IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA

Transkriptio

1 IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA Asia: Säännöllisen kotipalvelun asiakasmaksuihin tehtävät muutokset. Muutokset koskevat Vanhusten palvelujen säännöllistä kotipalvelua, Perhe- ja sosiaalipalvelujen Vammaispalveluissa ja Lapsiperhetyössä tarjottavaa säännöllistä kotipalvelua. Asiasta päättävä taho ja lopullinen päätöksentekijä: Sosiaali- ja terveyslautakunta ja kaupunginhallitus Valmistelijat: Esikunta/asiakasmaksuyksikkö: Marjo Kekki, palvelupäällikkö ja Maria Pernu, asiakasmaksuasiantuntija Muut valmisteluun osallistuneet: Asiantuntijakonsultaatiota palvelualueilta Päivämäärä: , päivitetty Vaikutukset Nykytila (0 vaihtoehto) Muutosesitys 1 Asiakas ja kaupunkilainen Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 19 :n mukaan kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen edellä kuvatuista tehtävistä ja toiminnoista. Kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina annetaan ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. Säännöllistä kotipalvelua annetaan silloin, kun palveluntarve on säännöllinen ja jatkuva eli palvelua annetaan vähintään kerran viikossa ja palveluntarve kestää yli kolme kuukautta. Kotipalvelua saadakseen asiakkaan on täytettävä kaupungin hyväksymät kriteerit. Säännöllisessä kotipalvelussa asiakasmaksu Jäljempänä esitettävä maksuprosenttimuutos kohdistuu Vanhusten palvelujen säännöllisen kotipalvelun sekä Perhe- ja sosiaalipalvelujen Vammaispalveluissa ja Lapsiperhetyössä myönnettävän säännöllisen kotipalvelun piirissä oleviin espoolaisiin. Lisäksi esitetään muutosta vanhusten palveluissa tarjottavan säännöllisen kotipalvelun piirissä olevien puolisojen tulojen huomioimiseen maksupäätöksissä. Säännöllisen kotona annettavan palvelun maksuihin ei ole tehty korotuksia useaan vuoteen. Erillisiin liitteisiin on koottu esimerkkejä muutosten vaikutuksesta asiakasmaksuihin. Kotona annettavan palvelun tulorajoihin tehdään lainsäädäntöön perustuva työeläkeindeksin mukainen korotus (1,78 %). Korotuksella korotetaan palvelun maksuttomuuden ylärajaa ja korotus pienentää asiakkaalta perittävää asiakasmaksua. Muihin kotihoidon asiakasmaksuihin (tilapäinen kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut) esitetään kansaeläkeindeksin mukaisia (1,74 %) korotuksia.

2 määräytyy palveluntarpeen, palvelun käyttäjän maksukyvyn ja perheen koon mukaan. Säännöllisen kotipalvelun maksua määrättäessä kuukausituloina otetaan huomioon palvelun käyttäjän sekä hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot. Tulot, joita ei saa ottaa huomioon maksua määrättäessä, on lueteltu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) 29 :ssä: Tuloina ei oteta huomioon lapsilisää, lapsen hoitotukea, lapsikorotusta, asumistukea, vammaistukea, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja, sotilasavustusta, rintamalisää, opintorahaa, aikuisopintorahaa, opintotuen asumislisää, toimeentulotukena maksettavaa toimintarahaa ja matkakorvausta, kuntoutusrahalain mukaista ylläpitokorvausta, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaista ylläpitokorvausta, opintojen johdosta suoritettavia apurahoja ja muita vastaavia avustuksia, perhehoidon kustannusten korvauksia eikä lasten kotihoidon tukea. Asiakkaan asiakasmaksu lasketaan em. määrittelyjen perusteella muodostuvan maksuprosentin mukaan maksuttomuuden ylärajan ylittävistä bruttokuukausituloista. Vanhuksia, vammaisia ja lapsiperheitä koskevat myös avosairaanhoidon ja suun terveydenhuollon asiakasmaksuihin esitettävät muutokset (indeksitarkistus + 1,74 % ja tasokorotus + 27,5 % -> suun th). I ja II -maksuluokkien maksuprosenttien korotus Säännöllisen kotipalvelun asiakasmaksun maksuprosentteja korotetaan 1,5 prosenttiyksikön verran maksuluokassa I 3,5 % -> 5 % ja 2 prosenttiyksikön verran maksuluokassa II 7 % -> 9 %. Maksuprosenttien korotus koskee siis vain maksuluokkia I ja II. (Maksutaulukko on asiakasmaksuliitteessä 1) Vanhusneuvostolta on osana ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia pyydetty lausunto sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin esitettävistä muutoksista. Vanhusneuvosto on kokouksessaan lausunut asiakasmaksuihin esitettävistä muutoksista seuraavasti: Vanhusneuvosto toivoo, että sosiaali- ja terveyslautakunta harkitsee kutakin korotusesitystä hyvin tarkkaan ja noudattaa hyvin suurta pidättyväisyyttä. Säännöllisen kotipalvelun asiakasmaksuperusteita noudatetaan Espoossa samanlaisena niin vanhusten palvelujen tarjoamana kuin

3 lapsiperheiden kotipalvelun tarjoamana. Mikäli yksittäisissä ja yksilöllisissä tapauksissa maksun periminen vaarantaa asiakkaan tai perheen toimeentulon edellytykset, turvaa asiakasmaksulain 11 :n mukainen maksun alentaminen tai maksusta vapauttaminen viime kädessä asiakkaan mahdollisuuden palveluun. Maksuvapautuksen tai alentamisen hakeminen on kotona annettavan palvelun asiakasmaksuissa ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Vanhusten palvelujen asiakkaat Kotihoidon tehtävänä on ikäihmisten, yli 18- vuotiaiden vammaisten, toipilaiden ja pitkäaikaissairaiden auttaminen niin, että eläminen kotona on mahdollista turvallisesti myös toimintakyvyn heikentyessä. Palveluiden piiriin tullaan palvelutarpeen arvioinnin osoittaessa, että apua tarvitaan. Arviointi tehdään yhdessä asiakkaan ja/tai hänen omaisensa kanssa. Kotihoidon uudet asiakkaat tulevat pääsääntöisesti tilapäiseen asiakkuuteen, jonka aikana palveluntarvetta arvioidaan jatkuvasti. Tilapäinen asiakkuus on määräaikaista ja voi jatkua enintään kolmen kuukauden ajan. Mikäli palvelutarpeen arvioinnin perusteella säännölliseen kotihoidon palveluun on tarve, asiakkuudesta muodostuu säännöllinen kotihoidon asiakkuus. Mikäli säännölliselle palvelulle ei ole tarvetta, voidaan asiakas ohjata muihin palveluihin. Kotihoidon tavoitteena on mahdollistaa asiakkaiden

4 turvallinen eläminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Periaatteena on, että asiakasta kannustetaan ja tuetaan käyttämään omia voimavarojaan arjen askareissa oman läheisverkostonsa turvin. Kotihoito tukee ja vahvistaa asiakasta auttamalla niissä toimissa, joihin hän ei itse pysty tai joihin hän ei saa apua esimerkiksi omaisiltaan tai läheisiltään. Tilapäinen tai säännöllinen kotihoidon palvelu sisältää kotisairaanhoidon ja kotipalvelun. Kotisairaanhoitoa annetaan lääkärin määräyksestä ja se sisältää terveyden ja sairauden hoitoa, jos asiakas ei kykene käyttämään kodin ulkopuolisia terveyspalveluja. Kotipalvelu tukee asiakasta selviytymään päivittäisistä toiminnoista kotona keskittyen henkilökohtaiseen hoivaan kodin hoitamisen sijasta. Ne asiakkaat, jotka tarvitsevat apua vain kotitöissä, kuten siivouksessa ja kaupassa käynnissä, ohjataan käyttämään pääsääntöisesti yksityisiä palveluja. Asiakkaita opastetaan palvelujen hankkimisessa. Vanhusten palvelujen säännöllisen kotipalvelun piirissä maksuluokka I:ssa oli asiakkaita 962 ja maksuluokka II:ssa asiakkaita oli 864. Puolison tulojen vaikutus Tähän asti puolisojen tulot on laskettu yhteen ja perheenjäsenten määrä maksutaulukossa on ollut 2 silloin, kun vain toinen puolisoista on säännöllisen kotihoidon asiakas. Mikäli puolisoista toinen on saanut säännöllistä kotihoidon palvelua ja lisäksi toinen puoliso säännöllistä kotihoidon palvelua tai Puolison tulojen vaikutus Siitä, millainen on tällä hetkellä kotihoidon palvelujen piirissä olevien puolisojen palvelujen tarve ja koostumus, ei ole tilastollista tietoa. Näin ollen ei myöskään voida luotettavasti arvioida sitä, kuinka montaa avio- tai avopuolisoa tulojen huomioimiseen esitettävä muutos koskee.

5 ateriapalvelua, tulot on huomioitu erikseen. Molemmille on tällöin tehty oma maksupäätös omalla palvelumäärällä, omilla tuloilla ja perheenjäsenten määrällä 1. Kaikkinensa säännöllisen kotihoidon asiakkaista 428 on asiakastietojärjestelmään merkitty puoliso vuonna I ja II maksuluokissa puoliso on tietojärjestelmän tietojen perusteella ollut 279 asiakkaalla. Siitä, millainen on tällä hetkellä kotihoidon palvelujen piirissä olevien puolisojen palvelujen tarve ja koostumus, ei ole tilastollista tietoa. Nykyinen käytäntö eroaa yleisestä käytännöstä puolisojen maksuperusteita koskien. Tämä aiheuttaa käytännössä tilanteita, joissa molempien puolisojen tullessa säännöllisen palvelun piiriin (mikäli toinen puoliso on jo säännöllisen kotihoidon asiakas ja toinen alkaa saada säännöllisen kotihoidon palvelua tai ateriapalvelua), puolisojen yhteenlaskettu palvelun määrä kasvaa, mutta maksu pienenee, kun puolisojen tuloja ei molempien saadessa palvelua huomioida yhteenlaskettuina. Säännöllisen ja jatkuvan kotihoidon puolisojen asiakasmaksuja koskevaan laskentakäytäntöön esitetään muutosta, jonka mukaisesti puolisojen tulot huomioidaan maksua määrättäessä yhteenlaskettuina myös silloin, kun molemmat puolisoista saavat säännöllistä kotihoidon palvelua tai myös, mikäli puolisoista toinen saa säännöllistä kotihoidon palvelua ja toinen ateriapalvelua. Käytäntöön esitettävä muutos vastaa tällöin paitsi valtakunnallisten maksusäännösten periaatteita puolisojen maksupäätösten tekemisessä, myös muiden kuntien, kuten Helsingin ja Vantaan, käytäntöä puolisojen tulojen huomioimisessa. Jatkossa kotihoidon palvelua saaville puolisoille tehdään maksupäätös yhteenlaskettujen palvelutuntien ja tulojen mukaisesti. Puolison tulojen huomioiminen asiakasmaksua laskettaessa molempien puolisojen saadessa palvelua yhtä aikaa yhtenäistää maksuperusteissa mainittua käytäntöä. Puolisojen tulojen huomioimiseen esitettävä muutos korottaa joiltakin avio/avopareilta perittävää asiakasmaksua aiemmasta. Muutos koskee puolisoja, joista molemmat saavat säännöllistä kotipalvelua tai toinen säännöllistä ja toinen vähintään ateriapalvelua. Maksut ovat aiemmasta käytännöstä johtuen kuitenkin

6 tähän asti olleet verraten alhaiset kyseeseen tulevilla puolisoilla, eikä puolisojen tulojen huomioimisessa ole noudatettu yleistä käytäntöä. Maksut eivät myöskään ole tukeneet oikeaa palvelun ja maksujen ohjautumista, sillä puolisoilla on yhteenlasketun palvelun määrän kasvaessa pienentyneet asiakasmaksut. Puolisoille, joista vain toinen saa säännöllistä palvelua ja toinen ei tai saa vain kotihoidon tukipalvelua (muuta kuin ateriapalvelua), tulojen huomioimiseen esitettävä käytännön muutos ei tuo muutosta. Kotipalvelun piirissä olevat puolisot, kuten valtaosa muistakin kotipalvelun asiakkaista, ovat selviytyneet hyvin kotihoidon asiakasmaksuista. Yksittäisissä ja yksilöllisissä maksukyvyn heikentymisen tapauksissa on asiakasmaksuja alennettu tai maksuista vapautettu. Valtaosalle niistä säännöllisen kotipalvelun piirissä olevista asiakkaista, joihin esitettävät muutokset kohdistuvat, maksuihin esitettävät muutokset jonkin verran vähentävät käteen jäävää tuloa, mutta korotuksen ei kuitenkaan voi nähdä estävän asiakkaiden palvelujen käyttöä. Mikäli yksittäisissä tapauksissa asiakkaan toimeentulo ja siten myös palvelun saatavuus vaarantuu, alennetaan maksua tai vapautetaan maksusta kokonaan. Kokonaisuutena maksuprosentit pysyvät asiakkaille edelleen kohtuullisina. Myöskään puolisoja koskevia maksuvapautus tai - alennushakemuksia ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tullut käsittelyyn. Muutoksella halutaan ensisijaisesti selkeyttää, yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa maksujen perimisen käytäntöä. Maksujen vaikutuksia asiakkaiden maksuihin on

7 havainnollistettu esimerkein. Kuusikkokuntavertailu on liitteenä. Lapsiperhetyön asiakkaat Vanhusten palvelujen säännöllisen ja jatkuvan kotihoidon maksuperusteita ja määritelmiä sovelletaan myös Perhe- ja sosiaalipalvelujen Lapsiperhetyössä sekä Vammaispalveluissa myönnettävässä kotipalvelussa. Asiakkaat, joille kotipalvelu on lastensuojelun avohuollon tukitoimenpide saavat kotipalvelun maksutta. Kotipalvelun ensiarviokäynti asiakkaan kotiin on maksuton. Lapsiperhetyön säännöllisen kotipalvelun I maksuluokassa ei ollut asiakkaita. II maksuluokassa oli 12 asiakasta, maksuluokka III 39 asiakasta, maksuluokka IV 12 asiakasta, maksuluokka V ja VI molemmissa 2 asiakasta sekä maksuluokka VII 5 asiakasta. Lapsiperhetyön asiakkaat Asiakasmääriä perhekoko- ja tuloluokittain ei ole saatavilla järjestelmistä. Asiakkaiden perhekoko on yleensä 2-. Perheiden koko ja tulot vaihtelevat. Lapsiperhetyön asiakkaiden asiakasmaksun korotus ei tuo olennaista muutosta asiakasmaksujen kertymään, sillä asiakkaat ovat pääosin tilapäisen kotipalvelun asiakkaina. Maksujen vaikutuksia asiakkaiden maksuihin on havainnollistettu esimerkein. Kuusikkokuntavertailu on liitteenä. Vammaispalvelun asiakkaat Kotipalvelua myönnetään perhe- ja sosiaalipalveluissa yhtenäisin perustein. Kotipalvelua ei myönnetä erityishuoltona. Ennen sosiaalihuoltolain uudistusta palvelua on myönnetty tuntiperusteisena hoitona, johon on sovellettu tilapäisen kotipalvelun maksuperusteita. Tuntiperusteista hoitoa on vuonna 2015 (11 kk Vammaispalvelun asiakkaat Tarkkoja asiakasmääriä maksu-, perhekoko- ja tuloluokittain ei ole saatavilla järjestelmistä. Vammaispalvelun myöntämälle kotipalvelulle esitetään samoja maksuperusteita kuin toimialalla jo voimassa oleville vanhustenpalvelujen ja lapsiperhetyön säännölliselle kotipalvelulle. Tämä tarkoittaa sitä, että vammaispalvelun kotipalvelun asiakkaat jatkossa jakautuisivat sekä tilapäisen että säännöllisen kotipalvelun piiriin.

8 Palvelujen järjestäminen ajalta) käyttänyt 75 asiakasta, joista kehitysvammaisia asiakkaita oli 60 ja vammaisia asiakkaita 15. Vammaistukea ei huomioida tulona asiakasmaksua määrättäessä. Espoo järjestää säännöllistä kotipalvelua omana toimintana ja ostopalveluna. Espoossa on myös palveluseteli kotona annettavaan palveluun. Kotipalvelua tarjotaan tilapäisenä ja säännöllisenä. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, kuinka paljon asiakkaat tulevat palvelua käyttämään ja miten asiakkaat jakautuvat palvelun käytön suhteen eri maksuluokkiin. Todennäköisesti valtaosa tilapäistä kotipalvelua käyttäneistä asiakkaista on jatkossa säännöllisen kotipalvelun piirissä, jolloin heidän osaltaan maksuperusteet muuttuisivat. Vuonna 2016 palvelua käyttää arvioilta 70 asiakasta. Maksun vaikutusta ja asiakaskohtaista vaihtelua asiakkaan maksuihin on havainnollistettu esimerkillä. Vammaispalveluissa lapsiperheiden kotipalvelua tarjotaan pääsääntöisesti säännöllisenä palveluna. Tähän asti vammaispalveluissa on ollut tilapäistä lapsiperheiden kotipalvelua ja siten määritelty maksu vain tilapäiselle kotipalvelulle. Maksuperusteet ovat erilaiset tilapäisellä ja säännöllisellä palvelulla. Tilapäisen palvelun maksut ovat käyntiperusteisia ja säännöllisen palvelun tuloihin, perheen kokoon ja palveluntarpeeseen perustuvat. Henkilöstö Asiakkaalle tehdään palvelun tarpeen mukainen palvelupäätös, jonka perusteella määritellään asiakasmaksupäätös. Talous Kotihoidon asiakasmaksutulot olivat vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan n. 3,6 miljoonaa euroa. Säännöllisen kotihoidon asiakasmaksutulot olivat n. 2 miljoonaa euroa vuonna Maksuluokan I asiakasmaksutulot olivat euroa ja maksuluokan II asiakasmaksutulot olivat euroa. Muutoin palvelun järjestämistapojen osalta ei ole vaikutusta asiakkaisiin eikä asiakasmaksuihin. Ei olennaista vaikutusta henkilöstöön. Maksupäätösten tekeminen vammaispalveluissa lisää jonkin verran hallinnollista työtä. Puolisojen maksukäytännön muutos tuottaa jonkin verran manuaalista työtä. Kotihoidon asiakasmaksuperusteisiin esittävät muutokset kokonaisuutena lisäävät kotihoidon asiakasmaksutuloja arviolta n euroa. Esitettävien muutosten vaikutuksia kotihoidon asiakasmaksutulojen kertymään on vaikea arvioida tarkasti, sillä maksutulojen kertymään vaikuttavat paitsi maksuprosenttien nostaminen, myös mm. asiakasmäärät, asiakkaiden jakautuminen eri tuloluokkiin, perhekoko,

9 Suurimmat asiakasmaksutulot kertyvät säännöllisen kotihoidon maksuluokista III ( euroa) ja IV ( euroa). Lapsiperheiden säännöllisen kotipalvelun tulot olivat yhteensä euroa. Lapsiperheiden kotipalvelussa I ja II -luokissa koskee ainoastaan 12 perhettä. Vammaispalveluissa ei ole ollut säännöllistä lapsiperheiden kotipalvelua. asiakkaiden tulopohja ja toisaalta myös tulorajojen nostaminen. Lapsiperheiden kotipalvelussa sekä vammaispalveluissa voidaan asiakasmäärän perusteella arvioida, että maksutaulukon prosenttikorotuksilla ei ole olennaista muutosta asiakasmaksukertymään. Maltillisilla korotuksilla pidetään kynnys palvelun käyttöön apua tarvitseville edelleen matalana. Suunniteltu prosenttikorotus nostaa maksuja suhteellisesti eniten suuremmilla tuloilla. Tilapäisesti tai harvoin palvelua tarvitsevat ohjautuvat tilapäisen palvelun piiriin, jolloin he maksavat palvelusta käynnin pituuden mukaisen kertakäynnin. Ympäristö - - Johtopäätökset Esitetyn korotuksen jälkeen maksujen yleinen taso säilyy edelleenkin kohtuullisena, myös vertailtuna muihin kuntiin. Kotipalvelun asiakkaat ovat ikärakenteeltaan, tuloiltaan ja sosioekonomisilta taustoiltaan vaihtelevia. Palvelujen käyttäjät edustavat espoolaisia yleensä. Kotipalvelun piirissä on asiakkaita, jotka ovat Kelan takuueläkkeen varassa eläviä, jotka tuolloin kuitenkin pääsääntöisesti saavat myös lisäksi erilaisia etuuksia, kuten eläkettä saavan hoitotukea ja asumistukea elämisensä tueksi. Useimmilla asiakkailla tuloina on kuitenkin erisuuruisia työeläkkeitä ja näiden lisäksi mahdollisesti myös pääomatuloja ja/tai erilaisia etuuksia kuten eläkettä saavan hoitotuki. Lisäksi avio/avopareilla on tuloina myös palkkatuloja. Lapsiperheiden kotipalvelussa perheillä on usein tulona palkkatuloja, Kelan etuuksia ja myös pääomatuloja. Mikäli

10 palvelun piirissä on perhe, jossa on molemmat vanhemmat tai kotihoidon palvelun piirissä avio- tai avopari, tuloja perheeseen saavat molemmat puolisoista. Kotipalvelun asiakkaat kuuluvat avosairaanhoidon palvelujen piiriin ja asiakkaisiin kohdistuu asiakasmaksujen korotuksia myös sieltä. Avosairaanhoidossa asiakkaita kuitenkin suojaa sosiaali- ja terveydenhuollon maksukatto ja lisäksi eri palvelujen maksujen perimiselle määrätyt maksimimaksukerrat. Espoossa on myös useita ryhmiä vapautettu terveyskeskusmaksusta. Asiakkaan taloudellinen asema ei voi olla esteenä palveluiden saamiselle. Pienituloisimpien asiakkaiden osalta julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö on turvattu maksulainsäädäntöön sisällytetyllä maksukatolla, Espoon omilla maksuvapautusperusteilla sekä asiakasmaksulakiin sisällytetyllä asiakasmaksun alentamisella tai maksun vapauttamisella. Kotipalvelun maksujen alentaminen tai niistä vapauttaminen on edellä mainituissa palveluissa ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Edellä mainitun perusteella nyt esitettävien asiakasmaksujen korotusten ei lähtökohtaisesti voi nähdä asettavan kynnystä palvelujen käytölle Espoossa.