HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY

Transkriptio

1 LAUSUNTO LAP-2009-R Vapo Oy Paikalliset polttoaineet/resurssit Yrjönkatu JYVÄSKYLÄ Arviointiohjelma YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO MAKKARA-AAVAN TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA JOHDANTO Vapo Oy on toimittanut Lapin ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain, YVA-lain (468/ muutokset) tarkoittaman ympäristövaikutusten arviointiohjelman (jäljempänä arviointiohjelma, YVA-ohjelma), joka koskee Makkara-aavan turvetuotantoaluetta Ranuan kunnassa. Tällöin käynnistyi virallisesti tämän hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Tämä lausunto on YVA-lain 9 :n tarkoittama yhteysviranomaisen lausunto Makkara-aavan turvetuotantoaluetta koskevasta YVA-ohjelmasta. Lausunnossa esitellään Makkara-aavan turvetuotantohanke ja arviointiohjelma pääpiirteissään, ohjelmasta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden keskeiset kohdat sekä yhteysviranomaisen näkemykset arviointiohjelmasta ja YVA-menettelystä. HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Hanke Hankkeesta vastaava Makkara-aapa turvetuotantoalue Vapo Oy Paikalliset polttoaineet/ Resurssit Yrjönkatu JYVÄSKYLÄ Yhteyshenkilö: Lauri Ijäs (puh ) (sähköposti: etunimi.sukunimi@vapo.fi) Pääkonsultti Ramboll Finland Oy Yhteyshenkilö: Eero Parkkola (puh ) (sähköposti etunimi.sukunimi@ramboll.fi) Hallituskatu 5 C PL 8060, Rovaniemi Puh Asiakaspalvelu Hallituskatu 5 C PB 8060, FI Rovaniemi, Finland Tfn Kundservice

2 2/20 Yhteysviranomainen Lapin ympäristökeskus PL 8060 (Hallituskatu 5 C) Rovaniemi Ympäristövaikutusten arviointimenettely Yhteyshenkilö: Eira Luokkanen (puh ) (sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi) Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Turvetuotantohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarve määräytyy ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen, YVA-asetuksen (713/2006) 6 :n hankeluettelon kohdan 2 e) perusteella. Asetuksen mukaan turvetuotanto edellyttää menettelyä, jos turvetuotantopinta-ala on yli 150 ha. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, miten arviointi tullaan suorittamaan. Yhteysviranomaisen lausunnossa arviointiohjelmasta pyritään mm. ohjaamaan käynnistynyttä YVA-menettelyä sekä tarkastellaan arviointiohjelman asianmukaisuutta ja riittävyyttä. Hankkeesta vastaava tekee arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella tarvittavat selvitykset ja arvioinnit hankkeen vaikutuksista ja laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus, arviointiselostus). Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa myös arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa arviointiselostuksesta hankkeesta vastaavalle. Viranomaisilla, asianosaisilla ja asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus antaa lausuntonsa ja esittää mielipiteensä sekä YVA-ohjelmasta että YVAselostuksesta. Hankkeen toteuttamista varten tarvittaviin lupahakemuksiin liitetään ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteisviranomaisen siitä antama lausunto. Lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. Hanke ja sen sijainti sekä esitetyt toteutusvaihtoehdot Makkara-aapa sijaitsee Ranuan kunnassa noin 14 km Ranuan taajamasta lounaaseen, Kuivajoen vesistöalueen (63) Kivijoen keskiosan ja alaosan vesistöalueilla. Suurin osa hankealueesta sijaitsee Makkaraojan valuma-alueella, eteläosan sijoittuessa Keväojan valuma-alueelle. Valtaosa alueesta on ojittamatonta, luonnontilaisen kaltaista suota, osin alue on metsäojitettua (121 ha). Makkara-aavan suoalueelle suunnitellaan turvetuotantoaluetta, jonka pinta-ala olisi yhteensä noin 467 ha. Hankkeessa on tarkoitus valmistella Makkara-aapa turvetuotantokäyttöön ja tuottaa energiaturvetta teollisuuden ja yhdyskuntien käyttöön. Ensisijaiset käyttökohteet löytyvät Rovaniemeltä, Kemistä ja Torniosta. Arvioitu toiminta-aika on vuotta. Vuosittainen tuotantomäärä on keskimäärin m 3. Energiaturve toimitettaisiin asiakkaille pääosin lämmityskauden (syys-huhtikuu) aikana.

3 3/20 Suunniteltu hankealue muodostuu viidestä osasta, joita valmisteltaisiin ja otettaisiin tuotantoon kolmessa vaiheessa siten, että tuotannon käynnistyessä yhdellä alueella aloitetaan seuraavan vaiheen kuntoonpano. Kuntoonpanon yhteydessä rakennetaan tuotantovaiheen vesienkäsittelyratkaisut, jotka vaihtelevat tarkasteltavissa vaihtoehdoissa. Suoalueiden vedet johdetaan Kivijokeen kultakin alueelta johtavaa omaa laskuojaa pitkin. Pohjoisosan vesienjohtamisreitti on Laskuoja 1 Makkaralampi - Makkaraoja Kivijoki. Keskiosan reitti on laskuoja 2 Makkaraoja Kivijoki. Eteläosan reitti on laskuoja 3 (Turkkisuon eristysoja) Kivijoki. YVA-menettelyssä tarkastellaan neljää eri vaihtoehtoa: VE 0: Turvetuotantohanketta ei toteuteta. VE 1: Hanke toteutetaan koko tuotantokelpoisella alueella 467 ha, vaiheittainen kuntoonpano, vesienkäsittely sulan maan aikainen pintavalutus, talvella laskeutusaltaat ja virtaamasäätö. VE 2: hanke toteutetaan koko tuotantokelpoisella alueella 467 ha, vaiheittainen kuntoonpano, vesienkäsittely ympärivuotinen pintavalutus (412 ha) ja talvella 55 hehtaarin osalta laskeutusallas ja virtaamansäätö. VE 3: Hanke toteutetaan koko tuotantokelpoisella alueella 467 ha, vaiheittainen kuntoonpano, sulan maan aikainen kemikalointi, talvella laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Kuljetusreittejä tarkastellaan selostusvaiheessa suunnittelun edetessä. Pohjoisosissa vaihtoehtona on reitti joko luoteis- tai koilliskulmasta paikallisteitä. Myös eteläpuolella kulkee metsäautotie. Reitti Kemiin kulkee Simojokea seuraavaa paikallistietä Simoon ja edelleen Kemiin. Rovaniemelle reitti kulkisi paikallistietä pohjoiseen ja edelleen tietä 78 pitkin. Tieyhteys tehdään olemassa olevia metsäautoteiden pohjia hyödyntäen. Alueen muodostuessa useammasta osasta useampia vaihtoehtoisia reittejä joudutaan perustamaan. Turvetuotantohankkeen liittyminen muihin suunnitelmiin ja hankkeisiin Kivijokeen ja sen lukuisiin sivujokiin johdetaan kuivatusvesiä useilta turvetuotantoaluilta. Kaikkiaan Kuivajoen vesistöalueella on nykyisin toistakymmentä turvetuotantoaluetta, minkä lisäksi muutama suo on ympäristölupahakemusvaiheessa ja YVA-menettelyssä. Kuivajoen vesistöalueella on toteutettu yhteistarkkailua Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Kainuun TEkeskuksen hyväksymällä yhteistarkkailuohjelmalla. Päivitettyjen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden turvetuotantoa koskevan osan mukaan maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet, varattava ko. käyttöön jo ojitettuja tai muuten merkittävästi muuttuneita soita tai käytstä poistettuja suopeltoja, tarkasteltava vaikutuksia valuma-alueittain ja otettava huomioon suoluonnon monipuolisuuden säilyttäminen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Makkara-aavan turvetuotantohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma ja sitä koskeva kuulutus on asetettu nähtäville Ranuan ja Iin kunnanvirastoissa

4 4/20 sekä Lapin ympäristökeskuksessa alkaen koko arviointimenettelyn ajaksi. Arviointiohjelmaa koskeva kuulutus on julkaistu Pohjolan Sanomissa ja Kuriirissa sekä Lounais-Lapissa Arviointiohjelmaan on voinut tutustua myös Ranuan kunnankirjastossa ja Kuivaniemen kirjastossa sekä Internetissä osoitteessa hakupolkuna: Alueelliset ympäristökeskukset > Lappi > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA> Vireillä olevat YVAhankkeet. Makkara-aavan turvetuotantohankkeesta ja arviointiohjelmasta on järjestetty tiedotustilaisuus yleisölle Ranualla Tilaisuus oli yhteinen samanaikaisesti meneillä olevan Pyöriäsuon turvetuotantohankkeen kanssa. Lapin ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa arviointiohjelmasta Ranuan ja Iin kuntien kunnanhallituksilta pyytäen samalla varaamaan eri viranhaltijoille ja lautakunnille mahdollisuuden antaa lausuntonsa. Lisäksi ympäristökeskus on varannut erikseen lausunnonantomahdollisuuden seuraaville tahoille: Kainuun ja Lapin TE-keskukset (kalatalousyksiköt), Tiehallinto (Lapin tiepiiri), Lapin liitto, Lapin lääninhallitus, Museovirasto, Metsähallitus (Luontopalvelut), Keski-Perämeren kalastusalue, Simojoen kalastusalue, Isosydänmaan paliskunta, Lapin luonnonsuojelupiiri, Paliskuntain yhdistys, Kemin lintutieteellinen yhdistys Xenus ry., Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry. ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Arviointiohjelmasta on annettu yhteensä 14 lausuntoa, joista osa hieman kuulutuksessa ilmoitetun määräajan päättymisen jälkeen. Osa lausunnoista on annettu yhteisesti Makkara-aavan ja Pyöriäsuon turvetuotantoalueiden arviointiohjelmista. Kaikki lausunnot on voitu ottaa huomioon tässä lausunnossa. Kopiot lausunnoista on toimitettu sähköisesti hankkeesta vastaavalle. Seuraavassa yhteenvedossa esitetään lausunnot tai niiden keskeisin sisältö. Lausunnot 1. Ranuan kunta 2. Iin kunta Ranuan kunnalla ei ole huomautettavaa Vapo Oy:n Makkara-aavan turvetuotantoalueen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Kuivajoen vaikutusalueella on huomattava määrä turvetuotantoalueita. Tämän vuoksi olisi toivottavaa, että tuotantoalueiden kokonaispinta-ala ei lisääntyisi, vaan uusia alueita otettaisiin käyttöön sitä mukaa kun entisiä alueita poistuu käytöstä. Uusien tuotantoalueiden valmistelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota valumavesien käsittelyyn niin, että vaikutukset alapuolisiin vesistöihin ovat mahdollisimman vähäiset. 3. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Lausunnossa todetaan, että esitetyt vaihtoehdot eroavat toisistaan vain vesienkäsittelyn osalta. Todellinen vaihtoehto olisi ollut Vapon Pyöriäsuon turvetuotantoalue, joka on samanaikaisesti yva-menettelyssä. Vaihtoehtona tulee olla hankkeen jakaminen osiin, esimerkiksi vaiheittaisen kuntoonpanon tavoin. Hankkeeseen sisältyy 3 erillistä osaa (pohjoinen, keskinen ja eteläinen), joten

5 5/20 tulisi arvioida myös sellaista vaihtoehtoa, että jollakin näistä kohteista ei aloiteta turvetuotantoa, mikäli yleisen edun kannalta tuottamatta jättäminen katsotaan paremmaksi ratkaisuksi. Yleinen etu voisi liittyä keskeisesti luonnon monimuotoisuusarvojen säilyttämiseen ja tässä suhteessa ilmakuvan perusteella keskinen osa lienee mielenkiintoisin. Pintavalutuksesta vesienkäsittelynä on esitettävä tarpeelliset tiedot menetelmän toimivuuden arvioimiseksi. Kasvillisuus- ja linnustoinventoinnit on ulotettava myös pintavalutuskentälle. Arviointiselostuksessa on tarkasteltava turvetuotannon yhteisvaikutuksia, ja otettava huomioon siinä jo olemassa olevat toiminnot sekä joko yva- tai lupaprosessissa olevat hankkeet. Arviointiohjelman karttaliitteestä 1 puuttuvat Karsikkosuo ja Kastellinaapa. Selostuksessa on esitettävä sekä Makkara-aavan että kaikkien turvehankkeiden yhteenlaskettu osuus osavaluma-alueesta. Selostuksessa on arvioitava myös hankkeen vaikutuksia vesistön ekologiseen tilaan. Hankkeen vaikutuksia sekä turvetuotantohankkeiden yhteisvaikutusta on tarkasteltava suhteessa Kivi- ja Kuivajoelle asetettuihin vesienhoitolain mukaisiin tavoitteisiin vuoteen Makkara-aavan ennakkotarkkailua ei voida pitää riittävänä. Arviointiohjelmasta puuttuu kuvaus Makkaralammesta, jonne on suunniteltu johdettavaksi 137 ha:n turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Lisäksi on arvioitava mm. - Vaikutukset Makkaralampeen, josta on tarvittaessa otettava ennakkonäytteitä. Myös Kivijoen veden laadusta Makkaraojan laskuojan alapuolelta tarvitaan ennakkotietoa. Kuivajoen yhteistarkkailun tulokset on hyödynnettävä vaikutusten arvioinnissa. - Vesistövaikutuksissa erikseen vuosikuormitusta, kesäaikaista kuormitusta ja ylivirtaamatilanteita, sekä kuntoonpano- ja tuotantovaihetta. Vaikutukset on arvioitava ainakin Kivijokeen saakka, yhteisvaikutusta myös Oijärveen ja Kuivajokeen - Makkara-aavan tämän hetkistä hydrologista merkitystä valuma-alueensa vesien varastoijina sekä turvetuotannon vaatiman ojituksen aiheuttamaa muutosta valuma-alueen hydrologiaan. Arviointiselostuksessa tulee pohtia, miksi Makkara-aapa osin luonnontilaisena suona on otettava turvetuotantokäyttöön vastoin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 periaatteiden vastaisesti. Tuotantoalueeksi suunniteltu alue koostuu useammasta erillisestä suosta, jotka näyttävät olevan enemmän tai vähemmän vesitaloudellisessa yhteydessä toisiinsa. Ilmakuvan perusteella suot ovat varsin hyvin luonnontilaisena säilyneitä; reunojen ojitus ei juuri ole vaikuttanut luonnon monimuotoisuuteen. Osa soista on hyvin vetisiä, mikä heijastuu luonnonoloihin ja lajien sekä luontotyyppien esiintymiseen alueella. Lausunnossa linnusto- ja kasvillisuusselvitysten päivittämistä pidetään erityisen tärkeänä. Soilla arvellaan olevan muutonaikaista merkitystä linnustolle.

6 6/20 Lisäksi lausunnossa tuodaan esille mm. ympäristöministeriön valmistelema luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelman ja siihen liittyvä luontotyyppien uhanalaisuuden arviointihanke sekä vuonna 2008 valmistunut yhtenäinen arvio Suomen luontotyyppien uhanalaisuudesta. Arviointiselostuksessa tulee lausunnon mukaan tehdä selkoa Makkara-aavan suotyypeistä, niiden edustavuudesta sekä mitä kohteiden ottaminen turvetuotantoon merkitsisi suoyhdistymätyypin suojelutasoon kokonaisuutena. Sen lisäksi on riittävällä tavalla selvitettävä hankkeen vaikutukset uhanalaisille, erityistä suojelua vaativille ja direktiivilajeille. Edelleen tuodaan esille vesilain määrittelemät luontotyypit ja niiden edellyttämät arvioinnit ja toimenpiteet. Vaikutusten arvioinnin osalta korostetaan objektiivisuutta ja analyyttisyyttä. Vaikutusten linnustolle, kasvillisuudelle ja luonnon monimuotoisuudelle arvioidaan olevan korostuneita tässä hankkeessa. Arviointi tulee lausunnon mukaan ulottaa myös Makkaraojaan, joka ilmakuvan perusteella näyttää omaavan luonnon monimuotoisuusarvoja. 4. Metsähallitus 5. Museovirasto Metsähallituksen Lapin luontopalvelut pitää erityisen tärkeänä, että ympäristövaikutusten arvioinneissa selvitetään riittävän laajasti turvetuotantoalueiden vaikutukset vesien laatuun. Veden laadun muutoksilla voi olla suoria ja epäsuoria vaikutuksia jokien monimuotoisuuteen, kalastoon/kalastukseen sekä virkistyskäyttöön. Lisäksi arviointiohjelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että Kivijoki ja osa Heinijoesta kuuluvat Natura- ja soidensuojelualueisiin. Makkara-aavan itäpuolella sijaitsee lisäksi Litokairan Natura-alue, joka kuuluu osittain soidensuojelualueeseen. Turvetuotantoon aiotuilla alueilla pesii EU:n lintudirektiivin mukaisia lajeja sekä uhanalaisia lintulajeja. On tarpeen selvittää uhanalaisten lajien esiintyminen, koska tiedossa olevat tiedot ovat suhteellisen vanhoja. Tutkimusten pohjalta arviointiohjelmaan tulisi sisällyttää selvitys turvetuotannon mahdollisten haittojen korvaamisesta. Hankkeen ja hankeympäristön nykytilaa arvioitaessa ohjelmassa todetaan (s. 32), ettei alueen lähialueella ole arvokkaaksi luokiteltuja kulttuuriympäristöjä. Muinaisjäännösten osalta on syytä tarkentaa, että alueelta ja sen lähiympäristöstä ei tunneta muinaisjäännöksiä. Osittaisena syynä tähän voi olla se, ettei mitään arkeologisia selvityksiä ole tehty. Onkin täysin mahdollista, että alueella on ennestään tuntemattomia arkeologisia kohteita esihistorialliselta tai historialliselta ajalta. Ei ole todennäköistä, että kiinteitä muinaisjäännöksiä, asuinpaikkoja tai erilaisia muita näkyviä tai maanpinnalle näkymättömiä kohteita olisi itse turvetuotantoon suunnitelluilla soilla. Sen sijaan muinaisjäännöskohteita voi olla suosaarekkeissa tai rannoilla paikoissa, joille hankkeen maankäytöllä voi olla vaikutusta. Tien rakentaminen on esimerkki tällaisesta maankäytöstä. 6. Tiehallinto, Lapin tiepiiri Edellisen johdosta Museovirasto katsoo, että alueella tulee toteuttaa arkeologinen inventointi ennen kuin hankkeen voi katsoa täyttävän ympäristövaikutusten arvioinnille asetettavat kriteerit. Selvityksessä mahdollisesti paikannettavat muinaisjäännökset eivät ole hankkeen toteuttamisen este, mutta ne voivat vaikuttaa sen toteuttamisen yksityiskohtiin ja edellytyksiin. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta Museovirastolla ei ole huomautettavaa hankkeen johdosta.

7 7/20 Lausunnossa todetaan turvekuljetuksien voivan ajoittain aiheuttaa huomattavan raskaan liikenteen lisäyksen, vaikka lisäys olemassa olevaan liikennemäärään nähden ei olisikaan keskimäärin suuri. Makkara-aavan turvetuotanto aiheuttaa liikennemäärien lisäyksen maanteillä 78 ja 924. Tiepiirin mukaan hankkeen yhteydessä olisi hyvä arvioida liikennemäärän kasvun lisäksi kuljetusreittien mahdolliset onnettomuusalttiit kohdat hankealueen läheisyydessä ja miettiä haittojen lieventämismahdollisuuksia. 7. Lapin liitto 8. Paliskuntain yhdistys Voimassa olevassa Rovaniemen maakuntakaavassa Makkara-aavan alue Ranualla on osoitettu maankamaran ainestenottoalueeksi (EO 2638). Merkinnällä osoitetaan alueita soran, turpeen tai muiden ainesten ottoa varten. Arviointiohjelmassa Rovaniemen maakuntakaava on otettu huomioon. Ohjelmassa tuodaan myös esille parhaillaan ehdotusvaiheessa oleva Rovaniemen vaihemaakuntakaava, jolla ei ole suoraa vaikutusta tähän hankkeeseen. Vaihemaakuntakaavaa koskevassa tekstiosiossa on osin jo vanhentunutta sisältöä, joka on syytä tarkistaa ajan tasalle. Lapin liiton viraston mielestä Makkara-aavan turvetuotantoalue toteuttaa Rovaniemen maakuntakaavan tavoitteita. Lausunnossa todetaan Makkara-aavan sijaitsevan Isosydänmaan paliskunnan alueella. Turvetuotantoalue tulee sijoittumaan paliskunnan vasomis- ja kesälaidunalueelle. Siellä kasvaa useita porojen kesäajan ravintokasveja kuten koivu, raate, järvikorte, tupasluikka sekä tupasvilla. On selvää, että alueelle tuleva turvetuotantotoiminta vaikuttaa paliskunnan poronhoitoon ja siitä aiheutuu menetyksiä ja haittaa poroelinkeinolle. Vapaan laidunnusoikeuden todetaan olevan edellytys kannattavalle poronhoidolle. Tätä oikeutta suojataan poronhoitolain 3 :ssä. Lisäksi suunniteltaessa valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä, valtion viranomaisen on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajan kanssa (PHL 53 ). Poroelinkeinon menetyksiä tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa paliskunta on menettämässä merkittävän osan vasonta- ja kesälaidunalueesta. Vasomaalueena suot tarjoavat vaatimille ja vasoille suotuisan ympäristön. Lumet sulavat soilta aikaisin ja ensimmäiset vihreät kasvit ovat emille ja vasoille tärkeä ravinto. Porojen tarvitsema vasomarauha häiriintyy turvetuotantoalueen ja sen vaatimien tiestöjen läheisyydessä. Mikäli turvetuotantoalueiden jatkokäyttö ei palauta soita ennalleen, porolaidunten menetyksestä tulee pysyvä. Paliskunnat ovat huolissaan porojen ja poronhoitajien turvallisuudesta. Tuotantoalueen kanaviin tulee toteuttaa riittävä määrä luiskauksia, jotta porot pääsevät turvallisesti yli. Kanaviin tarvitaan myös riittävä määrä ylikulkusiltoja, jotta poronhoitajien turvallisuus poronhoitotöissä taataan. Turvetuotantoyhtiön tulee vastata eläimien ja poronhoitajien turvallisuudesta alueella. Paliskunnan työmäärä tulee lisääntymään turvetuotannon käynnistymisen myötä. Muuttuneet olosuhteet suosivat porojen kerääntymistä alueelle; avoin alue tulee houkuttelemaan poroja ja todennäköisesti ne kerääntyvätkin turvetuotantoalueelle räkkää pakoon. Porojen kokoaminen avoimelta ja ojitetulta alueelta tulee olemaan työlästä. Paliskunnalle voi aiheutua lisätyötä turvetuotannosta rakennelmien (aitojen, siulojen tms.) siirtämisestä tai tekemisestä.

8 8/20 Turvetuotannon aiheuttama liikennemäärien lisääntyminen tulee aiheuttamaan suoraan vahinkoja porotaloudelle. Porokolarien määrä alueella kasvaa. Porojen turvallinen ja häiriötön laiduntaminen tulee turvata. Porotalouden etu on turvetuotantoalueen jatkokäytön selvittäminen. Alueen jatkokäytössä erityisen tärkeää on, että se turvaa vapaan laidunnusoikeuden alueella turvetuotannon päättymisen jälkeen. Se voi olla esimerkiksi metsittäminen, alueen ennallistaminen tai ruokohelpin viljely. Toimenpiteet toiminnan päättymisen jälkeen tulee ottaa keskeiseksi osaksi lupaehtoja. Paliskuntain yhdistys ehdottaa toistuvaa yhteydenpitoa osapuolten, Vapo Oy:n ja Isosydänmaan paliskunnan välille mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Turpeen noston aikaisista asioista tulee sopia osapuolten kesken, kuin myös jatkuvista vuosittaisista yhteydenpidoista turvetuotannon ja poronhoidon välillä esiintyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Erityisesti Isosydänmaan paliskunnan lausunnot ja kannanotot tulee ottaa huomioon painoarvoltaan merkittävinä turvetuotantotoimintaan liittyviä lupa- ja muita päätöksiä tehtäessä, koska se on suurin menettäjä mahdollisen turvetuotannon myötä. Lisäksi Paliskuntain yhdistys ottaa lausunnossaan kantaa turvetuotannon mahdollisesti poroelinkeinolle aiheuttamien haittojen korvausvastuuta koskevaan kysymykseen ja painottaa, ettei paliskunnalle saa aiheutua tuotannosta ylimääräisiä velvollisuuksia ja kuluja. 9. Isosydänmaan paliskunta Arviointiohjelma on varsin kattava ja antaa hyvän kokonaiskuvan suunnitellusta hankkeesta. Porotalouden osalta on huomioitava seuraavat asiat: Makkara-aapa sijaitsee valtion omistamilla mailla. Kyseinen alue on erittäin tärkeä kesälaidunalue, joka on suurimmalta osalta ojittamatta olevaa suota. Ko. alueen lähellä olevasta Näätäaavasta on turvetuotannossa n ha. Alueella laiduntaa pääasiassa Isosydänmaan ja Kuukkaan paliskunnan poroja yhteensä poron tokka. Tällä hetkellä turvetuotannossa olevat alueet supistavat alueen porojen laitumia ja porot pyrkivät tulemaan Simojokivarren viljelyksille. Koska Isosydänmaan paliskunnan alueella sijaitsee jo nyt yli 7000 ha tuotannossa olevia turvesoita, niin katsomme, että jäljellä olevat lähes luonnontilassa olevat suot tulee jättää tuotannon ulkopuolelle. Paliskunnalla riittää huolta olemassa olevista turvesoista (16 eri suota). Olemme ehdottomasti 0-vaihtoehdon kannalla. Jos Makkara-aapa kuitenkin otetaan turvetuotantoon, tulee lupaehtoihin ehdottomasti sisällyttää alueen jälkikäyttösuunnitelma, jossa taataan poroille vapaan laidunnusoikeuden säilyminen mahdollisesta myöhemmästä omistajan vaihtumisesta huolimatta. 10. Kainuun TE-keskus, kalatalous Lausunnossa todetaan, että arvioinnissa on tarkoitus selvittää ohjelman taulukon 6-1 mukaiset vaikutukset, mm. vaikutukset kalastoon. Luvussa 6.3 kalastoon kohdistuvien vaikutusten selvittämistä ei kuitenkaan mainita. Arviointiselostuksessa on esitettävä arvio toiminnan vaikutuksista alapuolisen vesistön

9 9/20 kalastoon ja kalastukseen. Selostuksen luettavuuden kannalta olisi parasta, että se erotetaan omaksi luvukseen. Ohjelman mukaan ympäristövaikutusten arviointi tehdään asiantuntija-arviona olemassa oleviin aineistoihin perustuen. Pääosalta Kuivajoen vesistöä on jo pitkään jatkuneen velvoitetarkkailun johdosta saatavissa riittävät tiedot kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi. Makkaraojan osalta tiedot on kuitenkin hankittava arvioinnin yhteydessä. Yhtenä hankkeen toteuttamisvaihtona tulisi arvioida myös kesäaikaisen kemikaloinnin ja muuna aikana käytettävän pintavalutuksen yhdistelmä. 11. Lapin TE-keskus, kalatalous Kalatalousviranomaisena Lapin TE-keskus toteaa, että arviointiselostuksessa tulee selvästi tuoda esille arvio hankkeen vaikutuksista alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen. Arviossa on esitettävä myös mahdolliset rapuvaikutukset. Tarvittavat tiedot Makkaraojan osalta tulee hankkia arvioinnin yhteydessä. Eri toteuttamisvaihtoehdoissa on esitelty toteuttamatta jättämisen ohella kolme erilaista kuivatusvesien käsittelyratkaisua. Arviointiselostuksessa tulisi olla yhtenä toteuttamisvaihtoehtona myös kemikaloinnin ja pintavalutuskentän yhdistelmä. 12. Lapin lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto Lapin lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto katsoo, että Makkara-aavan turvetuotantoalue sijaitsee niin kaukana asutuksesta, ettei toiminnalla ole välittömiä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja elinoloihin. Turpeen kuljetuksen osalta voisi arviointiselostuksessa esittää reitit, joita kuljetuskalusto käyttää. 13. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry ja Lapin luonnonsuojelupiiri ry Lausunnon mukaan hanke on YK:n luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä ilmastonsuojelua koskevien yleissopimusten vastaista, vaarantaa EU:n päästörajoitustavoitteiden saavuttamista ja Litokairan Natura-alueen tilaa, tuhoaa uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä sekä estää vesienhoitolain tilatavoitteiden saavuttamista Kuivajoen vesistöalueella. Se ei myöskään toteuta turpeen kaivuuta koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Valumaaluetarkastelu edellyttää, että turpeenoton yhteisvaikutuksia arvioidaan Kivijoen ja Kuivajoen vesistön alueilla vesienhoitolain tilatavoitteen ja vesistöjen nykyisen tilan perusteella sekä Makkara-aavan ja samanaikaisesti arvioitavana olevan Ranuan Pyöriäsuon (230 ha) yhteisvaikutuksia vesistökuorman lisäykseen. Lausunnossa esitetään, että arviointiohjelmassa tulee ottaa soveltuvin osin huomioon YK:n biodiversiteettisopimuksen sekä ilmastosopimuksen, EU:n Suomelle osoittamien päästövähennystavoitteiden, uudistettujen alueidenkäyttötavoitteiden, vesienhoitolain sekä valtioneuvoston periaatepäätöksen Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, asettamat velvoitteet. Arviointiohjelmaa pidetään lausunnossa niihin nähden monilta osin puutteellisena ja vanhentuneena. Edelleen todetaan, että vesistövaikutuksia on vaikeaa eritellä välittömiin ja välillisiin. Tärkeintä on ymmärtää ja tuoda esille, että vesistön jossain kohtaa tapahtuva kuormitus aiheuttaa jonkinasteisia vaikutuksia koko alapuoliseen vesistöön, ja jonkin alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien (kuten tässä tapauksessa laajan luonnontilaisen suoalueen) menetys koskee usein

10 10/20 etäälläkin sijaitsevien taajamien väestöä. Kutakin ympäristövaikutusta on tarkasteltava todellisen vaikutusalueen laajuisena. Lausunnossa todetaan, että ohjelmassa luetellut ympäristövaikutukset ovat sinänsä merkittäviä turpeenkaivuun seurauksia, mutta eivät kata kaikkia YVAlain edellyttämiä selvitystarpeita. Kokonaan puuttuu maininta toiminnan kasvihuonekaasupäästöjen arvioimisesta. Lausunnossa tuodaan esille tutkimusohjelma 'Turpeen ja turvemaiden käytön kasvihuonevaikutukset Suomessa' (MMtM 11/2007) ja siinä esitetyt IPCC:n hyväksymät laskentaperusteet, joilla voidaan laskea myös yksittäisen suon kuivatuksen, turvekenttien ja -aumojen päästöt, sekä suon hiilivaraston määrä. Lausunnon mukaan turvetuotantoalueiden YVA:ien tulisi nykyään sisältää nämä laskelmat, jotta riittävä käsitys turvesuon käytön ilmastovaikutuksista voitaisiin lupakäsittelyssä muodostaa. Lausunnossa tarkastellaan myös suon hiilivaraston merkityksestä ilmastosopimuksen sitoumuksissa ja suon tilan vaikutuksesta päästöraportointiin ja todetaan, että suopohjilla kasvatettavat energiakasvit kyllä osaltaan vähentävät turpeenpolton tarvetta, mutta eivät mitenkään muuta itse turpeenpolton päästökerrointa. Lausunnon mukaan arviointiselostuksessa on aiheellista tuoda esille se, kuinka paljon ohjelmassa kuvattua vähäpäästöistä suota hankkeeseen sisältyy. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, että käsitteiden pitäisi vaikutusten arvioinnissa olla todenmukaiset ja selkeät. Lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, että suunniteltu turpeennostoalue näyttää ennakkotietojen mukaan olevan sekä kasvistoltaan että linnustoltaan poikkeuksellisen edustava, ja edellytetään lajikartoituksiin riittävää paneutumista, menetelmien oikeellisuutta, kartoitusten kattavuutta ja oikeaa ajoitusta. Lisäksi tuodaan esille YK:n biodiversiteettisopimuksen alle kehitetty luonnon ekosysteemipalvelujen käsitteistöä, joista tärkeimpiä Makkara-aavan tapauksessa ovat ilmaston säätely (suo on hiilinielu ja suuri hiilivarasto) sekä veden kierron ja virtaamien säätely. Soiden virkistysarvot ovat myös huomattavia retkeilyn, marjastuksen ja riistan kautta. Suot ovat myös leimallisin osa suomalaista maisemaa sekä edustavat suurinta monimuotoisuutta pohjoisen pallonpuoliskon suoluonnossa. Lausunnossa esitetään, että luonnon monimuotoisuutta ja soiden ekosysteemipalveluja käsittelevät kohdat tulisi koota turvesoiden ympäristövaikutusten arvioinneissa kokonaisuudeksi, mikä helpottaisi arviointiselostuksen huomioonottamista myös ympäristölupakäsittelyssä. Ojitettujen turvesoiden arviointeihin tulisi aina liittää arvio myös suon ennallistamisella aikaansaatavista ilmastollisista, hydrologisista, vesiensuojelullisista ja monimuotoisuushyödyistä. Kyseisessä tapauksessa suon reunaojitusten ennallistaminen edistäisi myös Natura-vesi Kivijoen tilaa. Sekä ennallistamisen että ekosysteemipalvelujen huomioon ottaminen kehittää nollavaihtoehtoa antaen sille varsinaista vertailtavaa sisältöä. Lausunnossa todetaan, että Litokairan valtionmaiden kohdalla myös Kivijoki sisältyy Natura-rajaukseen. Näin ollen hanke vaatii luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin. Kivijoki sekä sen alapuolinen Oijärvi ovat jo ennestään voimakkaasti turvesoiden päästöjen kuormittamia. Järven tilan kannalta on ehdottoman tärkeää, että siihen tulevaa ulkoista kuormitusta pystytään merkittävästi vähentämään. Kivijoen ravinnekuorman pienentäminen on välttämätöntä siksikin, että joen ekologisen tilan luokka on nykyisellään tyydyttävä. Vesienhoitolain mukaan sen tulee kohota hyväksi jo vuoteen 2015 men-

11 11/20 nessä. Tilanteen ollessa tällainen on aivan selvää, että Makkara-aavan ja Pyöriäsuon noin 700 hehtaarin turpeenkuivatusvesiä ei voida laskea Kivijokeen, sillä ne lisäisivät 50 prosenttia turvekenttien pinta-alaa Kivijoen valumaalueella. Korkein hallinto-oikeus on esimerkiksi Ranuan Nuolisuota koskevassa kielteisessä päätöksessään linjannut Kivijoen vesiensuojelutarpeen rajoittavan uusien ottoalueiden kuivaamista. Ohjelmassa luvataan selvittää energiaturpeen tuotannon ja käytön kansantaloudellisia merkityksiä Suomessa. Työllisyys ym. seikkojen lisäksi on tärkeää arvioida myös turpeen käytöstä aiheutuvia välittömiä ja välillisiä tukimaksuja, energiaverojen menetyksiä, päästökauppamaksuja sekä vaikutuksia uusiutuvan energian lisäystavoitteisiin sekä sen työllistävyyteen. Turpeen energiakäytön kohdalla on tärkeintä arvioida, mitä kiristyvät kansainväliset kasvihuonekaasupäästöjen rajoitukset vaikuttavat sen polttamiseen. Jo 20 prosentin vähennystavoite aiheuttaa leikkauksia myös turpeen käyttöön ja yli 50 prosentin vähentäminen lopettaa sen kokonaan. Tähän hyvin todennäköiseen mahdollisuuteen nähden uusien turvelupien hakeminen on roimasti ylimitoitettua. 0-vaihtoehdon kohdalla tulee selkeästi tuoda esille luonnon monimuotoisuuden ja suon ekosysteemipalvelujen säilyttämisen merkitys sekä laskelmat siitä, mitä vaikutuksia suon turpeiden polton korvaaminen uusiutuvilla energianlähteillä aiheuttaisi ilmaston ja paikallisen työllisyyden kannalta. 14. Kemin Lintuharrastajat Xenus ry Yhdistys antoi yhteisen lausunnon Makkara-aavan ja Pyöriäsuon YVAohjelmista. Makkara-aapaa koskien lausunnossa todettiin, että Makkara-aavan pohjoisen kuljetusreitin läheisyydessä on jatkuvasti asuttu uhanalaisen, vaarantuneeksi luokitellun lintulajin pesä. Tiellä kulku lähellä pesää varmasti häiritsee ja aiheuttaa pesinnän epäonnistumista. Tätä ns. pohjoisen reitin tietä ei tulisi ottaa lainkaan käyttöön, vaan tieyhteys pohjoiselle suolle tulisi järjestää eteläisen Kevätpalon tien kautta. Vähimmäisvaatimuksena esitetään, että tie pidetään suljettuna eikä sillä sallita liikennettä, ei moottorikelkkaliikennettäkään, välisenä aikana. Yhdistys katsoo että Makkara-aapa ja Joutsenenpesäaapa ovat luonnontilaisia soita, joilla on suuri merkitys suolinnuston pesimäsoina ja lintujen muuttoaikaisina levähdyspaikkoina. Suolinnut ovat vähentyneet avosoilta ojitusten seurauksena voimakkaasti. Yhdistys vastustaa luonnontilaisten soiden ojituksia ja niiden ottoa turveteollisuuden tarpeisiin. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Kuivajoen valuma-alueella turvetuotantoa on varsin mittavasti. Turvetuotanto on myös varsin keskusteltu energiantuotantomuoto. Nämä seikat tulevat selvästi esille myös arviointiohjelmasta annetuissa lausunnoissa. Lausunnoissa on tuotu esille monipuolisesti ja perustellusti niin nykyiseen tilanteeseen liittyviä kuin hankkeen mahdollisiin vaikutuksiin ja niiden arviointiin liittyviä kysymyksiä sekä runsaasti arviointiselostuksen laatimisessa hyödynnettävää aineistoa. Hanketta on myös vastustettu useista syistä kuten suoalueen luonnontilaisuuden vuoksi ja siten myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisena, sekä porotaloudelle aiheutuvan lisähaitan vuoksi. Lapin ympäristökeskus edellyttää, että hankkeesta vastaava perehtyy lausuntoihin hyvin ja huomi-

12 12/20 oi ne arviointimenettelyssä, hankkeen suunnittelussa ja edelleen mahdollisessa toteuttamisessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää paitsi hankkeen perusteluihin niin myös tarkasteltaviin vaihtoehtoihin haittojen välttämiseksi ja pienentämiseksi. Ympäristökeskus kehottaa hankkeesta vastaavaa toimimaan aktiivisesti riittävän vuoropuhelun käymiseksi. Lapin ympäristökeskuksen käsityksen mukaan tarkasteltavana olevassa arviointiohjelmassa on käsitelty riittävällä tarkkuudella ne asiat, jotka YVAasetuksen 9 :n mukaan tulee arviointiohjelmassa esittää. Seuraavassa ympäristökeskus esittää kannanottonsa ja näkemyksensä arviointiohjelman eri osista sekä esittää asioita, jotka tulee ottaa huomioon YVAmenettelyssä ja arviointiselostuksen laatimisessa. Tarkastelussa seurataan pääosin YVA-asetuksen 9 :n asialuettelon mukaista asiajärjestystä. Hankekuvaus ja tiedot hankkeesta Ohjelmassa käytetty teksti on sujuvaa ja jäsentely on pääosin selkeää. Hanke ja sitä koskevat perustiedot on kuvattu pääosin selkeästi ja riittävän yksityiskohtaisesti. Hankekuvaus vastaa toimintaa ja ohjelman perusteella on mahdollista tunnistaa keskeisimmät vaikutukset. Tuotantomenetelmien kuvaus on selkeä. Erilaisten vesiensuojelumenetelmien lyhyet kuvaukset eivät kaikilta osin välttämättä aukea ja erityisesti niiden tarkempaan kuvaukseen tulee arviointiselostuksessa kiinnittää huomiota. Hankkeen sijainti tulee karttojen avulla selvästi esille. Turvetuotantohankkeen suunniteltu aikataulu ei käy ohjelmasta ilmi. Hankesuunnitelmaa laaditaan samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa. Hanke tuleekin ympäristökeskuksen käsityksen mukaan todennäköisesti muuttumaan jossain määrin ohjelmassa esitetystä. Tärkeää on tässä hyödyntää prosessit vuorovaikutteisesti. Ohjelmassa (kohta 6.6) onkin todettu mm. että arviointimenettelyn aikana tunnistetaan hankkeen tärkeimmät haitalliset vaikutukset ja selvitetään eri mahdollisuuksia näiden vähentämiseksi. Turpeen käyttö energianlähteenä on jatkuvan, kriittisen keskustelun alla, ja ohjelmankin perusteella kyse on pääosin luonnontilaisen suon otosta turvetuotantoon. Hankkeen perusteluihin tuleekin arviointiselostuksessa paneutua. Niissä tulee tarkastella energiahuoltoa koskevia suunnitelmia samoin kuin arvioita turpeen tarpeesta lähivuosikymmeninä, ja peilata niitä tiedossa oleviin alueellisiin tarpeisiin, tuotannosta poistuvien alueiden määrään ja mahdollisuuksiin saada jo ojitettuja alueita turvetuotantoon. (ks. myös Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kaavoitus). Hankkeeseen liittymisessä muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin olisi ollut hyvä tuoda esille myös mm. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen Tätä suunnitelmaa käsitellään kylläkin ohjelmassa muissa yhteyksissä. Myös lähialueella meneillään olevia hankkeita, jotka liittyvät turpeen käyttöön tulisi täydentää selostusvaiheessa, kuten Mustikkamaan voimalaitos, josta on meneillään YVA-menettely. Hankkeesta vastaavan Ranuan kunnan Pyöriäsuon turvetuotantohanke, jonka YVA-menettely on käynnistynyt samanaikaisesti, olisi ollut syytä nimetä tässä erikseen. Hankealueen koko on esitetty turvetuotantoon käytettävän alueen pinta-alana. Tämän lisäksi eri vesiensuojeluratkaisut, tiet jne. vaikuttavat hankkeen vaatimaan kokonaispinta-alaan. Tämä tulee esille jo vaihtoehtojen kuvauksessa,

13 13/20 jossa vesienkäsittelyratkaisu vaikuttaa käyttöön suunniteltuun turvetuotantopinta-alaan. Tältä osin tietoja on hyvä täsmentää arviointiselostukseen niin pitkälle kuin suunnittelun eteneminen ja tietojen tarkentuminen mahdollistavat. Vähäiset muutokset pinta-aloissa ovat vielä toteutusvaiheessa turvetuotantohankkeille tyypillisiä. YVA-lain 10 :n mukaisesti arviointiselostuksessa tulee esittää tarkistetut tiedot hankkeesta. Hankkeen elinkaari Turvetuotantohankkeen elinkaari voidaan jakaa kuntoonpanovaiheeseen, tuotantovaiheeseen, jälkihoitoon ja jälkikäyttöön. Arviointiohjelmassa vaiheet on tunnistettu ja kuvattu lyhyesti (kohta 4.2.3). Vaiheet menevät ajallisesti limittäin etenkin laajoissa hankkeissa, mikä käy ohjelmassa esitetystä ilmi. Sen sijaan epäselväksi jää, miten eri vaiheiden vaikutukset on ymmärretty ja miten niitä aiotaan tarkastella. Elinkaaren vaiheiden tarkastelu ohjelmassa on esitetty hajanaisesti ja osin ristiriitaisesti. Vaikutukset ja niiden laajuus samoin kuin esimerkiksi mahdollinen palautuvuus voivat eri vaiheissa olla hyvin erilaisia, minkä vuoksi turvetuotannonkin vaikutuksia ja mahdollisia haitallisten vaikutusten vähentämiskeinoja tulisi tarkastella kaikkien vaiheiden osalta. Vaikutustarkasteluissa eri elinkaaren vaiheet tulee ottaa huomioon riittävästi. Tämä tarkoittaa myös jälkikäyttövaiheen eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten tarkastelua. Vaihtoehtojen käsittely Ohjelmassa 0-vaihtoehdon eli hankkeen toteuttamatta jättämisen lisäksi esitetyt vaihtoehdot perustuvat erilaisten vesienkäsittelyvaihtoehtojen tarkasteluun, sekä liikennereitteihin, joiden vaihtoehtoja tarkasteltaisiin tarkemmin vasta selostusvaiheessa. Vaihtoehtotarkastelua voi pitää erityisesti hankealueen koko ja luonne (pääosin luonnontilaista suota) huomioiden varsin suppeana. Vaihtoehtoihin ja niiden tarkasteluun tuleekin kiinnittää erityistä huomiota tästä näkökulmasta. Tuotantoon otettavaksi suunnitelluissa alueissa on jo sinällään selkeitä mahdollisuuksia vaihtoehdoiksi. Vaihtoehtojen tarkastelun niukkuuteen on kiinnitetty huomiota myös annetuissa lausunnoissa. Lausunnoissa lisävaihtoehtoja on esitetty vesienkäsittelyvaihtoehtoihin sekä tuotantoalueisiin. Vaihtoehtotarkastelua tulee laajentaa. Ohjelman perusteella selkeitä vaihtoehtoja voisivat olla esitetyt vaihealueet. Myös suurempien alueiden jakamista osiin ja/tai eri alueiden yhdistelmävaihtoehtoja voisi harkita tarkasteltavaksi. Hankesuunnittelun edetessä tarkentuvien tietojen pitäisi mahdollistaa tämä. Tässä on syytä ottaa huomioon tiedossa olevat uhanalaisten lintujen esiintymät ym. vastaavat tiedot. Pyöriäsuon osalta ympäristökeskus pitää yhteisvaikutusten tarkastelua tarpeellisena. Hankkeesta vastaavan tulisi myös harkita Pyöriäsuon alueen ottamista tarkasteluun vaihtoehtoisena tuotantoalueena Makkara-aavan aluevaihtoehtojen rinnalle. Tällöin nämä kaksi arviointimenettelyä voitaisiin yhdistää. Vesienkäsittelyn tarkasteluvaihtoehtojen lisäämistä ja/tai täydentämistä tulee myös harkita ja arvioida tehostetun käsittelyn merkitystä alapuolisiin vesistöihin kohdistuvan kuormituksen ja vaikutusten kannalta. Tässä tulee huomioida erityisesti Kivijoessa todetut korkeat fosforipitoisuudet ja ko. jokea koskevat vesienhoidon tavoitteet.

14 14/20 Alueen jälkikäytöllä voi myös olla merkittäviä vaikutuksia alueella. Tämä tulee selkeästi ilmi paikallisen paliskunnan ja Paliskuntain yhdistyksen lausunnoissa. Arviointiohjelmassa tuleekin tarkastella jälkikäytön realistisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Tässä tulee ottaa huomioon erityisesti turvetuotantoalueiden yhteisvaikutukset. Vaihtoehtojen vertailua on kuvattu yleispiirteisesti (6.5), eikä esitetyn perusteella voi vielä kovin pitkälle päätellä lopullista vertailutapaa. Esitetyt periaatteet ovat sinänsä hyväksyttäviä. Arviointiselostuksessa vertailumenetelmät tulee kuvata tarkemmin ja käytetyt luokittelut (mitta-asteikko tms.) tulee selittää siten että arviointi on ymmärrettävää ja lukija voi puolestaan tarkastella arviointia. Arviointiselostuksessa valitut vaihtoehdot ja vaihtoehtojen vertailumenetelmät tulee kuvata ja valinta perustella. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ja kaavoitus Makkara-aavan turvetuotantoalue on merkitty vahvistetussa Rovaniemen seudun maakuntakaavassa merkinnällä EO 2638 (Makkarasuo). Varausperusteena on tutkittu turvetuotantoalue. Merkintä tarkoittaa maankamaran ainesten ottoaluetta ja merkinnällä osoitetaan alueita soran, turpeen tai muiden ainesten ottoa varten. Arviointiohjelmassa kaavoitustilanne on selvitetty oikein sitä kuitenkaan avaamatta. Maakuntakaavaa koskevaa tekstiosiota tulisi arviointiselostukseen tarkistaa ja päivittää. Rovaniemen maakuntakaava on vahvistettu ja maakuntakaava on tullut lainvoimaiseksi Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön edistämiseksi. Viranomaisen on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista annettiin ja se sai lainvoiman Valtioneuvosto on tarkistanut tavoitteita voimaan astuneella päätöksellä lukujen sekä 8 ja 9 osalta. Muilta osin aikaisempi päätös jäi voimaan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eivät ole olleet voimassa Rovaniemen maakuntakaavaa laadittaessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan kuitenkin myös valtion viranomaisen tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueiden käytön kannalta. Tarkistetuissa tavoitteissa turvetuotannon osalta todetaan seuraavasti: Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valumaalueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Arviointiohjelmassa tämä VAT on tunnistettu. Muutoin tavoitteita ei ole tarkasteltu eikä tunnistettu. Hanketta koskevia voisivat kuitenkin olla

15 15/20 esimerkiksi vesien hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpitäminen sekä poronhoidon alueidenkäytöllisten edellytyksien turvaaminen. Arviointiselostukseen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tunnistamista tulee laajentaa ja tarkastella hanketta niihin nähden. Tarvittavat luvat ja suunnitelmat Arviointiohjelmassa hankkeen edellyttämiä keskeisimpiä lupia ja lupaviranomaisia on käsitelty lyhyesti. Esille on tuotu ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisen luvan lisäksi mahdolliset luonnonsuojelulain mukaiset luvat. Selvitettäväksi on mainittu yksityistielain vaatimukset. Ohjelmassa käsiteltyjen lisäksi hankkeessa tulee ottaa huomioon tarvittaessa ainakin Muinaismuistolaki (295/1963). Hankkeen kohdealueelta löytyviin muinaisjäännöksiin ei voida kajota ilman ympäristökeskuksen myöntämää kajoamislupaa. Muinaisjäännöksien huomioonottamisessa tulee olla yhteydessä myös Museovirastoon. Museovirasto katsoo lausunnossaan arkeologisen inventoinnin alueella tarpeelliseksi. Inventoinnin toteuttamisesta hankkeesta vastaavan tulee neuvotella Museoviraston kanssa. Luonnonsuojelulain osalta on hyvä tarkastella tarvetta Euroopan yhteisön lajisuojelua koskevien erityissäännösten huomioiminen luonnonsuojelulain 49 :n mukaisesti. Luontodirektiivin liitteen IV a eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty ja IV b kasvilajien hallussapito, kuljettaminen ja myyminen on kielletty ja sama koskee lintudirektiivin artiklan 1 lintuja sanotun direktiivin artiklasta 6 (2) j ja (3) johtuvin poikkeuksin. Alueellinen ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen luonnonsuojelualain 49 :n 3. ja 4. momentin poikkeuksin. Tarvittavia lupia ja päätöksiä tulee täydentää ja tarkastella laajemmin arviointiselostuksessa. Ympäristön nykytila Kohdealueen nykytilaa on kuvattu arviointiohjelmassa pääosin hyvin ja asianmukaisesti, vaikkakin osin yleisesti. Puutteita ja virheitäkin on. Esimerkiksi Makkaralammesta, johon ohjelman mukaan osa kuivatusvesistä johdetaan, ei ole esitetty mitään tietoa. Ohjelman liitteenä olevasta kartasta puuttuu osa alueen turvetuotantoalueista ja toisesta on jäänyt pois tarkkailusuunnitelmien mukaiset havaintopaikat. Myöskään Makkaraojan ennakkotarkkailun havaintopaikkojen sijaintia ei ole esitetty. Tehdyt kasvillisuus- ja linnustoselvitykset ovat jääneet liiteluettelosta pois. Nykytilan kuvausta on tarkoitus myös päivittää mm. kesän 2009 aikana tehtävien kasvillisuus ja linnustoselvitysten osalta, mikä onkin tarpeellista edellisten selvitysten ollessa 1990-luvun loppupuolelta. Vesistöjen osalta perustilaselvityksiä lähialueelta ei ohjelman mukaan ole tehty Makkaraojan ennakkotarkkailua lukuun ottamatta. Näitä selvityksiä ei myöskään ole esitetty tehtäväksi lukuun ottamatta kasvillisuusselvityksen lähteitä ja luonnontilaisia pienvesiä koskevaa tarkempaa selvittämistä. Tältä osin tietoja tulee täydentää mukaan luettuna riittävät kalasto- ja rapuselvitykset. Vedenlaadun havainnoinnissa näytteitä tulee olla riittävästi eri vuodenajoilta. Lisäksi vuosien välisen vaihtelun vuoksi useamman vuoden tiedot erityisesti veden laadun osalta ovat tarpeen. Esitetyssä YVA-aikataulussa niillä lähialueilla, joista aiempaa tietoa ei ole, tähän ei päästä. Tämä tulee ottaa tarkasteluissa huomioon ja jatkoa ajatellen täydentää ennakkotarkkailua riittävän tiedon varmistamiseksi. Arviointiselostuksessa nykytilan kuvausta tulee luon-

16 16/20 nollisesti syventää ja tarkentaa ohjelmassa esitetystä, sekä täydentää puuttuvilta osin. Ympäristövaikutukset ja niiden selvittäminen Arvioitavien vaikutusten tarkastelussa on alussa käsitelty yleisellä tasolla arvioitavia vaikutuksia ja vertailua sekä vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa huomioon otettavia tekijöitä. Turvetuotannon elinkaari on tuotu esille ja tunnistettu yleisesti merkittävimmät vaikutukset. Välittömiä ja välillisiä vaikutuksia on tunnistettu alustavasti. Ohjelmassa on esitetty arvioitavaksi Turveteollisuusliitto ry:n laatimassa oppaassa esitetyt keskeisiksi arvioidut vaikutukset. Lisäksi esitetään, että arviointi rajoittuisi tuotantoon liittyvien vaikutusten arviointiin. Lopputuotteiden käytön vaikutukset rajataan selvitysten ulkopuolelle. Perusteluja rajauksille ei esitetä. Ohjelmassa esitetyn oppaan taulukon sisältöä ei ole purettu eikä tarkasteltu sen soveltuvuutta kyseessä olevaan hankkeeseen, ja sitä kautta tunnistettu nimenomaan tämän hankkeen keskeisimpiä vaikutuksia. Tällöin vaikutusten arvioinnin painotusta ja resurssien käyttöä voisi kohdentaa tehokkaammin. Itse turvetuotantoalueeseen kohdistuvat vaikutukset on tosin esitetty selkeästi. Osin arvioitavia vaikutuksia on kuvattu hajanaisesti ja epäloogisissa paikoissa, mikä vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista ja riittävyyden arviointia. Esimerkiksi hankkeen yhteisvaikutuksia muiden turvesoiden kanssa Kivijoen valuma-alueella kerrotaan selvitettäväksi suunnittelualueen ja ympäristön nykytilan kuvauksessa ( Maankäyttö ja kaavoitus), ei vaikutusten arviointia koskevassa osassa. Ohjelmassa esitetyn ja lausuntojen perusteella merkittävimmät vaikutuskohteet ovat itse suoalueen luonto ja eliöstö ja sen sekä lähialueen hydrologia, purkuvesistöön ja sen eliöstöön kohdistuvat vaikutukset sekä poronhoito. Pääosin ohjelmassa esitettyjä vaikutusten arviointeja voi pitää riittävinä. Seuraavassa tarkastellaan lähemmin joitakin kohtia. Vaikutusalueen rajaus Ehdotus vaikutusalueen rajaukseksi on kuvattu lyhyesti sanallisesti. Vaikutusalueen todetaan riippuvan tarkasteltavasta vaikutuksesta. Välittömien vaikutusten (toiminnan alle jäävät kohteet, pöly, melu, maisema) arviointirajaksi on esitetty noin 500 m tuotantoalueen rajasta. Välillisten vaikutusten todetaan kohdistuvan pääsääntöisesti laajemmalle alueelle. Vaikutustyyppejä tuodaan esille esimerkinomaisesti. Kuvaus on ohjelmassa jäänyt teoreettiseksi, eikä juuri tämän hankealueen eri vaikutusten tarkastelun rajausta ole ohjelman perusteella arvioituna pohdittu tarkemmin. 500 m raja voi toimia joidenkin välittömien vaikutusten tarkastelualueena, mutta monien kohdalla se on erittäin niukka. Rajaus voi hyvinkin olla oikean suuntainen tässä tapauksessa, mutta sitä olisi tullut perustella selkeämmin. Ohjelmasta annetuissa lausunnoissa on esitetty monien vaikutusten osalta, millä laajuudella niitä tulisi vähintään tarkastella. Oleellista on, että hankkeesta vastaava huolehtii siitä, että tarkastelu ulotetaan kussakin tapauksessa niin laajalle kuin on tarpeen merkittävien vaikutusten selvittämiseksi. Arviointimenettelyssä tarkastelualueet tulee määrittää ja kuvata selkeästi ja niitä tulee menettelyn aikana laajentaa tarvittaessa. Arviointiselostuksessa ratkaisut perusteluineen tulee esittää. Tarkastelualueisiin liittyviä näkökohtia tuodaan esille jäljempänä.

17 Vesistöt, hydrologia 17/20 Vesistövaikutuksia on esitetty tarkasteltavaksi tuotannon aiheuttaman kuormituksen suuruutena ja sen vaikutuksen merkittävyytenä. Arviointi tehdään vedenlaatutietojen sekä turvetuotannon ominaiskuormitusarvojen perusteella. 0- vaihtoehdossa tarkastellaan vedenlaadun seurantatietojen perusteella nykyistä kuormitusta ja esitetyissä vaihtoehdoissa puhdistusmenetelmien mukaisesti. Huomioon otetaan vuodenaikaisvaihtelun epävarmuus lähtötietoihin, ja kuormituksen arvioinnissa konservatiivisia lähtötietoarvoja sekä oletuksia. Tarkasteluperusteita voi pitää pääosin asianmukaisina ja yleisesti hyväksyttyinä. Esitetty varovaisuusperiaatteen mukainen konservatiivisuus on tarpeellista. Erityisesti ominaiskuormitusarvojen suorassa käyttämisessä tulee olla varovainen ja pohtia niiden soveltuvuutta juuri kyseiselle alueelle. Esimerkiksi fosforipitoisuus on Kivijoen alueella vedessä suhteellisen korkea. Samoin ennakkotarkkailun (vaikkakin vähäisten näytemäärien) perusteella myös Makkaraojan fosforipitoisuus on korkeahko. Turvetuotantoon suunniteltujen suoalueiden osalta tulee arvioida ominaiskuormitusarvojen käyttökelpoisuus ja mahdollisuuksien mukaan ottaa tämä huomioon laskelmissa. Vaikutuksia tule tarkastella riittävästi kaikkien elinkaaren vaiheiden osalta. Selostuksessa tulee esittää tarkemmat arviot vähintään kuntoonpanovaiheelle ja tuotantovaiheelle sekä tarkastella vuosikuormitusta, kesäaikaista kuormitusta sekä ylivirtaamatilanteita. Tarkastelualuetta ei ole esitetty ohjelmassa. Kuormituksen vaikutukset tulee tarkastella kussakin vesistön osassa vähintään Kivijokeen saakka, tarvittaessa edelleen Kuivajokeen ja Oijärveen. Yhteisvaikutuksia alueen muun toiminnan kanssa tulee tarkastella vähintään Oijärveen ja Kuivajokeen saakka. Tarkastelua tulee tarvittaessa laajentaa. Hydrologiset vaikutukset itse suoalueella ja riittävällä laajuudella lähivesistöissä tulee arvioida selostuksessa. Veden laadun lisäksi arvioinnissa tulee ottaa huomioon riittävällä tavalla vaikutukset vesistön eliöstöön ja ekologiaan. Suunnitelmassa ei ole tuotu esille mitään vesieliöitä, joiden avulla arviointia tehtäisiin. Yleisesti käytettyjä ovat arviointikohteesta riippuen pohjaeläimet, päällyslevät, kasviplankton tai vesikasvit. Päivitettävässä kasvillisuusselvityksessä tosin lähteiden ja luonnontilaisten vesien kasvillisuutta on aiottu selvittää. Tältä osin ohjelma on kuitenkin selvästi puutteellinen. Alueelta olevat tiedot on hyvä hyödyntää tässä, ja tarvittaessa tehdä perusselvitykset ja valita soveltuvat tarkastelukohteet myös vaikutusten seurantaohjelmaa varten. Vesilain perusteella suojellut kohteet tulee sisällyttää arviointiin, kuten ilmeisesti on kasvillisuusselvityksen täydennyssuunnitelman perusteella aikomus tehdä. Vesilaissa luonnontilaisuuden vaarantamisen kielto on enintään yhden hehtaarin kokoisten lampien (15 a ) ja luonnontilaisten uomien (17 a ) osalta määritelty olevan voimassa muualla kuin Lapin läänissä, joten näiden osalta ko. laki ei suo hankealueella 'automaattista' suojaa. Luonnontilaisuuden vaarantumisen arvioiminen niidenkin osalta on kuitenkin asianmukaista. Muut suojeluperusteet ja niiden vaatimukset tulee ottaa huomioon, kuten arviointiohjelman perusteella ilmeisesti on tarkoitus tehdä. Myöskään kalaston ja kalastuksen osalta, mukaan luettuna rapukannat, ei ole esitetty miten ja millä tavoin vaikutuksia aiotaan arvioida. Hankkeesta vastaavan tulee huolehtia riittävien tietojen hankkimisesta ja arvioinnin asianmukaisuudesta myös näiden osalta.