PYSÄKÖINTINORMISELVITYS JA EHDOTUS / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYSÄKÖINTINORMISELVITYS JA EHDOTUS / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS"

Transkriptio

1 Keskustan osayleiskaava (28) PYSÄKÖINTINORMISELVITYS JA EHDOTUS / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITE Yleissuunnittelu Suomen kaupungeissa keskustellaan tällä hetkellä vilkkaasti keskusta-alueiden autopysäköinnistä ja monissa kunnissa on työn alla laajavaikutteisia pysäköintipolitiikan työkaluja ja päätöksiä. Pysäköintiin liittyvillä ratkaisuilla on suuri vaikutus keskustojen viihtyisyyteen, asukkaiden arjen elämän laatuun sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistämiseen. Pysäköintiratkaisuilla tulee tarjota pysäköijille mahdollisimman selkeää, käytettävää ja korkealaatuista palvelua, koska autoilulla tulee olemaan jatkossakin merkittävä rooli liikennejärjestelmässä. Autoilun roolin tulee kuitenkin olla yhteiskunnan ja kaupunkien elinvoiman kannalta järkevä ja kokonaisuuteen sovitettu. Kaupunkikeskustojen pysäköintipolitiikan on kannustettava ja ohjattava omalta osaltaan liikkujia kestävien kulkumuotojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) valintaan. Palvelulähtöisten pysäköintiratkaisujen on tulevaisuudessa perustuttava enenevässä määrin asukkaiden ja yritysten todellisiin tarpeisiin, jolloin mitoituksessa tulee ottaa huomioon myös käyttäjien asumismuodot ja ikärakenne. Järvenpään kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian. Sen ympäristöosassa todetaan, että henkilöauton tarpeeton käyttö haaskaa kaupunkitilaa, aiheuttaa päästöjä ja kustannuksia. Joukkoliikenne ja kevyt liikenne ovat edullisempia ja ympäristöystävällisempiä liikkumistapoja. Tavoitteena on kestävän kaupunkikehityksen edistäminen mm. pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta lisäämällä. Strategiaan kirjattuna tavoitetasona koko kaupungin mittakaavassa on saada joukkoliikenteen osuudeksi 12 % ja pyöräilyn osuudeksi 15 % kaikista matkoista vuoteen 2017 mennessä. Lähtötasona v oli joukkoliikenteellä 10,7 % ja pyöräilyllä 12,9 % osuus. Vuonna 2012 vastaavat osuudet olivat uusimman vuoden 2013 julkistetun liikennetutkimuksen mukaan kummallakin kulkumuodolla 15 %, joten tavoitetasoa voidaan jatkossa nostaa. Pysäköintipolitiikalla tulee tavoitella eheän ja monimuotoisen kaupunkirakenteen toteutumista muun muassa poistamalla pysäköinnistä aiheutuvia esteitä täydennysrakentamiselle. Muita keskeisiä tavoitteita pysäköintipolitiikalle ovat pysäköintiratkaisujen vaikutusten ja kustannusten läpinäkyvyys, käyttäjä maksaa -periaatteen johdonmukainen soveltaminen sekä pyrkimys taloudellisesti tehokkaisiin ratkaisuihin. Pysäköintiratkaisuilla pyritään myös tukemaan kohtuuhintaista asumista. Järvenpäässä on pysäköintipolitiikkaa käsitelty varsin vähän. Vuonna 1995 tehtiin laajahko selvitys pysäköinnistä, minkä pohjalta silloinen kaavoitus- ja kiinteistötoimikunta antoi suosituksen asemakaavoissa sovellettavista pysäköintinormeista. Keskustan osayleiskaavaan (Kv ) sisältyy pysäköintinormitus keskusta-alueen asemakaavoja varten. Muuten pysäköintinormit on aina määritelty asemakaavakohtaisesti v suositusta noudatellen. Keskustan osayleiskaavan tarkistustyön käynnistyttyä nähtiin tarpeelliseksi tehdä katsaus muiden kaupunkien pysäköintipolitiikkaan ja nykyisiin pysäköintinormeihin, koska Järvenpäässä pitkään sovellettujen normien arviointiin on tullut aihetta mm. väestön ikääntymisen ja ruokakuntien pienentymisen sekä elämäntavaksi valitun autottomuuden lisääntymisen vuoksi. Yleinen havainto kaikissa kaupungeissa on ollut, että erityisesti hyvään joukkoliikenteeseen tukeutuvien ydinkeskustojen alueella autonomistus ja pysäköintitarve on muita kaupunkialueita sel- Järvenpään kaupunki Seutulantie 12, PL 41, Järvenpää Vaihde (09)

2 65 vuotta täyttäneet vuotiaat vuotiaat vuotiaat 6-17-vuotiaat Keskustan osayleiskaava (28) keästi pienempi. Tältä pohjalta on aihetta tarkastella, miten uuden keskustan osayleiskaavan pysäköintinormeihin voitaisiin sisällyttää todelliset pysäköintitarpeet huomioon ottavaa joustoa. voi toimia lähtökohtana laajemmalle Järvenpään pysäköintipolitiikan arvioinnille. Tähän on nähtävissä lisääntyvää tarvetta mm. useiden kehityshankkeiden yhteydessä esille nousseiden pysäköintilaitosten suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon kysymysten ratkaisujen tultua ajankohtaisiksi. TAUSTAA AUTOISTUMISESTA JA AUTONOMISTUKSESTA SUOMESSA 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ,7 55,2 22,8 3, ,5 51,6 27,4 4, ,7 49,6 29,3 4,4 ei autoa 1 auto 2 autoa enemmän kuin 2 autoa Autoistumisen kehitys Suomessa (Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus , Liikennevirasto 2012) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % 56 % 33 % 4 % % 46 % 42 % 6 % % 42 % 47 % 5 % % 52 % 22 % 5 % % 48 % 26 % 6 % % 44 % 28 % 6 % % 56 % 30 % 4 % % 51 % 34 % 6 % % 46 % 39 % 6 % % 67 % 16 % % 61 % 24 % 4 % % 59 % 27 % 3 % % 50 % 4 % % 56 % 6 % % 67 % 10 % ei autoa 1 auto 2 autoa yli 2 autoa Autollisuuden kehitys eri ikäluokissa (Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus , Liikennevirasto 2012). Eniten on kasvanut kahden auton talouksissa asuvien osuus vuotiaiden ryhmässä ja kahden auton talouksissa asuvien lasten osuus.

3 Keskustan osayleiskaava (28) Autonomistus Tampereen seudulla vuonna Eriytyminen on erittäin selvää keskustan ja muiden alueiden välillä. Laajoissa osissa keskustaa autottomia ruokakuntia on yli puolet. Järvenpään osalta tarkempi ruutuanalyysi on vielä tekemättä, mutta valtakunnallisesta YKR- ruutuaineistosta voitiin paikkatietotarkastelun avulla laskea, että keskusta-alueella autottomien asuntokuntien määrä on keskimäärin 47 % kaikista asuntokunnista. Ydinkeskustan 12 ruudussa oli v yhteensä 2116 asuntokuntaa, joista 920:lla oli yksi auto ja 195:llä 2 tai useampia autoja. Tulosta selittää keskustan asuntokuntien koko; yhden hengen ruokakuntia on kaikista 65 % ja kahden hengen ruokakuntia 28 %. Keskustan asuntokunnista siis peräti 93 % on 1-2 hengen kokoisia, eikä auton tarve ole vastaava kuin suuremmilla asuntokunnilla (lapsiperheillä). Tehdyssä tarkastelussa ei ikämuuttuja ollut nähtävänä, mutta oletettavasti keskustassa asuu keskimäärin varttuneempaa väkeä kuin reuna-alueilla, mikä vielä vähentää autontarvetta ja käyttöä. Seuraavalla sivulla on Tampereen eri osa-alueiden kulkutapoja kuvaava analyysi.

4 Valkeakoski Valkeakoski ympäryskunnat ympäryskunnat Tampere Tampere 0 % 10 % 20 % 30 Keskustan % 40 % osayleiskaava 50 % 60 % 70 % % 90 % (28) % keskustan jalankulkuvyöhyke 49 % 10 % 22 % 10 % keskustan reunavyöhyke 28 % 16 % 31 % 14 % intensiivinen joukkoliikennevyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke 37 % 12 % 29 % 3 % kävely polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne muu kulkutapa keskustan reunavyöhyke 14 % 12 % 58 % 5 % Kulkutapajakauma joukkoliikennevyöhyke asuinpaikan vyöhykkeen mukaan (Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan henkilöliikennetutkimus 2012). Keskusta-asukkaat liikkuvat jalan ja pyörällä. 15 % 15 % 43 % 4 % autovyöhyke LAINSÄÄDÄNTÖ alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke 0 % % 20 % 7 % 30 % 40 % % % 60 % 70 % 80 % % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke autovyöhyke keskustan reunavyöhyke ei taajama alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke ei taajama alakeskuksen keskustan jalankulkuvyöhyke intensiivinen keskustan joukkoliikennevyöhyke reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke ei taajama ei taajama Autopaikkoja säätelee kävely maankäyttö- polkupyörä ja rakennuslaki henkilöauto (MRL). MRL joukkoliikenne säätelee autopaikkoja muu kulkutapa kuitenkin vain varsin yleisellä tasolla: Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle (54 ). Asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset) (57 ). Kiinteistöä varten asemakaavassa ja rakennusluvassa määrätyt autopaikat tulee järjestää rakentamisen yhteydessä (156 1 momentti). Jos asemakaavassa niin määrätään, kunta voi osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Tässä tapauksessa kiinteistönomistajalta peritään autopaikkojen järjestämisestä vapautumista vastaava korvaus kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan (156 2 momentti). Autopaikkojen järjestämisvelvollisuus ei koske vähäistä lisärakentamista eikä rakennuksen korjausja muutostyötä. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta muutettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon tästä johtuva autopaikkojen tarve (156 3 momentti). MRL ei siis säätele asuntotonteille toteutettavaa autopaikkamäärää eikä toteutustapaa, vaan tämä tapahtuu kaupungin hyväksymässä asemakaavassa. PYSÄKÖINTINORMISELVITYKSIÄ A. Ympäristöministeriö ja Kuntaliitto % % 17 % % % 28 3 % 2934 % % 912 % % 4 % 3 % % % 13 % 5 9 %% 6 % 4 % 5 % 12 % 13 % 21 % 19 % 6 % 34 % 9 % 29 % 37 % 749 %% 9 % 7 % 78 % 7 % 129 % 69 % 6 % 7 % 8 % 15 % 7 % 7 % 4810 %% Seuraavilla sivuilla on otteita ympäristöministeriön ja Kuntaliiton teettämästä "Kysely kaupunkien keskustojen pysäköinnistä"- raportista (2001). 7 % 16 % 7 % 17 % 56 % 17 % 42 % 55 % 47 % 55 % % 12 % 42 % 4861 %% 48 % 558 %% 31 % 55 % 43 % 5961 %% 6770 % % 59 % 70 % 48 % 22 % 29 % 33 % 33 % 18 % 1410 %% 714 % 5 % 9 % 3 % 18 % 8 % 16 % 6 % 14 % 5 % 75 % 65 % 9 % 3 % 3 % 5 % 85 % 3 % 6 % 4 % 65 % 2 % 63 % 6 % 2 % 3 %

5 Keskustan osayleiskaava (28)

6 Keskustan osayleiskaava (28)

7 Keskustan osayleiskaava (28)

8 Keskustan osayleiskaava (28) B. Ympäristöministeriö 2004 Seuraavilla sivuilla on otteita ympäristöministeriön teettämästä esiselvityksestä "Pysäköinti, pihakadut ja hidaskadut tiiviissä ja matalassa kaupunkirakenteessa" (2004)

9 Keskustan osayleiskaava (28)

10 Keskustan osayleiskaava (28) C. Tuusulan kunta 2011 Seuraavilla sivuilla on otteita Tuusulan kunnan epävirallisesta pysäköintiselvityksestä (2011)

11 Keskustan osayleiskaava (28)

12 Keskustan osayleiskaava (28)

13 Keskustan osayleiskaava (28) D. Kuntaliitto 2012 Seuraavassa on otteita Kuntaliiton uudemmasta pysäköintiselvityksestä (2012): Maankäyttö- ja rakennuslain 156 :n 2 momentti koskee niin sanottua vapaaksiosto-oikeutta. Kunta voi osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Tässä tapauksessa kiinteistönomistajalta peritään autopaikkojen järjestämisestä vapautumista vastaava korvaus kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan. Vapaaksiosto tulee erottaa siitä periaatteesta, että velvoitepaikat sidotaan aina asianomaisen kiinteistön tarpeisiin. Hallituksen esityksessä (HE 101/1998 s. 109) on nimenomaan korostettu, ettei autopaikkojen vapaa luovutus tai osoittaminen muuhun tarpeeseen kuin alun perin tarkoitettuun käy päinsä. Jos kiinteistön itsenäiset velvoitteet on myyty itsenäisinä osakkeina, tulee kiinteistön omistajan (haltijan) pystyä osoittamaan, että siitä riippumatta, kuka autopaikkaosakkeet omistaa, on autopaikkoja osoitettu kyseisen kiinteistön käyttöön kaavassa ja luvassa edellytetty määrä. (Jääskeläinen &Syrjänen, 2010). Kunnan vapaaksioston kautta saamat tulot on tärkeää korvamerkitä velvoitepaikkojen toteuttamiseksi. Eräänä keinona on niiden rahastoiminen. Asemakaavassa määrättyjen autopaikkojen toteuttaminen vaaditaan rakennusluvan yhteydessä ja toteuttamista valvotaan rakennusvalvonnan toimesta. Usein käytetään maankäyttö- ja rakennuslain 156 :n mahdollistamaa vapaaksioston menettelyä, jolloin velvoitepaikoista vapautumisesta peritään valtuuston määrittelemä korvaus. Tämän korvauksen avulla kaupunki järjestää autopaikat. Vapaaksi ostettujen velvoitepaikkojen seuraamiseksi kunnan tulisi pitää niistä kirjaa eli muodostaa ns. velvoitepaikkarekisteri. Tämä helpottaisi tilanteen seuraamista, ja varsinkin täydennysrakentamisen yhteydessä olisi tiedossa ennestään toteuttamattomat autopaikat samoin kuin se, minkä verran kunnalla on vapaaksioston kautta tulleita velvollisuuksia. Eräissä kaupungeissa tämä rekisteri on jossakin muodossa käytössäkin. Velvoitepaikkojen vapaaksioston osalta lainsäädäntöä pidetään jälkeenjääneenä ja epäselvänä. Etenkin velvoitepaikkojen pysyvyyttä tulisi säädellä tarkemmin ja ne tulisi kytkeä asunto-, toimisto- ja liikeosakkeisiin niin, ettei niitä voida myydä yhtiön ulkopuolelle. Velvoiteautopaikkojen toteuttamissopimuksiin rakennuslupavaihetta varten toivotaan menettelytapaohjetta ja velvoitepaikkarekisteriä niin, että paikat voisi osoittaa tarkasti kartalla. Hieman yli puolet tutkimuksen kuntavastaajista ilmoitti, että kunta ei koskaan toimi pysäköintioperaattorina. Vastausten mukaan 80 prosenttia yli asukkaan kunnista ja noin 50 prosenttia alle asukkaan kunnista kuuluu tähän ryhmään. Sen sijaan asukkaan kunnista kaikki vastanneet toimivat ainakin pääosin pysäkointioperaattoreina. Monet kaupungit, kuten esim. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Oulu, ovat laatineet omat laskentakaavat asemakaavassa määrättävien autopaikkojen lukumäärälle. M. Kallio (2011) on omassa tutkimuksessaan määrittänyt kaavan, joka laskee keskimääräisen autopaikkatarpeen asuntoa kohden: Y = (x*β1+α1+α2+α3)* β2, jossa Y = ennustettu autojen määrä asuntoa kohden x = autotiheys/autonomistusaste (henkilöautoa/asunto) β1= autonomistuksen muutoskerroin α1= asunnon omistusmuoto α2= asunnon sijainti suhteessa joukkoliikennepalveluihin ja muihin palveluihin α3= asunnon koko β2= pysäköintipaikkojen nimeäminen

14 Keskustan osayleiskaava (28) Algoritmia voidaan käyttää kerrostaloasuinalueen autopaikkamäärän tai auto-paikkanormien laskemiseen. Algoritmi ei kuitenkaan ole täysin luotettava, silla kaikkien algoritmissa esitettävien tekijöiden riippuvuutta ei tutkittu. Myöskään algoritmin tekijöiden arvoja ei tutkittu tarkemmin, vaan ne on arvioitu työssä esitettyjen kirjallisuusosan sekä empiirisen osan tulosten perusteella. Koska algoritmin kertoimet eivät ole täysin luotettavia, on oleellista miettiä kertoimien suuruutta ja vaikutusta tapaus- ja aluekohtaisesti. Oulun kaupunki on tehnyt vuonna 2006 autopaikkamitoitusta koskevan tutkimuksen, jossa on käytetty kahta eri tilastomateriaalia, tehty asiantuntijahaastatteluja ja pysäköintilaskentoja sekä järjestetty Oulun kaupungin sisäinen asiantuntijaseminaari. Tutkimuksen tuloksena on julkaistu asuntopaikoituksen pysäköintinormit kerrostaloille, rivitaloille ja erillispientaloille. Erityisasuminen käsitellään Oulussa aina tapauskohtaisesti. Poikkeukset: Normia voidaan muuttaa seuraavissa tapauksissa: Jos tontilla on Ara-rahoitteisia yleishyödyllisiä vuokra-asuntoja, voidaan autopaikkojen määrää vähentää niiden osalta 15 %:lla Jos tontilla on erityisasumismuotoja, voidaan autopaikkojen määrää vähentää asuntojen määrän, sijainnin ja/tai laadun suhteessa Aluekeskuksessa tai sen lähistössä autopaikkavaatimus voi olla vähäisempi kuin muualla ko. alueella Invapaikat: Invapaikkojen määrän tulee olla kaksi invapaikkaa 50 autopaikkaa kohti, ja sen jälkeen yksi invapaikka kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohti.

15 Keskustan osayleiskaava (28) Velvoitepaikkohin kuuluvien asukaspysäkäinnin vieraspaikkojen sijoittaminen katualueelle ei ole suositeltavaa, koska niiden on oltava pysyviä paikkoja. Kadunvarret soveltuvat muuhun lyhytaikaiseen pysäköintiin. E. Täydentäviä tietoja Suomesta ja pohjoismaista Edellä kuvattujen selvitysten tietojen lisäksi on etsitty täydentäviä pysäköintinormitustietoja kohteista, joissa muutoksia on tehty tai niitä suunnitellaan parhaillaan. Alla esimerkkejä lähestymistavoista ja nykynormituksista: Helsingin asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeet 2012 Kerrostalot Kantakaupungin eteläosa (liitekartan alue I) Etäisyys linnuntietä lähimmälle metro- tai juna-asemalle on alle 400 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 145 k-m2 tai 0,4 ap/asunto. Kantakaupungin eteläosan muille alueille autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 135 k-m2 tai 0,5 ap/asunto. Kantakaupungin pohjoisosa (liitekartan alue II) Etäisyys linnuntietä lähimmälle metro- tai juna-asemalle on alle 500 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 135 k-m2 tai 0,5 ap/asunto. Kantakaupungin pohjoisosan muille alueille autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 125 k-m2 tai 0,5 ap/asunto. Kantakaupungin uudet merenrantaiset alueet (liitekartan alue III) Etäisyys linnuntietä lähimmälle metro- tai juna-asemalle on alle 500 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 130 k-m2 tai 0,5 ap/asunto. Muille alueille autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 120 k-m2 tai 0,6 ap/asunto. Esikaupunkialueet (liitekartan alue IV) Etäisyys linnuntietä lähimmälle raideliikenteen pysäkille on alle 600 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 120 k-m2 tai 0,6 ap/asunto. Etäisyys linnuntietä lähimmälle runkobussiliikenteen pysäkille on alle 600 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 110 k-m2 tai 0,65 ap/asunto.

16 Keskustan osayleiskaava (28) Esikaupunkialueiden muille alueille autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 100 k-m2 tai 0,7 ap/asunto. Pientalot Kantakaupunki (liitekartan alueet I, II ja III) Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/asunto. Esikaupunkialueet (liitekartan alue IV) Pientalotontit, joilla on enintään kaksi asuntoa (omakotitalot ja paritalot) Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/asunto ja lisäksi 1 ap/asunto auton tilapäistä säilyttämistä varten. Pientalotontit, joilla on enemmän kuin kaksi asuntoa (rivitalot) Townhouse pientalot Vuokra-asunnot Etäisyys linnuntietä lähimmälle raideliikenteen pysäkille on alle 800 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap/100 k-m2 tai 1 ap/asunto. Etäisyys linnuntietä lähimmälle runkobussiliikenteen pysäkille on alle 800 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap/90 k-m2 tai 1,13 ap/asunto. Muilla alueilla autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap/80 km2 tai 1,25 ap/asunto. Townhouse pientalolla tarkoitetaan kytkettyä pientaloa, joissa jokainen asunto/ kiinteistö sijaitsee omalla tontillaan. Kantakaupungin alueella sekä alueilla, joissa etäisyys linnuntietä lähimmälle raideliikenteen pysäkille on alle 500 metriä, autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1ap/asunto. Muilla alueilla autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/asunto ja lisäksi 1 ap/asunto auton tilapäistä säilyttämistä varten. Jos tontilla on kaupungin vuokra-asuntoja, niiden osalta voidaan kaavoituksessa käyttää 20 % pienempää autopaikkamääräystä kuin vastaavissa omistusasunnoissa.

17 Keskustan osayleiskaava (28) Erityisasuminen Opiskelija-asunnot Muu erityisasuminen Kantakaupungin alueella etäisyyden ollessa linnuntietä lähimmälle metro- tai junaasemalle alle 400 metriä autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 600 k-m2. Kantakaupungin muilla alueilla autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 400 km2. Esikaupunkialueella etäisyyden ollessa linnuntietä lähimmälle metro-, junaasemalle tai runkojoukkoliikenteen pysäkille alle 600 metriä autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 300 k-m2. Esikaupunkialueiden muille alueille autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 200 k-m2. Autopaikkatarpeeseen vaikuttaa erityisasumisen tyyppi. Pysäköintipaikkatarpeen määrittäminen edellyttää tapauskohtaista selvittämistä. Senioriasunnoissa autopaikkamääräystä voidaan lieventää 25 % verrattuna muihin vastaaviin asuntoihin. Täydennysrakentaminen ja käyttötarkoituksen muutos Uudelleenkaavoituksella tarkoitetaan rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista toiseen tarkoitukseen. Täydennysrakentamisessa ja käyttötarkoituksen muutoksessa noudatetaan lähtökohtaisesti samoja ohjeita kuin uudisrakentamisessa. Täydennysrakentamisen pysäköinnin suunnittelussa otetaan huomioon tontin nykyisten pysäköintipaikkojen määrä ja auton omistus. Laskentaohjeesta voidaan poiketa, jos katsotaan, että auton omistus on pysyvästi ohjeen määräystä pienempi. Vieraspysäköinti ja asukkaiden kuorma-autojen pysäköinti Asukkaille tarkoitettujen pysäköintipaikkojen lisäksi tarvitaan asukkaiden vieraille vähintään 1 ap / k-m2. Asukkaiden kuorma-autoille tarvitaan vähintään 1 ap / k-m2. Vieraspaikat ja asukkaiden kuorma-autojen paikat voivat sijaita myös katu- tai yleisillä alueilla. Yhteiskäyttöautojen käyttömahdollisuus Jos kaavassa osoitetaan tontille yhteiskäyttöauton pysäköintipaikka tai -paikkoja, laskentaohjeen antamaa pysäköintipaikkamäärää voidaan pienentää 3 %.

18 Keskustan osayleiskaava (28) Pysäköintipaikkojen nimeämättömyys ja vuorottaispysäköinti Jos toteutetaan vähintään 100 pysäköintipaikkaa keskitetysti siten, että niitä ei nimetä kenellekään, voidaan laskentaohjeen antamasta pysäköintipaikkamäärästä vähentää 10 %. Lievennyksen käyttäminen edellyttää asemakaavamääräystä paikkojen nimeämättömyydestä. Vuorottaispysäköinnissä samoja pysäköintipaikkoja voivat hyödyntää eri toiminnot eri vuorokaudenaikoina. Vuorottaispysäköinti suunnitellaan aina tapauskohtaisesti paikalliset olosuhteet huomioiden. Vuorottaispysäköinnin edellytyksenä on pysäköintipaikkojen nimeämättömyys, josta määrätään asemakaavassa. Laskentaohjeen soveltamisohjeita Autopaikkamäärien laskentaohjeesta voidaan poiketa vain erityisten perusteluiden avulla. Jos laskentaohje antaa pysäköintipaikkojen lukumääräksi desimaaliluvun, toteutettava pysäköintipaikkamäärä on ylöspäin pyöristetty kokonaisluku. Espoo Saadun tiedon mukaan Espoon kaupungin soveltamat asuinkerrostalojen pysäköintinormit poikkeavat edellä olevassa ympäristöministeriön 2004 julkaistussa selvityksessä kerrotusta. Kaupunkikeskustoissa normivaatimus on alkaen 1 ap / 100 kem2, mutta vähintään 0,8 ap / asunto. Erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varressa olevilla asuntoalueilla normivaatimus on 1 ap / 90 kem2, mutta vähintään 1 ap / asunto. Muilla alueilla normivaatimus on 1 ap / 85 kem2, mutta vähintään 1,2 ap / asunto. Vieraspaikkoja tulee toteuttaa lisäksi 10 % asukaspysäköintipaikkojen määrästä.

19 Keskustan osayleiskaava (28) Vantaa Vantaalla muutettiin kerrostalokortteleiden pysäköinnin mitoitussuositusta siten, että alle 500 metrin päässä raideliikenteen asemista normi on yksi autopaikka 110 kerrosneliötä kohti, mutta vähintään 0,7 autopaikkaa asuntoa kohti. Hyvien joukkoliikennepalvelujen lähellä eli metrin päässä asemasta tai bussiliikenteen runkolinjan pysäkistä, normi on yksi autopaikka 100 kerrosneliötä kohti, mutta vähintään 0,8 autopaikkaa asuntoa kohti. Aiemmin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella olevilla alueilla noudatettiin normia yksi autopaikka 90 kerrosneliötä kohti, mutta vähintään 0,8 autopaikkaa asuntoa kohti. Muilla alueilla noudatetaan normia yksi autopaikka 90 kerrosneliötä kohti, mutta vähintään yksi autopaikka asuntoa kohti. Aiemman normin mukaan vaatimus oli yksi autopaikka 80 kerrosneliötä kohti. Lisäksi pitää rakentaa yksi vieraspaikka neliömetriä kohti. Toinen merkittävä muutos aiempaan ohjeeseen on, että keskitetyille pysäköintilaitoksilla, joilla autopaikat on nimeämättömiä, on lievempi vaatimustaso kuin tonttikohtaisella pysäköinnillä. Uudella ohjeella kannustetaan keskitettyjen pysäköintiratkaisujen rakentamiseen, sillä niissä pysäköintipaikat saadaan tehokkaaseen käyttöön, pysäköintilaitosten koko pienenee ja myös niiden kustannuksen alenevat. Monissa tapauksissa myös niiden vaatima maa-ala pienenee. Uusi mitoitusohje antaa keskitetylle pysäköinnille 10 prosentin alennuksen vaadittuun paikkamäärään, kun pysäköintialueen koko on vähintään 100 autopaikkaa. Alueet, joilla kaupunki on muiden toimijoiden kanssa järjestämässä keskitetysti koko alueen pysäköinnin, on irrotettu ohjeen vaatimuksista. Niiden pysäköintipaikkatarjonta mitoitetaan aluekohtaisten pysäköintiohjeiden periaatteita noudattaen. Aluekohtaisia ohjeita tarvitaan ainakin Marja-Vantaalla ja Östersundomin alueen suunnittelussa. Mitoitusohjeen muutos koskee vain kerrostaloalueita. Mitoitusohje on miniminormi, joka osoittaa kuinka paljon paikkoja vähintään tulee rakentaa. Jos tarvitaan enemmän paikkoja, mitoitusohje ei estä niiden toteuttamista. Joulukuussa 2013 Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokeiluna keskusta-alueiden pysäköintinormin lievennyksen. Kokeilu on voimassa vuosina ja se koskee raideliikenteeseen tukeutuvien Tikkurilan, Koivukylän, Korson, Aviapoliksen, Kivistön, Martinlaakson ja Myyrmäen sekä Hakunilan ja Länsimäen keskusta-alueiden uusia asuinrakennuskohteita. Näissä keskustoissa yksi autopaikka on rakennettava vähintään 130 kerrosneliömetriä kohden. Nykyisin voimassa olevia mitoitusohjeita (2011) noudatetaan edelleen kaikilla muilla alueilla. Mitoitusohje ei estä rakentamasta näillä alueilla tarvittaessa enemmän autopaikkoja. Tampere Tampereella ovat käytössä edelleen 1985 hyväksytyt normitukset (ks. edellä YM:n ja Kuntaliiton selvityskohta), mutta poikkeuksia tehdään uusissa asemakaavoissa. Autopaikkatarpeesta tehtyjen laskelmien mukaan tarve on keskimäärin 1 ap / 116 kem2, kun normivaatimus on 1 ap / kem2 kohteen sijainnista riippuen. Esim. Kalevanrinteen alueella käytetään kerrostaloasumiselle normia 1 ap / 125 kem2 ja senioriasumiselle normia 1 ap / 250 kem2, vaikkei kohde sijaitse ydinkeskustassa. Nurmijärvi Asuinkerrostalorakentamiseen käytetään normituslukuina 1 ap/60 kem², jossain yksittäisessä kaavassa 1/70 kem². Normien väljentämisestä on keskusteltu. Viirinlaaksoon on tehty asemakaavaehdotus, jossa asuinkerrostaloille AL- korttelialueilla normitetaan autopaikat 1 ap/85 kem². Ri-

20 Keskustan osayleiskaava (28) vi- ja pientalokortteleissa normi on 1,8 ap/asunto ja omakotikortteleissa 2 ap/asunto. Liiketilojen normitus on 1 ap/ 30 kem², toimistotilojen 1 ap/ 50 kem² ja senioriasumisen normi 1 ap/100 kem². Mäntsälä Normeissa siirrytään keskustan tiivistyessä skaalautuvampaan otteeseen, tarkoittaen ydinkeskustassa tiukennusta erityisesti liiketilojen osalta, mutta väljennystä senioriasumisen osalta. Toisena tavoitteena on kaavavelvoitepaikkojen eli jouston lisääminen, syynä on väestön ikärakenteen tuleva muutos erityisesti keskustassa, turhia parkkipaikkoja ei kannata vaatia. Kunnan senioritaloissa on nyt auto/20-30 asukasta ja ajatuksena on että autopaikat rakennetaan talokohtaisesti jälkeenpäin todetun tarpeen perusteella ja kaavassa määrätään velvoitepaikkojen määrä. Kolmantena tavoitteena on pysäköinnin helppouden aikaansaaminen. Nykyiset normit joissa aivan keskustassa on hieman harkinnanvaraa: 1) Keskusta rakennustehokkuus e=0,7 2,0: Mikäli pelivaraa ei ympäristössä ole esim. vapaita parkkipaikkoja lähistöllä, laitetaan autopaikoitus kahteen kerrokseen. Asunnot: 1 ap / asunto tai 1 ap / kem2. Liiketilat: 1 ap / kem2. K-korttelit: 1 ap / 50 kem2 Yleiset rak: 1 ap / 100 kem2. Autopaikoille on sallittua laskea 10% rinnakkaiskäyttö. Senioritalot ja erityisryhmät 1 ap + 1 vp / kem2. Suositus: Vanhusten ja/tai erityisryhmille tarkoitetuissa palvelu- tai osaketaloissa, sekä liike- ja yleisissä rakennuksissa voidaan autopaikat toteuttaa vaiheittain 67/33% ja/tai kaavavelvoitepaikkoina. 2) Asuntoalueet aluetehokkuus e=0,3 0,1. Autopaikkoja tulee varata AO-3, AO-4, AO-5 ja AO-6 korttelialueilla 2 ap / asunto. 3) Muualla kuin keskustassa senioritalot, vuokratalot joissa erityisryhmiä ym. 4) Yritysalueet: Kohteet joissa autojen määrä / ruokakunta on pieni: Asunnot: 1 ap/90 kem2. Toimistot: 1ap/100 kem2. Liiketilat: 1ap/70 kem2. Palvelut: 1ap/100 kem2. Logistiikka: 1ap/350 kem2 Teollisuus: 1 ap / 100 kem2 Toimistotilat: 1ap / 70 kem2 Liiketila ja paljon tilaa vaativat tai erikoiskaupat: 1 / 50 kem2 Myymälätilat: 1 ap/30 kem2

21 Keskustan osayleiskaava (28) Oslo, Göteborg ja Malmö Norjassa ja Ruotsissa asuinkerrostalojen autopaikkanormitusta on kehitetty riippuvaiseksi asuntojen määrästä ja kokojakautumasta, mikä on Suomessa harvinaisempaa. Oslossa pysäköintinormit on kohdennettu erikseen "sisäkaupunkiin" ja "laitakaupunkiin" seuraavasti: AK- talo "sisäkaupunki" "laitakaupunki" 1 huoneen asunto 0,25 ap / asunto 0,4 ap / asunto 2 huoneen asunto 0,5 ap / asunto 0,8 ap / asunto 3 huoneen asunto 0,7 ap / asunto 1,1 ap / asunto 4 h ja suurempi asunto 0,9 ap / asunto 1,2 ap / asunto Göteborgissa ydinkeskustan kerrostaloille vaaditaan pienten asuntojen osalta 0,39 ap / asunto ja isojen asuntojen osalta 0,54 ap / asunto. Muualla keskeisellä kaupunkialueella vaatimustaso on pienille asunnoille 0,47 ap / asunto ja suurille asunnoille 0,59 ap / asunto. Ympäröivillä kaupunkialueilla normitus on 1 ap / 122 kem2, kuitenkin 0,72 ap / asunto. Malmössä asuinkerrostalojen normitus on hiukan yksinkertaisemmin sellainen, että sisäkaupungissa vaaditaan 0,8 ap / asunto ja laitakaupungilla 1,1 ap / asunto. F. VVO:n kohteiden autopaikkatarveselvitys Tikkurilassa, Kauniaisissa ja Järvenpäässä VVO on selvittänyt v omistamiensa vuokratalokohteiden autopaikkojen todellista käyttöä Vantaan Tikkurilassa, Kauniaisissa ja Järvenpään Sibeliuksenkadulla. Tikkurilan kolme kohdetta (yht. 259 asuntoa) sijaitsevat hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella eli n m etäisyydellä Tikkurilan asemasta. Kohteet ovat valmistuneet 1990-luvulla eli asukaskanta on vakiintunut. Kohteiden keskipinta-ala vaihteli m2 välillä eli asunnot ovat tyypillisiä vuokra-asuntoja. Trafilta saadun tiedon mukaan ajoneuvoja oli osoitteissa hallinnassa keskimäärin n. 0,5 ajoneuvoa/asunto. Kauniaisten kaksi kohdetta sijaitsevat n m päässä Kauniaisten asemasta. Kohteet ovat valmistuneet jo 1970-luvulla. Vantaasta poiketen Kauniainen on perheasuntokohde, sillä keskipinta-ala yli 85 hum2. Trafilta saadun tiedon mukaan ajoneuvoja oli osoitteissa hallinnassa kuitenkin vain n. 0,7 ajoneuvoa/asunto. Järvenpään kohteessa Sibeliuksenkatu 27 on 25 asuntoa ja autoja asukkailla on 10 ja lisäksi pari moottoripyörää. Tämä tukee Vantaan ja Kauniaisten kokemusta autopaikkatarpeesta. VVO:n käsityksen mukaan Järvenpään keskustassa vuokra-asunnoille sopiva autopaikkanormi olisi n. 0,5 ap / asunto (hyvät palvelut ja joukkoliikenne). Normi 0,6 ap / asunto tai 1 ap/110 kem2 sisältäisi jo pelivaraa. G. Järvenpään kaupungin asemakaavojen pysäköintinormien mitoitusselvitys 1995 Järvenpään edellinen pysäköintinormiselvitys on laadittu ennen voimassaolevaa maankäyttö- ja rakennuslakia, joten siinä kuvatut lakiperusteet ovat vanhentuneet. Samoin on tuolloin tehty naapurikuntien käytäntöjen kartoitus jo vanhentunut. Selvitystä ei siksi referoida tässä kokonaan.

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa

Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa MAL-verkosto Täydennysrakentamisen seminaari 28.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta Kasvunäkymät Hämeenlinnan seudulle ja kantakaupunkiin on arvioitu tulevaisuudessa suuntautuvan väestönkasvua Hämeenlinna on seutukuntansa keskus, palvelee noin 95 000 asukasta tulisi turvata palveluiden

Lisätiedot

PYSÄKÖINTINORMISELVITYS

PYSÄKÖINTINORMISELVITYS PYSÄKÖINTINORMISELVITYS Liite yt 2 / 20.10.2016 11.10.2016 Pysäköintinormit muissa kunnissa ja kaupungeissa (kerrostaloalueet): Espoo: Helsinki: Hyvinkää: 1 ap/ 120 k- m2 (aluekeskukset) 1 ap/ 85 k-m2

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta Pysäköintinormin uusiminen 758/ /2016. Yhdyskuntatekniikan lautakunta

Yhdyskuntatekniikan lautakunta Pysäköintinormin uusiminen 758/ /2016. Yhdyskuntatekniikan lautakunta Yhdyskuntatekniikan lautakunta 79 20.10.2016 Pysäköintinormin uusiminen 758/08.00.01/2016 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 20.10.2016 79 Taustaa Asumisen pysäköintiratkaisut vaikuttavat suuresti alueiden

Lisätiedot

Ap-normit. Toimikunnat

Ap-normit. Toimikunnat Ap-normit Toimikunnat 20.11.2014 Lausuntopyyntö toimikunnille Kuntakehitys ja kuntakehityslautakunta selvittävät mahdollisuuksia päivittää käytettäviä autopaikkanormeja Määritetään aluekohtaisesti kuinka

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 23.01.2017 Sivu 1 / 1 1986/2016 00.01.01 Kaupunginhallitus 10 9.1.2017 14 Valtuustoaloite Espoon pysäköinnin laskentaohjeen käsittelystä ja hyväksyttämisestä valtuustossa Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Helsingin pysäköintipolitiikka 28.5.2014

Helsingin pysäköintipolitiikka 28.5.2014 Helsingin pysäköintipolitiikka 28.5.2014 Helsingin pysäköinnin tunnistettuja kehittämistarpeita Täydennysrakentaminen esikaupunkialueilla edellyttää uudenlaisia pysäköintiratkaisuja Pysäköinnin kustannusvaikutukset

Lisätiedot

Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010. Työpajan keskeiset tulokset. Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010. Työpajan keskeiset tulokset. Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010 Työpajan keskeiset tulokset Helsingin seudun liikenne Työpajan tavoite Tunnistaa, mitkä pysäköintiin liittyvät asiat ovat strategisesti tärkeitä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 b 2 2.9.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN HINNAN IRROTTAMISTA ASUNTOJEN HINNOISTA JA LUOPUMISTA NYKYISISTÄ ASEMAKAAVOJEN

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 30/2015 1 (9) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/5 08.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 30/2015 1 (9) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/5 08.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 30/2015 1 (9) 5 Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeet (a-asia) HEL 2015-010556 T 10 03 03 Päätösehdotus päättää hyväksyä liitteessä 1 esitetyt "Asuintonttien

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Järvenpään keskustan osayleiskaava 2030:n hyväksyminen

Järvenpään keskustan osayleiskaava 2030:n hyväksyminen Järvenpään keskustan osayleiskaava 2030:n hyväksyminen Ilkka Holmila, kaupunginarkkitehti Kaupunginvaltuusto 16.3.2015 Keskusta-alueen osayleiskaavan tarkistustarve Kaupan uudet säädökset MRL:ssa Kaupallinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.04.2016 Sivu 1 / 1 518/2016 10.02.03 60 Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa Valmistelijat / lisätiedot: Markku Antinoja,

Lisätiedot

4. ASUNTOJEN PYSÄKÖINTI-

4. ASUNTOJEN PYSÄKÖINTI- 4. ASUNTOJEN PYSÄKÖINTI- PAIKKOJEN LASKENTAOHJE TAVOITE Pysäköintipaikkojen laskentaohje koskee asuntorakentamista. Ohjetta noudatetaan asemakaavoituksen yhteydessä. Laskentaohjeen tavoitteena on rakentaa

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Poikkeamislupa 7 Kimpisen kaupunginosan korttelin 27 tonteille 18 ja 2, Bark Oy perustettavan yhtiön lukuun

Poikkeamislupa 7 Kimpisen kaupunginosan korttelin 27 tonteille 18 ja 2, Bark Oy perustettavan yhtiön lukuun Kaupunkikehityslautakunta 25 28.06.2017 Poikkeamislupa 7 Kimpisen kaupunginosan korttelin 27 tonteille 18 ja 2, Bark Oy perustettavan yhtiön lukuun 569/10.03.00.02/2017 KAKEL 25 Esittelijä: Toimialajohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 518/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 60 12.4.2016 66 Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa,

Lisätiedot

1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne...

1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne... Sisältö 1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila... 1 Katuverkko ja liikennemäärä... 1 Jalankulku ja pyöräily... 2 Joukkoliikenne... 3 2. Nykyinen ja tuleva maankäyttö... 4 Kortteli 60... 6 3. Asemakaavan

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Lisätiedot

Liikenne Helsingissä on muuttumassa johtuen sekä koko Helsingin seudun että kantakaupungin kasvusta satamilta vapautuvien alueiden rakentuessa.

Liikenne Helsingissä on muuttumassa johtuen sekä koko Helsingin seudun että kantakaupungin kasvusta satamilta vapautuvien alueiden rakentuessa. HELSINGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA Johdanto Pysäköintipolitiikka on keskeinen osa liikennepolitiikkaa. Pysäköintipolitiikka on jo useita vuosikymmeniä toiminut onnistuneesti esimerkiksi kantakaupungin henkilöautoliikenteen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää hyväksyä

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää hyväksyä Helsingin kaupunki Esityslista 5/2017 1 (5) 3 Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaohjeet (aasia) HEL 2015-010558 T 08 01 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut päättää

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Autopaikkaselvitys. Lippajärvi, alue Markus Pasanen Tiina Aalto

Autopaikkaselvitys. Lippajärvi, alue Markus Pasanen Tiina Aalto Autopaikkaselvitys Lippajärvi, alue150713 Markus Pasanen Tiina Aalto 3.5.2017 Selvityksen tarkoitus Ksl 2.3.2017 päätös (MRA 27 ): nähtävilläolon aikana tutkitaan nykyisen kiinteistön autopaikkatilanne

Lisätiedot

Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa. Raporttiluonnos, syyskuu 2015

Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa. Raporttiluonnos, syyskuu 2015 Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa Raporttiluonnos, syyskuu 2015 Työn kulusta Työ alkoi syksyllä 2014. TYÖN OHJAUSRYHMÄ Työ tehdään Helsingin, Espoon

Lisätiedot

127 Soukansalmi, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 33. kaupunginosa Soukka

127 Soukansalmi, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 33. kaupunginosa Soukka 4331/10.02.03/2013 127 Soukansalmi, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 412008, 33. kaupunginosa Soukka Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Aalto, puh. 050 553 2886 etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Pysäköintitutkimukset Kulkutapajakaumat Katuverkon jäsentäminen Pysäköinnin järjestelyt Liikennemäärät Isot kehityshankkeet (Itäinen

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kivistön asemakaavayksikkö Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10.3.2014 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002221. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutos

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 2

HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 2 TYÖPAIKKA-ALUEIDEN AUTOJEN JA PYÖRIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEESTA Taustaa Työpaikka-alueiden autojen ja pyörien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeet on tarkoitettu käytettäväksi kaavoituksessa

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA Asemakaavan muutos nro 002134, Korennontie, Nikinmäki VANTAA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.5.2016 muutos: liitetty Mehiläisentien katualuetta asemakaavamuutokseen

Lisätiedot

Kuopion Presidentinkadun ympäristö

Kuopion Presidentinkadun ympäristö Kuopion Presidentinkadun ympäristö 31.3.2017 001 Kuopion Presidentinkadun ympäristö 31.3.2017 Viistoilmakuvasovitus 001 Kuopion Presidentinkadun ympäristö 31.3.2017 Havainnekuva, 1/2000 001 Kuopion Presidentinkadun

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

haasteet ja ratkaisut

haasteet ja ratkaisut Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma

ROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3.KAUPUNGINOSA KORTTELI 126 TONTTIT 1 JA 2, KOSKIKATU 40 JA 42 Suunnittelualue sijaitsee 3. kaupunginosan korttelin 126 tontilla

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163. Valtuusto Sivu 1 / Valtuustokysymys autopaikoista ja niiden vaikutuksesta asuntojen hintoihin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163. Valtuusto Sivu 1 / Valtuustokysymys autopaikoista ja niiden vaikutuksesta asuntojen hintoihin Valtuusto 18.11.2013 Sivu 1 / 1 1201/10.03.00/2013 Kaupunginhallitus 173 27.5.2013 Valtuusto 101 10.6.2013 Kaupunginhallitus 215 12.8.2013 Kaupunginhallitus 290 14.10.2013 163 Valtuustokysymys autopaikoista

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä

Lisätiedot

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 30.3.2016 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Asemakaavan muutos nro 002134 ja tonttijako,

Lisätiedot

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 12.3.2013 Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Leinelä / K 70116 Asemakaavan muutos nro 002066 Koivukylä 70. kaupunginosa Kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 210 02.12.2015. 210 Asianro 8005/02.05.00.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 210 02.12.2015. 210 Asianro 8005/02.05.00.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (1) 210 Asianro 8005/02.05.00.00/2015 Pysäköinnin taksatarkistukset 2016 alkaen Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Pysäköintitaksojen

Lisätiedot

Kirkkonummen ja Masalan keskusta-alueiden pysäköintiselvitys Kiinteistöjen pysäköintipaikkojen riittävyys

Kirkkonummen ja Masalan keskusta-alueiden pysäköintiselvitys Kiinteistöjen pysäköintipaikkojen riittävyys Kirkkonummen ja Masalan keskusta-alueiden pysäköintiselvitys 2017 Kiinteistöjen pysäköintipaikkojen riittävyys Kirkkonummen kunta YT-lautakunta 19.1.2017 1. Selvityksen taustaa Helsingin seudun kunnissa

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

Pysäköinnin nykytilanne, kehittämistarpeet ja pysäköintipolitiikan strategiset linjaukset

Pysäköinnin nykytilanne, kehittämistarpeet ja pysäköintipolitiikan strategiset linjaukset Pysäköinnin nykytilanne, kehittämistarpeet ja pysäköintipolitiikan strategiset linjaukset Kaupunkielämän muuttuminen Helsingin asukas- ja työpaikkamäärien sekä asukkaiden varallisuuden ennustetaan kasvavan.

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennetutkimus LITU 2008 Tutkimusalue ja haastattelumäärät Matkaluku asuinalueittain koko tutkimusalueella Matkaa/ hlö/ vrk 3,60 3,00 2,40 1,80 1,20 0,60

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

Keskustan pysäköinti. Pysäköintiseminaari 4.3.2015 23.2.2015

Keskustan pysäköinti. Pysäköintiseminaari 4.3.2015 23.2.2015 Keskustan pysäköinti Pysäköintiseminaari 4.3.2015 23.2.2015 Ohjelma 17.30 17.45 Seminaarin avaus Päivi Saloranta 17.45 18.15 Pysäköintitarve, pysäköinnin järjestämisen yleiset periaatteet ja pysäköintikyselyn

Lisätiedot

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet. Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO AO-24 AL VP VL VK ET E-3 Asuinpientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Kullekin tontille saa rakentaa enintään

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinti

Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinti LUONNOS 20.11.2014 Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinti TOIMINNANKUVAUS Keskitetty pysäköintiratkaisu Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinti on perustettu, jotta Jousenpuiston keskuksen lähiympäristö

Lisätiedot

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS

NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS Toukokuu 2008 NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO 1 (5) NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0932 LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Hatanpään sairaala-alueen pysäköintiselvitys

Hatanpään sairaala-alueen pysäköintiselvitys Hatanpään sairaala-alueen pysäköintiselvitys Nykytila-analyysi Luonnos 8.6.2017 Sito Parhaan ympäristön tekijät Pysäköintiselvityksen tarkastelualue Tarkastelualue, joka jakautuu kahteen selvitysosaan:

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

Kemijärven kaupunki 1 (7)

Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 2 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asemakaavamuutoksesta Savukosken kunnan asemakaava-alueella koskien mm. vanhusten

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

KAUNIAISTEN KAUPUNKI Maankäyttöyksikkö

KAUNIAISTEN KAUPUNKI Maankäyttöyksikkö KAUNIAISTEN KAUPUNKI Maankäyttöyksikkö ASEMAKAAVAN MUUTOS osa 7. kaupunginosan korttelista 1052 29.4.2011, tarkistettu 26.3.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Valmistelijat / lisätiedot: Raija Kasanen, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Valmistelijat / lisätiedot: Raija Kasanen, puh 24.08.2016 Sivu 1 / 1 3210/2016 08.01.03 99 Vastaus valtuustokysymykseen koskien kotihoidon parkkipaikkoja ja -lupia Valmistelijat / lisätiedot: Raija Kasanen, puh. 050 553 1063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 24.10.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Asemakaavan muutos nro 002114 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Östersundomin alueen pysäköinnin suunnitteluperiaatteet

Östersundomin alueen pysäköinnin suunnitteluperiaatteet Östersundomin alueen pysäköinnin suunnitteluperiaatteet Esipuhe Östersundomiin on rakentumassa uusi kaupunginosa noin 70 000 asukkaalle ja 30 000 työpaikalle. Alue rakentuu kolmen kaupungin Helsingin,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 323. Kaupunginhallitus 26.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 323. Kaupunginhallitus 26.10.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 26.10.2015 Sivu 1 / 1 3961/10.03.00/2015 Kaupunginhallitus 304 5.10.2015 323 Valtuustokysymys senioritalon käytöstä Espoon keskuksessa (Kv-asia) (Pöydälle 5.10.2015) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta.05.06 Sivu / 58/06 0.0.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 60.4.06 Kaupunkisuunnittelulautakunta 66 6.4.06 76 Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet

Lisätiedot

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2 1 Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2 TRANSECO-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusseminaari 3.11.2011 Hanna Kalenoja, TTY TTY & VTT Liikennevirasto, LVM, Trafi, VM, Tieliikenteen tietokeskus

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

VALINTATALON KORTTELI 43

VALINTATALON KORTTELI 43 VALINTATALON KORTTELI 43 Asemakaavan muutos Vireilletulovaiheen yleisötilaisuus pääkirjaston Muikku-Sali ti 2.2.2016, klo 18.00 Kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen VUOROVAIKUTUS ASEMAKAAVOITUKSESSA Maankäyttö-

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Nilsiässä sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupungin

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat

Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat RIL VLL 25.9.2015 Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat Yleisasemakaavan 1954 liikenneverkot 25.9.2014 Matti Kivelä 25.9.2014 Matti Kivelä 3 Helsingin kehittyminen

Lisätiedot

Asemakaava/Asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Asemakaava/Asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Asemakaava/Asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.5.2016 Kaava-alueen nimi Mittarikatu 4c, asemakaavan muutos Dnro JARVENPAA 1059/2016 Kaavatunnus 070054 Aloite tai hakija

Lisätiedot