Hakalan koulu Poikkikatu Kotka

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI Sisäilmatutkimus, mikrobinäytteet ilmasta Poikkikatu Kotka OY INSINÖÖRI STUDIO Tornatorintie 3, P Kotka Y

2 T TUTKIMUSRAPORTTI 1 / 6 SISÄLLYS SISÄLLYS YLEISTIEDOT KOHTEEN YLEISKUVAUS TUTKIMUSMENETELMÄT SISÄILMAN OLOSUHTEET JA EPÄPUHTAUDET Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Mikrobit... 3 LIITTEET... 6 LÄHTEET... 6 Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

3 T TUTKIMUSRAPORTTI 2 / 6 1 YLEISTIEDOT Kohde Poikkikatu Kotka Tilaaja/ t ja osoitetiedot Kotkan kaupunki / Tekniset palvelut Kaupunginarkkitehti Leila Hietala Kauppakatu 3 B 2. krs Kotka Tutkimuksen tekijä ja vastuuhenkilö(t) Oy Insinööri Studio Henna Rämä, tutkimusinsinööri Tutkimuksen tarkoitus / tavoite Tutkimuksella selvitettiin sisäilman mikrobipitoisuutta. Näytteenotosta on päätetty kohteen sisäilmaryhmässä. Tutkimuksen ajankohta Marraskuu KOHTEEN YLEISKUVAUS Rakentamisvuosi 1960 luku Rakennuksen käyttötarkoitus Koulurakennus Pääasiallinen runkomateriaali Kantavana runkona teräsbetonirakenteiset pilarit ja palkit Kuvaus ilmanvaihtojärjestelmistä Koneellinen tulo ja poistoilmanvaihto Tiedossa olevat sisäilmaongelmat Rakennukseen on tehty ennakoiva rakennetekninen tutkimus, tutkimusraportti Ulkoseinärakenteiden tiivistys on tehty loppusyksyllä Sisäilman laatuun liittyvää oireilua on raportoitu terveydenhoitajalle muutamalla oppilaalla kevätlukukaudella Syyslukukaudella 2017 tutkimusraportin valmistumisen jälkeen, ennen tiivistystöitä, oireilu oli lisääntynyt merkittävästi. Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

4 T TUTKIMUSRAPORTTI 3 / 6 3 TUTKIMUSMENETELMÄT Taulukossa 1 on esitetty tiivistetysti tehdyt tutkimukset ja käytetyt menetelmät. Taulukko 1. Yhteenveto tehdyistä tutkimuksista. Tutkimus Menetelmä/laitteet Ajankohta Mikrobit ilmasta 6 vaihekeräin (alustat M2, DG18, THG), Kasvatus, laskenta ja tunnistus* Vertailunäytteet ulkoilmasta Sisäilman olosuhteet, lämpötila ja suhteellinen kosteus Hetkellinen mittaus, Rotronic Hygropalm HP * laboratorioanalysoinnista vastasi Työterveyslaitos Sisäilman mikrobimittauksessa selvitettiin tilojen sisäilman hetkellistä mikrobipitoisuutta sekä lajistoa. Näytteet otettiin 6 vaihekeräimellä, jonka kautta kerättiin 10 minuutin ajan huoneilmaa kasvatusalustoille. Käytetyt kasvatusalustamateriaalit olivat homeiden suosimat Rose Bengal mallasuutealusta (Hagem) ja dikloran glyserolialusta (DG18). Bakteereille ja aktinobakteereille käytettiin tryptoni hiivauute glukoosi alustaa (THG). Näytteet on suojattu jäätymiseltä ja lähetetty kasvatettavaksi laboratorio olosuhteisiin. Näytteiden kasvatuksesta ja analysoinnista vastasi Työterveyslaitos. Mikrobinäytteitä otettiin yhteensä 12 eri puolilta koulua, molemmista kerroksista. Mittaukset suositellaan otettavaksi talviaikaan maan ollessa lumen ja jään peitossa, jolloin ulkoilman sieni itiöiden ja aktinobakteerien pitoisuudet ovat pienimmillään ja sisäilmassa esiintyvien mikrobien voidaan olettaa olevan rakennuksen sisälähteistä. Näytteenottohetkellä maa ei ollut jäässä, joten ulkoilmasta otettiin vertailunäytteet molempina mittauspäivinä. Suurimmassa osassa mitattavia tiloja oli ilmanpuhdistimia, joiden annettiin olla toiminnassa mittausten aikana, jotta mittaustilanne vastaisi parhaiten käyttötilannetta. 4 SISÄILMAN OLOSUHTEET JA EPÄPUHTAUDET 4.1 Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Sisäilmanäytteenoton aikana ulkolämpötila oli noin 4 C. Sisällä näytteenottotiloissa lämpötila vaihteli välillä C ja ilman suhteellinen kosteus vaihteli välillä %. 4.2 Mikrobit Mittaustulokset Tulokset on esitetty taulukoissa 2 ja 3. Analyysivastaus on liitteenä 2. Taulukko 2. Yhteenveto ulkoilmanäytteiden kokonaispitoisuuksista. Tila Homesienet Hagem agar (pmy/m 3 ) Homesienet DG18 agar (pmy/m 3 ) Bakteerit THG agar (pmy/m 3 ) 1 Ulkoilma Ulkoilma Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

5 T TUTKIMUSRAPORTTI 4 / 6 Taulukko 3. Yhteenveto sisäilmanäytteiden mikrobituloksista ja havainnoista. Tila Homesienet Hagem agar (pmy/m 3 ) Homesienet DG18 agar (pmy/m 3 ) Bakteerit THG agar (pmy/m 3 ) Tunnistetut indikaattorimikrobit 2 1. krs, luokka Streptomyces (4) 3 1. krs, luokka A. versicolor (4) A. restrictus (4) 4 1. krs, luokka Streptomyces (4) tilassa ilmanpuhdistin 5 1. krs, luokka A. versicolor (4) tilassa ilmanpuhdistin, mikrobiperäistä hajua mittaushetkellä 6 1. krs, eskari A. versicolor (4) A. restrictus (4) A. versicolor (4) tilassa ilmanpuhdistin 7 kellarikrs, kuvaamataito tilassa ilmanpuhdistin 8 kellarikrs, ruokala kellarikrs, musiikkiluokka tilassa ilmanpuhdistin krs, luokka A. restrictus (4) Eurotium (7) tilassa ilmanpuhdistin 12 kellarikrs, kotitalous/6b tilassa ilmanpuhdistin 13 kellarikrs, Johanna Taurun A. restrictus (4) luokka tilassa ilmanpuhdistin 14 kellarikrs, iltapäivätoiminta A. restrictus (7) ei ilmanpuhdistinta, tiloissa tunkkaista hajua mittaushetkellä Määritysraja 2 pmy/m³ Näytteenottohetkellä mikrobiperäistä (maakellarimaista) hajua havaittiin 1. kerroksen luokassa 11. Hajun lähde paikallistettiin käytävän puolella olevaan sähkökomeroon, jonka sisällä olevat johtoläpiviennit olivat tiivistämättä. Viereisissä luokissa hajua ei havaittu. Myös kellarikerroksen iltapäivätoiminnan tiloissa oli aistittavissa tunkkaista hajua. Tila oli ollut tyhjillään pitkään ennen mittausta ja vaikka tiloissa on heikko ilmanvaihto, se ei selitä esiintynyttä hajua. Seuraavat tulkintaohjeet on annettu vain talviajan olosuhteille (kun maa on jäässä tai lumen peittämä), joten tulkinnassa on huomioitava olosuhteet mittaushetkellä. KTL:n oppaan (C2 / 2008) mukaan tulos viittaa mikrobivaurioon, jos yksikin seuraavista kriteereistä täyttyy: useita pmy/m 3 pitoisuuksia kokonaispitoisuuksien mediaani yli 20 pmy/m 3 vain vähän (25%) nolla tuloksia Talviolosuhteissa koulurakennusten sisäilman tavanomaiset sieni itiöpitoisuudet ovat alle 50 pmy/m 3. Vauriotiloissa talviaikaiset pitoisuudet ovat usein pmy/m 3. Sulan maan aikana otettujen näytteiden mikrobipitoisuuksia verrataan ulkoilman mikrobipitoisuuksiin. Mikäli sisäilman mikrobipitoisuus on suurempi kuin ulkoilman, tämä voi viitata epätavanomaiseen mikrobilähteeseen sisällä (Asumisterveysasetus, 2016). Sieni itiöpitoisuudet olivat kahta näytettä lukuun otta Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

6 T TUTKIMUSRAPORTTI 5 / 6 matta alle 50 pmy/m 3, joten pitoisuuksia voidaan pitää normaaleina. Ulkoilman pitoisuudet olivat pmy/m 3. Kun rakennuksessa otetaan useita näytteitä, vaurioituneiden koulurakennusten näytteiden sienien (hiivat, homeet) mediaanipitoisuus on yleensä yli 20 pmy/m 3 ja vauriottomien rakennusten alle 12 pmy/m 3. lta otettujen ilmanäytteiden pitoisuuden mediaani oli 19,5 pmy/m 3. Nolla tuloksia näytteissä oli yksi. Tuloksiin osaltaan vaikuttaa ulkoilmassa esiintyneet suuret mikrobipitoisuudet sekä loppusyksystä 2017 tehdyt korjaustoimenpiteet. Suuret (yli 4500 pmy/m 3 ) bakteeripitoisuudet luokkatiloissa ovat merkki puutteellisesta ilmanvaihdosta (Asumisterveysasetus, 2016). Koululta otettujen ilmanäytteiden bakteeripitoisuudet olivat pieniä. Näytteenoton aikana tiloissa ei ollut opetusta käynnissä ja tiloissa oli mittauksen aikana korkeintaan yksi henkilö. Bakteeripitoisuus oli korkeimmillaan 820 pmy/m 3. Tuloksia tarkasteltaessa mikrobipitoisuustasojen ohella kiinnitetään huomiota myös lajistoon. Muiden kuin Penicillium sienten esiintymistä valtalajina sisäilmanäytteissä voidaan pitää epätavanomaisena, kun maa on jäässä ja on lunta. Indikaattorimikrobeja voi kuitenkin esiintyä pieninä pitoisuuksina tavanomaisestikin huoneilmassa, mutta mikäli saman kohteen eri näytteissä todetaan toistuvasti samaa indikaattorimikrobia, vahvistaa se epäilyä mahdollisesta lähteestä rakennuksessa. Sädesienien (Streptomyces) esiintyminen yli 10 pmy/m 3 pitoisuuksina koulujen sisäilmassa viittaa mikrobikasvuun rakennuksessa. Juuri tehdyt tiivistyskorjaukset vaikuttavat osaltaan näytteiden tuloksiin (tiivistystyössä puretaan alakattorakenteita, listoja ja siirrellään kalusteita). Näytteet suositellaan otettavaksi aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua korjausten valmistumisesta, jotta korjaukset eivät vaikuta mikrobipitoisuuksiin. Tiivistyskorjauksista oli kulunut alle kaksi kuukautta näytteenottohetkellä. Koska ulkona oli lämpöasteita mittaushetkellä ja maa oli sula, ulkoilmasta kulkeutuneet mikrobit vaikuttivat osaltaan lajistoon. Kahdeksasta sisäilmanäytteestä tunnistettiin kosteusvaurioon viittaava ns. indikaattorimikrobi pienenä pitoisuutena. Indikaattorimikrobeista A. versicolor ja A. restrictus esiintyivät useammassa kuin yhdessä näytteessä. Sädesienten pitoisuudet ssa olivat korkeimmillaan 4 pmy/m 3. Verrattaessa tuloksia aiemmassa tutkimuksessa (heinäkuu 2017) ulkoseinäeristeestä otettuihin materiaalinäytteisiin, tilojen ulkoseinänäytteissä havaitut indikaattorimikrobit eivät esiintyneet sisäilmanäytteissä Johtopäätökset ja toimenpide ehdotukset Mikrobimittaukset ilmasta kuvaavat vain hetkellistä tilannetta. Kohteen sisäilman mikrobipitoisuuteen vaurion tyypin lisäksi vaikuttavat tilojen käyttö, tiloissa oleskelleet henkilöt, ilmanvaihdon painesuhteet, ilmanvaihtuvuus, tuulensuunta sekä nopeus ja ulkoilmassa esiintyvät mikrobit maan ollessa sulana. Tulosten käytettävyyteen vaikuttaa tiloissa lähiaikoina tehdyt korjaustoimenpiteet, joiden yleisesti tiedetään vapauttavan mikrobeja sisäilmaan. Otettujen sisäilmanäytteiden tulokset ovat normaaleja, kun huomioidaan ulkoilman ja tehtyjen korjaustoimenpiteiden vaikutukset. Tulkintaohjeet asumisterveysasetuksessa ja KTL:n oppaassa on annettu vain talviajan olosuhteille, joten mittausajankohdan olosuhteiden vuoksi ne eivät ole verrattavissa nyt otettuihin näytteisiin. Rakenne ja kosteusteknisessä kuntotutkimuksessa tehdyt havainnot ja niiden perusteella esitetyt korjaustoimenpiteet suositellaan tehtäväksi raportin mukaisesti. Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

7 T TUTKIMUSRAPORTTI 6 / Oy Insinööri Studio Henna Rämä tutkimusinsinööri Petri Lönnblad RI. RTA (VTT HRakterv 003/04) LIITTEET 1. Pohjakuva, johon on merkitty näytteenottopaikat 2. Analyysivastaus , ilmanäytteen mikrobianalyysi LÄHTEET KTL. C2 / Koulurakennusten kosteus ja homevauriot. Opas ongelmien selvittämiseen, Valvira Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Osa IV 20. Dnro 2731/ / Tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain Oy Insinööri Studion kirjallisella luvalla. OY INSINÖÖRI STUDIO Kotka Lahti Lappeenranta Vantaa

8 MI = ilmanäyte mikrobianalyysiin MI2 MI3 MI4 MI5 MI10 MI6

9 MI = ilmanäyte mikrobianalyysiin MI8 MI12 MI13 MI9 MI14 MI7

10

11

12 Liite 2.

13 Liite 2.

14