KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA...3

Transkriptio

1 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA...3 A. KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOIHIN JOHTAVA KOULUTUS HAKUKÄYTÄNTÖ HAKUKELPOISUUS HAKUMENETTELY JA HAKUAJAT TULOSTEN JULKISTAMINEN VALINTAMENETTELY PÄÄVALINTA / VALINTAKOKEESEEN OSALLISTUVAT...5 Valtakunnallinen kasvatusalojen valintayhteistyöverkosto (VAKAVA)...5 VAKAVAssa vuonna 2011 mukana olevat yliopistot ja koulutukset: KASVATUSTIEDE AIKUISKASVATUSTIEDE MEDIAKASVATUS...8 Valintamenettely...9 Kirjallinen VAKAVA-koe (maksimi 40 pistettä)...9 Ylioppilaat...10 Ei-ylioppilaat...11 Saamenkielentaitoiset...11 Kansainväliset hakijat...12 Hakumenettely...12 Tulokset LUOKANOPETTAJAKOULUTUS...12 Valintamenettely...13 Valintakoe...13 Ylioppilaat...14 Ei-ylioppilaat...16 Saamenkielentaitoiset...16 Kansainväliset hakijat...16 Vammaiset hakijat...16 Hakumenettely...17 Tulokset ERILLISVALINTA...17 AVOIMIA YLIOPISTO-OPINTOJA SUORITTANEET...17 Valintamenettely...17 SIIRTO-OPISKELIJAT...18 Tulokset...18 B. MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS (KM)...18 HAKU MAISTERIOPINTOIHIN...19 Hakukelpoisuus...19 Valintamenettely...19 Kansainväliset hakijat...19 Hakumenettely...19 Valintojen tulokset...20 Oikaisupyyntö...20 Opiskelupaikan vastaanottaminen...20 MASTER OF ARTS (EDUCATION), MEDIA EDUCATION...20

2 Media education...20 Eligibility...21 Selection procedure...21 Application procedure and period...21 Results...21 Request for rectification...21 Reception of the study place...22 YHDEN KORKEAKOULUPAIKAN SÄÄNNÖS...22 OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTAMINEN...22 ESTEETÖN OPISKELU...23 Erityisjärjestelyt valintakokeessa...23 LAPIN URHEILUAKATEMIA

3 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Lapin yliopistossa kasvatustieteiden tiedekunnassa voi opiskella kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen tai mediakasvatuksen koulutuksissa sekä luokanopettajan koulutuksessa. Sivuaineina tiedekunnassa voi opiskella erityispedagogiikkaa, kasvatuspsykologiaa ja sukupuolentutkimusta. Opinnot voi valita joko suppeaksi tai laajaksi sivuaineeksi. Sivuaineita voi opiskella myös muissa tiedekunnissa. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa tieteelliset ja ammatilliset valmiudet kasvatus- ja koulutusalan erilaisiin tehtäviin. Tiedekuntaan otetaan opiskelijoita suorittamaan kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintoja. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittamisaika on kolme vuotta ja sen jälkeen maisterin tutkinnon kaksi vuotta. Koulutus antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Jatkotutkintoina voi suorittaa kasvatustieteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon sekä filosofian tohtorin tutkinnon. Lisätietoa opinnoista: Kasvatustieteiden tiedekunnan valintaperusteet esitetään kahdessa osassa: A. Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtava koulutus B. Pelkästään kasvatustieteen maisterin tutkintoon johtava koulutus A. KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOIHIN JOHTAVA KOULUTUS 1 HAKUKÄYTÄNTÖ 1.1. HAKUKELPOISUUS Opiskelijaksi kasvatustieteiden tiedekuntaan (luokanopettajakoulutus, kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja mediakasvatus) voi hakea henkilö, joka on suorittanut 1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon; 2) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot; 3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon (tutkinto tulee olla suoritettuna mennessä); 4) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai 5) joka on suorittanut avoimia yliopisto-opintoja vähintään 85 opintopistettä (50 opintoviikkoa). Opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla yliopisto katsoo muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Henkilö, joka katsoo omaavansa opintoja varten riittävät tiedot ja 3

4 valmiudet täyttämättä kuitenkaan edellä todettuja pohjakoulutusvaatimuksia, voi hakea tiedekunnalta lupaa osallistua valintakokeisiin toimittamalla sitä koskevan perustellun hakemuksen, johon sisältyy selvitys korkeakouluopiskeluvalmiuksia osoittavista opinnoista, tiedekunnan kansliaan viimeistään tiistaina Jos hakija on suorittanut ylioppilastutkinnon ja ammatillisen tutkinnon, hakija käsitellään ylioppilaana. Maisterin tutkinnon kasvatustieteelliseltä koulutusalalta suorittanutta ei oteta tiedekuntaan suorittamaan toista kasvatustieteellistä tutkintoa. Tiedekunnan koulutuksiin hakevilta ulkomaalaisilta perustutkinto-opiskelijoilta edellytetään hyvää suomen kielen taitoa, jonka lisäksi heidän tulee osallistua valintakokeeseen ja suorittaa se hyväksytysti. Kansainvälinen hakija on suomalainen, joka on suorittanut ulkomailla tutkinnon tai ulkomaalainen, joka on suorittanut Suomessa tai ulkomailla tutkinnon ja omaa suomen kielen taidon HAKUMENETTELY JA HAKUAJAT Päävalinta (valintakoe, VAKAVA, kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja mediakasvatus) Opiskeluoikeutta haetaan sähköisesti osoitteessa Jos sinulla ei ole mahdollisuutta hakea yhteishaussa sähköisesti, voit tilata paperisen hakulomakkeen hakuaikana arkisin klo 9-15 puhelimitse Opetushallituksesta, puh Hakulomakkeita ei lähetetä sähköpostipyyntöjen perusteella. Hakuaika alkaa ja päätyy klo 16.15, jolloin myös paperisten hakulomakkeiden on oltava perillä opetushallituksessa, osoite Valtakunnallinen yhteishaun neuvontapalvelu, PL 380, Helsinki. Mahdolliset vaadittavat liitteet toimitetaan viikon kuluessa hakuajan päättymisestä (keväällä valmistuvat viimeistään ) osoitteeseen Lapin yliopisto, Hakija- ja opiskelupalvelut, PL 122, Rovaniemi. Liitteiksi tulevien todistusten tulee olla kahden henkilön oikeiksi todistamia. Hakemuksen liitteisiin on merkittävä henkilötunnus. Katso tarvittavat liitteet hakulomakkeesta. Päävalinta (valintakoe, VAKAVA, luokanopettajakoulutus) Opiskeluoikeutta haetaan sähköisesti osoitteessa Jos sinulla ei ole mahdollisuutta hakea yhteishaussa sähköisesti, voit tilata paperisen hakulomakkeen hakuaikana arkisin klo 9-15 puhelimitse Opetushallituksesta, puh Hakulomakkeita ei lähetetä sähköpostipyyntöjen perusteella. Hakuaika alkaa ja päätyy klo 16.15, jolloin myös paperisten hakulomakkeiden on oltava perillä opetushallituksessa, osoite Valtakunnallinen yhteishaun neuvontapalvelu, PL 380, Helsinki. Mahdolliset liitteet toimitetaan mennessä osoitteeseen Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, PL 35 (Agora), Jyväskylän yliopisto. 4

5 Erillisvalinnat (siirtoa toisesta yliopistosta tai koulutusohjelmasta hakevat, avoimen yliopisto-opintoja suorittaneet hakevat ja maisteritutkintoon hakevat) Opiskeluoikeutta haetaan sähköisesti osoitteessa Jos sinulla ei ole mahdollisuutta hakea sähköisesti, voit tilata paperisen hakulomakkeen hakuaikana arkisin klo 9-15 puhelimitse Lapin yliopiston hakija- ja opiskelupalvelusta puh ja Hakuaika alkaa ja päättyy klo 16.15, jolloin myös paperisten hakulomakkeiden ja mahdollisten vaadittavien liitteiden on oltava perillä Lapin yliopiston hakija ja opiskelupalveluissa. Liitteiksi tulevien todistusten tulee olla kahden henkilön oikeaksi todistamia. Hakemuksen liitteisiin on merkittävä henkilötunnus. Osoite: Lapin yliopisto, Hakija- ja opiskelupalvelut, PL 122, Rovaniemi. Tiedekunnan sisällä siirtoa hakevat Opiskeluoikeutta haetaan paperisella hakulomakkeella, joka on saatavissa Lapin yliopiston hakija- ja opiskelupalveluista puhelimitse numeroista ja tai Lapin yliopiston verkkosivuilta osoitteessa Hakuaika alkaa ja päättyy klo Hakemus liitteineen toimitetaan määräaikaan mennessä osoitteeseen: Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, PL 122, Rovaniemi. Huom! Kansainvälisten hakijoiden hakuaika on (ks. ja Kansainvälisten valintojen tulokset julkaistaan TULOSTEN JULKISTAMINEN Erillisvalintojen (siirrot ja avoimen kiintiö) tulokset julkistetaan yliopiston virallisella ilmoitustaululla ja päävalintojen (kesän valintakoe) Tuloksista ilmoitetaan kirjeitse kaikille kevään hakijoille ja kesällä valintakokeissa olleille. Niiden hyväksyttyjen nimet, jotka ovat antaneet siihen suostumuksensa hakulomakkeessa, julkistetaan myös kasvatustieteiden tiedekunnan www-sivuilla. Opiskelijavalintaan tyytymätön pyrkijä voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti tiedekunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Erillisvalintojen osalta oikaisupyyntö on esitettävä viimeistään ja päävalintojen osalta viimeistään Opiskelijaksi hyväksytyn on vahvistettava opiskelupaikkansa vastaanottaminen joko yliopistojen sähköisen haun hakijapalvelun kautta tai kirjallisesti yliopistoon viimeistään klo Muussa tapauksessa hän menettää opiskelupaikkansa. 2. VALINTAMENETTELY 2.1. PÄÄVALINTA / VALINTAKOKEESEEN OSALLISTUVAT Valtakunnallinen kasvatusalojen valintayhteistyöverkosto (VAKAVA) 5

6 VAKAVA on valtakunnallinen kasvatusalan valintayhteistyöverkosto, joka laatii ja toteuttaa VAKAVA-kokeen. VAKAVA-kokeella voi hakea kaikkiin verkostossa mukana oleviin koulutuksiin. Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta mukana ovat kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen ja mediakasvatuksen sekä luokanopettajan koulutus. VAKAVA-kokeen perusteella arvioidaan kasvatustieteellisessä koulutuksessa tarvittavia akateemisia opiskelutaitoja. Valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston (VAKAVA) keskeisimmät tavoitteet ovat: keventää ja yksinkertaistaa valintaprosessia sekä valtakunnallisesti että yliopistokohtaisesti, nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä lukiosta yliopistoon ja kehittää kasvatusalan opiskelijavalintoja. Hakuaika koulutuksiin alkaa ja päättyy klo Koulutuksiin haetaan yhdellä sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa (Huom. erillisvalinnoissa on käytössä erilliset hakulomakkeet). Yliopistojen yhteishaussa voi hakea yhteensä 9 eri koulutukseen. Sekä luokanopettajan että lastentarhanopettajan (varhaiskasvatus) koulutuksissa hakija voi asettaa 3 hakukohdetta ensisijaisuusjärjestykseen. Muissa VAKAVAan osallistuvissa koulutuksissa ei ole rajattu, kuinka moneen hakukohteeseen voi hakea. Luokanopettajan ja lastentarhanopettajan koulutusten yhteisvalinnoissa hakulomakkeen liitteet postitetaan osoitteeseen: Jyväskylän yliopisto, Opiskelijapalvelut, PL 35 (T), Jyväskylän yliopisto. Muiden koulutusten osalta liitteet postitetaan siihen yliopistoon, jonka hakukohde on kyseessä. Hakemuksen liitteet tulee toimittaa mennessä, lukuun ottamatta vuonna 2011 valmistuvien todistuksia, jotka tulee olla toimitettuna mennessä. Hakija voi samalla kirjallisella VAKAVA-kokeella osallistua usean eri VAKAVA-hankkeessa mukana olevan koulutuksen valintaan. Hakija voi valita, missä seuraavista yksiköistä osallistuu VAKAVA-kokeeseen: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Rauma, Rovaniemi, Savonlinna, Tampere tai Turku. Hakijan tulee sitovasti ilmoittaa valitsemansa koepaikkakunta hakulomakkeessa. Kirjallinen VAKAVA-koe toteutetaan kaikissa verkostoon osallistuvissa yliopistoissa samanaikaisesti keskiviikkona kello Aineisto, josta VAKAVA-kokeen kysymykset laaditaan, on nähtävillä tiedekuntien verkkosivuilla (Internet) lähtien. Kokeesta saatava pistemäärä otetaan huomioon kaikissa niissä VAKAVA-hankkeeseen osallistuvissa koulutuksissa, joihin on hakenut. Valintojen mahdollisessa toisessa vaiheessa (soveltuvuuskokeessa) on yliopistokohtaisia eroja, jotka ovat luettavissa tiedekuntien hakuoppaista ja verkkosivuilta. Hakijat kutsutaan soveltuvuuskokeisiin VAKAVA-kokeen pistemäärän ja hakutoiveen perusteella. Luokanopettajan ja lastentarhanopettajan (varhaiskasvatus) koulutuksiin hakevat voivat saada kutsun valinnan toiseen vaiheeseen vain yhteen luokanopettajakoulutusyksikköön ja vain yhteen lastentarhanopettajakoulutusyksikköön. Tarkempia ohjeita saa hakulomakkeista ja yliopistojen hakuoppaista. 6

7 VAKAVAssa vuonna 2011 mukana olevat yliopistot ja koulutukset: Helsingin yliopisto Erityispedagogiikan koulutus Erityispedagogiikan koulutus, avoimen yliopiston opintojen perusteella hakevien valinta (erillisvalinta) Erityispedagogiikan koulutus, suoritettujen yliopisto-opintojen perusteella hakevien valinta (erillisvalinta) Kotitalousopettajan koulutus Käsityönopettajan koulutus Käsityönopettajan koulutus, tekstiili- ja/tai vaatetusalan opisto- tai ammattikorkeakoulutasoisen opettajan tutkinnon suorittaneiden valinta (erillisvalinta) Lastentarhanopettajan koulutus*) Luokanopettajan koulutus **) Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Erityisopettajien koulutus Luokanopettajan koulutus Luokanopettajan ja matemaattisten aineiden opettajan koulutus Opinto-ohjaajan koulutus Itä-Suomen yliopisto, Savonlinna Kotitalousopettajan koulutus Käsityönopettajan koulutus Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus ***) Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan koulutus Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutus Luokanopettajan koulutus Varhaiserityisopetuksen koulutus Varhaiskasvatuksen koulutus Lapin yliopisto Oulun yliopisto, Oulu Luokanopettajan koulutus, laaja-alainen Taide- ja taitopainotteinen luokanopettajan koulutus Teknologiapainotteinen luokanopettajan koulutus Varhaiskasvatuksen koulutus Tampereen yliopisto, Tampere Matematiikan aineenopettajan koulutus Varhaiskasvatuksen koulutus Varhaiskasvatuksen maisterikoulutus (erillisvalinta) Tampereen yliopisto, Hämeenlinna Luokanopettajan koulutus Turun yliopisto, Turku Aikuiskasvatustieteen koulutus Erityispedagogiikan koulutus Kasvatustieteen koulutus Luokanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus, erillisvalinta kasvatustieteen maisterin tutkintoon Turun yliopisto, Rauma Käsityön aineenopettajan koulutus Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus *) sis. monikulttuurisen lastentarhanopettajan koulutuksen **) sis. monikulttuurisen luokanopettajan koulutuksen ja luokanopettajan koulutuksen, jossa pääaineena on kasvatuspsykologia ***) sis. OpeArt-suuntautumisvaihtoehdon Aikuiskasvatustieteen koulutus Kasvatustieteen koulutus Luokanopettajan koulutus Mediakasvatuksen koulutus 7

8 KASVATUSTIEDE AIKUISKASVATUSTIEDE MEDIAKASVATUS Kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen ja mediakasvatuksen opinnot koostuvat perus- ja aineopinnoista, jotka johtavat kandidaatin tutkintoon. Kandidaatin tutkinnon jälkeen suoritettavat syventävät opinnot johtavat maisterin tutkintoon. Pääaineen lisäksi koulutuksessa opiskellaan orientaatio-, viestintä- (esim. kieliä) ja tutkimusmenetelmäopintoja sekä sivuaineita ja muita vapaasti valittavia opintoja. Mediakasvatuksen opinnoissa opiskelijat suorittavat kandidaatin tutkinnon jälkeen maisterin tutkinnon englannin kielellä. Kasvatustieteen opiskelijat perehtyvät opinnoissaan kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöihin esimerkiksi filosofisista, historiallisista, psykologisista ja oppimisteoreettisista näkökulmista. Opinnoissa pohditaan kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskunnallisia ja kulttuurisia kytkentöjä sekä koulutuksen ja sukupuolen problematiikkaa. Kasvatustieteen opinnoissa voi tutustua myös työelämän koulutuksen ja työssä oppimisen sekä johtamisen ja mediakasvatuksen kysymyksiin. Kasvatustiede ei valmista suoraan tiettyyn ammattiin, mutta antaa valmiudet toimia asiantuntijatehtävissä koulutus- ja opetusalan tehtävissä, joissa tarvitaan kasvatustieteen sisällöllistä ja tutkimusmenetelmällistä osaamista, hyviä viestintätaitoja ja myönteistä asennetta muutokseen ja kehittämiseen. Omaa suuntautumista vahvistetaan valitsemalla tutkintoon parhaiten sopivat sivuaineet. Kasvatustieteilijät työskentelevät monenlaisissa julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioissa, kuten järjestöissä, eri alojen oppilaitoksissa, julkishallinnossa, ja yrityksissä. Tyypillisiä tehtäviä ovat esimerkiksi koulutussuunnittelijan, projektisuunnittelijan, projektipäällikön ja henkilöstönkehittäjän tehtävät, opetus- ja koulutustehtävät, erilaiset esimies- ja opintohallinnon tehtävät sekä konsultointi ja tutkimus. Aikuiskasvatustieteen opinnot perehdyttävät elinikäisen oppimisen ideaan aikuisen elämänkulun eri vaiheissa. Opintojen myötä tutustutaan vapaaseen sivistystyöhön, aktiiviseen kansalaisuuteen, aikuiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen muotoihin sekä aikuisen oppimisen ohjaamiseen erilaisissa toimintaympäristöissä. Erilaiset työelämän koulutuksen, työssä oppimisen ja johtamisen kysymykset ovat esillä opintojen eri vaiheissa. Aikuiskasvatustiede ei valmista suoraan tiettyyn ammattiin, mutta antaa valmiudet toimia asiantuntijatehtävissä koulutus- ja opetusalan tehtävissä, joissa tarvitaan aikuiskasvatustieteen sisällöllistä ja tutkimusmenetelmällistä osaamista, hyviä viestintätaitoja ja myönteistä asennetta muutokseen ja kehittämiseen. Aikuiskasvattajat työskentelevät monenlaisissa julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioissa, kuten järjestöissä, eri alojen oppilaitoksissa, yrityksissä ja vapaan sivistystyön parissa. Tyypillisiä tehtäviä ovat esimerkiksi koulutussuunnittelijan, projektisuunnittelijan, projektipäällikön ja henkilöstönkehittäjän tehtävät, opetus- ja koulutustehtävät, erilaiset esimies- ja opintohallinnon tehtävät sekä konsultointi ja tutkimus. Mediakasvatuksen opiskelijat perehtyvät opinnoissaan mediaan kolmesta eri näkökulmasta, jotka ovat median tuottaminen ja vastaanottaminen sekä media kriittisen tarkastelun kohteena. Opiskelijat perehtyvät erilaisten media- ja oppimisympäristöjen teoreettiseen taustaan ja pedagogisiin käytäntöihin sekä mediaan yhteiskunnallisena ilmiönä. He oppivat tarkastelemaan viestintää kasvatuksellisten, kulttuuristen, esteettisten ja eettisten näkökulmien kannalta. Opiskelijat perehtyvät mediavälitteisen viestinnän rakenteisiin, saavat valmiuksia mediatekstien tulkintaan, arviointiin ja ymmärtämiseen sekä mediataitojen 8

9 opettamiseen. Lisäksi opiskelijat oppivat soveltamaan oppimisympäristöihin ja kriittiseen pedagogiikkaan liittyviä teorioita käytäntöön. Mediakasvatuksen opetuksessa ja tutkimuksessa toteutetaan tiederajat ylittävää tieteiden ja taiteiden välistä yhteistyötä. Mediakasvatuksen koulutuksen saaneet työskentelevät mm. mediakasvatuksen, verkkoopetuksen ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntijoina erilaisissa suunnittelu-, kehittämis- ja tutkimus- sekä sisällöntuotannon tehtävissä. Koulutetut voivat sijoittua niin julkisen sektorin kuin elinkeinoelämänkin palvelukseen. Omaa suuntautumista vahvistetaan valitsemalla tutkintoon parhaiten sopivat sivuaineet. Mediakasvatuksen opiskelijat suorittavat kandidaatin tutkinnon jälkeen maisterin tutkinnon englannin kielellä. Valintamenettely Kasvatustiedettä, aikuiskasvatustiedettä sekä mediakasvatusta pääaineena opiskelemaan otetaan opiskelijoita vuonna 2011 seuraavasti: a) kasvatustiede pääaineena - ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen tai valintakokeen perusteella enintään 32 b) aikuiskasvatustiede pääaineena - ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen tai valintakokeen perusteella enintään 20 c) mediakasvatus pääaineena - ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen tai valintakokeen perusteella enintään 20 Valittavista puolet valitaan valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella ja puolet valintakokeen tuottaman pistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä.. Saamen kieltä taitaville hakijoille varataan kolme opiskelupaikkaa, kuten jäljempänä tarkemmin määritellään. Kansainvälisen ylioppilastutkinnon suorittaneet rinnastetaan ylioppilastutkinnon suorittaneisiin, kuten jäljempänä määritellään. Kirjallinen VAKAVA-koe (maksimi 40 pistettä) Kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen ja mediakasvatuksen kirjallinen valintakoe (VAKAVAkoe) on keskiviikkona kello Kokeeseen hakijat osallistuvat ilman erillistä kutsua. Huom! Hakija voi samalla kirjallisella kokeella hakea useaan yhteisvalinnassa (VAKAVA-hanke) mukana olevaan koulutukseen (ks. tiedekunnan teksti kohta Valtakunnallinen kasvatusalojen valintayhteistyöhanke, VAKAVA). Hakijan tulee sitovasti ilmoittaa valitsemansa koepaikkakunta hakulomakkeessa. Koe perustuu aineistoon, joka on alkaen nähtävillä verkossa osoitteessa Kokeen perusteella arvioidaan kasvatustieteellisessä koulutuksessa tarvittavia akateemisia opiskelutaitoja. Valintakoesalit on nähtävillä keskiviikkoaamuna Lapin yliopiston päärakennuksessa, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Hakijoita kehotetaan saapumaan paikalle hyvissä ajoin ennen valintakokeen alkua. Valintakokeeseen on otettava mukaan henkilöllisyystodistus, esim. ajokortti tai passi ja kirjoitusvälineet. 9

10 Ylioppilaat Ylioppilaat valitaan joko ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen tai pelkän valintakokeen perusteella sen mukaan, kumpi vaihtoehto antaa hakijalle paremman tuloksen. Jos vaihtoehdot antavat hakijalle saman sijoituksen, hänet valitaan ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen perusteella. Jos hakijoiden ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärä on sama eikä heitä kaikkia voida ottaa opiskelijaksi, annetaan etusija valintakokeessa parhaiten menestyneelle. Jos sekin on sama, sijoitus arvotaan. Ylioppilastutkintotodistuksen pisteet (maksimi 40 pistettä) Huomioon otetaan äidinkielen koe sekä kolme muuta parhaat pisteet antavaa koetta. Pisteitä annetaan seuraavasti: Pitkä oppimäärä (äidinkieli, suomi / ruotsi toisena kielenä koe, A-kieli, pitkä matematiikka, reaaliaineen koe) approbatur 2 pistettä lubenter approbatur 4 pistettä cum laude approbatur 6 pistettä magna cum laude approbatur 8 pistettä eximia cum laude approbatur 9 pistettä laudatur 10 pistettä Lyhyt oppimäärä (B-, C- tai D-kieli, lyhyt matematiikka) approbatur 1 piste lubenter approbatur 3 pistettä cum laude approbatur 5 pistettä magna cum laude approbatur 7 pistettä eximia cum laude approbatur 8 pistettä laudatur 9 pistettä Ylioppilastutkinnon kokeet otetaan huomioon pisteytyksessä riippumatta siitä, onko ne kirjoitettu ylioppilastutkinnossa pakollisina vai ylimääräisinä. Jos hakija on ennen hakuajan päättymistä korottanut ylioppilastutkinnon arvosanoja, otetaan ne korotettuina huomioon. Vuonna 1990 tai sen jälkeen ylioppilastutkintonsa suorittaneiden hakijoiden ylioppilastutkintotiedot yliopisto saa ylioppilastutkintolautakunnalta sähköisesti hakija- ja opinto-oikeusrekisterin kautta. Niiden hakijoiden, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkintonsa ennen vuotta 1990 tulee toimittaa todistusjäljennös ylioppilastutkintotodistuksesta. Keväällä 2011 ylioppilastutkinnon suorittaneet voivat myös osallistua hakuun, ylioppilaskokeiden tulokset saadaan suoraan ylioppilastutkintolautakunnan rekisteristä. Myös IB-tutkintoa suorittavat voivat osallistua hakuun. IB-tutkinnon suorittavien osalta valintapäätös on ehdollinen opiskelupaikan viimeiseen mahdolliseen vastaanottamispäivämäärään saakka. Kansainvälisen ylioppilastutkinnon suorittaneet rinnastetaan ylioppilastutkinnon suorittaneisiin. International Baccalaureate (IB) tutkinnon, Reifeprufung-tutkinnon ja eurooppalaisen ylioppilastutkinnot (EB) arvosanat rinnastetaan ylioppilastutkintoon seuraavien taulukoiden mukaan: 10

11 IB-tutkinto Ylioppilastutkinto 7 Excellent...laudatur 6 Very good.eximia cum laude approbatur 5 Good.magna cum laude approbatur 4 Satisfactory..cum laude approbatur 3 Mediocre lubenter approbatur 2 Poor approbatur Reifeprufung-tutkinto Ylioppilastutkinto laudatur eximia cum laude approbatur magna cum laude approbatur 7...cum laude approbatur 6-5 lubenter approbatur 4 approbatur EB-tutkinto Ylioppilastutkinto laudatur eximia cum laude approbatur magna cum laude approbatur cum laude approbatur lubenter approbatur approbatur Pisteytys Ylioppilastutkintotodistuksesta voi saada enintään 40 pistettä. Valintakokeesta (VAKAVA-koe) saatava pistemäärä tasoitetaan valintakoepisteiksi välille Valintakokeesta voi saada enintään 40 pistettä, joten korkein pistemäärä on 80 pistettä. Ei-ylioppilaat Ei-ylioppilaat valitaan pelkän valintakokeen perusteella yhdessä ylioppilaiden kanssa. Hakukelpoisuuden tuottava tutkinto (muu kuin yo-tutkinto) tulee olla suoritettuna mennessä ja jäljennös tutkintotodistuksesta tulee toimittaa ao. koulutukseen muiden kuin keväällä 2011 valmistuneiden osalta hakuajan päättymiseen mennessä. Saamenkielentaitoiset Tiedekuntaan voidaan ottaa kolme sellaista saamen kieltä osaavaa opiskelijaa, joiden pistemäärä on alhaisempi kuin ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen tai pelkän valintakokeen perusteella sisään otettujen, mutta jotka valintatoimikunta katsoo menestyneen valintakokeissa riittävän hyvin. Tässä kiintiössä valitun tulee osoittaa saamen kielen taitonsa erikseen järjestettävässä saamen kielen kokeessa. Sellaista saamen kieltä taitavaa hakijaa, joka tulee muutoinkin hyväksytyksi yliopistoon, ei lueta saamenkielentaitoisten kiintiöön kuuluvaksi. 11

12 Kansainväliset hakijat Kansainväliset hakijat hakevat samassa haussa suomalaisten hakijoiden kanssa. Kansainvälinen hakija osallistuu suomenkieliseen valintakokeeseen. Opetus kasvatustieteiden tiedekunnassa tapahtuu pääosin suomen kielellä. Tiedekuntaan voidaan ottaa varsinaisen opiskelijakiintiön ulkopuolelta kansainvälisiä hakijoita, joiden pistemäärä voi olla alhaisempi kuin ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen tai pelkän valintakokeen perusteella sisään otettujen, mutta jotka valintatoimikunta katsoo menestyneen valintakokeissa riittävän hyvin. Lisätietoja: Hakumenettely Opiskeluoikeutta haetaan sähköisesti osoitteessa Jos sinulla ei ole mahdollisuutta hakea yhteishaussa sähköisesti, voit tilata paperisen hakulomakkeen hakuaikana arkisin klo 9-15 puhelimitse Opetushallituksesta, puh Hakulomakkeita ei lähetetä sähköpostipyyntöjen perusteella. Hakuaika alkaa ja päätyy klo 16.15, jolloin myös paperisten hakulomakkeiden on oltava perillä opetushallituksessa, osoite Valtakunnallinen yhteishaun neuvontapalvelu, PL 380, Helsinki. Mahdolliset vaadittavat liitteet toimitetaan viikon kuluessa hakuajan päättymisestä (keväällä valmistuvat viimeistään ) osoitteeseen Lapin yliopisto, Hakija- ja opiskelupalvelut, PL 122, Rovaniemi. Liitteiksi tulevien todistusten tulee olla kahden henkilön oikeaksi todistamia. Hakemuksen liitteisiin on merkittävä henkilötunnus. Katso tarvittavat liitteet hakulomakkeesta Tulokset Tulokset julkistetaan Oikaisumenettelystä ja opiskelupaikan vastaanottamisesta katso tiedekunnan yhteinen osio LUOKANOPETTAJAKOULUTUS Luokanopettajakoulutus johtaa kasvatustieteen maisterin tutkintoon, jonka pääaineena on kasvatustiede. Koulutus antaa tieteelliset ja ammatilliset valmiudet opettajan tehtäviin esiopetuksessa ja perusopetuksen luokilla 1-6 sekä valmiuden tieteelliseen jatkokoulutukseen kasvatustieteessä. Koulutus on suunniteltu niin, että se voidaan suorittaa viidessä vuodessa. Pääaineeseen sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot, joihin sisältyy teoriaopintoja ja harjoittelua Lapin yliopiston harjoittelukoulussa ja kenttäkouluissa. Laajana sivuaineena opiskelija suorittaa perusopetuksen 1-6 luokilla opetettavien aineiden monialaiset opinnot siten, että hän saa opetustyön kannalta riittävän aineenhallinnan ja valmiuden. Sivuaineina kasvatustieteiden tiedekunnassa voi opiskella opintoja esi- ja alkuopetuksessa, elämänkatsomustiedossa, englannin kielessä, historiassa, kuvataidekasvatuksessa, liikunnassa, matematiikassa, musiikissa, ruotsin kielessä, saamen kielessä, teknisessä työssä ja teknologiakasvatuksessa, tekstiilikäsityössä, uskonnossa, äidinkielessä ja kirjallisuudessa, ympäristö- ja luonnontiedossa sekä erityispedagogiikassa, kasvatuspsykologiassa, mediakasvatuksessa, sukupuolentutkimuksessa ja globaalikasvatuksessa. Sivuaineita voi valita myös muiden tiedekuntien opinnoista. 12

13 Luokanopettajakoulutukseen hakeva voi hakea 1-3 opettajankoulutusyksikköön. Hakijan tulee ilmoittaa hakulomakkeessa, mihin järjestykseen hän nämä opettajankoulutusyksiköt asettaa. Yhteiseen samanaikaisesti järjestettävään kirjalliseen kokeeseen (VAKAVAkoe) hakija osallistuu ilman erillistä kutsua. Hakijan tulee sitovasti ilmoittaa valitsemansa koepaikkakunta hakulomakkeessa. Soveltuvuuskokeiden ajankohdat ja sisällöt vaihtelevat eri opettajankoulutusyksiköissä, joten hakijan tulee pyytää valintaopas niistä opettajankoulutusyksiköistä, joihin hän hakee. Valintaoppaat ovat myös kunkin yliopiston verkkosivuilla. Valintamenettely Valintamenettely on kaksivaiheinen. Valinnan ensimmäisenä vaiheena on aineistoon pohjautuva kirjallinen VAKAVA-koe, johon hakijat osallistuvat ilman erillistä kutsua. Toinen vaihe muodostuu soveltuvuuskokeista (ryhmätilanne ja haastattelu) ja ylioppilastutkintotodistuksen pisteistä. Luokanopettajakoulutukseen Lapin yliopistoon otetaan vuonna uutta opiskelijaa opiskelemaan kasvatustieteen kandidaatin ja kasvatustieteen maisterin tutkintoa, jotka yhdessä antavat luokanopettajan kelpoisuuden. Hakijoista valitaan ensin 60 opiskelijaa soveltuvuuskokeen ja ylioppilastutkinnon yhteispistemäärän perusteella ja sen jälkeen 4 opiskelijaa pelkästään soveltuvuuskokeiden pistemäärän perusteella. Valittavien pitää sijoittua soveltuvuuskokeessa heikompaa kolmannesta paremmin. Varasijoille valitaan 15 hakijaa soveltuvuuskokeiden ja ylioppilastutkintotodistuksen yhteispistemäärän perusteella. Saman pistemäärän saaneiden valintajärjestys määräytyy 1. soveltuvuuskokeen ja 2. I vaiheen kirjallisen kokeen (VAKAVA-koe) pistemäärän perusteella. Valintakoe I Vaihe, kirjallinen VAKAVA-koe Valinnan ensimmäisenä vaiheena on kirjallinen koe (VAKAVA-koe), johon hakijat osallistuvat ilman erillistä kutsua. Koe järjestetään samanaikaisesti kaikissa luokanopettajakoulutusyksiköissä keskiviikkona kello Hakijan tulee sitovasti ilmoittaa valitsemansa koepaikkakunta hakulomakkeessa. Koe perustuu aineistoon, joka on alkaen nähtävillä verkossa osoitteessa Valintakoesalit on nähtävillä keskiviikkoaamuna Lapin yliopiston päärakennuksessa, osoitteessa Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Hakijoita kehotetaan saapumaan paikalle hyvissä ajoin ennen valintakokeen alkua. Valintakokeeseen on otettava mukaan henkilöllisyystodistus, esim. ajokortti tai passi ja kirjoitusvälineet. Ensimmäisen vaiheen valintaan tyytymättömällä on mahdollisuus jättää kirjallinen oikaisupyyntö, joka tulee osoittaa Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanille. Oikaisupyynnössä on yksilöitävä, missä kohdin ja millä perusteella haet muutosta. Oikaisupyynnön on oltava perillä viimeistään kello

14 II vaihe, Soveltuvuuskoe ja ylioppilastutkintotodistuksen pisteet (maksimi 25 pistettä) Soveltuvuuskoe (maksimi 18 pistettä) Valinnan toisena vaiheena on soveltuvuuskoe, joka sisältää ryhmätilanteen ja haastattelun. Soveltuvuuskokeisiin Lapin yliopistoon kutsutaan VAKAVA-kokeen perusteella noin kolme kertaa valittavien määrä, noin 195 hakijaa, pisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Luokanopettajakoulutukseen hakeva voi saada kutsun valinnan toiseen vaiheeseen vain yhteen luokanopettajakoulutusyksikköön. Soveltuvuuskokeisiin kutsuttavien luettelo julkaistaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan ilmoitustaululla torstaina Kokeeseen kutsuttaville lähetetään tieto myös postitse. Soveltuvuuskokeet järjestetään torstaina ja perjantaina Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa, osoitteessa Yliopistonkatu 8. Soveltuvuuskoekutsussa ilmoitetaan, kumpana päivänä hakijan tulee osallistua soveltuvuuskokeisiin. Hakijan tulee ilmoittautua kirjallisesti soveltuvuuskokeeseen ja lähettää tiedekuntaan viimeistään A4-liuskan mittainen kirjoitelma, jossa hän kertoo itsestään ja luokanopettajakoulutukseen hakeutumisen syistä. Kirjoitelma toimii soveltuvuuskokeeseen kuuluvan haastattelun pohjana eikä sitä arvioida. Soveltuvuuskokeeseen on otettava mukaan henkilöllisyystodistus, esim. ajokortti tai passi sekä kirjoitusvälineet. Kasvatustieteiden tiedekunta voi harkintansa mukaan kutsua toiseen vaiheeseen erityisryhmiin ja -kiintiöihin kuuluvia hakijoita, kuten saamen kielen taitoisia. Ylioppilaat Ylioppilastutkintotodistuksen pisteet (maksimi 7 pistettä) Ylioppilastutkinnosta pisteytetään neljän kokeen arvosanat: äidinkieli, toinen kotimainen kieli / vieras kieli (paras), reaali (paras) ja matematiikka (0-7 pistettä). Pitkä oppimäärä (äidinkieli, A-kieli, pitkä matematiikka, reaaliaineen koe) approbatur 2 pistettä lubenter approbatur 3 pistettä cum laude approbatur 4 pistettä magna cum laude approbatur 5 pistettä eximia cum laude approbatur 6 pistettä laudatur 6 pistettä Lyhyt oppimäärä (B-, C- tai D-kieli, lyhyt matematiikka) approbatur 1 piste lubenter approbatur 2 pistettä cum laude approbatur 3 pistettä magna cum laude approbatur 4 pistettä eximia cum laude approbatur 5 pistettä laudatur 5 pistettä 14

15 Ylioppilastutkinnon neljän kokeen pistemäärä skaalataan seuraavasti: Yhteenlaskettu neljän kokeen pistemäärä..pisteitä Ylioppilastutkinnon kokeet otetaan huomioon pisteytyksessä riippumatta siitä, onko ne kirjoitettu ylioppilastutkinnossa pakollisina vai ylimääräisinä. Jos hakija on ennen hakuajan päättymistä korottanut ylioppilastutkinnon arvosanoja, otetaan ne korotettuina huomioon. Vuonna 1990 tai sen jälkeen ylioppilastutkintonsa suorittaneiden hakijoiden ylioppilastutkintotiedot yliopisto saa ylioppilastutkintolautakunnalta sähköisesti hakija- ja opinto-oikeusrekisterin kautta. Niiden hakijoiden, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkintonsa ennen vuotta 1990 tulee toimittaa todistusjäljennös ylioppilastutkintotodistuksesta. Keväällä 2011 ylioppilastutkinnon suorittaneet voivat myös osallistua hakuun, ylioppilaskokeiden tulokset saadaan suoraan ylioppilastutkintolautakunnan rekisteristä. Myös IB-tutkintoa suorittavat voivat osallistua hakuun. IB-tutkinnon suorittavien osalta valintapäätös on ehdollinen opiskelupaikan viimeiseen mahdolliseen vastaanottamispäivämäärään saakka. Kansainvälisen ylioppilastutkinnon suorittaneet rinnastetaan ylioppilastutkinnon suorittaneisiin. International Baccalaureate (IB) tutkinno, Reifeprufung-tutkinnon ja eurooppalaisen ylioppilastutkinnot (EB) arvosanat rinnastetaan ylioppilastutkintoon seuraavien taulukoiden mukaan. IB-tutkinto Ylioppilastutkinto 7 Excellent...laudatur 6 Very good.eximia cum laude approbatur 5 Good..magna cum laude approbatur 4 Satisfactory...cum laude approbatur 3 Mediocre...lubenter approbatur 2 Poor...approbatur 15

16 Reifeprufung-tutkinto Ylioppilastutkinto laudatur eximia cum laude approbatur 9-8 magna cum laude approbatur 7...cum laude approbatur 6-5 lubenter approbatur 4 approbatur EB-tutkinto Ylioppilastutkinto laudatur eximia cum laude approbatur magna cum laude approbatur cum laude approbatur lubenter approbatur approbatur Pisteytys Soveltuvuuskokeesta voi saada enintään 18 pistettä ja ylioppilastutkinnosta voi saada enintään 7 pistettä, joten korkein pistemäärä on 25 pistettä. Ei-ylioppilaat Ei-ylioppilaat valitaan soveltuvuuskokeen pistemäärän perusteella yhdessä ylioppilaiden kanssa. Hakukelpoisuuden tuottava tutkinto (muu kuin yo-tutkinto) tulee olla suoritettuna mennessä ja jäljennös tutkintotodistuksesta tulee toimittaa ao. koulutukseen muiden kuin keväällä 2011 valmistuneiden osalta hakuajan päättymiseen mennessä. Saamenkielentaitoiset Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan voidaan ottaa yhdessä Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa enintään viisi (5) saamen kieltä taitavaa hakijaa, joiden pistemäärä on alhaisempi kuin muiden hyväksyttyjen, mutta jotka ovat menestyneet valintakokeessa riittävän hyvin. Opiskelijat valitaan Oulun tai Lapin yliopistoon lähinnä hakijan toivomuksen mukaan. Tässä kiintiössä valitun tulee osoittaa saamen kielen taitonsa erikseen järjestettävässä saamen kielen kokeessa. Kansainväliset hakijat Kansainväliset hakijat hakevat samassa haussa suomalaisten hakijoiden kanssa. Kansainvälinen hakija osallistuu suomenkieliseen valintakokeeseen. Hakijoilta edellytetään ulkomailla suoritettua koulutusta, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin sekä suomen kielen taitoa. Opetus kasvatustieteiden tiedekunnassa tapahtuu pääosin suomen kielellä. Lisätietoja: Vammaiset hakijat Vammaisiin hakijoihin sovelletaan valinnassa samoja määräyksiä kuin muihinkin. Hakija voidaan ottaa opiskelijaksi, vaikka hän ei voisi opettaa esiopetuksessa tai kaikkia perusopetuksen 1-6 luokkien oppiaineita. Tällaisen hakijan tulee liittää hakemukseensa 16

17 selvitys vamman laadusta ja lääkärintodistus. Lisäksi hakemuksessa tulee esittää mahdolliset toivomukset erityisjärjestelyistä valintakokeessa. Hakumenettely Opiskeluoikeutta haetaan sähköisesti osoitteessa Jos sinulla ei ole mahdollisuutta hakea yhteishaussa sähköisesti, voit tilata paperisen hakulomakkeen hakuaikana arkisin klo 9-15 puhelimitse Opetushallituksesta, puh Hakulomakkeita ei lähetetä sähköpostipyyntöjen perusteella. Hakuaika alkaa ja päätyy klo 16.15, jolloin myös paperisten hakulomakkeiden on oltava perillä opetushallituksessa, osoite Valtakunnallinen yhteishaun neuvontapalvelu, PL 380, Helsinki. Mahdolliset liitteet toimitetaan mennessä osoitteeseen Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, PL 35 (Agora), Jyväskylän yliopisto. Tulokset Tulokset julkaistaan (oikaisumenettelystä ja opiskelupaikan vastaanottamisesta ks. tiedekunnan yhteinen osio) ERILLISVALINTA AVOIMIA YLIOPISTO-OPINTOJA SUORITTANEET Valintamenettely Kasvatustiedettä, aikuiskasvatustiedettä sekä mediakasvatusta pääaineena opiskelemaan otetaan avoimia yliopisto-opintoja suorittaneita opiskelijoita vuonna 2011 enintään 15 opiskelijaa. Kasvatustieteen pääaineopinnoissa tulee olla vähintään 60 opintopisteen (35 opintoviikon) laajuinen kasvatustieteen opintokokonaisuus suoritettuna vähintään hyvin tiedoin. Aikuiskasvatustieteen tai mediakasvatuksen pääaineopintoihin haettaessa on vaihtoehtoisesti oltava suoritettuna joko 60 opintopisteen (35 opintoviikon) laajuinen kasvatustiede tai aikuiskasvatustiede vähintään hyvin tiedoin. Toisessa oppiaineessa tulee olla vähintään 25 opintopisteen (15 opintoviikon) laajuinen opintokokonaisuus. Mediakasvatuksen pääaineopintoihin hakevalla tulee toisessa oppiaineessa olla vähintään 25 opintopisteen / 15 opintoviikon laajuinen mediakasvatuksen opintokokonaisuus suoritettuna. Aikuiskasvatustieteen pääaineopintoihin hyväksytty opiskelija, jolla on kasvatustieteessä 60 opintopistettä (35 opintoviikkoa), mutta ei aikuiskasvatustieteen opintoja (60 opintopistettä), joutuu täydentämään opintojensa kuluessa kasvatustieteen opintoja aikuiskasvatustieteen opinnoilla. Mediakasvatuksen pääaineopintoihin hyväksytty opiskelija, jolla on kasvatustieteessä tai aikuiskasvatustieteessä 60 opintopistettä (35 opintoviikkoa) sekä mediakasvatuksessa 25 opintopistettä (15 opintoviikkoa), joutuu täydentämään opintojaan mediakasvatuksen opinnoilla. Mediakasvatuksen opinnoissa kandidaatin tutkinnon jälkeen suoritetaan maisterin tutkinto englanniksi. 17

18 Tässä kiintiössä eivät voi pyrkiä hakijat, joilla jo on yliopistotutkinto tai opiskeluoikeus jossakin yliopistossa. SIIRTO-OPISKELIJAT Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös jossain muussa yliopistossa opintonsa aloittanut. Myös Lapin yliopistossa opiskelevat voivat anoa pääaineen vaihtoa. Siirron myönnön edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut vähintään perusopinnot (25 op / 15 ov) siitä pääaineesta, johon hakeutuu. Huom! Siirto luokanopettajakoulutukseen vain jos on opiskeluoikeus luokanopettajakoulutuksessa. Muista yliopistoista vastaavista koulutuksista siirtyvien osalta kasvatustieteiden tiedekunta päättää opinto-oikeuden myöntämisestä ko. laitoksen lausunnon perusteella. Koska kahta korkeakoulututkintoa ei voi suorittaa samoin tai edes osittain samoin opinnoin, tulee opintooikeuden saaneiden luopua siirron edellytyksenä olleesta opinto-oikeudestaan toisessa yliopistossa. Hakumenettely Opiskeluoikeutta haetaan sähköisesti osoitteessa Jos sinulla ei ole mahdollisuutta hakea sähköisesti, voit tilata paperisen hakulomakkeen hakuaikana arkisin klo 9-15 puhelimitse Lapin yliopiston hakija- ja opiskelupalvelusta puh ja Hakuaika alkaa ja päättyy klo 16.15, jolloin myös paperisten hakulomakkeiden ja mahdollisten vaadittavien liitteiden on oltava perillä Lapin yliopiston hakija ja opiskelupalveluissa. Liitteiksi tulevien todistusten tulee olla kahden henkilön oikeaksi todistamia. Hakemuksen liitteisiin on merkittävä henkilötunnus. Osoite: Lapin yliopisto, Hakija- ja opiskelupalvelut, PL 122, Rovaniemi. Tulokset Tulokset julkaistaan perjantaina (oikaisumenettelystä ja opiskelupaikan vastaanottamisesta ks. tiedekunnan yhteinen osio). B. MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS (KM) Kasvatustieteiden tiedekuntaan voidaan valita opiskelijoita suorittamaan pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa. Maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että maisterin tutkinto on aiemmin suoritettujen opintojen pohjalta mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen noin kahdessa vuodessa. Aikaisemmista opinnoista riippuen voi tiedekunta edellyttää opiskelemaan valitun suorittamaan täydentäviä opintoja. Aikaisempaan tutkintoon jo sisältyviä opintoja ei pääsääntöisesti voi sisällyttää ko. maisterin tutkintoon. Jokainen koulutukseen valittu laatii ohjaajan opastuksella henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jossa sovitaan mm. mahdollisista täydentävistä opinnoista. Yliopistotutkinnon suorittaneet suorittavat tarvittaessa täydentävinä opintoina kasvatustieteen yleisopintoja ja pääaineen perus- ja aineopintoja sopimuksen mukaan. 18

19 HAKU MAISTERIOPINTOIHIN KASVATUSTIEDE JA AIKUISKASVATUSTIEDE Hakukelpoisuus Kasvatustieteeseen tai aikuiskasvatustieteeseen voi hakea henkilö, joka on suorittanut: - kandidaatin tai maisterin tutkinnon, johon sisältyy tai jonka lisäksi hakija on suorittanut vuonna 1995 tai sen jälkeen kasvatustieteestä tai aikuiskasvatustieteestä vähintään perus- ja aineopinnot (60 opintopistettä / 35 opintoviikkoa) tai muut vastaavat opinnot - edellisiä vastaavan ulkomaisen tutkinnon samoin edellytyksin. Kasvatustieteeseen voi hakea myös henkilö, joka on suorittanut: - peruskoulun luokanopettajan tutkinnon ja vuonna 1995 tai sen jälkeen suoritetut kasvatustieteen perus- ja aineopinnot tai cum laude approbatur (60 opintopistettä / 35 opintoviikkoa). Aloituspaikat - Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede yhteensä enintään 20 - Mediakasvatus enintään 10 Mikäli jokin kiintiöistä ei täyty, voidaan toiseen kiintiöön valita opiskelijoita yllä mainittua suurempi määrä siten, että yhteensä maisteriopintoihin valittavien määrä on enintään 30. Valintamenettely Hakijat valitaan hakijan opintotaustan (suoritettujen opintojen määrä ja opintosuoritusten taso) perusteella. Etusija annetaan hakijoille, jotka ovat suorittaneet tulevasta pääaineesta vähintään perus- ja aineopinnot 60 opintopistettä (35 opintoviikkoa). Kansainväliset hakijat Kansainväliset hakijat hakevat samassa haussa suomalaisten hakijoiden kanssa. Hakijoilta edellytetään ulkomailla suoritettua koulutusta, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin sekä suomen kielen taitoa. Opetus kasvatustieteiden tiedekunnassa tapahtuu pääosin suomen kielellä. Hakumenettely Opiskeluoikeutta haetaan sähköisesti osoitteessa Jos sinulla ei ole mahdollisuutta hakea sähköisesti, voit tilata paperisen hakulomakkeen hakuaikana arkisin klo 9-15 puhelimitse Lapin yliopiston hakija- ja opiskelupalvelusta puh ja Hakuaika alkaa ja päättyy klo 16.15, jolloin myös paperisten hakulomakkeiden ja mahdollisten vaadittavien liitteiden on oltava perillä Lapin yliopiston hakija ja opiskelupalveluissa. Liitteiksi tulevien todistusten tulee olla kahden henkilön oikeaksi todistamia. Hakemuksen liitteisiin on merkittävä henkilötunnus. Osoite: Lapin yliopisto, Hakija- ja opiskelupalvelut, PL 122, Rovaniemi. 19

20 Valintojen tulokset Valintojen tulokset julkaistaan perjantaina Tuloksista ilmoitetaan kirjeellä kaikille hakijoille. Niiden hyväksyttyjen, jotka ovat antaneet tähän suostumuksensa hakulomakkeessa, nimet julkistetaan myös kasvatustieteiden tiedekunnan Internet-sivuilla. Tuloksista ilmoitetaan kirjeitse kaikille hakijoille. Oikaisupyyntö Opiskelijavalintaan tyytymätön pyrkijä voi hakea siihen oikaisua tiedekunnalta kirjallisesti neljäntoista (14) päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyynnössä on yksilöitävä, missä kohdin ja millä perusteella haetaan muutosta. Oikaisupyyntö on jätettävä tai lähetettävä yliopiston kirjaamoon osoitteeseen: Lapin yliopisto, Kirjaamo, PL 122, Rovaniemi. Kevään valintojen osalta oikaisupyyntö on esitettävä viimeistään Opiskelupaikan vastaanottaminen Opiskelijaksi hyväksytyn on vahvistettava kirjallisesti viimeistään tiistaina klo opiskelijapaikan vastaanottaminen. Muussa tapauksessa hän menettää opiskelupaikkansa. MASTER OF ARTS (EDUCATION), MEDIA EDUCATION The Faculty of Education, media education as the major subject, can select students taking a higher university degree only. The scope of the Master s degree is 120 credits. The Master s degree can be taken on the basis of previously completed studies by studying full-time for approximately two years. As a rule, studies included in a previous degree cannot be included in the Master s degree. With the aid of an instructor, all those selected for the training draw up a personal study plan that covers for example possible complementary studies. When necessary and as agreed, those with a university degree take general studies in education as well as basic and subject studies in the major subject as complementary studies. Media education Media Education examines media and media culture from three perspectives: 1) Information and communication technology (ICT) in teaching and learning, 2) Control, influence of media and empowerment, 3) Media in everyday life. ICT in teaching and learning includes studies of pedagogical theories from constructivist and sociocultural perspectives. Various pedagogical models and meaningful teaching and learning practices are also studied. Control and influence of media perspective will help the student to understand the power structures of media and provide wider understanding of different power mechanisms in media culture. Critical media pedagogy theories are also studied. By studying media in everyday life of individuals and communities students will acquire knowledge about the relationships between media cultures, identity and social relationships. Persons with a degree in media education work as experts for example in media education, web-based teaching, and ICT-related teaching applications in various types of design, development, research, and content production tasks. They can work in the public sector as well as in industry and commerce. 20

21 One s personal orientation is supported by selecting the most suitable minor subjects for the degree. Eligibility The applicant is required to have at least the following: - a bachelor s or Master s degree or an equivalent education (media education, education, social sciences, humanities, engineering science, media science, or some other applicable field) in Finland or abroad - sufficient skills in English The language skill requirements can be seen on the Internet at: ng_language_proficiency.iw3 Those graduating in spring 2011 must attach to the application their official credit transcript and graduation date. Selection procedure A maximum of ten (10) new students are selected to study media education and to take a Master s degree in education. The applicants are selected according to their educational background (based on the level of the degree, success in studies, the amount of completed studies, and the level of the accomplishments) and according to a letter of motivation (four pages maximum). Applicants who have completed studies in media education are given first priority. The letter of motivation must state the grounds for the applicant s interest in the media education, the applicant s expectations of the education, and the special merits supporting one s selection. The motivation letter must be written in English. Application procedure and period There is an electronic application form on the Internet at You must attach to the application a copy of your university diploma, your credit transcript, and your letter of motivation stating the grounds for your interest in the education and the special merits supporting your admission. All the attachments must be original documents or officially verified copies. Those graduating in spring 2011 must attach to the application their official credit transcript and graduation date. The application period is as follows: - Application for Master s studies in media education begins on 1 December 2010 and ends on 18 February 2011 at Results The results of the admission are published on 19 April The results are sent to the applicants by mail. The names of those applicants who have given their consent to it in the application form are also published on the faculty s web pages. Request for rectification An applicant who is not satisfied with the results of the student admission may deliver a written request for rectification to the faculty during a period of fourteen (14) days starting from the publication of the admission results. The request for rectification must state in detail 21