VTT:n tilinpäätös vuodelta 2008

Transkriptio

1 ESPOO VTT:n tilinpäätös vuodelta 2008

2 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena Strategisen tutkimuksen suuntaaminen Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Kansainvälinen tutkimusyhteistyö Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön Ulkomaiset kontaktipisteet Maksullisen toiminnan kehittäminen IPR:n suojaus ja kaupallistaminen Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstö ja osaaminen Investoinnit tutkimuslaitteisiin ja tietojärjestelmiin Työ- ja ympäristöturvallisuus Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Toimintajärjestelmän arvioinnit Tutkimuksen arviointi Asiakasvaikuttavuuskysely Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET...56

3 1 TILINPÄÄTÖS 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2008 kehittyi useilla mittareilla positiivisesti. Toiminnan kannattavuus parani edellisestä vuodesta merkittävästi ja koko toiminnan tulos sisäisen tuloslaskennan mukaan oli 4,8 milj. euroa voitollinen. Maksullisen toiminnan volyymi lisääntyi 6 % edellisvuodesta. Voimakkainta kysynnän kasvu oli metsäteollisuudessa. Tuotot lisääntyivät myös energia, kemia ja ympäristö- sekä kone- ja kuljetusvälineteollisuuden toimialoilla. Maksullisen toiminnan erillistulos oli 4,3 milj. euroa ylijäämäinen. Oma- ja yhteisrahoitteiselle toiminnalle asetetut määrälliset kasvutavoitteet ylitettiin. Liikevaihtoa syntyi 160,2 milj. euroa (tavoite 157,4 milj. euroa) ja kasvua vuodesta 2007 oli 5 %. Ulkopuoliset tuotot kasvoivat 11 % 84,4 miljoonaan euroon. Kansainväliset tuotot kasvoivat sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta, vastaten yhteensä 15 % liikevaihdosta TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 B muutos-% M M M M M 2008 / 2007 M Liikevaihto 218,3 225,1 216,8 232,2 244, ,9 Ulkopuoliset tuotot yhteensä 151,1 147,2 140,7 155,7 170, ,9 Budjettirahoitus omakustannusarvona 67,5 78,3 76,2 76,7 74,3-3 79,0 Maksullisen toiminnan tuotot 77,0 72,9 73,7 81,7 87,7 7 89,9 Taloudellinen kokonaistulos 2,9 5,4-7,8-2,3 4,8 2,0 Maksullisen toiminnan yli- / alijäämä 4,9 6,3-1,2 3,4 4,3 2,2 Käyttöomaisuusinvestoinnit 9,2 16,0 21,1 11,3 12, ,6 Henkilötyövuodet, htv Taulukko 1. Avainlukuja VTT:n volyymikehityksestä Vuoden 2008 tuloksesta maksetaan henkilöstölle tulospalkkioita tulossopimuksen mukaisesti 2,0 milj. euroa. Vuodelta 2008 seuraavalle vuodelle siirtyvä määräraha oli 20,5 milj. euroa. VTT osallistui alusta lähtien aktiivisesti kaikkien strategisen huippuosaamisen keskittymien valmisteluun sekä sisällön rakentajana että toimintatapojen kehittäjänä. Lisäksi liityttiin Metalli- ja koneteollisuuden, Energia ja ympäristöalan sekä Tieto- ja viestintäteollisuuden keskittymiin osakkaaksi. VTT liittyi vuonna 2008 useisiin eurooppalaisiin tutkimusaktiviteetteihin, joista tärkeimmät ovat ARTEMIS Sulautetut tietotekniikkajärjestelmät (Advanced Research on Embedded Intelligent Systems), Eurooppalaisen energiatutkimuksen allianssi (EERA), mikro- ja nanoteknologioiden allianssi HTA (Heterogeneous Technology Alliance) sekä JIIP-innovaatiotutkimuksen konsortio (The Joint Institute for Innovation Policy). Vuonna 2008 avattiin Tokiossa FinNode-innovaatiokeskus, jossa VTT on yksi perustajajäsenistä. Kiinassa saatiin mm. EcoCity-konsepti liikkeelle. Osaamiskeskusten tulossopimuksiin kirjatuista tutkimussisällön tavoitteista toteutui %. Keksintö- ja ohjelmistoilmoituksissa saavutettiin uusi ennätys, yhteensä 215 kpl. Kansainvälisiä tieteellisiä lehtiartikkeleja julkaistiin 417 kpl.

4 2 TILINPÄÄTÖS VTT Strateginen tutkimus Asiakasratkaisut Yrityskehitys Asiantuntijapalvelut Muutos Muutos Muutos 06/05 07/06 08/ % % % Liikevaihto liikevaihto / htv, ,0-4 91, ,2 9 Ulkopuoliset tuotot Tuotot yksityiseltä sektorilta kotimaasta Tuotot julkiselta sektorilta kotimaasta Tuotot Tekesiltä Muut tuotot julkiselta sektorilta kotimaasta Tuotot yksityiseltä sektorilta ulkomailta Tuotot julkiselta sektorilta ulkomailta Tuotot EU:lta Muut tuotot julkiselta sektorilta ulkomailta Perusrahoitus Kustannukset Henkilöstökulut Muut kustannukset Tulos Tilauskanta Tarjouskanta josta EU-tulot Taulukko 2. VTT toiminnoittain

5 3 TILINPÄÄTÖS Vuoden 2008 aikana valmisteltiin teknologia- ja innovaatiostrategian uudistusten pohjalta muutoksia suurten tutkimuskokonaisuuksien fokusalueisiin ja organisointiin. Tämä selkeyttää portfolioohjausta ja vastaa asiakkaiden innovaatiohaasteisiin aiempaa tehokkaammin. Euroopan unionin komission joulukuussa 2007 tekemän päätöksen ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan tammikuisen linjauksen perusteella liikelaitostaminen on toistaiseksi keskeytetty. Liikelaitostamisen alkuperäisten tavoitteiden osittaiseksi toteuttamiseksi valmisteltiin konsernimaista toimintamallia siihen kuuluvine osakeyhtiöineen. Päätökset yhtiöittämisistä tehdään vuoden 2009 aikana. Osaamista suunnattiin osin perusrahoitteisesti aktiivisesti kohti strategiassa määriteltyjä kasvualoja. Osaamismalli täydennettiin ja vietiin osaksi toiminnanohjausjärjestelmää. Henkilöstö osallistui aktiivisesti arvokeskusteluun, jossa päivitettiin arvot ja määriteltiin niiden pohjalta hyvän johtamisen tunnusmerkit. Henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulos parani selvästi edelliseen vuoteen sekä kokonaisarvosanan että valittujen kehityskohteiden osalta. Toimintasuunnitelmaan on kirjattu kehitystavoitteita, joihin saatiin arvokkaita ehdotuksia mm. Suomen Laatupalkinto -kilpailuun osallistumisesta, tieteellisen neuvottelukunnan kolmivuotiskauden loppuraportista sekä asiakasvaikuttavuus- ja asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista. Myös opiskelijoille ja vastavalmistuneille suunnatuissa kyselyissä VTT menestyi erinomaisesti ollen kiinnostavin tai toiseksi kiinnostavin työnantaja. Tutkimuskysynnän arvioidaan jatkuvan hyvänä vuonna Tilauskanta on edellisvuotta suurempi. 1.2 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena VTT:n vaikutuksia kasvuun, työllisyyteen ja hyvinvointiin tavoitellaan ja seurataan pääosin asiakkaiden kilpailukyvyn paranemisen kautta. Tähän VTT pyrkii suuntaamalla tutkimustoimintaa ja samalla omaa osaamistaan Suomen elinkeinoelämän kannalta keskeisiin painoalueisiin sekä liiketoiminnan nykyisiin ja ennakoitaviin murroskohtiin muuntamalla tutkimustuloksia hyödynnettäviksi ratkaisuiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi entistä nopeammin osallistumalla uusien teknologiayritysten perustamiseen ja tehostamalla alueellista kilpailukykyä ja hyvinvointia kotimaassa yhdessä muiden innovaatioverkoston toimijoiden kanssa. Myös suoria yhteiskunnallisia vaikutuksia tavoitellaan hankkeissa, joissa tuloksena on mm. energian ja luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastomuutosten hillintä, hyvinvointipalveluiden ja ihmisten arkipäivän teknologioiden kehittyminen sekä turvallisempi yhteiskunta ja terveellisempi ympäristö. Tutkimuksen vaikuttavuutta tehostetaan VTT:n kärkiohjelmien liiketoimintasuunnitelmilla, joissa jo tutkimuksen alkuvaiheessa tehdään suunnitelmat tutkimustulosten hyödyntämiselle sekä otetaan tutkimuskumppanit ja potentiaaliset asiakkaat mukaan tutkimuksen suuntaamiseen. Taloustutkimus Oy:n kesällä 2008 suorittaman VTT:n asiakashaastattelututkimuksen keskeisimpiä tuloksia olivat:

6 4 TILINPÄÄTÖS 91 % VTT:n asiakastutkimukseen vastanneista asiakkaista koki tietopohjansa ja osaamisensa parantuneen VTT-hankkeen ansiosta 70 %:lla vastanneista hanke edisti verkostoitumista 69 %:lla syntyi hankkeen tuloksena uusia tuotteita, palveluja tai prosesseja 69 %:lla VTT-hanke nopeutti tai muuten tehosti tutkimus- ja kehitystoimintaa 66 % vastanneista oli jo hyödyntänyt VTT-hankkeensa tuloksia kaupallisesti tai arvioi hyödyntävänsä niitä seuraavan kolmen vuoden aikana 56 %:lla vastaajista kilpailukyky oli parantunut VTT-hankkeen tuloksena 53 % kertoi VTT-hankkeen edistäneen heidän markkinointiaan 52 % koki, että hanke vaikutti positiivisesti uusien liiketoimintamahdollisuuksien avaamisessa 22 %:lle vastaajista syntyi hankkeen tuloksena uusi liiketoimintakonsepti tai ansaintamalli VTT:n kansainvälinen ja kansallinen vaikuttavuus VTT on EU:n tutkimusohjelmissa viiden aktiivisimman tutkimuslaitoksen joukossa ja selvästi suurin toimija Suomessa. VTT liittyi vuonna 2008 useisiin eurooppalaisiin tutkimusaktiviteetteihin, kuten ARTEMIS, EERA ja JIIP (tarkemmin kappaleessa 1.3.2). VTT on alusta pitäen ollut kaikkien keskeisten teknologiayhteisöjen (ETP) ytimessä ja mukana useassa JTI:ssä (Joint Technology Initiative). Teknologiayhteisöillä on strateginen merkitys 7. puiteohjelman hakujen sisällön määrittelyssä, puiteohjelmaprojektien konsortioiden muodostamisessa, tulevien teknologia-aloitteiden ja tutkimusrakenteiden syntymisessä sekä 8. puiteohjelman valmistelussa. Yhdysvalloissa ja Japanissa on rakennettu suhteita ja tehty tutkimusyhteistyötä huippuyliopistojen (USA) ja maailmanluokan tutkimuslaitosten monien tutkimusryhmien kanssa. Vuoden 2008 aikana tutkimusyhteistyötä tiivistettiin myös Kiinan, Australian, Chilen ja Singaporen kanssa. VTT on jäsen yhdeksän eri puolilta maailmaa olevan tutkimuslaitoksen muodostamassa yhteisössä Global Research Alliance, jonka tavoitteena on kehittyviin maihin suuntautuvat yhteishankkeet. VTT on mukana yli 30 kansallisessa teknologiaohjelmassa. Kaikissa jo toimintansa aloittaneissa strategisen huippuosaamisen keskuksissa (SHOK) VTT on osakkaana, strategisten tutkimusagendojen kehittäjänä ja VTT:n on saanut vastuulleen vaativia työosuuksia. VTT:n asiantuntijat toimivat myös poliittisen päätöksenteon tukena. Esimerkiksi vuonna 2008 VTT oli keskeisenä laatijana valtioneuvoston esityksessä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaksi Strategisen tutkimuksen suuntaaminen Oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimuksen keskeisenä suunnannäyttäjänä on VTT:n teknologia- ja innovaatiostrategia. VTT:n tavoitteena on lisätä teollisuuden kilpailukykyä, kehittää uusia liiketoimintoja, tuottaa merkittävää vaikuttavuutta energiaan ja ympäristöön liittyvissä suurissa haasteissa sekä edistää ihmisten hyvinvointia ja toimivaa arkipäivää. VTT:n valitsemat uutta luovan tutkimuksen painoalueet pohjautuvat näiden vaikuttavuustavoitteiden lisäksi keskeisten teollisuusklustereiden tarve- ja tutkimusvisioihin. Strategisesti valituilla painoalueilla VTT kuuluu tutkimuksen kansainväliseen huippuun. VTT:n tutkimustoimintaa ohjaa kaksi keskeistä trendiä, kestävä kehitys ja tiedon digitalisoituminen. Näillä alueilla VTT:llä on maailmanluokan osaamiseen tähtäävä kohdennettu toimenpideohjelma. Tutkimuksen vauhdittamana Suomella on erinomaiset mahdollisuudet suurten trendien avaamassa uudessa liiketoiminnassa sekä olemassa olevan liiketoiminnan uudistamisessa.

7 5 TILINPÄÄTÖS Oma- ja yhteisrahoitteisen toiminnan volyymin kehitys Oma- ja yhteisrahoitteiselle toiminnalle asetetut määrälliset kasvutavoitteet ylitettiin. Liikevaihtoa syntyi 160,2 milj. euroa (tavoite 157,4 milj. euroa) ja kasvua vuodesta 2007 oli 5 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan liikevaihto kasvoi 9 % 129,3 milj. euroon ja perusrahoitusta siihen käytettiin 44,7 milj. euroa. Perusrahoituksen osuus yhteisrahoitteisen toiminnan liikevaihdosta laski 35,9 %:sta 34,6 %:iin. Ulkopuoliset tuotot kasvoivat 11 %. Julkisen rahoituksen määrä jatkoi kasvuaan. Tekes-tuotot ylittivät tavoitteen kasvaen nyt 20 % 40,4 milj. euroon. EU-tuotot kasvoivat 13 % 20,5 milj. euroon, mutta jäivät 2,5 milj. euroa alle tavoitteen EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelman projektipäätösten viivästymisen johdosta. Yksityisen ja muun julkisen sektorin tuotot pysyivät vuoden 2007 tasolla. milj ,0 12,4 18,1 16,0 29,0 33,7 13,1 20,5 40,4 Muu julkinen sektori EU Tekes Yksityinen sektori ,3 11,0 10, Taulukko 3. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kehitys Omarahoitteisen toiminnan määrä laski 13 % 29,7 milj. euroon jääden 1 milj. euroa suunniteltua pienemmäksi. Ko. 1 milj. euroa tarvittiin suunniteltua suuremmaksi kasvaneen yhteisrahoitteisen toiminnan omarahoitusosuuksiin Perusrahoituksen kohdentaminen Perusrahoitusta kohdennettiin suunnitelmallisella projektiportfolion hallinnalla tasapainoisesti uutta luovaan ja soveltavaan tutkimukseen. Kohdentaminen tehdään valittujen tutkimusohjelmien (kuva 1: panostuskohteet) avulla sekä teknologiapainoalueiden kautta.

8 5 % 46 % 416 % 20 % 9 % 6 TILINPÄÄTÖS Panostuskohde Frontier-hankkeet Strategiset teknologiateemat ja kehitysohjelmat Muut suuret tutkimuskokonaisuudet Strategiset hankealueet (KTA) Tehtävä Luodataan tulevaisuuden nousevia ja potentiaalisia teknologioita, jotka toteutuessaan voivat johtaa merkittäviin läpimurtoihin. Hankkeet aloitetaan pienillä panoksilla ja onnistuessaan jatketaan muilla. VTT:n monivuotisia kärkiohjelmia, joissa tavoitellaan huippututkimuksen avulla teknologisia läpimurtoja. Hankkeet ovat laajoja ja muuntuvat elinkaaren aikana perusrahoitteisista yhteisrahoitteisiksi. Tietyn aihepiirin ympärille synergisesti integroiduilla, suurivolyymisilla tutkimuskokonaisuuksilla saavutetaan merkittävää vaikuttavuutta. Monet kokonaisuudet sisältävät myös ylempänä mainittuja panostuskohteita. Tuotetaan hyödynnettäviä ratkaisuja ja uutta liiketoimintaa nykyistä nopeammin. Hankkeissa pyritään todellisiin innovaatioihin erityisesti suuren liiketoimintapotentiaalin aloilla. Tutkimuksen painoalueet (7 kpl) Teknologiapohjaisten painoalueiden avulla ohjataan sekä edellä mainittuja panostuskohteita että vapaammin tutkimusmarkkinoiden määrittämiä hankkeita. Kuva 1. Strategisen tutkimuksen tutkimusportfolion suuntaaminen ja ohjaaminen Perusrahoitus strategiseen tutkimukseen Strategisen tutkimuksen liikevaihto Teknologialähtöisyys 5 % 20 % 12 % 18 % 10 % 35 % Teknologialähtöisyys 4 % 16 % 5 % 20 % 46 % 9 % Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyys VTT Frontier ja Suomen Akatemian huippuyksiköt Muut suuret tutkimus- ja innovaatiokokonaisuudet Strategiset teknologiateemat ja kehitysohjelmat Muut yhteisrahoitteiset projektit KTA (Key tech. actions to business activation) Muut omarahoitteiset tutkimusprojektit Kuva 2. Strategisen tutkimuksen perusrahoituksen ja liikevaihdon jakautuma eri panostuskohteiden kesken vuonna 2008 Perusrahoitusta käytettiin yhteensä 74,3 milj. euroa (suunnitelma 74 milj. euroa). Siitä 5 % (suunnitelma 4 %) kohdistui tulevaisuuden mahdollisuuksien luotaamiseen VTT:n omassa Frontierohjelmassa sekä Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmissa. Strategisiin teknologiateemoihin ja kehitysohjelmiin käytettiin perusrahoituksesta 20 % (suunnitelma 25 %) teknologiaperustan kehittämiseen ja sen soveltamiseen. 18 % perusrahoituksesta käytettiin strategialähtöisesti muihin suuriin tutkimuskokonaisuuksiin, joissa korostettiin liiketoimintanäkökulmaa ja 10 % KTA (Key Technology Actions) ohjelmiin, joilla tähdättiin teknologian nopeaan hyödyntämiseen. Vuoden ai-

9 7 TILINPÄÄTÖS kana painotettiin uudistettuja suuria tutkimuskokonaisuuksia teknologiateemojen ja KTAohjelmien kustannuksella. Loput 47 % perusrahoituksesta kohdistettiin ulkopuolisten rahoittajien ohjelmiin tai yksittäisiin projekteihin sekä muihin omarahoitteisiin tutkimusprojekteihin. Tavoitteena on ollut muodostaa aiempaa selvästi suurempia ja asiakkaille vaikuttavampia yli 3 milj. euron hankekokonaisuuksia ja toteuttaa noin puolet tutkimustyöstä näiden kautta. Nyt noin 45 % suoritettiin yli 3 milj. euron ohjelmissa. EU:n 7. puiteohjelman hankevalmisteluun perusrahoitusta kohdennettiin mm. 1,4 milj. euroa. Painoalueittain tarkasteltuna suunniteltu liikevaihto ylittyi eniten Tieto- ja viestintäteknologiat ja Mikroteknologiat ja elektroniikka -painoalueilla hyvän Tekes- ja EU-projektinkannan johdosta. Ulkopuolisissa tuotoissa myös Energia-painoalue ylitti tavoitteensa. Liikevaihtotavoitteesta jäätiin eniten Teolliset järjestelmät -painoalueella. Perusrahoitusta käytettiin suunniteltua enemmän Bioja kemianprosessit -painoalueella. Siellä myös perusrahoituksen osuus liikevaihdosta nousi korkeimmaksi (49 %), kun viivästyneitä EU-projekteja jouduttiin korvaamaan puhtaasti omarahoitteisilla projekteilla. Energia-painoalueella perusrahoituksen osuus liikevaihdosta oli pienin, johtuen suuresta yhteisrahoitteisten projektien volyymistä ja niiden alhaisesta omarahoitusosuudesta. Perusrahoitus Ulkopuoliset tulot Toteutunut Toteutunut Suunnitunut teltu Toteutunut Osuus liikevaih- Toteu- Toteutunut Suunnidosta, teltu Toteutunut euroa % Sovellettu materiaalitekniikka Bio- ja kemianprosessit *) Energia Tieto- ja viestintäteknologiat *) Teolliset järjestelmät Mikroteknologiat ja elektroniikka Yhteiskunnan teknologiat Muu kohdennus **) Yhteensä *) E-Health hankekori siirretty Tieto- ja viestintäteknologiat -painoalueelta Bio- ja kemianprosessit -painoalueelle v alusta **) Muu kohdennus (2006 ja 2007 sisältyivät osin painoalueille): Keksintöjen kaupallistaminen Tutkimusinfratuki kansallisesti merkittäviin tutkimusympäristöihin Henkilöperustainen osaamisen uudelleen suuntaaminen Hankevalmistelu, pienet kokeilut, väitöskirjat Alueellinen kehitystoiminta VTT:n sisäiset kehityshankkeet Taulukko 4. Perusrahoituksen käyttö ja ulkopuoliset tuotot painoalueittain Perusrahoituksella on kehitetty teknologiaennakoinnin menetelmiä ja tehty teknologiaennakointityötä. Julkaistuja erillisiä roadmapeja ja vastaavia syntyi 20 kpl ja sen lisäksi roadmapeja laadittiin tutkimusohjelmien ja hankkeiden suunnannäyttäjiksi. VTT:n suuriin tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin on liitetty liiketoiminta- ja innovaatiotutkimusosuus. Kokeilu on pisimmällä painetun älykkyyden tutkimuskokonaisuudessa ja siitä saadut kokemukset ovat hyviä. Liiketoimintatutkimusta on vahvistettu perustamalla tutkimusprofessuuri teknologialiiketoiminnan alueelle ja yhteisprofessuurit Oulun yliopiston (mobiili liiketoiminta) ja Turun kauppakorkeakoulun (alueellinen innovaatio-

10 8 TILINPÄÄTÖS toiminta) kanssa. Innovaatio- ja liiketoimintatutkimuksen tuloksia on julkaistu useana kirjana (esimerkkejä kohdassa ). VTT on jäsenenä perustetussa The Joint Institute for Innovation Policy (JIIP), joka yhdistää neljän eurooppalaisen tutkimusinstituutin tutkijat kansainvälisesti kilpailukykyiseksi kokonaisuudeksi innovaatiojärjestelmien ja -politiikan tutkimuksessa ja kehittämisessä. Henkilöperustaiseen osaamisen uudelleen suuntaamiseen perusrahoitusta käytettiin 3 milj. euroa (suunnitelma 2 milj. euroa). Liikelaitosprojektin kariuduttua sisäisten kehityshankkeiden rahoitustarve jäi 0,7 milj. euroa suunniteltua pienemmäksi. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa korostui VTT:n osallistuminen kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimus- ja teknologiaohjelmiin. VTT osallistui yhteensä 25 Tekesin teknologiaohjelmaan, joista vuonna 2008 aloittaneita ovat: - Pharma - Kilpailuetua uusista toimintatavoista Vesi Tila Tuli - tutkimuksesta liiketoimintaa Aiemmin aloittaneista ohjelmista VTT:lle merkittäviä olivat: - BioRefine - Uudet biomassatuotteet ClimBus - Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet FinNano - Nanoteknologiaohjelma FinnWell - Terveydenhuollon teknologiaohjelma GIGA - Konvergoituvat verkot - laajakaistateknologiaohjelma Kestävä yhdyskunta Liito - Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen MASI - Mallinnus ja simulointi NewPro - Uudistuva metalliteknologia - Uudet tuotteet NORDITE - Tietoliikenneohjelma Polttokennot Serve - Innovatiiviset palvelut SISU Uusi tuotantoajattelu Symbio - Biotekniikasta tuotantoon Toiminnalliset materiaalit Tuotantokonseptit Turvallisuus Ubicom - Sulautettu tietotekniikka VAMOS - Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut Vapaa-ajan palvelut Vene KITARA - Tietotekniikan soveltaminen kone- ja rakennus- ja automaatiotekniikkaan (Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen ohjelma)

11 9 TILINPÄÄTÖS VTT:n kannalta muita tärkeitä kansallisia ohjelmia ovat muut Suomen Akatemian tutkimusohjelmat (mm. SusEn - Kestävä energia , ELVIRA - Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys ja KETJU - Kestavä tuotanto ja tuotteet ) sekä muut kansalliset ohjelmat esim. SAFIR2010 Ydinturvallisuuden tutkimusohjelma Osallistuminen kansainväliseen yhteisrahoitteiseen tutkimukseen on kuvattu luvussa VTT:n kärkiohjelmat ja suuret innovaatio-ohjelmat Vuoden aikana VTT on lähtenyt uudistamaan tutkimusportfolionsa suunnittelemalla kärki- ja suurten innovaatio-ohjelmien portfoliot. Osittain jo meneillään olevia, keskenään synergisiä hankkeita ja hankekokonaisuuksia on koottu yhteen kompakteiksi ohjelmiksi. Portfoliota täydennettiin kahdella uudella aiheella ja näin on muodostettu neljän kärkiohjelman ja kahdeksan suuren innovaatioohjelman kokonaisuus (kuva 3). Ohjelmat muodostuvat omarahoitteisista, yhteisrahoitteisista ja maksullisista projekteista. Jokaiselle ohjelmalle laaditaan liiketoimintasuunnitelma, joka tavoitteellisesti ohjaa tutkimusta tuottamaan nopeasti ja tehokkaasti käytännön hyödyiksi meneviä tuloksia. VTT:n suunnitellut ohjelmat ovat laajoja vahvasti uudistavia hankekokonaisuuksia, jotka kohdentuvat erityisesti Suomelle tärkeiden toimialojen murroksiin ja uudistumistavoitteisiin. Merkittävään vaikuttavuuteen tähtäävät ohjelmat ovat investointeja tulevaisuuteen, ja ne tuottavat koko elinkaarensa ajan sellaista uutta osaamista, jota hyödynnetään asiakashankkeissa. Kärkiohjelmilla vuotuinen liikevaihtotavoite ohjelmaa kohti on milj. euroa ja suurilla innovaatio-ohjelmilla 3-7 milj. euroa. VTT:n teknologiateemat, Biojalostamo, Monitekninen suunnittelu ja Digitaalinen maailma, integroidaan vuoden 2009 aikana järeisiin kärkiohjelmiin. VTT:n suuret tutkimuskokonaisuudet Kärkiohjelmat Teolliset biomateriaalit Metsäklusterin uudistuminen ja biotalouteen perustuva hyvinvointi eengineering Digitaalinen tuoteprosessi teknologiateollisuuden menestystekijäksi Digitaalinen maailma ja sulautettu tietotekniikka Open Smart Spaces Painettu älykkyys Mahdollistetaan uusien älytuotteiden edullinen tuotanto Suuret innovaatio-ohjelmat Ekotehokas älykäs rakennettu ympäristö Liikenteen energiansäästö ja vaihtoehtoiset polttoaineet Polttokennot Toiminnalliset materiaaliratkaisut Hyvinvointiteknologiat Finnish Global Factory Suorituskykyiset mikrosysteemit Tietoturva Kuva 3. VTT:n uudistettu tutkimusohjelmakokonaisuus: Kärkiohjelmat ja suuret innovaatioohjelmat

12 10 TILINPÄÄTÖS Strategiset teknologiateemat ja kehitysohjelmat Monivuotiset teemaohjelmat tähtäävät merkittäviin teknologialäpimurtoihin ja täysin uuden osaamisen luomiseen yhteistyössä parhaiden kansainvälisten ja kotimaisten kumppanien avulla. Teemaohjelmista Palveluliiketoiminnan teknologiat aloitti vuoden 2005 lopulla, muut ovat aloittaneet hankkeensa vuoden 2006 lopulla. Palveluliiketoiminnan teknologiat -teemasta toteutettiin ulkopuolinen loppuarviointi ja teema saatettiin päätökseen vuoden 2008 aikana. BIOJALOSTAMO-TEEMA (perusrahoitus 2,6 M, ulkopuoliset tuotot 3,1 M, josta maksulliset projektit 0,6 M ) Biojalostamo-ohjelmassa kehitetään teollisia tuotantotekniikoita uusiutuvien raaka-aineiden käsittelyyn. Näin autetaan teollisuutta vähentämään riippuvuutta öljystä raaka-aineena sekä pienentämään teollisen tuotannon kasvihuonepäästöjä. Kehittämällä biomassaraaka-aineen mahdollisimman tehokasta kokonaishyödyntämistä tuetaan metsäteollisuuden kilpailukykyä myös tulevaisuudessa. Ohjelman projekteissa kehitetään teknologia- ja mallinnusosaamista fokusoiduille tutkimusosakokonaisuuksille. Näihin lukeutuvat mm. toisen sukupolven liikennebiopolttoaineet sekä uusiutuvista raaka-aineista valmistetut erilaiset materiaalit, esimerkiksi muovit. Tieteellisesti merkittäviä uusia avauksia vuonna 2008 on tehty mikrobeilla tuotettujen öljyjen sekä nanoselluloosan osalta. VTT:n osaaminen on tunnistettu myös kansainvälisesti. Vuoden aikana saatiin useisiin uusiin hankkeisiin rahoitusta EU:n 7. puiteohjelmasta. Suomessa VTT on aktiivisesti mukana sekä Tekesin BioRefine-ohjelmassa että Metsäklusteri Oy:n uudessa Future Biorefinery -ohjelmassa. Jatkossa tämän painoalueen tutkimusta laajennetaan osana Teollisten biomateriaalien kärkiohjelmaa. MONITEKNINEN SUUNNITTELU -TEEMA (perusrahoitus 2,6 M, ulkopuoliset tuotot 2,5 M, josta maksulliset projektit 0,3 M ) Teollisuuden on kyettävä lisäämään suunnittelun tehokkuutta, vaikka suunniteltavat koneet, laitteet ja tehdasprosessit sekä niihin liittyvät palvelut monimutkaistuvat. Ohjelmassa kehitetään suunnittelutekniikoita, joilla tutkimuksessa menestyksekkäitä älykkäitä algoritmeja voidaan soveltaa teollisesti. Lisäksi ohjelmassa kehitetään simulointia uudelle tasolle, jossa mallinnuksen ja simuloinnin tarkkuus, moniteknisyyden haasteet sekä kytkennät tavanomaisimpiin suunnittelutyökaluihin hallitaan paremmin. Ihminen-tekniikka -rajapintaa kehitetään aikaisempaa luontevammaksi sekä prosessivalvomoissa että kuluttajasovelluksissa. Vuoden aikana VTT:n tarjoama simulointituki on edennyt merkittävästi. Mukaan on kytketty sekä avoimen lähdekoodin ratkaisuja että muiden toimijoiden kaupallisia ratkaisuja. Tämä mahdollistaa moniteknisen mallinnuksen sekä eri tarkkuustason mallien ja ratkaisijoiden linkittämisen. Vaikka simulointialustan kehitys jatkuu, on sen rinnalla päästy jo prototyypeistä tuotteistushankkeisiin. Lisäksi luotiin mm. teknologia-alusta uusien elektronisten ja mekaanisten toimintojen upottamiseksi muovituotteisiin. Ydinosaamisia ovat ruiskuvalutekniikka, painettu äly, elektroniikkakomponenttien liitostekniikat, polymeerimateriaalit sekä vastaava suunnittelu. Moniteknisen suunnittelun tutkimus on osa laajempaa, digitaalisen tuoteprosessin mahdollistavaa eengineering-ohjelmaa. DIGITAALINEN MAAILMA -TEEMA (perusrahoitus 2,6 M, ulkopuoliset tuotot 1,4 M, josta maksulliset projektit 0,4 M ) Ohjelmassa kehitetään konsepteja ja ratkaisuja käyttäjälle mukautetun digitaalisen informaation tuottamiseen, jakeluun ja käyttöön tulevaisuuden älykkäissä ympäristöissä. Keskeisiä aihepiirejä ovat tiedon jalostus ja kehittyneet hakumenetelmät, nopea ja joustava ohjelmistotuotanto, langattomat alustat sekä sisältö- ja kontekstitietoisuus.

13 11 TILINPÄÄTÖS Vuoden aikana digitaalisen maailman ohjelmassa ohjelmistotestauksen osalta on tehty maailman mittakaavassa uusi tutkimusavaus sovellusaluekohtaisen mallintamisen (Domain Specific Modeling, DSM) ja mallipohjaisen testauksen (Model-Based Testing, MBT) yhdistämisestä. Tutkimus jatkuu Avaus on tieteellisesti merkittävä siksi, että ohjelmistotestaus on muodostunut koko alaa ja sitä kautta muita, ohjelmistoista riippuvia teollisuus- ja palvelualoja haittaavaksi pullonkaulaksi. Jopa 50 % ohjelmistotyöstä kuluu testaamiseen, ja silti ohjelmistojen laatu on usein luvattoman huono. Tutkimusohjelman tieteellistä tasoa kuvaa arvostetuissa konferensseissa pidettyjen esitelmien ja tieteellisten lehtiartikkelien suuri määrä, 60 kpl. PALVELULIIKETOIMINNAN TEKNOLOGIAT -TEEMA (perusrahoitus 1,2 M, ulkopuoliset tuotot 0,6 M ) Jokapäiväiseen elämään liittyviin tuotteisiin ja palveluihin tuotetaan lisää kilpailukykyä uuden teknologian avulla. Keskeisiksi sovellusalueiksi on valittu palvelut kansalaisille, teolliset palvelut sekä asumiseen liittyvät palvelut. Keskeisinä kehitystoimenpiteinä viedään palvelut osaksi tuotetta ja hyödynnetään ICT:n tarjoamia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ohjelmassa on kehitetty palvelujen toteutuksessa tarvittavia ohjelmistoalustoja ja arkkitehtuuriratkaisuja. Erityisiä painopisteitä ovat olleet digitaalisen tiedon laaja-alainen hyödyntäminen, innovatiiviset käyttöliittymät ja visualisoinnit. Ohjelmassa on viimeisen toimintavuotensa aikana pilotoitu uudenlaista yhdistettyä läsnäolo- ja kommunikointimenetelmää henkilöiden väliseen kommunikointiin hyväksikäyttäen eri kommunikointikanavia. Prototyyppi tukee mm. kannettavaa puhelinta ja Skypea. Lisäksi on kartoitettu ehkäisevän terveydenhuollon mahdollisuuksia ja esteitä työperäisten sairauksien ennaltaehkäisemiseksi tekemällä analyysi eri sidosryhmien mielenkiinnosta ja vaikuttamismahdollisuuksista. PAINETTU ÄLYKKYYS (perusrahoitus 3,9 M, ulkopuoliset tuotot 5,4 M, josta maksulliset projektit 0,4 M ) Painoprosessilla tuotettu elektroniikka mahdollistaa uusien älytuotteiden edullisen tuotannon. VTT luo perustan uudelle teollisuudelle, jossa yhdistetään ICT-, elektroniikka- ja painoteknologiaa keskenään. Tutkimus- ja kehitystyötä varten VTT on rakentanut hyvin varustetun innovaatiokeskuksen. Sen vahvuus on VTT:n informaatioteknologiaan, painotekniikkaan ja prosessiteollisuuteen liittyvän moniteknologisen osaamisen nopea ja joustava yhdistäminen. Perinteisen teknologiatutkimuksen rinnalla kehitetään asiakkaiden kanssa menetelmiä tulosten tehokkaaksi viemiseksi sovelluksiksi ja liiketoiminnoiksi. Ohjelman tuloksena on saatu markkinoille ensimmäisiä rullalta rullalle -tuotantoprosessilla valmistettuja tuotteita. VTT on osakkaana alkavassa yrityksessä, joka tarjoaa sähköistä kooditeknologiaa tuotteen aitouden tunnistussovelluksiin. VTT:n tutkimuksessa on ensimmäisenä maailmassa kyetty valmistamaan rullalta rullalle -tuotantoprosessilla taipuisia orgaanisia LED-elementtejä. Elintarviketuotteiden pakkauksiin on kehitetty uusia indikaattoreita, mm. lämmöllä aktivoitava happi-indikaattori sekä kosteusindikaattori. Lisäksi on kehitetty bioaktiiviseen paperiin perustuvia kertakäyttötestejä sekä diagnostiikkatestejä. Muut suuret tutkimuskokonaisuudet Muita merkittävään vaikuttavuuteen tähtääviä tutkimuskokonaisuuksia olivat: Tietoturva (perusrahoitus 1,3 M, ulkopuoliset tuotot 2,2 M, josta maksulliset projektit 0,4 M ) Suorituskykyiset mikrosysteemit (perusrahoitus 0,8 M, ulkopuoliset tuotot 2,9 M, josta maksulliset projektit 1,4 M ) Finnish global factory (perusrahoitus 2,4 M, ulkopuoliset tuotot 3,9 M )

14 12 TILINPÄÄTÖS Polttokennot (perusrahoitus 1,2 M, ulkopuoliset tuotot 3,2 M, josta maksulliset projektit 0,1 M ) Kuitupohjaiset läpimurtomateriaalit ja -ratkaisut (perusrahoitus 2 M, ulkopuoliset tuotot 2,7 M ) Sovelluslähtöiset toiminnalliset materiaaliratkaisut (perusrahoitus 2,9 M, ulkopuoliset tuotot 6,2 M, josta maksulliset projektit 1,7 M ) Hyvinvoinnin teknologiat (perusrahoitus 0,6 M, ulkopuoliset tuotot 1,5 M ). Nämä kokonaisuudet integroitiin vuoden 2008 aikana VTT:n kärkiohjelmiin ja suuriin innovaatioohjelmiin (kuva 3) Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö Alueellinen vaikuttavuus VTT:n alueellisen toiminnan painopisteenä on osallistua aktiivisesti alueellisiin kumppanuuksiin sekä projektimuotoiseen kehitystoimintaan. VTT:llä on toimipisteitä useilla paikkakunnilla (taulukko 5) ja lisäksi VTT toimii alueellisesti tiiviissä yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. VTT on vahvistanut toimintaansa alueellisesti vuoden 2008 aikana Kuopiossa ja Kajaanissa. VTT:n asiamiestoiminnalla vahvistetaan VTT:n palvelujen saatavuutta eri puolilla Suomea olevien kehityshakuisten yritysten käyttöön. Asiamiehiä on tällä hetkellä 13 paikkakunnalla ja verkostoa laajennetaan asiakastarpeiden pohjalta. Paikkakunta Henkilömäärä %-osuus Muutos-% / 2007 Espoo ,0-2,7 Oulu ,5 3,7 Tampere ,8-1,0 Jyväskylä 128 4,7-3,8 Turku 37 1,4 0,0 Lappeenranta 13 0,5-7,1 Nurmijärvi 13 0,5 0,0 Kuopio 9 0,3 12,5 Raahe 3 0,1 0,0 Kajaani 4 0,1 100,0 Varkaus 1 0,0 Yhteensä ,5 #DIV/0! Taulukko 5. VTT:n henkilömäärä paikkakunnittain Kansallinen tutkimusyhteistyö Innovaatiotoiminnan vauhdittamiseksi Suomeen on perustettu strategisen huippuosaamisen keskittymiä (SHOK) elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisille aloille. Keskittymät tarjoavat mahdollisuuden aiempaa kiinteämpään tutkimusyhteistyöhön yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kesken. VTT on toiminut hyvin aktiivisesti näiden keskittymien valmistelussa ja käynnistämisessä. VTT on kaikissa perustetuissa keskittymissä osakkaana, hallituksen jäsenenä, strategisten tutkimusagendojen kehittäjänä ja tutkimustyön tekijänä. VTT:n vastuulla on vaativia

15 13 TILINPÄÄTÖS työosuuksia jo tutkimustoiminnan aloittaneissa Metsäklusteri Oy:ssä ja TIVIT Oy:ssä (Tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut). Myös muilta osin VTT:llä on kattava strateginen yhteistyöverkosto kotimaisten yliopistojen kanssa. VTT:n tutkimusryhmät ovat mukana kolmessa Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmassa: Genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikkö ( ), Matalien lämpötilojen kvanttiilmiöiden ja komponenttien huippuyksikkö ( ) ja uusimpana VTT:n johtama Valkoisen biotekniikan vihreän kemian huippuyksikkö ( ). VTT:n osallistuu yli 30 kansalliseen teknologiaohjelmaan. Lisäksi VTT on perustanut sekä teollisuuden että tiedekumppaneiden kanssa useita tutkimusalliansseja, kuten Suomen Nanoselluloosakeskus ja Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) ja informaatioteknologian Triple Helix Oulussa Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Spin-off -yritykset VTT:n hallituksen päätöksiin perustuen VTT merkitsi vuonna 2008 noin 0,9 milj. euron edestä osakkuusyritysten osakepääomia. Merkinnöistä 0,1 milj. euroa tehtiin teknologian apporttisiirtoa vastaan. Uusiin sijoituskohteisiin kuului neljä teknologiayritystä (Awanic Oy, Global Eco Solutions Oy, TeleKardio Oy ja Tori Innovations Oy). Lisäksi tehtiin jatkosijoituksia kuuteen teknologiayritykseen, joissa VTT oli jo osakkaana Strategisen huippuosaamisen keskittymät VTT on lisäksi merkinnyt Metalli- ja koneteollisuuden strategisen huippuosaamisen keskittymän (FIMECC Oy), Energia ja ympäristö strategisen huippuosaamisen keskittymän (CLEEN Oy) sekä Tieto- ja viestintäteollisuuden keskittymän (Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus TIVIT Oy) osakkeita yhteensä 0,3 milj. eurolla. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Kansainvälinen tutkimusyhteistyö Laajan kansainvälisen kontaktiverkostonsa avulla VTT pystyy tuomaan asiakkailleen pääsyn eturintaman tutkimustietoon. VTT on määrätietoisesti hakeutunut pitkäjänteiseen vuorovaikutukseen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan johtavien maiden keskeisten toimijoiden kanssa. VTT:llä on vahvoja tutkimusyhteyksiä Euroopassa sekä erityisesti Yhdysvalloissa ja Japanissa. VTT:llä työskenteli kahdeksan kutsuttua professoria pohjoismaista, USA:sta, Britanniasta, Japanista ja Italiasta. Aihepiirit ulottuvat genomi- ja systeemibiologiasta ICT:n sovellusalueisiin, simulointiin, tietomalleihin ja innovaatioiden hallintaan. Tiedot kansainvälisestä tutkijavaihdosta on koottu henkilöstön määrä ja rakenne -kohtaan (1.5.1).

16 14 TILINPÄÄTÖS Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön EU:n puitteissa tapahtuva tutkimusyhteistyö on Suomen tärkein ja laajin kansainvälisen t&kyhteistyön foorumi. VTT on EU:n ohjelmissa viiden aktiivisimman tutkimuslaitoksen joukossa ja selvästi suurin toimija Suomessa. Kumppanuuksien määrä eurooppalaisissa hankkeissa nousee useihin satoihin. VTT liittyi vuonna 2008 useisiin eurooppalaisiin tutkimusaktiviteetteihin, joista tärkeimmät ovat ARTEMIS Sulautetut tietotekniikkajärjestelmät (Advanced Research on Embedded Intelligent Systems), Eurooppalaisen energiatutkimuksen allianssi (EERA), mikro- ja nanoteknologioiden allianssi HTA (Heterogeneous Technology Alliance) sekä JIIP-innovaatiotutkimuksen konsortio (The Joint Institute for Innovation Policy). Vuonna 2008 VTT:llä oli käynnissä 349 (2007: 297) kansainvälistä julkista tutkimushanketta, joista runsas kaksi kolmasosaa (237) oli EU-hankkeita (2007: 201). Näistä 5. puiteohjelmaan kuuluvia hankkeita oli käynnissä vielä 2, 6. puiteohjelmaan kuuluvia 154 hanketta ja seitsemännessä puiteohjelman hankkeita 75 kpl. Kaikkien julkisten kansainvälisten tutkimushankkeiden kokonaisvolyymi oli 181 milj. euroa (2007: 140 milj. euroa). VTT:n keskimääräinen osuus hankkeissa oli 0,52 milj. euroa (2007: 0,47 milj. euroa). Eniten hankkeita oli käynnissä Saksan (243), Ranskan (184), Iso-Britannian (170) ja Ruotsin (168) kanssa. Yli sadan hankkeen osallistujamaita olivat myös Alankomaat, Belgia, Italia ja Espanja. Volyymiltaan eniten projekteja oli seuraavissa 7. puiteohjelman tutkimusalueissa: Tieto- ja viestintäteknologiat (39 %), Elintarvikkeet, maatalous, kalatalous ja bioteknologia (14 %), Nanotiede, materiaalit, uudet tuotantomenetelmät (9 %), Energia (8 %), Turvallisuus (7 %), Terveys (6 %) ja Liikenne ja ilmailu (5 %) Ulkomaiset kontaktipisteet VTT:llä on kuusi eri puolilla maailmaa sijaitsevaa toimipistettä. Vuonna 2008 avattiin Tokiossa FinNode-innovaatiokeskus, jossa VTT on yksi perustajajäsenistä. Kiinan toimipiste sijaitsee suomalaisen FinChi-innovaatiokeskuksen yhteydessä. Kiinassa saatiin mm. EcoCity-konsepti liikkeelle. Yhdysvalloissa VTT:llä on toimipiste FinNode-innovaatiokeskuksessa Piilaaksossa. Tutkijavierailuja on toteutettu amerikkalaisten huippuyliopistojen kanssa. Piilaakson osalta laadittiin liiketoimintasuunnitelma, johon kytkeytyy myös VTT:n mukanaolo INBAC-yrityskiihdyttämössä sekä VTT:n spin off -yrityksen PlexPress Oy:n toiminnan aloittaminen. VTT:n Venäjän toimipiste Pietarissa siirtyi uuden FinNode-innovaatiokeskuksen osaksi vuonna Brysselin toimipiste sijaitsee EARTO:n tiloissa ja se tukee erityisesti EU-hanketoimintaa VTT International VTT International Oy vastaa VTT:n kansainvälisten toimipisteiden hallinnosta. Fokuksessa ovat erityisesti toimipisteet, jotka hakevat paikallista julkista rahoitusta ja jotka vaativat juridisen entiteetin. Tällä hetkellä VTT International hallinnoi Korean toimipistettä. Korean toimipiste Seoulissa toimii Konkuk-yliopiston kampuksella.

17 15 TILINPÄÄTÖS Maksullisen toiminnan kehittäminen Maksullisen toiminnan kohdentuminen VTT:n asiakastoimialoille Maksullisen toiminnan tuotoista 76 % (66,1 milj. euroa) kertyi maksullisista projekteista, 21 % (18,5 milj. euroa) asiantuntijapalveluista (mm. testaus- ja tarkastustoiminta ja sertifioinnit) ja 2 % (1,9 milj. euroa) immateriaalioikeuksien lisensoinnista ja myynnistä. Maksulliset IPR lisensointi Testaus, tarkastus, projektit ja myynti sertifiointi, ja muut asiantuntijapalvelut Maksullinen toiminta yhteensä Bio-, lääke- &elintarviketeollisuus Elektroniikka Energia ICT Kemia ja ympäristö Kiinteistöt ja rakentaminen Kone- ja kuljetusvälineteollisuus Metallin jalostus Metsäteollisuus Palvelut ja logistiikka Muut Yhteensä Taulukko 6. Maksullisen toiminnan tuotot VTT:n asiakastoimialoittain vuonna 2008 Maksullisten tutkimus- ja kehityspalveluiden kysyntä oli suurinta energia-toimialalla, jonka osuus oli 19 % VTT:n maksullisen toiminnan kokonaisvolyymistä. Yli 10 %:n osuudet VTT:n maksullisen toiminnan tuotoista kertyivät myös elektroniikka-, ICT-, kiinteistöt ja rakentaminen, kone- ja kuljetusvälineteollisuus, sekä metsäteollisuus -toimialoilta. Useimmilla asiakastoimialoilla yli puolet tuotoista saatiin maksullisista projekteista, mutta kiinteistöt ja rakentaminen sekä metallin jalostus -toimialoilla yli 60 % tuotoista syntyi asiantuntijapalveluista. Maksullisten projektien suurin tilaaja oli edellisvuoden tapaan energiasektori. Energia-toimialalle kuului 24 % projektien kokonaisvolyymistä. Seuraavaksi suurimpia maksullisten projektien tilaajia olivat ICT-toimiala (15 %), kone- ja kuljetusvälineteollisuus (13 %) sekä metsäteollisuus (12 %). Asiantuntijapalveluiden kokonaisvolyymista kiinteistöt ja rakentaminen -toimiala tilasi 48 %, koneja kuljetusvälineteollisuus noin 15 %, sekä elektroniikka-toimiala noin 12 %. Immateriaalioikeuksien lisensoinnin ja myynnin tulot kertyivät pääosin bio-, lääke- ja elintarviketeollisuudesta, kemian teollisuudesta, elektroniikkateollisuudesta sekä energia- ja ICT-toimialoilta Asiakastoiminnan kehittäminen VTT on panostanut asiakastoiminnan kehittämiseen vahvasti usealla alueella. Avainasiakastoimintaa on kehitetty edelleen, tavoitteena syventää nykyisiä avainasiakkuuksia ja vahvistaa yhteistyötä uusilla osaamis- ja teknologia-alueilla. Kansainvälisessä asiakastoiminnassa on kehitetty markkinointi- ja myyntitoimintaa erityisesti sellaisilla markkinoilla, joissa VTT:llä on toimipiste, ja joiden teollisuus- ja yritysrakenne vastaa strategisia painotuksia. Erityistä huomiota on kiinnitetty lisäksi VTT:n kansainvälisen tason osaamisten markkinointiin ja EU-hankeyhteyksien hyödyntämiseen

18 16 TILINPÄÄTÖS asiakastoiminnan kehittämiseksi. Lisäksi on panostettu myyntikumppanuuksien ja verkostojen kehittämiseen paikalliset markkinat tuntevien kumppaneiden kanssa. VTT on myös täsmentänyt asiakkaille tarjottavia palveluita ja eri toimialojen keskeisiä tarjoamia IPR:n suojaus ja kaupallistaminen Vuonna 2008 VTT:läiset tekivät ennätykselliset 203 keksintö- ja 12 ohjelmistoilmoitusta. Vuoden 2009 alussa VTT:n hallussa oli 192 patentein tai patenttihakemuksin suojattua keksintöä. IPR-tuloja kertyi vuonna 2008 yhteensä 1,9 milj. euroa, ja ne jäivät hieman tavoitteesta (tavoite: 2,2 milj. euroa). Vaikka tulot yhteensä jäivät alle vuoden 2007 toteuman (2007: 2,0 milj. euroa), kasvoi saatujen lisenssi- ja myyntitulojen sekä tutkimushankkeiden IPR-optiomaksujen määrä selvästi vuoteen 2007 verrattuna (2007: 1,6 milj. euroa). Huomattavimmat IPR-tulot saatiin ohjelmistoista ja energia- ja biopolymeeriteknologioista. Vuoden 2008 aikana ei syntynyt lainkaan irtautumistuloja osakkuusyrityksistä. Toimenpiteet VTT:n spin-off -yritysten hallinnoinnin ja kehittämisen yhtiöittämiseksi aloitettiin. Yhtiöittämisen aikataulu on riippuvainen työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön päätöksistä. Prosessin yhteydessä teetettiin ulkopuolisella konsultilla arvio nykyisen spin-off -yrityssalkun arvosta. KPMG arvioi salkun markkina-arvon olevan noin kaksinkertainen siihen tehtyihin sijoituksiin verrattuna. VTT Yrityskehitys hallinnoi TULI-projektia, jonka avulla voitiin merkittävästi tehostaa keksintöjen ja muiden IPR-aihioiden seulontaa ja kaupallisen potentiaalin arviointia sekä arvon nostoa. Vuonna 2008 käynnistettiin kaikkiaan 145 TULI-hanketta, joista 89 saatiin päätökseen vuodenvaihteeseen mennessä. Näistä 35 siirtyi IPR- ja projektimyyntihankkeiksi. Hankkeiden avulla on pystytty myymään useita liikevaihdoltaan huomattavia toimeksiantoprojekteja teollisuudelle. Kolme TULI-hanketta johti yrityksen perustamiseen Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kaikki toimintavuodelle asetetut taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Liikevaihto oli 245 milj. euroa eli 5 % edellistä vuotta korkeampi. Tältä osin tulossopimuksen ja strategian mukainen vuotuinen kasvutavoite 3-5 % saavutettiin. Ulkopuoliset tuotot kasvoivat kaikilla asiakassektoreilla. Ulkopuoliset tuotot kasvoivat 10 % 171 milj. euroon. Ulkopuolisten tuottojen kehitykseen vaikutti edelleen suotuisasti kehittynyt tilauskanta. Perusrahoituksen käyttö supistui edellisestä vuodesta n. 3 % 74 milj. euroon. Edelleen haasteita aiheutti joidenkin toimialojen projektikannan ja resurssien (osaamisten) kohtaamattomuus. Toiminnan kannattavuus parani edellisestä vuodesta merkittävästi. Koko toiminnan tulos VTT:n sisäisen tuloslaskennan mukaan oli 4,8 milj. euroa voitollinen, eli budjetoidun tavoitteen mukainen 3,1 milj. euron kokonaiskannattavuus (tulos) ylitettiin reilusti. Kokonaiskannattavuuteen vaikuttivat lähinnä suunniteltua suuremmat ulkopuoliset tuotot (+ 10 %) ja kustannustason maltillinen kehittyminen (+2 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2007 säästöohjelman kustannusvaikutukset vaikuttivat viime vuonna ensimmäistä kertaa koko painollaan. Verkkaisesti käynnistyneessä perusrahoituksen käytössä päästiin koko vuoden osalta tavoitteeseen. Tämä edesauttoi myös taloudellisen tuloksen saavuttamisessa. Yleiskustannusten osalta kasvua oli lähinnä palveluiden ostojen (+1,4

19 17 TILINPÄÄTÖS milj. euroa) ja laitekustannusten (+0,7 milj. euroa) osalta. Säästöt tilakustannuksissa (-1,3 milj. euroa) ja vuoden 2007 tasolle päätyneet henkilöstökustannukset pitivät yleiskustannusten tason hieman edellistä vuotta korkeammalla tasolla. VTT-tason projektointiaste saavutti koko vuoden osalta tavoitetason 70,6 % (edellinen vuosi 69,4 %). Toimintamenoista 71,5 % katettiin ulkopuolisilla tuloilla Toteutuma 2008 Suunnitelma 2008 Toteutuma Bruttomenot (3,8) (1,5) (2,0) Bruttotulot (11,0) (9,7) (9,4) Määräraha valtion talousarviosta Siirtyvät määrärahat edelliseltä vuodelta Määrärahat yhteensä Investoinnit %:a toimintamenoista 4,7 5,7 5,3 Kustannukset Kokonaiskannattavuus Maksullisen toiminnan tuotot (10,8) (10,3) (7,4) Maksullisen toiminnan kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot Suluissa muutos-% edelliseen vuoteen (2008 suunnitelma verrattuna 2007 ennusteeseen). Taulukko 7. Menot, tulot, toiminnan kannattavuus ja määrärahat Toiminnan tuottavuus Liikevaihto henkilötyövuotta kohti kasvoi 9 % (edellinen vuosi 5 %). Tällä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sovitulla tuottavuusmittarilla tarkasteltuna tuottavuus kasvoi johtuen erityisesti ulkopuolisten tuottojen tyydyttävästä kehityksestä ja toisaalta henkilötyövuosimäärän pienenemisestä n. 3 %. Toimintavuonna toteutetut kehittämistoimenpiteet luovat edelleen edellytyksiä tuottavuuden kasvulle myös seuraaville vuosille VTT-tasoisten teknologiastrategian ohjauksen, asiakkuuksien hoidon, osaamisen kehittämisen ja tukitoimintojen kautta. Tavoitteena on jatkossa vuosittain vähintään 2 %:n tuottavuuden kasvu. Tietojärjestelmien kehittämistä jatkettiin suunnitelman mukaisesti ja toiminnanohjausjärjestelmän osalta ryhdyttiin valmistelemaan henkilöstöhallintosovelluksen (Human Vertti) käyttöönottoa. Osio on tarkoitus ottaa kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2009 alkupuoliskolla Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan erillistulos oli 4,3 milj. euroa ylijäämäinen. Tulossopimuksessa asetettu tavoite oli 2,8 milj. euron ylijäämä, eli asetettu tavoite ylitettiin. Maksullisen toiminnan positiivisen kehityksen taustalla ovat sekä maksullisen toiminnan volyymin kasvu että toiminnan paremmat katteet.

20 18 TILINPÄÄTÖS Maksullisen toiminnan tuotot olivat 87,7 milj. euroa, mikä on 7 % edellistä vuotta enemmän ja ylittää tulossopimuksessa asetetun tavoitteen (tavoite: 86,4 milj. euroa). Edellisvuoden tapaan maksullisten tutkimus- ja kehityspalveluiden kysyntä oli suurinta Energia-toimialalla, joka jatkoi edelleen kasvua. Voimakkaimmin tuotot kasvoivat kuitenkin metsätoimialalla. Myös ICT-, kone ja kuljetusvälineteollisuus- sekä palvelut ja logistiikka -toimialojen kysyntä kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Maksullisen toiminnan tuottojen osuus VTT:n liikevaihdosta pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2007 (35 %). Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, 1000 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaiskustannukset olivat 127,8 milj. euroa, missä kasvua vuodesta 2007 on 4,3 %. Kasvu kohdistui henkilökustannuksiin ja tukitoimintojen kustannuksiin. Toiminnan tuotot kasvoivat 11,6 % 85,2 milj. euroon. Toiminnan alijäämäisyys oli näin 42,6 milj. euroa. Vuodesta 2007 alijäämäisyys väheni 3,7 milj. eurolla. Ulkopuolisten tulojen kustannusvastaavuus

21 19 TILINPÄÄTÖS oli 67 %. Toiminta on muilta osin rahoitettu valtion talousarviossa VTT:lle osoitetusta määrärahasta. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, 1000 TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot 1) - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista 1) - tukitoimintojen kustannukset poistot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS Tuotot - kustannukset Kustannusvastaavuus-% 67 % 62 % 62 % 1) Yhteiskustannuksista vähennetty käyttöomaisuuden sisäiset korkokulut 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät VTT:n toiminnasta syntyy runsaasti monenlaisia suoria ja epäsuoria tuotoksia, jotka useimmiten perustuvat pitkän aikavälin panostuksiin sekä useiden innovaatioympäristön toimijoiden yhteisvai-

22 20 TILINPÄÄTÖS kutuksiin. Yksittäiset suoritemäärät antavat sellaisenaan kapean kuvan monipuolisesta toimintakokonaisuudesta. Seuraavat indikaattorit auttavat hahmottamaan muutamia keskeisiä, mitattavia tuloksia (taulukko 8). Näiden lisäksi ulkopuolisten tuottojen jakautuminen ja tutkimustulosesimerkit valottavat mm. toiminnan laajuutta ja aikaansaannoksia. VTT:n toiminnan tuloksellisuus toteutuma toteutuma 2008 tavoite 2008 toteutuma Kansainväliset tieteelliset julkaisut, %:ia julkaisuista Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset Patenttisalkun uudistumis-% Uudet spin-off -yritykset *) Ulkomaiset tuotot, %:ia liikevaihdosta Maksullinen toiminta, %:ia liikevaihdosta Maksullisen toiminnan erillistulos (M ) -1,2 3,4 2,8 4,3 *) Lukuun sisältyvät vain VTT:n teknologiaan perustuvat osakkuusyritykset, yksittäisten henkilöiden perustamia spinnoja ei seurata erikseen. Taulukko 8. Tulossopimuksen tunnuslukutavoitteet: toiminnan tuloksellisuus VTT:n julkaisutoiminta VTT:n julkaisutoiminnassa oli lievää laskua vuoden 2007 huippuvuoden jälkeen, kansainvälisten tieteellisten lehtiartikkelien määrä oli 417 (2007: 434). VTT:n tavoitteena on julkaisumäärien lisäksi julkaista kunkin tieteenalan arvostetuimmissa lehdissä, mikä saattaa rajoittaa määrän kasvua. VTT:n käyttämien julkaisukanavien vaikuttavuuskertoimista (impact factor) tehdyn analyysin mukaan eri aiheryhmien keskiarvoihin verrattuna VTT:n käyttämät kanavat sijoittuivat hyvin kansainvälisessä vertailussa. Kansainväliset tieteelliset lehtiartikkelit Kuva 4. VTT:n tieteellisten lehtiartikkelien lukumäärän kehitys

23 21 TILINPÄÄTÖS Painoaluekohtainen tutkimus Vuoden 2008 tutkimustoimintaa on tarkasteltu seuraavassa tutkimuksen painoalueittain muutaman keskeisen tutkimustuloksen ja saavutuksen avulla. Rahoituksen suuntaamisesta painoaluekohtaisesti on kerrottu tarkemmin luvussa Lisää tutkimustulosesimerkkejä löytyy VTT-katsaus julkaisusta. Sovellettu materiaalitekniikka - Uusilla materiaaliteknologioilla on oleellinen merkitys murroksessa olevan teollisuuden uusiutumisessa ja uuden yritystoiminnan syntymisessä. Materiaalitutkimustarpeen painopiste on suuntautumassa eri toimialueilla tapahtuviin materiaalien läpimurtosovelluksiin. - Funktionaalisten materiaalien tutkimuksen keskeisiä aiheita ovat olleet funktionaalinen pintamuokkaus, nanopartikkelisynteesi sekä funktionaalisten nanokomposiittien ja biomimeettisten materiaaliratkaisujen tutkimus. VTT on merkittävä tutkimustoimija Tekesin Toiminnalliset materiaalit -teknologiaohjelmassa. VTT:n pitkäjänteinen sooligeelipinnoitteiden kehitystyö on tuottanut markkinoille teknologiaa, jonka kaupallistaminen on käynnissä ja jonka kysyntä on kasvamassa myös kansainvälisesti. - Biomassapohjaisten materiaalien tutkimus- ja kehitystyö on noussut erääksi VTT:n keihäänkärkialueeksi. Tutkimusalueen merkitystä ja kriittisyyttä lisää metsäteollisuudessa käynnissä oleva rakennemurros. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat biojalostamo-konseptien uudet kuitumateriaalit, biopolymeerit ja komposiitit. VTT:llä on käynnistynyt mittava nanoselluloosan tuottoon ja sovelluksiin liittyvä tutkimustoiminta yhteistyössä UPM Oyj:n ja TKK:n kanssa. - VTT:n materiaalitutkimusta energiatekniikan tarpeisiin vauhditettiin määrittelemällä painoalueiksi polttokennojen materiaaliratkaisut, tuulivoimaloiden materiaaliratkaisut ja materiaalit happipolttoympäristöön. VTT osallistuu aktiivisesti neljännen sukupolven ydinreaktorimateriaali- ja fuusiomateriaalitutkimukseen. - Nousevien teknologioiden tutkimuksessa on saatu lupaavia tuloksia pintojen jäänmuodostumisen aktiivisessa estämisessä. Hankkeissa hyödynnetään biologisia komponentteja, joiden avulla tuotetaan itsejärjestäytyviä pintoja. Bio- ja kemiantekniikka - Biojalostamotutkimuksessa jatkettiin sokeriplatformi-, kaasutus-/pyrolyysi- ja mallinnusosaamisen edelleen kehittämistä. Uusia merkittäviä avauksia olivat rasvojen tuotto hiivoilla ja homeilla. - Lääketieteellisen systeemibiologian menetelmin on saavutettu merkittäviä tuloksia diabeteksen, statiinilääkkeiden sivuvaikutusten ja skitsofrenian ennustamisen aloilla. - Suomen Akatemian VTT:n johtamassa huippuyksikössä Suomen Valkoinen biotekniikka Vihreä kemia on karakterisoitu uusia entsyymejä, muokattu onnistuneesti uusia tuottoisäntiä, tuotettu useita sokerihappoja ja niiden johdannaisia sekä syntetisoitu ja funktionalisoitu sokerihappoja. - Genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikkö (VTT, HY, TY) menestyi ensimmäisellä 3- vuotiskaudella erinomaisesti ja sai Suomen Akatemialta huomattavan lisärahoituksen seuraavalle kolmivuotiskaudelle VTT:n osalta tutkimuksen merkittävimpiä tuloksia ovat solusiruteknologian kehittäminen ja tällä menetelmällä saadut tulokset syöpätutkimuksessa, estrogeeni- ja androgeenireseptoreiden esto sekä uuden bioinformatiivisen menetelmän kehittäminen geenien kliinisen merkityksen tutkimukseen.

24 22 TILINPÄÄTÖS Energia - EU:n komission valmistelema ilmasto- ja energiapaketti hyväksyttiin joulukuussa Sitä tukemaan on perustettu SET (Strategic Energy Technology) Plan, ja sen puitteissa lokakuussa käynnistyi EERA (European Energy Technology Alliance) -verkostotyö. Kymmenen johtavaa energitutkimuslaitosta, ml. VTT, suunnittelevat yhteistyön ja eurooppalaisen energiatutkimuksen tehostamista. Lisäksi valmisteilla on kahdeksan EII:ta (European Industrial Initiative), joiden uuden teknologian demonstrointiin ja markkinoille saattamiseen painottuvilla ohjelmilla on kullakin 4-6 miljardin euron budjetti ja suunniteltu kesto 6-10 vuotta. - VTT osallistui TEM:n johdolla valmistellun kansallisen energia- ja ilmastostrategian taustatyöhön. Energy Vision for Finland kirja julkaistaan kesäkuussa VTT koordinoi ydinturvallisuuden SAFIR2010-ohjelmaa sekä KYT2010-ydinjätetutkimusohjelmaa. - Polton ja kaasutuksen teknologialueen uudet sovellutukset suomalaisen leijukerrostekniikan kehittämiseksi edistyivät erityisesti teollisten koehankkeiden kautta. StoraEnson Varkauden tehtaille valmistui biomassan synteesikaasutuksen pilotlaitteisto. Biomassa- ja jätepolttoaineiden leijupoltossa käynnistettiin iso yritysyhteistyöhanke, jossa sovelletaan VTT:n uusia monitorointi- ja kattilan käytettävyyteen liittyviä ratkaisuja. Saarijärvelle rakennettiin uusi 4 MW leijukattilalaitos. Bioöljyjen valmistukseen käynnistyi laaja tutkimus- ja pilotointihanke usean yrityksen kesken. Biomassapolttoaineiden elinkaaritarkasteluihin kehitettiin laskentamenetelmiä ja arvioitiin direktiiveissä annettujen oletusarvojen ja raja-arvojen teollisia toteutusmahdollisuuksia mm. Suomen vuoden 2020 tavoitteisiin eri skenaarioissa. - Liikenteen energiansäästön ja vaihtoehtopolttoaineiden tutkimukseen valmisteltiin vuoden 2009 alussa käynnistynyt VTT:n TransEco innovaatio-ohjelma. Etanoli- ja kaasusovellutusten kehitystä ja markkinoille tuloa jatkettiin eri toimijoiden kanssa. Laadittiin taustaselvitys valtionvarainministeriölle liikennepolttoaineiden verotuksen laatuporrastuksesta. - Polttokennotutkimuksessa saavutettiin useita merkittäviä teknisiä tuloksia liittyen mm. SOFCja PEM-järjestelmiin ja materiaaliratkaisuihin, polttoaineisiin ja uusiin mallinnustyökaluihin. Täysorgaanisen painettavan entsyymikatalysoidun mikropolttokennon ensimmäinen prototyyppi valmistui. Panostukset kasvoivat arktisen tuulivoimateknologian kehitystyön MWluokan voimalaan. - Metsäteollisuuden energiansäästön tärkein tutkimuskohde oli mekaanisen kuidutuksen sähkönkulutuksen alentaminen ja siinä saatiin erittäin lupaavia tuloksia. Teolliset järjestelmät - Valmistavan teollisuuden tutkimusta vauhditetaan EU:ssa Manufuture-projektien lisärahoituksella sekä JTI:n (Joint Technology Initiative) "Factories of the Future" avulla, jolla tullee olemaan huomattavaa merkitystä myös Suomelle. - Operaatiotutkimuksen kvantitatiivisen riskienhallinnan alueella kehitettiin todennäköisyyspohjaisia menetelmiä ydinvoimalaitosten putkistojen käytönaikaiseen tarkastukseen. Lisäksi VTT johtaa EU:n työryhmää, jossa pyritään harmonisoimaan tarkastusten standardeja ja parhaita käytäntöjä. - HTI-tutkimuksessa (Ihminen teknologiavuorovaikutus) kehitettiin uuden ihmislähtöisen interaktiosuunnittelun malli ja laadittiin selvitys visualisoinnin menetelmistä. Turvallisuuskriittisten organisaatioiden tutkimuksessa on kehitetty menetelmiä ydinvoimalaitoksille, sairaaloille ja kunnossapito-organisaatioille. - Teollisen suunnittelun alueella kehitettiin ohjeet sertifiointiyrityksille ja toimijoille turvallisuuskriittisistä ohjelmistoista ydinvoima-automaatioalalla.

25 23 TILINPÄÄTÖS - Koneiden elinkaaren hallintatutkimuksessa kehitettiin VTT:n johtamassa EU-hankkeessa järjestelmä koneiden kunnonvalvontaan ja siihen liittyvään päätöksentekoon. Toisessa EUhankkeessa toteutettiin auton aktiivisen äänen hallinnan demonstraatio. - Tuotannon automaatiosaarekkeiden toimintamalli saatiin valmiiksi ja demonstroitiin yrityksissä. Lisätyn todellisuustekniikan sovellus kokoonpanotyöhön onnistui hyvin. Ohjeistuksen käyttöönoton tuloksena pystyttiin vähentämään kokoonpanovirheiden määrä kuudesosaan. Vuonna 2008 valmistui analyysi suomalaisen hitsaustuotannon kilpailukyvystä sekä pienkappaleiden kokoonpanojärjestelmän konsepti ja siihen perustuva virtuaalinen suunnitteluympäristö. - Mikrovalmistuksen lasertekniikan tutkimuksessa saatiin lupaavia tuloksia laserin käytöstä värimerkintöjen tuottamiseen. Mikroteknologiat ja elektroniikka - EU:n tavoitteena on pitkään ollut eurooppalaisen tutkimuksen integraatio. VTT:n mikroteknologiatoiminnot vastasi tähän haasteeseen liittymällä 4 suuren eurooppalaisen tutkimuslaitoksen muodostamaan HTA-allianssiin (Heterogenous Technology Alliance). - Joustavalle alustalle valmistettujen laajan pinta-alan LED-valaisinmoduuleiden valmistamiseksi tehtiin keksintö, jonka patentointi ja kaupallistamisen valmistelu aloitettiin. Muovialustalle valmistettu optinen kosketusnäyttö demonstroitiin ja patentoitiin. - Mikrovalmistustekniikoihin perustuvan diagnostiikka-alueen tutkimuksessa painopiste oli painotekniikkaan ja ruiskuvalutekniikkaan perustuvissa kertakäyttöisissä diagnostiikka-antureissa. Molekyylispesifistä tunnistusteknologiaa kehitettiin erityisesti syövän, sydäninfarktin ja huumeiden käytön pikadiagnostiikkaan. Viimeksi mainitun sovelluksen osalta käynnistettiin kaupallistaminen. Uusia mikroanalytiikan menetelmiä kehitettiin yhteistyössä University of Californian kanssa. - Bionanotutkimuksessa on yhdistetty biomolekyylien pinnantunnistusominaisuuksia piin litografiaan. Uuteen tapaan liittyvä patentointiprosessi on käynnissä ja sitä voidaan hyödyntää elektroniikan materiaaleissa ja antureissa. - VTT:n koordinoima nanometrimittakaavan valmistusteknologiaa kehittävä projekti valittiin EU:n 6. puiteohjelman ICT-ohjelman menestyshankkeiden joukkoon. - TKK:n kylmälaboratorion ja VTT:n matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien huippuyksikön VTT:n työssä saavutettiin merkittäviä tieteellisiä tuloksia toisiinsa suprajohtavien kvanttibittien ohjaamisesta. Lisäksi julkaistiin uraauurtavia tuloksia sähkösintrauksen käyttämisestä nanopartikkelimusteeseen perustuvassa elektroniikassa. - Passiivisessa THz-alueen kuvantamisteknologiassa onnistuttiin kasvattamaan kuvantamisetäisyyttä n. 10 metriin yhteistyössä Yhdysvaltain NIST-instituutin kanssa. EU-projektissa kehitettiin autojen mikroaaltotutkaan integroituvia etätunnistustekniikoita liikenneturvallisuuden parantamiseen. - MEMS-anturiklusterien kehitystä jatkettiin ja kehitettiin uusi matalan lämpötilan kiekkoliitostekniikka. Atomikerroskasvatusta kehitettiin useisiin sovelluskohteisiin. Merkittävä uusi tutkimustulos oli näkyvän valon alueella toimiva sähköisesti säädettävä mikromekaaninen suodin, jolle haettiin patenttisuojaa.

26 24 TILINPÄÄTÖS Tieto- ja viestintäteknologiat - Digitaalista tuoteprosessia ja sulautettujen järjestelmien suunnittelumetodeja kaupallistettiin NoTA-arkkitehtuurin (Network on Terminal Architecture) avulla rakentamalla sekä uutta liiketoimintaekosysteemiä että VTT:n tarjoamaa. - Tietoliikennetoimialan murrokseen vastattiin kehittämällä heterogeenisten viestintäverkkojen kokonaistaloudellista ja teknistä optimointia yhdessä operaattoreiden ja laitevalmistajien kanssa. Tutkimustuloksia siirrettiin teollisuuteen, esimerkiksi GPS-aikasignaalia sovellettiin tukiasemien synkronointiin. Yhteistyökumppanit hyödyntävät kehitettyä osaamista Ethernetpohjaisten verkkolaitteiden ja verkkojen suunnittelussa ja rakentamisessa. - Uuden sukupolven (4G) tietoliikennejärjestelmiä varten kehitettiin tarkka taajuuden ja ajastuksen synkronointimenetelmä. Tehonkulutuksen vähentämiseksi on kehitetty epälineaaristen tehovahvistimien kompensointimenetelmiä ja analysoitu toteutuksen tehonkulutuksen ja piipinta-alan välisiä kompromisseja. - Sosiaalisen median aihepiirissä tehtiin mobiilia käyttöä tukeva sovellus ja laadittiin roadmap kehityssuunnista. - Digitalisoitumisen kautta syntyvien tietomassojen jalostukseen kehitetään ja sovelletaan mallinnus-, simulointi- ja visualisointitekniikoita. Tulevaisuuden kanta-asiakasjärjestelmä toi uusia liiketoimintamahdollisuuksia asiakkuuksien hallintaan yhdistämällä digitaalisia palveluita uudella tavalla. - Tietoturvatutkimuksessa kehitettiin ohjelmistoympäristö, joka suorittaa automaattista tietoturvan- ja luottamuksentarkistusta järjestelmään liitettäville uusille sovelluksille. VTT on merkittävä tutkimuksen tekijä EU:n yhteiskunnalle kriittisten infrastruktuurien tietoturvan IRRIIShankkeessa, jossa on kehitetty työkaluja mm. uhkien riippuvuussuhdeanalyysiin. Euroopan tietoturvavirastolle kehitettiin uusi tietovuomalli, joka mahdollistaa tietoturvariskienhallinnan toimenpiteiden automatisointia. Yhteiskunnan teknologiat - Turvallisuustutkimuksessa jatkettiin muutosta kohti laajempien teknisten turvallisuusjärjestelmien kehittämistä sekä mallinnuksen ja simuloinnin hyödyntämistä. EU:n 7. puiteohjelman hankkeiden käynnistyminen viivästyi edelleen, vaikka vuoden lopussa oli kulunut jo lähes 2 vuotta hakemusten jättämisestä. - Kiinteistö- ja rakennusalan tutkimuksessa kysyntä jatkui edelleen hyvänä. Kestävän rakentamisen, erityisesti rakennusten ja yhdyskuntien energiatehokkuuteen liittyvän tutkimuksen kysyntä kasvoi nopeasti. Rakennusten sisäilmatutkimuksessa käynnistettiin merkittävää yhteistyötä USA:n kauppaministeriön alaisen tutkimuslaitoksen, NISTin kanssa. Norjalaisen SINTEFin kanssa kehitettiin laajaa strategista kumppanuutta. - Liikenne- ja logistiikkatutkimus painottui yhä enemmän tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen, liikenteen ohjaukseen ja liikkumiseen liittyvissä palveluissa. Aihealueen tutkimus on menestynyt erittäin hyvin EU:n 7. puiteohjelman tutkimushauissa. - Suuronnettomuusharjoitusten reaaliaikaiseen simulointiin ja toiminnan havainnollistamiseen kehitettiin virtuaalinen koulutusympäristö, joka tukee viranomaisten suuronnettomuuksien harjoittelua. - Yhdessä eurooppalaisen teollisuuden kanssa on kehitetty ohjeita ja ratkaisuja tietotekniikan tehokkaammaksi hyödyntämiseksi monen osapuolen toimintaprosessien hallinnassa rakentamisen ja rakennusten elinkaaren eri vaiheissa. Tulokset liittyvät mm. rakennushankkeen tietojen hallintaan, simuloinnin ja visualisoinnin menetelmiin, rakennusosien ympäristövaikutusten arviointiin sekä käyttäjälähtöiseen tilasuunnitteluun.

27 25 TILINPÄÄTÖS - VTT:n kehittämä kalliojäähdytysjärjestelmä on osoitettu pilot-kohteista vähän huoltoa tarvitsevaksi ja ekologiseksi energialähteeksi, jonka aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat myös merkittävästi pienempiä verrattuna perinteisen jäähdytysjärjestelmän käyttöön. - Älykkäillä ajoneuvojärjestelmillä osoitettiin olevan saavutettavissa huomattavia liikenneturvallisuusvaikutuksia sekä Suomessa että koko Euroopassa. Toisaalta tulokset osoittavat, ettei järjestelmien käyttöönotto ole tällä hetkellä riittävän nopeaa. VTT:n kehittämällä menetelmällä ja työkalulla voidaan arvioida kattavasti kaikki tiedossa olevat liikenneturvallisuusvaikutukset. Liiketoimintatutkimus - Uutta luovat ja uudistavat liiketoimintaverkostot muodostavat VTT:n liiketoimintatutkimuksen laajan integroidun hankekokonaisuuden. Yritysverkostoja käsitelleen projektin tuloksena syntyi kirja Verkostot liiketoiminnan kehittämisessä. - Laadittiin käsikirja MBO- ja EBO-ulkoistusprosessien hallintaan sekä uuden yrityksen ja alihankintasuhteen kehittämiseen valmistavassa pk-teollisuudessa. - Virtuaaliorganisaatioita tutkineen ECOLEAD EU-hankkeen tuloksia on julkaistu kirjoissa: Establishing the Foundation of Collaborative Networks ja Methods and Tools for Collaborative Networked Organizations (Springer). - On luotu toimintamalli ja menetelmät liiketoiminnan uudistamisen ja innovaatioprosessin johtamisen hallintaan tulevaisuuden tutkimuksen, teknologian ennakoinnin ja riskienhallinnan keinoin. - Kehitettiin malleja tuotekehitysverkostoille ja tulokset julkaistiin kirjana. Yksi avaintuloksia on virtuaalipilottitehtaan käsite Ulkopuoliset tuotot VTT:n projektit ovat usein kertaluonteisia ja ainutlaatuisia ja lisäksi volyymiltaan hyvin vaihtelevan suuruisia, joten ulkopuoliset tuotot kuvaavat toiminnan laajuutta ja kohdentumista eri sektoreille suoritemääriä paremmin. Tuotot yksityiseltä sektorilta kotimaasta Tuotot kotimaiselta yksityiseltä sektorilta olivat 72,9 milj. euroa, ja ne toteutuivat selvästi edellistä vuotta (2007: 69,3 milj. euroa) ja tavoitetta suurempina (tavoite: 71,9 milj. euroa). Kotimaan yksityisen sektorin tuotot olivat 30 % liikevaihdosta (2007: 30 %) ja 43 % ulkopuolisista tuotoista (tavoite: 43 %). Tuottotavoitteet ylitettiin selvästi maksullisessa toiminnassa (toteuma 63,7 milj. euroa, tavoite 62,4 milj. euroa), ja myös yhteisrahoitteisten hankkeiden yritysrahoitusosuudet toteutuivat lähes suunnitellusti (toteuma 9,3 milj. euroa, tavoite 9,5 milj. euroa). Tuotot julkiselta sektorilta kotimaasta Tuotot julkiselta sektorilta kotimaasta kasvoivat voimakkaasti. Liikevaihdosta 25 % (2007: 23 %) eli 61,3 milj. euroa kertyi kotimaiselta julkiselta sektorilta (tavoite: 55,4 milj. euroa). Tekes-tuotot olivat 40,8 milj. euroa ja ne toteutuivat selvästi edellistä vuotta (2007: 34,0 milj. euroa) ja tavoitetta (tavoite: 36,1 milj. euroa) suurempina.

28 26 TILINPÄÄTÖS Metsäteollisuus 13% Palvelut ja logistiikka 1% Metallin jalostus Muut 3% 1% Bio-, lääke- &elintarviketeollisuus 6% Elektroniikkateollisuus 10% Maanpuolustus 4% Yleinen hallinto 4% Opetus, tiede, kulttuuri 9% Liikenne 5% Kone- ja kuljetusvälineet 13% Energia 18% Terveys- ja sosiaalitoimi 1% Asuminen ja ympäristö 2% Muu 3% TEM* 5% Tekes 67% Kiinteistöt ja rakentaminen 15% Kemia ja ympäristö 6% ICT 14% *TEM ja sen alaiset virastot ja laitokset, pl. Tekes Kuva 5. VTT:n maksullisen toiminnan tuotot kotimaan yksityiseltä sektorilta VTT:n asiakastoimialoittain vuonna 2008 Kuva 6. VTT:n laskutus kotimaan julkiselta sektorilta toimialoittain vuonna 2008 Tuotot ulkomailta Tuotot ulkomailta jatkoivat kasvua ja olivat 36,3 milj. euroa, kun ne vuotta aiemmin olivat 32,5 milj. euroa. Kasvusta huolimatta tuotot jäivät selvästi alle tavoitteen (tavoite: 39,3 milj. euroa). Tuotot ulkomailta olivat noin 15 % liikevaihdosta, kun ne vuonna 2007 olivat noin 14 %. Vaikka yksityisen sektorin tuotot ulkomailta jäivät alle tavoitteen (tavoite: 12,8 milj. euroa), ne kuitenkin kasvoivat edellisestä vuodesta ja olivat 11,7 milj. euroa (2007: 10,9 milj. euroa). EU-tuotot kasvoivat 21,0 milj. euroon (2006: 18,4 milj. euroa), mutta jäivät vuoden tavoitteesta (tavoite: 23,2 milj. euroa). Metallin jalostus 6% Metsäteollisuus 5% Kone- ja kuljetusvälineet 10% Palvelut ja logistiikka 2% Bio-, lääke- &elintarviketeollisuus 17% Elektroniikkateollisuus 10% Kiinteistöt ja rakentaminen 16% Kemia ja ympäristö 6% ICT 7% Energia 21% Kuva 7. VTT:n maksullisen toiminnan tuotot ulkomaan yksityiseltä sektorilta VTT:n asiakastoimialoittain vuonna 2008

29 27 TILINPÄÄTÖS Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Asiantuntijapalveluissa keskeinen toimeksiantojen tulos on asiakkaille laadittavat testaus- ja tutkimusselostukset, lausunnot, kalibrointitodistukset, tarkastusraportit sekä erilaiset sertifikaatit. Näitä laadittiin kaiken kaikkiaan 8526 kpl. EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta tärkeä kokonaisuus ovat erilaiset direktiivien vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen tarkoitetut todistukset eli EY-tyyppitarkastustodistukset ja EYvaatimustenmukaisuustodistukset. Tällaisia laadittiin yhteensä 241 kpl rakennustuotteiden, laivavarusteiden, sähkölaitteiden, lääkintälaitteiden, veneiden ja muiden kulkuneuvojen valmistajille. Suurin osa testaus- ja tutkimusselostuksista liittyy myös tähän tuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen. Näiden numeroiden valossa VTT on merkittävä toimija tuoteturvallisuuden ja tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnin saralla Suomessa ja Pohjoismaissa Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyttä seurataan projektikohtaisilla palautekyselyillä. Vuonna 2008 aloitettiin jälleen myös haastatteluna tehtävä asiakastyytyväisyyden seuranta. Tätä on tarkoitus jatkaa vuosittain. Projektikohtaisten palautteiden määrä kasvoi edelleen, päätyen yli 900 palautteeseen. Asetettu tavoite 4,3 saavutettiin keskiarvossa. 5 Projektikohtainen asiakaspalaute VTT (asteikko 1-5) Keskiarvot: 2006: 4,24 (tavoite: 3,7) 2007: 4,25 (tavoite: 4,1) 2008: 4,3 (tavoite: 4,3) 4 3 Näkökantojenne ja tarpeidenne huomiointi Hankkeen valmistelu ja sopimusmenettely Yhteydenpito hankkeen aikana Hankkeen tavoitteiden toteutuminen Raportoinnin käyttökelpoisuus ja ymmärrettävyys Henkilöidemme ammattitaito ja osaaminen Aikataulujen pitävyys VTT:n osalta Saavutettujen tulosten hyödynnettävyys VTT kpl VTT kpl VTT kpl Kuva 8. Projektikohtainen asiakastyytyväisyys ja palautemäärät vuosilta Taloustutkimuksen tekemä asiakastyytyväisyystutkimus tehtiin 120 kotimaiselle ja 30 ulkomaiselle asiakkaalle. Kotimaisten asiakkaiden tyytyväisyys VTT:n toimintaan sai keskiarvon 3,85. Heikoin osa-alue on edelleen markkinointi ja yhteydenpito (3,28). Ulkomaiset asiakkaat olivat kaikissa kohdin selkeästi positiivisempia, vastaavat arvot ovat 4,47 ja 3,97.

30 28 TILINPÄÄTÖS 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstö ja osaaminen Ihmisiin ja osaamispääomaan sekä investoitiin että tehtiin strategian mukaisia toimenpiteitä. Strategian tukemiseksi rakennettiin yhdessä arvot. Osaamisen sekä suorituksen johtamisessa tehtiin käytännön johtamista ja työskentelyä tukevia rakenteita ja työkaluja. Henkilöstön hyvinvointi parani, työnantajana VTT koettiin houkuttelevana sekä ulkoisesti että sisäisesti. Johtamisen kehittämisen seurauksena mm. johtamisen ja palkitsemisen koettiin parantuneen. Tilinpäätöksen henkilöstötietoja täydentää Henkilöstökertomus Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen *) 2006 toteutuma 2007 toteutuma 2008 tavoite 2008 toteutuma Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön hyvinvointi paranee - hyvinvointi-indeksi (asteikko 1-5) 3,6 3,2 3,7 3,2 - yhteistyöindeksi (asteikko 1-5) 3,6 3,6 3,9 3,7 Organisaation osaaminen kasvaa - kehityskeskustelu/-suunnitelma, % henkilöstöstä koulutusmenot /htv jatkotutkinnon suorittaneet/tutkijakunta, % **) 34,7 35,9 36,0 36,3 - tutkijoiden osuus henkilöstöstä, % **) kansainvälinen tutkijavaihto, henkilömäärä Organisaation työnantajakuva on houkutteleva - henkilöstötyytyväisyys, kokonaistyytyväisyysindeksi (asteikko 1-5) 3,2 3,1 3,3 3,2 - tulokastyytyväisyys, sopeutuminen VTT:hen (asteikko 1-5) 4,3 4,4 4,3 ***) Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) - johtamiskulttuuri-indeksi (asteikko 1-5) 2,9 2,6 3,0 3,0 - esimiesindeksi (asteikko 1-5) ***) 3,7-3,8 3,8 *) Henkilöstötyytyväisyysindeksit selvitetään vuosittaisella kyselyllä, jonka asteikko on 1-5. Tulokaskyselyssä käytetään samaa asteikkoa. Esimiesindeksi selvitetään kahden vuoden välein. **) Mittaria muutettu poistamalla vuoden 2006 tutkijakunnasta teknologiapäälliköt. ***) Tietoa ei saatavilla ko. vuodesta. Taulukko 9. Tulossopimuksen tunnuslukutavoitteet: henkisten voimavarojen hallinta Arvot strategian ja toiminnan tukena Strategian käytäntöön saattamisen varmistamiseksi ja johtamisen ja yhteisten toimintatapojen edelleen rakentamiseksi toteutettiin laaja VTT:n arvojen määrittely. Määrittely tehtiin siten, että kaikilla VTT:läisillä oli mahdollisuus osallistua määrittelyprosessiin, joka oli vaiheittainen ja jonka lopputuloksena syntyivät VTT:n yhteiset arvot. Arvojen jalkauttaminen käynnistettiin loppuvuodesta ja se jatkuu vuoden Esimiehillä on erityisen tärkeä rooli arvoprosessissa. Arvoihin perustuen määriteltiin Hyvän johtamisen periaatteet. Näiden perusteella täsmennettiin johtamisosaamiset, joita arvioidaan säännöllisesti.

31 29 TILINPÄÄTÖS VTT:n arvot ja eettiset normit Intohimona innovointi - Passion for innovation Kaiken perustana on korkeatasoinen osaaminen, jota kehitämme jatkuvasti. Luova kulttuuri tuottaa ennakkoluulottomia osaamisyhdistelmiä. Tukea ja arvostusta läpi kaiken Support and respect to the core Yhteisömme hyvinvointi rakentuu luottamuksen ja arvostuksen varaan. Opimme myös epäonnistumisista. Yhdessä asiakkaan hyväksi - Together for the client Teemme yksilöinä ja yhteisönä tärkeitä asioita, vaikuttavuus näkyy asiakkaidemme menestyksenä ja yhteiskunnan kehittymisenä. Toimintamme on tuloksellista ja kannattavaa. Askeleen edellä One step ahead Edelläkävijyys vaatii herkkyyttä havaita ympäristön muutoksia, ketteryyttä reagoida niihin ja uskallusta fokusoida. Kuljemme hallitulla riskillä uusille alueille. Eettiset normit puolueettomuus luotettavuus rehellisyys vastuullisuus Kuva 9. VTT:n arvot ja eettiset normit Osaamisen johtamisen kehittäminen Osaamispääoman johtaminen toteutuu osaamisen ja suorituksen johtamisen kautta. Näitä kehittämään on ollut käynnissä Talent-projekti, jonka yhteydessä laadittiin osaamismalli, joka viimeisteltiin vuoden aikana. Kehityskeskusteluissa osaamisen arviointia pilotoitiin ja mallia muokattiin saadun palautteen mukaisesti. Arvoprosessin yhteydessä muodostettujen hyvän johtamisen periaatteiden pohjalta määriteltiin johtamisosaamiset ja ne erotettiin omaksi kokonaisuudeksi yleisten ja substanssiosaamisten rinnalle. Osaamisen arvioinnille luotiin työkalut, kun se integroitiin osaksi toiminnanohjausjärjestelmää. Substanssiosaamisten määrittelyä jatkettiin läpi koko organisaation. Osaamisen arvioinnin ja kehityssuunnitelmien uuden toimintamallin ja Human Vertti -tietojärjestelmän käyttöönotto osaamisten osalta tapahtuu vuoden 2009 alussa. Keskijohdon johtamistaidon erikoisammattitutkinnon ja tiiminvetäjien valmennukset sekä tehtäväkierron edistäminen mm. Työmarkkinatorin avulla tukivat osaamisen johtamista.

32 30 TILINPÄÄTÖS Kuva 10. Osaamisen johtaminen pyramidi Osaamislinjaukset Teknologisia osaamisia kehitettiin strategiavalintojen mukaisesti. Teknologiset osaamiset toimivat keskeisenä näkökulmana rekrytoinneissa, henkilöstösuunnittelussa ja osaamisen kehittämisessä. Osana strategiatyötä teknologisten osaamisten kuvauksia on täydennetty ja toisiaan tukevia osaamisia on yhdistelty yli organisaatiorajojen. Teknologisia osaamisia on määritelty 111, joista maailmanluokkaan on arvioitu 27. Lisäksi on tunnistettu kahdeksan erityisen merkittävää maailmanluokan osaamiskokonaisuutta (G+). Osaamisen uudelleen suuntaamiseksi on käytetty perusrahoitusta 3 milj. euroa hankkeisiin, joissa alenevan kysynnän aihepiirissä työskentelevät henkilöt suunnataan markkina-arvoltaan tai tutkimuspotentiaaliltaan kasvaviin teknologioihin. Solutehdas (50 henkilöä) Kaasutus- ja kaasunpuhdistus, synteettiset polttoaineet (45 henkilöä) Kuituprosessit (40 henkilöä) Painettu älykkyys (70 henkilöä) Langattomat teknologiat (70 henkilöä) Mikrosysteemit (80 henkilöä) Virtuaaliset tuotteet ja tuoteprosessit (75 henkilöä) Ihmistiedon käsittely (80 henkilöä) Kuva 11. Erityisen merkittävät osaamiskokonaisuudet (G+)