YLEISKAAVA 2035 RAKENNESUUNNITELMA
|
|
- Susanna Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YLEISKAAVA 2035 RAKENNESUUNNITELMA Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Kaavoitusyksikkö PL 125 (Eteläinen Asemakatu 2), Riihimäki Riihimäki p
2 SISÄLLYS Johdanto... 1 Rakennemallit, lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet... 2 Karttakysely verkossa... 4 Viheralueohjelma... 6 Asuinalueiden mitoitus... 8 Rakennesuunnitelma Asuminen Asemakaavojen toteutuminen Työpaikka-alueet Virkistysalueet Liikenne Valkoiset alueet Selvitysalueet Vaikutukset Suhde maakuntakaavaan Tavoitteet Vuorovaikutus Tarkistukset työohjelmaan (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) LIITE 1 Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta, 1. vaihemaakuntakaavasta, 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. LIITE 2 LIITE 3 Rakennesuunnitelman vaikutusten tunnistaminen Rakennesuunnitelma, kartta ja selite
3 Johdanto Yleiskaavatyö voidaan jakaa aloitus-, valmistelu- ja ehdotusvaiheisiin. Työn ohjelmointi on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Siinä todetaan, että aloitusvaiheessa laaditaan kaupunkirakennevaihtoehtoja, jonka jälkeen laaditaan ehdotus kaupunkirakennesuunnitelmaksi. Aloitusvaihe päättyy rakennesuunnitelman hyväksymiseen. Riihimäen yleiskaavan 2035 rakennesuunnitelmaehdotus on nyt valmistunut. Riihimäen yleiskaava 2010 on laadittu parikymmentä vuotta sitten ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen vuonna Aluevaraukset ja yleiskaavan toteuttamisen tavoitevuosi oli 2010, jolloin kaupungin väkiluku oli Yleiskaavan ennuste oli välillä Työpaikkatavoite oli , kun toteutunut työpaikkamäärä oli Yleiskaavatyöryhmälle annettiin tehtäväksi selvittää väestöennusteen laatiminen vuoteen 2035 saakka omana tai konsulttityönä. Päädyttiin jälkimmäiseen. Ennuste valmistui vuoden 2015 tammikuussa. Kaupungin aikaisempi oma vuoteen 2021 ulottuva väestöennuste on kaupunginvaltuuston päätöksellä tarkistettu siten, että kasvu on 1 % vuodessa vuoteen 2030 saakka. Riihimäellä on käynnistetty viheralueohjelman laatiminen kesällä 2014 konsulttityönä siten, että se toimii samalla yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana osana. Viheralueohjelman avulla kartoitetaan viherverkon nykytilanne, tunnistetaan kehittämistarpeet ja ehdotetaan kehittämistoimenpiteitä. Työ on tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville keväällä Riihimäen yleiskaava 2035 laaditaan oikeusvaikutteisena, strategisena ja paikkatietopohjaisena yleiskaavana. Tarkoituksena on, että yleiskaavaa tarkistetaan, päivitetään ja täydennetään valtuustokausittain. Yleiskaavan tulee olla ajassa mukana oleva strategisen suunnittelun väline. Valtuustokausittain tarkistettavan yleiskaavan avulla voidaan tarttua ajankohtaisiin maankäytön suunnittelun haasteisiin, jotka vaativat strategista suunnitteluotetta. Strategisen toimintatavan haasteena on epävarmuuden hallinta ja oikean käsittelytason löytäminen. Tätä suunnitelmaa tehdään vuonna 2015 talouden taantuman tilanteessa, jossa ollaan epävarmoja taantuman jatkumisesta ja tulevasta väestökehityksestä. Kuntarakenteen selvitystyö on käynnissä, mikä korostaa Riihimäen yleiskaavatyössä seututeeman tarkastelun merkitystä raja-alueilla. Rakennesuunnitelmassa on tarkoitus esittää vain Riihimäen alueen maankäyttöä. Vuoden alkupuolella käynnistyvässä seudullisessa maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelmassa kytketään maankäytön suunnittelu kehäväylien tarkasteluun. Tätä ei ollut tehty aikaisemmissa suunnitelmissa. Alueidenkäytön strategisessa ohjaamisessa haetaan enemmän tiettyä tavoitesuuntaa kuin täsmällisesti määriteltyä lopputulosta. Seuraavissa suunnittelun vaiheissa nähdään, miten tavoiteltavat maankäytön 1 suunnittelun strategisuuden piirteet sopivat lakisääteiseen suunnittelujärjestelmään. Kuva 1. Yleiskaavaprosessi (vuosikello)
4 Kuva 2. Yleiskaavaprosessi (teemat, vaiheet, vuorovaikutus) 2
5 Rakennemallit, lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet Keväällä 2014 valmistui seitsemän rakennemallia, joissa keskityttiin kaupunkirakentamisen teemoihin seutu, kaupunkirakenteen tiivistäminen, kehityskäytävät (yritysalueet), liikkuminen, vihreä kaupunki, asuminen ja visio vuodelle 2050 Rakennemallien nähtävillä olon jälkeen on valmisteltu vastineet saatuun palautteeseen ja laadittu ehdotus rakennesuunnitelmaksi, josta kaupunginvaltuusto päättää ja antaa ohjeet jatkosuunnittelulle Aloitusvaiheessa määritellään myös strategiset maankäytön tavoitteet. 3a 3b 3c 3d 3g 3e 3f 3 Kuva 3a Riihimäen seutu Kuva 3b Tiivistyvä kaupunki Kuva 3c Kehityskäytävä Kuva 3d Asumisen kaupunki Kuva 3e Kestävän liikkumisen kaupunki Kuva 3f Elävä vihreä kaupunki Kuva 3g Visio 2015
6 Lausunnoissa ja mielipiteissä on esitetty jatkosuunnittelun ohjeeksi huomioita ja tarkistamistarpeita. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät sekä vastineet ovat kaupunginhallituksen päätösesityksen liitteenä. Rakennesuunnitelmaan sisällytetään lausuntojen ja mielipiteiden johdosta mm. seuraavat tarkistukset: - Itäisen kehätien varrelta selvitetään jatkossa asumiselle sopivia alueita yhdessä Hausjärven kunnan kanssa, mutta tässä vaiheessa yleiskaava koskee vain Riihimäen kaupungin alueita. - Monnin tavoiteltavan aseman viereen voidaan esittää asumisen ja työpaikka alueita melualueen ulkopuolelta, mutta ei maakuntakaavassa esitetyn laajuisena hyvälle peltoalueelle. Alue esitetään selvitysalueena, jonka maankäyttö ratkaistaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. - Herajoen pohjaveden muodostumisalueelle ei esitetä työpaikka-aluetta eikä myymäläkeskittymän laajennusta pohjoiseen Merkoksen alueella. - Kehäteiden linjauksia ja niiden vaikutuksia erityisesti yhdyskuntarakenteeseen ja luontoon selvitetään tarkemman suunnittelun yhteydessä. Väyliä suunnitellaan yhdessä maankäytön kanssa. - Lahdenradan eteläpuolella Peltosaaren pohjoisosan alueeseen voidaan sovittaa useita maankäyttömuotoja, kuten asumista, puistoja, työpaikkoja ja liikuntapalveluja. - Sammalistonsuon aluetta kehitetään virkistykseen ja lintukosteikkona. Kantatien 54 eteläpuolinen alue esitetään selvitysalueena, jossa tulee selvittää hulevesien hallinnan periaatteet ennen maankäytön yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Karttakysely verkossa Kaupunkirakennemallien ollessa nähtävillä järjestettiin karttakysely verkossa. Kaupunkilaisille haluttiin tarjota uusi, näppärä tapa antaa palautetta nähtävillä olevasta aineistosta. Kyselyn avulla haluttiin vahvistaa vuorovaikutteista ja keskustelevaa suunnittelukulttuuria sekä kerätä suunnittelun tueksi asukkaiden kokemuksiin perustuvaa paikkatietoa. Kaupunkirakennemalleista järjestettyyn kyselyyn vastasi 163 kaupunkilaista, jotka tekivät rakennemallikartoille noin 360 paikannusta. Karttakyselyn merkinnät ovat paikkaan sidottuja ja ne tukevat paikkatietopohjaista yleiskaavasuunnittelua. Kyselyn avulla kerätty palaute on ollut avuksi yleiskaavan rakennesuunnitelmaa laadittaessa. 4
7 4a 4b 4c 4d 4e Kuvat 4a-e Kooste karttakyselyn avulla kerätyistä paikkaan sidotuista vastauksista. Kuva 4a. Asumisen kaupunki Kuva 4b. Tiivistyvä kaupunki Kuva 4c. Kehityskäytävät Kuva 4d. Kestävän liikkumisen kaupunki Kuva 4e. Elävä vihreä kaupunki 5
8 Viheralueohjelma Riihimäellä on käynnistetty viheralueohjelman laatiminen ja se laaditaan konsulttityönä siten, että se toimii samalla yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana osana. Viherrakenteella tarkoitetaan viheralueiden ja niiden välisten viheryhteyksien muodostamaa verkostoa. Toimiva viherrakenne ja sen ylläpitämä luonnon monimuotoisuus tuottavat ekosysteemipalveluita. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ihmisen luonnosta saamia hyötyjä. Ekosysteemipalvelut voidaan jakaa tuotantopalveluihin, säätelypalveluihin, kulttuuripalveluihin sekä ylläpitävät ja säilyttävät palvelut. Viheralueohjelman avulla kartoitetaan viherverkon nykytilanne, tunnistetaan kehittämistarpeet ja ehdotetaan kehittämistoimenpiteitä. Kuva 5. Ekosysteemipalvelut (Sovellettu lähteistä Suomen Ympäristökeskus 2012 ja 2008 FCG Oy mukaan, Viheralueohjelma 2015) Kuva 6. Vetovoimaiset virkistys- ja ulkoilualueet. Viheralueohjelma Kuva 7. Viheralueohjelman yhteydessä toteutetun karttakyselyn vastauksista laadittu karttakooste
9 Väestöennuste Väestörakenteella ja väestökehityksellä on tärkeä rooli kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Asukas on kunnan asiakas ja veronmaksaja ja siitä syystä lähes kaikki kunnan toiminta liittyy välittömästi tai välillisesti asukkaisiin. Näkemystä tulevista muutossuunnista sekä ennusteita väestökehitystä tarvitaan sekä koko kaupungin ja seudun tasolla että asuinalueiden tasolla. Koko kaupungin /seudun tasolla väestöennusteita ja -projektioita käytetään strategioiden määrittelyssä, talouden ja toiminnan suunnittelussa sekä yhdyskuntarakenteen ja maankäytön suunnittelussa. Asuinalueiden tasolla tarpeet liittyvät palveluiden suunnitteluun, mm. päivähoito, koulu, nuorisotoimi, terveyspalvelut, vanhuspalvelut, muut sosiaalipalvelut, liikenne ja perusrakenne. Väestökehityksen ja sen taustalla vaikuttavien asuntomarkkinoiden, yritystoiminnan ja työmarkkinoiden taustalla vaikuttavat monimutkaiset taloudelliset ja demografiset prosessit, joiden ennustaminen on epävarmaa. Väestökehitystä ei voida ennustaa täydellä varmuudella. kuuluvat toimitilat ja rakennukset ovat pitkäikäisiä. Riihimäen väestöennusteen laatiminen konsulttityönä käynnistyi kesäkuussa 2014 yleiskaavatyöryhmän antaman asuntotuotantoennusteen ja rakennemalleista saadun palautteen jälkeen ja se valmistui tammikuussa Ennusteessa Riihimäen väestöstä on tehty kaksi projektiota. Väestöprojektiot ovat laskelmia, jotka kuvaavat väestökehitystä, kun tehdyt oletukset toteutuvat. - Nopeassa vaihtoehdossa väestö kasvaa noin asukkaaseen vuonna 2035, noin hengellä eli 24 %, keskimäärin 1 % vuodessa, kun lähtövuonna 2014 asukkaita oli n Hitaassa vaihtoehdossa väestö olisi noin vuonna 2035, lisäystä 1700, 5,8 % koko jaksolla ja 0,2 % vuodessa. Hidas vaihtoehto on määritelty nopean kasvun pohjalta siten, että kerros-talo ja rivitalotuotannosta on oletettu toteutuvan 80 % ja omakotituotannosta 50 %. Muutosten arvioiminen pitkän ajan päähän on perusteltua, sillä vaihtoehtona olisi tehdä tulevaisuutta koskevia päätöksiä vain nykytilanteen tai menneisyyden perusteella. Kaupungin ja seudun keskeisiin tehtäviin liittyy pitkä suunnitteluhorisontti, joka edellyttää näkemystä vuosien päähän. Erityisesti yhdyskuntarakenne ja siihen kuuluva perusrakenne kestävät vuosikymmeniä. Myös palveluverkostot ja niihin Kuva 8 Riihimäen väestö (31.12.) ja projektiovaihtoehdot vuoteen 2035 (Kaupunkitutkimus TA Oy 2015) 7
10 Tilastokeskuksen vuonna 2012 julkaisema väestöennuste on noin henkeä vuonna Asuinalueiden mitoitus Rakennesuunnitelman mitoittaminen koskee pääasiassa kaupungin asuntotuotantoa. Kaupungilla ei ole suunnitetta yritysalueille eikä myöskään työpaikkatavoitetta. Työpaikka-alueiden laskennallinen mitoittaminen työpaikkojen määrän selvittämiseksi ei ole luotettavaa eri toimialojen tonttitehokkuuden ja työpaikkaväljyyden vaihdellessa merkittävästi. Toteutumattomia asemakaavoitettuja yksityisomistuksessa olevia asuntorakentamiseen tarkoitettuja asuntoja on laskelmassa seuraavasti: AK/AR/AO; 22/65/74. Asemakaavoitettujen yksityisten omistamien tonttien hankkimiseen kaupungille ei ole uusien alueiden mitoituksen perusteella tarvetta. Kaupungin yhdyskuntatalouden kannalta olisi kuitenkin edullista varmistaa rakentamattomien omakotitonttien toteutuminen. Kuva 9. Väestö vuonna 2014 ( ) ja vaihtoehdot v projektioalueittain (Kaupunkitutkimus TA Oy 2015) 8 Väestöennusteen nopeassa vaihtoehdossa väestö kasvaa noin asukkaaseen vuonna 2035, noin hengellä, keskimäärin 1 % vuodessa. Kun otetaan huomioon, että asuntojen uustuotanto kompensoi vanhassa kannassa tapahtuvan väestön vähenemisen ja mahdollistaa väestön nettokasvun; - vuodesta 2014 alkaen rakennettavaan asuntokantaan tulee nopeassa vaihtoehdossa asukasta - hitaassa vaihtoehdossa asukasta.
11 Asuntotuotannon täydennysrakentaminen ja uudet asuinalueet mitoitetaan nopean vaihtoehdon asukasmäärän kasvulle. Väestöennustelaskelmaan liittyvässä kaupungin asuntotuotantoennusteessa on ajoitettu väestön kasvuun liittyvä asuntotuotanto, jolloin on arvioitu - nykyisin voimassa olevien asemakaavojen toteutuminen mahdolliset yhdyskuntarakenteen täydennyskohteet , - asemakaavojen muutoskohteet ja - yhdyskuntarakenteen laajentamiskohteet. Asuntotyyppijakauma jatkaa viime vuosien trendiä: - kerrostaloasunnot 30 % - rivitaloasunnot 25 % - omakotiasunnot 45 %. Asumisväljyys- ja aluetehokkuuslukujen avulla on alueiden kapasiteettia muunnettu asukasmääriksi ja asunnoiksi. Asuntotuotantotarpeeksi on arvioitu asuntoa, joista kerrostaloissa 950, rivitaloissa 790 ja omakotitaloissa Hidas vaihtoehto määritellään nopean kasvun pohjalta siten, että se on kerrostalopainotteisempi kuin nopean vaihtoehdon asuntotyyppijakauma. Hitaassa vaihtoehdossa asuntorakentamisen toteutuminen oletetaan tapahtuvan aluevarauksia muuttamatta, mutta pitemmällä ajanjaksolla kuin nopeassa vaihtoehtoehdossa. Kuva 10: Seudun väestökehityksen riippuvuudet (Seppo Laakso 2014) 9
12 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelma koostuu vastaavista teemoista kuin rakennemallit: - Riihimäen seutu (kuva 11) - asumisen täydennysrakentaminen (kuva 15) - yritysalueet (kuva 12) - liikenne (kuva 13) - viherrakenne (kuva 14) - asumisen laajenemisalueet (kuva 16). Rakennesuunnitelmakartta on näiden yhdistelmä. Uusien alueiden tai väylien esittäminen kartalla johtaa helposti ajattelemaan, että kyseessä on todelliset aluevaraukset tai teiden linjaukset maastossa, mutta tarkoituksena on esittää jatkosuunnittelulle kaupunkirakentamisen periaatteet. Teemakarttojen yhteyteen on kirjattu tavoitteita. Rakennesuunnitelmakartassa on esitetty ne tavoitteet, joiden toteutuminen on kaupungin kehityksen kannalta tärkeää. Yleiskaavan luonnosvaiheessa maankäytön suunnitelmaa ja tarvittaessa tavoitteita täsmennetään. Kuva 11. Yleiskaava 2035, rakennesuunnitelman teemakartta seutu 10
13 Kuva 12. Yleiskaava 2035, rakennesuunnitelman teemakartta yritysalueet Kuva 13. Yleiskaava 2035, rakennesuunnitelman teemakartta liikenne 11
14 Kuva 14. Yleiskaava 2035, rakennesuunnitelman teemakartta viherrakenne Kuva 15. Yleiskaava 2035, rakennesuunnitelman teemakartta asumisen täydennysrakentaminen 12
15 Asuminen Riihimäen uusien asuntoalueiden kasvusuuntavertailussa v vertailtiin kolmea asuntoalueeksi sopivaa aluetta Riuttan, Kalmun ja Arolammin alueilla. Alueita vertailtiin rakentamiskelpoisuuden, kustannusten, liikenteellisten olojen, palveluiden saavutettavuuden, ympäristön häiriötekijöiden, viihtyisyyden, kaupunkikuvan sekä virkistys- ja suojeluarvojen suhteen. Johtopäätöksen mukaisesti Kalmun alueen osayleiskaavoituksesta päätettiin 2006 ja Riuttan osayleiskaavasta Viimeksi mainittua työtä ei ole kuitenkaan aloitettu. Kalmun osayleiskaavasta tehdyt valitukset hylättiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa tammikuussa Rakennesuunnitelmassa esitetään uutena kasvusuuntana Varuskunta-Kokko- Taipaleen alueita. Puolustusvoimat ovat luopuneet varuskunnan ampumaradasta v lopussa ja alueen omistajat haluavat kehittää aluetta taajamatyyppisesti. Ammunnan jatkamista ovat toivoneet useat yhdistykset, mutta kaupunginhallitus on alueen kehittämisen kannalla. Kuva 16. Yleiskaava 2035, rakennesuunnitelman teemakartta asumisen laajenemisalueet 13 Väestönkasvusta johdetun asuntotuotantolaskelman mukaan kaikkia rakennesuunnitelmassa esitettyjä uusia asuinalueita ei ole tarvetta ottaa käyttöön, jos keskustaalueen täydennysrakentamisessa ja esitetyissä kaavamuutoksissa ja Varuskunta- Kokko-Taipale alueen sekä yksityisten omakotitonttien toteutumisessa onnistutaan. Toiseksi voidaan nähdä, että asumisen uusia alueita ei ole tarvetta varata asuntokerrostaloja varten, koska asemakaavoitetut alueet ja esitetyt asemakaavo-
16 jen muutos- ja täydennysalueet riittävät. Arvioinnissa olevat kohteet ovat kaupungin omistuksessa. Lisäksi on huomattava määrä yksityisten omistamia asuinkerrostalotontteja. Väestön kasvu, josta johdetaan asuntotuotanto, on asukasta (uusien asukkaiden lisäksi laskelmaan on lisättävä vanhan kannan väheneminen). Asuntotuotanto jakautuu kerros-, rivi- ja omakotitaloihin suhteessa 30 %, 25 % ja 45 %. Asuntotuotannon kokonaistarve on noin 3160 asuntoa, joka jakautuu em. suhteessa kerros-, rivi- ja omakotitaloihin 950/ 790/ Alustavan asuntotuotantolaskelman mukaan asuntojen määrä uusilla alueilla on ja asuntotyyppijakauma on rivi- ja omakotitaloissa 32 % ja 68 %. - Kalmu rivitaloasunnot 130 omakotiasunnot Riutta rivitaloasunnot - omakotiasunnot Varuskunta-Kokko-Taipale rivitaloasunnot 240 omakotiasunnot 240 Uusien asuinalueiden raakamaa-aluetarve on 180 hehtaaria. Asukasmäärän kasvu vaatii uutta asuin- ja palvelurakentamista. Asuinympäristöä tukevia liikenneratkaisuja selvitetään. Asemakaavojen toteutuminen Kaavoitusyksikössä on laadittu selvitykset omakotirakentamisen täydennysmahdollisuuksista taajama-alueella v ja kaupunkirakenteen tiivistämismahdollisuudet v Rakennesuunnitelmassa on esitetty: - asemakaavan mukaiset kaupungin omistamat rakentamattomat asuintontit - asemakaavan muutos- tai laajennusalueet asuntorakentamista varten - asemakaavan muutos- tai laajennusalueet, joille voidaan sijoittaa asumisen kanssa yhteensopivia työpaikkatoimintoja Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta on selvitetty nykyisten asemakaavojen asumisen alueiden kaikki varannot ja erikseen kaupungin omistamilla alueilla. Teeman perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä nykyisen rakenteen täydennysrakentamisesta. Kaupungin omistamat rakentamattomat pientalotontit sijaitsevat pääasiassa Metsäkorven, Vahteriston ja Korttionmäen alueilla ja kerrostalotontit Suokylän, Peltokylän, Uramon ja Kirjauksen kaupunginosissa. Rakentamattomia omakotitontteja on n. 90, rivitalotontteja on kahdeksan ja kerrostalotontteja 11. Asemakaavan muutos- ja laajennusalueet sijaitsevat Peltosaaren, Suokylän, Kirjauksen, Suojalan, Juppalan, Jokikylän ja Herajoen keskustan kaupunginosissa. Näille alueille on mahdollista osoittaa asemakaavoissa omakotitontteja n. 40, rivitaloasuntoja n. 280 ja kerrostaloasuntoja n Asemakaavan muutos- tai laajennusalueita, joille voidaan sijoittaa asumisen kanssa yhteensopivia työpaikkatoimintoja, on Peltosaaren, Pohjois-Peltosaaren, Veturitallien ja Jokikylän alueilla. Asuntoja näille alueille voidaan arvioida sijoittuvan n Laskelman mukaan asuntojen määrä kaupungin omistamilla asemakaava-alueilla on 480 ja asuntotyyppijakauma on kerros-, rivi- ja omakotitaloissa 320/70/90. Lisäksi vuosina valmistuu n. 290 asuntoa. Asemakaavojen muutos- ja täydennysalueilla asuntoja tarvitaan laskelman mukaan 700 ja asuntotyyppijakauma on 430/ 240/ 30. Yksityisten omistamia rakentamattomia kerrostalotontteja on 16, joissa arviolta 420 asuntoa. Rivitalotontteja on 12, joissa arviolta 100 asuntoa. Omakotitontteja on n. 100.
17 Työpaikka-alueet Riihimäki sijaitsee Helsinki-Hämeenlinna- Tampere kasvukäytävällä (valtatie 3 ja päärata). Itä-länsisuuntainen Tammela- Hollolla väylä (kantatie 54) on tärkein yhteys Riihimäen seudulta Forssan ja Lahden seuduille. Kantatie tarjoaa vaihtoehtoisen reitin Länsi-Suomesta Lahteen ja laajalti Itä-Suomeen. Liikenteelliset yhteydet ovat useille yritystoiminnan alueille tärkeitä. Alueen kilpailukyky kuvaa yritysten ja työvoiman toimintaympäristöä sekä alueen ominaisuuksia, jotka tukevat menestyvää yritystoimintaa. Alueen kilpailukyky ei kuitenkaan ole sama asia kuin yritysten kilpailukyky. Alueiden kilpailukykyä on usein kuvattu oheisella kaaviolla, joka sisältää myös yritystoimintaan vaikuttavia ominaisuuksia. Kuvioon on sisällytetty infrastruktuuri, inhimilliset voimavarat, muut yritykset, toimivat verkostot ja instituutiot, asuinja elinympäristön laatu sekä eri ominaisuuksista muodostuva alueen imago. Yritysten kannalta tärkeää on myös alueen kasvuhakuisuus. Yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttavista tekijöistä kaksi nousee yleensä yli muiden: logistinen sijainti ja koulutetun työvoiman saatavuus. Liikenneväylien ja järjestelmien kehittäminen lisää alueen kilpailukykyä ja helpottaa yritysten henkilöstön liikkumista. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa kaupan merkinnät eivät vahvistuneet, joten vanha, vuoden 2006 maakuntakaava on niiltä osin voimassa. Kaavassa ei ole erikoiskaupan merkintää Mattilantien liittymän luoteispuolella. Maakuntakaavan kauppakeskusten alueella/ vähittäiskaupan suuryksikkö (KM) ei myöskään ole rajoitusta kaupan kerrosalan enimmäismäärästä. Liikennehakuisia työpaikka-alueita pyritään sijoittamaan väylien varsille ja solmukohtiin vt 3:n ja mt 130 sekä kantatien 54 kehityskäytäviin. Erityiskohteita ovat rautatiehen tukeutuvat logistiikka-alueet. Kehäteiden varsille on tulevaisuudessa mahdollista sijoittaa liikennehakuista teollista toimintaa. Trendinä on, että keskustassa sijaitseva raskas teollisuus siirtyy pitkällä aikavälillä reuna-alueille. Uusia työpaikka-alueita on mahdollista varata kehäteiden varsilta, mutta niitä ei ole esitetty rakennesuunnitelmassa. Tammikuussa 2015 käynnisty- 15 Kuva 17. Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä (Linnamaa 1999; Sotarauta 2001)
18 neessä Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman yhteydessä on mahdollista tarkastella laajemmin näiden seututeiden suhdetta maankäyttöön. Rakennesuunnitelmassa on esitetty: - uudet yritysalueet - uudet yritysalueet, joihin on yhdistetty myös uutta asumista - olemassa olevat ja/tai kaavoitetut yritysalueet - liikekeskusta Yritysalueita on profiloitu kaupungin elinkeinostrategian laadinnan yhteydessä: - Haapahuhta erikoislogistiikka, ympäristö - Riihimäen Portti logistiikkakeskus, datakeskus - Herajoki elintarvikeala, maahantuonti/ logistiikka - Asemanseutu toimistotilat, osaamistoiminnot, päivittäistavara- ja erikoiskauppa, viihdepalvelut - Liikekeskusta palvelut, kivijalkakaupat, pt-kauppa - Merkos päivittäistavara- ja erikoiskauppa - Mattilan teollisuusalue erityisesti paikallisille asiakkaille suunnattu tilaa vievä palvelu - Etelä-Mattila kaupalliset ja muut palvelut kuluttajille ja yrityksille, ajoneuvoala - Eteläisen liittymän luoteisosa logistiikkakeskus - Arolammin liittymä logistiikkakeskus, liikenneasema Pääradan itäpuolelle on suunniteltu Etelä- Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavaluonnoksessa yhdistettyjen rautatieja maantiekuljetusten logistiikkakeskusta ja länsipuolelle logistiikka-aluetta tukevaa yritystoimintaa. Tulevaisuuden kehittämiskohteena voisi olla Etelä-Vahteriston raideliikenteeseen tukeutuva elinkeinoalue ja sen vaatimat liikennejärjestelyt. Riihimäen kaupungin hallinnassa olevien pistoraiteiden hyödyntäminen antaa mahdollisuuden useampien kuljetusmuotojen käyttöön. Veturitallien alueella tulee koko alueen asemakaava uudistaa. Veturitallien alue voisi parhaimmillaan toimia osana keskustaa, linkkinä aseman ja vanhan keskustan välillä, jos jalankulkuvirtoja voisi ohjata alueen läpi. Rakennesuunnitelmassa on esitetty uusia työpaikka-alueita 480 hehtaaria. Virkistysalueet Yleiskaavassa 2035 määritellään Riihimäen kaupungin viheralueverkoston ja ekologisen verkoston perusrakenne. Yleiskaavatyön yhteydessä on tehty selvitys Riihimäen ekologisesta verkostosta. Siinä on määritelty muun muassa luonnon ydinalueet ja ekologiset yhteydet sekä uusien yhteyksien tarve niin seudullisella kuin paikallisellakin tasolla. Lisäksi on määritelty monimuotoisuusytimet eli alueet, joilla on erityisiä luontoarvoja, sekä maankäytön aiheuttamat estevaikutukset. 16 Riihimäellä on käynnistetty viheralueohjelman laatiminen konsulttityönä siten, että se toimii samalla yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana osana. Viherrakenteella tarkoitetaan viheralueiden ja niiden välisten viheryhteyksien muodostamaa verkostoa. Toimiva viherrakenne ja sen ylläpitämä luonnon monimuotoisuus tuottavat ekosysteemipalveluita. Viheralueohjelman avulla kartoitetaan viherverkon nykytilanne, tunnistetaan kehittämistarpeet ja ehdotetaan kehittämistoimenpiteitä. Viheralueohjelma tuottaa virkistysaluejärjestelmän: ulkoilualueet, keskuspuistot, kaupunkipuistot, asuinaluepuistot ja lähipuistot. Kaupungin kehittämisessä korostetaan ekologista kestävyyttä. Liikunta-, ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia kehitetään sekä alueellista merkitystä vahvistetaan. Luonnon monimuotoisuutta vaalitaan. Ekosysteemipalvelunäkökulma auttaa tunnistamaan viheralueisiin liittyviä arvoja. Rakennesuunnitelmassa on esitetty: - kehitettävä virkistysalueverkoston perusrakenne: Urheilupuisto-Riutta; Hatlamminsuo-Peltosaaren liikuntakeskus- Vahteristo; Urheilupuisto-Juppala- Sammalistonsuo-Puujoen suunta; Peltosaari-Pohjankorpi-Vantaankylä (Hausjärvi) - luonnon ydinalueet - ekologisen verkoston yhteystarve Järvialue-vt3-Arolampi-Erkylä (Hausjärvi) ja samalla seudullinen ulkoilureitti Usmi-
19 Arolammi pitää jatkosuunnittelun yhteydessä tarkentaa: - neljä ulkoilun ja virkistyksen ydinaluetta: Riutta, Vahteristo, Hatlamminsuo ja Sammalistonsuo - ulkoilureittien ulkokehä (seudullisia yhteyksiä ei ole esitetty naapurikuntien alueilla) - kuudessa kohdassa on esitetty kevyen liikenteen yhteystarve tai yhteys joko ulkoilu- ja virkistysalueiden saavutettavuuden vuoksi tai kevytliikenteen yhteytenä palveluihin: Riutta-Merkoksen kauppakeskus, Urheilupuistovaruskunta-alue, Taipaleen kaupunginosa-jukolan koulu, Korttionmäki- Vahteristo ja Kalmu-Herajoen koulu Vantaanjoki on merkitty kehitettäväksi kaupunkistrategian mukaisesti houkuttelevaksi ympäristöelementiksi. Pintavesiin Epranoja, Herajoki, Punkanjoki ja Riihiviidanoja sekä pohjavesialueisiin kohdistuu erilaisia kehittämisajatuksia, joiden perusteema on veden kierto, luonnon suojeleminen ja toisaalta virkistyskäyttö. Vantaanjoki kuuluu samaan kategoriaan, mutta Arolammilta pohjoiseen ulottuvalla tulvavaaraalueella tulviin varautuminen on esitetty ELY-keskuksen laatimassa tulvariskien hallintasuunnitelmassa. Kuva 18. Nettikyselyn palautteesta laadittu karttakooste Liikenne Liikennejärjestelmää kehitetään yleiskaavassa kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot siten, että ne palvelevat sekä asukkaita että elinkeinoelämää. Samalla selvitetään asuinympäristöä tukevia liikenneratkaisuja, liikenneturvallisuushankkeita ja asuinalueiden liikennesaneerauskohteita. Rakennesuunnitelmassa 17 kevytliikenteestä esitetään vain yhteystarpeita. Joukkoliikenteen edellytysten parantaminen sisältyy valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Paikallisliikenteen järjestelyjä tarkistetaan ja tavoitteeksi asetetaan linjaston tehostaminen sekä uusien asuinalueiden että nykyisten linjojen osalta. Nykyinen reitistö on luonteeltaan palveluliikennemäinen eli kävelymatkat on pyritty minimoimaan ja linjoilla on monia eri vuorokohtaisia reittivariaatioita. Rakennesuunnitelmassa ei kuitenkaan esitetä joukkoliikenteen kehittämiskohteita. Seudun kuntiin on v laadittu turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma, jossa on esitetty mm. pääpyöräilyverkko. Nykytila-analyysin, valtakunnallisen ja alueellisen vision ja tavoitteiden pohjalta on määritelty pitkän aikavälin visioksi: Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä ja liikenne on vastuullista ja se koetaan turvalliseksi. Rakennesuunnitelmassa esitetään kevytliikenteen kehittämiskohteita siinä tapauksessa, että ne liittyvät asuinalueiden lähipalveluiden saavutettavuuteen. 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen kehittämismerkinässä esitetään Riihimäen läntisen kehätien ympäristön maankäytön selvitysalueesta (se-4): Selvitysalueelle tulisi laatia seudullinen maankäyttötarkastelu. Riihimäen ja Lopen rajavyöhykkeelle tulisi laatia edellä mainittujen kuntien yhteinen osayleiskaavatasoinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma. Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa on myös
20 suunnittelusuositus: Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkiseuduille tulisi laatia seudun kuntien yhteinen yleiskaavatasoinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma. Vasta yleissuunnitelmatasoisen liikenteen ja maankäytön suunnitelman perusteella voidaan arvioida ympäristö- ja muita vaikutuksia riittävän luotettavasti. Yhdyskuntarakenteessa uloimpien kehäteiden periaatteena on ohjata seudullista liikennettä keskustan ohi. Kehätien varrelle voidaan osoittaa soveltuvaa uutta maankäyttöä. Aikaisempiin suunnitelmiin ei ole sisällytetty tällaista maankäytön suunnittelua. Maakuntakaavassa esitettyjen uusien ohjeellisten kehäväylien kuormitusta selvitetään yleiskaavatyössä uusien maankäyttöajatusten pohjalta. Edellinen selvitys Riihimäen kehätien (Itäinen radanvarsitie ja Arolammin orsi) osalta vuonna 2007 laadittiin yhdessä Hausjärven kunnan kanssa Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavaa varten. Riihimäen kaupunginhallitus on v tehnyt kaavoituspäätöksen Etelä-Vahteriston ja Pohjois- Monnin osayleiskaavan laatimisesta. Arolammin orren linjausvaihtoehtoja on selvitetty v ja samana vuonna kaupunginhallitus on valinnut radan alittavan vaihtoehdon. Pääradan itäpuolelle on suunniteltu yhdistettyjen rautatie- ja maantiekuljetusten logistiikkakeskusta ja länsipuolelle logistiikka-aluetta tukevaa yritystoimintaa. Arolamminorren ja logistiikka-alueen suunnittelun johdosta Museovirasto on laatinut tutkimusohjelmat muinaisjärven kivikauden muinaisjäännösten arkeologisia selvityksiä varten. Tutkimussuunnitelmat ovat valmistuneet Arolammin kehätien ympäristövaikutuksia on selvitetty vuosina rajatulta Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaava-alueelta. Muita vaikutusselvityksiä ei ole tehty. Rakennesuunnitelmassa kehäteillä on merkintänä uusi tieyhteys, seututie. Ne eivät kuvaa tielinjauksia, vaan tavoitteellisia yhteyksiä, jotka tulisi tarkentaa aikaisempien suunnitelmien ja uusien maankäyttöajatusten pohjalta. Tämä tulisi tehdä Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman yhteydessä. Rakennesuunnitelmassa on toinen uusi tieyhteysmerkintä, jolla tarkoitetaan katuverkon yhteystarpeita. Liikenneverkon hierarkiassa ne toimivat pääasiassa korkealuokkaisen väylän rinnakkaistienä. Varuskunta-Kokko-Taipale alueen saavutettavuuden parantamiseksi rakennesuunnitelmassa on esitetty Oravankadun jatke Uudelle Karhintielle. Tämän johdosta liikennemäärät kantatien Oravankadun liittymässä kasvavat, josta syystä liittymän kehittämiseksi esitetään eritasoliittymää tai muuta kantatien tulevaisuuden standardiin soveltuvaa ratkaisua. Toinen vastaava kehittämiskohde on Hämeenlinnantien Mattilantien liittymä, jonka välityskyky heikkenee tulevaisuudessa. 18 Keskustaa kiertää kehätie Kirjauksentie- Sakonkatu-Kulmalan puistokatu-siltakatu- V.I. Oksasen katu-uusi Karhintie-Kokonkatu-Kontiontie, jonka sisällä keskustaaluetta tulisi kehittää entistä jalankulkupainotteisemmaksi rajoittamalla tarpeeton autoliikenne ydinkeskustasta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi koko alueen maankäytön, palveluverkon ja liikenteen kehittämissuunnitelma kannattaa valmistella samanaikaisesti laajassa yhteistyössä asukkaiden ja keskustan yrittäjien kanssa. Rakennesuunnitelmassa on esitetty päärata, Lahdenrata ja näitä yhdistävä Kolmioraide sekä kaksi asemaa. Arolammin alueen kehittämisessä asemalla on suuri merkitys. Lisäksi Hausjärven Monnin asema on merkitty Monnin taajaman osayleiskaavaluonnoksen osoittamaan paikkaan. Rautatiealueeseen liittyvää kehittämistä on esitetty yritysalueiden teemassa.
Rakennemalleista annetut lausunnot ja mielipiteet
Riihimäen yleiskaava 2035 - rakennemallit, rakennesuunnitelma ja tavoitteet Yleiskaavatyö käsittää aloitus-, valmistelu- ja ehdotusvaiheen. Aloitusvaihe päättyy, kun kaupunginvaltuusto antaa kaupunkirakennesuunnitelmasta
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotRakennemalleista annetut lausunnot ja mielipiteet
Riihimäen yleiskaava 2035 - rakennemallit, rakennesuunnitelma ja tavoitteet Yleiskaavatyö käsittää aloitus-, valmistelu- ja ehdotusvaiheen. Aloitusvaihe päättyy, kun kaupunginvaltuusto antaa kaupunkirakennesuunnitelmasta
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotAgroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...
LisätiedotY-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotHAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
LisätiedotEkologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE
Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:
LisätiedotHausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008
Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...
LisätiedotAsemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä.
Liite 1. 1(14) Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. 3. Keskustan läheisyyteen soveltuva
LisätiedotTIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA
TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa
LisätiedotAsemanseudun osayleiskaava
INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...
LisätiedotAURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 KAAVATILANNE KAAVATYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kaava-aluetta koskevat olemassa olevat kaavat, muut suunnitelmat ja selvitykset: 1. Valtakunnalliset
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
LisätiedotKouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus
Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,
LisätiedotKeski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Riihimäen kaupunki Kaavoituspalvelut 18.5.2009, 18.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ...1 2. SUUNNITTELUALUE...1 3.
LisätiedotNUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251
NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.6.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman
LisätiedotRAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan
LisätiedotJÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue
LisätiedotOHKOLAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OHKOLAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päivitetty 27.10.2017 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotFCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376
FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue
Lisätiedot1/30/17. Maankäytön suunnittelun perusteet. - Yleispiirteinen suunnittelu. Hanna Mattila & Raine Mäntysalo
Maankäytön suunnittelun perusteet - Yleispiirteinen suunnittelu Hanna Mattila & Raine Mäntysalo 30.1.2017 Yleiskaavoitus 1 Yleiskaava (MRL 35-39, 42 ) Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen
LisätiedotBåssastranden asemakaava
Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotSuunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6
SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ristolan asemakaavan muutos Suunnittelualue Varsinais-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt tiesuunnitelman laatimisen valtatien 12 parantamiseksi
LisätiedotJyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi
Jyväskylän kaupungin yleiskaava Yleiskaavan vaikutusten arviointi 24.4.2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus
LisätiedotT o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s
LisätiedotTÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET
1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 205. KAUPUNGINOSAN KORTTELEITA JA OSIA KORTTELEISTA 1, 2, 3, 7, 8, 9, 11 JA 12 SEKÄ NIIHIN
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
LisätiedotNUMMINEN-ONKIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS / ANDERSBERGIN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
NUMMINEN-ONKIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS / ANDERSBERGIN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.3.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis-
LisätiedotAsemakaavamuutos koskee kortteleita 79-81, 85 ja sekä katu-, viher- ja erityisaluetta
LOIMAAN KAUPUNKI 27.3.2018 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0619 Lamminkadun eteläpään asemakaavamuutos 6. (Suopelto) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita
LisätiedotKESKUSTAN OSAYLEISKAAVA
KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.
LisätiedotHYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi
HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.1.2019 AK 263 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja
LisätiedotHOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN
HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu
LisätiedotLuhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus
Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,
LisätiedotNUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotMAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen
MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotRAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1
RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Mettalanmäen osayleiskaava 1116/10.1002.100202/2016 MST 18 Vireillä olevan Mettalanmäen osayleiskaavan valmisteluvaiheen tilannekatsaus maankäytön suunnittelutoimikunnalle.
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotSEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen
LisätiedotMaakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys
Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari
LisätiedotRiihimäen yleiskaava rakennemallit, rakennesuunnitelma ja tavoitteet
Riihimäen yleiskaava 2035 - rakennemallit, rakennesuunnitelma ja tavoitteet Khall. 27.3.2015 135 Tekla 26.5.2015 159 Khall. 1.6.2015 232 Yleiskaavatyö käsittää aloitus-, valmistelu- ja ehdotusvaiheen.
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotYleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /
Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LAADINTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ( MRL 63 )
In s i n ö ö r i - j a K i i n t e i s t ö t o i m i s t o H a v a n k a O y Keskuskatu 5, 39700 PARKANO p. 040 833 9275, 0400-234 349, 03-4482 702 email:havanka@kolumbus.fi http://www.kolumbus.fi/havanka
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIA 1101 Kunnan kaavatunnus:
LisätiedotPAIHOLAN OSAYLEISKAAVA
KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.9.2014 PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA Lähde: http://www.paihola.net/fi/kuvagalleria.html PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA 2 (8) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotA k a a n p o r t i n ( S a t a m a t i e - L e n t i l ä n t i e ) a s e m a- k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
A k a a n p o r t i n ( S a t a m a t i e - L e n t i l ä n t i e ) a s e m a- k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 2.9.2015 Diaari nro:
LisätiedotKYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN
Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi
LisätiedotJanakkalan kunta Turenki
Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,
LisätiedotEnnen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun
LisätiedotKESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE
Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-
LisätiedotAsemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 14 HAKOLA.
Liite 1. 1(14) Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 14 HAKOLA. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. 3. Keskustan läheisyyteen soveltuva
LisätiedotLaitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos
1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotKURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 14.4.2015 / 25 KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
Lisätiedot1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän
LisätiedotKEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012
V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.
LisätiedotALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL
LisätiedotKAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA
KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky
LisätiedotHöyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta-asemakaavojen kumoaminen
PIHTIPUTAAN KUNTA Höyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta- Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.4.2019 P37114 Kaavaselostus 1 (17) Timo Leskinen 1.4.2019 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...
LisätiedotOTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen
LisätiedotTäydennysrakentaminen onnistuu
Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä
LisätiedotKolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
LisätiedotMetsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi
LisätiedotJUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa.
JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus 14.5.2018 Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa. Kaavan vireilletulo: Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta.. 2018
LisätiedotBirgitan ja Osuuspankin asemakaavan muutos AK-350 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS
Naantalin kaupunki tekniset palvelut maankäyttöosasto asemakaavoitus sivu 1/7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Kaava-alueen sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotYleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin
Yleiskaava 2029 Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa 26.11.2018 / Andrei Panschin Ohjelma 17:00-19:30 Andrei Panschin: Tervetuloa Christina Hovi: Kaupungin strategiat & yleiskaava Andrei Panschin: Yleiskaava
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
RAHKOLAN KAUPUNGINOSAN (3) VÄHÄINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA KORTTELIA 16 KIINTEISTÖT 143-406-12-5, 143-406-12-7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.6.2019 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2019 1.
LisätiedotKIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE
KOSKI TL KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE LUONNOSVAIHE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.6.2018 Kosken Tl Kirkonseudun asemakaavan muutos / Paloaseman alue OAS 8.6.2018 sivu
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotLintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Lintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
LisätiedotAsemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-
LisätiedotPOIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
Lisätiedotkortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23
Rovaniemen kaupunki Yleiskaavan muutos kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.04.2013 ROVANIEMEN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ 2013 2 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee
LisätiedotAsemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.
Liite 1. 1(13) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 44. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis-
LisätiedotAsemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.
Liite 1. 1(12) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 326 ja 327. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen
LisätiedotHerajoen keskusta Asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Herajoen keskusta Asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 19.8.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotAsemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.
Liite 1. 1(13) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 504. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis-
LisätiedotVyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ
Lisätiedot