II /2012. Elinkeinoelämän näkymät heikkenivät Jämsän seudulla Keuruun seudulla vankka usko tulevaisuuteen. Tarkastelussa

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN TYÖTTÖMYYDEN R AKENNE PAIKK ATIETO VASTAA KYSYMYKSIIN MITÄ, MISSÄ ja MILLOIN KAUPPAKAMARIN VALIOKUNTA- VALLANKUMOUS UUDISTUNUT KESKISUOMI.INFO KESKI-SUOMEN ALUEELLISET KEHITYSNÄKYMÄT II /212 Äänekosken seudulla metsäteollisuus uusiutuu ja metalliala investoi Bioenergia ja luomutuotanto Saarijärvi-Viitasaaren seudun kasvualoja Elinkeinoelämän näkymät heikkenivät Jämsän seudulla Keuruun seudulla vankka usko tulevaisuuteen Jyväskylän seutu maakunnan veturi Vapaa-ajan asukkaista ostovoimaa Joutsan seudulle Tarkastelussa KOHTALONKYSYMYKSET Poimintoja Keski-Suomen skenaariotyöstä

2 Lukijalle Keski-Suomen alueelliset kehitysnäkymät KENELLE? Julkaisu on suunnattu kaikille Keski-Suomen tulevaisuudesta kiinnostuneille: asukkaille, kehittäjille, päättäjille, yrittäjille. Keski-Suomen alueelliset talousnäkymät katsauksen tavoitteena on palvella alueen päättäjiä ja toimijoita antaen ajankohtaista tietoa elinkeinoelämän, työllisyyden ja työttömyyden teemoista. MITÄ? Julkaisun alkuosa koostuu Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen ELYkeskuksen tuottamista aineistoista, toukokuussa pidetyn ennakointifoorumin ja elokuussa olleen Keski-Suomen kauppakamarin valiokuntavallankumouksen aineistoista. Keski-Suomen alueelliset kehitysnäkymät on osa TEM:n valtakunnallista Alueelliset kehitysnäkymät -katsausta. Siinä tuodaan esille seutujen ja alueen kehitysnäkymiä seuraavan 12 kuukauden aikanaelinkeinoelämän ja yritystoiminnan, työttömyyden ja osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmista tällä hetkellä olevan tiedon perusteella. Katsauksen ovat laatineet eri seutujen asiantuntijat ja viranomaiset. Valtakunnallinen katsaus on kokonaisuudessaan luettavana: Tämä julkaisu löytyy osoitteesta: MIKSI? Kukaan ei voi kertoa meille tarkalleen, millainen tulevaisuutemme on. Ennakoinnilla voimme vaikuttaa sen suuntaan. Ennakointi ei ole vain yksittäisten asiantuntijoiden työtä, vaan kuuluu jokaiselle. Se on yhteistä keskustelua tulevaisuudessta. Tämä julkaisu on osa tätä keskustelua. Sekä työ- ja elinkeinoministeriö että opetus- ja kulttuuriministeriö käyttävät Alueelliset kehitysnäkymät -julkaisua valmisteluissaan. Julkaisun sisältö ja laatimisprosessi on seuraavan ennakointifoorumin teemana. Seija Kiiskilä ja Anu Huotari Julkaisun toimitus ja visuaalinen suunnittelu Julkaisu on osa alueellista ennakointiprosessia, jota rakennetaan verkostoyhteistyössä alueen toimijoiden kanssa Keski-Suomi ennakoi -hankkeessa. Hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja sitä rahoitetaan Maakunnan kehittämisrahasta ja -rahastosta sekä koulutusorganisaatioiden osuuksilla. Valokuvat: Stock.XCHNG,

3 Sisältö Mitkä ovat Keski-Suomen kohtalonkysymykset? Keski-Suomen työttömyyden rakenne Kauppakamarin valiokuntavallankumous Uudistunut keskisuomi.info Paikkatieto vastaa kysymyksiin mitä, missä ja milloin Keski-Suomen alueelliset kehitysnäkymät II /212 Keski-Suomen yhteenveto Moni-ilmeinen maakunta Joutsan seutukunta Ostovoimaa vapaa-ajan asukkaista Jyväskylän seutukunta Maakunnan veturi Jämsän seutukunta Elinkeinoelämän näkymät heikkenivät Keuruun seutukunta Seudulla vankka usko tulevaisuuteen Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Bioenergia ja luomutuotanto kasvualoja Äänekosken seutukunta Metsäteollisuus uusiutuu, metalliala investoi

4 Keski-Suomen kohtalonkysymykset Asiantuntija: Veli-Pekka Päivänen, Keski-Suomen liitto Vuonna 25 ja 29 Keski-Suomessa laadittiin tulevaisuusskenaarioita. Silloin tunnistettiin maakunnan elinkeinorakentta, toimintaympäristöä, johtamista ja infrastruktuuri koskevia kohtalonkysymyksiä. Toukokuun 212 ennakointifoorumissa tarkasteltiin, ovatko tuolloin laaditut kysymykset edelleen relevantteja. Nämä koosteet on laadittu foorumin työskentelyn pohjalta. Mistä saadaan 1 uutta työpaikkaa ja miten käy julkisen talouden? faktat Keski-Suomessa on 17 työtöntä työnhakijaa ja tämän lisäksi vielä 6 henkilöä erilaisissa ns. työvoimapoliittisissa toimenpiteissä. Oikeita töitä vailla olevia on siis 23 henkilöä. Työttömyysaste on maan korkeimpia ja se on liki 14 %. Keski-Suomen kunnat ovat talouskriisissä. Jyväskylän tappiot ovat tänä vuonna arvion mukaan liki 4 miljoonaa. Jämsä ja Äänekoski joutuvat säästämään jo tänä vuonna miljoonia. Verotulot eivät riitä kattamaan menoja. entä jos? Mitä jos Keski-Suomessa olisi 1 uutta työpaikkaa yksityissektorilla? Työpaikat toisivat tullessaan kunnille 6 miljoonan euron vuotuiset kunnallisverotulot. Lisäksi kunnat säästäisivät mm toimentulotuista arviolta 4 miljoonaa euroa. Uudet työpaikat toisivat tulleessaan siis 1 miljoonan lisätulon ja säästöt kunnille vuosittain. Kannattaisiko uusien työpaikkojen synnyttämiseen sijoittaa 2 miljoonaa/vuosi? Mistä saadaan uusia vientituloja? Faktat Suomi ja Keski-Suomi ovat eläneet viennistä. Keski- Suomen vienti oli ennätysvuonna 28 yhteensä 3,5 miljardia euroa. Vuonna 29 se putosi 2,5 miljardiin ja viime vuonna se oli 2,9 miljardia. Metsäteollisuuden vienti oli 1,2 miljardia ja suunta on lievästi laskeva. Teknologiateollisuuden vienti oli 1,3 miljardia ja siinä on kasvumahdollisuuksia. Maakunnanyhteistyöryhmän alainen Y-jory on asettanut tavoitteeksi viennin määrän nostamisen 4,5 miljardiin euroon vuoteen 22 mennessä eli 2 miljardin lisävienti vuoden 29 lukuihin. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan uutta vientiä, uusilta yrityksiltä, uusiin maihin ja uudistunein keinoin. Entä jos? Eurotalous yskii vielä vuosia ja siksi olisi syytä löytää uusia vientimahdollisuuksia. Venäjä liittyi maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi ja tämä tuo tiettyä vakautta ja ennustettavuutta Venäjän kanssa käytävään kauppaan. Olisiko syytä kiinnostua Venäjästä vientimaana oikein tosissaan? Kahden miljardin vientisavotan saavuttamiseksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Y-jory on päättänyt tehdä toimenpideohjelman, jolla haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin; Mitä ja miten palveluja voidaan lisätä vientikauppaan? Riittääkö keskisuomalaisilla yrityksillä kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla? Paljonko pitää panostaa, jotta tavoite saavutetaan? Millaisia uusia rahoitus-/neuvontapalveluja yritykset tarvitsevat? Miten palvelut tulisi järjestää?

5 Miten rakennetaan yrityksiä palveleva innovaatiojärjestelmä? Faktat Keski-Suomen t&k panostus on tippunut viime vuosien aikana. Samanaikaisesti panostus t&k toimintaan kasvoi koko maassa. Eli Keski-Suomen osuus koko Suomen T&K toiminnoista on laskenut. Huolestuttavinta on keskisuomalaisten yritysten T&K -osuuden lasku. Yritysten osuus maakunnan tuotekehitysmenoista on laskenut 6 %:sta 45 %:iin. Korkeakoulut ovat siis kasvattaneet omaa osuuttaan. Entä jos? Yritysten on oltava jatkossa entistä kilpailukykyisempiä, kansainvälistyneimpiä sekä kannattavampia. Nämä asiat eivät kehity ilman T&K toimintaa. Tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja, jotta korkeakouluissa kehitetyt innovaatiot tulisivat myös yritysten käyttöön. Suomessa on jo muualla hyviä esimerkkejä siitä, miten yrityksille on luotu kohtaamispaikka innovaatioille ja verkostoille. Keski-Suomeen tarvitaan Uusi Yritystehdas, jossa on kaikkien oppilaitosten palvelut yrityksille ovat käytettävissä yhden luukun periaatteella. Ideaalitilanteessa yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on yhteinen tila, jonne yrittäjien on helppo tulla ja esittää oma T&K ongelmansa ratkaistavaksi. Palveluun voisi lisätä vielä rahoitusmallin muuttamisen eli julkinen tuki annetaankin yritykselle, jolla se ostaa tarvittavaa t&k osaamista. i Nostureiden määrää voidaan käyttää kuvaamaan rakentamisen vilkkautta. Tilanne Jyväskylän keskustassa kuvattuna Innova 1:stä. Tulos 5 kappaletta. KOHTALONKYSYMYKSIÄ SKENAARIOISTA JA ENNAKOINTIFOORUMISTA MILLÄ KESKI-SUOMI ELÄÄ 23? Kasvuyritykset, yritysten uudistuminen, jalostusasteen nosto. Uudet kärjet elinkeinossa? Koulutuksen ja yrittäjien tarpeiden kohtaaminen? Uudet koulutusmallit? Kohtaanto-ongelman syvempi ymmärtäminen? Elinkeinoelämän ja yrittäjien vahva oma panos ratkaisuissa. Hyvinvoinnin palvelutuotannon yritystoimintaa, palvelualan yrittäjyyden edistämistä ja tukemista. MILLÄ KEINOILLA MAAKUNTA SÄILYTTÄÄ VETOVOIMAISUUTENSA TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ? Millä Keski-Suomi erottuu muista maakunnista? Säilyykö maakunta? Suuntaudutaanko itään vai länteen? Mitkä ovat kunnat 22? Miten palvelut turvataan? Miten ympäristön ja erityisesti vesistöjen tila kehittyy? Mitä teemme vedelle ja vedellä? MITEN FYYSINEN INFRASTRUKTUURI SAADAAN VASTAAMAAN TARPEESEEN JA TUOTTAMAAN KILPAILUETUA? Energian osuus kustannuksista korkea - missä voidaan säästää? Turvetuotannon kehittyminen: kansalaismielipide vastaan työllistävä vaikutus hiipuu. Tuulivoima uusi kohtalonkysymys, lähdetäänkö rakentamaan. Asenne kestävään kehitykseen. Keski-Suomesta energiatehokkain maakunta. Bioenergian tuotantolaitoksen sijoittaminen maakuntaan Maakunnan saavutettavuus. Tilanne heikentynyt. Tietoliikenneyhteydet kuntoon Tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen (kunnat, sote, valtio) MITEN MAAKUNNASSA KYETÄÄN ENNAKOIMAAN TULEVAISUUTTA JA JOHTAMAAN KEHITYSTÄ? Miten arvot ja elämäntavat muuttuvat? Nuorten näkökulma? Miten kehittämistä ja yhteistyötä edistetään? Miten kaupungit ja maaseutu kehittyvät toisiaan tukien? Miten kykenemme entistä paremmin tarkastelemaan asioita helikopteriperspektiivistä? Kykenemmekö oikeasti globaaliin ajatteluun? Otammeko huomioon valtion ja EU:n ennakoinnin ja linjaukset riittävän hyvin? Mitä on Keski-Suomen ennakointi suhteessa muiden alueiden ennakointiin? Uskommeko nykyiseen koulutuspaikkarakenteeseen? Syntyykö uusi yrittäjyyskulttuuri ja -alat nykytoimenpiteillä? Miten varmistamme paremman johtajuuden avulla kilpailukyvyn kehittämisen? Maakunnan johtajuuden roolit pitää selkeyttää. TARVITAAN: Uutta ajattelua, hullunkurisia perheitä ja monialaisuutta. Suvaitsevuutta ja yhteisöllisyyttä Enemmän tukea ja kannustusta - vähemmän jarrutusta Korkeampia tavoitteita

6 KESKI-SUOMEN Asiantuntijat: Risto Julin ja Jere Nieminen, Keski-Suomen ELY-keskus TYÖTTÖMYYDEN RAKENNE Vertailussa ELY-keskuksia tarkastellaan suhteessa toisiinsa ja työttömyyden muutoksen suhteen i LUKUOHJE Kuviot esittävät kunkin ELY-keskuksen suhteellista asemaa muihin ELY-keskuksiin verrattuna työttömien ja ennen kaikkea työttömien eri ryhmien osalta. Sekä vaaka- että pystyakselilla esitetään ryhmän sijaluku ELY-keskusten joukossa. Vaaka-akselilla sijaluvun peruste on ryhmän osuus ELY-keskuksen koko työvoimasta (ryhmän työttömät/ely-keskuksen työvoima). Pystyakselilla sijaluvun peruste on ryhmän työttömien työnhakijoiden suhteellinen muutos (%) vuotta aiemmasta tilanteesta. Ajattele kuviota koordinaatistona: parhaat sijoitukset ovat vihreällä vasemmassa yläkulmassa (1) ja huonoimmat punaisella oikeassa alakulmassa (9). MAAKUNNASSA TYÖTTÖMÄNÄ NUORIA JA KORKEAKOULUTETTUJA Keski-Suomessa vuotiaiden nuorten osuus työttömistä työnhakijoista on valtakunnallisesti suuri. Ainoastaan yhdessä ELYkeskuksessa vuotiaiden (IR25) työttömien osuus on suurempi kuin Keski-Suomessa. Samoin ryhmän työttömyyden kehitys (vuosimuutos) on Keski-Suomessa toiseksi heikointa ELY-keskusten joukossa. Yhtä huono suhteellinen kehitys on 5-54 vuotiaissa (IR5) ja rakennus- ja kaivosalalla (A6). Keski-Suomessa yli 6-vuotiaiden (IR6) työttömyyden kehitys on paras ELY-keskusten joukossa - tai paremminkin vähiten huono: Keski-Suomessakin kyseisen ryhmän työttömyys on kasvanut 4,3 % vuoden takaisesta. Kaupallisen alan työttömien (A3) osuus työvoimasta on Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella kaikista suurin ja työttömyyden kehitys vuoden takaisesta on yhdeksänneksi parasta. Myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden (K7) osuus työvoimasta on suurin. Alemman perusasteen (K1) ja tuntemattoman koulutusasteen (K9) sekä muualla luokittelemattoman työn (AX) työttömien osuudet työvoimasta ovat seitsemänneksi pienimpiä ELY-keskusten joukossa. IR6 YHT Työttömät työnhakijat yhteensä Tilanne K9 K1 AX A5 K5 K2 IR4 IR15 IR55 A4 IR3 YHT K3 A6 A A9 A1 K6 K8 IR5 IR45 A78 IR2 A2 K7 A3 IR35 IR25 IR15 IR2 IR25 IR3 IR35 IR4 IR45 IR5 IR55 IR6 A A1 A2 A3 A4 A5 A6 A78 A9 AX K1 K2 K3 K5 K6 K7 K8 K vuotiaat 2-24-vuotiaat vuotiaat 3-34-vuotiaat vuotiaat 4-44-vuotiaat vuotiaat 5-54-vuotiaat vuotiaat Yli 6-vuotiaat Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen 1 Terveydenhoito ja sosiaaliala 2 Hallinto- ja toimistotyö, IT-alan työ 3 Kaupallinen työ 4 Maa- ja metsätal.työ, kalastusala 5 Kuljetus- ja liikenne 6 Rakennus- ja kaivosala 7-8 Teollinen työ 9 Palvelutyö X Muualla luokittelematon työ Alempi perusaste Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutusaste tuntematon i Työttömät on jaettu iän, ammatin ja koulutuksen mukaan eri ryhmiin. Lyhenteet kuvaavat näitä ryhmiä.

7 i Tilanne Tässä kuvassa näkyy kunkin ryhmän sijainti ysikentässä kaikissa ELYkeskuksissa. Sijainneista on laskettu keskiarvot, joiden perusteella ELY-keskukset on asetettu paremmuusjärjestykseen. Satakunta ja Pohjanmaa erottuvat tilanteeltaan parhaimpina ja Pohjois-Karjala ja Lappi huonoimpina, Keski-Suomen tilanteen ollessa neljänneksi huonoin. SA = Satakunta PO = Pohjanmaa EP = Etelä-Pohjanmaa UU = Uusimaa HÄ = Häme PS = Pohjois-Savo VS = Varsinais-Suomi PI = Pirkanmaa ES = Etelä-Savo KA = Kainuu PP = Pohjois-Pohjanmaa KS = Keski-Suomi KK = Kaakkois-Suomi LA = Lappi PK = Pohjois-Karjala Työttömät työnhakijat yhteensä IR15 IR2 IR25 IR3 IR35 IR4 IR45 IR5 IR55 IR6 A A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7-8 A9 AX K1 K2 K3 K5 K6 K7 K8 K9 SA PO EP UU HÄ PS VS PI ES KA PP KS KK LA PK Satakunta Satakunnan osalta ryhmiä kuvaavat pisteet sijaitsevat taulukon yläosassa. Useimpien ryhmien työttömyystilanne on siis kehittynyt suhteellisen suotuisasti vuoden takaisesta. Poikkeuksina ovat punaisella alueella yli 6-vuotiaat ja alemman perusasteen suorittaneet työttömät. Pohjanmaan osalta ryhmiä kuvaavat pisteet sijaitsevat puolestaan pääsääntöisesti taulukon vasemmassa laidassa. Useimpien ryhmien työttömyystilanne on siis parhaimpien joukossa, mutta muutosvauhti vuoden takaiseen vaihtelee hyvästä huonoon. Pohjanmaa Keski-Suomi Lappi Keski-Suomen tilanne muistuttaa kehitykseltään Lapin ja Pohjois-Karjalan tilannetta, hajontaa tosin on enemmän. Pohjois-Karjala Lapin osalta ryhmiä kuvaavat pisteet sijaitsevat pääsääntöisesti taulukon oikeassa laidassa. Useimpien ryhmien työttömyystilanne on siis huonoimpien joukossa, mutta muutosvauhti vuoden takaiseen vaihtelee. Pohjois-Karjalan osalta ryhmiä kuvaavia pisteitä sijaitsee kuitenkin enemmän aivan taulukon alalaidassa. Useiden ryhmien työttömyystilanne on siis kehittynyt kaikista heikoiten vuoden takaisesta. Poikkeuksina ovat kuitenkin lähinnä korkeimmat koulutusasteet.

8 Kauppakamarin VALIOKUNTAVALLANKUMOUS Keski-Suomen kauppakamarin valiokunnat kokoontuivat 14.8 suunnittelemaan toimintaansa teemalla kasvu ja kansainvälistyminen. Seuraavat teemat ja kommentit on poimittu viestiseinältä, johon osallistujat saivat lähettää ajatuksiaan. Mistä saadaan 1. työntekijää pelkkien palkan saajien sijaan? Keski-Suomessa on 23 henkilöä oikeita töitä vailla, joten potentiaalia on vaikka mihin! Uskotaanko ja luotetaanko oikeasti siihen, että. 23 on oikeasti potentiaali? Suuri osa nuoria ja hyvin koulutettuja! Hyvä hyvä, avoimet rekrytoinnit vauhdittavat Keski-Suomea ja yrityksiä uusiutumisessa. Pakko perustaa omaa tuotantoa Baltiaan, työvoimakustannukset karanneet Suomessa käsistä. Jotta voi tarjota töitä keskisuomalaisille on mentävä lähemmäs kansainvälisiä asiakkaita, myös tuotannollisilla yksiköillä. Täytyy rekrytoida ihmisiä, jotka pystyvät tekemään kasvua. Ei ainoastaan kasvun tuoman työn tekijöitä. Mistä saadaan 1. uutta työpaikkaa Keski- Suomeen? Tarvitaan 2 pk yritystä, jotka palkkaavat kukin 5 hlöä lisää = 1 työpaikkaa. UUSIA TYÖPAIKKOJA Työpaikat syntyy pieniin kasvuyrityksiin. Oletko jo tehnyt kaikkesi niiden auttamiseen? Jyvässeudun tiet kuntoon mm. Vaajakoski-Kanavuori väli, myös nelostie etelään jäi torsoksi! Kuka haastaa julkisen sektorin johtajat kehittymään? Vähenevät rahat ovat hyvä konsultti julkisen sektorin johtamiseen. Mennäänkö Pietariinkin lentäen? Pietariin kolmessa tunnissa Jyväskylästä onnistuu Estonian Airilla kolmasti viikossa. Miten kansainvälistytään, jos ei ole lentoliikennettä!! Johtamisella ja johtajuudella iso ero. Jos johtajuutta ei ole, johtaminen on narun työntämistä. Jos johtajuutta löytyy, ei johtamisessa tarvitse kuin "pitää ja päästää. Ennustaminen on osa strategiatyötä ja siten osa hyvää johtamista. LOGISTISET YHTEYDET JOHTAMINEN

9 Julkinen sektori sukeltaa ja kasvu on pelkästään yritysten varassa. Julkisen sektorin suhteellisen korkea palkkataso imee työvoimaa ja nostaa yksityisen sektorin palkkoja kilpailukyvyn äärirajoille. KeskiSuomi on kuin Norja: julkisen sektorin iso rooli työllistäjänä näivettää yrittäjyysilmastoaa! Vai? Tarjotaan yksityishenkilöille väylä pkyrityksen kannustamiseksi kasvuun: kokemusjohtajat esiin, piensijoittajat liikkeelle. Kuinka monta kasvuyritystä Keski-Suomeen mahtuu? Rajoittaako pieni kotimarkkina kasvuun kehittymistä vai voiko yritys päästä kasvun imuun suoraan kv-markkinoille. Kaikki kasvuyritysten tueksi. Kasvuyritysten kehittämisen dynamiikkaan pitää laittaa dynamiittia! Nyt tarvitaan aina vaan ketterempää, rohkeampaa, avoimempaa ja ennakkoluulottomampaa maakunnallista (julkistakin) rahaa ja osaajia. Kuinka moni investoi merkittävästi Keski- Suomeen, esim. Yli 1% liikevaihdosta? Miten maankäyttö saataisiin vapautettua tukemaan yritysten kasvua? Edullista toimitilaa hyvillä palveluilla hyvien liikenne yhteyksien varrelta. Ei se niin vaikeaa voi olla. KASVU & KANSAINVÄLISTYMINEN Vienti elättää meidät nyt ja tulevaisuudessa. Suomessa pitäisi käynnistää sisäinen devalvaatio vientiyritysten kilpailukyvyn palauttamiseksi. Ulkomailta saapuvan matkailijan kuluttama raha lasketaan vientituloksi. Miten palveluista saadaan vientituloja? Opiskelijamäärät eivät kasva kotimaassa, siis on pakko hakea kasvua ulkoa. Pakko voi olla kasvun siemen. Start upit nauttii suurta mielenkiintoa, hyvä niin. On kuitenkin muistettava kasvupotentiaalin omaavat keskisuuret yritykset, joiden kasvu luo nopeammin työtä. Pärjääkö Keski-Suomi vai pitääkö liittoutua voittajien eli Tampereen kanssa? Osaavia sweat equity (osaamissijoittaja) -enkeleitä tarvitaan lisää, ja mieluusti sellaisia jotka tuovat rahaa sisään myynti- tai rahoituskontaktien kautta. Pohjalaisia emme ole, savolaisiksi emme halua. Olkaamme siis...? Maakunnat yhtyvät tulevaisuudessa. Mikä on Jyväskylän suunta? Kuopio, Seinäjoki, Lahti vai Tampere? Löytyykö enkeleitä Keski-Suomesta? 2 Sari Vaajasen (=business enkeli) tyylistä persoonaa hommiin Keski-Suomen kasvuyritysaihioiden sytyttämiseksi (=2-3 vuoden päästä 1 uutta kasvuhakuista yritystä) MAAKUNTA- HENKI BUSINESS ENKELIT

10 1 Tilaisuudessa hyödynnettiin viestiseinää ja kysyttiin mukana olleista noin 1 osallistujalta näkymiä tulevaisuudesta seuraavan 12 kk aikana. Vastauksia kuhunkin kysymykseen antoi noin 5 yritystä.

11 Keski-Suomen tulevaisuuskuvaa rakennetaan yhdessä Keskisuomi.infosta alueellisen ennakoinnin työkalu Uudistunut keskisuomi.info -sivusto avattiin kesäkuun lopussa. Sivusto on luonteeltaan ajan mukaan muuntuva ja täydentyvä alueellisen ennakointiyhteistyön työkalu. Sisältö ja rakenne muokkautuvat ja täydentyvät tästä eteenpäin. keskisuomi.info TILASTOT -osion aineistot kuvaavat Keski-Suomen kehittämisen kannalta oleellisia muuttujia. Löydät osiosta mm. tietoa väestöstä, työmarkkinoista ja koulutuksesta. ENNAKOINTITYÖ KESKI-SUOMESSA kertoo yhteistyöstä alueelliseen ennakointiin liittyen. Sieltä löydät esimerkiksi eri organisaatioiden vastuuhenkilöt tässä työssä. POHDINTAA JA TULKINTAA -osiossa on asiantuntijoiden ja asiantuntijaryhmien tuottamia pohdittuja aineistoja tulevaisuuteen liittyen. Sinne on linkitetty Keski-Suomi ennakoi Facebook-profiili ja sinne päivittyy Twitterpalvelusta tulevaisuus-tweettejä. TULE MUKAAN! Osallistu Keski-Suomen tulevaisuuskuvan rakentamiseen - ilmianna mielenkiintoinen tilasto, pohdi tulevaisuuden ammatteja tai kerro ajankohtaiset kuulumiset seminaarista! 11

12 PAIKKATIETO Asiantuntija: Juha Romula, Keski-Suomen ELY-keskus vastaa kysymyksiin missä, mitä ja milloin Perinteisen tilastotiedon ohella tietoa voidaan esittää paikkatiedon avulla. Sen avulla voidaan esittää ja tutkia ympärillämme tapahtuvia ilmiöitä ja asioita siten, että kohteen sijainti ja siihen liittyvä ominaisuustieto yhdistyvät. Ominaisuustieto voi olla tietoa esimerkiksi rakennuksista, väestöstä, ikärakenteesta, ympäristöön liittyvää tietoa tai tietoa liikenneverkoista. Paikkatietoa tullaan hyödyntämään osana keskisuomi.infoa. Jyväskylän keskustasta 2 minuutin saavutettavuus Jyväskylän keskustasta 2 minuutin saavutettavuus Jyväskylän keskustasta 2 minuutin saavutettavuuden etäisyydellä asuu asukasta. Keski-Suomen väkiluku on noin 274. Saavutettavuus on laskettu paikkatietoanalyysillä tieverkon avulla. Väestömäärä on laskettu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän avulla, jossa väestötiedot ovat saatavissa hyvin tarkkaan. Karttakeskus Oy, lupa L4659 Karttakeskus Oy, Lupa L Jyväskylän keskustasta 2 minuutin saavutettavuuden etäisyydellä asuu asukasta. Saavutettavuus on laskettu paikkatietoanalyysillä tieverkon avulla. Väestömäärä on laskettu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän avulla, jossa väestötiedot ovat hyvin tarkkaan saatavissa.

13 Paikkatiedon sijainti voidaan määrittää esim. koordinaattien, tilastoruuduin tai katuosoitteen mukaan. Oleellista on, että itse tieto voidaan sijoittaa kartalle. Samoin eri karttatasoja ja paikkatietoaineistoja voidaan käsitellä ja sijoittaa päällekkäin. Paikkatiedolla on useimmiten myös ajallinen määre, eli aikakoordinaatti, joka mahdollistaa asioiden ja ilmiöiden muutosten tutkimisen ja esittämisen kartoilla. Esimerkki tästä on väestönmuutokset tai työpaikkojen muutokset pitkällä aikavälillä. Perinteinen tilastotieto esitetään usein hallinnollisen rajauksen mukaa (kunta, seutukunta, maakunta). Paikkatieto antaa mahdollisuuden esittää ja tutkia tietoa ilman sitovaa alueellista rajausta ja tutkittavaksi kohteeksi /alueeksi voidaan ottaa vapaavalintaisia alueita. Paikkatiedon avulla voidaan esimerkiksi tutkia tietyn kunnan-/kaupunginosa väestön ikärakennetta. Paikkatiedon hyötykäyttö on moninaista. Tietoa voidaan analysoida, paikkatiedolla voidaan synnyttää uutta tietoa, paikkatieto luo perustan hyvälle suunnittelulle tai sitä voidaan käyttää esimerkiksi ennakoinnin apuvälineenä. Paikkatiedosta on tullut myös johtamisen apuväline ja työkalu tiedolla johtamiseen. Esimerkki: Paikkatiedon avulla voidaan etsiä potentiaalisia liikepaikkoja, kun tutkitaan logistiset yhteydet ja lähialueiden väestö/väestön ikärakenne sekä liikepaikan saavutettavuus. Monet organisaatiot tarjoavat nykyään tietoa ilmaiseksi vapaaseen käyttöön. Julkisen datan vapautuminen on lisännyt huomattavasti paikkatiedon hyötykäyttöä ja avannut aivan uusia mahdollisuuksia ottaa tiedosta irti uusia ulottuvuuksia. Samalla tiedon avaaminen on mahdollistanut aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Väestöntiheys Jyvässeudun alueet missä väestöntiheys on yli 2 asukasta hehtaarille. VTJ/VRK 4/21 Karttakeskus Oy, lupa L4659 Jyvässeudun alueet missä väestötiheys on yli 2 asukasta/hehtaarille. VTJ/VRK 4/21 Karttakeskus Oy, Lupa L

14 Alueelliset kehitysnäkymät II /212 Keski-Suomi yhteenveto Asiantuntijat: Eija Heinonen ja Jere Nieminen Keski-Suomen ELY-keskus Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Nyt 6 kk - 12 kk Moni-ilmeinen maakunta Euroopan valtionvelkakriisi ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävarmuus jatkuvat ja heijastuvat viennin kautta Keski-Suomen aluetalouteen. Keski-Suomessa elinkeinoelämän ei arvella merkittävästi kohentuvan seuraavan vuoden kuluessa. Työttömyyden osalta tilanteen odotetaan hieman jopa hankaloituvan lähitulevaisuudessa. Osaavaa työvoimaa alueella on riittävästi. Keski-Suomen seutukunnat eroavat toisistaan merkittävästi niin kokonsa kuin elinkeino- ja väestörakenteensakin vuoksi, joten alueiden arvioissa on eroja. Pk-barometrin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten suhdannenäkymien pitkään jatkunut lasku katkesi kesällä ja kääntyi loivaan nousuun niin Keski-Suomessa kuin koko maassakin. Keski-Suomen pk-yritysten arviot tulevaisuudesta ovat olleet jo parisen vuotta positiivisempia kuin koko maassa. Näkymät paranivat lähinnä Jyväskylän seudulla, kun taas eteläisessä Keski-Suomessa ne huonontuivat entisestään. Toimialoista erityisesti teollisuuden näkymät ovat piristyneet, rakennusalalla puolestaan tulevaisuus näyttäytyy synkempänä. Myös EK:n kyselyssä Keski-Suomen yritysten suhdannearviot ovat koko maan keskiarvoa paremmat. Suhdannebarometrin mukaan teollisuuden ja rakentamisen näkymät paranivat sekä keväällä että alkukesällä. Tuotanto on kasvanut ja tilaustilanne on normaalia parempi. Kannattavuus on kasvussa mutta investoinnit laskussa. Työvoimaa palkattaneen lisää kesän lopulla. Palveluiden suhdannetilanne on tavanomaista huonompi ja myös suhdanneodotukset ovat aiempaa varovaisemmat. Näkymät ovat lähellä koko maan keskiarvoa. Myynti lisääntyi vuoden takaisesta selvästi, mutta lähikuukausina myynnin odotetaan pysyvän ennallaan. Henkilökunnan määrä pysynee ennallaan lähikuukausina. Keski-Suomelle tärkeät metsä- ja metalliteollisuus ovat kuljetusintensiivisiä aloja. Keskeiset päätiet on pystytty pitämään pääosin hyvässä kunnossa, mutta perusväylänpidon rahoitus ei riitä koko maantieverkon ylläpitoon kaikkia tyydyttävässä kunnossa. Vilkkaimpien teiden ylläpitoa priorisoidaan, mikä näkyy alemman tieverkon kunnon heikkenemisenä. Pääteiden liikenne laski tammi-kesäkuun aikana edellisvuoteen verrattuna. Etenkin raskas liikenne on vähentynyt, mikä osaltaan kertoo talouden taantumisesta. Keski-Suomen lentoyhteydet on toistaiseksi turvattu määräaikaisella sopimuksella, mikä edistää alueen saavutettavuutta. Sopimukset kuitenkin umpeutuvat talven aikana. Isossa murroksessa oleva lentoliikenne on erityisen tärkeää työmatkaliikkumiselle ja kansainvälisille yrityksille. Lentorahdin osuus Keski-Suomessa on pieni. Verkko-osuuskunta Kuuskaistan valokuituverkkoa aletaan rakentaa kesällä kahdentoista Keski-Suomen kunnan alueella. Kyseessä on noin 1 miljoonan euron investointi, joka liittyy valtakunnalliseen Laajakaista kaikille -hankkeeseen. Keski-Suomi on metsien ja reittivesistöjen maakunta. Maakunnan ympäristön tila on jotakuinkin hyvä. Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesikuormitusta sekä teollisuuden ja energiatuotannon ilmapäästöjä on parin viimeisen vuosikymmenen aikana vähennetty huomattavasti. Tulevaisuuden haas-teita ovat muun muassa vesien tilassa lisääntyvä ravinnekuormitus ja siitä aiheutuva rehevöitymiskehitys etenkin suurten järvien lahtialueilla. Luontaisen kuormituksen lisäksi maa- ja metsätalous sekä turvetuotanto osaltaan heikentävät tilannetta. Vesienkäsittelyn teknologian merkitys korostuu entisestään.

15 Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Investoinnit - Nyt 6 kk - 12 kk Äänekosken seutukunta Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Investoinnit Nyt 6 kk - 12 kk Keuruun seutukunta Jyväskylän seutukunta Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Investoinnit Nyt 6 kk - 12 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Investoinnit Nyt 6 kk - 12 kk Jämsän seutukunta Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Investoinnit Nyt 6 kk - 12 kk Joutsan seutukunta Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Investoinnit Nyt 6 kk - 12 kk Arviot seutukuntien tulevasta kehityksestä: Tilanne tällä hetkellä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen sekä 6 kk ja 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen (++) Paljon parempi,(+) Parempi, () Ennallaan/nykytasolla,(-) Heikompi,(--) Paljon heikompi 15

16 Rakennemuutosten aikaa Uusimman Aikajanan ennakkotietojen mukaan vientiliikevaihto supistui kaikissa toimialaryhmissä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Maakunnan kaikkien toimialojen yhteenlaskettu vientiliikevaihto supistui yli viisi prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Vienti on selvästi taantumaa edeltänyttä tasoa alempana. Liikevaihdon kehitys oli vaihtelevaa. Teollisuuden liikevaihdot laskivat vuoden takaiseen verrattuna, kun kotimarkkinavetoisella palvelusektorilla kasvua oli samanaikaisesti yli kahdeksan prosenttia. Vuodesta 25 palvelualojen liikevaihto on kasvanut yli 3 %. Jalostuksen liikevaihto nousi taantu-man jälkeen alkuun voimakkaasti, mutta kasvu on sittemmin tasoittunut. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli ensimmäisellä neljänneksellä kaksi prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Liikevaihto on nyt taantumaa edeltäneellä tasolla. Yritysten henkilöstömäärän loiva kasvu jatkui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vuoden takaiseen verrattuna kasvu oli voimakkainta hyvinvointi- ja energiaklusterissa. Metsäteollisuuden henkilöstömäärä sen sijaan supistui. Vuoden 21 alussa alkanut jalostuksen henkilöstömäärän kasvu on jatkunut loivana, mutta määrä on edelleen selvästi alle vuoden 25 tason. Yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärän kasvu oli liki kolme prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Henkilöstömäärä on nyt vuoden 25 tasolla. Palveluyritysten määrä yrityskannasta on suuri ja vaikka alan kehitys onkin suotuisaa, työpaikkoja tarvittaisiin yhä enemmän myös teollisuuteen. Äänekoskella, M-Realin suljettua hienopaperia valmistavan paperikoneen, irtisanomiset koskivat 17 työntekijää. Työsuhteet päättyivät touko-heinäkuussa. Tästä joukosta kuitenkin enää noin 4 on työttömänä. Tehtaan merkitys alueelle työllistäjänä oli suuri, mutta myös elinkeinoelämälle alihankinta-ketjun ja koko maakunnalle vientitulojen kautta. Äänekoski on äkillisen rakennemuutoksen aluetta vuoden 214 loppuun saakka. Keuruun Pioneerirykmentin lakkauttaminen vuoden 214 loppuun mennessä ja Jämsässä Hallin Ilmavoimien Teknillisen Koulun lakkauttaminen vuoden 213 loppuun mennessä ovat seutukunnille merkittäviä takaiskuja sekä suorien että välillisten vaikutusten kautta. Osa Teknillisen Koulun henki-löstöstä jää maakuntaan Tikkakoskelle, jonne siirtyy myös Kauhavan Lentosotakoulu. Tukilentolaivue sen sijaan siirretään Tikkakoskelta Pirkkalaan. Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta tulevaisuus näyttää haasteelliselta. Julkisen talouden ongelmat vaikuttavat mm. palveluihin ja infrastruktuurin ylläpitoon. Maaseudun pienyrityskenttä on suhteellisen aktiivista ja rahoitustukien kysyntää on kohtuullisesti. Kiinnostus lähi- ja luomuruokaa koh-taan on lisääntymässä ja se luo mahdollisuuksia myös pienimuotoiselle elintarvikejalostukselle. Luomutuotanto on lisääntynyt tänä vuonna ja sen arvioidaan lisääntyvän edelleen. Maatilojen sukupolvenvaihdosten yhteydessä karjasta luopuminen on hyvin yleistä, mikä vaikeuttaa maidontuotannon säilymistä maakunnassa. Jyväskylän Valion vienti jatkaa tänä vuonna kasvuaan. Jyväskylän meijeri on investoinut uuteen pakkauslinjastoon ja syksyllä valmistuu vientivaraston laajennus. Lihan osalta tilanne on jo valmiiksi vaikea ja heikko kannattavuus näyttää jatkuvan lähitulevaisuudessa. Viljan hinnannousu voi hetkellisesti paikata viljatilojen taloutta, jos sato on lähellä normaalia ja sadonkorjuu sujuu ongelmitta. Lannoitteiden hinnannousu tullee taas kuitenkin syömään huomattavan osan tästä hyvästä. Maatalouden investointiaktiivisuuteen vaikuttaa myös lähestyvä rahoituskauden vaihdos. Kun tulevan kauden tukijärjestelmistä ei ole vielä tietoa, investointeja saatetaan jarrutella jo nyt. Epävarmuus ja varovaisuus näyttävät levinneen myös rahoittajiin. Lisäksi tämän vuoden aikana on havaittu aiempaa enemmän jaksamisongelmia tiloilla. Lähitulevaisuudessa ongelmia on paikoitellen sadonkorjuun kanssa, ja sadon laatukaan ei muodostu kovin korkeaksi märkyyden vaivatessa kasvustoja. Eteläisen Keski-Suomen tilanne on parempi, ja runsaita sateista on ollut eniten haittaa maakunnan luoteis- ja pohjoisosissa. 16

17 Myös metsätaloudessa on havaittavissa epävarmuutta. Puun hinta on ollut kohtuullisen hyvä ja kauppa on käynyt. Pääomaveron nousu voi yllättää metsänomistajat. Energiapuun osalta kiinnostusta vähentää alhainen hinta ja Kemeratukien tulevaisuus. Sateinen kesä on vaikeuttanut myös turpeen nostoa. Tämä on paitsi aiheuttanut ongelmia turveyrittäjille, myös aiheuttanut lämpölaitoksille tarvetta lisätä energiapuun käyttöä ja/tai pakottanut turvautumaan kivihiileen. Puumarkkinoiden kehitys kokonaisuudessaan riippuu ennen kaikkea lopputuotemarkkinoiden kehittymisestä ja puun kysynnän kehityksestä. Metsäteollisuuden markkinatilanne heijastuu myös metsätalouden kannattavuuteen. Yrityksiä perustettiin alkuvuonna poikkeuksellisen vähän. Starttirahapäätösten määrä on pienin sitten vuoden 26. Lopettaneiden yritysten määrä ei poikkea edellisistä vuosista ja yritysmäärän nettomuutos on yhä positiivinen. Myönnettyjen yritystukien määrät ovat lähes viimevuotisella tasolla. Yritysten investointi- ja kehittämispanostukset ovat kohdistuneet entistä enemmän Jyväskylän seudulle. Kehittämisaktiivisuus on ollut hyvällä tasolla ja toimialat olleet valtaosin samat kuin aiemmin. Näitä ovat kone- ja laiteteollisuus sekä puutuoteteollisuus. Lisäksi ICT-ala on hakenut aktiivisesti uusia palveluratkaisuja. Ikäryhmistä suurinta kasvua vuoden takaisesta tilanteesta on koettu ikäryhmässä vuotiaat. Ammattiryhmistä suurimmat kasvuluvut löytyvät rakennus- ja kaivosalalta (erityisesti talonrakennus) ja koulutusasteista keskiasteelta. Myös lomautettujen määrä on kasvanut. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä oli Keski-Suomessa heinäkuun lopussa 6 69 henkilöä (4,6 % työvoimasta). Nuorten työttömyyden suhteellinen kasvu vuodentakaisesta tilanteesta on Keski-Suomessa ollut koko maata voimakkaampaa. Myös pitkäaikaistyöttömien osalta tilanne on huolestuttava. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli Keski-Suomessa heinäkuun lopussa toi-seksi korkein kaikkien ELY-keskuksien joukossa ollen 26,2 %, kun koko maassa osuus oli 22,9 %. Työpaikkojen vähäinen määrä on ongelma alueella. Avoimia työpaikkoja oli huomattavasti vähemmän kuin vuosi sitten. Työnhakijoita yhtä avointa työpaikkaa kohti oli heinäkuun aikana Keski-Suomessa yhdeksäntoista ja koko maassa yhdeksän. Työllisyyden parantamiseksi sekä yrityskannan että yritysten keskimääräisen henkilömäärän on yhä kasvettava. Työttömyysluvuissa Keski-Suomen suhteellinen asema on hieman parantunut yleisen taloudellisen tilanteen heikentyessä. Työpaikkojen puute vaivana Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan heinäkuun lopussa työtöntä työnhakijaa, eli 12,9 % työvoimasta. Työttömiä työnhakijoita oli 2,6 % enemmän kuin vuosi sitten, kun vastaava luku koko maassa oli 2,9 %. Keuruun seutukunnan työttömien työnhaki-joiden määrä laski heinäkuussa sekä kuluvan vuoden kesäkuusta että viime vuoden heinäkuusta. Viiden muun Keski-Suomen seutukunnan muutosluvut olivat kasvavat. Keski-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä nousi niin kesäkuusta kuin viime vuoden heinäkuustakin useimmissa ikä- ja ammattiryhmissä ja lähes kaikilla koulutusasteilla. Reservissä määrää ja laatua Osaavan työvoiman saatavuus ei ole suuri ongelma Keski- Suomessa nyt eikä lähitulevaisuudessa, vaan ongelmana on edelleen työpaikkojen vähäisyys. Työttöminä ja työvoimapoliittisissa toimenpiteissä on kattava osaamisreservi. Rekrytointivaikeuksia on kuitenkin ollut muun maan tapaan erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Paikallisia kohtaanto-ongelmia on ollut myös metalli- ja rakennusaloilla sekä siivouspuolen ja taloushallinnon osaajista. 17

18 Joutsan seutukunta Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus + Nyt 6 kk - 12 kk Ostovoimaa vapaa-ajan asukkaista Elinkeinoelämän tilanne Joutsan seutukunnalla on suhteellisen vakaa eikä merkittäviä muutoksia tarkastelujaksolla ole odotettavissa. Elinkeinorakenteen osalta teollisuuden osuus on laskenut ja vastaavasti palvelujen kasvanut. Teollisuudessa ei ole odotettavissa merkittäviä investointeja, mutta tiedossa ole myöskään lopettamisuhkia. Seudun yrityksissä on käynnissä muutamia kehittämishanketta, joiden arvo on noin miljoonaa euroa. Metallin osalta tilanne on kääntynyt parempaan. Konepajateollisuuden isojen toimijoiden parantunut tilanne alkaa näkyä tilauskantojen lisääntymisenä myös Joutsan seudun yrityksissä. Rakennusalan tilanne on erinomainen käynnissä olevien hankkeiden vuoksi. Luhangan kunnan Hepoluhdan alueen rakentaminen jatkuu edelleen. Menossa on mm. erityisryhmien palvelutalon ja Joutsan yhtenäiskoulun rakentaminen sekä merkittäviä yksityisiä rakennushankkeita. Luhangan kunta toteuttaa laajakaistaverkon rakentamisen vuosien aikana. Joutsan kunta on varautunut laajakaistahankkeen toteutukseen 213 alkaen investointiohjelmassaan. Selvittelyn alla on tuulivoimapuistohanke sekä kaivostoiminnan mahdollisuudet Luhangassa. Kiven teollisen jalostamisen mahdollisuuksia selvittävä hanke on käynnistynyt kesäkuussa. Kaupan alalla tilanne on säilynyt ennallaan ja palveluiden osalta odotukset on jopa ylitetty. Tähän on vaikuttanut loma-asuntojen kasvanut määrä ja niiden käytön ympärivuotisuus. Alkutuotannon osalta tilanne on säilynyt ennallaan eikä muutosta ole odotettavissa. Toimivien maati-lojen määrä laskee edelleen, mutta tilojen toimintojen kasvattaminen on säilyttänyt maatalouden aseman ennallaan. Metsätaloudessa tilanne on ollut hyvä ja vastannut arvioitua kehitystä. Keväällä tilanne kohentui metsäteollisuuden ja puun hintakehityksen myötä. Metsäpalveluyritysten työtilanne sekä alan työllisyys ovat olleet erittäin hyviä, ja ennusteen mukaan tulevat myös jatkumaan hyvinä. Seutukunnalla toimivien metsäpalveluyritysten työllistävä vaikutus on merkittävä. Yritysten perustaminen on vähentynyt ja tämä on näkynyt myös starttirahan kysynnässä. Lopettamisten tai konkurssien osalta ei ole näkyvissä lisäyksiä. Seutukunnan yritysten omistajanvaihdostilannetta ja yrittäjien eläköitymistä on kartoitettu säännöllisesti, eikä määrissä odoteta merkittäviä muutoksia. Rakennusalalle investoidaan Julkisista investoinneista Puolustusvoimien Nokan varikon laajentaminen, 4 miljoonaa euroa, jatkuu edelleen ja tarjoaa työtilaisuuksia seudun urakoitsijoille. Joutsan yhtenäiskoulun rakennustyöt alkoivat joulukuussa 211 urakalla ja jatkuu 212 aikana. Yhtenäiskoulun investoinnin kokonaisarvo n. 5 miljoonaa euroa. Luhangan kunta on käynnistänyt erityisryhmien palvelutalon rakentamisen. investoinni arvo n. 75. euroa. Vuoden 212 investointilistalla ovat Luhangan osalta lisäksi vanhainkodin peruskorjauksen aloittaminen, Hepoluhdan yhden korttelin tieyhteyden rakentaminen ja varavoiman hankkiminen. 18

19 Merkittävin yksityinen investointi seutukunnalle varmistui vuoden alussa Joensuun kauppa ja koneen julkistaessa 55 m 2 liikekeskuksen rakentamisen Joutsaan. Liikekeskukseen sijoittuvat Tokmanni, Kes-ko sekä Keski-Suomen Osuuspankki. Keskimaan ABC-liikenneaseman investoinnin käynnistyminen elokuussa 212 varmistui kesä alussa. Hankkeen arvo 3,5-4 miljoonaa euroa. Seutukunnalla valmisteltu hanke biokaasulaitoksen rakentamiseksi on edennyt investointivaiheeseen. Joutsan Ekokaasu Oy on saanut hanketta koskevan rahoituspäätöksen. Hankkeen kustannusarvio on 1,6 miljoonaa euroa ja sijoituspaikka Joutsa. Rahoituksesta koossa tarkasteluajankohtana 9 % ja rakentaminen käynnistynee syksyn 212 aikana. Väestörakenne haasteena Työttömien määrä on laskenut edellisestä katsauksesta, mutta kasvanut vuodentakaisesta. Joutsan seutukunnalla oli heinäkuun lopussa 274 työtöntä työnhakijaa, eli 11,7 % työvoimasta. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on Keski-Suomen seutukuntien matalin. Työttömiä työnhakijoita oli kuitenkin peräti 13,7 % enemmän kuin vuosi sitten. Seudun väestörakenteen kehitys näkyy työvoimaluvuissa selvästi. Noin puolet seudun työttömistä työnhakijoista on yli 5-vuotiaita. Nuorten osuus työttömistä työnhakijoista on pieni (8,8 %), mutta kasvanut viimevuotisesta. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut tuntuvasti vuoden takaisesta. Rakenteellisen työttömyyden taso seutukunnalla on korkea. Työttömyys tulee laskemaan tarkastelujaksolla, joskin selvää on, että kausityöttömyys vaikuttaa työttömyyden tasoon. Uusia työpaikkoja niukalti Seutukunnalle ei ole juuri syntynyt uusia työpaikkoja. Laajamittaisia rekrytointeja ei ole ennustettavissa lukuun ottamatta toteutuvan liikekeskuksen rakentamisen myötä syntyviä kaupan alan työpaikkoja. Työpaikkoja on ollut tarjolla lähinnä sosiaali- ja terveysalalla, palvelualoilla sekä luonnonvara-aloilla. Erityisiä rekrytointiongelmia ei seutukunnalla ole nähtävissä. Työvoiman kysyntä kohdistuu terveys- ja sosiaalialan sekä rakentamisen työtehtäviin ja luonnonvara-aloille. Keski-Suomen ammattibarometrin tulosten mukaan näillä toimialoilla on jatkuvaa pulaa työntekijöistä laajemminkin. Seutukunnan ikärakenne näkyy myös työnhakijoiden ikääntymisenä. Tämän kehityskulun vuoksi osaavan työvoiman saannin turvaaminen Joutsan seutukunnalla on haasteellista. 19

20 Jyväskylän seutukunta Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Nyt 6 kk - 12 kk Maakunnan veturi Keskeisiä toimialoja ovat kone- ja laiteteollisuus, metalliteollisuus sekä ICT. Lisäksi palvelusektori on varsin vahva. Suurten yritysten, kuten Metson ja Moventaksen, tilanne on suoraan verrannollinen globaaleihin trendeihin. Viime aikoina olemme saaneet kuulla positiivisia uutisia esimerkiksi Moventakselta ja toimintojen keskittäminen Jyväskylään tuo selvän piristysruiskeen toimialalle. Samoin ICT-yrityksistä on tullut positiivisia signaaleja ja alalla on rekrytoitu lisää henkilöstöä, mikä on osoitus vahvistuneesta tilauskannasta. Nokian alihankkijoiden vaikutus tuntuu vielä jonkin verran ICT-alalla, mutta toisaalta se on mahdollistanut ammattitaitoisen henkilöstön siirtymisen muille alan toimijoille. Koulutussektori on merkittävä työllistäjä seudulla. Toisen asteen ja korkeakoulutuksen päätetyillä ja ennakoiduilla resurssileikkauksilla tullee olemaan ensi vuonna henkilöstövaikutuksia, jotka heijastuvat aluetalouden kehitykseen mm. vähitellen voimistuvana akateemisesti koulutettujen työnhakijoi-den määränä. Toisaalta koulutuksen muutosprosessi lisännee vähitellen koulutuspalveluiden myyn-tiin perustuvaa liiketoimintaa alueella, millä voi olla myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia. Uusia yrityksiä on kahden ensimmäisen neljänneksen aikana perustettu edellisvuoden malliin, joten siltä osin tilanne on varsin hyvä. Valtaosa uusista yrityksistä syntyy palvelualoille ja on kooltaan varsin pieniä, lähinnä 1 2 hengen yrityksiä. Ongelmana on pienten yritysten kasvu suuremmaksi toimijaksi ja työllistäjäksi. Pk-yritysten vähäisyys on varsin tyypillistä Jyväskylän seudulle. Yrityksiä täytyisi rohkaista ja mahdollistaa kasvuun ja kansainvälistymiseen entistä enemmän. Seudun toimijoista Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kaupunki ja Jykes yhdessä ovat muodostaneet ydinorganisaation Innovaatiokeskittymän valmistelutyöhön. Tässä työssä tarvitaan kaikkia keskeisiä toimijoita: niin yrityksiä, edunvalvojia kuin julkisia toimijoitakin. On tärkeää valmistella ja muodostaa niin hyvä ja vetovoimainen ehdotus ja esitys, että Jyväskylä saa innovaatiokeskittymän vuoden 213 aikana. Tämä on tulevan syksyn ja talven keskeisiä yhteisiä asioita eri toimijoiden välillä. Teollisuusinvestointeja ei suuressa mittakaavassa Jyväskylän seudulla ole, mutta rakentaminen on sinällään vilkasta. Esimerkkeinä voisi mainita Innova 4-rakennuksen aloittamisen Lutakossa sekä Seppälän uuden Prisman rakentamisen aloittaminen lähitulevaisuudessa. Lisäksi pienempiä investointeja on sekä teollisuudessa että palvelusektorilla. Vastaavasti osa suurista investoinneista on saatu päätökseen. Alueen logistiset yhteydet ovat säilyneet ennallaan, joskin lähitulevaisuudessa lentoliikenteen ratkai-sut nousevat keskiöön. Lentoyhtiöiden (FlyBe ja Estonian Air) kanssa solmitut sopimukset umpeutuvat tulevan talven aikana ja sen jälkeen lentoyhtiöiden täytyy pärjätä liiketaloudellisin perustein. Lentoliikenteen pitäminen elinvoimaisena ja säännöllisenä on tärkeää etenkin vientiteollisuutta ajatellen. Jyväskylän seutu kasvavana keskuksena tarvitsee toimivat yhteydet Helsinkiin ja sieltä eteenpäin sekä vaihtoehtoisesti myös Tallinnan kautta. 2