PYSÄKÖINTINORMISELVITYS JA EHDOTUS / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYSÄKÖINTINORMISELVITYS JA EHDOTUS / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS"

Transkriptio

1 Keskustan osayleiskaava (28) PYSÄKÖINTINORMISELVITYS JA EHDOTUS / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITE Yleissuunnittelu Suomen kaupungeissa keskustellaan tällä hetkellä vilkkaasti keskusta-alueiden autopysäköinnistä ja monissa kunnissa on työn alla laajavaikutteisia pysäköintipolitiikan työkaluja ja päätöksiä. Pysäköintiin liittyvillä ratkaisuilla on suuri vaikutus keskustojen viihtyisyyteen, asukkaiden arjen elämän laatuun sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistämiseen. Pysäköintiratkaisuilla tulee tarjota pysäköijille mahdollisimman selkeää, käytettävää ja korkealaatuista palvelua, koska autoilulla tulee olemaan jatkossakin merkittävä rooli liikennejärjestelmässä. Autoilun roolin tulee kuitenkin olla yhteiskunnan ja kaupunkien elinvoiman kannalta järkevä ja kokonaisuuteen sovitettu. Kaupunkikeskustojen pysäköintipolitiikan on kannustettava ja ohjattava omalta osaltaan liikkujia kestävien kulkumuotojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) valintaan. Palvelulähtöisten pysäköintiratkaisujen on tulevaisuudessa perustuttava enenevässä määrin asukkaiden ja yritysten todellisiin tarpeisiin, jolloin mitoituksessa tulee ottaa huomioon myös käyttäjien asumismuodot ja ikärakenne. Järvenpään kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian. Sen ympäristöosassa todetaan, että henkilöauton tarpeeton käyttö haaskaa kaupunkitilaa, aiheuttaa päästöjä ja kustannuksia. Joukkoliikenne ja kevyt liikenne ovat edullisempia ja ympäristöystävällisempiä liikkumistapoja. Tavoitteena on kestävän kaupunkikehityksen edistäminen mm. pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta lisäämällä. Strategiaan kirjattuna tavoitetasona koko kaupungin mittakaavassa on saada joukkoliikenteen osuudeksi 12 % ja pyöräilyn osuudeksi 15 % kaikista matkoista vuoteen 2017 mennessä. Lähtötasona v oli joukkoliikenteellä 10,7 % ja pyöräilyllä 12,9 % osuus. Vuonna 2012 vastaavat osuudet olivat uusimman vuoden 2013 julkistetun liikennetutkimuksen mukaan kummallakin kulkumuodolla 15 %, joten tavoitetasoa voidaan jatkossa nostaa. Pysäköintipolitiikalla tulee tavoitella eheän ja monimuotoisen kaupunkirakenteen toteutumista muun muassa poistamalla pysäköinnistä aiheutuvia esteitä täydennysrakentamiselle. Muita keskeisiä tavoitteita pysäköintipolitiikalle ovat pysäköintiratkaisujen vaikutusten ja kustannusten läpinäkyvyys, käyttäjä maksaa -periaatteen johdonmukainen soveltaminen sekä pyrkimys taloudellisesti tehokkaisiin ratkaisuihin. Pysäköintiratkaisuilla pyritään myös tukemaan kohtuuhintaista asumista. Järvenpäässä on pysäköintipolitiikkaa käsitelty varsin vähän. Vuonna 1995 tehtiin laajahko selvitys pysäköinnistä, minkä pohjalta silloinen kaavoitus- ja kiinteistötoimikunta antoi suosituksen asemakaavoissa sovellettavista pysäköintinormeista. Keskustan osayleiskaavaan (Kv ) sisältyy pysäköintinormitus keskusta-alueen asemakaavoja varten. Muuten pysäköintinormit on aina määritelty asemakaavakohtaisesti v suositusta noudatellen. Keskustan osayleiskaavan tarkistustyön käynnistyttyä nähtiin tarpeelliseksi tehdä katsaus muiden kaupunkien pysäköintipolitiikkaan ja nykyisiin pysäköintinormeihin, koska Järvenpäässä pitkään sovellettujen normien arviointiin on tullut aihetta mm. väestön ikääntymisen ja ruokakuntien pienentymisen sekä elämäntavaksi valitun autottomuuden lisääntymisen vuoksi. Yleinen havainto kaikissa kaupungeissa on ollut, että erityisesti hyvään joukkoliikenteeseen tukeutuvien ydinkeskustojen alueella autonomistus ja pysäköintitarve on muita kaupunkialueita sel- Järvenpään kaupunki Seutulantie 12, PL 41, Järvenpää Vaihde (09)

2 65 vuotta täyttäneet vuotiaat vuotiaat vuotiaat 6-17-vuotiaat Keskustan osayleiskaava (28) keästi pienempi. Tältä pohjalta on aihetta tarkastella, miten uuden keskustan osayleiskaavan pysäköintinormeihin voitaisiin sisällyttää todelliset pysäköintitarpeet huomioon ottavaa joustoa. voi toimia lähtökohtana laajemmalle Järvenpään pysäköintipolitiikan arvioinnille. Tähän on nähtävissä lisääntyvää tarvetta mm. useiden kehityshankkeiden yhteydessä esille nousseiden pysäköintilaitosten suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon kysymysten ratkaisujen tultua ajankohtaisiksi. TAUSTAA AUTOISTUMISESTA JA AUTONOMISTUKSESTA SUOMESSA 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ,7 55,2 22,8 3, ,5 51,6 27,4 4, ,7 49,6 29,3 4,4 ei autoa 1 auto 2 autoa enemmän kuin 2 autoa Autoistumisen kehitys Suomessa (Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus , Liikennevirasto 2012) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % 56 % 33 % 4 % % 46 % 42 % 6 % % 42 % 47 % 5 % % 52 % 22 % 5 % % 48 % 26 % 6 % % 44 % 28 % 6 % % 56 % 30 % 4 % % 51 % 34 % 6 % % 46 % 39 % 6 % % 67 % 16 % % 61 % 24 % 4 % % 59 % 27 % 3 % % 50 % 4 % % 56 % 6 % % 67 % 10 % ei autoa 1 auto 2 autoa yli 2 autoa Autollisuuden kehitys eri ikäluokissa (Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus , Liikennevirasto 2012). Eniten on kasvanut kahden auton talouksissa asuvien osuus vuotiaiden ryhmässä ja kahden auton talouksissa asuvien lasten osuus.

3 Keskustan osayleiskaava (28) Autonomistus Tampereen seudulla vuonna Eriytyminen on erittäin selvää keskustan ja muiden alueiden välillä. Laajoissa osissa keskustaa autottomia ruokakuntia on yli puolet. Järvenpään osalta tarkempi ruutuanalyysi on vielä tekemättä, mutta valtakunnallisesta YKR- ruutuaineistosta voitiin paikkatietotarkastelun avulla laskea, että keskusta-alueella autottomien asuntokuntien määrä on keskimäärin 47 % kaikista asuntokunnista. Ydinkeskustan 12 ruudussa oli v yhteensä 2116 asuntokuntaa, joista 920:lla oli yksi auto ja 195:llä 2 tai useampia autoja. Tulosta selittää keskustan asuntokuntien koko; yhden hengen ruokakuntia on kaikista 65 % ja kahden hengen ruokakuntia 28 %. Keskustan asuntokunnista siis peräti 93 % on 1-2 hengen kokoisia, eikä auton tarve ole vastaava kuin suuremmilla asuntokunnilla (lapsiperheillä). Tehdyssä tarkastelussa ei ikämuuttuja ollut nähtävänä, mutta oletettavasti keskustassa asuu keskimäärin varttuneempaa väkeä kuin reuna-alueilla, mikä vielä vähentää autontarvetta ja käyttöä. Seuraavalla sivulla on Tampereen eri osa-alueiden kulkutapoja kuvaava analyysi.

4 Valkeakoski Valkeakoski ympäryskunnat ympäryskunnat Tampere Tampere 0 % 10 % 20 % 30 Keskustan % 40 % osayleiskaava 50 % 60 % 70 % % 90 % (28) % keskustan jalankulkuvyöhyke 49 % 10 % 22 % 10 % keskustan reunavyöhyke 28 % 16 % 31 % 14 % intensiivinen joukkoliikennevyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke 37 % 12 % 29 % 3 % kävely polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne muu kulkutapa keskustan reunavyöhyke 14 % 12 % 58 % 5 % Kulkutapajakauma joukkoliikennevyöhyke asuinpaikan vyöhykkeen mukaan (Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan henkilöliikennetutkimus 2012). Keskusta-asukkaat liikkuvat jalan ja pyörällä. 15 % 15 % 43 % 4 % autovyöhyke LAINSÄÄDÄNTÖ alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke 0 % % 20 % 7 % 30 % 40 % % % 60 % 70 % 80 % % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke autovyöhyke keskustan reunavyöhyke ei taajama alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke ei taajama alakeskuksen keskustan jalankulkuvyöhyke intensiivinen keskustan joukkoliikennevyöhyke reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke ei taajama ei taajama Autopaikkoja säätelee kävely maankäyttö- polkupyörä ja rakennuslaki henkilöauto (MRL). MRL joukkoliikenne säätelee autopaikkoja muu kulkutapa kuitenkin vain varsin yleisellä tasolla: Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle (54 ). Asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset) (57 ). Kiinteistöä varten asemakaavassa ja rakennusluvassa määrätyt autopaikat tulee järjestää rakentamisen yhteydessä (156 1 momentti). Jos asemakaavassa niin määrätään, kunta voi osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Tässä tapauksessa kiinteistönomistajalta peritään autopaikkojen järjestämisestä vapautumista vastaava korvaus kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan (156 2 momentti). Autopaikkojen järjestämisvelvollisuus ei koske vähäistä lisärakentamista eikä rakennuksen korjausja muutostyötä. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta muutettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon tästä johtuva autopaikkojen tarve (156 3 momentti). MRL ei siis säätele asuntotonteille toteutettavaa autopaikkamäärää eikä toteutustapaa, vaan tämä tapahtuu kaupungin hyväksymässä asemakaavassa. PYSÄKÖINTINORMISELVITYKSIÄ A. Ympäristöministeriö ja Kuntaliitto % % 17 % % % 28 3 % 2934 % % 912 % % 4 % 3 % % % 13 % 5 9 %% 6 % 4 % 5 % 12 % 13 % 21 % 19 % 6 % 34 % 9 % 29 % 37 % 749 %% 9 % 7 % 78 % 7 % 129 % 69 % 6 % 7 % 8 % 15 % 7 % 7 % 4810 %% Seuraavilla sivuilla on otteita ympäristöministeriön ja Kuntaliiton teettämästä "Kysely kaupunkien keskustojen pysäköinnistä"- raportista (2001). 7 % 16 % 7 % 17 % 56 % 17 % 42 % 55 % 47 % 55 % % 12 % 42 % 4861 %% 48 % 558 %% 31 % 55 % 43 % 5961 %% 6770 % % 59 % 70 % 48 % 22 % 29 % 33 % 33 % 18 % 1410 %% 714 % 5 % 9 % 3 % 18 % 8 % 16 % 6 % 14 % 5 % 75 % 65 % 9 % 3 % 3 % 5 % 85 % 3 % 6 % 4 % 65 % 2 % 63 % 6 % 2 % 3 %

5 Keskustan osayleiskaava (28)

6 Keskustan osayleiskaava (28)

7 Keskustan osayleiskaava (28)

8 Keskustan osayleiskaava (28) B. Ympäristöministeriö 2004 Seuraavilla sivuilla on otteita ympäristöministeriön teettämästä esiselvityksestä "Pysäköinti, pihakadut ja hidaskadut tiiviissä ja matalassa kaupunkirakenteessa" (2004)

9 Keskustan osayleiskaava (28)

10 Keskustan osayleiskaava (28) C. Tuusulan kunta 2011 Seuraavilla sivuilla on otteita Tuusulan kunnan epävirallisesta pysäköintiselvityksestä (2011)

11 Keskustan osayleiskaava (28)

12 Keskustan osayleiskaava (28)

13 Keskustan osayleiskaava (28) D. Kuntaliitto 2012 Seuraavassa on otteita Kuntaliiton uudemmasta pysäköintiselvityksestä (2012): Maankäyttö- ja rakennuslain 156 :n 2 momentti koskee niin sanottua vapaaksiosto-oikeutta. Kunta voi osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Tässä tapauksessa kiinteistönomistajalta peritään autopaikkojen järjestämisestä vapautumista vastaava korvaus kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan. Vapaaksiosto tulee erottaa siitä periaatteesta, että velvoitepaikat sidotaan aina asianomaisen kiinteistön tarpeisiin. Hallituksen esityksessä (HE 101/1998 s. 109) on nimenomaan korostettu, ettei autopaikkojen vapaa luovutus tai osoittaminen muuhun tarpeeseen kuin alun perin tarkoitettuun käy päinsä. Jos kiinteistön itsenäiset velvoitteet on myyty itsenäisinä osakkeina, tulee kiinteistön omistajan (haltijan) pystyä osoittamaan, että siitä riippumatta, kuka autopaikkaosakkeet omistaa, on autopaikkoja osoitettu kyseisen kiinteistön käyttöön kaavassa ja luvassa edellytetty määrä. (Jääskeläinen &Syrjänen, 2010). Kunnan vapaaksioston kautta saamat tulot on tärkeää korvamerkitä velvoitepaikkojen toteuttamiseksi. Eräänä keinona on niiden rahastoiminen. Asemakaavassa määrättyjen autopaikkojen toteuttaminen vaaditaan rakennusluvan yhteydessä ja toteuttamista valvotaan rakennusvalvonnan toimesta. Usein käytetään maankäyttö- ja rakennuslain 156 :n mahdollistamaa vapaaksioston menettelyä, jolloin velvoitepaikoista vapautumisesta peritään valtuuston määrittelemä korvaus. Tämän korvauksen avulla kaupunki järjestää autopaikat. Vapaaksi ostettujen velvoitepaikkojen seuraamiseksi kunnan tulisi pitää niistä kirjaa eli muodostaa ns. velvoitepaikkarekisteri. Tämä helpottaisi tilanteen seuraamista, ja varsinkin täydennysrakentamisen yhteydessä olisi tiedossa ennestään toteuttamattomat autopaikat samoin kuin se, minkä verran kunnalla on vapaaksioston kautta tulleita velvollisuuksia. Eräissä kaupungeissa tämä rekisteri on jossakin muodossa käytössäkin. Velvoitepaikkojen vapaaksioston osalta lainsäädäntöä pidetään jälkeenjääneenä ja epäselvänä. Etenkin velvoitepaikkojen pysyvyyttä tulisi säädellä tarkemmin ja ne tulisi kytkeä asunto-, toimisto- ja liikeosakkeisiin niin, ettei niitä voida myydä yhtiön ulkopuolelle. Velvoiteautopaikkojen toteuttamissopimuksiin rakennuslupavaihetta varten toivotaan menettelytapaohjetta ja velvoitepaikkarekisteriä niin, että paikat voisi osoittaa tarkasti kartalla. Hieman yli puolet tutkimuksen kuntavastaajista ilmoitti, että kunta ei koskaan toimi pysäköintioperaattorina. Vastausten mukaan 80 prosenttia yli asukkaan kunnista ja noin 50 prosenttia alle asukkaan kunnista kuuluu tähän ryhmään. Sen sijaan asukkaan kunnista kaikki vastanneet toimivat ainakin pääosin pysäkointioperaattoreina. Monet kaupungit, kuten esim. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Oulu, ovat laatineet omat laskentakaavat asemakaavassa määrättävien autopaikkojen lukumäärälle. M. Kallio (2011) on omassa tutkimuksessaan määrittänyt kaavan, joka laskee keskimääräisen autopaikkatarpeen asuntoa kohden: Y = (x*β1+α1+α2+α3)* β2, jossa Y = ennustettu autojen määrä asuntoa kohden x = autotiheys/autonomistusaste (henkilöautoa/asunto) β1= autonomistuksen muutoskerroin α1= asunnon omistusmuoto α2= asunnon sijainti suhteessa joukkoliikennepalveluihin ja muihin palveluihin α3= asunnon koko β2= pysäköintipaikkojen nimeäminen

14 Keskustan osayleiskaava (28) Algoritmia voidaan käyttää kerrostaloasuinalueen autopaikkamäärän tai auto-paikkanormien laskemiseen. Algoritmi ei kuitenkaan ole täysin luotettava, silla kaikkien algoritmissa esitettävien tekijöiden riippuvuutta ei tutkittu. Myöskään algoritmin tekijöiden arvoja ei tutkittu tarkemmin, vaan ne on arvioitu työssä esitettyjen kirjallisuusosan sekä empiirisen osan tulosten perusteella. Koska algoritmin kertoimet eivät ole täysin luotettavia, on oleellista miettiä kertoimien suuruutta ja vaikutusta tapaus- ja aluekohtaisesti. Oulun kaupunki on tehnyt vuonna 2006 autopaikkamitoitusta koskevan tutkimuksen, jossa on käytetty kahta eri tilastomateriaalia, tehty asiantuntijahaastatteluja ja pysäköintilaskentoja sekä järjestetty Oulun kaupungin sisäinen asiantuntijaseminaari. Tutkimuksen tuloksena on julkaistu asuntopaikoituksen pysäköintinormit kerrostaloille, rivitaloille ja erillispientaloille. Erityisasuminen käsitellään Oulussa aina tapauskohtaisesti. Poikkeukset: Normia voidaan muuttaa seuraavissa tapauksissa: Jos tontilla on Ara-rahoitteisia yleishyödyllisiä vuokra-asuntoja, voidaan autopaikkojen määrää vähentää niiden osalta 15 %:lla Jos tontilla on erityisasumismuotoja, voidaan autopaikkojen määrää vähentää asuntojen määrän, sijainnin ja/tai laadun suhteessa Aluekeskuksessa tai sen lähistössä autopaikkavaatimus voi olla vähäisempi kuin muualla ko. alueella Invapaikat: Invapaikkojen määrän tulee olla kaksi invapaikkaa 50 autopaikkaa kohti, ja sen jälkeen yksi invapaikka kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohti.

15 Keskustan osayleiskaava (28) Velvoitepaikkohin kuuluvien asukaspysäkäinnin vieraspaikkojen sijoittaminen katualueelle ei ole suositeltavaa, koska niiden on oltava pysyviä paikkoja. Kadunvarret soveltuvat muuhun lyhytaikaiseen pysäköintiin. E. Täydentäviä tietoja Suomesta ja pohjoismaista Edellä kuvattujen selvitysten tietojen lisäksi on etsitty täydentäviä pysäköintinormitustietoja kohteista, joissa muutoksia on tehty tai niitä suunnitellaan parhaillaan. Alla esimerkkejä lähestymistavoista ja nykynormituksista: Helsingin asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeet 2012 Kerrostalot Kantakaupungin eteläosa (liitekartan alue I) Etäisyys linnuntietä lähimmälle metro- tai juna-asemalle on alle 400 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 145 k-m2 tai 0,4 ap/asunto. Kantakaupungin eteläosan muille alueille autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 135 k-m2 tai 0,5 ap/asunto. Kantakaupungin pohjoisosa (liitekartan alue II) Etäisyys linnuntietä lähimmälle metro- tai juna-asemalle on alle 500 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 135 k-m2 tai 0,5 ap/asunto. Kantakaupungin pohjoisosan muille alueille autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 125 k-m2 tai 0,5 ap/asunto. Kantakaupungin uudet merenrantaiset alueet (liitekartan alue III) Etäisyys linnuntietä lähimmälle metro- tai juna-asemalle on alle 500 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 130 k-m2 tai 0,5 ap/asunto. Muille alueille autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 120 k-m2 tai 0,6 ap/asunto. Esikaupunkialueet (liitekartan alue IV) Etäisyys linnuntietä lähimmälle raideliikenteen pysäkille on alle 600 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 120 k-m2 tai 0,6 ap/asunto. Etäisyys linnuntietä lähimmälle runkobussiliikenteen pysäkille on alle 600 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 110 k-m2 tai 0,65 ap/asunto.

16 Keskustan osayleiskaava (28) Esikaupunkialueiden muille alueille autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 100 k-m2 tai 0,7 ap/asunto. Pientalot Kantakaupunki (liitekartan alueet I, II ja III) Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/asunto. Esikaupunkialueet (liitekartan alue IV) Pientalotontit, joilla on enintään kaksi asuntoa (omakotitalot ja paritalot) Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/asunto ja lisäksi 1 ap/asunto auton tilapäistä säilyttämistä varten. Pientalotontit, joilla on enemmän kuin kaksi asuntoa (rivitalot) Townhouse pientalot Vuokra-asunnot Etäisyys linnuntietä lähimmälle raideliikenteen pysäkille on alle 800 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap/100 k-m2 tai 1 ap/asunto. Etäisyys linnuntietä lähimmälle runkobussiliikenteen pysäkille on alle 800 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap/90 k-m2 tai 1,13 ap/asunto. Muilla alueilla autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap/80 km2 tai 1,25 ap/asunto. Townhouse pientalolla tarkoitetaan kytkettyä pientaloa, joissa jokainen asunto/ kiinteistö sijaitsee omalla tontillaan. Kantakaupungin alueella sekä alueilla, joissa etäisyys linnuntietä lähimmälle raideliikenteen pysäkille on alle 500 metriä, autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1ap/asunto. Muilla alueilla autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/asunto ja lisäksi 1 ap/asunto auton tilapäistä säilyttämistä varten. Jos tontilla on kaupungin vuokra-asuntoja, niiden osalta voidaan kaavoituksessa käyttää 20 % pienempää autopaikkamääräystä kuin vastaavissa omistusasunnoissa.

17 Keskustan osayleiskaava (28) Erityisasuminen Opiskelija-asunnot Muu erityisasuminen Kantakaupungin alueella etäisyyden ollessa linnuntietä lähimmälle metro- tai junaasemalle alle 400 metriä autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 600 k-m2. Kantakaupungin muilla alueilla autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 400 km2. Esikaupunkialueella etäisyyden ollessa linnuntietä lähimmälle metro-, junaasemalle tai runkojoukkoliikenteen pysäkille alle 600 metriä autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 300 k-m2. Esikaupunkialueiden muille alueille autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 200 k-m2. Autopaikkatarpeeseen vaikuttaa erityisasumisen tyyppi. Pysäköintipaikkatarpeen määrittäminen edellyttää tapauskohtaista selvittämistä. Senioriasunnoissa autopaikkamääräystä voidaan lieventää 25 % verrattuna muihin vastaaviin asuntoihin. Täydennysrakentaminen ja käyttötarkoituksen muutos Uudelleenkaavoituksella tarkoitetaan rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista toiseen tarkoitukseen. Täydennysrakentamisessa ja käyttötarkoituksen muutoksessa noudatetaan lähtökohtaisesti samoja ohjeita kuin uudisrakentamisessa. Täydennysrakentamisen pysäköinnin suunnittelussa otetaan huomioon tontin nykyisten pysäköintipaikkojen määrä ja auton omistus. Laskentaohjeesta voidaan poiketa, jos katsotaan, että auton omistus on pysyvästi ohjeen määräystä pienempi. Vieraspysäköinti ja asukkaiden kuorma-autojen pysäköinti Asukkaille tarkoitettujen pysäköintipaikkojen lisäksi tarvitaan asukkaiden vieraille vähintään 1 ap / k-m2. Asukkaiden kuorma-autoille tarvitaan vähintään 1 ap / k-m2. Vieraspaikat ja asukkaiden kuorma-autojen paikat voivat sijaita myös katu- tai yleisillä alueilla. Yhteiskäyttöautojen käyttömahdollisuus Jos kaavassa osoitetaan tontille yhteiskäyttöauton pysäköintipaikka tai -paikkoja, laskentaohjeen antamaa pysäköintipaikkamäärää voidaan pienentää 3 %.

18 Keskustan osayleiskaava (28) Pysäköintipaikkojen nimeämättömyys ja vuorottaispysäköinti Jos toteutetaan vähintään 100 pysäköintipaikkaa keskitetysti siten, että niitä ei nimetä kenellekään, voidaan laskentaohjeen antamasta pysäköintipaikkamäärästä vähentää 10 %. Lievennyksen käyttäminen edellyttää asemakaavamääräystä paikkojen nimeämättömyydestä. Vuorottaispysäköinnissä samoja pysäköintipaikkoja voivat hyödyntää eri toiminnot eri vuorokaudenaikoina. Vuorottaispysäköinti suunnitellaan aina tapauskohtaisesti paikalliset olosuhteet huomioiden. Vuorottaispysäköinnin edellytyksenä on pysäköintipaikkojen nimeämättömyys, josta määrätään asemakaavassa. Laskentaohjeen soveltamisohjeita Autopaikkamäärien laskentaohjeesta voidaan poiketa vain erityisten perusteluiden avulla. Jos laskentaohje antaa pysäköintipaikkojen lukumääräksi desimaaliluvun, toteutettava pysäköintipaikkamäärä on ylöspäin pyöristetty kokonaisluku. Espoo Saadun tiedon mukaan Espoon kaupungin soveltamat asuinkerrostalojen pysäköintinormit poikkeavat edellä olevassa ympäristöministeriön 2004 julkaistussa selvityksessä kerrotusta. Kaupunkikeskustoissa normivaatimus on alkaen 1 ap / 100 kem2, mutta vähintään 0,8 ap / asunto. Erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varressa olevilla asuntoalueilla normivaatimus on 1 ap / 90 kem2, mutta vähintään 1 ap / asunto. Muilla alueilla normivaatimus on 1 ap / 85 kem2, mutta vähintään 1,2 ap / asunto. Vieraspaikkoja tulee toteuttaa lisäksi 10 % asukaspysäköintipaikkojen määrästä.

19 Keskustan osayleiskaava (28) Vantaa Vantaalla muutettiin kerrostalokortteleiden pysäköinnin mitoitussuositusta siten, että alle 500 metrin päässä raideliikenteen asemista normi on yksi autopaikka 110 kerrosneliötä kohti, mutta vähintään 0,7 autopaikkaa asuntoa kohti. Hyvien joukkoliikennepalvelujen lähellä eli metrin päässä asemasta tai bussiliikenteen runkolinjan pysäkistä, normi on yksi autopaikka 100 kerrosneliötä kohti, mutta vähintään 0,8 autopaikkaa asuntoa kohti. Aiemmin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella olevilla alueilla noudatettiin normia yksi autopaikka 90 kerrosneliötä kohti, mutta vähintään 0,8 autopaikkaa asuntoa kohti. Muilla alueilla noudatetaan normia yksi autopaikka 90 kerrosneliötä kohti, mutta vähintään yksi autopaikka asuntoa kohti. Aiemman normin mukaan vaatimus oli yksi autopaikka 80 kerrosneliötä kohti. Lisäksi pitää rakentaa yksi vieraspaikka neliömetriä kohti. Toinen merkittävä muutos aiempaan ohjeeseen on, että keskitetyille pysäköintilaitoksilla, joilla autopaikat on nimeämättömiä, on lievempi vaatimustaso kuin tonttikohtaisella pysäköinnillä. Uudella ohjeella kannustetaan keskitettyjen pysäköintiratkaisujen rakentamiseen, sillä niissä pysäköintipaikat saadaan tehokkaaseen käyttöön, pysäköintilaitosten koko pienenee ja myös niiden kustannuksen alenevat. Monissa tapauksissa myös niiden vaatima maa-ala pienenee. Uusi mitoitusohje antaa keskitetylle pysäköinnille 10 prosentin alennuksen vaadittuun paikkamäärään, kun pysäköintialueen koko on vähintään 100 autopaikkaa. Alueet, joilla kaupunki on muiden toimijoiden kanssa järjestämässä keskitetysti koko alueen pysäköinnin, on irrotettu ohjeen vaatimuksista. Niiden pysäköintipaikkatarjonta mitoitetaan aluekohtaisten pysäköintiohjeiden periaatteita noudattaen. Aluekohtaisia ohjeita tarvitaan ainakin Marja-Vantaalla ja Östersundomin alueen suunnittelussa. Mitoitusohjeen muutos koskee vain kerrostaloalueita. Mitoitusohje on miniminormi, joka osoittaa kuinka paljon paikkoja vähintään tulee rakentaa. Jos tarvitaan enemmän paikkoja, mitoitusohje ei estä niiden toteuttamista. Joulukuussa 2013 Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokeiluna keskusta-alueiden pysäköintinormin lievennyksen. Kokeilu on voimassa vuosina ja se koskee raideliikenteeseen tukeutuvien Tikkurilan, Koivukylän, Korson, Aviapoliksen, Kivistön, Martinlaakson ja Myyrmäen sekä Hakunilan ja Länsimäen keskusta-alueiden uusia asuinrakennuskohteita. Näissä keskustoissa yksi autopaikka on rakennettava vähintään 130 kerrosneliömetriä kohden. Nykyisin voimassa olevia mitoitusohjeita (2011) noudatetaan edelleen kaikilla muilla alueilla. Mitoitusohje ei estä rakentamasta näillä alueilla tarvittaessa enemmän autopaikkoja. Tampere Tampereella ovat käytössä edelleen 1985 hyväksytyt normitukset (ks. edellä YM:n ja Kuntaliiton selvityskohta), mutta poikkeuksia tehdään uusissa asemakaavoissa. Autopaikkatarpeesta tehtyjen laskelmien mukaan tarve on keskimäärin 1 ap / 116 kem2, kun normivaatimus on 1 ap / kem2 kohteen sijainnista riippuen. Esim. Kalevanrinteen alueella käytetään kerrostaloasumiselle normia 1 ap / 125 kem2 ja senioriasumiselle normia 1 ap / 250 kem2, vaikkei kohde sijaitse ydinkeskustassa. Nurmijärvi Asuinkerrostalorakentamiseen käytetään normituslukuina 1 ap/60 kem², jossain yksittäisessä kaavassa 1/70 kem². Normien väljentämisestä on keskusteltu. Viirinlaaksoon on tehty asemakaavaehdotus, jossa asuinkerrostaloille AL- korttelialueilla normitetaan autopaikat 1 ap/85 kem². Ri-

20 Keskustan osayleiskaava (28) vi- ja pientalokortteleissa normi on 1,8 ap/asunto ja omakotikortteleissa 2 ap/asunto. Liiketilojen normitus on 1 ap/ 30 kem², toimistotilojen 1 ap/ 50 kem² ja senioriasumisen normi 1 ap/100 kem². Mäntsälä Normeissa siirrytään keskustan tiivistyessä skaalautuvampaan otteeseen, tarkoittaen ydinkeskustassa tiukennusta erityisesti liiketilojen osalta, mutta väljennystä senioriasumisen osalta. Toisena tavoitteena on kaavavelvoitepaikkojen eli jouston lisääminen, syynä on väestön ikärakenteen tuleva muutos erityisesti keskustassa, turhia parkkipaikkoja ei kannata vaatia. Kunnan senioritaloissa on nyt auto/20-30 asukasta ja ajatuksena on että autopaikat rakennetaan talokohtaisesti jälkeenpäin todetun tarpeen perusteella ja kaavassa määrätään velvoitepaikkojen määrä. Kolmantena tavoitteena on pysäköinnin helppouden aikaansaaminen. Nykyiset normit joissa aivan keskustassa on hieman harkinnanvaraa: 1) Keskusta rakennustehokkuus e=0,7 2,0: Mikäli pelivaraa ei ympäristössä ole esim. vapaita parkkipaikkoja lähistöllä, laitetaan autopaikoitus kahteen kerrokseen. Asunnot: 1 ap / asunto tai 1 ap / kem2. Liiketilat: 1 ap / kem2. K-korttelit: 1 ap / 50 kem2 Yleiset rak: 1 ap / 100 kem2. Autopaikoille on sallittua laskea 10% rinnakkaiskäyttö. Senioritalot ja erityisryhmät 1 ap + 1 vp / kem2. Suositus: Vanhusten ja/tai erityisryhmille tarkoitetuissa palvelu- tai osaketaloissa, sekä liike- ja yleisissä rakennuksissa voidaan autopaikat toteuttaa vaiheittain 67/33% ja/tai kaavavelvoitepaikkoina. 2) Asuntoalueet aluetehokkuus e=0,3 0,1. Autopaikkoja tulee varata AO-3, AO-4, AO-5 ja AO-6 korttelialueilla 2 ap / asunto. 3) Muualla kuin keskustassa senioritalot, vuokratalot joissa erityisryhmiä ym. 4) Yritysalueet: Kohteet joissa autojen määrä / ruokakunta on pieni: Asunnot: 1 ap/90 kem2. Toimistot: 1ap/100 kem2. Liiketilat: 1ap/70 kem2. Palvelut: 1ap/100 kem2. Logistiikka: 1ap/350 kem2 Teollisuus: 1 ap / 100 kem2 Toimistotilat: 1ap / 70 kem2 Liiketila ja paljon tilaa vaativat tai erikoiskaupat: 1 / 50 kem2 Myymälätilat: 1 ap/30 kem2

21 Keskustan osayleiskaava (28) Oslo, Göteborg ja Malmö Norjassa ja Ruotsissa asuinkerrostalojen autopaikkanormitusta on kehitetty riippuvaiseksi asuntojen määrästä ja kokojakautumasta, mikä on Suomessa harvinaisempaa. Oslossa pysäköintinormit on kohdennettu erikseen "sisäkaupunkiin" ja "laitakaupunkiin" seuraavasti: AK- talo "sisäkaupunki" "laitakaupunki" 1 huoneen asunto 0,25 ap / asunto 0,4 ap / asunto 2 huoneen asunto 0,5 ap / asunto 0,8 ap / asunto 3 huoneen asunto 0,7 ap / asunto 1,1 ap / asunto 4 h ja suurempi asunto 0,9 ap / asunto 1,2 ap / asunto Göteborgissa ydinkeskustan kerrostaloille vaaditaan pienten asuntojen osalta 0,39 ap / asunto ja isojen asuntojen osalta 0,54 ap / asunto. Muualla keskeisellä kaupunkialueella vaatimustaso on pienille asunnoille 0,47 ap / asunto ja suurille asunnoille 0,59 ap / asunto. Ympäröivillä kaupunkialueilla normitus on 1 ap / 122 kem2, kuitenkin 0,72 ap / asunto. Malmössä asuinkerrostalojen normitus on hiukan yksinkertaisemmin sellainen, että sisäkaupungissa vaaditaan 0,8 ap / asunto ja laitakaupungilla 1,1 ap / asunto. F. VVO:n kohteiden autopaikkatarveselvitys Tikkurilassa, Kauniaisissa ja Järvenpäässä VVO on selvittänyt v omistamiensa vuokratalokohteiden autopaikkojen todellista käyttöä Vantaan Tikkurilassa, Kauniaisissa ja Järvenpään Sibeliuksenkadulla. Tikkurilan kolme kohdetta (yht. 259 asuntoa) sijaitsevat hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella eli n m etäisyydellä Tikkurilan asemasta. Kohteet ovat valmistuneet 1990-luvulla eli asukaskanta on vakiintunut. Kohteiden keskipinta-ala vaihteli m2 välillä eli asunnot ovat tyypillisiä vuokra-asuntoja. Trafilta saadun tiedon mukaan ajoneuvoja oli osoitteissa hallinnassa keskimäärin n. 0,5 ajoneuvoa/asunto. Kauniaisten kaksi kohdetta sijaitsevat n m päässä Kauniaisten asemasta. Kohteet ovat valmistuneet jo 1970-luvulla. Vantaasta poiketen Kauniainen on perheasuntokohde, sillä keskipinta-ala yli 85 hum2. Trafilta saadun tiedon mukaan ajoneuvoja oli osoitteissa hallinnassa kuitenkin vain n. 0,7 ajoneuvoa/asunto. Järvenpään kohteessa Sibeliuksenkatu 27 on 25 asuntoa ja autoja asukkailla on 10 ja lisäksi pari moottoripyörää. Tämä tukee Vantaan ja Kauniaisten kokemusta autopaikkatarpeesta. VVO:n käsityksen mukaan Järvenpään keskustassa vuokra-asunnoille sopiva autopaikkanormi olisi n. 0,5 ap / asunto (hyvät palvelut ja joukkoliikenne). Normi 0,6 ap / asunto tai 1 ap/110 kem2 sisältäisi jo pelivaraa. G. Järvenpään kaupungin asemakaavojen pysäköintinormien mitoitusselvitys 1995 Järvenpään edellinen pysäköintinormiselvitys on laadittu ennen voimassaolevaa maankäyttö- ja rakennuslakia, joten siinä kuvatut lakiperusteet ovat vanhentuneet. Samoin on tuolloin tehty naapurikuntien käytäntöjen kartoitus jo vanhentunut. Selvitystä ei siksi referoida tässä kokonaan.

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta Kasvunäkymät Hämeenlinnan seudulle ja kantakaupunkiin on arvioitu tulevaisuudessa suuntautuvan väestönkasvua Hämeenlinna on seutukuntansa keskus, palvelee noin 95 000 asukasta tulisi turvata palveluiden

Lisätiedot

Ap-normit. Toimikunnat

Ap-normit. Toimikunnat Ap-normit Toimikunnat 20.11.2014 Lausuntopyyntö toimikunnille Kuntakehitys ja kuntakehityslautakunta selvittävät mahdollisuuksia päivittää käytettäviä autopaikkanormeja Määritetään aluekohtaisesti kuinka

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 518/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 60 12.4.2016 66 Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa,

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 12.3.2013 Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Leinelä / K 70116 Asemakaavan muutos nro 002066 Koivukylä 70. kaupunginosa Kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot

4. ASUNTOJEN PYSÄKÖINTI-

4. ASUNTOJEN PYSÄKÖINTI- 4. ASUNTOJEN PYSÄKÖINTI- PAIKKOJEN LASKENTAOHJE TAVOITE Pysäköintipaikkojen laskentaohje koskee asuntorakentamista. Ohjetta noudatetaan asemakaavoituksen yhteydessä. Laskentaohjeen tavoitteena on rakentaa

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA Asemakaavan muutos nro 002134, Korennontie, Nikinmäki VANTAA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.5.2016 muutos: liitetty Mehiläisentien katualuetta asemakaavamuutokseen

Lisätiedot

Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa. Raporttiluonnos, syyskuu 2015

Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa. Raporttiluonnos, syyskuu 2015 Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa Raporttiluonnos, syyskuu 2015 Työn kulusta Työ alkoi syksyllä 2014. TYÖN OHJAUSRYHMÄ Työ tehdään Helsingin, Espoon

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Pysäköintitutkimukset Kulkutapajakaumat Katuverkon jäsentäminen Pysäköinnin järjestelyt Liikennemäärät Isot kehityshankkeet (Itäinen

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 30.3.2016 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Asemakaavan muutos nro 002134 ja tonttijako,

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Kirkkonummen ja Masalan keskusta-alueiden pysäköintiselvitys Kiinteistöjen pysäköintipaikkojen riittävyys

Kirkkonummen ja Masalan keskusta-alueiden pysäköintiselvitys Kiinteistöjen pysäköintipaikkojen riittävyys Kirkkonummen ja Masalan keskusta-alueiden pysäköintiselvitys 2017 Kiinteistöjen pysäköintipaikkojen riittävyys Kirkkonummen kunta YT-lautakunta 19.1.2017 1. Selvityksen taustaa Helsingin seudun kunnissa

Lisätiedot

KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 24.10.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Asemakaavan muutos nro 002114 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 323. Kaupunginhallitus 26.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 323. Kaupunginhallitus 26.10.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 26.10.2015 Sivu 1 / 1 3961/10.03.00/2015 Kaupunginhallitus 304 5.10.2015 323 Valtuustokysymys senioritalon käytöstä Espoon keskuksessa (Kv-asia) (Pöydälle 5.10.2015) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta 27.4.2016 Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan kohtuullistettavan ja selkeytettävän Hallitusohjelman kirjaus

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2. kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Liikenne ja maankäyttö 2015 Laura Poskiparta 7.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia

Lisätiedot

VALINTATALON KORTTELI 43

VALINTATALON KORTTELI 43 VALINTATALON KORTTELI 43 Asemakaavan muutos Vireilletulovaiheen yleisötilaisuus pääkirjaston Muikku-Sali ti 2.2.2016, klo 18.00 Kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen VUOROVAIKUTUS ASEMAKAAVOITUKSESSA Maankäyttö-

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinti

Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinti LUONNOS 20.11.2014 Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinti TOIMINNANKUVAUS Keskitetty pysäköintiratkaisu Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinti on perustettu, jotta Jousenpuiston keskuksen lähiympäristö

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 05.09.2016 Sivu 1 / 1 4941/2015 10.02.03 270 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Puustellinmäki, asemakaavan muutos 110517, hyväksymistä koskevasta valituksesta Valmistelijat

Lisätiedot

TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010

TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010 TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010 LAKALAIVA-6037-9, -10, -11 JA -12, TEOLLISUUSTONTTIEN MUUTTAMINEN LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro Havukoski

Asemakaavan muutos nro Havukoski Asemakaavan muutos nro 001993 Havukoski Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan muutosta on hakenut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Pysäköinnin nykytilanne, kehittämistarpeet ja pysäköintipolitiikan strategiset linjaukset

Pysäköinnin nykytilanne, kehittämistarpeet ja pysäköintipolitiikan strategiset linjaukset Pysäköinnin nykytilanne, kehittämistarpeet ja pysäköintipolitiikan strategiset linjaukset Kaupunkielämän muuttuminen Helsingin asukas- ja työpaikkamäärien sekä asukkaiden varallisuuden ennustetaan kasvavan.

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten kaupungin

Lisätiedot

Taskilan kaupunginosan korttelin 20 tonttia nro 3 (Suolamännyntie 13) koskeva asemakaavan muutos (Koskelantie, Suolamännyntie, Sumukellontie)

Taskilan kaupunginosan korttelin 20 tonttia nro 3 (Suolamännyntie 13) koskeva asemakaavan muutos (Koskelantie, Suolamännyntie, Sumukellontie) 1(5) Suolamännyntie 13 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Taskilan kaupunginosan korttelin 20 tonttia nro 3 (Suolamännyntie 13) koskeva asemakaavan muutos (Koskelantie, Suolamännyntie, Sumukellontie)

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) 2 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ kaupunginosan (Haaga) korttelin tontti 3

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ kaupunginosan (Haaga) korttelin tontti 3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/2012 1 (7) 354 Poikkeamishakemus (Haaga, Puutarhurinkuja 2) (b-asia) HEL 2012-011277 T 10 04 01 Rakvv 29-2575-12-12-S 14.8.2012 Päätös Rakennuspaikka Hakemus Säännökset,

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta.05.06 Sivu / 58/06 0.0.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 60.4.06 Kaupunkisuunnittelulautakunta 66 6.4.06 76 Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ sallitaan myös muu toimistokäyttö.

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ sallitaan myös muu toimistokäyttö. Helsingin kaupunki Esityslista 24/2016 1 (5) 4 Poikkeamishakemus (Kuntatalo Oy, Kallion tontti 11303/3, Toinen Linja 14) HEL 2014-015224 T 10 04 01 Rakvv 11-3839-14-S Päätösehdotus Hakija Rakennuspaikka

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy Hyvinkään kaupungin 24. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 2301 24:012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 30.03.2016

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5188 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 25.10.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelia 40 koskeva asemakaavan

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) 400 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 51 14.4.2015 Tekninen lautakunta 97 7.6.2016 Asianro 957/10.02.03/2014 253 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) kortteleita 502 (osa), 517

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot

Lisätiedot

Näkökulmia pysäköintitarpeeseen

Näkökulmia pysäköintitarpeeseen Näkökulmia pysäköintitarpeeseen Antti Pirhonen 24.9.2015 NCC-yhtiöt 1 Liikkuminen muuttuu radikaalisti lähivuosina Metro Espoonlahteen Arvot (hyötyliikunta, ekologisuus, jakamistalous) Uudet liikkumisvälineet

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi. Kiinteistö 3485/16, Kiikkaistenkuja 13, 01800 Klaukkala Tontti Tontti sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO2 ½I, erillispientalojen korttelialue. Tontin pinta-ala on 1 882

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta Tekninen lautakunta 64 24.02.2016 Kaupunginhallitus 84 29.02.2016 Kaupunginhallitus 182 18.04.2016 Kaupunginvaltuusto 51 25.04.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille

Lisätiedot

NUORIKKALANMETSÄ 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

NUORIKKALANMETSÄ 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) RAISION KAUPUNKI NUORIKKALANMETSÄ 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 0 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

LIITE 12a. Naantalin keskustan rakennemalli. Armonlaaksontien liittymäjärjestelyt Ve a JHa

LIITE 12a. Naantalin keskustan rakennemalli. Armonlaaksontien liittymäjärjestelyt Ve a JHa LIITE 12a ARMONLAAKSONTIEN LIITTYMÄJÄRJESTELYT Ve a Armonlaaksontien ja Satamatien liittymään on sijoitettu kiertoliittymä, joka on muodoltaan ovaali. Liittymä on tavanomaista kiertoliittymää kookkaampi

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet Matkatuotokset LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminenalakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot