TUTKIMUSRAPORTTI. Kotkan lyseon lukio Arcus-talo Kirkkokatu KOTKA

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI Kotkan lyseon lukio Arcus-talo Kirkkokatu KOTKA Työ nro T Kotka Insinööri Studio Oy OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, KOTKA PUH

2 T Tutkimusraportti 1 (7) Kotkan lyseon lukio, Arcus-talo SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET Sisäilman mikrobit Höyryinä esiintyvät PAH-yhdisteet sisäilmassa Pölyn koostumus YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LIITTEET... 7

3 T Tutkimusraportti 2 (7) Kotkan lyseon lukio, Arcus-talo TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkimuksen tilaaja Juha Kaunola, rakennuttajainsinööri puh tai Sirpa Aalto, isännöitsijä puh tai Kotkan Kaupunki, Tekniset palvelut Kauppakatu 3 A KOTKA Tutkijat Henna Rämä Yhteyshenkilö kohteessa Mette Godenhjelm, rehtori puh tai Tutkimuksen kuvaus Tutkimuksessa selvitettiin sisäilman mikrobipitoisuuksia ja mikrobilajistoa sekä sisäilmassa esiintyviä PAH-yhdisteitä ja niiden pitoisuuksia. Lisäksi selvitettiin pinnoille laskeutuneen pölyn koostumusta. Tutkimusajankohta ja menetelmät Tutkimus Menetelmä/Laitteet Ajankohta Mikrobit ilmasta Andersen 6-vaihekeräin (alustat THG, Hagem, DG18) Kasvatus, laskenta ja tunnistus* Höyryinä esiintyvät PAHyhdisteet Näytteenotto XAD-adsorbenttiin (Orbo 43), analysointi GC/MS-laitteistolla Pölyn koostumus Pölyn pyyhintänäyte minigrip pussiin SEM ja EDS analysaattorit**

4 T Tutkimusraportti 3 (7) Kotkan lyseon lukio, Arcus-talo KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA Kohde ja osoite Kotkan lyseon lukio, Arcus-talo Kirkkokatu 15, KOTKA Rakennuksen käyttötarkoitus Koulurakennus Kiinteistönhoito Kotkan Tilapalvelu Oy Rakentamisvuosi 1905 Kerrosluku kellari + 3 kerrosta Pääasiallinen runkomateriaali Tiili / betoni Kuvaus lvi-järjestelmistä Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, joka on asennettu remontin yhteydessä Piirustukset - Pohjapiirustukset

5 T Tutkimusraportti 4 (7) Kotkan lyseon lukio, Arcus-talo HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET 3.1 Sisäilman mikrobit Mikrobinäytteitä otettiin sisäilmasta yhteensä 13 kappaletta, jokaisesta neljästä kerroksesta. Näytteenottopäivänä maa oli jäässä. Näytteenoton aikana ulkolämpötila oli -6-8 C välillä. Sisällä näytteenottotiloissa lämpötila vaihteli välillä C ja ilman suhteellinen kosteus vaihteli välillä 9 33 %. Näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 1. Mikrobimittauksen analyysivastaus on liitteenä 2. Lyseosta otettujen sisäilman mikrobinäytteiden homepitoisuudet olivat pääosin pieniä, lukuun ottamatta kellarin varastotilasta ja 3. kerroksen luokasta 312 otettuja näytteitä. (taulukko 1). Sisäilmanäytteiden homepitoisuuden mediaani oli 3 pmy/m 3. Koulurakennuksissa sisäilman sieni-itiöpitoisuudet ovat yleensä alle 50 pmy/m 3. Kun rakennuksessa otetaan useita näytteitä, vaurioituneiden koulurakennusten näytteiden sienien (hiivat, homeet) mediaanipitoisuus on yleensä yli 20 pmy/m 3 ja vauriottomien rakennusten alle 12 pmy/m 3 (Meklin ym. 2008). Myös sisäilmanäytteiden bakteeripitoisuudet olivat pieniä (Taulukko 1). Suurin bakteeripitoisuus oli voimistelusalista otetussa näytteessä, 115 pmy/m 3. Bakteeripitoisuus yli 4500 pmy/m 3 viittaa tilan käyttöön nähden riittämättömään ilmanvaihtoon (Asumisterveysohje ja -opas). Tuloksia tarkasteltaessa mikrobipitoisuustasojen ohella kiinnitetään huomiota myös lajistoon. Kahdeksassa näytteessä esiintyi kosteusvaurioon viittaavia indikaattorimikrobeja ja joissain tapauksissa indikaattorimikrobit olivat valtalajina (taulukko 1). Muiden kuin Penicillium-sienten esiintymistä valtalajina sisäilmanäytteissä voidaan pitää epätavanomaisena. Indikaattorimikrobeja voi kuitenkin esiintyä pieninä pitoisuuksina tavanomaisestikin huoneilmassa, mutta mikäli saman kohteen eri näytteissä todetaan toistuvasti samaa indikaattorimikrobia, vahvistaa se epäilyä mahdollisesta lähteestä rakennuksessa. Otetuissa näytteissä kolmessa kellarista otetussa näytteessä esiintyy sama kosteusvaurioon viittaava mikrobi (A. restrictus). Sädesieniä (Streptomyces) esiintyi kellarikerroksesta otettujen näytteiden lisäksi myös ensimmäisessä ja kolmannessa kerroksessa pienenä pitoisuutena.

6 T Tutkimusraportti 5 (7) Kotkan lyseon lukio, Arcus-talo Taulukko 1. Yhteenveto mikrobituloksista. Tila Homesienet Hagem-agar (pmy/m 3 ) Homesienet DG18-agar (pmy/m 3 ) 001, aikuislukio valmistava opetus 038, oppilaskunta 037, voimistelusali 043, aikuislukion opettajat Bakteerit (pmy/m 3 ) Tunnistetut indikaattorimikrobit Streptomyces (6) A. restrictus (3) Streptomyces (9) A. restrictus (3) , varasto A. versicolor (27) Engyodontium (6) Eurotium (3) A. restrictus (3) Streptomyces (3) 128, rehtori Sphaeropsidales (3) Streptomyces(3) 105, opettajienhuo ne 200, luokkatila 202, luokkatila 208, luokkatila 302, luokkatila 305, luokkatila 312, luokkatila Määritysraja 4 pmy/m³ A. versicolor (3) Höyryinä esiintyvät PAH-yhdisteet sisäilmassa Streptomyces (3) Oidiodendron (21) Streptomyces (3) Sisäilman laatua tutkittiin myös PAH-mittausten avulla. Mittaukset tehtiin voimistelusalissa 037, aikuislukion opettajien tilassa 043, koulusihteerin huoneessa 129, luokkatilassa 208 ja luokkatilassa 302 (liite 1). Näytteenoton aikana ilmanvaihto toimi normaalitilassa. Analyysivastaus on liitteenä 3. Pitoisuudet näytteissä olivat hyvin alhaiset (taulukko 2). Naftaleenille asetettu tavoitetaso (2 µg/m 3 ) ei ylittynyt yhdessäkään näytteessä.

7 T Tutkimusraportti 6 (7) Kotkan lyseon lukio, Arcus-talo Taulukko 2. Yhteenveto määritysrajan ylittäneistä yhdisteistä, PAH-määritys ilmanäytteestä. Yhdisteet, pitoisuudet (µg/m 3 ) Tila Naftaleeni Asenafteeni Fluoreeni Fenantreeni 037, voimistelusali 0,16 0,004 0,01 0,02 043, aikuislukion 0,10-0,003 0,01 opettajat 129, koulusihteeri 0,08-0, Pölyn koostumus 208, luokkatila 0,06-0,004 0,01 302, luokkatila 0,08-0,003 0,01 Muiden analysoitujen yhdisteiden pitoisuudet alittivat määritysrajan Aikuislukion valmistavan opetuksen tilasta 001 ja rehtorin huoneesta 128 otetut pölyn koostumus -näytteet sisälsivät tavanomaisia huonepölyhiukkasia (tekstiilija paperikuitujen osasia, hilsettä, kiviaineshiukkasia yms.). Luokkatiloista 208 ja 305 otetut pölynäytetutkimusnäytteet sisälsivät tekstiilija paperikuitujen osasia sekä hilsettä. Näytteissä ei todettu mineraalivillakuituja, asbestikuituja eikä homeitiöitä/rihmastoa. 4 YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Lyseon tiloista otettujen sisäilmanäytteiden mikrobipitoisuudet olivat yleisesti pieniä. Kosteusvaurioihin viittaavia indikaattorimikrobeja havaittiin näytteissä pieninä pitoisuuksina. Epätavanomaisen mikrobilajiston yleisyys sisäilmanäytteissä vahvistaa epäilyä mahdollisesta mikrobilähteestä rakennuksessa. Tilojen sijainti ja mikrobien lajisto huomioiden on todennäköistä, että kellarikerros toimii mikrobilähteenä. Suositeltavaa on selvittää vanhojen hormien mahdollinen yhteys ylempiin kerroksiin. Kosteusvaurioon viittaavia näkyviä merkkejä havaittiin ainoastaan kellarikerroksen varastossa, myös sisäilmanäytteen tulos viittasi poikkeavaan mikrobilähteeseen ko. tilassa. Myös muualla kellarikerroksesta otetuissa näytteissä esiintyi kosteusvaurion indikaattorimikrobeja pieninä pitoisuuksina. Ylemmistä kerroksista otetuissa näytteissä esiintyi myös paikoin samoja indikaattorimikrobeita pieninä pitoisuuksina ja luokkatilasta 312 otetussa näytteessä homepitoisuus oli muita tiloja korkeampi. Näytteen korkeampi pitoisuus johtuu todennäköisesti tilan yläpohjan epätiiveydestä, jolloin rakenne toimii mahdollisena epäpuhtauksien lähteenä. Näytteenoton jälkeen rakenne tiivistettiin ja ilmavuodot yläpohjasta estettiin. Näytteenottohetkellä maa oli jäässä, joten ulkoilmasta kulkeutuneiden mikrobien vaikutus sisäilmaan oli vähäinen. Sisäilmanäytteille ei ole olemassa terveysperusteisia raja-arvoja. Tutkimuksin on osoitettu, että mikrobipitoisuuksissa vaurioituneiden ja ei-vaurioituneiden rakennusten välillä ei aina havaita eroa, sisäilman pitoisuudet voivat siis olla alhaisia vaikka rakenteissa olisi kosteus- ja mikrobivaurioita.

8 T Tutkimusraportti 7 (7) Kotkan lyseon lukio, Arcus-talo Tulkittaessa sisäilman mikrobinäytteitä KTL:n julkaisun Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot ohjeen perusteella, ei lyseon sisäilmassa esiintynyt mikrobeja suurina pitoisuuksina ( pmy/m 3 ), otettujen näytteiden mediaanipitoisuudet (3 pmy/m 3 ) alittavat yleisesti vaurioituneen rakennuksen mediaanipitoisuudet (20 pmy/m 3 ) ja tuloksissa oli mukana useita täysin puhtaita nolla näytteitä. Sisäilman PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuuksille ei myöskään ole olemassa terveysperusteisia raja-arvoja. Kotkan lyseon lukion sisäilmassa ei näytteiden perusteella esiinny merkittävästi PAH-yhdisteitä. Pinnoilta kerätyt pölynäytteet koostuivat tavanomaisista huonepölyhiukkasista. Näytteissä ei esiintynyt mineraalivillakuituja, asbestikuituja, homeitiöitä, eikä rakennusmateriaaliperäisiä kiviaineshiukkasia. Oy Insinööri Studio Rakentamisen palvelut Henna Rämä Tutkimusinsinööri Antti Ahola RI, RTA sertif. VTT-C LIITTEET Liite 1 Näytteenottopaikat Liite 2 Analyysivastaus, Ilmanäytteen mikrobianalyysi Liite 3 Analyysivastaus, PAH-määritys ilmanäytteestä Liite 4 Analyysilausunto, Pölynäytetutkimus, pölyn koostumus Liite 5 Menetelmäkuvaukset

9 T Kotkan lyseon lukio, Arcus-talo NÄYTTEENOTTOPAIKAT Kellarikerros Liite 1. 1 (4) MI1 P MI5 MI = mikrobinäyte sisäilmasta PAH = PAH-näyte sisäilmasta P = pölyn koostumus pinnoilta MI2 = ei viitettä vauriosta = heikko viite vauriosta = viittaa vaurioon MI4 PAH2 MI3 PAH1

10 T Kotkan lyseon lukio, Arcus-talo NÄYTTEENOTTOPAIKAT 1. kerros Liite 1. 2 (4) MI6 P PAH3 MI7 MI = mikrobinäyte sisäilmasta PAH = PAH-näyte sisäilmasta P = pölyn koostumus pinnoilta = ei viitettä vauriosta = heikko viite vauriosta = viittaa vaurioon

11 T Kotkan lyseon lukio, Arcus-talo NÄYTTEENOTTOPAIKAT 2.kerros Liite 1. 3 (4) MI8 MI9 MI = mikrobinäyte sisäilmasta PAH = PAH-näyte sisäilmasta P = pölyn koostumus pinnoilta = ei viitettä vauriosta = heikko viite vauriosta = viittaa vaurioon P MI10 PAH4

12 T Kotkan lyseon lukio, Arcus-talo NÄYTTEENOTTOPAIKAT 3. kerros Liite 1. 4 (4) PAH5 MI11 MI12 P MI = mikrobit sisäilmasta PAH = PAH-näyte sisäilmasta P = pölyn koostumus pinnoilta = ei viitettä vauriosta = heikko viite vauriosta = viittaa vaurioon MI13

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24 T MENETELMÄT Liite 5. Kotkan lyseon lukio, Arcus-talo Sivu 1/2 MITTAUS- JA NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT Yleistä Tilojen ja rakenteiden kuntoa sekä sisäilman laatua arvioitiin aistivaraisesti paikan päällä. Rakenteisiin tehtiin avauksia, joista niiden kuntoa voitiin tarkemmin tarkastella. Paineeroseurannan avulla selvitettiin ilmanvaihdon toimintaa. Tässä raportissa terveyshaitalla tarkoitetaan terveydensuojelulain 1 mukaan ympäristöstä tai olosuhteista johtuvaa sairautta tai sairauden oiretta. Lain tarkoittamana terveyshaittana pidetään myös altistumista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista. Höyryinä esiintyvät PAH-yhdisteet Näytteet kerättiin XAD-adsorbenttikeräimeen (Orbo 43). Pumpun virtausnopeus on 0,1-1,0 l/min ja mittauksiin tarvittava ilmamäärä l. Analyysiä varten yhdisteet uutetaan keräimestä liuottimella ja määritetään käyttäen GC/MS-laitteistoa. Määritysrajat ovat 10 l näytteelle 0,1 μg/m 3 ja 100 l näytteelle 0,01 μg/m 3. Ilmanäytteestä analysoidaan EPA:n (Yhdysvaltojen ympäristösuojeluvirasto) priorisoimat 16 PAH-yhdistettä. PAH-yhdisteet jakautuvat ilmassa sekä kaasu- että hiukkasfaasiin. Naftaleeni, joka on haihtuvin komponentti, on usein kaasujakeen pääkomponentti. Muut yleisimmin tunnistetut PAH-yhdisteet ovat asenafteeni, fenantreeni ja fluoreeni. PAH-yhdisteitä sisältävät materiaalit saattavat aiheuttaa ihon ja silmien ärsytystä, punoitusta sekä valoherkistymistä. Työterveyslaitoksen asettamat tavoitetasot ovat ala- tai työtehtäväkohtaisia suosituksia, joihin työpaikkojen tulisi työoloja kehitettäessä pyrkiä. Tavoitetasot bentso(a)pyreenille ovat <0,1 µg/m 3 (koksaamot) ja <0,01 µg/m 3 (muut työpaikat). Naftaleenin tavoitetasot ovat 50 µg/m 3 (kreosoottikyllästämöt ja kyllästetyn puutavaran käsittely) ja 2 µg/m 3 (sisäilma; edellytetään myös, että hajua ei saa esiintyä). Naftaleenin HTP 8h -arvo esim. teollisuudessa on 5000 µg/m 3 ja bentso(a)pyreenin 10 µg/m 3. Muille PAH-yhdisteille ei ole asetettu HTP-arvoa tai tavoitetasoa. HTP-arvot ovat sosiaali- ja terveysministeriön arvioita työntekijöiden hengitysilman epäpuhtauksien pienimmistä pitoisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Pölyn koostumus Näytteet otettiin tilojen 001, 128, 208 ja 312 tasopinnoilta suljettavaan muovipussiin. Näyte tutkittiin laboratoriossa elektronimikroskoopilla. Näytteiden tutkimisesta vastasi Mikrofokus Oy. Näytteiden perusteella saadaan selville pinnoille kertyneen pölyn koostumus.

25 T MENETELMÄT Liite 5. Kotkan lyseon lukio, Arcus-talo Sivu 2/2 Sisäilman mikrobit Sisäilman mikrobimittauksin selvitettiin tilojen mikrobipitoisuuksia sekä -lajistoa. Näytteet otettiin Andersen 6-vaihekeräimellä käyttäen Rose Bengal mallasuute (Hagem) ja dikloranglyseroli (DG18) -alustoja homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosi-alustaa (THG) bakteereille ja aktinobakteereille. Näytteiden analysoinnista vastasi Työterveyslaitos, homeet tunnistettiin mikroskopoimalla suku- tai lajitasolle. Näytteenoton aikaan ulkona oli pakkasta ja maassa oli lumipeite, joten ulkoilman mikrobeilla ei ollut vaikutusta sisäilmanäytteiden tuloksiin. Terveysperusteisia viitearvoja mikrobeille ei ole voitu asettaa, koska tarkat terveyshaittaa aiheuttavat tekijät ja vaikutusmekanismit ovat osittain epäselviä. Mikrobimittaukset ilmasta kuvaavat vain hetkellistä tilannetta. Epäpuhtauksien pitoisuuteen vaurion tyypin lisäksi vaikuttavat toiminta rakennuksessa, ilmanvaihdon painesuhteet, ilmanvaihtuvuus, tuulensuunta sekä -nopeus.