YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO VAPO OY:N POLVISUON TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA, II

Transkriptio

1 Päiväys Dnro PPO-2009-R Vapo Oy Paikalliset polttoaineet/resurssit PL 22 (Yrjönkatu 42) JYVÄSKYLÄ Viite Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) 9 Asia YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO VAPO OY:N POLVISUON TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA, II Vapo Oy suunnittelee Iin kunnassa (entisen Kuivaniemen kunnan alueella) sijaitsevan Polvisuon ottamista turvetuotantoon ja on toimittanut sitä koskevan ympäristövaikutusten arviointiohjelman Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Hankkeen nimi Polvisuon turvetuotantoalue, Ii Hankkeesta vastaava Polvisuon turvetuotantohankkeesta ja ympäristövaikutusten arvioinnista vastaa Vapo Oy Paikalliset polttoaineet/resurssit, yhteyshenkilönä limnologi Jari Marja-aho. Konsulttina arviointiohjelman laatimisessa on toiminut Ramboll Finland Oy, yhteyshenkilöinä tutkimusjohtaja, dosentti FT Joonas Hokkanen ja ryhmäpäällikkö, FM Eero Parkkola. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki 468/1994) ja sen nojalla annetun asetuksen (713/2006) 6 :n hankeluettelon 2 e) kohdan mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan turvetuotantohankkeeseen, kun yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus toimii Polvisuon hankkeessa YVA-lain 6 a :n tarkoittamana yhteysviranomaisena. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Veteraanikatu 1 PL 124, Oulu Puh Asiakaspalvelu Torikatu 40 B, Kokkola Puh Asiakaspalvelu

2 Arviointiohjelma ja arviointiselostus 2/25 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma, jossa esitetään tiedot hankkeesta kokonaisuutena, tiedot arviointimenettelyn järjestämisestä sekä menetelmät hankkeen ja sen vaihtoehtojen järjestämisestä. Yhteysviranomainen antaa arviointiohjelmasta lausuntonsa, jossa tarkastellaan asetuksessa esitettyjen arviointiohjelman sisällöllisten vaatimusten toteutumista. Arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella hankkeesta vastaava laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen, joka tulee samanlaiseen menettelyyn kuin arviointiohjelmakin. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto tulee liittää mahdollisiin lupahakemusasiakirjoihin. Yli 10 hehtaarin turvetuotantoalue edellyttää ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) mukaisen ympäristöluvan hakemista. Polvisuon mahdollinen ympäristölupahakemus käsitellään Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa (viranomainen alkaen Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Ympäristölupavastuualue) ympäristövaikutusten arviointimenettelyn päättymisen jälkeen. YHTEENVETO HANKKEESTA Hanke ja sen vaihtoehdot Polvisuon turvetuotantohankkeen tarkoituksena on tuottaa energia- ja ympäristöturvetta. Energiaturve käytetään pääasiassa Oulun, Kemin ja Tornion energiantuotantolaitosten polttoaineena. Ympäristöturpeen käyttäjiä ovat lähiympäristön käyttöpaikat (maatilat, jätevedenpuhdistamot). Kuljetusreitti on Oulun suuntaan Tannilan, Yli-Iin ja Kiimingin kautta. Kemin suuntaan kuljetukset tapahtuvat Olhavan ja Kuivaniemen kautta. Energiaturpeeksi tullaan tuottamaan pääasiassa jyrsinpolttoturvetta. Tarvittaessa alueella voidaan tuottaa myös palaturvetta lähialueen kunnallisille lämpölaitoksille. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskauden (syyshuhtikuu) aikana. Turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheen kesto on yleensä 2 5 vuotta, jona aikana rakennetaan vesiensuojelurakenteet ja tiestö, suo kuivatetaan ja alue kunnostetaan tuotantoa varten. Kuntoonpanovaiheen kesto on lyhyt, mikäli alue on jo ennestään kuivatettu. Tuotantovaihe alkaa sen jälkeen, kun alueen kunnostus turpeen tuotantoon on valmistunut. Arvioitu toiminta-aika on noin vuotta. Vuosittainen tuotantomäärä on keskimäärin noin m 3. Polvisuon alueesta on Vapo Oy:n hallinnassa 437 ha, josta suurin osa on jo turvetuotantokäytössä. Uusi suunniteltava tuotantoalue on pinta-alaltaan noin 195 ha. Turvetuotantoon suunnitellusta suoalueesta on noin 60 % luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista aluetta. Suunnitellun tuotantoalueen kaakkois- ja itäosissa on tiheä kopo-ojaverkosto, ja alueen keskiosassa on metsätaloudellisessa tarkoituksessa ojitettu kapeampi alue. Alueen kaakkois- ja keskiosasta on noin 40 % esiojitettu turvetuotantoa varten. Lisäksi alueen luoteisosassa on muutama oja. Suunniteltua tuotantoaluetta ympäröivät suoalueet ovat suurimmalta osin metsäojituksen kattamia. Polvisuo sijaitsee Iin kunnassa entisen Kuivaniemen kunnan alueella Lamminperän kylän lähellä. Suunniteltu Polvisuon tuotantoalue sijaitsee Kuivajoen vesistöalueen (63) Oijärven alueen (63.02) Oijärven lähialueella (63.021). Hankealue rajoittuu Iijoen vesistöalueeseen (61) kuuluvan Siuruanjoen alaosan (61.4) alueeseen. Arviointiohjelmassa esitetyt arvioitavat vaihtoehdot ovat: Vaihtoehto 0: Turvetuotantohanketta ei toteuteta

3 3/25 Polvisuon alue muodostuu lähinnä nevoista, nevarämeistä ja sekä ojitetuista rämeistä ja nevoista. Polvisuo on pääosin luonnontilainen. Ojituksia on tehty suon itä- ja luoteispäissä, sekä rämeellä Katosojan lähellä. Ojitetut alueet ovat kasvillisuudeltaan muuttumia, joilla varpujen määrä on lisääntynyt. Ojittamattomat alueet ovat pääosin vähäravinteista (oligotrofista) väli- ja rimpipintaista nevaa, joka kombinoituu reunoiltaan rämeen kanssa yhdistelmätyypeiksi. Mikäli hanketta ei aloiteta, alue jää nykyiseen tilaansa. Vaihtoehto 1: Hanke toteutetaan koko tuotantokelpoisella alueella 195 ha. Vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Turvetuotantoalueen koko auma-alueineen on noin 195 ha. Pintavalutuskenttä suunnitellaan Vapo Oy:n hallussa olevalle alueelle, joka sijaitsee noin 2 kilometriä tuotantoalueesta luoteeseen. Pintavalutuskenttäalue on ojittamatonta suota. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle painovoimaisesti ja ympärivuotisesti. Veden johtamisreitti: Laskuoja Oijärvi Kuivajoki Vaihtoehto 2: Hanke toteutetaan koko tuotantokelpoisella alueella 195 ha, sekä osa (noin 8 ha) jo tuotannossa olevan alueen vesistä johdetaan uudelle pintavalutuskentälle. Vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Turvetuotantoalueen koko auma-alueineen on noin 203 ha. Pintavalutuskenttä suunnitellaan Vapo Oy:n hallussa olevalle alueelle, joka sijaitsee noin 2 kilometriä tuotantoalueesta luoteeseen. Pintavalutuskenttäalue on ojittamatonta suota. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle painovoimaisesti ja ympärivuotisesti. Veden johtamisreitti: Laskuoja Oijärvi Kuivajoki Vaihtoehto 3: Hanke toteutetaan koko tuotantokelpoisella alueella 195 ha, sekä osa (noin 8 ha) jo tuotannossa olevan alueen vesistä johdetaan samalle pintavalutuskentälle. Vesienkäsittelymenetelmänä on pumppaamalla toimiva ympärivuotinen pintavalutus. Turvetuotantoalueen koko auma-alueineen noin 203 ha. Pintavalutuskenttä suunnitellaan Vapo Oy:n hallussa olevalle alueelle tuotantokentän välittömään läheisyyteen, joka on pääosin ojittamatonta suota. Veden johtamisreitti: Laskuoja Katosoja Lammasjärvi Matilanjärvi Oijärvi Kuivajoki Vaihtoehto 4: Hanke toteutetaan koko tuotantokelpoisella alueella 192 ha + 8 ha jo tuotannossa olevasta alueesta, yhteensä 200 ha. Vesienkäsittelymenetelmänä on sulanmaan aikainen kemikalointi, talvella laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Kemikalointiasema ja siihen liittyvät saostusaltaat suunnitellaan suon luoteisosaan. Tuotantoalue pienenee tältä osin kemikalointiaseman ja sen saostusaltaiden tilavaateiden verran. Veden johtamisreitti: Laskuoja Katosoja Lammasjärvi Matilanjärvi Oijärvi Kuivajoki Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Arviointiohjelmassa todetaan hankealueen sijaitsevan luontaisesti Kuivajoen vesistöalueen (63) Oijärven osa-alueen (63.02) ja Iijoen vesistöalueen (61) Siuruanjoen alaosan (61.4) alueella. Hankesuunnitelman mukaan kaikki Polvisuon kuivatusvedet on suunniteltu johdettavaksi Kuivajoen vesistöalueen suuntaan. Kuivajoen vesistöalueen yhteistarkkailua on toteutettu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun TE-keskuksen hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Viimeisin tarkkailuohjelma on vuosille

4 4/ Kuivajoella yhteistarkkailuvelvollisia ovat Kuivaniemen Vesi Oy, Ranuan kunta sekä turvetuottajat (Kuiva-Turve Oy, Vapo Oy, Turveruukki Oy, V-turve, Tmi Markku Hyvönen ja Simon Turvejaloste Oy). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan kaavaselosteen mukaan maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan ensisijaisesti jo ojitettuja soita. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2015 mukaan Pohjois-Pohjanmaasta on muodostunut maan merkittävin energiaturpeen tuotanto- ja käyttömaakunta. Turpeen tuotanto on ollut normaalivuosina noin 7,0 7,5 milj. m 3 eli 7000 GWh. Koko maan turvetuotanto on GWh/v, joten Pohjois-Pohjanmaan osuus siitä on kolmannes. Tuotantomäärä edellyttää nykyisillä menetelmillä hehtaarin vuotuista tuotantoalaa. Vuosittain tuotannosta poistuu hehtaaria aluetta, mikä on korvattava uusilla soilla. Energiastrategiassa tavoitteeksi on asetettu tasainen turpeen käyttö. Maakuntakaavallisessa ratkaisussa Pohjois-Pohjanmaan pitkän aikavälin tuotantotasoksi valittiin nykyinen tuotantotaso, noin 7 milj. m 3 vuodessa. Turvetaloudesta on kehittynyt Pohjois-Pohjanmaalla merkittävä elinkeino. Sen työllistävä vaikutus on 950 henkilötyövuotta, josta 500 henkilötyövuotta on suoria työpaikkoja. Pohjois-Pohjanmaan ympäristöstrategia ympäristön tilan keskeisiksi kehittämistarpeiksi nähdään mm. turvetuotannon aiheuttamien vesistöhaittojen vähentäminen. Arviointiohjelmassa todetaan lisäksi, että vesienhoidon suunnittelun osalta on valmistunut yhteenveto Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä. ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta on kuulutettu YVA-lain 8 a :n mukaisesti Iin kunnan ja Yli-Iin kunnan sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla Arviointiohjelma on ollut kuulutusaikana nähtävillä Iin kunnanvirastossa, Iin pääkirjastossa, Kuivaniemen kirjastossa, Kuivaniemen palvelupisteessä ja Yli-Iin kunnanvirastossa sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Arviointiohjelmaa koskeva kuulutus ja asiakirjat ovat olleet nähtävillä myös Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen www-sivulla. Arviointiohjelman vireilläolosta on ilmoitettu sanomalehdissä Kaleva ja Rantapohja Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta järjestettiin yleisötilaisuus Tannilan koululla Yli-Iissä. Yleisötilaisuus ei herättänyt mielenkiintoa alueen asukkaissa, sillä tilaisuuteen osallistui ainoastaan yhteensä 9 henkilöä mukaan lukien hankkeesta vastaavan ja yhteysviranomaisen edustajat. Tilaisuudessa hankkeesta vastaavan edustaja ja konsultti esittelivät hanketta ja arviointiohjelmaa.

5 5/25 YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Lausunnot Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus pyysi arviointiohjelmasta lausunnot seuraavilta tahoilta: Iin kunta, Yli-Iin kunta, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun lääninhallitus/sosiaali- ja terveysosasto, Kainuun TE-keskus/kalatalouden toimintayksikkö, Tiehallinto Oulun tiepiiri, Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Museovirasto, Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulun läänin vesiensuojeluyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Oulun riistanhoitopiiri, Haarakosken osakaskunta, Kuivaniemen osakaskunta, Kylmälän osakaskunta, Oijärven osakaskunta, Oijärven kyläyhdistys ry, Paliskuntain yhdistys ja Oijärven paliskunta. Lisäksi jokaisella on ollut oikeus esittää mielipiteensä hankkeesta. Lausuntoja toimitettiin ympäristökeskukselle yhteensä 13 kpl. Mielipiteitä ei esitetty yhtään kappaletta. Seuraavassa on esitetty annetuista lausunnoista pääkohdat. Iin kunnanhallitus esittää lausuntonaan, että hankkeen toteutuessa vesien käsittelymenetelmäksi valitaan mahdollisimman tehokas menetelmä, jotta Kuivajoen vesistön lisäkuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää lausunnossaan, että hankealue sisältyy maakuntavaltuuston turvetuotantoon hyväksymiin soihin, jotka on esitetty maakunnallisessa energiastrategiassa. Hanke on siten lähtökohdiltaan maakunnallisen suunnittelun mukainen. Edellytyksenä on kuitenkin, ettei vaikutusarvioinnissa ilmene sellaista, joka olisi ristiriidassa maakuntakaavan turvetuotantoa koskevan yleismääräyksen kanssa tai maakuntakaavan muiden merkintöjen kanssa. Yleismääräyksessä todetaan mm.: "Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Turvetuotantoa tulee harjoittaa niin, että sen valuma-aluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti " Arviointiohjelmassa on kyllä tuotu esille maakuntakaavan turvetuotantoa koskevaa sisältöä, mutta kaavaselostusta tärkeämpää osaa, em. lainvoimaista yleismääräystä ei ole huomattu. Vaikutusarvioinnissa tulee maakuntakaavan suunnittelumääräys huomioon ottaen tarkistaa mahdollisten seudullisten luonto- ja kulttuuriarvojen esiintyminen etenkin ojittamattomalta osalta. Maakuntakaavassa on myös sellaisia vesialueita koskevia merkintöjä, jotka on tiedostettava vaikutusarvioinnissa. Kuivajoki on osoitettu avmerkinnällä arvokkaaksi vesistöksi, ja Mursunjärvi on osoitettu SL-alueeksi, johon liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan suojelutarkoitusta ei saa vaarantaa. Mursunjärven linnustoarvojen lisäksi on otettava huomioon Mursunjärven ja Oijärven huomattava paikallinen virkistysmerkitys. Maakuntakaavassa on osoitettu ylikunnallisia luonnon virkistyskäytön reittejä, joiden toteuttamiseen tai ylläpitoon liittyvät vaikutukset on selvitettävä ja tarvittaessa on haettava vaihtoehtoiset reittiratkaisut: hankealueella risteää kaksi moottorikelkkailureittiä ja hankealueen lähelle on osoitettu ylimaakunnallinen vaellusreitti sekä viheryhteystarve. Oulun lääninhallitus/sosiaali- ja terveysosasto toteaa lausunnossaan, että hankkeen merkittävimmät ihmisiin kohdistuvat sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset on ohjelmassa tunnistettu ja esitetty arvioitaviksi. Arviointiohjelman mukaan lähialueen asukkaille kilometrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta tehdään kysely tai puhe-

6 6/25 linhaastattelu, jossa kysellään mm. marjaisuudesta, virkistyskäytöstä, mielikuvista hankkeen hyödyistä ja haitoista. Lausunnonantajan näkemyksen mukaan mahdollisimman hyvä osallistuminen on tässä hankkeessa tärkeää, koska alue on arviointiohjelman mukaan suhteellisen luonnontilaista (60 % alueen pinta-alasta) ja voi olla esim. marjastuksen kannalta paikallisesti tärkeä. Lausunnonantaja pitää tärkeänä, että melu- ja pölyalueet esitettäisiin havainnollisesti kartalla, johon lähimmät häiriintyvät kohteet on merkitty tai pöly- ja meluvaikutuksia tulisi käsitellä erikseen lähimpien häiriintyvien kohteiden näkökulmasta siltä osin kuin hankkeella arvioidaan olevan niihin vaikutuksia. Liikennevaikutusten arvioinnissa olisi suositeltavaa huomioida mm. mahdolliset lasten koulureitit tai vaikutusalueelle sijoittuvien kylien asukkaiden käyttämät kävelyreitit ja liikenteen vaikutus näiden reittien turvallisuuteen. Kainuun TE-keskus, kalatalouden toimintayksikkö toteaa lausunnossaan, että hankkeen vaikutusalueen kalastoa ja kalastusta kuvaava luku on osin epätarkka. Polvisuo sijaitsee Keski-Perämeren, ei Simojoen kalastusalueella. Lisäksi Kuivajoen kalataloudellisen yhteistarkkailun tuloksia referoitaessa puhutaan ammattikalastuksesta. Alkuperäisen raportin mukaisesti kyse on kuitenkin tarkkailun kirjanpitokalastajien tiedoista. Arvioinnissa on tarkoitus selvittää ohjelman taulukon 6-1 mukaiset vaikutukset, mm. vaikutukset kalastoon. Luvussa 6.3 kalastoon kohdistuvien vaikutusten selvittämistä ei kuitenkaan mainita. Arviointiselostuksessa on esitettävä arvio toiminnan vaikutuksista alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen. Selostuksen luettavuuden kannalta olisi parasta, että se erotetaan omaksi luvukseen. Ohjelman mukaan ympäristövaikutusten arviointi tehdään asiantuntija-arviona olemassa oleviin aineistoihin perustuen. Pääosalta Kuivajoen vesistöä on jo pitkään jatkuneen velvoitetarkkailun johdosta saatavissa riittävät tiedot kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi. Lammas- ja Oijärveen laskevien ojien osalta tiedot on kuitenkin hankittava arvioinnin yhteydessä. Yhtenä hankkeen toteuttamisvaihtona tulisi arvioida myös ympärivuotisen kemikaloinnin käyttö tai kesäaikaisen kemikaloinnin ja muuna aikana käytettävän pintavalutuksen yhdistelmä. Tiehallinto Oulun tiepiiri esittää lausunnossaan, että on tarpeen arvioida miten turpeen kuljetuksesta aiheutuva jakaantuu tieverkolle. Lisäksi tulee arvioida liikenneturvallisuusvaikutuksia. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota yleisten teiden liittymiin sekä alempaan maantieverkkoon, jolla turvekuljetukset voivat lisätä raskaan liikenteen määriä huomattavasti. Lisäksi on arvioitava yleisten teiden soveltuvuutta toiminnan aiheuttamalle liikenteelle eri vuodenaikoina. Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut toteaa, että Oijärvi on kansainvälisesti arvokas lintujärvi ja kuuluu eteläosaltaan valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kansainvälisesti arvokkaana kohteena. Natura verkostoon Mursunjärvi Lammasjärvi Matilanjärvi Lamminperä on valittu lintudirektiivin mukaisena erityisenä suojelualueena (SPA). Ihmisen toiminta on rehevöittänyt Oijärveä ja etenkin sen Natura verkostoon kuuluvaa eteläosaa. Oijärven Natura alueeseen kuuluva eteläpää on nykyisellään rehevä, umpeenkasvava lintujärvi, jonka rehevöitymiseen ovat vaikuttaneet Oijärven poikki rakennettu pengertie ja luoteispäähän tehty säännöstelykanava ja pato. Oijärveen tulevaa kuormitusta on vielä kasvattanut ympäristön lisääntynyt metsäojitus ja turvetuotanto. Talvisin järvessä on esiintynyt happikatoa ja kalakuolemia. Oijärven vedenlaatu on viime aikoina nopeasti huonontunut. Natura-alueelle ei nykyisellään laske ojia turvetuotantoalueilta, mutta Kivijokeen ja Oijärven pääaltaaseen koh-

7 7/25 distuvalla kuormituksella on todennäköisesti vaikutusta myös Natura-alueen vedenlaatuun. Järven rehevyys on edellytys alueen runsaalle linnustolle, jonka ansiosta Oijärven eteläosa on kansainvälisestikin arvokas lintuvesi. Järvi on kuitenkin liiallisen rehevöitymiskehityksensä vuoksi nopeasti umpeenkasvamassa, jolloin sen ylitiheä ja yhtenäinen kasvillisuus uhkaa vaarantaa alueen linnustoarvot. Lausunnonantaja esittää, että arviointiohjelmassa esitetyt vaihtoehdot 2 4 ovat valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015, Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisia. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 turvetuotannon tulee sijoittua jo tuotannossa oleville tai jo ojitetuille alueille. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan kaavamääräysten mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin turvetuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Tänä vuonna tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Koska hakemussuunnitelmassa ei 0-vaihtoehdon lisäksi esitetä muita vaihtoehtoja, jotka eivät olisi edellä mainittujen maankäytön suunnittelun periaatteiden kanssa ristiriidassa, lausunnonantaja katsoo, että vain 0-vaihtoehto on toteuttamiskelpoinen. Mikäli hankkeen valmistelua luonnontilaisten soiden turvetuotantoon ottamista sisältävien vaihtoehtojen 2 4 vaihtoehtojen osalta kuitenkin jatketaan, seuraavat asiat tulee ottaa huomioon: Arviointiohjelmassa tulee esittää vaihtoehtoja, joissa vain osa tuotantokelpoisesta alueesta otetaan tuotantoon. Vaihtoehtoa 0 lukuun ottamatta kaikissa muissa vaihtoehdoissa on tarkoituksena ottaa tuotantoon koko tuotantokelpoinen ala. Hankealue olisi kuitenkin mahdollista jakaa osa-alueisiin siten, että yhtenä vaihtoehtona selvitettäisiin olemassa olevan turvetuotantoalueen kuivatuskanavia sisältävän Polvisuon itäpään turvetuotantoon ottamista, luonnontilaisten suoalueiden jäädessä turvetuotannon ulkopuolelle. Lausunnonantaja esittää, että hakijan on arvioitava hankkeen vaikutukset Oijärven ja Mursunjärven veden laatuun, vesistöjen ekologiseen tilaan sekä Mursunjärven Natura alueeseen ja sen linnustoon. Turvetuotannon vesien johtaminen Mursunjärveen on ristiriidassa järveen tulevan kuormituksen vähentämistarpeen kanssa. Mursunjärven voimakkaan rehevöityneisyyden vuoksi turvetuotannon kuivatusvesien johtaminen edellyttänee Natura-arviointia. Hankkeen luontoselvitykset esitetään päivitettävän. Alueelta laadittuja selvityksiä tulee päivittää siten, että niissä huomioidaan Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin (Raunio A., Schulman A. & Kontula T. (toim.): Suomen ympäristö 8/2008) luontotyypit. Lausunnonantaja esittää lisäksi, että hakijan on arvioitava hankkeen vaikutukset vesienhoitolain mukaiseen vesienhoitosuunnitelmaan ja toimenpideohjelmaan. Hyväksyttävänä olevassa vesienhoitosuunnitelmaluonnoksessa Oijärven ja Kuivajoen tilatavoitteen saavuttamiseksi eivät riitä nykykäytännön mukaiset toimenpiteet, vaan tarvitaan lisätoimenpiteitä tilatavoitteen saavuttamiseksi. Toimenpideohjelman hydrologisen tilan tavoitteena kaikissa vesistöissä on, että maankäytöstä johtuvaa virtaamia äärevöittävää toimintaa vähennetään ja toteutetaan valuma-alueen luontaista vedenpidätyskykyä parantavia toimenpiteitä. Lausunnonantaja toteaa myös, että hakija on esittänyt vaikutusten arviointia vain tuotantoon liittyen. Kuntoonpanovaiheen vaikutukset on myös arvioitava, koska kuntoonpanovaihe muuttaa kasviston ja eläimistön ja on vesistövaikutuksiltaan kaikkein kuormittavin. Arviointiohjelmassa ei ole myöskään kerrottu, kuinka hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen arvioidaan. Vaikutukset riistakantoihin ja metsästykseen kuten kalas-

8 8/25 toon ja kalastukseen on arvioitava suhteessa virkistyskäyttöön ja viihtyvyyteen (YVAlaki 2 ). Vaikutukset on arvioitava eri vaihtoehdoissa. Sosiaalisten vaikutusten arviointialue on rajattu huomattavan pienelle alueelle hankealueelta. Haja-asutusalueella ihmisten liikkuminen ympäristössä on huomattavan laajaa. Suunnitellun alueen ympärillä on useita turvetuotantoalueita, mutta selvitysalue on pääosin luonnontilaista. Siksi vaikutukset elinoloihin, viihtyvyyteen ja virkistyskäyttöön on ulotettava koko Oijärven kylän alueelle. Kun kysymys on ns. toisen turvekierroksen aloittamisesta alueella, on tarpeen tarkastella myös turvetuotannon sosiaalista kestävyyttä alueella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos pitää hankkeen YVA-ohjelmaa kattavana, mutta esittää muutamia näkökohtia, joiden huomioon ottamisella ympäristövaikutusten seurannan pätevyyttä voidaan parantaa. Lausunnonantaja toteaa, että Polvisuo ei sinänsä ole suuri. Kuivajoen vesistöalueella on toiminnassa olevia turvetuotantoalueita kuitenkin 13, ja tuotannossa oleva kokonaispinta-ala on lähes 2000 hehtaaria. Koska Iissä ja sen lähialueilla on useita turvetuotantoalueita ja vireillä olevia hankkeita, niiden yhteisvaikutusta pitäisi pyrkiä arvioimaan kokonaisuutena. Valtioneuvoston periaateohjelmassa turvetuotannon haittojen vähentämiseksi keskeinen asia on valuma-alueittainen suunnittelu. Lupaviranomaisen tulisi määrittää tässä mielessä "kestävä taso" turvetuotantoalueiden määrässä ja sijoittelussa. Nopeilla aikatauluilla toteutettujen kasvillisuus- ja linnustokartoitusten mukaan Polvisuo on hyvin tavanomainen pohjoispohjalainen suo. Naapurustossa on useita turvetuotantoalueita ja yksi soidensuojelualue. Suunnitelma-alueella ojituksia on tehty, mutta siinä on kuitenkin luonnontilaista aluetta 60 %. Tämän kokoiset luonnontilaiset alueet Pohjois-Pohjanmaalla ovat harvinaisia. Kalatalouden osalta suunnitelma on alimitoitettu. Ammattikalastajien määrä ei ole suuri, mutta harrastuskalastajia on paljon. Myös vedenlaadun seuranta Oijärvessä ja alapuolisessa joessa pitäisi olla täsmällisemmin toteutettu. Museovirasto esittää lausuntonaan arkeologisen kulttuuriympäristön osalta, että ohjelmassa ei oteta kantaa hankkeen mahdollisiin vaikutuksiin kulttuuriympäristölle. Suunnitellun turvetuotantoalueen kohdistuessa varsinaisesti suoaltaaseen sen ensisijaiset kulttuuriympäristövaikutukset kohdistuvat suonreunoihin ja yhteystarpeidensa osalta metsäalueisiin, jotka ovat mahdollista arkeologista kulttuuriympäristöä. Lausunnonantajan mukaan Polvisuon turvetuotantoalueella ei ole tiedossa muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettuja kiinteitä muinaismuistojäännöksiä. Lähin muinaisjäännöskohde sijaitsee Lamminperän Lamminkankaalla (kohde Lamminkangas Tiensuu, muinaisjäännösrekisterin tunnus ). Tämä kivikautinen asuinpaikka sijaitsee runsas 2 km itään suunnitellulta turvetuotantoalueelta, kuitenkin kankaalla, joka jatkuu länteen turvetuotantoalueen reunan vaiheille saakka. Selvitysten puuttuessa on mahdollista, että turvetuotantoalueen vaikutuspiirissä on ennestään tuntemattomia muinaisjäännöskohteita, joihin hankkeella voi olla vaikutusta. Lausunnonantaja katsoo, että hankkeen kuntoonpanovaiheessa on tarpeen toteuttaa muinaisjäännösinventointi hankkeen vaikutusten arvioimiseksi arkeologiselle kulttuuriympäristölle. Pohjois-Pohjanmaan museo toteaa lausunnossaan, että laissa ympäristövaikutusten arvioinnista edellytetään hankkeen ympäristövaikutuksia arvioitavan mm. rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön. Polvisuon turvetuotantohankkeen arviointiohjelmassa ei ole millään tavalla huomioitu kulttuuriperintöä. Vaikka arviointiohjelman alueella ei sijaitsisikaan rakennetun kulttuuriympäristön tai muita kulttuuriperintökohteita, tulee asia vähintäänkin todeta arviointiohjelmassa ja arviointiselostuksessa.

9 9/25 Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry. toteaa lausunnossaan, että Oijärven etelälaidalla sijaitseva Polvisuo on nykyisten ympäristökriteerien mukaan täysin sopimaton turpeennostokohteeksi, joten kaikki sen kuivatuksen ja turpeenkaivun mahdolliset ympäristövaikutukset tulee arvioida erityisen tarkasti ja verrata niitä kattavasti 0-vaihtoehtoon. Lausunnonantajan mukaan hankkeen perustelut nojaavat hankkeesta vastaavan omiin liiketoiminnallisiin tavoitteisiin, eikä niissä ole otettu huomioon toimintaympäristön ja yhteiskunnan tarpeiden muuttumista. Ilmastonmuutoksen torjunta, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen ja vesienhoitolain tavoitteiden toteuttaminen edellyttävät nykymittakaavaisen turpeenpolton alasajoa eikä suinkaan lisääntymistä. Toteuttamisvaihtoehdoista lausunnonantaja toteaa, että vaihtoehtoja on useita, mutta ne eroavat toisistaan vain vähän. Muuttuva tekijät koskevat vesiensuojelujärjestelyjä ja purkupaikkaa, joka on oleellisin. VE 4 käsittää sulanmaanaikaisen kemikaloinnin. Talvella käytössä olisivat vain laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Ottaen huomioon laskureitin laskuoja Katosoja Lammasjärvi Matilanjärvi Oijärvi Kuivajoki vaihtoehtoa on täydennettävä talvisella pintavalutuksella. Ilmastonmuutokseen liittyy mm. talviaikaisten tulvien kasvava todennäköisyys. Laskeutusaltaat ja virtaamansäätö eivät edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa, vaan vaaditaan ympärivuotisesti tehokkaampia keinoja. Lausunnonantaja katsoo, että 0-vaihtoehto on sisällöltään puutteellinen. Nykytilan säilyminen sellaisenaan ei riitä vaikutusten vertailun aineistoksi. Suo on pääosiltaan luonnontilainen, osa suosta on esiojitettu (kopo-ojitus) nimenomaan turpeenottoa silmälläpitäen. Vaihtoehdossa on tarkasteltava suon ennallistamismahdollisuuksia ja sen vaikutuksia vesistöön, monimuotoisuuteen ja ilmastoon sekä otettava tulokset vertailussa huomioon. Lausunnonantaja esittää, että kolme merkittävintä hankkeen ympäristövaikutusta vaikutukset vesistöön, ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen on tärkeää arvioida jokaisessa vaihtoehdossa erikseen. Hankkeen työllisyysvaikutuksia laskettaessa on laskettava myös miten hankkeen toteuttamatta jättäminen työllistää uusiutuvan energian hankinnassa. Oijärven vedenlaadusta lausunnonantaja toteaa, että kevättalvinen happitilanne on Oijärven vedenlaadun kriittisiä tekijöitä, sillä happikato aiheuttaa myös sisäistä kuormitusta. Keskiarvojen sijaan taulukoihin tarvitaan hapen kevättalvisia kyllästysarvoja pitemmältä ajalta, jotka löytyvät Kuivajoen vesistön yhteistarkkailuraporteista. Lausunnonantaja esittää, että Polvisuon nykyistä ympäristökuormitusta koskevat laskelmat on tehtävä uudestaan sillä perusteella, että pääosa Polvisuosta on luonnontilaista. Lisäksi huomautetaan, että Polvisuo sijaitsee Keski-Perämeren eikä Simojoen kalastusalueella. Kuivajoen kalastoa ja kalastusta ei jokisuun nahkiaisenpyyntiä lukuun ottamatta käsitellä ollenkaan. Kuivajoen vedenlaatu riippuu ratkaisevasti Oijärven vedenlaadusta. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Kivijoen ja Oijärven tila on luokiteltu tyydyttäväksi, joten sen tilatavoitteen saavuttaminen edellyttää vesiensuojelun tehostamista. Vesistön nykyinen tila, vesienhoitolain mukainen tilatavoite sekä Polvisuon jätevesien arvioitu vaikutus tilatavoitteen saavuttamiseen tulee kuvata kattavasti arviointiselostuksessa. Hankkeen suunnittelu edellyttää myös Natura-arviointia, sillä vedet on tarkoitus johtaa Natura-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenotto tulee ohjata kokonaan ojitetuille tai sellaisille soille, jotka ovat jo menettäneet täysin luonnontilansa. Polvisuo on viimeisiä laajan turpeennostokeskittymän alueella sijaitsevia luonnontilansa säilyttäneitä soita, joten sen kohdalla on perusteita soveltaa alueidenkäyttöta-

10 10/25 voitteita erityisen tiukasti. Keskittymän alueella soiden hyödyntäminen on ollut niin intensiivistä, että "tavanomaisinkin" suoluonto on muuttunut alueella äärimmäisen uhanalaiseksi. Lausunnossa esitetään luontoselvityksiä täydennettävän oikeaaikaisella ja tarkalla laji- ja suotyyppi-inventoinnilla. Suotyyppien uhanalaisuus tulee selostuksessa määritellä Suomen luontotyyppien uhanalaisuusselvityksen mukaisesti. Myös alueen linnusto on arvioitava, erityisen huolissaan lausunnonantaja on alueen riekkokannasta. Polvisuo lienee Oijärven Tannilan alueen viimeisiä riekkosoita. Vesistö- ja luontovaikutusten lisäksi ovat pöly ja melu hankkeen merkittävimmät paikallisten ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavat tekijät. Melu kantautuu järven selällä kauas, ja toiminnan pölyhaittoja voimistaa se, että lähin asutus on vallitseviin tuuliin nähden alapuolella. Pölyn vaikutukset on arvioitava myös Oijärven osiin, Mursunjärvi Lammasjärvi Matilanjärvi. Lausunnossa tuodaan esille huoli turpeenpolton ilmastovaikutuksista. Turpeenpoltto aiheuttaa lähes puolet turvemaiden hyödyntämisen (metsäojitukset, viljely, turpeen poltto) hiilidioksidipäästöistä Suomessa, joten hankkeen ilmastovaikutusten arviointi on turvesoiden YVA-prosessien tärkeimpiä tehtäviä. Laskenta tulee tehdä IPCC:n määrittelemien ja Tilastokeskuksen käyttämien mallien mukaisena, jotta tulosta voidaan käyttää vertailuna 0-vaihtoehdon ja toteuttamisvaihtoehtojen ilmastovaikutusten välillä. Lausunnonantaja esittää lisäksi huomautuksen soiden tuottamista ekosysteemipalveluista, kuten soiden toimimisesta hiilinieluina ja -varastoina, viitaten kansalliseen luonnonvarastrategiaan (Sitra 4/2009). Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry toteaa lausunnossaan, että arviointiohjelman liiteaineistona on Polvisuon linnustoselvitys vuodelta 2003 ja vuonna 2009 kerrotaan selvitetyn sekä kevätmuuton että pesimäaikaista linnustoa. Laskentamenetelmänä on käytetty pesimälinnuston linjalaskentaa sekä muuttolinnuston pistelaskentaa. Lausunnonantaja huomauttaa, että linjalaskenta soveltuu useimpien yleisten ja runsaslukuisten lintujen parimäärien arviointiin, mutta sen avulla ei voida arvioida suon merkitystä harvinaisille tai vähälukuisille lajeille, koska todennäköisyys niiden osumiseen laskentareitille on hyvin pieni. Harvinaiset ja vähälukuiset lajit ovat kuitenkin avainasemassa arvioitaessa alueen merkitystä linnustolle. Lisäksi useiden aikaisin pesintänsä aloittavien lajien havaittavuus kesällä tehtävässä linjalaskennassa on huono, koska useiden lintulajien ääntely- ja liikkumisaktiivisuus vähenee pesinnän edetessä. On myös mahdollista, että sellaiset lintuparit, joiden pesintä on syystä tai toisesta tuhoutunut jo alkuvaiheessa ovat ehtineet poistua alueelta. Edellä mainituista seikoista johtuen lausunnonantaja esittää koko alueen kattavaa usean laskentakerran kartoituslaskentaa, jossa ensimmäinen laskentakerta on heti suon vapauduttua lumipeitteestä ja viimeinen keskikesän aikaan, ja tällä välillä laskenta on toistettava vähintään kolme kertaa. Kartoituksessa mikään osa tutkittavasta alueesta ei saa jäädä yli 100 metrin päähän kuljetusta reitistä avoimessa ympäristössä tai yli 50 metrin päähän metsäisessä ympäristössä. Riekkokanta esitetään selvitettäväksi talvella jälkilaskennalla kiertämällä suo vähintään 2 vrk edellisen lumisateen jälkeen, jolloin jäljet ovat riittävän luotettavasti havaittavissa. Kevätmuutolla levähtäviä lintuja on havainnoitu pistelaskennalla. Kasvillisuuden seassa ruokailevat tai piilottelevat linnut ovat kuitenkin huonosti havaittavissa pistelaskennassa. Levähtäviä lintuja tuleekin havainnoida pesimälinnuston tapaan kartoituslaskennalla, jolloin saadaan kattavampi kuva alueen muutonaikaisesta merkityksestä. Keväällä levähtävien muuttolintujen laskenta on luonnollisesti yhdistettävissä pesimälintujen laskentaan, jos laskenta-aikaa varataan riittävästi. Tämän lisäksi Polvisuon merkitystä lintujen levähdysalueena tulee selvittää myös huonolla säällä (esim. sade tai pohjoistuuli), jolloin lintujen muutto pysähtyy ja levähdysalueiden merkitys on het-

11 11/25 kellisesti suurempi. Lintujen pesintöjen alettua levähtäjien havainnointi kylmällä tai sateisella säällä on kuitenkin tehtävä etäämmältä kaukoputkea apuna käyttäen pesintöjen tuhoutumisriskin takia. Arviointiohjelmassa ei esitetä arvioitavaksi lainkaan Polvisuon merkitystä lintujen syysmuuton aikaisena levähdysalueena. Suolla saattaa kuitenkin olla merkitystä linnuille myös loppukesällä ja syksyllä, mistä johtuen alueen linnustoa tulee havainnoida myös elo-lokakuussa. Polvisuon itäpuolella 1,8 km:n päässä sijaitsee Viitaojanlatvasuon Natura-alue ja 1,2 km päässä Polvisuon luoteispuolella on Mursunjärvi Lammasjärvi Matilanjärvi Lamminperän Natura-alue, johon kuivatusvedet johdettaisiin vaihtoehdoissa 3 ja 4. YVA-ohjelmassa esitetään harkittavan Natura-arvion tarve. Vaihtoehtojen 3 tai 4 toteutuessa kuivatusvedet saattavat heikentää Lammasjärven veden laatua ja pahentaa umpeenkasvua. Hankkeen toteutuessa (vaihtoehdot 1 4) tuotantoalue muuttuu lintujen pesinnälle ja ruokailulle täysin kelvottomaksi. Polvisuon tämän hetkistä merkitystä läheisillä Natura-alueilla pesivien tai levähtävien lintujen ruokailualueena tai vaihtoehtoisena levähdysalueena ei tunneta. Polvisuon turvetuotantohankkeen toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa on välttämätöntä tehdä perusteellinen selvitys hankkeen vaikutuksista läheisten Natura-alueiden linnustoon tarkasteltuna yhdessä muiden lähistöllä olevien toteutuneiden ja suunnitteilla olevien turvetuotantohankkeiden kanssa. YVA-ohjelmassa tarkastellaan viittä vaihtoehtoa, joista vaihtoehdossa 0 suo jää nykyiseen tilaansa ja muiden vaihtoehtojen toteutuessa suon linnusto häviää täysin. Vaihtoehtojen vertailussa Polvisuon merkitystä linnustolle vaihtoehdossa 0 täytyy tarkastella myös pidemmällä aikavälillä ottaen huomioon mahdollisuus suon muuttuneiden osien ennallistamiseen, mikäli hanketta ei toteuteta. Lausunnonantaja esittää, että hankkeen aikatauluun tulee varata vähintään yksi maastokausi (maalis-lokakuu) tarkemman linnustoselvityksen tekemiseksi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan täytyy sisällyttää riittävän yksityiskohtainen linnuston inventointiohjelma, missä kuvataan tavoitteet, menetelmät ja ajankohdat, jotta ohjelman riittävyyttä luotettavan linnustoarvion tuottamiseen voidaan kunnolla arvioida. Oijärven kyläyhdistys ry esittää lausunnossaan vaihtoehtoa 0. Paliskuntain yhdistys toteaa lausunnossaan, että poroelinkeinoa suojaavat ja sille antavat oikeuksia erinäiset poronhoitolain säännökset. Oijärven paliskunta sijaitsee poronhoitoon tarkoitetulla alueella, jossa poroilla on vapaa laidunnusoikeus. Vapaa laidunnusoikeus on edellytys kannattavalle poronhoidolle, mikä on turvattu poronhoitolaissa. Vapaa laidunnusoikeus on alueen käyttöoikeus. Lausunnonantaja esittää, että hankkeesta vastaava ja Oijärven paliskunta vuosittaisilla yhteydenpidoilla sopivat turpeennoston aikaisista asioista ja samalla sopivat mahdollisesti osapuolten välille syntyneitä ongelmia. Lausunnonantaja huomauttaa, että Oijärven paliskunnalta ei ole pyydetty lausuntoa arviointiohjelmasta. Lausunnossa todetaan, että YVA-ohjelmassa ei paneuduta porotalouden kysymyksiin, eikä porotaloudelle turvetuotantotoiminnasta aiheutuviin seurauksiin. Turvetuotannosta porotaloudelle aiheutuvat haitat ja riskit olisi tullut selvittää arviointiohjelmassa. Lausunnonantajan mielestä arviointiohjelma ei ole porotalouden osalta riittävä. Lausunnonantaja esittää, että hankkeesta vastaava tulee velvoittaa huomioimaan mahdollisessa turvetuotantotoiminnassaan porojen liikkuminen ja oleskelu alueella. Vastuu aiheutuneista vahingoista on turvetuotantotoiminnan harjoittajalla. Poronhoi-

12 12/25 tolain mukaan porojen aiheuttamat vahingot korvataan vain lain 6 luvussa luetelluille kohteille. Hankkeesta vastaavan tulee ottaa käyttöön turvallisuutta parantavia toimintamalleja ja käytäntöjä, kuten kanavien ylitysmahdollisuuksia poroille ja poronhoitajille. Poroelinkeinon menetyksien kokonaisarviointia varten ohjelmaan olisi tullut selvittää turvetuotannossa olevat, käyttöön valmisteltavat ja suunniteltavana olevat alueet. Lausunnonantaja myös arvioi suon ottamisen turvetuotantoon lisäävän porojen hakeutumista asuttuihin pihapiireihin, puutarhoihin ja muille erityiseen käyttöön otetuille alueille, mikä lisää tarpeita viljelysten aitaamiselle. Lausunnonantaja esittää kaikki turvetuotannon aiheuttamat välittömiä ja välilliset kustannukset, haitat ja vahingot, myös ennalta arvaamattomat myöhemmin ilmenevät, hankkeesta vastaavan korvattavaksi paliskunnalle täyden korvauksen periaatteella. Lausunnonantaja esittää turvetuotannon päätyttyä turvetuotantoalueen palautettavaksi luonnontilaansa porolaitumiksi. Lausunnossa esitetään lisäksi vaatimuksia ympäristöluvassa asetettaville lupamääräyksille. Mielipiteet Arviointiohjelmaa koskevia mielipiteen ilmaisuja ei ole esitetty. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Hankekuvaus Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Ottaen huomioon Vapo Oy:n Polvisuon turvetuotantoalueen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta annetut lausunnot Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus esittää lausuntonaan seuraavaa. Arviointiohjelmassa on esitetty tiedot hankkeen tarkoituksesta, sijainnista ja hankkeesta vastaavasta sekä arviointimenettelyn aikataulusta. Hankkeesta vastaava perustelee hanketta sillä, että turpeen loppuminen vanhoilla tuotantoalueilla edellyttää uusien turvesoiden kunnostamista ja ottamista tuotantoon alueellisen energiahuoltovarmuuden turvaamiseksi. Polvisuon tuotantoalue vastaa lisääntyneeseen turpeen kysyntään, korvaa lähivuosina tuotannosta poistettavia alueita ja turvaa osaltaan polttoturvetoimitusten riittävyyttä Pohjois-Pohjanmaan energiahuollossa. Polvisuon hankealue on Vapo Oy:ssä valittu toteutettavaksi turvetuotantokohteeksi liiketaloudellisin ja ympäristönsuojelullisin perustein. Hankealue on Vapo Oy:n hallinnassa ja on laajuudeltaan sellainen, että tuotanto voidaan toteuttaa taloudellisesti kannattavasti huomioiden sekä tarvittavat ympäristöinvestoinnit että turpeen kuljetusmatkat loppukäyttökohteille. Hanke perustuu pitkän tähtäimen suunnitteluun energiahuollon turvaamiseksi. Hankkeesta vastaava toteaa, että turvetta ei voi korvata kokonaan puulla. Turpeen lämpösisältö on korkeampi ja laatu tasaisempi kuin puulla. Pohjoisilla alueilla jatkuva toimitusvarmuus ja riittävä lämpöarvo kylminä huippukulutusjaksoina ovat tärkeitä energiantuotannon maksimitehojen saavuttamiseksi. Arviointiohjelmassa on mainittu hankealuetta lähimmät turvetuotantoalueet sekä esitetty ne karttapiirroksessa, ja todetaan että, nämä alueet sijaitsevat "toisella valumaalueella", tarkentamatta valuma-aluetietoa. Hankealuetta lähimpänä sijaitsevat Saarisuo ja Jakosuo sijaitsevat Olhavanjoen vesistöalueeseen (62) kuuluvalla Paskajoen

13 13/25 valuma-alueella (62.006). Turvetuotannossa jo olevalta Polvisuon kaakkoisosalta vedet johdetaan puolestaan Siuruanjoen vesistöalueelle (61.41). Arviointiohjelmassa ei ole esitetty millä aikataululla Kuivajoen vesistöalueelta on poistumassa turvetuotantoalueita turvetuotannosta, eikä myöskään ole esitetty tiedossa olevia muita suunniteltuja turvetuotantoalueita samalla vesistöalueella. Arviointiselostuksessa on esitettävä näitä koskevat saatavilla olevat tiedot. Hankealueen nykytilan aiheuttaman kuormituksen laskentaperusteena on käytetty metsäojitetun alueen laskennallista kuormitusta Metsäntutkimuslaitoksen julkaisun mukaisesti. Arviointiohjelmassa on kuitenkin esitetty, että hankealueesta on pääosa eli 60 % luonnontilaista ja noin 40 % alueesta on ojitettu turvetuotantoa varten. Ympäristökeskus esittää, että nykytilaa kuvaavat kuormituslaskelmat tarkistetaan vastaamaan todellista olemassa olevaa tilaa. Turvetuotantoalueen jälkikäytöstä todetaan arviointiohjelmassa, että jälkikäytöstä päättää maanomistaja. Jälkikäyttöön alue siirretään, kun tuotannosta poistetuista alueista muodostuu maankäytöllisesti järkeviä alueita. Mahdollisiksi jälkikäyttömuodoiksi esitetään mm. metsänkasvatus, viljely tai kosteikko. Arviointiselostuksessa on esitettävä ainakin alustava arvio todennäköisempien jälkikäyttömuotojen ympäristövaikutuksista. Liittymisestä muihin hankkeeseen vaikuttaviin hankkeisiin ja suunnitelmiin ympäristökeskus esittää täsmennyksenä, että Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 on valmistunut marraskuussa Vesienhoitosuunnitelma on hyväksytty valtioneuvostossa (vesienhoitosuunnitelma on saatavilla ympäristöhallinnon Internet-sivulla osoitteessa > Vesienhoitosuunnitelma). Muut luvat ja hankkeen aikataulu Arviointiohjelmassa on esitetty hankkeen tarvitsemat suunnitelma, luvat ja muut päätökset. Arviointimenettelyä ei ole yhdistetty muiden lakien mukaisiin menettelyihin. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn arvioidaan saatavan päätökseen vuoden 2010 aikana. Ympäristökeskus pitää aikataulua realistisena edellyttäen, että arviointiohjelmaan vaaditut täydennykset saadaan tehtyä vuoden 2010 kesäaikana. Selvitysten tekemiseen ja tulosten raportointiin on kuitenkin syytä varata riittävästi aikaa. Vaihtoehtojen käsittely Arviointiohjelmassa on esitetty viisi eri toteutusvaihtoehtoa, joista yksi (ns. 0- vaihtoehto) on hankkeen toteuttamatta jättäminen. 0-vaihtoehto tarkoittaa, että Polvisuolla ei aloiteta turvetuotantoa lainkaan ja alue jää nykyiselleen. Neljä muuta vaihtoehtoa eroavat toisistaan vesienkäsittelymenetelmien ja kuivatusvesien johtamisreittien suhteen. Kaikissa neljässä toteutusvaihtoehdossa turvetuotantoon otettaisiin koko tuotantokelpoinen suoala (noin 195 hehtaaria). Vesienkäsittelymenetelminä esitetään kolmessa vaihtoehdossa ympärivuotinen painovoimainen tai pumppaamalla toimiva pintavalutus sekä yhdessä vaihtoehdossa sulanmaan aikainen kemikalointi ja talvella laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Lisäksi vaihtoehdoissa 3 ja 4 (VE3 ja VE4) suunnitellulle pintavalutuskentälle johdettaisiin kuivatusvedet myös jo tuotannossa olevalta turvetuotantoalueelta noin 8 hehtaarin alalta. Nykytilanteessa tältä alalta vedet johdetaan tuotannossa olevan Polvisuon kaakkoisosan turvetuotantoalueen pintavalutuskentälle, josta vedet johdetaan Siuruanjoen valuma-alueelle. Vaihtoehtojen valintaa ei ole ohjelmassa perusteltu tarkemmin.

14 14/25 Arviointiohjelmassa esitetään, että hankkeesta vastaavan toimesta alueelle laaditaan YVA-selostusvaiheessa tarkempi esitys suunnitellun hankealueen kuivatus- ja vesiensuojelusuunnitelmasta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus katsoo, että arviointiohjelmassa esitetyt toteutusvaihtojen rajauskriteerit eivät ole riittäviä, koska vaihtoehdot poikkeavat ainoastaan vesienkäsittelymenetelmien ja kuivatusvesien laskureittien suhteen siten, että kuivatusvedet johdettaisiin kaikissa toteutusvaihtoehdoissa Oijärveen ja turvetuotantoon otettaisiin koko tuotantokelpoinen pinta-ala. Esitetyistä hankkeen arviointivaihtoehtojen tarkastelusta puuttuu myös vaihtoehtojen 1 ja 2 (VE1 ja VE2) pintavalutuskentän vaatiman noin 2 km pitkän laskuojan sijaintisuunnitelma. Arviointiohjelmassa ei ole myöskään perusteltu miksi vaihtoehtoihin 3 ja 4 (VE3 ja VE4) sisältyvä 8 hehtaarin suuruinen alue jo tuotannossa olevasta alueesta on otettu mukaan tarkasteluun. Arviointiohjelmassa ei esitetä vaihtoehtoja, jotka perustuisivat hankealueen osittaiseen toteuttamiseen tai vaihtoehtoisiin turvetuotannon sijoituspaikkoihin. Esitetyt arviointivaihtoehdot, vaikka niitä onkin useita, eivät ole tarpeeksi erilaisia. Arviointiselostuksessa onkin esitettävä ympäristövaikutusten arviointi myös vaihtoehtoisena alueena siten, että Polvisuon alueesta otetaan vain jo ojitettu osa turvetuotantoon. Pääosa hankealueen jo aiemmin ojitetusta alueesta (noin 40 % hankealueen pinta-alasta, joka on noin 70 hehtaaria) sijaitsee alueen kaakkoisosassa, joka rajoittuu jo tuotannossa olevaan alueeseen. Vaihtoehtotarkastelussa olisi punnittava myös mahdollisuutta hankealueen kuivatusvesien johtamiseksi muualle kuin Oijärveen. Vaihtoehto 4:n vesiensuojelujärjestelmänä esitetään sulanmaan aikainen kemikalointi ja talvella laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa toimintokohtaisiksi lisätoimenpiteiksi ehdotetaan mm., että uusilla turvetuotantoalueilla lisätään toimenpiteitä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseksi ottamalla pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä ympärivuotiseen käyttöön. Ympäristökeskus esittää vaihtoehtoa 4 täydennettävän siten, että talviajalle esitetään tehokkaampi vesiensuojeluratkaisu kuin arviointiohjelmassa on esitetty. Arviointiselostuksessa on lisäksi pohdittava vaihtoehtoa, jossa turvetta tuotettaisiin jollain vaihtoehtoisella ei-luonnontilaisella turvetuotantoalueella ottaen huomioon hankkeen pääasiallisen tarkoituksen tuottaa energiaturvetta Pohjois-Pohjanmaan energiantuotantolaitoksille. Kaikkien arvioitavien vaihtoehtojen ympäristövaikutukset on arvioitava hankkeen koko elinkaaren aikana, ts. kuntoonpanovaiheessa, tuotantovaiheessa ja ainakin alustavasti myös jälkikäyttövaiheessa. Vaikutukset ja niiden selvittäminen Arviointiohjelman tarkoituksena on kertoa, mitä ja miten hankkeen eri vaihtoehtojen vaikutuksia aiotaan arvioida. Arviointiohjelmassa on annettu selvitys arvioitavista ympäristövaikutuksista. Ympäristökeskus katsoo, että hankkeen merkittävimmät vaikutukset on tunnistettu ja hankekokonaisuus on vaikutusten tunnistamisessa otettu huomioon. Arviointiselostuksessa on kuitenkin vielä esitettävä lisäselvityksiä ja täsmennyksiä, jotta hankkeen ympäristövaikutuksista voidaan saada kattavat arviot. Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen esitetään arvioitavan maakuntakaavan laadinnan aikana tehtyjen vaikutustarkastelujen pohjalta. Lisäksi käydään läpi yhdessä alu-

15 15/25 een kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaavien kanssa ennusteita alueen väestön kehityksestä ja eri tekijöiden vaikutuksesta kylärakenteen kehittymiseen ja rakennuskannan muutoksiin. Arviointiohjelmassa on esitetty Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ja Oijärven kylän yleiskaava, joka rajoittuu Lamminperä Kylmälä maantiehen eikä siten ulotu hankealueelle asti. Maakuntakaavan yleisen suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Tuotantoa tulee harjoittaa niin, että sen valuma-aluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valumaalueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Arviointiselostuksessa on otettava huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden turvetuotannon suunnittelulle asettamat vaatimukset sekä maakuntakaavan suunnittelumääräys ja tarkistettava mahdollisten seudullisten luonto- ja kulttuuriarvojen esiintyminen erityisesti hankealueen ojittamattomalla osalla. Arviointiselostuksessa on erityisesti perusteltava, mikäli näistä maankäytön suunnittelun periaatteista poiketaan. Kuivajoki on maakuntakaavassa osoitettu av-merkinnällä (arvokas vesistö), jolla osoitetaan ne mereen laskevat joet, joihin on kohtuulliset mahdollisuudet palauttaa luonnonvarainen lohikanta. Maakuntakaavan yleisen suunnittelumääräyksen mukaan avmerkinnällä osoitettujen vesistöjen tilaan vaikuttavat toimenpiteet on suunniteltava siten, että arvokkaan vesialueen soveltuvuutta varauksen perusteena oleville eliölajeille ei vaaranneta. Yleinen suunnittelumääräys koskee av-merkinnällä osoitettujen vesistönosien valuma-alueita kokonaisuudessaan. Myös eri kuormituslähteiden yhteisvaikutus on otettava huomioon kuormituskynnystä arvioitaessa. Tämän vuoksi arviointiselostuksessa on arvioitava hankkeen vaikutuksia myös siltä kannalta, että maakuntakaavassa Kuivajoki on osoitettu arvokkaaksi vesistöalueeksi. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealueella risteää kaksi maakuntakaavassa osoitettua moottorikelkkailureittiä ja hankealueen lähelle on osoitettu ylimaakunnallinen vaellusreitti ja viheryhteystarve. Arviointiohjelmassa on huomioitava nämä maakuntakaavan mukaiset ylikunnalliset luonnon virkistyskäytön reitit ja hankkeen vaikutukset reittien toteuttamiseen ja ylläpitoon on selvitettävä sekä tarvittaessa esitettävä vaihtoehtoiset reittiratkaisut. Arviointiohjelman mukaan lähin asutus on 500 metriä etäisyydellä siten, että 500 metriä leveässä puskurivyöhykkeessä tai sen rajalla on yhteensä 4 kiinteistöä ja alle 1 kilometrin päässä tuotantoalueesta sijaitsee 10 kiinteistöä. Arviointiohjelmassa todetaan, että mainittujen tilojen ja suunnitellun tuotantoalueen välillä on metsävyöhyke. Ympäristökeskus esittää, että hankkeen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen on arvioitava esitettyä laajemmin siten, että arviointiin otetaan mukaan koko Lamminperän kylätaajama ottaen mukaan myös arviointivaihtoehtojen mukaisten kuivatusvesien purkuojien lähistöllä oleva asutus riittävällä tarkkuudella. Hankkeen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen on arvioitava yhdessä asumiseen kohdistuvien vaikutusten kanssa. Ympäristökeskus huomauttaa lisäksi, että arviointiohjelmassa mainittu metsävyöhyke asutuksen ja hankealueen välissä tulee olla hankkeesta vastaavan hallinnassa, jotta sitä voidaan pitää hyväksyttävänä turvetuotantoalueen suojavyöhykkeenä.