan aiemmin antama lausunto yleiskaavasta ja siihen annetut vastineet ovat nähtävissä OHEISEN rakennemalleista annetut lausunnot, mielipiteet ja vastineet asiakirjan sivuilla 8-9. Tämän aiemmin lausutun lisäksi sivistyslautakunta antaa seuraavan lausunnon: Laaditut väestöennusteet pohjautuvat joko hitaaseen tai nopeaan kasvuvaihtoehtoon. Hidas väestön kasvu tarkoittaa 0,2 %:n ja nopea 1 %:n vuotuista kasvua. Asuntotuotannon täydennysrakentaminen ja uudet asuinalueet on mitoitettu nopean vaihtoehdon asukasmäärän kasvulle. Väestön kasvu vaikuttaa varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden kysyntään. Väestön kokonaiskasvusta keskimääräisesti noin 8-10 % kohdistuu alle kouluikäisiin. Molemmissa kasvuvaihtoehtoissa varhaiskasvatuksella on riittävästi aikaa sopeutua asiakasmäärän kasvuun. Nopeassa väestöprojektiossa perusopetuksen oppilasmäärä kasvaisi vuoteen 2035 mennessä yli 700 oppilaalla. Hitaan kasvun 0,2 %:n projektiossa kaupungin kokonaisoppilasmäärä kasvaa vastaavana aikana ainoastaan 40 oppilaalla. Kumpaakin kasvuennustetta voi perustellusti

10 pitää epärealistisena, eikä niitä voi suoraan käyttää perusopetuksen palveluverkkosuunnitelman laatimisessa. Realistisin arvio perusopetuksen oppilasmäärän kehitykseksi tulisi perustua noin 100 hengen vuotuiselle väestönkasvulle. Tämä vastaa noin 0,7 %:n vuotuista väestönkasvua ja on siten hieman raportin sivulla 7 esitettyä Tilastokeskuksen väestöennustetta matalampi. Tässä 0,7 %:n vaihtoehdossa oppilasmäärä kasvaa vuosien välisenä aikana noin 380 oppilaalla. Tässä projektiossa oppilasmäärän kasvu jakautuisi pohjoisen oppilaaksiottoalueen lisäksi muille uustuotantoon tuleville asuntoalueille. Oppilasmäärän kasvu ei tapahdu asuntoalueittain tasaisesti. Oppilasmäärä kasvaa aluksi pohjoisella alueella uusien kaavoitettavien ja rakentuvien asuntoalueiden vuoksi. Kaikissa kolmessa projektiossa oppilasmäärä laskee kaupungin keskustassa ja joillakin vanhoilla pientaloalueilla. Ei kuitenkaan niin paljon, että opetusryhmien kokonaismäärä näillä alueilla vähenisi. Hitaankin kasvun projektiossa kaupungin pohjoisen alueen oppilasmäärälisäys vastaa yhtä opetusryhmää ikäluokkaa kohden. Vastaavasti varhaiskasvatuksen näkökulmasta keskustan täydennysrakentaminen tuo jonkin verran painetta läntisen alueen palvelujen järjestämiselle. Suurin muutos tapahtuu kuitenkin pohjoisilla alueilla: Varuskunta-Kokko-Taipale. Alueen uusiin rivi- ja omakotiasuntoihin muuttaa todennäköisesti pääsääntöisesti lapsiperheitä. Näillä alueilla ei ole kunnallisia varhaiskasvatuspalveluita eikä niitä ole myöskään suunnitteilla. Lähimmät palvelut ovat varhaiskasvatuksen osalta Uunilinnun päiväkodissa ja esiopetuksen osalta Pohjoisella koululla. Uuden alueen palvelukysyntä niin muun varhaiskasvatuksen kuin esiopetuksenkin osalta on helpointa ohjata olemassa oleviin toimintayksiköihin. Tämä taas tuo painetta lisätä toiminnan volyymiä muualla pohjoisella alueella. Helpoimmin tämä olisi ratkaistavissa Uramon koulun uudisrakentamisen yhteydessä, jolloin pohjoisen alueen asiakasmäärän lisääntyminen voitaisiin asiakasvirtoja uudelleen ohjaamalla niin esiopetuksen kuin muun varhaiskasvatuksen osalta suunnata Uramon uudisrakennukseen. Yleiskaavan pohjalta myöhemmin laadituissa asemakaavoissa pitää asemakaavojen suoraa vaikutusaluetta laajemmin tarkastella uudisasuntoalueen tulevien asukkaiden kasvatus- ja opetuspalvelujen saatavuus ja liikenneyhteydet. Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta päättää antaa edellä mainitun lausunnon OHEISESTA Riihimäen yleiskaava 2035 rakennemallista sekä yhtyä kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston samasta asiasta antamaan lausuntoon. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Täytäntöönpano päätösote kaupunginhallitus Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lähempiä tietoja antaa sivistystoimenjohtaja Esa Santakallio puh