Yhteinen kunnallistekninen työmaa. Liite 4. Ohjeistus yhteenliittymän yhteishankinnoista

Transkriptio

1 Yhteinen kunnallistekninen työmaa Liite 4 Ohjeistus yhteenliittymän yhteishankinnoista

2 Sisällys 1 Mitä säädöksiä noudatetaan yhteenliittymän (YKT-yhteistoimintasopimuksen osapuolet yhdessä) yhteishankinnassa, jossa on mukana sekä viranomaissektorin että erityisalojen hankintayksiköitä ja yksityisiä osakeyhtiöitä? Hankinnan ennakoidun arvon laskeminen yhteenliittymän yhteishankinnassa Yhteishankinnasta ilmoittaminen ketkä voivat hyödyntää kilpailutettua sopimusta? Päätöksenteko yhteishankinnassa Hankintapäätöksestä valittaminen yhteishankinnassa ja valituksen vaikutukset Sopimusten tekeminen ja seuranta Erityislainsäädännön huomioiminen ja vaikutukset kustannusten jakamiseen...6

3 1 Mitä säädöksiä noudatetaan yhteenliittymän (YKTyhteistoimintasopimuksen osapuolet yhdessä) yhteishankinnassa, jossa on mukana sekä viranomaissektorin että erityisalojen hankintayksiköitä ja yksityisiä osakeyhtiöitä? Yhteenliittymään kuuluvien hankintayksiköiden on lähtökohtaisesti kilpailutettava kaikki kynnysarvot ylittävät hankintansa. Yhteenliittymän yhteishankinnassa on kyse niin sanotusta sekamuotoisesta sopimuksesta, johon on sovellettava sekamuotoista sopimusta koskevia sääntöjä. Yhteenliittymän yhteishankintaan sovellettava laki riippuu siitä, minkälaisesta hankinnasta on kyse ja voidaanko erityyppiset hankinnat erottaa omiksi kokonaisuuksiksi hankintakokonaisuudesta. Mikäli hankintaa ei voida erottaa erillisiksi hankinnoiksi, vaan hankinta kilpailutetaan yhtenä hankintakokonaisuutena, sovelletaan sopimuksen pääasialliseen kohteeseen sovellettavia sääntöjä. Mikäli hankinnat voidaan erottaa ja erotetaan omiksi hankinnoikseen, tulee kuhunkin hankintaan soveltaa siihen soveltuvia säädöksiä. Jos hankinta on mahdollista erottaa erillisiksi hankinnoiksi mutta näin ei tarkoituksenmukaisuussyistä johtuen tehdä, sovelletaan hankintalain säännöksiä. Yhteenliittymän tehdessä sekamuotoisia sopimuksia/yhteishankintoja on sen syytä toimia seuraavasti: n Selvitettävä onko hankintaa mahdollista jakaa osiin. Jos hankinta olisi mahdollista jakaa osiin, on kukin osa kilpailutettava sitä koskevan hankintalainsäädännön mukaisesti n Mikäli hankinnan osiin jakaminen vaikuttaa objektiivisesti arvioiden mahdottomalta, on tämä pystyttävä perustelemaan hankekohtaisesti. YKT -sopimuksen tarkoituksen lisäksi perusteita voivat olla esimerkiksi tarve tehdä yksi ainoa sopimus teknisistä tai taloudellisista syistä. Suositeltavaa on avata tarkemmin sitä, mitkä nämä syyt ovat. n Mikäli hankinnan pääasiallisena kohteena on viranomaissektorin mukainen hankinta, on sopimus kilpailutettava hankintalain mukaisesti. n Mikäli hankinnan pääasiallisena kohteena on erityisalojen mukainen hankinta, on sopimus kilpailutettava erityisalojen hankintalain mukaisesti. n Mikäli sopimuksen pääasiallisena kohteena on hankintalainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jäävä hankinta, ei hankintaa tarvitse kilpailuttaa hankintalainsäädännön mukaisesti. n Pääasiallisen kohteen arvioinnissa saattaa olla merkitystä sillä, kuka hankkeessa on päätilaajana. n Jotta sopimuksen pääasiallinen kohde voisi olla muu kuin hankinta, tulisi pääosan sopimuksesta muodostua muusta toiminnasta kuin rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen. n Sopimuksen pääasiallisen tarkoituksen arvioinnin tulee tapahtua hankintayksikön näkökulmasta. Sopimuskokonaisuutta tulee arvioida kokonaisuutena. n Mikäli pääasiallista tarkoitusta ei voida objektiivisesti määritellä, sovelletaan hankintakokonaisuuden osalta ykstyiskohtaisempia säännöksiä. 3

4 2 Hankinnan ennakoidun arvon laskeminen yhteenliittymän yhteishankinnassa Mikäli kyse on yllä olevien sekamuotoista sopimusta koskevien säädösten perusteella hankintalainsäädännön soveltamisalaan kuuluvasta hankinnasta, tulee ennakoidun kokonaisarvon laskemisessa soveltaa hankintalainsäädännön säädöksiä. Mikäli sopimuskokonaisuuden pääasiallinen tarkoitus on viranomaissektorin mukaisen hankinnan toteuttaminen, sovelletaan hankintalain :iä (Lakiehdotuksen vastaavat pykälät ovat :t). Mikäli sopimuskokonaisuuden pääasiallinen tarkoitus on erityisalojen mukaisen hankinnan toteuttaminen, sovelletaan erityisalojen hankintalain :iä (Lakiehdotuksen vastaavat pykälät ovat :t). Mikäli sopimuskokonaisuuden pääasiallinen tarkoitus ei kuulu hankintalainsäädännön soveltamisalaan, ei hankintalainsäädäntöä sovelleta ennakoidun kokonaisarvon laskemisessa. Käytännössä ennakoidun arvon laskeminen edellyttää, että osapuolet ovat sopineet hankintakokonaisuudesta ja siihen kuuluvista urakkaosista. Ennakoitua arvoa laskettaessa tulee rakennusurakoissa ottaa huomioon samaan hankintakokonaisuuteen kuuluvien pääurakan ja sivu-urakoiden ennakoitu kokonaisarvo. Ennakoidun kokonaisarvon laskemiseksi päätilaajalle on tiedotettava sivu-urakoiden arvot, toteuttamistavat ja aikataulut. Päätilaaja puolestaan tiedottaa koko hankkeen ennakoidun arvon sivu-urakoiden toteuttamisesta vastaaville tahoille. Sopimuksen suurinta arvoa määritettäessä on otettava huomioon kaikkien hankintamenettelyssä mukana olevien hankintayksiköiden ja muiden mahdollisten tahojen hankintojen yhteenlaskettu arvo. Ennakoidun arvon laskemisessa ei ole merkitystä sillä, että hankinnassa on mukana sellaisia toimijoita, joihin hankintalainsäädäntöä ei sovellettaisi, mikäli hankinta toteutetaan yhdessä. Mikäli kyseessä on puitejärjestely, on hankinnan ennakoidun arvon laskennassa käytettävä kaikkien puitejärjestelyn keston ajaksi suunniteltujen hankintasopimusten ennakoitua kokonaisarvoa. Hankinta voidaan jakaa osiin ja sallia osatarjoukset. Tällöin on otettava huomioon kaikkien vastaavien osien ennakoitu kokonaisarvo laskettaessa hankintasopimuksen ennakoitua arvoa. Mikäli kyse on EU- kynnysarvot ylittävästä hankinnasta, täytyy hankinta-asiakirjoissa tai erillisessä kertomuksessa perustella se, miksei osatarjouksia ole sallittu. Hankintaa ei saa jakaa eriin osiin hankintalainsäädännön kiertämistarkoituksessa. Hankintakokonaisuuden määrittäminen ja erillisten osien määrittäminen yhteiseen tai erillisiin hankintakokonaisuuksiin tapahtuu aina noudattaen tapauskohtaista harkintaa. 3 Yhteishankinnasta ilmoittaminen ketkä voivat hyödyntää kilpailutettua sopimusta? Yhteenliittymän yhdessä tekemässä hankinnassa jo hankintailmoituksessa ja tarjouspyyntöasiakirjoissa on määriteltävä hankinnassa osallisena olevat tahot ja ne osapuolet, jotka voivat hyödyntää kilpailutettua sopimusta. Tämä yksilöintivelvoite koskee myös hankintalainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yksityisiä osapuolia. Lisäksi hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä on kuvattava hankintayhteistyön luonne ja päätöksentekomenettelyt ja -valtuudet. Muut kuin ennalta ilmoitetut osapuolet eivät saa hyödyntää kilpailutettua sopimusta. Muiden kuin ennalta ilmoitettujen tahojen osalta sopimuksen hyödyntäminen voi johtaa alun perin ilmoitettujen tahojen osalta sopimuksen olennaiseen muuttamiseen ja laittomaan suorahankintaan. 4

5 4 Päätöksenteko yhteishankinnassa Hankintalain 73 :ssä sekä erityisalojen 58 :ssä on säädetty hankintapäätöksen tekemisestä. Hankintapäätös tehdään hankintamenettelyssä noudatetun lain mukaan. Yhteenliittymään kuuluva kuntaviranomainen ei lähtökohtaisesti voi siirtää päätösvallan käyttämistä yksityisille yhteenliittymän tahoille, vaikka nämä muuten vastaisivat hankintamenettelyn järjestämisestä. Kuntaviranomaisen hallintosäännöissä on tarkemmin määritelty se, kuka kuntaorganisaation osalta päätöksen voi tehdä. Vaihtoehtona on, että kukin yhteenliittymän osapuoli tekee hankinnasta oman erillisen päätöksen tai yksityinen yritys antaa hankintayksikölle valtuudet tehdä hankintalainsäädännön mukaisessa kilpailutuksessa yhteisen päätöksen. Yhteenliittymän yhteishankinnassa on hyvä kirjata tarjouspyyntöön, että hankinnan toteutuminen edellyttää kaikkien hankintaan osallistuvien yksimieliset lainvoimaiset päätökset tai muuta tätä vastaavaa hyväksymismenettelyä. Osapuolten on myös hankekohtaisesti sovittava mahdollisista oikeudenkäynneistä ja riitautuksista syntyvistä kustannuksista ja niiden jakamisesta osapuolten kesken. 5 Hankintapäätöksestä valittaminen yhteishankinnassa ja valituksen vaikutukset Yhteishankinnassa, jossa on mukana hankintayksikön tai hankintayksiköiden lisäksi yksityisiä tahoja, ei markkinaoikeuteen tehtyä valitusta lähtökohtaisesti tutkita siltä osin, kun se koskee muun kuin hankintayksikön tekemää päätöstä. Tämä tarkoittaa sitä, että muita kuin hankintayksiköitä kohtaan ei voida esittää menestyksekkäästi vaatimuksia, koska markkinaoikeus on toimivaltainen tutkimaan ainoastaan hankintayksiköiden tekemiä hankintoja. Mikäli hankinnasta tullaan tekemään ainoastaan yksi yhteinen hankintapäätös, on hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa suositeltavaa tuoda esiin se osuus hankinnasta, joka koskee hankintalainsäädännön soveltamisalan ulkopuolisia yksityisiä tahoja. Valitus markkinaoikeuteen lykkää EU kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa hankinnan täytäntöönpanoa. Hankintapäätös voidaan panna täytäntöön ainoastaan, mikäli markkinaoikeudelta on saatu lupa hankintapäätöksen täytäntöönpanoon. EU kynnysarvot alittavissa viranomaissektorin hankinnoissa, hankintapäätös voidaan panna täytäntöön markkinaoikeusvalituksesta huolimatta, ellei markkinaoikeus ole valittajan vaatimuksesta määrännyt täytäntöönpanokieltoa. 6 Sopimusten tekeminen ja seuranta Sopimuskauden aikana on toimittava sopimusehtojen mukaisesti. Hankintayksikön kannalta on tärkeää, ettei hankintayksikkö tietämättään tee sopimuskauden aikana olennaisia sopimusmuutoksia. Hankintayksikön on aina arvioitava tapauskohtaisesti, onko kyse olennaisesta sopimusmuutoksesta vai ei. Olennaisista sopimusmuutoksista on säädetty uudessa hankintadirektiivissä, ja vastaava säädös on uuden hankintalain 136 :ssä. Markkinaoikeus voi katsoa sopimusmuutoksen olennaiseksi ja siten laittomaksi suorahankinnaksi. Laittomasta suorahankinnasta voi seurata sopimuskauden tehottomuus, sopimuskauden lyheneminen ja seuraamusmaksu. Riski olennaisesta sopimusrikkomuksesta voidaan välttää toimimalla sopimusehtojen mukaisesti. Sopimuksen seuranta on olennainen osa onnistunutta hankintaprosessia. Puitesopimuksen sisäisten ostojen seurannasta sekä muusta seurantamenettelystä on syytä sopia yhteishankinnan osapuolten kesken. Sopimuksen seurannalla varmistetaan toimiminen sopimusehtojen mukaisesti sekä mahdollistetaan sopimusrikkomusten havaitseminen, niihin puuttuminen ja niiden korjaaminen. Sopimuksen seuranta mahdollistaa myös harkinnanvaraisten poissulkuperusteiden soveltamisen seuraavissa tarjouskilpailuissa niiden toimittajien osalta, jotka eivät ole noudattaneet sopimusvelvoitteitaan ja velvoitteiden noudattamatta jättämisestä on seurannut reklamaatioita, sopimuksen ennenaikainen irtisanominen tai purkaminen, vahingonkorvaus tai muu vastaava sanktio. Sopimuksen seuranta on myös osa hankintayksikön omaa riskinhallintaa. Sopimuskauden aikana kukin osapuolista vastaa itsenäisesti toteuttamistaan hankinnoista puitejärjestelyn sisällä. 5

6 7 Erityislainsäädännön huomioiminen ja vaikutukset kustannusten jakamiseen Valtiontukisäännöt soveltuvat silloin, kun julkisia varoja kanavoidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin, toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla tuensaajaa, etu kohdistuu vain tiettyihin yrityksiin ja toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Yhteenliittymän yhteishankinnassa valtiontukisäännökset voivat käytännössä tulla sovellettavaksi, mikäli yhteenliittymän osapuolet eivät noudata YKT-sopimuksen kustannusten jakoa koskevia ehtoja ja kustannusten jakautumisella aiheutetaan se, että julkisia varoja kanavoituu yhteenliittymään kuuluville yrityksille kilpailua vääristävällä tavalla. Tukea myöntävän kunnan vastuulla on arvioida, sisältääkö toimenpide valtiontukea vai ei. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kunnan on päätöksessään otettava kantaa siihen sisältääkö toimenpide valtiontukea, ja esitettävä perustelut sille, miksi kyse ei ole kielletystä valtiontuesta (esim. takauksesta peritään markkinaehtoinen provisio.) Vähämerkityksistä tukea koskee ns. de minimis sääntö, jonka mukaan enintään euron tuki, joka myönnetään yritykselle kolmen peräkkäisen verovuoden kuluessa, on merkitykseltään niin vähäistä, ettei siitä tarvitse tehdä ennakkoilmoitusta komissiolle. Eri verkkomarkkinoita koskeva erityislainsäädäntö tai verkkoinfranstruktuurin rakentamista koskeva lainsäädäntö ei varsinaisesti vaikuta yhteenliittymän kustannusten jakaantumiseen yhteishankinnoissa, mutta yhteisrakentamista koskeva lainsäädäntö lähtee siitä, että tietyin edellytyksin verkkotoimijoiden on sovittava yhdessä yhteisestä rakentamisesta sekä niistä aiheutuvien kustannusten jakamisesta. Lähtökohtaisesti yhteishankintojen kustannusten jakaantuminen perustuu siis osapuolten väliseen sopimiseen. Koska tilaajavastuulaki ei vaikuttaisi vapauttavan yhteishankinnassa tilaajaosapuolia lain mukaisen selvitysvelvollisuuden täyttämisestä, yhteenliittymän jäsenten on varminta vastata organisaatiokohtaisesti tilaajavastuulain mukaisista velvoitteista. Tilaajavastuulain mukainen selvitysvelvollisuus koskee siten kaikkia tilaajaosapuolia ja jokainen vastaa omalta osaltaan tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden täyttämisestä. 6