SISÄILMAMITTAUS Kirkonkylän ala-aste Rautialantie Vesilehti

Transkriptio

1 Kirkonkylän ala-aste Rautialantie Vesilehti Vetotie 3 A FI Vantaa p Y-tunnus:

2 2 SISÄILMAMITTAUS 2. NÄYTTEENOTTO, TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU NÄYTTEENOTTO Sisäilman mikrobinäytteet Sisäilman mikrobinäytteet kerättiin HK-10 6 vaiheimpaktorilla kasvatusalustoille. Kasvatusalustoja oli kolme; 2 % mallasuuteagar, DG 18-agar ja THG-agar. Näytteenottokohdat olivat seuraavat: 1. Opettajainhuone, 2. krs 2. Luokka 106, 1. krs 3. Hammashoitola, välinehuone, 1. krs 4. Tila 224 hammasneuvola, 2. krs 5. Luokka 156, 1. krs 6. Luokka 015, kellari krs 7. Luokka 251, 2. krs Koulu oli normaalisti käytössä tutkimusten aikana lukuun ottamatta luokkia 106 ja 156, jotka oli poistettu opetuskäytöstä. Kellarikerroksen luokkahuoneen 015 ja luokan 156 ikkunat olivat auki ennen näytteenottoa. Lisäksi luokissa 106 ja 015 oli ilmanpuhdistimet päällä asennolla 2. Näiden virhelähteiden vaikutus tuloksiin on mahdollinen. Näytteenottokohdat on merkitty myös liitteenä olevaan pohjakuvaan. Maa oli jäässä, joten ulkoilmasta ei otettu vertailunäytettä. Näytteet toimitettiin Työterveyslaitoksen kemian ja mikrobiologian laboratorioon Työterveyslaitoksen analyysivastaus on liitteenä. Sisäilman VOC-näytteet Sisäilman VOC-näytteet kerättiin Tenax-putkeen. Näytteenottokohdat olivat seuraavat: 1. Luokka 106, 1.krs 2. Tila 224 hammasneuvola, 2. krs 3. Luokka 156, 1.krs Näytteet toimitettiin MetropoliLabin laboratorioon Analyysivastaus on liitteenä.

3 3 TULOKSET Sisäilman mikrobinäytteet Sisäilman sieni-itiöpitoisuuksille ei ole olemassa terveysperusteisia raja-arvoja. Sosiaalija terveysministeriö on antanut Asumisterveysohjeessa (Oppaita 2003:1) tulkintaohjeita fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä asunnoissa ja muissa oleskeluun tarkoitettavissa tiloissa. Tulosten merkityksen tulkinnassa on käytetty kyseistä opasta. Lisäksi tulosten tulkinnassa on käytetty Kansanterveyslaitoksen julkaisua 9/2007 Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, opas ongelmien selvittämiseen. Koulurakennusten sisäilman sieni-itiöpitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asuntojen sisäilman pitoisuudet ja yleensä alle 50 5 cfu/m 3. Yksittäisen, 1-2 näytteen tavanomaista suurempi pitoisuus voi viitata ao. tilassa tai tiloissa olevaan vaurioon. Vauriotiloissa talviaikaiset pitoisuudet ovat usein cfu/m 3. Joskus yksittäisen näytteen pitoisuus voi olla muita suurempi, vaikka kyseessä ei olisikaan homevaurio. Tähän voi olla syynä esimerkiksi oppilaiden liikkumisesta johtuva pölyn resuspensio, luonnonmateriaalien käsittely tarkasteltavassa tilassa tai ulkoilman vaikutus sulan maan aikana. Nämä ovat sieni-itiöiden normaalilähteitä, jotka voivat vaikuttaa pitoisuuksiin, mutta joista peräisin olevat sieni-itiöt eivät ilmennä homevaurion läsnäoloa. Tuloksia tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota sekä mikrobipitoisuustasoihin että lajistoon. Tulokset Näytteessä 1 (opettajainhuone) sisäilman mesofiilisten sienten pitoisuus oli alle määritysrajan (4 cfu/m³) kasvatusalustasta riippumatta. Näytteessä 1 ei esiintynyt kosteusvauriota indikoivia lajikkeita. Näytteessä 1 mesofiilisten bakteerien määrä oli 233 cfu/m 3, aktinobakteereja todettiin 4 cfu/m 3. Näytteessä 2 (luokka 106) sisäilman mesofiilisten sienten pitoisuus oli alle määritysrajan (4 cfu/m³) - 4 cfu/m³ kasvatusalustasta riippuen. Näytteessä 2 ei esiintynyt kosteusvauriota indikoivia lajikkeita. Näytteessä 2 mesofiilisten bakteerien määrä oli 64 cfu/m 3, aktinobakteereja ei todettu. Näytteessä 3 (hammashoitolan välinehuone) sisäilman mesofiilisten sienten pitoisuus oli 4 cfu/m³ - 11 cfu/m³ kasvatusalustasta riippuen. Näytteessä 3 ei esiintynyt kosteusvauriota indikoivia lajikkeita. Näytteessä 3 mesofiilisten bakteerien määrä oli 95 cfu/m 3, aktinobakteereja ei todettu. Näytteessä 4 (tila 224) sisäilman mesofiilisten sienten pitoisuus oli 4 cfu/m³ - 14 cfu/m³ kasvatusalustasta riippuen. Näytteessä 4 ei esiintynyt kosteusvauriota indikoivia lajikkeita. Näytteessä 4 mesofiilisten bakteerien määrä oli 25 cfu/m 3, aktinobakteereja ei todettu. Näytteessä 5 (luokka 156) sisäilman mesofiilisten sienten pitoisuus oli alle määritysrajan (4 cfu/m³) kasvatusalustasta riippumatta.

4 4 Näytteessä 5 ei esiintynyt kosteusvauriota indikoivia lajikkeita. Näytteessä 5 mesofiilisten bakteerien määrä oli 7 cfu/m 3, aktinobakteereja ei todettu. Näytteessä 6 (luokka 015) sisäilman mesofiilisten sienten pitoisuus oli 8 cfu/m³ kasvatusalustasta riippumatta. Näytteessä 6 ei esiintynyt kosteusvauriota indikoivia lajikkeita. Näytteessä 6 mesofiilisten bakteerien määrä oli 7 cfu/m 3, aktinobakteereja ei todettu. Näytteessä 7 (tila 251) sisäilman mesofiilisten sienten pitoisuus oli 4 cfu/m³ - 25 cfu/m³ kasvatusalustasta riippuen. Näytteessä 7 ei esiintynyt kosteusvauriota indikoivia lajikkeita. Näytteessä 7 mesofiilisten bakteerien määrä oli 4 cfu/m 3, aktinobakteereja ei todettu. Tulosten tarkastelu Kirkonkylän ala-asteelta otetuissa näytteissä ei todettu poikkeavaa määrää suuria ( cfu/m 3 ) sieni-itiöpitoisuuksia. Eikä sisäilmasta otetuissa näytteissä esiintynyt kosteusvauriota indikoivia lajikkeita. Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen tulkinnan mukaan, mikäli näytteessä esiintyy yli 10 cfu/m 3 sädesieniä, viittaa se mikrobikasvustoon rakenteissa ja sisäilman aiheuttamaan terveyshaittaan. Missään sisäilmasta otetussa näytteessä ei todettu mikrobikasvustoon viittaavaa määrää sädesieniä. Sisäilman bakteerien kokonaispitoisuuden perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä mikrobivaurioiden esiintymisestä rakennuksessa, vaan suuret bakteeripitoisuudet antavat viitteitä puutteellisesta ilmanvaihdosta. Mikäli näytteen bakteeripitoisuus on yli 4500 cfu/m 3, voidaan bakteeripitoisuutta pitää kohonneena. Sisäilmasta otettujen näytteiden bakteeripitoisuudet olivat normaalilla tasolla. Lisäksi KTL:n oppaan mukaan tarkastellaan pitoisuustulosten mediaania eli keskimmäistä arvoa. Vauriottomissa vertailurakennuksissa ilmanäytteiden mediaanipitoisuus on tavallisesti alle 12 cfu/m 3. Vaurioituneissa koulurakennuksissa sisäilman sieni-itiöiden mediaanipitoisuus on yleensä yli 20 cfu/m 3. KTL:n oppaan mukaan vauriottomassa rakennuksessa on tavallista, että jopa 25 %:ssa näytteitä pitoisuudet ovat nolla eli jäävät alle määritysrajan. Vauriorakennuksessa alle määritysrajan jäävien tulosten osuus näytteistä on pieni tai niitä ei esiinny lainkaan. Kirkonkylän ala-asteen sisäilmanäytteiden mediaani on kasvatusalustasta riippuen 4 tai 8 cfu/m 3, ns. alle määritysrajan jääviä tuloksia esiintyy yhdessä näytteessä (opettajainhuone). Laboratorioanalyysien mukaan sisäilmasta otetuissa mikrobinäytteissä ei havaittu tavanomaisesta poikkeavaa näytteenottohetkellä. Monissa tapauksissa pelkkien sisäilman mikrobitulosten perusteella ei voida tehdä selvää johtopäätöstä vaurion olemassaolosta tai poissulkemisesta. Mikrobimittausten tuloksia tulee aina tarkastella yhdessä rakennusteknisten selvitysten tulosten kanssa.

5 5 Sisäilman VOC-näytteet Asumisterveysohjeessa on esitetty vain muutama VOC-mittauksiin liittyvä seikka: Jos haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärä (TVOC) ylittää asunnon sisäilmassa viitteellisen ohjearvon 600 µg/m 3, niin lisäselvitykset yksittäisten yhdisteiden tutkimiseksi ovat tarpeen. Yksittäisille yhdisteille vain formaldehydille ja styreenille on annettu omat ohjearvonsa (formaldehydi 100 µg/m 3 ja styreeni 40 µg/m 3 ). Valviran lausunnon (Dnro 6195/ /2011) mukaan sisäilman viitearvoina voidaan käyttää asumisterveysohjeen arvojen lisäksi TXIB:llä 10 µg/m 3 (tolueenin vasteella laskettu tulos) ja 2-etyyli-1-heksanolilla 10 µg/m 3 (tolueenin vasteella laskettu tulos). Muiden yhdisteiden osalta voidaan tuloksia verrata VTT:n tutkimuksessa esitettyihin yhdisteryhmien kohonneiden pitoisuuksien raja-arvoihin (Järnström Helena, Reference values for building material emissions and indoor air quality in residental buildings, VTT publications 672, Espoo 2007). Muita suomalaisia viitearvoja löytyy toimistorakennusten mittaustuloksista. (Salonen, Heidi, Indoor air contaminants in office buildings, Finish Institute of Occupational Health, People and Work, Research Reports 87, Helsinki 2009). Jos mittaustuloksia verrataan toimistorakennusten tuloksiin, on otettava huomioon se, että toimistoissa on yleensä tehokkaampi ilmanvaihto ja pienemmät VOC-päästöt kuin asunnoissa. Edellä mainittujen raja-arvojen ylitys ei kuvaa suoraan terveyshaittaa, vaan tavanomaisesta poikkeavaa sisäilman laatua. Tulokset Näytteessä 1 (luokka 106) sisäilman TVOC oli 12 µg/m 3. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet olivat alle 5 µg/m 3. Näytteessä 2 (tila 224) sisäilman TVOC oli 7,4 µg/m 3. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet olivat alle 5 µg/m 3. Näytteessä 3 (luokka 156) sisäilman TVOC oli 6,7 µg/m 3. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet olivat alle 5 µg/m 3. Tulosten tarkastelu TVOC arvot olivat pieniä, eikä yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet olivat alle 5 µg/m 3. Tulokset ovat tavanomaisia. 3. RAKENTEIDEN TUTKIMINEN JA HAVAINNOT Paine-eroja ulkoilman ja sisäilman välillä tutkittiin eri puolilta koulua. Sisätilat ovat lievästi alipaineisia (1 5 Pa) ulkoilmaan verrattuna. Paine-ero on tavanomainen. Pintakosteudentunnistimella tarkasteltiin tutkittuja tiloja satunnaisotannalla, jos kosteutta havaittiin tiloja tarkasteltiin tarkemmin.

6 6 Luokka 106 Luokan 106 sisäpuolelta porattiin ulkoseinään 16 mm poralla reikä 200 mm syvyyteen. Rakenne oli koko reiän matkalta tiiltä ja suhteellinen kosteus 200 mm syvyydessä oli 38%, lämpötila 19 ºC ja absoluuttinen kosteus 6,1 g/m 3. Pintakosteuden tunnistimella ei havaittu luokassa kosteutta. Luokka 156 Pintakosteuden tunnistimella ei havaittu luokassa kosteutta. Luokka 015 Pintakosteuden tunnistimella havaittiin kosteutta paikoin ulkoseinän alalaidassa. Luokan 015 sisäpuolelta porattiin maanvastaisen ulkoseinän alalaidasta läpi 16 mm poralla reikä. Rakenteen paksuus oli noin mm. Seinän rakenne on endoskoopilla silmämääräisesti tarkasteltuna betonia kokomatkalta. Ulkona seinän kohdalla sadevedet ovat päässeet aikaisemmin maaperään rasittamaan seinärakennetta, mutta sadevesien ohjaus on nyt korjattu. Tila 224 Pintakosteuden tunnistimella ei havaittu tilassa kosteutta. Tilassa havaittiin aistinvaraisesti imelä haju, vaikka sisäilmamittaustuloksissa ei havaittu normaalista poikkeavia arvoja suositellaan tarkastamaan tilan sisältäpäin lisäeristetyn seinärakenteen kunto. Tilan yläpohjaan ullakkotilasta porattiin 16 mm poralla reikä 160 mm syvyyteen. Rakenne oli poratulta matkalta betonia. Ullakkotilan lattiarakenteesta ei havaittu pintakosteuden tunnistimella kosteutta. Hammashoitolan alapuoleiset kellarikerroksen pukuhuoneet Pukuhuoneessa havaittiin maanvastaista seinää vasten puupaneelia. Mikäli maanvastainen kivirakenteinen seinä on osin kostea, kuten luokassa 015 on riskinä, että puurakenteen taustalle syntyy mikrobikasvua betonin ja puurakenteen liitoskohtaan. Suositellaan tutkimaan rakenteen kunto.

7 7 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Sisäilman mikrobi- ja VOC-näytteiden tulokset ovat tavanomaisia. Tutkimuksen tilaajan Harri Pitkämäen mukaan koulussa on ollut viime vuosina useita viemäriputkien vuotoja. Vuodoista on voinut aiheutua rakenteille tai sisäilman laatuun haittaa, vaikka sisäilmanäytteissä ei normaalista poikkeavia arvoja havaittu. Tilaajan mukaan viemäriputkisto on tarkoitus uusia kesällä. Havainnoista suositellaan selvittämään tilassa 224 havaitun hajun lähde/syy ja tutkimaan hammashoitolan alapuoleisten kellarikerroksen pukuhuoneen maanvastaisen seinän puupaneelirakenteen kunto. MÄÄRITELMÄT Aktinobakteeri on gram-positiivinen bakteeri, jolla on kyky muodostaa rihmastoa ja itiöitä. Aktinobakteereja kutsutaan myös aktinomykeeteiksi, Streptomyces tai sädesieniksi. Aktinobakteerit tuottavat maakellarimaisen hajun. Bakteerit ovat yksisoluisia, alkeistumallisia pieneliöitä, jotka lisääntyvät jakaantumalla. Useimmat bakteerit ovat halkaisijaltaan 0,5 1 µm pitkiä. CFU (colony forming unit) pesäkkeitä muodostava yksikkö, tarkoittaa mikrobin itiötä, solua, soluryhmää tai rihmaston osasta, joka muodostaa kasvualustalle pesäkkeen. Indikaattorimikrobilla tarkoitetaan kosteusvaurioon ja mikrobikasvustoon viittaavaa mikrobisukua, -lajia tai - ryhmää. Indikaattorimikrobit ovat eri tutkimuksissa esiintyneitä, vauriorakennuksissa tai vaurioituneissa materiaaleissa todettuja mikrobeja, joita harvemmin esiintyy vauriottomien vertailurakennusten ilmanäytteissä tai vertailupinnoilta tai -materiaaleista otetuissa näytteissä. Indikaattorimikrobeista on esitetty kirjallisuudessa alan asiantuntijoiden kokoamia luetteloita. On huomattavaa, että myös tavanomaiset homesuvut voivat kasvaa kostuneilla materiaaleilla. Kasvualusta on mikrobien kasvatukseen käytettävä ravinnealusta (tässä näytteenotossa näytetty; 2 % mallasuute -alusta, DG18 -alusta sekä THG -alusta). Tässä yhteydessä kasvatusalustalla tarkoitetaan bakteerien tai sienten kasvatukseen käytettävää petrimaljoille valettua ravintoagaria, joka on yleisalusta kyseisille mikrobiryhmille. Sienten kasvu bakteerialustoilla ja bakteerien kasvu sienialustoilla estetään lisäämällä kasvualustaan antibiootteja. Kasvatusmenetelmällä tarkoitetaan mikrobien määritysmenetelmää, joka perustuu mikrobien kasvatukseen kasvatusalustoilla. Kasvatusmenetelmillä määritetyt mikrobipitoisuudet kuvaavat elinkykyisten, tietyissä olosuhteissa kasvavien mikrobien pitoisuutta. Mikrobilla tarkoitetaan tässä yhteydessä home- ja hiivasieniä sekä bakteereja. Sienellä tarkoitetaan tässä yhteydessä vain home- ja hiivasieniä. Homesienet ovat mikroskooppisen pientä rihmastoa ja itiöitä tuottavia sieniä. Hiivasienet muodostuvat hiivasoluista, mutta eivät tuota rihmastoa ja itiöitä. Sieni-itiöpitoisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä home- että hiivasienten yhteenlaskettua pitoisuutta. TVOC kaikki haihtuvat orgaaniset yhdisteet. VOC (Volatile Organic Compounds) haihtuvat orgaaniset yhdisteet. LIITTEET Työterveyslaitoksen analyysivastaus H12206IA MetropoliLabin testausseloste

8 8 Vantaalla RAKSYSTEMS ANTICIMEX INSINÖÖRITOIMISTO OY Janne Koramo Kemian DI, sisäilmatutkija Tiina Janhunen Ympäristöinsinööri