Riihimäen viheralueohjelma

Transkriptio

1 Riihimäen viheralueohjelma Tekla Khall Riihimäellä on käynnistetty viheralueohjelman laatiminen Viheralueohjelman avulla kartoitetaan viherverkon nykytilanne, tunnistetaan kehittämistarpeet ja ehdotetaan kehittämistoimenpiteitä. Riihimäellä ei ole aikaisempaa viheralueohjelmaa Viheralueohjelma toimii samalla yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana osana, jonka vuoksi hallinnollisessa käsittelyssä on mukana myös kaupunginhallitus. Työssä on toiminut konsulttina FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Suunnittelutyön ohjausryhmään on nimetty tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja, ympäristöjohtaja, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja, katupäällikkö, kaavoituspäällikkö, liikuntapäällikkö, kaupunginpuutarhuri, yleiskaavaarkkitehti, yleiskaavasuunnittelija, suunnittelija ja ympäristöasiantuntija. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja, ja projektin hallinnasta on kaupungin puolesta vastannut yleiskaava-arkkitehti. Ohjausryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Kuntalaisille järjestettiin karttakysely lähtökohdista ja kehittämistarpeista ja asukastilaisuudet , ja Kaupungin verkkosivuilla toteutettuun karttakyselyyn vastasi 223 henkilöä ja merkintöjä kartalle saatiin yli Liikuntayhdistyksille järjestettiin erikseen helmikuussa 2015 kysely liikuntapaikkojen käytöstä ja yhdistysten tulevaisuuden hankkeista suhteessa maankäyttöön. Viheralueohjelma on tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville 14 päivän ajaksi , jonka aikana raportista voi jättää mielipiteitä. Nähtävillä olon yhteydessä pidetään yhteinen yleisötilaisuus kuntalaisille, luottamushenkilöille ja virkamiehille. Viheralueohjelman sisältö Riihimäen viheralueohjelma on pitkän aikavälin yleispiirteinen linjaus viher- ja virkistysalueiden palveluiden kehittämiseksi. Sen tarkoituksena on ohjata viheralueiden suunnittelua, suunnitteluttamista, rakennuttamista, ylläpidon teettämistä ja omaa tuotantoa sekä metsätalousalueiden suunnittelua ja hoitoa. Viheralueohjelman avulla on tarkoitus vahvistaa viheralueverkostoa, viheralueiden määrää, mitoitusta ja tarkastella niiden saavutettavuutta. Viheralueohjelman raportissa esitetään lähtökohdat, viheralueverkoston tavoitteet ja toimenpiteet, jatkosuositukset, toteuttaminen ja seuranta. Karttaesityksiä on hydrologiasta, maiseman arvoista, virkistysalueiden saavutettavuudesta, viheralueista, palveluista, ekologisista yhteyksistä, viherrakenteesta sekä keskustan yhteyksien kehittämistarpeista. Raportin liitteissä esitetään sanastoa ja käsitteitä, lähdeaineistot, puistosuunnitelmat luettelona sekä yleiskaavan 2035 tavoitteita. Viheralueohjelman päätavoitteet ja kehittämiskohteet Viheralueohjelman päätavoitteissa on huomioitu luonnon monimuotoisuuden ja arvokkaiden luontokohteiden säilyttäminen; viherverkoston kehittäminen niin virkistyskäytön näkökulmasta kuin ekologisista lähtökohdista sekä viheralueiden palveluiden turvaaminen ja kehittäminen kaiken ikäisille. Myös ilmastonmuutokseen varautuminen ja siitä aiheu-

2 tuvien luonnon ääri-ilmiöiden vaikutuksien lieventäminen on nostettu yhdeksi päätavoitteeksi. Riihimäen viherrakenteen perusrunko on määritelty viheralueohjelmassa olemassa olevien vetovoimaisten virkistys- ja viheralueiden sekä tulevaisuudessa potentiaalia omaavien alueiden ympärille. Viherrakenteella tarkoitetaan viher- ja vesialueita ja niiden välisten yhteyksien muodostamaa verkostoa. Ulkoilun ydinalueiksi on määritelty viisi aluetta (Vantaanjoki / Silmäkeneva, Vahteristo, Hatlamminsuo, Sammalistonsuo ja Riutta) sekä retkeilykohteiksi (Vantaanjoki ja Kytäjärvi -alue). Ulkoilun ydinalueilla tarkoitetaan kaupungin keskustaan tukeutuvia laajoja virkistysaluekokonaisuuksia, jotka ovat keskustasta myös jalan saavutettavissa. Retkikohteilla tarkoitetaan laajoja, pääosin luonnontilaisia viher- ja virkistysaluekokonaisuuksia, jotka sijaitsevat kauempana keskustasta. Taajaman viheralueille, ulkoilun ydinalueille ja retkeilykohteille on määritelty viheralueohjelmassa kohdekohtaisia kehittämistavoitteita. Ulkoilun ydinalueiden keskinäisiä yhteyksiä ja yhteyksiä keskustaan halutaan kehittää ja yhtenäistää poistamalla estevaikutuksia ja lisäämällä puuttuvia yhteyksiä. Viherrakenteen kehittämisessä yhtenä tavoitteena on hulevesien luonnonmukainen hallinta puistoissa ja viheralueilla sekä viheralueiden hyödyntäminen tulvien hallinnassa tulvareitteinä. Viheralueohjelman yhteydessä on listattu puuttuvia selvityksiä sekä toimenpidesuosituksia, joilla viheralueiden suunnittelua, hoitoa ja toteutusta voidaan arvioida ja kehittää. Toimenpidesuosituksiin on listattu seuraavat toimenpiteet: nykyisten viherpalveluiden arviointi (riittävyys, laajuus, saavutettavuus, monipuolisuus, mahdolliset päällekkäiset toiminnot, tarkoituksenmukaisuus, puutteet turvallisuudessa ja esteettömyydessä) viheralueiden hoitoluokituksen tarkistaminen, viher- ja virkistysalueiden riittävyystarkastelu (m 2 /hlö) palvelemaan maankäytönsuunnittelua, puistojen ja viheralueiden luokittelu toiminnalliseen virkistysaluejärjestelmään (keskuspuistot, kaupunkipuistot, asuinaluepuistot sekä lähi- ja ulkoilupuistot). Laadittavia selvityksiä ovat mm. kokonaisvaltainen ulkoilureittisuunnitelma, liikuntapaikkojen maankäytön yleissuunnitelma, selvitys riistan ja muun eläimistön liikkumisesta sekä moottoritien ja radan ylityspaikat, valuma-aluekohtaiset hulevesiselvitykset, pienvesiselvitys sekä metsänhoitosuunnitelma virkistyksen näkökulmasta ohjaamaan metsänhoitoa. Viheralueohjelman toteuttaminen ja seuranta Viheralueohjelma otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana kaikilla suunnittelun tasoilla. Päävastuu viheralueohjelman käytäntöön viemisestä ja toteutumisen seurannasta on katu- ja puistoyksiköllä. Kehittämistavoitteista ja toimenpidesuosituksista laaditaan toteutukseen tähtäävät toimenpideohjelmat. Hankkeet pyritään jakamaan suhteellisen tasaisesti ohjelmakausille, jotka vastaavat esim. valtuustokausia. Viheralueohjelma on tavoitteellinen, ohjaava dokumentti. Siinä esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin sitoutuminen tapahtuu hallintokuntien talousarvioiden laatimisen yhteydessä. Viheralueohjelman toteutumista seurataan vuosittain erikseen perustetun ohjausryhmän toimesta. Mittarit viheralueohjelman toteutumisen seurantaan määritellään toimenpideohjelmissa. Tavoitteiden tarkistus ja viheralueohjelman toteutumisen tarkistus toteutetaan neljän vuoden välein yleiskaavan tarkastelun yhtey-

3 dessä. Ohjausryhmä esittää tarvittavia tarkistuksia. Mahdolliset muutokset liitetään yleiskaavan tarkistuksen vaiheisiin. Liitteet: Riihimäen viheralueohjelma , raportti (vv, si) Ehdotus/katupäällikkö Tekninen lautakunta esittää, että kaupunginhallitus asettaa Riihimäen viheralueohjelman nähtäville 14 päivän ajaksi mielipiteiden esittämistä ja lausuntojen pyytämistä varten ja että kaupunginhallitus pyytää lausunnot viheralueohjelmasta Riihimäen kaupungin tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta ja sivistyslautakunnan kulttuuri- ja vapaa-aikajaostolta mennessä. Ehdotus hyväksyttiin. Khall. 192 (ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä teknisen lautakunnan esityksen. Ehdotus hyväksyttiin Lisäksi kaupunginhallitus päätti yksimielisesti Riku Bitterin ehdotuksesta todeta, että viheralueohjelma hyväksytään vasta yleiskaavan käsittelyn yhteydessä lopullisesti. Ympla Riihimäen viheralueohjelma on valmistunut ja kaupunginhallitus pyytää asiasta ympäristölautakunnan lausuntoa mennessä. Riihimäen viheralueohjelmalla on kaksi roolia: ensimmäisenä toimia yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana osana (maankäytön suunnittelun näkökulma), ja toisena ohjata Riihimäen viheralueiden tarkempaa suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Viheralueohjelma on esityslistan OHESSA. (em) Ehdotus/ympäristöjohtaja: Ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Viheralue ohjelma tukee erinomaisesti kaupungin lakisääteistä velvollisuutta edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan. Tämä velvoite konkretisoituu myös kaupunginvaltuuston hyväksymässä Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikassa, jonka yhtenä päämääränä on luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen. Viheralueohjelmaa ohjaavat myös kaupunkistrategian, ilmastostrategian ja yleiskaavan rakennesuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että viheraluesuunnitelma otetaan pikaisesti käyttöön ja että jatkotoimenpiteisiin myös sitoudutaan. Luonnonsuojelun edistämisen lisäksi lainsäädäntö edellyttää kaupungilta jo nykyisin mm. hulevesien suunnitelmallista hallintaa kaupungin viheralueilla. Riihimäki on Kanta-Hämeen ainoa merkittävä tulvariskialue, joten

4 suunnitelmassa esitetyillä valuma-aluekohtaisilla hulevesitarkasteluilla on jo kiire. Suunnitelman toteutusta ei voi siten kaikilta osin siirtää yleiskaavan hyväksymisen yhteyteen. Jatkotoimenpiteenä esitetty pienvesiselvitys on Riihimäellä tekemättä ja lainsäädännöllä jo nykyisin suojellut luonnontilaiset lähteet ja pienvedet on kartoittamatta. Tällaiset rauhoitetut kohteet on syytä tunnistaa, jotta ne osataan huomioida lainsäädännön edellyttämällä tavalla hulevesien hallinnan lisäksi myös kaupungin viheralueiden ja metsien hoidossa sekä maankäytön suunnittelussa. Pienvesiselvityksen toteuttaminen on luontevaa toteuttaa osana valumaalueittaisia hulevesiselvityksiä. Työ tulee aikatauluttaa ja suunnitella resurssien varmistamiseksi. Kaupungin viheralueiden ja metsien hoitotoimien suunnittelu ja toteutus sekä viheralueohjelman ylläpito edellyttää ajantasaista tietoa alueiden luonto- ja virkistysarvoista. Ympäristölautakunnan tehtävänä on olla selvillä ympäristöntilasta sekä edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan. Ympäristölautakunnan vastuulla on myös Vahteriston luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinta vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä Hämeen Ely -keskuksen kanssa. Työn pohjaksi vuonna 2016 on tarkoitus toteuttaa Vahteriston liito-oravakartoitus. Riihimäen linnustoselvitys valmistui vuoden 2014 lopulla ja se on otettu huomioon viheralueohjelman laadinnassa. Riihimäen arvokkaita luontokohteita inventoidaan ja seurataan myös jatkossa ympäristölautakunnan toimesta ja myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Ympäristönsuojeluyksikkö on myös suunnitellut ja toteuttanut luontopolkuja arvokkaisiin luontokohteisiin (Hatlamminsuo, Käräjäkoski, Riutta, Vahteristo ja Hirvijärvi). Polkujen taulujen kunnossapito on ympäristönsuojeluyksikön vastuulla, polkupohjien ja pitkospuiden kunnossapito sen sijaan kuuluu puisto- ja liikuntatoimelle, kuten ohjelmassa todetaankin. Myös rakennusvalvontayksiköllä on tehtäviä liittyen viheralueisiin; Asemakaava-alueella tapahtuva puunkaato tai muu vastaava kaupunkikuvaa muuttava toimenpide edellyttää yleensä maisematyölupaa, jota haetaan rakennusvalvontayksiköltä. Tulevassa yleiskaavassa voidaan edellyttää maisematyölupaa myös asemakaava-alueen ulkopuolisilla alueilla tehtävistä toimenpiteistä, esim. avohakkuista. Lisäksi asemakaavaalueelle sijoitettu ympäristötaideteos saattaa vaatia lupia rakennusvalvonnalta. Jotta viheralueita osataan jatkossa hoitaa ja käyttää niin, että luonnon monimuotoisuus lisääntyy, tulee viheralueiden luontoarvoja kartoittaa ja seurata. Luontoarvot on tunnistettava myös metsien hoitotoimenpiteiden suunnittelun yhteydessä. Luontotiedon hallinta onkin tärkeä osa viheralueohjelman toteutusta ja siinä on kehitettävää kaupungin hallinnon sisällä. Ympäristönsuojelun lisäksi luontotietoa syntyy esim. kaavoituksen ja metsänhoitosuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Myös luontoharrastajat ja Ely-keskus toimittaa kaupungille tietoja uhanalaisten lajien esiintymisestä. Luontotiedon hallinnasta on jatkossa tarpeen sopia selkeät menettelytavat, jotta ajantasainen tieto on kaikkien tarvitsevien yksiköiden saatavilla. Lisäksi lautakunta esittää seuraavia tarkennuksia raporttiin: Sivun 7 kuvasta puuttuu Peltosaaren onkipaikka. Sivulla 9 mainitun arvokkaan linnustoalueen Silmäkenevalla voisi tarkentaa koskemaan Silmäkenevaa Herajoen ja Vantaanjoen risteysalueella. Sivulla 16 mainitaan virheellisesti Paalijoen kanjonin luonnonsuojelualue. Alue on luonnoltaan ja linnustoltaan arvokas alue, mutta se ei ole enää maakuntakaavassa luonnonsuojelualueena, ainoastaan kallioperä on kaavassa suojeltu (MYg-merkintä). Riihimäen linnustoselvityksen lop-

5 puraportin voi lisätä lähteisiin ja poistaa selvityksen aiemmat kohdekuvaukset. Ehdotus hyväksyttiin. Täytäntöönpano: Päätösote / kaupunginhallitus Muutoksenhaku: Ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91 ) Lähempiä tietoja antaa: Ympäristöjohtaja Elina Mäenpää, puh