Rovaniemi Koulutus- ja työnohjauspalvelut Ihme ja Kumma Oy Pirjo Keskitalo Pirjo Keskitalo Ihme ja Kumma Oy 1

Transkriptio

1 Nuoruusikäisen mielenterveysongelmien tunnistaminen ja niissä tukeminen Rovaniemi Koulutus- ja työnohjauspalvelut Pirjo Keskitalo 1

2 NUORALLA OLEMINEN ON ELÄMÄÄ. KAIKKI MUU ON ODOTTAMISTA (nuorallakävelijä Wallenda) 2

3 Alkuporina Lähdet tyytyväisenä perjantaina lounaalle, mitä sinulle tärkeitä asioista olemme tämän aamupäivän aikana käsitelleet? 3

4 Sillä, miten ja keiden kanssa puhumme nuoreen liittyvästä huolestamme, on suuri merkitys yhteistyölle se heijastaa sitä, mitä hänestä ajattelemme, millaiseen yhteistyöhön ja oman elämän rakentamiseen häntä ja perhettä kutsumme puheemme vaikuttaa siihen, millaiseksi nuoren iduillaan oleva käsitys itsestään muodostuu, ts. nuori on herkkä muiden ajatuksille, peilaa itseään muista 4

5 Toisaalta: kysymyksiä, paineita koulussa.. Vanhemmat tietoisia, vaativia miten luoda huolitilanteessa toimiva yhteistyösuhde, jossa huoli oppilaasta tulee kuulluksi Miten ottaa huoli puheeksi ettei tulisi ongelmapuhetta? Onko meidän koulussa olemassa yhteinen toimintamalli, jonka puitteissa voin toimia? Kuraattorin oman ammatillisuuden ja, osaamisen arvostus- paitsi yksilötasolla - myös koko koulun organisaatiossa Mitä tapahtuu, jos en ota huoltani puheeksi 5

6 Häiriösuuntautuneet palvelut vai koulun tukeminen kehitysyhteisönä Häiriösuuntautuneisuus poislähettämisen kulttuuri, erityispalveluihin satsaaminen, -> oppilas leimautuu yhä nuorempana asiakkaaksi, erilaiseksi, poikkeavaksi, potilaaksi Kehitysyhteisöjen vahvistaminen ja erityisosaamisen tuominen kouluun niin, että yhä suurempi osa haasteista ja pulmista voidaan ratkaista siellä ( vrt. Jällivaara); nuorten asiakkuuksien minimointi, ja tilalle moniammatillinen yhteistyö kouluyhteisön sisällä 6

7 Nuoruusikä Nopeaa kasvun ja muutoksen aikaa niin biologisella, sosiaalisella, tunne-elämän ja järjen kehityksen alueilla Mikä olen suhteessa toisiin ihmisiin? Normaaliin nuoruusikään kuuluu monenlaista vaihtelua niin tunne-elämän ja itsetunnon kuin käyttäytymisenkin suhteen milloin syytä huoleen?? 7

8 Nuoruusikäisen kehitystehtävät Oman muuttuvan vartalon ja olemuksen hyväksyminen Lapsuuden vanhemmista irtaantuminen ja ikätovereihin liittyminen Virittyminen seksuaalisuuteen ja valmistautuminen seurusteluun, parisuhteeseen Tunteiden ymmärtäminen Vuorovaikutustaitojen harjaantuminen Sosiaalisen vastuun otto Oman maailmankatsomuksen kehittäminen Valmistautuminen työ- ja perhe-elämään 8

9 Nuoruuden vaiheet 1 1. Nuoruusiän varhaisvaihe v biologinen murrosikä, fyysisiin muutoksiin sopeutuminen uudet kognitiiviset kyvyt, abstrakti ajattelu ja moraaliset kysymykset kiinnostavat kaveripiirissä paikan etsiminen ja löytäminen, omaan sukupuoleen liittyvät odotukset protestointi vanhempia ja auktoriteetteja vastaan 9

10 Nuoruuden vaiheet 2. Nuoruusiän keskivaihe v identiteettikriisi: Kuka minä olen?: oman seksuaalisuuden haltuunotto, moraalin pohdinta uusia kaverisuhteita tasapainoilua itsenäisyyden ja vastuuntunnon kanssa ystävyyssuhteiden korostuminen 10

11 Nuoruuden vaiheet 3. Myöhäisnuoruus 17 v oman minän vahvistuminen -seestymisvaihe irtaantuminen kotoa ja itsenäisen elämän aloittaminen läheisyyden kokemukset ( kotiväki, ystävät, seurustelukumppani) pohdiskeltavana oma asema maailmassa läheisyys vs. eristäytyminen 11

12 Yleisiä varomerkkejä Voimakas, yhtäkkinen ja pitkäkestoinen muutos käyttäytymisessä, toimintakyvyssä ja ihmissuhteissa. Yleinen voimakas passivoituminen 12

13 Ikätoverikontakteista vetäytyminen kokonaan Elämänilon menetys Luopuminen itselle aiemmin tärkeistä asioista esim. harrastukset Koulunkäynnin keskeytyminen tai selkeä vaikeutuminen Hygienian heikkeneminen / voimakas piittaamattomuus ulkonäöstä 13

14 Itsetuhoisuus; esim. viiltely, holtiton päihdekäyttö, riskikäyttäytyminen (liikenne/seksi) Muutokset ruokahalussa / syömiskäyttäytymisessä Nukahtamis- ja univaikeudet / vuorokausirytmin hukassa Voimakkaat paniikki- / ahdistuneisuuskohtaukset Lamaavat pelkokohtaukset Selkeät keskittymiskyvyn vaikeudet Harhat, vainoharhaisuus 14

15 Näkökulmia vuorovaikutukseen nuoren kanssa - Nuoren huoli: mitä minulle tapahtuu, kehitynkö normaalisti, onko kaikki kunnossa? - hormonimyrsky - psyykkisesti nuori on vahvoilla, jos toverisuhteet ja muu ympäristö pysyvät vakaina - etäisyys aikuisiin kasvaa: eri maailmoissa eläminen - kavereiden mielipiteet tärkeämpiä kuin vanhempien 15

16 Näkökulmia vuorovaikutukseen nuoren kanssa 2 - itsekeskeisyys, nuori ei kykene asettumaan aikuisen asemaan - oman itsen määrittyminen kaveriryhmän peilauksen kautta -vähitellen löytyy eroa oman tahdon ja ryhmän mielipiteiden välille Haasteena aikuisille: millaiseksi yläkoulun luokkahenki muodostuu, kenen ehdoilla työskennellään?? 16

17 Näkökulmia vuorovaikutukseen nuoren kanssa 3 - ristiriitatilanteissa olisi hyvä välttää reagoimasta reagointiin, kun nuori haastaa aikuisten auktoriteettia - pakottamisen välttäminen, yritetään vahvistaa tunnesuhdetta nuoreen - aikuisella itsellä kosketus siihen mikä nuoren käyttäytymisessä loukkaa, surettaa; puhutaan siitä esim. työnohjauksessa 17

18 Näkökulmia vuorovaikutukseen nuoren kanssa 4 -nuorella sekoittuu itsenäisyys ja kapina; nuori jonka omaa itsenäistä ajattelua on tuettu ja tuetaan, ei ole niin ( kritiikittömästi) riippuvainen kavereista -itsenäisyyden nuori ymmärtää vapautena, aikuinen painottaa vastuuta -> kun itse päättää asioistaan, kantaa päätöksiensä seuraukset itse 18

19 Näkökulmia vuorovaikutukseen nuoren kanssa 5 Aikuisen puuttuminen tärkeää, mutta ei lähdetä toilailuja pelastamaan - vastuu Vrt. asiattomat poissaolot, myöhästelyt.. -> lämmin mutta luja aikuisuus; odotukset ja säännöt selkeät, rajoista keskustellaan Riittävän turvallinen koulu, jossa aikuiset laittavat rajat esim. kiusaamiselle Yhteistyö kodin kanssa- samaan suuntaan toimiminen 19

20 Näkökulmia vuorovaikutukseen nuoren kanssa 6 - nuori tarvitsee aikuisia pitkään, vaikka länsimaissa korostuu lasten varhainen itsenäistäminen - suhde muuttuu tasavertaisemmaksi, mutta ei olla kavereita - eriytyminen koko elämänikäinen prosessi 20

21 Näkökulmia vuorovaikutukseen nuoren kanssa 7 -nuori ajattelee suhteen vanhempiin ja lähellä oleviin aikuisiin usein läheisemmäksi kuin aikuinen ( kaverit tärkeämpiä) - saatavilla olo ja kapinoinnin jaksaminen - ei sidota aikuisen ehdoilla kotiin - jumiutuneissa tilanteissa joustavuutta, rajattomissa tilanteissa sopimuksia ja rajoja lisää 21

22 Näkökulmia vuorovaikutukseen nuoren kanssa 8 Millaisia tarinoita olemme työntekijöinä valmiita kuuntelemaan? Olemmeko kiinnostuneita vain oiretarinasta vai haemmeko myös voimavarojen ja verkoston kautta tukea Keskustellessamme nuoren kanssa, mihin asioihin resonoimme, mitkä nousevat keskustelussa keskeisiksi 22

23 Narratiivinen lähestyminen nuoreen Ulkoinen kertomus ja sisäinen tarina Ulkoinen on selkeämpi, viestii minusta muille Sisäinen tarina voi olla hyvinkin tiivistetty Vaikeat kokemukset muovaavat tarinaamme - > narratiivinen lähestyminen nuoreen kiinnittää huomiota vallitsevan hankalan tarinan poikkeuksiin, joista voisi löytyä uusia, vahvemman sisäisen tarinan ulottuvuuksia 23

24 Keskeistä ovat tavoitteelliset tilat ja oma toimijuus: Sitoumukset Periaatteet Toiveet / unelmat Arvot, uskomukset Tavoitteet Ominaisuudet 24

25 Vaikeiden kokemusten merkitys ihmisen käsitykseen itsestään Miten näen itseni maailmassa Negatiiviset käsitykset itsestä ( häpeä, arvottomuus) - ongelmatarina Eristäytyminen Etääntyminen positiivisista ajatuksista ja siitä tunteesta että olen arvokas -> tilalle ajatus,että olen rikki,ongelmallinen, paha, syyllinen Identiteetin ja toiminnan maisemat 25

26 Puhutaan yhdessä siitä, mikä on tullut tutuksi ( kielteiset ajatukset) ja siitä mikä olisi mahdollista tietää- mitä kaikkea arvokasta minussa on Uudenlaisen, monipuolisemman tarinan luominen yhdessä 26

27 Näen itseni sinun silmissäsi ( Bahtin) 27

28 Huolen puheeksiotto Otetaan huoli puheeksi, kun se herää: toimintamahdollisuudet paremmat, vanhempien saaminen yhteistyöhön mukaan helpompaa voimia ja sietokykyä enemmän kaikilla Muutoksen aikaansaaminen helpompaa kun huolestuttava käyttäytyminen ei ole ehtinyt vakiintua ( vrt. poissaolot, raivokohtaukset, unettomuus, ahdistuneisuus ) Pienemmällä puuttumisella saadaan tilanteeseen helpotus, nuoren pahoinvointi lievenee ja tilanne korjaantuu yhteisin konstein Puheeksiotto tukea tarjoten 28

29 Tilanteen arviointi yhdessä Kun nuorta tavataan ensimmäistä kertaa usein tilanne epämääräinen: kaikki ei ole kohdallaan MIKÄ NUOREN MIELESTÄ ONGELMA? MIKÄ PERHEEN MIELESTÄ ONGELMA? MIKÄ MEISTÄ ONGELMA? 29

30 Nuoruusikään liittyviä erityiskysymyksiä nuorten masennus nuorten käytösongelmat Nuorten ahdistuneisuushäiriöt Syömisongelmat Nuoren päihdeongelmat Psykoosiriskissä oleva nuori traumatisoitunut nuori 30

31 Nuoren masennusoireet energian puute, jaksamattomuus univaikeudet tyhjyyden tunteet, näköalattomuus syömisongelmat, ruoka ei maistu / syö liikaa ruumiilliset oireet itsetuhoajatukset voi liittyä oppimisen vaikeuksia 31

32 Nuoren käytöshäiriö Onko käytöshäiriö reaktio perheen/ ympäristön tilapäiseen stressiin vai kehittynyt pidemmän ajan kuluessa Aikuisten tuki ja tilanteeseen puuttuminen tärkeää, selkeästi lisääntynyt Nuoruusikäisistä pojista %:lla tytöistä 4-6 %-lla 32

33 Nuoren käytöshäiriöön liittyvänä - Aggressiivisuus, uhkailu, rikkominen, valehtelu, pelottelu - Koulukiusaaminen, julmuus - Alkaa jo alle 13- vuotiaalla, joskus aiemminkin - säännöllinen päihteiden käyttö - löyhä seksuaalikäyttäytyminen - koulussa suoriutuu juuri ja juuri, lintsaa, lopettaa koulun - jatkuvat vakavat konfliktit kotona, viiltely, raivonpurkaukset - viranomaisten kanssa tekemisissä (poliisi, lastensuojelu) - karkailu, luvattomat öiset poissaolot - kotoa varastaminen, fyysinen väkivalta 33

34 Nuoren käytöshäiriöt käytösongelmiin liittyy kiihtyvä noidankehä aikuisten kanssa 1. kiintymys vanhempiin heikkenee -> 2. kiinnostus poikkeavasti käyttäytyviin kavereihin -> 3. nuoret vahvistavat toistensa ongelmakäyttäytymistä -> 4. vanhemmat tiivistävät kontrollia -> 5. nuori kokee tulevansa väärin kohdelluksi, vastustelee ja kapinoi vanhempia vastaan 34

35 Nuorten ahdistuneisuushäiriöt Ahdistuneisuus liittyy nuoruusikään, mutta tukea on hyvä tarjota silloin, kun se aiheuttaa merkittävää kärsimystä tai toimintakyvyn laskua Usein ilmenee ruumiillisina oireina, päänsärky, huimaus, mahakipu, selkäkivut Tytöillä yleisempää kuin pojilla Eroahdistus, sosiaalisten tilanteiden pelko, pakkooireet, paniikkihäiriö Mikä laukaisee ahdistuneisuuden? Liittyykö ahdistuneisuus muihin oireisiin 35

36 Nuoren syömisongelmat ¾:lla syömishäiriöisistä muitakin oireita: esim. masennusta, ahdistuneisuutta ja pakko-oireita Ahmimishäiriöissä usein mukana päihdeongelmaa Vaikutukset hormonitoimintaan, luukadon vaara Perustutkimukset fyysisen tilan selvittämiseksi, ravintoneuvontaa ja psyykkistä tukea 36

37 Nuoren syömisongelmat Scoff- syömishäiriöseula Sairaalloinen laihduttaminen Laihuudesta huolimatta tunnetasolla pitää itseään lihavana Laihuushäiriö: aktiivinen laihduttaminen/ alipainon kurissa pitäminen: rajoittaa syömistä liikkuu runsaasti nesteenpoisto- ja ulostuslääkkeet 37

38 Nuoren syömisongelmat Sairaalloinen ahmiminen Syöminen ja lihavuuden pelko hallitsee ajattelua Hallinnasta karkaavaa syömistä seuraa oksentaminen Paino vaihtelee alipainosta ylipainoon Laihuushäiriö alkaa nuoruusiän alussa vuotiaana, ahmimishäiriä nuoruusiän loppuvaiheessa 38

39 Psykoosin ennakko-oireet oireet Eristäytyminen, vetäytyminen, harrastukset loppuvat Kotiaskareisiin, koulutyöhön liittyvä toimintakyky heikkenee Omituinen käytös Henkilökohtaisen hygienian laiminlyönti Tunteiden äkillinen vaihtelu, asiaankuulumattomat tunteet 39

40 Psykoosin ennakko-oireet oireet Puheen ja vuorovaikutuksen outous, köyhtyminen Omituiset uskomukset, maaginen ajattelu Epätavalliset havainnot Energian, kiinnostuksen väheneminen Pakkoajatukset Opittujen taitojen vaikeutuminen Minäkuvan muutokset Tunne, että kaikki ei ole kohdallaan 40

41 Traumatisoitunut nuori Oireet epämääräisempiä ja ilmenevät useilla tasoilla ( NUSKA oirehaastattelu) Masennus ja itsetuhoisuus Vireystilan ja keskittymisen muutokset Uniongelmat Pelot ja välttämiskäyttäytyminen Alisuoriutuminen, toimintakyvyn heikkeneminen Kehonkuvan muutokset Somaattiset oireet Seksuaalisuuden muutokset 41

42 Nuoren päihdeongelmat Käyttökokeilu alkaa v Päihdehäiriö jo 14 vuotiailla Esiintyvyys 5-10 %:lla nuoruusikäisistä, yleisempi pojilla Liittyy usein muuhun psyykkiseen oireiluun: käytöshäiriö 27-68% masennus 11-48% ahdistuneisuus 7-35% 42

43 Nuoren päihdeongelmat Mukana syrjäytymisvaara, koulun keskeytys, rikollisuus Sosiaaliset ongelmat Terveysongelmat Väkivallan uhka ja kaltoinkohtelu traumatisoituminen 43

44 Nuoren päihdeongelmat Päihdevalistus ehkäisemässä Meidän koulun päihteisiin liittyvä toimintamalli Erilaiset seulat tunnistamassa: audit, adsume ( nuoret rehellisempiä määrien kanssa kuin aikuiset) Motivoiva haastattelu vähentämisen prosessissa Yhteistyö vanhempien, verkoston kanssa Alaikäisten kanssa yhteistyö lastensuojelun kanssa 44

45 Erilaisissa mielenterveysongelmissa koulun pulmat erilaiset käytöshäiriöt - hämmennys ryhmässä, ja luokassa, sitoutuminen opiskeluun ailahtelee, poissaolot, valehtelu, kiusaaminen, päihteet masennus - motivaatio hukassa ja energiaa vähän ei jaksa kiinnostua voi olla itsetuhoinen psykoosit - kognitiot ja hajanaisuus, halua oppia on, mutta oppimisen edellytykset hukassa 45

46 Pulmia nuoren kanssa- keitä kutsutaan mukaan? -mukaan ne tahot joilla valtuuksia toimia pulmassa ja ainakin ne henkilöt, joita ilman ei voida edetä - keitä muita tässä on mukana, kuka voisi olla meille avuksi - oma verkosto ja ammattiauttajat - Tarvitsenko itse työparin koulusta 46

47 Hyvinvoivan nuoren tunnusmerkit Selviytyy arjesta ilma suurta ahdistusta, useimmiten lähtee kouluun mielellään Nukkuu ja syö hyvin, kykenee toimimaan ryhmässä ja luomaan ystävyyssuhteita Sietää epäonnistumisia, osaa iloita tavallisesta elämästä, nauraa välillä ja kykenee osoittamaan erilaisia tunteitaan Tunnistaa oikean ja väärän Kokee elämän tyytyväisyyttä, uskoo omiin kykyihinsä riittävästi ja voi olla omanlainen empatiaa tuntee, kykenee puolustamaan toistenkin oikeuksia 47

48 Nuoren toimintakykyä tukevat ja vahvistavat selkeä vuorokausirytmi - riittävä uni selkeät arkirutiinit ja sopimukset ennustettavuus ja yhdenmukaiset odotukset ( koti, koulu ja muut aikuiset) ulkoilu ja itsestä huolehtiminen tuki ja rohkaisu opiskeluun/ muuhun toimintaan sosiaaliset suhteet arjen asioista vastaaminen, ei tehdä puolesta 48

49 Toimintakyvyn arviointi yhdessä onko tilanne muuttunut arkiaskareiden sujuminen ( ruoanlaitto, raha-asiat, oma hygienia ja siisteys) vapaa-ajan vietto: harrastukset, kaverit kodin ulkopuolella liikkuminen vieraiden kanssa asioiminen opiskelusta vastaaminen koulussa/ muuten aikuisten kanssa pärjääminen (sopimukset, paikalla olo) tulevaisuuden suunnitelmat Vastaako oppilaan käsitys omasta selviytymisestä sitä, millaisia havaintoja koulussa tehty? 49

50 Dialoginen lähestymistapa- kumppanuus Vastavuoroinen suhde kouluammattilaisen ja oppilaan ja hänen perheensä välillä Kaikki vaikuttavat, ovat toimijoita Keskustelu, jossa puntaroidaan asioiden, huolen ulottuvuuksia, myös ristiriitoja -> ei sulauduta, mennä mukaan vaan löydetään uusia näkökulmia Huolen suhteen ollaan eri tilanteissa saattaa syntyä ristiriitaa Missä työskentelen, mihin voin vaikuttaa, huolesta puhuminen omasta perustehtävästä käsin Uusien vaihtoehtojen luominen yhdessä Paitsi oppilaalla ja vanhemmilla myös työntekijällä ristiriitaisia näkökulmia ja epävarmuutta, tietämättömyyttä 50

51 Ajattelutavan muutos ei yritetä muuttaa oppilasta, ei perhettä eikä muita ammattilaisia kokonaisuutta ja tuen toimivuutta voi muuttaa vain muuttamalla itse kukin omaa toimintaansa reflektion - yhteisen pohdinnan ja ennakoinnin kautta oman toiminnan vaikutuksia voidaan yhdessä tutkia: Mitä tämä vaikuttaa oppilaaseen, väheneekö huoleni.., saanko vanhemmat aitoon yhteistyöhön? Miten voin tässä tilanteessa, yhteistyössä näiden ihmisten kanssa olla mahdollisimman hyvin tukena 51

52 Työntekijä huolen vyöhykkeillä EI HUOLEN HARMAA PIENI HUOLI SUURI HUOLI HUOLTA VYÖHYKE Työntekijällä ei huolta lainkaan. Työntekijällä on käynyt pieni huoli tai ihmettely mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva. Huoli tai ihmettely käy toistuvasti mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Työntekijän huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimavaroista ja kontrollin* lisäämisestä Työntekijän huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. Huolta on paljon ja jatkuvasti: lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa Lisävoimavaroja ja kontrollia saatava mukaan heti Huoli erittäin suuri: lapsi/nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa. Muutos lapsen tilanteeseen saatava heti 52

53 Ongelmapuheesta huolipuheeseen 2 eri työntekijöillä erilainen huoli, vanhemmilla erilainen - voi ja saa olla eri mieltä, eikä yhteistä ongelmaa tarvita itse kukin miettii, mitä minä tässä tilanteessa voin tehdä ollakseni avuksi - oman toiminnan suhteuttaminen toisten työhön, ja vanhempien tukeen 53

54 Ongelmapuheesta huolipuheeseen 3 huoli kytketään omiin havaintoihin, yhteistyöhön ja näihin liittyviin huoliin - ei diagnooseihin eikä oppilaassa eikä perheessä oleviin ongelmiin keskustelussa esille se, mitä minä voin tehdä ja keneltä voisi saada tukea - vain omaa toimintaa voi muuttaa, ei oppilasta eikä yhteistyökumppaneita 54

55 Ongelmapuheesta huolipuheeseen 4 kollektiivinen, yhteinen asiantuntijuus ei kisailla asiantuntijuudesta - kuka tietää paremmin ymmärrystä ja vaihtoehtoja syntyy siinä keskustelussa, jota kulloinkin käydään työn- ja vastuunjaon selkiyttäminen avoimuus ja läpinäkyvyys - huolta aiheuttavat asiat esille selkeästi Jos ei tehdä mitään, ennakoidaan niitäkin vaikutuksia 55

56 Varhainen puuttuminen Nurmijärven kouluissa Mittarina on työntekijän oma huoli lapsesta/perheestä, ja tavoitteena on huolen väheneminen tai häviäminen. MINULLA EI OLE HUOLTA PERUSPALVELUT JA PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT TOISIAAN Seuraan ja kehitän lasten kasvuoloja yhdessä työtovereiden ja perheiden kanssa. MINULLA ON HUOLI HUOLEN PUHEEKSI OTTAMINEN Otan huolen puheeksi lapsen/perheen kanssa tietoja saaden ja tukea tarjoten sekä ohjaten perhettä käyttämään tarvittavia palveluja. Tarvittaessa konsultoin työtovereita/tiimiä ja sen jälkeen yhteistyö-kumppaneita: opettajat luokanvalvoja rehtori erityisopettaja kuraattori terveydenhoitaja lääkäri tk-psykologi sosiaalityöntekijä Vien asian oppilashuoltoryhmään keskusteltuani ensin vanhempien kanssa. HUOLENI KASVAA harmaa vyöhyke YHTEISTYÖTAHOJEN HAKEMINEN lääkäri nuorisopsykiatria perheneuvola lastensuojelun sosiaalityöntekijä ammatinvalinta Kutsun koolle verkostopalaverin, kun oppilashuoltoryhmä on arvioinut sen tarpeelliseksi Huolen jatkuessa alkaa tarvittaessa yhteistyö lastensuojelun kanssa OLEN ERITTÄIN HUOLISSANI viimeistään YHTEYDENOTTO LASTENSUOJELUUN Tiedotettuani yhteydenotosta ensin perheelle otan/esimieheni ottaa/ oppilashuoltoryhmä ottaa yhteyttä lastensuojeluun Pirjo Kesk italo Ihm e ja Kum ma Oy Sosiaalityöntekijä arvioi lastensuojelutarpeen. Olen mukana jatkotyöskentelyssä. HUOLENI POISTUU HUOLENI POISTUU 56

57 Harmaa vyöhyke Huolta on ilmennyt jo pitkään Tilanteet ovat kuormittavia, ja keskinäinen työnjako on usein epäselvää tai muiden tahojen mukanaolosta ei ole tietoa. Epävarmuus "riittävästä näytöstä" - työntekijä joutuu pohtimaan myös velvollisuuksiaan. Sitooko häntä vaitiolovelvollisuus vai lastensuojelulain 25 ilmoitusvelvollisuus, joka antaa mahdollisuuden hakea tukea ja asiantuntija-apua lastensuojelun työntekijöiltä Missä menee kuraattorin työn raja, mihin asti hän on mukana? Kuinka pitkään toimitaan oppilaan asioissa yksin, milloin pyytää perhettä mukaan, milloin saa työparin oppilashuoltoryhmästä 57

58 Kunnioittava keskustelu puhuminen ja kuuntelu erotetaan toisistaan Aloitetaan opiskelijasta ja verkostosta Jos mukaan ulkopuoliset vetäjät myös koulun omat työntekijät saavat mahdollisuuden kuunnella ja ennakoida oman toiminnan vaikutuksia tärkeää kuulla mitä verkostossa sanotaan, kohdataan ja ollaan läsnä, siedetään epävarmuutta 58

59 Miten kuunnella oman sisäisen hälinän vaientaminen ja yritys kuulla mitä toinen omasta asiastaan tahtoo kertoa oman itsen kuuntelu tässä- hiljaisuus yhdessä kuunteleminen, missä nyt olen mukana toisen yksilöllisyyden kunnioittaminen -ei tulkita 59

60 Miten puhua verkostossa - vastaanottavuus ja uteliaisuus niin luomuverkoston kuin muiden ammattilaisten sanomisille - valmius muuttaa omia käsityksiä - omien kokemusten, mielipiteiden ja vastuun, ammattitaidon jakaminen avoimesti -> moninainen näkökulma tilanteesta - yhteistoiminnallisuus: luottamus siihen, että asiantuntijuus rakentuu keskustelussa - ei etukäteissuunnitelmia 60

61 Kiitos 61

62 Luettavaksi Bertolino B: Ratkaisukeskeinen nuorisoterapia. Lyhytterapia-instituutti 1999 Esa Eriksson, Jukka Pyhäjoki: Huolen vyöhykkeistö ja työmenetelmä - dialogisuuden edistäminen Teoksessa Annukka Armanto, Paula Koistinen (toim.) Neuvolatyön käsikirja.2007 Eriksson, E., Arnkil, T., Rautava, M: Ennakointidialogeja huolen vyöhykkeillä. Verkostokonsultin käsikirja - ohjeita verkostomaiseen työskentelyyn. Stakes Työpapereita 29/2006. Esa Eriksson, Tom Arnkil: Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Stakes. Oppaita 60/2005. Pirjo Keskitalo: Huolen puheeksi ottaminen perhe- ja verkostotyössä. Teoksessa Psykologina koulussa 2007 ( toim. Raninen S& Takalo T) Ranta K, Kaltiala- Heino R etc.nuorten ahdistuneisuushäiriöt. Duodecim 2001;117:

63 Luettavaksi Jaakko Seikkula, Tom Erik Arnkil: Dialoginen verkostotyö.tammi kasvunkumppanit: Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tukena käytettäviä lomakkeita mielenterveystietoa/ 63