Tulostilit TP2008 TA2009 TOT2009

Transkriptio

1 Tuotanto Rap.pvm: :31:43 Sivu: 0 / 2 Raportti :Z8A9Tp vertailu Toteutumavertailu KKKOVPIR Laskenta-alue : 1000 Kainuun maakuntahallinto Yritys : 1000 Kainuun maakunta Tulosyksikkö/ryhmä : 1030 Koulutustoimiala Vastuuhenkilö : Irmä Kärnä Tiliryhmä : IIIU KUNNAN TULOSLASKELMA (ULKOINEN Ta-vuosi :2009 Ta-kausi 1-12 Tot.kausi 1-12 Su.versi 10A Tulostilit TP2008 TA2009 TOT2009 Poikkeama TA Poikkeama Muutos Muutos ( ) TA (%) ed.v. % **** MYYNTITUOTOT , , , ,93 1, ,34 1,4 **** MAKSUTUOTOT , , , ,50 367, ,93 18,7 **** TUET JA AVUSTUKSET , , , ,17-68, ,53-10,4 **** MUUT TOIMINTATUOTOT , , , ,99 173, ,78-18,9 ***** TOIMINTATUOTOT , , , ,25 1, ,96 1,7 **** HENKILÖSTÖKULUT ULKOINEN , , , ,46-0, ,58-2,5 **** PALVELUJEN OSTOT , , , ,06-14, ,67 0,6 **** AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , , , ,30 24, ,01 55,3 **** AVUSTUKSET 141,12 141,12 141,12 **** MUUT TOIMINTAKULUT , , , ,16 0, ,27 12,6 ***** TOIMINTAKULUT , , , ,94-2, ,49 0,9 ****** TOIMINTAKATE , , , ,19-40, ,47-10,8 ***** MUUT RAHOITUSTUOTOT -586,00 586,00-100,0 ***** MUUT RAHOITUSKULUT 77,63 74,09 74,09-3,54-4,6 ****** RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -508,37 74,09 74,09 582,46-114,6 ******* VUOSIKATE , , , ,10-39, ,01-10,7 ******* POISTOT JA ARVONALENTUMISET , , , ,61 15, ,42-6,0 ******** TILIKAUDEN TULOS (ULKOINEN) , , , ,49-32, ,43-9,7 ********* TULOSLASKELMA (ULKOINEN) , , , ,49-32, ,43-9,7 ********** Summa , , , ,49-32, ,43-9,7 Liite 1

2 4.6 Koulutustoimiala / BSC Missio / perustehtävä Kainuun koulutustoimiala tuottaa korkeatasoisia toisen asteen koulutuspalveluja. Visio 2016 Koulutustoimiala on valtakunnallisesti kilpailukykyinen koulutuspalveluiden järjestäjä. Toimintaperiaatteet (arvot) Oikeudenmukaisuus, tuloksellisuus, tulevaisuuden usko, asiakaslähtöisyys, vastuunotto, avoimuus ja luottamus Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu Koulutustarjonta vastaa väestön sekä työ- ja elinkeinoelämän kysyntää Aluekehitystä tukeva aktiivinen osaamisverkosto Tulevaisuuden osaamisen varmistaminen Opiskelija- ja työelämälähtöinen koulutussuunnittelu ja ennakointi Ennakoiva ja toimiva verkostoyhteistyö Väestön koulutustarpeisiin vastaaminen Mittarit ja arviointikriteerit 1) Toisen asteen koulutuksen aluekehitysvaikutuksia seurataan ja määritetään kehityskohteet. Seurannan pääkohteet ovat: - peruskoulun päättävän luokan sijoittuminen - työelämäyhteyksien määrä - toiminta-alueen ulkopuolelta olevien opiskelijoiden määrä (netto = 0) - koulutuksen läpäisy > edellisen vuoden keskiarvo - jatko-opintoihin sijoittuminen ja työllistyminen 1) Kevään 2009 hakijatilastossa aloituspaikkaa kohti oli 1,1 ensisijaista hakijaa (ammatillinen 1,36 ja lukiot 0,8. Kainuun maakunnan toisen asteen hakutoimisto ja KAOn erillishaut). -Jokaiselle peruskoulun päättävälle on tarjolla opiskelupaikka. -Syksyllä 2009 Kainuun lukioissa aloitti 489 uutta opiskelijaa, Kainuun ammattiopistossa 929 (ml. Kuusamo) opiskelijaa. Ainoastaan kaksi toisen asteen hakijaa jäi vaille hakutoiveen mukaista paikkaa. - KAO:lla työssäoppimisen aktiivisia yhteistyöyrityksiä vuonna 2009: 1014, vuonna 2008: 880 kpl.crm-kontakteja vuonna 2009:156 kpl, vuonna 2008: 0 kpl. -Toiminta-alueen ulkopuolelta olevia opiskelijoita lukioissa 6,1%, KAO:lla 9%. -Ammatillisen koulutuksen läpäisyaste 2009 oli 73,8 % > vuoden läpäisyaste 2008 oli 72,8 % (OPH:n tuloksellisuusraportti). -Lukiokoulutuksen

3 läpäisyaste 2009 oli 81 % < vuoden 2008 läpäisyaste 84 %. -Koko maassa 3,5 vuodessa ammatillisen koulutuksen perustutkinnon suoritti 62 % ja ylioppilastutkinnon liki 80 % (Tilastokeskus tuorein tieto v. 2007). -Työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen v alueen ammatillisesta koulutuksesta 73,4 % ja lukiokoulutuksesta 86,9 %. Koko maan ka ammatillinen 74,5 % lukiot 88,3 %. (OPH Wera). Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstön kokonaisosaaminen on kysynnän mukaista Työkykyinen ja uudistushaluinen henkilöstö (innovatiivinen) Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja ylläpito (tunnistaminen ja hyödyntäminen) Työkykyinen ja sitoutunut henkilöstö Mittarit/ arviointikriteerit 1) Työhyvinvointikyselyn perusteella henkilöstöpalaute X2009 > X2007 ja johtopäätökset otetaan huomioon 2) Johtamisjärjestelmän kehittäminen 1) Lukiot: 2007: 3, : 3,56 KAO: 2007: 3, : 3,59 2) Johtoryhmien / henkilöstön työnohjaus toteutettiin vuoden 2009 aikana. Palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Prosessit ovat sujuvia ja luotettavia Avoimuus uusille toiminnoille ja verkostoille (yksiköille) Muutoshallinta Toimiva johtamisjärjestelmä Opiskelijalähtöinen toimintatapa Työelämän ja jatkoopintojen tarpeet otetaan huomioon opetuksen kehittämisessä Mittarit/ arviointikriteerit 1) Negatiivisten keskeyttämisten osuus on < 3,5 % lukuvuodessa 2) Opetuksen työaikoja yhdenmukaistetaan 1) V negatiivisia keskeytyksiä 2,99% ammatillisessa koulutuksessa ja 0,6% lukioissa 2) Työtä jatketaan Kainuun lukioiden päivittäisen työajan yhtenäistämiseksi

4 Talous Terve talous Tulosalueet tulevat toimeen omalla tulorahoituksellaan. Toimitaan kustannustehokkaasti. Investoinnit kohdennetaan ja hyödynnetään tehokkaasti Kiinteistöjen taloudellinen käyttö Mittarit/ arviointikriteerit 1) Pysytään sovitussa talousarvioraamissa 1) Talousarvioraami , koulutustoimialan nettomeno ,51 Lukuvuoden jakson opetusryhmien keskiarvo lukioissa 20,67. Riittävä opiskelijamäärä, opetusryhmien keskikoko Koulutustoimiala, lukiokoulutus / BSC Missio / perustehtävä Kainuun lukiokoulutus tarjoaa opiskelijalle laaja-alaisen yleissivistyksen ja antaa valmiudet jatko-opintoihin. Visio 2016 Valtakunnallisesti kilpailukykyinen lukiokoulutuksen järjestäjä ja kehittäjä Toimintaperiaatteet (arvot) Opiskelijakeskeisyys, luottamus, yhteiskuntavastuu ja tuloksellisuus Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu Vastaa yksilöllisiin opiskelutarpeisiin Laaja-alainen pohja jatko-opinnoille Oppiaineissa valinnaisuuden turvaava ja laadukas kurssitarjonta Toisen asteen keskinäinen yhteistyö Mittarit/arviointikriteerit 1) Ensisijaisia hakijoita on yli 50% ikäluokasta 2) Rakenne mahdollistaa yhdistelmäopinnot 3) Opiskelijapalaute mitataan maakunnallisesti vuosittain; tavoite: vähintään edellisen kyselyn keskiarvo 4) Jatko-opintoihin sijoittumista seurataan ja mitataan 1) Kainuun lukioihin ensisijaisia hakijoita keväällä 2009 oli 499 mikä on 47 % ikäluokasta (1092). Luku sisältää 53 Kainuun ulkopuolista hakijaa. 2) On mahdollistanut erittäin monipuolisesti ja yksilöllisesti räätälöidysti. Kahden tutkinnon opiskelijoita on 93, joista uusia 40, ICT- ja medialukiolaisia 143, joista uusia 35.

5 (Tilastokeskus); tavoitetaso on vähintään valtakunnan keskiarvo 3) Päättökysely ja keskivaihekysely toteutettiin kevätlukukaudella Päättökyselyn ka oli 3,8 ja keskivaihekyselyn ka 3,7 asteikolla 1-5. Kyselyitä ei ole toteutettu aiemmin. Tulokysely sl. 2009: 3,75< sl 2008:3,85 Kurssipalautekyselyt on otettu käyttöön lukuvuonna Samat kyselyt toteutetaan lukuvuosittain. 4) Vuonna 2007 Kainuun lukioiden sijoittumis% oli 86,9 %. Valtakunnan ka samalla ajanjaksolla oli 81,5 %. (Viimeisin tieto v Tilastokeskuksen sijoittumispalvelu) Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Osaava, hyvinvoiva ja uudistushaluinen henkilöstö Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen Kannustava ja avoin työkykyä parantava ilmapiiri Opiskelijalähtöisyys Mittarit/arviointikriteerit 1) Työhyvinvointikyselyn perusteella henkilöstöpalaute X2009 > X2007 (TOB kysely) ja johtopäätökset otetaan huomioon 2) Henkilöstön kehittämiseen käytetään 0,5 % henkilöstökustannuksista 1) Lukioiden palaute 2009: 3,56 ja 2007:3,53 2) Henkilöstön kehittämiseen käytetty ,69 eli 0,8% henkilöstökustannuksista. Palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Toimivat opiskelijapolut Keskitytään omaan ydintoimintaan Toiminnan kannalta riittävän suuret tulosyksiköt Toimivat opetusjärjestelyt Toimiva opiskelijan ohjaus- ja tukijärjestelmä Yhteistyö sidosryhmiin Mittarit/arviointikriteerit 1) Negatiivisten keskeyttämisten osuus on < 2 % lukuvuodessa 2) Tutkinnon suorittamisaika, neljännen vuoden opiskelijat. Tavoite: neljännelle vuodelle ilman ennakkosuunnitelmaa ajautuneita 1) Vuonna 2009 negatiivisia keskeytyksiä 0,6% 2) Neljännen vuoden opiskelijoita lv % (MultiPrimus)

6 3) Jokainen opiskelija suorittaa vähintään yhden kurssin verkkoopintoina 4) Jokaisen lukion turvallisuussuunnitelmat on tarkistettu 3) Vuonna 2009 lukioissa on suoritettu yhteensä 103 verkkokurssia. 4) Suunnitelmien ylläpito ja seuranta ovat lukiokoulutuksen intrassa. Talous Strategiset päämäärät Terve talous Opetuslähtöisesti kohdennetut resurssit Kiinteistöjen taloudellinen käyttö Mittarit/arviointikriteerit 1) Pysytään sovitussa talousarvioraamissa 2) Oppilaitoksen kehittämiseen käytetään 0,5 % henkilöstökustannuksista henkilöstön kehittämisen lisäksi 1) Lukiokoulutuksen raami , toteuma ,85. 2) Kehittämiseen käytetty ,28 eli 2,1 % henkilöstökustannuksista 3) Opiskelijakohtaiset kustannukset ja niiden oikeudenmukainen vertailu. - opetuskustannukset - opetuksen ulkopuoliset kustannukset Tavoite: kokonaiskustannukset < maan keskiarvo 3) Vertailutietoa eli maan keskiarvoa ei ole vuoden 2009 osalta vielä saatavilla 4) Riittävä opetusryhmien keskikoko 4) Lv määriteltyjen lähiopetuksen yhtenäisten alarajojen noudattaminen rehtoreiden harkinnan mukaan.

7 Koulutustoimialan toimintakertomus vuodelta 2009 Toiminta ja talous Koulutustoimiala vastaa koulutuksen järjestäjänä jäsenkuntiensa alueen toisen asteen koulutuksesta Kainuun maakunnassa sekä ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisestä Kuusamossa. Koulutustoimiala jakaantuu ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tulosalueisiin. Ammatillisen koulutuksen tulosalue toimii Kainuun ammattiopisto -nimisenä kunnallisena liikelaitoksena ja se vastaa perustutkintotavoitteisesta ammatillisesta koulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja palveluidensa kehittämisestä. Lukiokoulutuksen tulosalue vastaa lukiokoulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä Kainuussa. Koulutustoimialan opiskelijamäärät vuosina 2008 ja Opiskelijamäärä TP 2008 TA 2009 TP 2009 Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus Muu aikuiskoulutus Oppisopimuskoulutus Yhteensä Sekä lukiokoulutuksen että ammatillisen koulutuksen rahoitus muodostuu pääasiassa valtion yksikköhintoihin perustuvasta rahoituksesta. Ammatillisen koulutuksen liikevaihdosta 78,3% on yksikköhintoihin perustuvaa rahoitusta, lukiokoulutuksen toimintatuotoista 90 % tulee opiskelijamäärän ja yksikköhinnan perusteella. Lukiokoulutuksessa on toimintaan tarvittu ns. kuntarahaa vuonna 2009 runsaat euroa. Kainuussa peruskoulun päättävien ikäluokka on ollut jo pitkään aleneva. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijamäärä on lisääntynyt Kuusamon ammatti-instituutin liityttyä Kainuun ammattiopistoon vuoden 2008 alussa. Kuusamossa on opiskelijoita runsaat 500. Lukiokoulutuksessa opiskelijamäärä on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2005 lähtien (vuonna opiskelijaa). Vähennystä on aiheuttanut peruskoulun päättävien vähenevä määrä sekä ammatillisen koulutuksen suosion kasvu nuorten opiskelupaikan valinnassa. Opiskelijamäärien pieneneminen ja opetuksen järjestämiseen liittyvien kiinteiden kustannusten osuuden kasvu aiheuttavat jatkuvaa tarvetta toimintojen sopeuttamiselle. Tämä merkitsee toimintojen tehostamista sekä rakenteiden ja opetusjärjestelyjen kriittistä tarkastelua. Lukiokoulutuksen hanketoiminta on vilkastunut huomattavasti vuoden 2009 aikana alkoi kaksivuotinen KIVI - Kainuun lukioiden pedagoginen yhteistyöhanke (ESR). Kainuun lukiokoulutus aloitti myös OPH:n rahoittaman Opiskelijahuollon palvelurakenteen kehittäminen -hankkeen. Kansainvälisyystoiminnassa toteutettiin kaksi OPH:n osarahoittamaa hanketta Kuhmon yhteislukion ja Suomussalmen lukion toimesta. Sotkamon lukion kolmivuotinen Vuokatti Campus Tube ESRhanke aloitti ja hankkeen ydintehtävänä on kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointi ja opintojen tukipalvelujen luonti ja testaus perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa.

8 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuonna 2009 koulutuslautakunta kokoontui yhdeksän kertaa ja Kainuun ammattiopiston johtokunta kuusi kertaa. Molemmat toimielimet pitivät uuden vaalikauden ensimmäisen kokouksen samanaikaisesti ja perehtyivät koulutustoimialan toimintaan. Lautakunta- ja johtokuntatyöskentely eteni johdonmukaisesti ja vastuullisesti. Toimintavuonna 2009 tarkasteltiin lukiokoulutuksen tilaa ja kehittymistä hallintokokeilun aikana ja tulokset koottiin keskeiseksi sisällöksi VM:n julkaisuun 37/2009: Kainuun hallintokokeilun IV väliraportti. Samalta pohjalta tarkasteltiin myös ammatillisen koulutuksen tilaa ja kehittymistä toimialan sisäisessä raportissa. Molempien tulosalueiden vahvuuksia kehitettiin ja osaamista siirrettiin vuorovaikutuksessa koko toimialan käyttöön. Kainuu mallin valmistelu suoritettiin koulutustoimialan osalta koulutustoimialan johtoryhmän johdolla. Valmistelu tehosti entisestään tulosalueiden keskinäistä yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta. Kuhmon tulevaisuuspolku - asiakirjassa hyväksyttyjä toimenpiteitä on jatkettu edelleen ja rehtori Tuula Tervo on toiminut Kuhmon toisen asteen koulutuksen esimiehenä alkaen. KOLTK:n kokouksessa hyväksytyn Suomussalmen tulevaisuuspolku -asiakirjan esitetyt toimenpiteet tulivat voimaan alkaen. Vuonna 2009 Kainuun ammattiopisto -liikelaitos Aikuisopiston rehtori vaihtui. Rehtori Kari Mattila siirtyi toisen työnantajan palvelukseen Etelä-Savoon. Hänen sijaisenaan toimi koulutuspäällikkö Petra Tolonen ja julkisen valintaprosessin jälkeen koulutuslautakunta valitsi kokouksessaan KM Petra Tolosen Aikuisopiston rehtoriksi. Filiaalilukion Hyrynsalmen toimipaikan apulaisrehtori vaihtui kesällä ja apulaisrehtoriksi tuli lehtori Tuija Salo. Koulutustoimialan henkilöstö Koulutustoimialan henkilöstömäärä on kasvanut vuodesta 2007 vuoteen 2009 viidelläkymmenellä hengellä. Henkilöstömäärän kasvu on johtunut pääasiassa Kuusamon ammatti-instituutin liittymisestä Kainuun ammattiopistoon vuoden 2008 alusta lukien. Lukioissa henkilöstömäärä on pienentynyt opiskelijamäärän pienenemisen myötä, toisaalta Kainuun ammattiopistossa on henkilöstön määrä lisääntynyt opiskelijamäärän lisääntymisen myötä. Henkilötyövuodet koulutustoimialalla Lukiokoulutuksen tulosalue 172,7 164,9 157,2 Kainuun ammattiopisto 410,8 463,2 476,7 Yhteensä 583,5 628,1 633,9 Sairauspoissaolojen kehitys on esitetty seuraavassa taulukossa Henkilöstön sairauspoissaolot Lukiokoulutuksen tulosalue Kainuun ammattiopisto Yhteensä

9 Koulutustoimialalla on suoritettu työhyvinvointikysely vuosittain Työhyvinvointikyselyn tulokset Lukiokoulutuksen tulosalue 3,53 3,56 Kainuun ammattiopisto 3,65 3,59 Lukiokoulutuksen tulosalueelta ja Kainuun ammattiopistosta tehdään erillinen henkilöstöraportti vuodelta Toimintaan liittyvät riskit ja niiden hallinta Riskien hallintaa ohjaavat Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallintoon, henkilöstöön ja talouteen liittyvät ohjeet. Esimiesten vastuuta ja merkitystä riskien hallinnassa on käsitelty kehityskeskusteluissa. Koulutustoimialalla systemaattista riskien kartoitusta ei ole vielä tehty muualla kuin Kainuun ammattiopisto -liikelaitoksessa. Koulutustoimialalla toiminnan riskien tarkastelussa painottuvat henkilöstöön ja toiminnan hallintaan liittyvät riskit. Pätevän ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus, henkilöstön ammattitaidon kehittäminen, työssäjaksaminen sekä varsinkin pienissä yksiköissä osaaminen, joka on vain yhden henkilön hallussa, ovat keskeisiä henkilöstöön liittyviä riskitekijöitä. Koulutustoiminnan järjestämisen kannalta keskeinen riskitekijä on ikäluokkien pieneneminen Kainuussa ja siitä johtuva opiskelijamäärän ja rahoituksen väheneminen. Tämä aiheuttaa monia ongelmia, jotka liittyvät koulutuksen järjestämiseen ja talouden hallintaan. Em. riskien hallinta on ollut keskeinen tarkastelunäkökulma strategiatyössä, ennakoinnissa sekä talousarvion laadinnassa. Sisäisen valvonnan järjestäminen Koulutustoimialan sisäisen valvonnan perusta on Kainuun maakunta -kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ohjeessa. Koulutustoimialalla ei ole vuonna 2009 suoritettu sisäistä tarkastusta. Talouden ja asetettujen tavoitteiden seuranta on säännöllistä koulutuslautakunnan ja liikelaitoksen johtokunnan kokouksissa, johtoryhmien kokouksissa sekä eri tiimien kokouksissa. Laatutyö ja toimintakäsikirja luovat perustan yhtenäisille toimintatavoiille. Esimiestyön merkitys on toiminnan sisäisessä tarkkailussa tärkeää. Kehityskeskustelut ovat siinä tärkeä tekijä. Sisäisen valvonnan raportti tehdään kaksi kertaa vuodessa tarkastuslautakunnalle. Rehtoreilla ja esimiehillä on yleinen valvontavelvollisuus. Tilikauden tulos Koulutustoimialan (sis. koulutuslautakunnan, koulutustoimialan hallinnon sekä lukiokoulutuksen) tilikauden tulos on varsin hyvä. Koulutustoimialalla toimintatuotot olivat viime vuonna ,25 euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 1,7 %. Toimintakulujen kasvu oli vain ,49 euroa eli 0,9 % edellisestä vuodesta ja yhteensä toimintakulut olivat ,06 euroa. Koulutustoimialan suurin kuluerä on henkilöstökulut. Henkilöstökulut olivat viime vuonna 7,6 milj. euroa ja ne pienenivät verrattuna edelliseen vuoteen hieman eli 2,5 %. Poistot olivat vuonna ,61 euroa. Talousarviossa kuntarahaa oli käytössä 1,4 milj. euroa ja sitä säästyi ,49. Verrattaessa vuoden 2009 tulosta vuoden 2008 tilinpäätökseen kuntarahan tarve pieneni noin euroa eli 9,7 %.

10 Kainuun ammattiopisto liikelaitoksen talousvuosi 2009 ei aivan yltänyt talousarviossa asetettuun tavoitteeseen. Ylijäämätavoite ennen varauksia oli euroa ja toteuma ,74 euroa, rahastosiirron jälkeen tulos on ,63 euroa. Ammattiopiston liikevaihto oli v ,2 milj. euroa eli 8,3 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Liikevaihdosta oli nuorisoasteen osuus 64,8 % ja aikuiskoulutuksen osuus 33,2 %. Henkilöstökulut lisääntyivät edellisestä vuodesta n. 2,5 milj. euroa eli 12,5%. Henkilöstökulujen lisääntyminen johtui toiminnan volyymin aiheuttamasta henkilöstömäärän kasvusta sekä eläkemenoperusteisen ja varhe-maksun kulukirjauksesta vuosilta Palveluiden ostot lisääntyivät edellisestä vuodesta 1,2 milj. euroa. Lisäys johtui hintojen noususta ja suurelta osin myös siitä, että aikuisopiston puolella ulkopuolelta ostetut koulutuspalvelut lisääntyivät. Kainuun ammattiopiston tulos pieneni verrattuna vuoteen ,8 milj. euroa.