II /2012. Elinkeinoelämän näkymät heikkenivät Jämsän seudulla Keuruun seudulla vankka usko tulevaisuuteen. Tarkastelussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "II /2012. Elinkeinoelämän näkymät heikkenivät Jämsän seudulla Keuruun seudulla vankka usko tulevaisuuteen. Tarkastelussa"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN TYÖTTÖMYYDEN R AKENNE PAIKK ATIETO VASTAA KYSYMYKSIIN MITÄ, MISSÄ ja MILLOIN KAUPPAKAMARIN VALIOKUNTA- VALLANKUMOUS UUDISTUNUT KESKISUOMI.INFO KESKI-SUOMEN ALUEELLISET KEHITYSNÄKYMÄT II /212 Äänekosken seudulla metsäteollisuus uusiutuu ja metalliala investoi Bioenergia ja luomutuotanto Saarijärvi-Viitasaaren seudun kasvualoja Elinkeinoelämän näkymät heikkenivät Jämsän seudulla Keuruun seudulla vankka usko tulevaisuuteen Jyväskylän seutu maakunnan veturi Vapaa-ajan asukkaista ostovoimaa Joutsan seudulle Tarkastelussa KOHTALONKYSYMYKSET Poimintoja Keski-Suomen skenaariotyöstä

2 Lukijalle Keski-Suomen alueelliset kehitysnäkymät KENELLE? Julkaisu on suunnattu kaikille Keski-Suomen tulevaisuudesta kiinnostuneille: asukkaille, kehittäjille, päättäjille, yrittäjille. Keski-Suomen alueelliset talousnäkymät katsauksen tavoitteena on palvella alueen päättäjiä ja toimijoita antaen ajankohtaista tietoa elinkeinoelämän, työllisyyden ja työttömyyden teemoista. MITÄ? Julkaisun alkuosa koostuu Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen ELYkeskuksen tuottamista aineistoista, toukokuussa pidetyn ennakointifoorumin ja elokuussa olleen Keski-Suomen kauppakamarin valiokuntavallankumouksen aineistoista. Keski-Suomen alueelliset kehitysnäkymät on osa TEM:n valtakunnallista Alueelliset kehitysnäkymät -katsausta. Siinä tuodaan esille seutujen ja alueen kehitysnäkymiä seuraavan 12 kuukauden aikanaelinkeinoelämän ja yritystoiminnan, työttömyyden ja osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmista tällä hetkellä olevan tiedon perusteella. Katsauksen ovat laatineet eri seutujen asiantuntijat ja viranomaiset. Valtakunnallinen katsaus on kokonaisuudessaan luettavana: Tämä julkaisu löytyy osoitteesta: MIKSI? Kukaan ei voi kertoa meille tarkalleen, millainen tulevaisuutemme on. Ennakoinnilla voimme vaikuttaa sen suuntaan. Ennakointi ei ole vain yksittäisten asiantuntijoiden työtä, vaan kuuluu jokaiselle. Se on yhteistä keskustelua tulevaisuudessta. Tämä julkaisu on osa tätä keskustelua. Sekä työ- ja elinkeinoministeriö että opetus- ja kulttuuriministeriö käyttävät Alueelliset kehitysnäkymät -julkaisua valmisteluissaan. Julkaisun sisältö ja laatimisprosessi on seuraavan ennakointifoorumin teemana. Seija Kiiskilä ja Anu Huotari Julkaisun toimitus ja visuaalinen suunnittelu Julkaisu on osa alueellista ennakointiprosessia, jota rakennetaan verkostoyhteistyössä alueen toimijoiden kanssa Keski-Suomi ennakoi -hankkeessa. Hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja sitä rahoitetaan Maakunnan kehittämisrahasta ja -rahastosta sekä koulutusorganisaatioiden osuuksilla. Valokuvat: Stock.XCHNG,

3 Sisältö Mitkä ovat Keski-Suomen kohtalonkysymykset? Keski-Suomen työttömyyden rakenne Kauppakamarin valiokuntavallankumous Uudistunut keskisuomi.info Paikkatieto vastaa kysymyksiin mitä, missä ja milloin Keski-Suomen alueelliset kehitysnäkymät II /212 Keski-Suomen yhteenveto Moni-ilmeinen maakunta Joutsan seutukunta Ostovoimaa vapaa-ajan asukkaista Jyväskylän seutukunta Maakunnan veturi Jämsän seutukunta Elinkeinoelämän näkymät heikkenivät Keuruun seutukunta Seudulla vankka usko tulevaisuuteen Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Bioenergia ja luomutuotanto kasvualoja Äänekosken seutukunta Metsäteollisuus uusiutuu, metalliala investoi

4 Keski-Suomen kohtalonkysymykset Asiantuntija: Veli-Pekka Päivänen, Keski-Suomen liitto Vuonna 25 ja 29 Keski-Suomessa laadittiin tulevaisuusskenaarioita. Silloin tunnistettiin maakunnan elinkeinorakentta, toimintaympäristöä, johtamista ja infrastruktuuri koskevia kohtalonkysymyksiä. Toukokuun 212 ennakointifoorumissa tarkasteltiin, ovatko tuolloin laaditut kysymykset edelleen relevantteja. Nämä koosteet on laadittu foorumin työskentelyn pohjalta. Mistä saadaan 1 uutta työpaikkaa ja miten käy julkisen talouden? faktat Keski-Suomessa on 17 työtöntä työnhakijaa ja tämän lisäksi vielä 6 henkilöä erilaisissa ns. työvoimapoliittisissa toimenpiteissä. Oikeita töitä vailla olevia on siis 23 henkilöä. Työttömyysaste on maan korkeimpia ja se on liki 14 %. Keski-Suomen kunnat ovat talouskriisissä. Jyväskylän tappiot ovat tänä vuonna arvion mukaan liki 4 miljoonaa. Jämsä ja Äänekoski joutuvat säästämään jo tänä vuonna miljoonia. Verotulot eivät riitä kattamaan menoja. entä jos? Mitä jos Keski-Suomessa olisi 1 uutta työpaikkaa yksityissektorilla? Työpaikat toisivat tullessaan kunnille 6 miljoonan euron vuotuiset kunnallisverotulot. Lisäksi kunnat säästäisivät mm toimentulotuista arviolta 4 miljoonaa euroa. Uudet työpaikat toisivat tulleessaan siis 1 miljoonan lisätulon ja säästöt kunnille vuosittain. Kannattaisiko uusien työpaikkojen synnyttämiseen sijoittaa 2 miljoonaa/vuosi? Mistä saadaan uusia vientituloja? Faktat Suomi ja Keski-Suomi ovat eläneet viennistä. Keski- Suomen vienti oli ennätysvuonna 28 yhteensä 3,5 miljardia euroa. Vuonna 29 se putosi 2,5 miljardiin ja viime vuonna se oli 2,9 miljardia. Metsäteollisuuden vienti oli 1,2 miljardia ja suunta on lievästi laskeva. Teknologiateollisuuden vienti oli 1,3 miljardia ja siinä on kasvumahdollisuuksia. Maakunnanyhteistyöryhmän alainen Y-jory on asettanut tavoitteeksi viennin määrän nostamisen 4,5 miljardiin euroon vuoteen 22 mennessä eli 2 miljardin lisävienti vuoden 29 lukuihin. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan uutta vientiä, uusilta yrityksiltä, uusiin maihin ja uudistunein keinoin. Entä jos? Eurotalous yskii vielä vuosia ja siksi olisi syytä löytää uusia vientimahdollisuuksia. Venäjä liittyi maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi ja tämä tuo tiettyä vakautta ja ennustettavuutta Venäjän kanssa käytävään kauppaan. Olisiko syytä kiinnostua Venäjästä vientimaana oikein tosissaan? Kahden miljardin vientisavotan saavuttamiseksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Y-jory on päättänyt tehdä toimenpideohjelman, jolla haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin; Mitä ja miten palveluja voidaan lisätä vientikauppaan? Riittääkö keskisuomalaisilla yrityksillä kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla? Paljonko pitää panostaa, jotta tavoite saavutetaan? Millaisia uusia rahoitus-/neuvontapalveluja yritykset tarvitsevat? Miten palvelut tulisi järjestää?

5 Miten rakennetaan yrityksiä palveleva innovaatiojärjestelmä? Faktat Keski-Suomen t&k panostus on tippunut viime vuosien aikana. Samanaikaisesti panostus t&k toimintaan kasvoi koko maassa. Eli Keski-Suomen osuus koko Suomen T&K toiminnoista on laskenut. Huolestuttavinta on keskisuomalaisten yritysten T&K -osuuden lasku. Yritysten osuus maakunnan tuotekehitysmenoista on laskenut 6 %:sta 45 %:iin. Korkeakoulut ovat siis kasvattaneet omaa osuuttaan. Entä jos? Yritysten on oltava jatkossa entistä kilpailukykyisempiä, kansainvälistyneimpiä sekä kannattavampia. Nämä asiat eivät kehity ilman T&K toimintaa. Tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja, jotta korkeakouluissa kehitetyt innovaatiot tulisivat myös yritysten käyttöön. Suomessa on jo muualla hyviä esimerkkejä siitä, miten yrityksille on luotu kohtaamispaikka innovaatioille ja verkostoille. Keski-Suomeen tarvitaan Uusi Yritystehdas, jossa on kaikkien oppilaitosten palvelut yrityksille ovat käytettävissä yhden luukun periaatteella. Ideaalitilanteessa yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on yhteinen tila, jonne yrittäjien on helppo tulla ja esittää oma T&K ongelmansa ratkaistavaksi. Palveluun voisi lisätä vielä rahoitusmallin muuttamisen eli julkinen tuki annetaankin yritykselle, jolla se ostaa tarvittavaa t&k osaamista. i Nostureiden määrää voidaan käyttää kuvaamaan rakentamisen vilkkautta. Tilanne Jyväskylän keskustassa kuvattuna Innova 1:stä. Tulos 5 kappaletta. KOHTALONKYSYMYKSIÄ SKENAARIOISTA JA ENNAKOINTIFOORUMISTA MILLÄ KESKI-SUOMI ELÄÄ 23? Kasvuyritykset, yritysten uudistuminen, jalostusasteen nosto. Uudet kärjet elinkeinossa? Koulutuksen ja yrittäjien tarpeiden kohtaaminen? Uudet koulutusmallit? Kohtaanto-ongelman syvempi ymmärtäminen? Elinkeinoelämän ja yrittäjien vahva oma panos ratkaisuissa. Hyvinvoinnin palvelutuotannon yritystoimintaa, palvelualan yrittäjyyden edistämistä ja tukemista. MILLÄ KEINOILLA MAAKUNTA SÄILYTTÄÄ VETOVOIMAISUUTENSA TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ? Millä Keski-Suomi erottuu muista maakunnista? Säilyykö maakunta? Suuntaudutaanko itään vai länteen? Mitkä ovat kunnat 22? Miten palvelut turvataan? Miten ympäristön ja erityisesti vesistöjen tila kehittyy? Mitä teemme vedelle ja vedellä? MITEN FYYSINEN INFRASTRUKTUURI SAADAAN VASTAAMAAN TARPEESEEN JA TUOTTAMAAN KILPAILUETUA? Energian osuus kustannuksista korkea - missä voidaan säästää? Turvetuotannon kehittyminen: kansalaismielipide vastaan työllistävä vaikutus hiipuu. Tuulivoima uusi kohtalonkysymys, lähdetäänkö rakentamaan. Asenne kestävään kehitykseen. Keski-Suomesta energiatehokkain maakunta. Bioenergian tuotantolaitoksen sijoittaminen maakuntaan Maakunnan saavutettavuus. Tilanne heikentynyt. Tietoliikenneyhteydet kuntoon Tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen (kunnat, sote, valtio) MITEN MAAKUNNASSA KYETÄÄN ENNAKOIMAAN TULEVAISUUTTA JA JOHTAMAAN KEHITYSTÄ? Miten arvot ja elämäntavat muuttuvat? Nuorten näkökulma? Miten kehittämistä ja yhteistyötä edistetään? Miten kaupungit ja maaseutu kehittyvät toisiaan tukien? Miten kykenemme entistä paremmin tarkastelemaan asioita helikopteriperspektiivistä? Kykenemmekö oikeasti globaaliin ajatteluun? Otammeko huomioon valtion ja EU:n ennakoinnin ja linjaukset riittävän hyvin? Mitä on Keski-Suomen ennakointi suhteessa muiden alueiden ennakointiin? Uskommeko nykyiseen koulutuspaikkarakenteeseen? Syntyykö uusi yrittäjyyskulttuuri ja -alat nykytoimenpiteillä? Miten varmistamme paremman johtajuuden avulla kilpailukyvyn kehittämisen? Maakunnan johtajuuden roolit pitää selkeyttää. TARVITAAN: Uutta ajattelua, hullunkurisia perheitä ja monialaisuutta. Suvaitsevuutta ja yhteisöllisyyttä Enemmän tukea ja kannustusta - vähemmän jarrutusta Korkeampia tavoitteita

6 KESKI-SUOMEN Asiantuntijat: Risto Julin ja Jere Nieminen, Keski-Suomen ELY-keskus TYÖTTÖMYYDEN RAKENNE Vertailussa ELY-keskuksia tarkastellaan suhteessa toisiinsa ja työttömyyden muutoksen suhteen i LUKUOHJE Kuviot esittävät kunkin ELY-keskuksen suhteellista asemaa muihin ELY-keskuksiin verrattuna työttömien ja ennen kaikkea työttömien eri ryhmien osalta. Sekä vaaka- että pystyakselilla esitetään ryhmän sijaluku ELY-keskusten joukossa. Vaaka-akselilla sijaluvun peruste on ryhmän osuus ELY-keskuksen koko työvoimasta (ryhmän työttömät/ely-keskuksen työvoima). Pystyakselilla sijaluvun peruste on ryhmän työttömien työnhakijoiden suhteellinen muutos (%) vuotta aiemmasta tilanteesta. Ajattele kuviota koordinaatistona: parhaat sijoitukset ovat vihreällä vasemmassa yläkulmassa (1) ja huonoimmat punaisella oikeassa alakulmassa (9). MAAKUNNASSA TYÖTTÖMÄNÄ NUORIA JA KORKEAKOULUTETTUJA Keski-Suomessa vuotiaiden nuorten osuus työttömistä työnhakijoista on valtakunnallisesti suuri. Ainoastaan yhdessä ELYkeskuksessa vuotiaiden (IR25) työttömien osuus on suurempi kuin Keski-Suomessa. Samoin ryhmän työttömyyden kehitys (vuosimuutos) on Keski-Suomessa toiseksi heikointa ELY-keskusten joukossa. Yhtä huono suhteellinen kehitys on 5-54 vuotiaissa (IR5) ja rakennus- ja kaivosalalla (A6). Keski-Suomessa yli 6-vuotiaiden (IR6) työttömyyden kehitys on paras ELY-keskusten joukossa - tai paremminkin vähiten huono: Keski-Suomessakin kyseisen ryhmän työttömyys on kasvanut 4,3 % vuoden takaisesta. Kaupallisen alan työttömien (A3) osuus työvoimasta on Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella kaikista suurin ja työttömyyden kehitys vuoden takaisesta on yhdeksänneksi parasta. Myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden (K7) osuus työvoimasta on suurin. Alemman perusasteen (K1) ja tuntemattoman koulutusasteen (K9) sekä muualla luokittelemattoman työn (AX) työttömien osuudet työvoimasta ovat seitsemänneksi pienimpiä ELY-keskusten joukossa. IR6 YHT Työttömät työnhakijat yhteensä Tilanne K9 K1 AX A5 K5 K2 IR4 IR15 IR55 A4 IR3 YHT K3 A6 A A9 A1 K6 K8 IR5 IR45 A78 IR2 A2 K7 A3 IR35 IR25 IR15 IR2 IR25 IR3 IR35 IR4 IR45 IR5 IR55 IR6 A A1 A2 A3 A4 A5 A6 A78 A9 AX K1 K2 K3 K5 K6 K7 K8 K vuotiaat 2-24-vuotiaat vuotiaat 3-34-vuotiaat vuotiaat 4-44-vuotiaat vuotiaat 5-54-vuotiaat vuotiaat Yli 6-vuotiaat Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen 1 Terveydenhoito ja sosiaaliala 2 Hallinto- ja toimistotyö, IT-alan työ 3 Kaupallinen työ 4 Maa- ja metsätal.työ, kalastusala 5 Kuljetus- ja liikenne 6 Rakennus- ja kaivosala 7-8 Teollinen työ 9 Palvelutyö X Muualla luokittelematon työ Alempi perusaste Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutusaste tuntematon i Työttömät on jaettu iän, ammatin ja koulutuksen mukaan eri ryhmiin. Lyhenteet kuvaavat näitä ryhmiä.

7 i Tilanne Tässä kuvassa näkyy kunkin ryhmän sijainti ysikentässä kaikissa ELYkeskuksissa. Sijainneista on laskettu keskiarvot, joiden perusteella ELY-keskukset on asetettu paremmuusjärjestykseen. Satakunta ja Pohjanmaa erottuvat tilanteeltaan parhaimpina ja Pohjois-Karjala ja Lappi huonoimpina, Keski-Suomen tilanteen ollessa neljänneksi huonoin. SA = Satakunta PO = Pohjanmaa EP = Etelä-Pohjanmaa UU = Uusimaa HÄ = Häme PS = Pohjois-Savo VS = Varsinais-Suomi PI = Pirkanmaa ES = Etelä-Savo KA = Kainuu PP = Pohjois-Pohjanmaa KS = Keski-Suomi KK = Kaakkois-Suomi LA = Lappi PK = Pohjois-Karjala Työttömät työnhakijat yhteensä IR15 IR2 IR25 IR3 IR35 IR4 IR45 IR5 IR55 IR6 A A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7-8 A9 AX K1 K2 K3 K5 K6 K7 K8 K9 SA PO EP UU HÄ PS VS PI ES KA PP KS KK LA PK Satakunta Satakunnan osalta ryhmiä kuvaavat pisteet sijaitsevat taulukon yläosassa. Useimpien ryhmien työttömyystilanne on siis kehittynyt suhteellisen suotuisasti vuoden takaisesta. Poikkeuksina ovat punaisella alueella yli 6-vuotiaat ja alemman perusasteen suorittaneet työttömät. Pohjanmaan osalta ryhmiä kuvaavat pisteet sijaitsevat puolestaan pääsääntöisesti taulukon vasemmassa laidassa. Useimpien ryhmien työttömyystilanne on siis parhaimpien joukossa, mutta muutosvauhti vuoden takaiseen vaihtelee hyvästä huonoon. Pohjanmaa Keski-Suomi Lappi Keski-Suomen tilanne muistuttaa kehitykseltään Lapin ja Pohjois-Karjalan tilannetta, hajontaa tosin on enemmän. Pohjois-Karjala Lapin osalta ryhmiä kuvaavat pisteet sijaitsevat pääsääntöisesti taulukon oikeassa laidassa. Useimpien ryhmien työttömyystilanne on siis huonoimpien joukossa, mutta muutosvauhti vuoden takaiseen vaihtelee. Pohjois-Karjalan osalta ryhmiä kuvaavia pisteitä sijaitsee kuitenkin enemmän aivan taulukon alalaidassa. Useiden ryhmien työttömyystilanne on siis kehittynyt kaikista heikoiten vuoden takaisesta. Poikkeuksina ovat kuitenkin lähinnä korkeimmat koulutusasteet.

8 Kauppakamarin VALIOKUNTAVALLANKUMOUS Keski-Suomen kauppakamarin valiokunnat kokoontuivat 14.8 suunnittelemaan toimintaansa teemalla kasvu ja kansainvälistyminen. Seuraavat teemat ja kommentit on poimittu viestiseinältä, johon osallistujat saivat lähettää ajatuksiaan. Mistä saadaan 1. työntekijää pelkkien palkan saajien sijaan? Keski-Suomessa on 23 henkilöä oikeita töitä vailla, joten potentiaalia on vaikka mihin! Uskotaanko ja luotetaanko oikeasti siihen, että. 23 on oikeasti potentiaali? Suuri osa nuoria ja hyvin koulutettuja! Hyvä hyvä, avoimet rekrytoinnit vauhdittavat Keski-Suomea ja yrityksiä uusiutumisessa. Pakko perustaa omaa tuotantoa Baltiaan, työvoimakustannukset karanneet Suomessa käsistä. Jotta voi tarjota töitä keskisuomalaisille on mentävä lähemmäs kansainvälisiä asiakkaita, myös tuotannollisilla yksiköillä. Täytyy rekrytoida ihmisiä, jotka pystyvät tekemään kasvua. Ei ainoastaan kasvun tuoman työn tekijöitä. Mistä saadaan 1. uutta työpaikkaa Keski- Suomeen? Tarvitaan 2 pk yritystä, jotka palkkaavat kukin 5 hlöä lisää = 1 työpaikkaa. UUSIA TYÖPAIKKOJA Työpaikat syntyy pieniin kasvuyrityksiin. Oletko jo tehnyt kaikkesi niiden auttamiseen? Jyvässeudun tiet kuntoon mm. Vaajakoski-Kanavuori väli, myös nelostie etelään jäi torsoksi! Kuka haastaa julkisen sektorin johtajat kehittymään? Vähenevät rahat ovat hyvä konsultti julkisen sektorin johtamiseen. Mennäänkö Pietariinkin lentäen? Pietariin kolmessa tunnissa Jyväskylästä onnistuu Estonian Airilla kolmasti viikossa. Miten kansainvälistytään, jos ei ole lentoliikennettä!! Johtamisella ja johtajuudella iso ero. Jos johtajuutta ei ole, johtaminen on narun työntämistä. Jos johtajuutta löytyy, ei johtamisessa tarvitse kuin "pitää ja päästää. Ennustaminen on osa strategiatyötä ja siten osa hyvää johtamista. LOGISTISET YHTEYDET JOHTAMINEN

9 Julkinen sektori sukeltaa ja kasvu on pelkästään yritysten varassa. Julkisen sektorin suhteellisen korkea palkkataso imee työvoimaa ja nostaa yksityisen sektorin palkkoja kilpailukyvyn äärirajoille. KeskiSuomi on kuin Norja: julkisen sektorin iso rooli työllistäjänä näivettää yrittäjyysilmastoaa! Vai? Tarjotaan yksityishenkilöille väylä pkyrityksen kannustamiseksi kasvuun: kokemusjohtajat esiin, piensijoittajat liikkeelle. Kuinka monta kasvuyritystä Keski-Suomeen mahtuu? Rajoittaako pieni kotimarkkina kasvuun kehittymistä vai voiko yritys päästä kasvun imuun suoraan kv-markkinoille. Kaikki kasvuyritysten tueksi. Kasvuyritysten kehittämisen dynamiikkaan pitää laittaa dynamiittia! Nyt tarvitaan aina vaan ketterempää, rohkeampaa, avoimempaa ja ennakkoluulottomampaa maakunnallista (julkistakin) rahaa ja osaajia. Kuinka moni investoi merkittävästi Keski- Suomeen, esim. Yli 1% liikevaihdosta? Miten maankäyttö saataisiin vapautettua tukemaan yritysten kasvua? Edullista toimitilaa hyvillä palveluilla hyvien liikenne yhteyksien varrelta. Ei se niin vaikeaa voi olla. KASVU & KANSAINVÄLISTYMINEN Vienti elättää meidät nyt ja tulevaisuudessa. Suomessa pitäisi käynnistää sisäinen devalvaatio vientiyritysten kilpailukyvyn palauttamiseksi. Ulkomailta saapuvan matkailijan kuluttama raha lasketaan vientituloksi. Miten palveluista saadaan vientituloja? Opiskelijamäärät eivät kasva kotimaassa, siis on pakko hakea kasvua ulkoa. Pakko voi olla kasvun siemen. Start upit nauttii suurta mielenkiintoa, hyvä niin. On kuitenkin muistettava kasvupotentiaalin omaavat keskisuuret yritykset, joiden kasvu luo nopeammin työtä. Pärjääkö Keski-Suomi vai pitääkö liittoutua voittajien eli Tampereen kanssa? Osaavia sweat equity (osaamissijoittaja) -enkeleitä tarvitaan lisää, ja mieluusti sellaisia jotka tuovat rahaa sisään myynti- tai rahoituskontaktien kautta. Pohjalaisia emme ole, savolaisiksi emme halua. Olkaamme siis...? Maakunnat yhtyvät tulevaisuudessa. Mikä on Jyväskylän suunta? Kuopio, Seinäjoki, Lahti vai Tampere? Löytyykö enkeleitä Keski-Suomesta? 2 Sari Vaajasen (=business enkeli) tyylistä persoonaa hommiin Keski-Suomen kasvuyritysaihioiden sytyttämiseksi (=2-3 vuoden päästä 1 uutta kasvuhakuista yritystä) MAAKUNTA- HENKI BUSINESS ENKELIT

10 1 Tilaisuudessa hyödynnettiin viestiseinää ja kysyttiin mukana olleista noin 1 osallistujalta näkymiä tulevaisuudesta seuraavan 12 kk aikana. Vastauksia kuhunkin kysymykseen antoi noin 5 yritystä.

11 Keski-Suomen tulevaisuuskuvaa rakennetaan yhdessä Keskisuomi.infosta alueellisen ennakoinnin työkalu Uudistunut keskisuomi.info -sivusto avattiin kesäkuun lopussa. Sivusto on luonteeltaan ajan mukaan muuntuva ja täydentyvä alueellisen ennakointiyhteistyön työkalu. Sisältö ja rakenne muokkautuvat ja täydentyvät tästä eteenpäin. keskisuomi.info TILASTOT -osion aineistot kuvaavat Keski-Suomen kehittämisen kannalta oleellisia muuttujia. Löydät osiosta mm. tietoa väestöstä, työmarkkinoista ja koulutuksesta. ENNAKOINTITYÖ KESKI-SUOMESSA kertoo yhteistyöstä alueelliseen ennakointiin liittyen. Sieltä löydät esimerkiksi eri organisaatioiden vastuuhenkilöt tässä työssä. POHDINTAA JA TULKINTAA -osiossa on asiantuntijoiden ja asiantuntijaryhmien tuottamia pohdittuja aineistoja tulevaisuuteen liittyen. Sinne on linkitetty Keski-Suomi ennakoi Facebook-profiili ja sinne päivittyy Twitterpalvelusta tulevaisuus-tweettejä. TULE MUKAAN! Osallistu Keski-Suomen tulevaisuuskuvan rakentamiseen - ilmianna mielenkiintoinen tilasto, pohdi tulevaisuuden ammatteja tai kerro ajankohtaiset kuulumiset seminaarista! 11

12 PAIKKATIETO Asiantuntija: Juha Romula, Keski-Suomen ELY-keskus vastaa kysymyksiin missä, mitä ja milloin Perinteisen tilastotiedon ohella tietoa voidaan esittää paikkatiedon avulla. Sen avulla voidaan esittää ja tutkia ympärillämme tapahtuvia ilmiöitä ja asioita siten, että kohteen sijainti ja siihen liittyvä ominaisuustieto yhdistyvät. Ominaisuustieto voi olla tietoa esimerkiksi rakennuksista, väestöstä, ikärakenteesta, ympäristöön liittyvää tietoa tai tietoa liikenneverkoista. Paikkatietoa tullaan hyödyntämään osana keskisuomi.infoa. Jyväskylän keskustasta 2 minuutin saavutettavuus Jyväskylän keskustasta 2 minuutin saavutettavuus Jyväskylän keskustasta 2 minuutin saavutettavuuden etäisyydellä asuu asukasta. Keski-Suomen väkiluku on noin 274. Saavutettavuus on laskettu paikkatietoanalyysillä tieverkon avulla. Väestömäärä on laskettu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän avulla, jossa väestötiedot ovat saatavissa hyvin tarkkaan. Karttakeskus Oy, lupa L4659 Karttakeskus Oy, Lupa L Jyväskylän keskustasta 2 minuutin saavutettavuuden etäisyydellä asuu asukasta. Saavutettavuus on laskettu paikkatietoanalyysillä tieverkon avulla. Väestömäärä on laskettu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän avulla, jossa väestötiedot ovat hyvin tarkkaan saatavissa.

13 Paikkatiedon sijainti voidaan määrittää esim. koordinaattien, tilastoruuduin tai katuosoitteen mukaan. Oleellista on, että itse tieto voidaan sijoittaa kartalle. Samoin eri karttatasoja ja paikkatietoaineistoja voidaan käsitellä ja sijoittaa päällekkäin. Paikkatiedolla on useimmiten myös ajallinen määre, eli aikakoordinaatti, joka mahdollistaa asioiden ja ilmiöiden muutosten tutkimisen ja esittämisen kartoilla. Esimerkki tästä on väestönmuutokset tai työpaikkojen muutokset pitkällä aikavälillä. Perinteinen tilastotieto esitetään usein hallinnollisen rajauksen mukaa (kunta, seutukunta, maakunta). Paikkatieto antaa mahdollisuuden esittää ja tutkia tietoa ilman sitovaa alueellista rajausta ja tutkittavaksi kohteeksi /alueeksi voidaan ottaa vapaavalintaisia alueita. Paikkatiedon avulla voidaan esimerkiksi tutkia tietyn kunnan-/kaupunginosa väestön ikärakennetta. Paikkatiedon hyötykäyttö on moninaista. Tietoa voidaan analysoida, paikkatiedolla voidaan synnyttää uutta tietoa, paikkatieto luo perustan hyvälle suunnittelulle tai sitä voidaan käyttää esimerkiksi ennakoinnin apuvälineenä. Paikkatiedosta on tullut myös johtamisen apuväline ja työkalu tiedolla johtamiseen. Esimerkki: Paikkatiedon avulla voidaan etsiä potentiaalisia liikepaikkoja, kun tutkitaan logistiset yhteydet ja lähialueiden väestö/väestön ikärakenne sekä liikepaikan saavutettavuus. Monet organisaatiot tarjoavat nykyään tietoa ilmaiseksi vapaaseen käyttöön. Julkisen datan vapautuminen on lisännyt huomattavasti paikkatiedon hyötykäyttöä ja avannut aivan uusia mahdollisuuksia ottaa tiedosta irti uusia ulottuvuuksia. Samalla tiedon avaaminen on mahdollistanut aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Väestöntiheys Jyvässeudun alueet missä väestöntiheys on yli 2 asukasta hehtaarille. VTJ/VRK 4/21 Karttakeskus Oy, lupa L4659 Jyvässeudun alueet missä väestötiheys on yli 2 asukasta/hehtaarille. VTJ/VRK 4/21 Karttakeskus Oy, Lupa L

14 Alueelliset kehitysnäkymät II /212 Keski-Suomi yhteenveto Asiantuntijat: Eija Heinonen ja Jere Nieminen Keski-Suomen ELY-keskus Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Nyt 6 kk - 12 kk Moni-ilmeinen maakunta Euroopan valtionvelkakriisi ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävarmuus jatkuvat ja heijastuvat viennin kautta Keski-Suomen aluetalouteen. Keski-Suomessa elinkeinoelämän ei arvella merkittävästi kohentuvan seuraavan vuoden kuluessa. Työttömyyden osalta tilanteen odotetaan hieman jopa hankaloituvan lähitulevaisuudessa. Osaavaa työvoimaa alueella on riittävästi. Keski-Suomen seutukunnat eroavat toisistaan merkittävästi niin kokonsa kuin elinkeino- ja väestörakenteensakin vuoksi, joten alueiden arvioissa on eroja. Pk-barometrin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten suhdannenäkymien pitkään jatkunut lasku katkesi kesällä ja kääntyi loivaan nousuun niin Keski-Suomessa kuin koko maassakin. Keski-Suomen pk-yritysten arviot tulevaisuudesta ovat olleet jo parisen vuotta positiivisempia kuin koko maassa. Näkymät paranivat lähinnä Jyväskylän seudulla, kun taas eteläisessä Keski-Suomessa ne huonontuivat entisestään. Toimialoista erityisesti teollisuuden näkymät ovat piristyneet, rakennusalalla puolestaan tulevaisuus näyttäytyy synkempänä. Myös EK:n kyselyssä Keski-Suomen yritysten suhdannearviot ovat koko maan keskiarvoa paremmat. Suhdannebarometrin mukaan teollisuuden ja rakentamisen näkymät paranivat sekä keväällä että alkukesällä. Tuotanto on kasvanut ja tilaustilanne on normaalia parempi. Kannattavuus on kasvussa mutta investoinnit laskussa. Työvoimaa palkattaneen lisää kesän lopulla. Palveluiden suhdannetilanne on tavanomaista huonompi ja myös suhdanneodotukset ovat aiempaa varovaisemmat. Näkymät ovat lähellä koko maan keskiarvoa. Myynti lisääntyi vuoden takaisesta selvästi, mutta lähikuukausina myynnin odotetaan pysyvän ennallaan. Henkilökunnan määrä pysynee ennallaan lähikuukausina. Keski-Suomelle tärkeät metsä- ja metalliteollisuus ovat kuljetusintensiivisiä aloja. Keskeiset päätiet on pystytty pitämään pääosin hyvässä kunnossa, mutta perusväylänpidon rahoitus ei riitä koko maantieverkon ylläpitoon kaikkia tyydyttävässä kunnossa. Vilkkaimpien teiden ylläpitoa priorisoidaan, mikä näkyy alemman tieverkon kunnon heikkenemisenä. Pääteiden liikenne laski tammi-kesäkuun aikana edellisvuoteen verrattuna. Etenkin raskas liikenne on vähentynyt, mikä osaltaan kertoo talouden taantumisesta. Keski-Suomen lentoyhteydet on toistaiseksi turvattu määräaikaisella sopimuksella, mikä edistää alueen saavutettavuutta. Sopimukset kuitenkin umpeutuvat talven aikana. Isossa murroksessa oleva lentoliikenne on erityisen tärkeää työmatkaliikkumiselle ja kansainvälisille yrityksille. Lentorahdin osuus Keski-Suomessa on pieni. Verkko-osuuskunta Kuuskaistan valokuituverkkoa aletaan rakentaa kesällä kahdentoista Keski-Suomen kunnan alueella. Kyseessä on noin 1 miljoonan euron investointi, joka liittyy valtakunnalliseen Laajakaista kaikille -hankkeeseen. Keski-Suomi on metsien ja reittivesistöjen maakunta. Maakunnan ympäristön tila on jotakuinkin hyvä. Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesikuormitusta sekä teollisuuden ja energiatuotannon ilmapäästöjä on parin viimeisen vuosikymmenen aikana vähennetty huomattavasti. Tulevaisuuden haas-teita ovat muun muassa vesien tilassa lisääntyvä ravinnekuormitus ja siitä aiheutuva rehevöitymiskehitys etenkin suurten järvien lahtialueilla. Luontaisen kuormituksen lisäksi maa- ja metsätalous sekä turvetuotanto osaltaan heikentävät tilannetta. Vesienkäsittelyn teknologian merkitys korostuu entisestään.

15 Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Investoinnit - Nyt 6 kk - 12 kk Äänekosken seutukunta Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Investoinnit Nyt 6 kk - 12 kk Keuruun seutukunta Jyväskylän seutukunta Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Investoinnit Nyt 6 kk - 12 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Investoinnit Nyt 6 kk - 12 kk Jämsän seutukunta Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Investoinnit Nyt 6 kk - 12 kk Joutsan seutukunta Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Investoinnit Nyt 6 kk - 12 kk Arviot seutukuntien tulevasta kehityksestä: Tilanne tällä hetkellä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen sekä 6 kk ja 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen (++) Paljon parempi,(+) Parempi, () Ennallaan/nykytasolla,(-) Heikompi,(--) Paljon heikompi 15

16 Rakennemuutosten aikaa Uusimman Aikajanan ennakkotietojen mukaan vientiliikevaihto supistui kaikissa toimialaryhmissä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Maakunnan kaikkien toimialojen yhteenlaskettu vientiliikevaihto supistui yli viisi prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Vienti on selvästi taantumaa edeltänyttä tasoa alempana. Liikevaihdon kehitys oli vaihtelevaa. Teollisuuden liikevaihdot laskivat vuoden takaiseen verrattuna, kun kotimarkkinavetoisella palvelusektorilla kasvua oli samanaikaisesti yli kahdeksan prosenttia. Vuodesta 25 palvelualojen liikevaihto on kasvanut yli 3 %. Jalostuksen liikevaihto nousi taantu-man jälkeen alkuun voimakkaasti, mutta kasvu on sittemmin tasoittunut. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli ensimmäisellä neljänneksellä kaksi prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Liikevaihto on nyt taantumaa edeltäneellä tasolla. Yritysten henkilöstömäärän loiva kasvu jatkui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vuoden takaiseen verrattuna kasvu oli voimakkainta hyvinvointi- ja energiaklusterissa. Metsäteollisuuden henkilöstömäärä sen sijaan supistui. Vuoden 21 alussa alkanut jalostuksen henkilöstömäärän kasvu on jatkunut loivana, mutta määrä on edelleen selvästi alle vuoden 25 tason. Yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärän kasvu oli liki kolme prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Henkilöstömäärä on nyt vuoden 25 tasolla. Palveluyritysten määrä yrityskannasta on suuri ja vaikka alan kehitys onkin suotuisaa, työpaikkoja tarvittaisiin yhä enemmän myös teollisuuteen. Äänekoskella, M-Realin suljettua hienopaperia valmistavan paperikoneen, irtisanomiset koskivat 17 työntekijää. Työsuhteet päättyivät touko-heinäkuussa. Tästä joukosta kuitenkin enää noin 4 on työttömänä. Tehtaan merkitys alueelle työllistäjänä oli suuri, mutta myös elinkeinoelämälle alihankinta-ketjun ja koko maakunnalle vientitulojen kautta. Äänekoski on äkillisen rakennemuutoksen aluetta vuoden 214 loppuun saakka. Keuruun Pioneerirykmentin lakkauttaminen vuoden 214 loppuun mennessä ja Jämsässä Hallin Ilmavoimien Teknillisen Koulun lakkauttaminen vuoden 213 loppuun mennessä ovat seutukunnille merkittäviä takaiskuja sekä suorien että välillisten vaikutusten kautta. Osa Teknillisen Koulun henki-löstöstä jää maakuntaan Tikkakoskelle, jonne siirtyy myös Kauhavan Lentosotakoulu. Tukilentolaivue sen sijaan siirretään Tikkakoskelta Pirkkalaan. Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta tulevaisuus näyttää haasteelliselta. Julkisen talouden ongelmat vaikuttavat mm. palveluihin ja infrastruktuurin ylläpitoon. Maaseudun pienyrityskenttä on suhteellisen aktiivista ja rahoitustukien kysyntää on kohtuullisesti. Kiinnostus lähi- ja luomuruokaa koh-taan on lisääntymässä ja se luo mahdollisuuksia myös pienimuotoiselle elintarvikejalostukselle. Luomutuotanto on lisääntynyt tänä vuonna ja sen arvioidaan lisääntyvän edelleen. Maatilojen sukupolvenvaihdosten yhteydessä karjasta luopuminen on hyvin yleistä, mikä vaikeuttaa maidontuotannon säilymistä maakunnassa. Jyväskylän Valion vienti jatkaa tänä vuonna kasvuaan. Jyväskylän meijeri on investoinut uuteen pakkauslinjastoon ja syksyllä valmistuu vientivaraston laajennus. Lihan osalta tilanne on jo valmiiksi vaikea ja heikko kannattavuus näyttää jatkuvan lähitulevaisuudessa. Viljan hinnannousu voi hetkellisesti paikata viljatilojen taloutta, jos sato on lähellä normaalia ja sadonkorjuu sujuu ongelmitta. Lannoitteiden hinnannousu tullee taas kuitenkin syömään huomattavan osan tästä hyvästä. Maatalouden investointiaktiivisuuteen vaikuttaa myös lähestyvä rahoituskauden vaihdos. Kun tulevan kauden tukijärjestelmistä ei ole vielä tietoa, investointeja saatetaan jarrutella jo nyt. Epävarmuus ja varovaisuus näyttävät levinneen myös rahoittajiin. Lisäksi tämän vuoden aikana on havaittu aiempaa enemmän jaksamisongelmia tiloilla. Lähitulevaisuudessa ongelmia on paikoitellen sadonkorjuun kanssa, ja sadon laatukaan ei muodostu kovin korkeaksi märkyyden vaivatessa kasvustoja. Eteläisen Keski-Suomen tilanne on parempi, ja runsaita sateista on ollut eniten haittaa maakunnan luoteis- ja pohjoisosissa. 16

17 Myös metsätaloudessa on havaittavissa epävarmuutta. Puun hinta on ollut kohtuullisen hyvä ja kauppa on käynyt. Pääomaveron nousu voi yllättää metsänomistajat. Energiapuun osalta kiinnostusta vähentää alhainen hinta ja Kemeratukien tulevaisuus. Sateinen kesä on vaikeuttanut myös turpeen nostoa. Tämä on paitsi aiheuttanut ongelmia turveyrittäjille, myös aiheuttanut lämpölaitoksille tarvetta lisätä energiapuun käyttöä ja/tai pakottanut turvautumaan kivihiileen. Puumarkkinoiden kehitys kokonaisuudessaan riippuu ennen kaikkea lopputuotemarkkinoiden kehittymisestä ja puun kysynnän kehityksestä. Metsäteollisuuden markkinatilanne heijastuu myös metsätalouden kannattavuuteen. Yrityksiä perustettiin alkuvuonna poikkeuksellisen vähän. Starttirahapäätösten määrä on pienin sitten vuoden 26. Lopettaneiden yritysten määrä ei poikkea edellisistä vuosista ja yritysmäärän nettomuutos on yhä positiivinen. Myönnettyjen yritystukien määrät ovat lähes viimevuotisella tasolla. Yritysten investointi- ja kehittämispanostukset ovat kohdistuneet entistä enemmän Jyväskylän seudulle. Kehittämisaktiivisuus on ollut hyvällä tasolla ja toimialat olleet valtaosin samat kuin aiemmin. Näitä ovat kone- ja laiteteollisuus sekä puutuoteteollisuus. Lisäksi ICT-ala on hakenut aktiivisesti uusia palveluratkaisuja. Ikäryhmistä suurinta kasvua vuoden takaisesta tilanteesta on koettu ikäryhmässä vuotiaat. Ammattiryhmistä suurimmat kasvuluvut löytyvät rakennus- ja kaivosalalta (erityisesti talonrakennus) ja koulutusasteista keskiasteelta. Myös lomautettujen määrä on kasvanut. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä oli Keski-Suomessa heinäkuun lopussa 6 69 henkilöä (4,6 % työvoimasta). Nuorten työttömyyden suhteellinen kasvu vuodentakaisesta tilanteesta on Keski-Suomessa ollut koko maata voimakkaampaa. Myös pitkäaikaistyöttömien osalta tilanne on huolestuttava. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli Keski-Suomessa heinäkuun lopussa toi-seksi korkein kaikkien ELY-keskuksien joukossa ollen 26,2 %, kun koko maassa osuus oli 22,9 %. Työpaikkojen vähäinen määrä on ongelma alueella. Avoimia työpaikkoja oli huomattavasti vähemmän kuin vuosi sitten. Työnhakijoita yhtä avointa työpaikkaa kohti oli heinäkuun aikana Keski-Suomessa yhdeksäntoista ja koko maassa yhdeksän. Työllisyyden parantamiseksi sekä yrityskannan että yritysten keskimääräisen henkilömäärän on yhä kasvettava. Työttömyysluvuissa Keski-Suomen suhteellinen asema on hieman parantunut yleisen taloudellisen tilanteen heikentyessä. Työpaikkojen puute vaivana Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan heinäkuun lopussa työtöntä työnhakijaa, eli 12,9 % työvoimasta. Työttömiä työnhakijoita oli 2,6 % enemmän kuin vuosi sitten, kun vastaava luku koko maassa oli 2,9 %. Keuruun seutukunnan työttömien työnhaki-joiden määrä laski heinäkuussa sekä kuluvan vuoden kesäkuusta että viime vuoden heinäkuusta. Viiden muun Keski-Suomen seutukunnan muutosluvut olivat kasvavat. Keski-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä nousi niin kesäkuusta kuin viime vuoden heinäkuustakin useimmissa ikä- ja ammattiryhmissä ja lähes kaikilla koulutusasteilla. Reservissä määrää ja laatua Osaavan työvoiman saatavuus ei ole suuri ongelma Keski- Suomessa nyt eikä lähitulevaisuudessa, vaan ongelmana on edelleen työpaikkojen vähäisyys. Työttöminä ja työvoimapoliittisissa toimenpiteissä on kattava osaamisreservi. Rekrytointivaikeuksia on kuitenkin ollut muun maan tapaan erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Paikallisia kohtaanto-ongelmia on ollut myös metalli- ja rakennusaloilla sekä siivouspuolen ja taloushallinnon osaajista. 17

18 Joutsan seutukunta Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus + Nyt 6 kk - 12 kk Ostovoimaa vapaa-ajan asukkaista Elinkeinoelämän tilanne Joutsan seutukunnalla on suhteellisen vakaa eikä merkittäviä muutoksia tarkastelujaksolla ole odotettavissa. Elinkeinorakenteen osalta teollisuuden osuus on laskenut ja vastaavasti palvelujen kasvanut. Teollisuudessa ei ole odotettavissa merkittäviä investointeja, mutta tiedossa ole myöskään lopettamisuhkia. Seudun yrityksissä on käynnissä muutamia kehittämishanketta, joiden arvo on noin miljoonaa euroa. Metallin osalta tilanne on kääntynyt parempaan. Konepajateollisuuden isojen toimijoiden parantunut tilanne alkaa näkyä tilauskantojen lisääntymisenä myös Joutsan seudun yrityksissä. Rakennusalan tilanne on erinomainen käynnissä olevien hankkeiden vuoksi. Luhangan kunnan Hepoluhdan alueen rakentaminen jatkuu edelleen. Menossa on mm. erityisryhmien palvelutalon ja Joutsan yhtenäiskoulun rakentaminen sekä merkittäviä yksityisiä rakennushankkeita. Luhangan kunta toteuttaa laajakaistaverkon rakentamisen vuosien aikana. Joutsan kunta on varautunut laajakaistahankkeen toteutukseen 213 alkaen investointiohjelmassaan. Selvittelyn alla on tuulivoimapuistohanke sekä kaivostoiminnan mahdollisuudet Luhangassa. Kiven teollisen jalostamisen mahdollisuuksia selvittävä hanke on käynnistynyt kesäkuussa. Kaupan alalla tilanne on säilynyt ennallaan ja palveluiden osalta odotukset on jopa ylitetty. Tähän on vaikuttanut loma-asuntojen kasvanut määrä ja niiden käytön ympärivuotisuus. Alkutuotannon osalta tilanne on säilynyt ennallaan eikä muutosta ole odotettavissa. Toimivien maati-lojen määrä laskee edelleen, mutta tilojen toimintojen kasvattaminen on säilyttänyt maatalouden aseman ennallaan. Metsätaloudessa tilanne on ollut hyvä ja vastannut arvioitua kehitystä. Keväällä tilanne kohentui metsäteollisuuden ja puun hintakehityksen myötä. Metsäpalveluyritysten työtilanne sekä alan työllisyys ovat olleet erittäin hyviä, ja ennusteen mukaan tulevat myös jatkumaan hyvinä. Seutukunnalla toimivien metsäpalveluyritysten työllistävä vaikutus on merkittävä. Yritysten perustaminen on vähentynyt ja tämä on näkynyt myös starttirahan kysynnässä. Lopettamisten tai konkurssien osalta ei ole näkyvissä lisäyksiä. Seutukunnan yritysten omistajanvaihdostilannetta ja yrittäjien eläköitymistä on kartoitettu säännöllisesti, eikä määrissä odoteta merkittäviä muutoksia. Rakennusalalle investoidaan Julkisista investoinneista Puolustusvoimien Nokan varikon laajentaminen, 4 miljoonaa euroa, jatkuu edelleen ja tarjoaa työtilaisuuksia seudun urakoitsijoille. Joutsan yhtenäiskoulun rakennustyöt alkoivat joulukuussa 211 urakalla ja jatkuu 212 aikana. Yhtenäiskoulun investoinnin kokonaisarvo n. 5 miljoonaa euroa. Luhangan kunta on käynnistänyt erityisryhmien palvelutalon rakentamisen. investoinni arvo n. 75. euroa. Vuoden 212 investointilistalla ovat Luhangan osalta lisäksi vanhainkodin peruskorjauksen aloittaminen, Hepoluhdan yhden korttelin tieyhteyden rakentaminen ja varavoiman hankkiminen. 18

19 Merkittävin yksityinen investointi seutukunnalle varmistui vuoden alussa Joensuun kauppa ja koneen julkistaessa 55 m 2 liikekeskuksen rakentamisen Joutsaan. Liikekeskukseen sijoittuvat Tokmanni, Kes-ko sekä Keski-Suomen Osuuspankki. Keskimaan ABC-liikenneaseman investoinnin käynnistyminen elokuussa 212 varmistui kesä alussa. Hankkeen arvo 3,5-4 miljoonaa euroa. Seutukunnalla valmisteltu hanke biokaasulaitoksen rakentamiseksi on edennyt investointivaiheeseen. Joutsan Ekokaasu Oy on saanut hanketta koskevan rahoituspäätöksen. Hankkeen kustannusarvio on 1,6 miljoonaa euroa ja sijoituspaikka Joutsa. Rahoituksesta koossa tarkasteluajankohtana 9 % ja rakentaminen käynnistynee syksyn 212 aikana. Väestörakenne haasteena Työttömien määrä on laskenut edellisestä katsauksesta, mutta kasvanut vuodentakaisesta. Joutsan seutukunnalla oli heinäkuun lopussa 274 työtöntä työnhakijaa, eli 11,7 % työvoimasta. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on Keski-Suomen seutukuntien matalin. Työttömiä työnhakijoita oli kuitenkin peräti 13,7 % enemmän kuin vuosi sitten. Seudun väestörakenteen kehitys näkyy työvoimaluvuissa selvästi. Noin puolet seudun työttömistä työnhakijoista on yli 5-vuotiaita. Nuorten osuus työttömistä työnhakijoista on pieni (8,8 %), mutta kasvanut viimevuotisesta. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut tuntuvasti vuoden takaisesta. Rakenteellisen työttömyyden taso seutukunnalla on korkea. Työttömyys tulee laskemaan tarkastelujaksolla, joskin selvää on, että kausityöttömyys vaikuttaa työttömyyden tasoon. Uusia työpaikkoja niukalti Seutukunnalle ei ole juuri syntynyt uusia työpaikkoja. Laajamittaisia rekrytointeja ei ole ennustettavissa lukuun ottamatta toteutuvan liikekeskuksen rakentamisen myötä syntyviä kaupan alan työpaikkoja. Työpaikkoja on ollut tarjolla lähinnä sosiaali- ja terveysalalla, palvelualoilla sekä luonnonvara-aloilla. Erityisiä rekrytointiongelmia ei seutukunnalla ole nähtävissä. Työvoiman kysyntä kohdistuu terveys- ja sosiaalialan sekä rakentamisen työtehtäviin ja luonnonvara-aloille. Keski-Suomen ammattibarometrin tulosten mukaan näillä toimialoilla on jatkuvaa pulaa työntekijöistä laajemminkin. Seutukunnan ikärakenne näkyy myös työnhakijoiden ikääntymisenä. Tämän kehityskulun vuoksi osaavan työvoiman saannin turvaaminen Joutsan seutukunnalla on haasteellista. 19

20 Jyväskylän seutukunta Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Nyt 6 kk - 12 kk Maakunnan veturi Keskeisiä toimialoja ovat kone- ja laiteteollisuus, metalliteollisuus sekä ICT. Lisäksi palvelusektori on varsin vahva. Suurten yritysten, kuten Metson ja Moventaksen, tilanne on suoraan verrannollinen globaaleihin trendeihin. Viime aikoina olemme saaneet kuulla positiivisia uutisia esimerkiksi Moventakselta ja toimintojen keskittäminen Jyväskylään tuo selvän piristysruiskeen toimialalle. Samoin ICT-yrityksistä on tullut positiivisia signaaleja ja alalla on rekrytoitu lisää henkilöstöä, mikä on osoitus vahvistuneesta tilauskannasta. Nokian alihankkijoiden vaikutus tuntuu vielä jonkin verran ICT-alalla, mutta toisaalta se on mahdollistanut ammattitaitoisen henkilöstön siirtymisen muille alan toimijoille. Koulutussektori on merkittävä työllistäjä seudulla. Toisen asteen ja korkeakoulutuksen päätetyillä ja ennakoiduilla resurssileikkauksilla tullee olemaan ensi vuonna henkilöstövaikutuksia, jotka heijastuvat aluetalouden kehitykseen mm. vähitellen voimistuvana akateemisesti koulutettujen työnhakijoi-den määränä. Toisaalta koulutuksen muutosprosessi lisännee vähitellen koulutuspalveluiden myyn-tiin perustuvaa liiketoimintaa alueella, millä voi olla myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia. Uusia yrityksiä on kahden ensimmäisen neljänneksen aikana perustettu edellisvuoden malliin, joten siltä osin tilanne on varsin hyvä. Valtaosa uusista yrityksistä syntyy palvelualoille ja on kooltaan varsin pieniä, lähinnä 1 2 hengen yrityksiä. Ongelmana on pienten yritysten kasvu suuremmaksi toimijaksi ja työllistäjäksi. Pk-yritysten vähäisyys on varsin tyypillistä Jyväskylän seudulle. Yrityksiä täytyisi rohkaista ja mahdollistaa kasvuun ja kansainvälistymiseen entistä enemmän. Seudun toimijoista Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kaupunki ja Jykes yhdessä ovat muodostaneet ydinorganisaation Innovaatiokeskittymän valmistelutyöhön. Tässä työssä tarvitaan kaikkia keskeisiä toimijoita: niin yrityksiä, edunvalvojia kuin julkisia toimijoitakin. On tärkeää valmistella ja muodostaa niin hyvä ja vetovoimainen ehdotus ja esitys, että Jyväskylä saa innovaatiokeskittymän vuoden 213 aikana. Tämä on tulevan syksyn ja talven keskeisiä yhteisiä asioita eri toimijoiden välillä. Teollisuusinvestointeja ei suuressa mittakaavassa Jyväskylän seudulla ole, mutta rakentaminen on sinällään vilkasta. Esimerkkeinä voisi mainita Innova 4-rakennuksen aloittamisen Lutakossa sekä Seppälän uuden Prisman rakentamisen aloittaminen lähitulevaisuudessa. Lisäksi pienempiä investointeja on sekä teollisuudessa että palvelusektorilla. Vastaavasti osa suurista investoinneista on saatu päätökseen. Alueen logistiset yhteydet ovat säilyneet ennallaan, joskin lähitulevaisuudessa lentoliikenteen ratkai-sut nousevat keskiöön. Lentoyhtiöiden (FlyBe ja Estonian Air) kanssa solmitut sopimukset umpeutuvat tulevan talven aikana ja sen jälkeen lentoyhtiöiden täytyy pärjätä liiketaloudellisin perustein. Lentoliikenteen pitäminen elinvoimaisena ja säännöllisenä on tärkeää etenkin vientiteollisuutta ajatellen. Jyväskylän seutu kasvavana keskuksena tarvitsee toimivat yhteydet Helsinkiin ja sieltä eteenpäin sekä vaihtoehtoisesti myös Tallinnan kautta. 2

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Korkeasti koulutetut työttömät Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Määritelmä ja lähdetiedot Korkeasti koulutetut = alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutusaste

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa 21.1.2014 kello 9.00 Teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti ja tämä näkyy joulukuun

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi 1. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTYMISNÄKYMIIN, Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki 2. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Seudun esitykset lähivuosien toimenpiteiksi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Avustajatoiminta työllistämisen ja kouluttautumisen tukena

Avustajatoiminta työllistämisen ja kouluttautumisen tukena Avustajatoiminta työllistämisen ja kouluttautumisen tukena Mitä mahdollisuuksia yhteiskunnalla on sotainvalidien ja veteraanien vanhustenhuoltoon, Keski-Suomen yhteistyöseminaari 10.5.2012 Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA Julkaistavissa 23.02.2010 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Tammikuu 2010 Tilannekatsaus: www.ely-keskus.fi/hame Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.6.2015

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.6.2015 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.6.2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Ennakointifoorumi IV 22.5.2012 TILASTOT JA SKENAARIOT

Ennakointifoorumi IV 22.5.2012 TILASTOT JA SKENAARIOT Ennakointifoorumi IV 22.5.2012 TILASTOT JA SKENAARIOT Ohjelma 08.30 Aamukahvi 09.00 Foorumin avaus Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto TILASTOT - Mitkä ovat oleelliset tilastot ja mitä ne kertovat? Juontaja

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkuu Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 17 174 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 073 vähemmän (-10,8

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus kuu 2014 Työttömyyden peruskuva on säilynyt ennallaan. Työttömien määrä

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1. 2014 klo 9.00 Työttömyys kasvaa ja kuntien haasteet Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011 TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUI HIEMAN JOULUKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 19 286 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 014 vähemmän (-9,5 %) kuin vuosi

Lisätiedot

Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen. Aluepäällikkö Jarmo Immonen

Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen. Aluepäällikkö Jarmo Immonen Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen Aluepäällikkö Jarmo Immonen Palvelualat? Yksityiset palvelualat Yksityisten palvelualojen piiriin sisältyy useita erilaisia toimialoja. Suuria

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 26.8.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkui heinäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni Varsinais-Suomen kunnissa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.11. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvutahti hidastuu Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi heinäkuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot