Kaikki metsäkoneenkuljettajien ja urakoitsijoiden vastaukset
|
|
- Veikko Lehtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaikki metsäkoneenkuljettajien ja urakoitsijoiden vastaukset Mitä keinoja tai menetelmiä on säästää tai lisätä monimuotoisuutta siten, että se ei haittaa tai hidasta koneenkuljettajan työtä? Onko antaa joitakin omia esimerkkejä? Kasvatushakkuilla urien väliin jätetään tiheitä puskia ensiharvennuksista alkaen. Ei haittaa eikä hidasta työtä. Tuulikaatojen säästäminen kiertämällä 4-5 m eurokantoja tekemällä syntyy pökkelöitä kuivuneiden koivujen katkaisu 4-5 m korkeudelta, jotta ne säilyvät pidempään pystyssä isot lahopuut pitäisi jättää jalot lehtipuut säästetään pitää tunnistaa o tunnistus talvella vaikeampaa säästetään raidat, lepät ja muut vähäarvoiset puut isompien kivien vierelle usein säästöpuuryhmiä ei kannata hakata vaikeita kohteita joista kertymä pieni (kolukot 5 m3) yleensä kaikki normaalista poikkeava pyritään säästämään, jos niistä ei ole haittaa esimerkiksi kuljetukselle säästöpuuryhmiä mietitään jo harvennuksilla riistatiheikköjä on jätetty (metsästysharrastus) pellonreunoista mielellään isot kuuset pois, jätetään vähäarvoisia puita, jos pystytään perustelemaan maanomistajalle kosteat painanteet pyritään hakkaamaan reunalta, ei ajeta yli riistatiheikköjä jätetty kuusi-koivu sekametsissä tekopökkelöitä tehty pystykuivat puut, hieskoivut, joskus maannouseman lahottamat puut, jos selkeästi nähtävissä haava, raidat, pihlajat ym. jää paitsi jos isäntä haluaa ne pois, kaikki eivät hyväksy o puukauppakohtainen, haapaa menee myös selluksi painanteet hakataan reunalta eikä läpi o alueen koko vaikuttaa, isoihin voidaan tehdä pistoja avo- ja harvennushakkuilla säästetään aluskasvillisuutta o riistatiheikköjä, leppäryhmiä o kierretään alueet o vaikka asiasta ei ole sovittu maanomistajan kanssa jalopuut säästetään suojakaistat jätetään o vesistöt, purot, norot, mete-kohteet ja muut suojellut alueet ratkaisut leimikkokohtaisia puhtaissa kuusikoissa ei tehdä väkisin mitään
2 Jos maanomistajan toive on, että kaikki puut poistetaan haavasta voi tehdä pitkän tekopökkelön ja jättää latvan maahan, ei paljon vesomista kivikoissa ym. vaikeissa kohteissa voi jättää hakkuut tekemättä lahopuut säästetään mahdollisimman hyvin aina kuin mahdollista o jos sattuu eteen pyritään kiertämään latvan puolelta o maanomistajan toivomuksesta kerätään kuivat puut, muut jäävät pihlajat, raidat, lepät kerätään, jos ovat yksittäisiä puita (paitsi isot jää) o puun koko ja näyttävyys vaikuttaa o paremmat ryhmät säästetään vaihettumisvyöhykkeitä vähän tullut vastaan o tiedostettava hakkuun suunnittelussa miten toimitaan o yksittäiset arvopuut voidaan poistaa o nuorta puustoa jätetään pellon reunametsissä maanomistajan suhtautuminen kriittistä puihin, jotka peittävät peltoa, koska se pienentää pellon pinta-alaa o peltosaarekkeissa sama homma Kosteat painanteet jätetään koskematta o tuore esimerkki, että jätti männikön keskellä olevan hieskoivikon hakkaamatta, koska tuottoa ei olisi tullut kenellekään o ei haluta ajaa raiteita painanteisiin o hakataan korkeintaan se, mitä kuivalta maalta ylettyy o jos ei ole taloudellisesti kannattavaa, niin ei tehdä pökkelön teko koivusta voi nopeuttaa puun korjuuta raidat lepät ym. jätetään pystyyn jos alhainen puuston määrä, turha lähteä hakkaamaan o jätetään ainakin osa alueesta hakkaamatta o rinteet, kiviset ja kallioiset paikat o joillakin kohteilla vahinkoa, jos ei tule ajouralle riittävää havumattoa säästöpuut harvennuksilla haastava asia o Jos ei ole mitään erikoista jäljellä, silloin ei mahdollista > jo taimikonhoidossa ja ennakkoraivauksessa otettava huomioon täytyy tunnistaa alueet, missä kannattaa tuottaa tehokkaasti ja missä säästää o näiden yhdistämine tuo parhaan tuloksen riistatiheiköt ovat murrosvaiheessa o kun on mahdollisuuksia, niin jätetään aina kuin mahdollisuuksia toimia monimuotoisuuden eteen eikä siitä koidu taloudellista tappiota, niin silloin tulisi toimia niin energiapuukorjuu pistää siivoamaan liikaa luontaista taimiainesta nykyään jätetään, mikä on hyvä asia o vähentää muokkaustarvetta, mikä säästää varpukasvillisuutta lahopuu o voi nostaa tarvittaessa kouralla toiseen paikkaan o pystykuivista osa energiapuuksi, jätetään 3-5 m pökkelö pystyyn, tyvi puuainekseltaan usein pehmennyttä
3 o aina kun lehtipuussa kääpä, tehdään tekopökkelö tai jätetään pystyyn vähäarvoiset puut jätetään aina pystyyn o yhtiöiden ohje on samansuuntainen (UPM), harmaat puut pystyyn vaihettumisvyöhykkeiden käsittelystä vähän käytännön kokemuksia o voimakas harvennus lähellä vyöhykettä, jotta tulisi kerroksellisuutta ennen päätehakkuuta painanteet o ajouria ei tehdä läpi vaan käytetään ennakoivia joustavia mutkia o ei hakkuita jos puustopotentiaali marginaalinen ajourien välejä ei hakata niin tehokkaasti o moni asia toteutuu luonnonhoidon kannalta o nopeuttaa työskentelyä hyvä tuotto o uran lähellä valoa ja ravinteita paljon o kannattamatonta ottaa ajouran kauimmaisia puita, ne hakataan vasta toisessa harvennuksessa säästöpuuryhmät oikeisiin kohtiin o rinteet, hankalat kohteet, alikasvos säästetään harvennuksilla kosteat notkelmat hakkuun ulkopuolelle riistatiheikköjä on jätetty pääasiassa aukoille alikasvoskuusikkona lahopuun yli ei ajeta, jos mahdollista säästää o pystykuivat otetaan maanomistajan tahdon mukaan työturvallisuus pökkelöitä tehtäessä, saattaa kaatua katkaistessa koneen päälle ja on myös ulkopuoliselle vaarallisia, jos sen ympäriltä poistettu puita, jotka ei enää tue vähäarvoiset yleensä jätetään, jos ei metsänomistaja erikseen kiellä haapa otetaan yleensä pois, jos on muuta kasvatettavaa puuta tilalle Säästöpuuryhmät olisi hyvä valita jo pienessä metsässä, Metsähallituksessa tätä jo toteutetaan. Maapuita tarvittaessa tulee siirrettyä koneen edestä pois, pystypuut hankalampia, tahtovat kaatua jo itsestään. Tekopökkelöitä tulee tehtyä (Metsä Groupin ohjeistus). Kaksi kappaletta hehtaarille tuntuu pieneltä, voisi tehdä enemmänkin. Erikoisempia puuyksilöitä tulee mielellään jätettyä. 8. Säästöpuuryhmät saataisiin parhaiten sijoitettua oikeisiin paikkoihin ja oikea laatuisina, kun ne valittaisiin jo metsien nuoruusvaiheessa. Jotta ne havaittaisiin myöhemmissä hakkuissa, tulisi ne saada sähköisille kartoille, koska leimikkoja tehtäessä niitä harvoin nauhoitetaan. Jos riistatiheikköjä on jätetty taimikonhoidossa tai hakkuun ennakkoraivauksessa tulisi konekuskin saada tästä tieto.
4 9. ei omaa ehdotusta Ovatko seuraavat menetelmät jo käytössä ja onko niillä työtä hidastava vaikutus: säästöpuiden valinta jo harvennushakkuuvaiheessa riistatiheikköjen jättäminen harvennuksissa lahopuuston säilyttäminen tekopökkelöiden teko harvennuksissa ja uudistuksissa metsätaloudellisesti vähäarvoisten puiden ja pensaiden säästäminen energiapuuja kasvatushakkuissa soiden ja kankaiden vaihettumisvyöhykkeiden luontoarvojen huomioon ottaminen pellonreunametsien luontoarvojen vahvistaminen pienialaisen kostean painanteen tai suon säilyttäminen säästöpuiden valinta jo harvennushakkuuvaiheessa hyvä ajatus ei metepurojen raja häilyvä ei liian rajua hakkuuta, poimitaan taloudellisesti arvokkaimmat puut vaihettumisvyöhykkeiden puun kuljetuksessa syntyy helposti raiteita, vaikka hakkuu saataisiin toteutettua siististi. o ura kangasmaan puolelle ja puiden puinti ajouralle o ajokoneen kuljettajille kunnia-asia, että kaikki puut tulee kerättyä tarkasti talteen pienialaisten painanteiden säästäminen - tieto kohteista pitäisi kulkeutua kuskeille, mutta hyvä asia, että säästyvät Kaikki vastaukset annettu edellisessä kysymyksessä, koska menetelmät jo käytössä säästöpuiden valintaa ei ole tehty harvennusvaiheessa lahopuuston ei pysty aina kiertämään harvennuksilla vaihettumisvyöhykkeet hakataan normaalisti niin kuin muutkin metsät pellonreunoissa raidat ja pihlajat jäävät, mutta haavat yleensä pois Kaikki vastaukset annettu edellisessä kysymyksessä, koska menetelmät jo käytössä Kaikki vastaukset annettu edellisessä kysymyksessä, koska menetelmät jo käytössä säästöpuut harvennushakkuiden yhteydessä o olisi hyötyä, ei kaikkia monotoniseen asentoon o aika vähän tehty. Tulee helposti kysymyksiä, miksei ole hoidettu o metsänomistaja on joskus merkannut säästöpuut reunavyöhykkeiden hoidosta ei kokemusta
5 pellonreunan hoito enemmän pellon ehdoilla o pellon puolelle kallellaan olevat puut poistetaan Ei tehnyt riistatiheikköjä. Jos tehdään pitää asia perustella metsänomistajalle. Vaihettumisvyöhykkeiden käsittely ei ole tuttua. Pellon reunoilta viljelijät haluavat usein soiron metsää pois. Muuten niiden käsittelyä mielellään välttäisi. Pienialaisten soiden tai painanteiden käsittelyä ei ole tullut mietittyä, selkeille suokohteille ei muutenkaan ole asiaa. 9. Säästöpuiden valinta harvennushakkuuvaiheessa olisi hyvä, päätehakkuussa on puhtaasta kuusikosta vaikea rakentaa hyvää sp-ryhmää. Teen lähinnä päätehakkuita, riistatiheikköjä voi tehdä, jos maanomistaja haluaa/hyväksyy. Maanomistajista 80 % haluaa, että lahopuusto korjataan pois. Polkujen varsilla varsinkin lahot koivut voivat olla vaarallisia. Eurokantoja on tullut tehdyksi, tekopökkelöiden teko kyllä onnistuu. Joskus maanomistaja on kyllä todennut, että jos motokuski ei tekopökkelöä kaada niin kaataa sitten itse. Soiden vaihettumisvyöhykkeet olisi hyviä kohteita, mutta omalla toimialueella niitä tulee harvemmin vastaan. Peltojen reunametsiä säästäisi mielellään, koska niissä on usein piikkilankaa haittana, mutta jos peltoja viljellään, niin maanomistaja haluaa reunametsän varjostuksen pois. Pienialaiset suot ja kosteat painanteet jättäisi mielellään käsittelemättä. Tulee syviä painumia ja kohteet ovat vaikeita ja kalliita uudistaa. 10. Riistalle harvennuksissa jätettävät tiheämmät ryhmät sopivat säästöpuuryhmiksi Maalahopuut pyritään kiertämään Pienpuustoa tulee säästettyä hankalammissa korjuukohteissa Omat kokemukset: esim. pienialaisiin märkiin notkelmiin voidaan jättää koivunrankoja (kuitupuita). Harvennuksissa jätetään kuusiryhmiä riistan suojaksi. 1 Joissakin hakkuissa on säästöpuita jätetty jo harvennusvaiheessa. Riistatiheikköjä on tehty firman maille. Tekopökkelöitä on tehty (Metsä Group), joskus isännät kieltävät tekemästä. Muiden kuin 10 purojen reunojen hakkuut eivät eroa muista talousmetsistä, ei huomioitu. Pienialaisten soiden tai painanteiden puusto jää pääosin pystyyn ja suojakaistojakin näihin jätetään.
6 Lisäisikö metsien monimuotoisuuden laajempi huomioon ottaminen työn rasittavuutta vai tekisikö se työn entistä mielenkiintoisemmaksi? työ on sujuvaa, kun on selkeät työohjeet ei liian monimutkaisia ohjeita vaan selkeitä linjauksia Molempia. Kiinni omasta asenteesta kaikkea turhaa mielellään ei, ensin ne ovat suosituksia, sitten niistä tulee pakko o vaikka kuskilla oli periaatteessa hyvä suhtautuminen, koki kuitenkin jollain lailla rasittavina, jos uusia ohjeita tulee paljon lisää o painotti moneen kertaan leimikkokohtaisia ohjeita, jotka helpottaisivat työskentelyä Jos on selkeät linjat ja toimintaohjeet, niin tuskin rasittaisi millään lailla jos leimikko on suunniteltu ennen hakkuuta hyvin, ei ongelmia määrättyyn saakka ei häiritse tai hidasta metsänomistajan pitäisi olla enemmän mukana kaksipiippuinen juttu riippuu hyvin paljon mitä tultaisiin vaatimaan, jo nyt paljon muistettavaa ja asioita joihin on keskityttävä metsänomistajan ja ostomiehen ohjeet ja tutkimuksen kautta saatu tieto (=olemassa oleva luontotieto) olisi hyvä saada kaikki kartoille jakaa porukan kahtia jos on harrastuneisuutta luonnonhoitoon, esim. riista, niin ei silloin rasita jos asenne, että taas vihreät piipertäneet uusia ohjeita, ei välttämättä pysty hallitsemaan työtään jos annetaan liikaa ohjeita, siitä voi tulla rasite > työmaakohtaiset ohjeet ei tee työtä rasittavammaksi voi jopa helpottaa työtä Ei lisää rasittavuutta. 8. Maanomistajia on monenlaisia ja heillä on erilaisia toiveita. Hakkuun onnistumisen kannalta on hirmu tärkeää, että välitetään tieto motokuskille siitä mitä on sovittu maanomistajan ja puun ostajan kanssa.
7 Hakkuun aloituksesta soitetaan aina maanomistajalle, ja silloin on monesti noussut esille asioita, joista konekuski ei ole ollut tietoinen. 9. Ei hankalaa, jos on selkeä ohjeistus. 10. Jos on selkeä ohjeistus, niin ei ole hankala ottaa uusia menetelmiä käytäntöön, on jopa kiintoisampaa. Mikä pitäisi muuttua toimintaympäristössä, jotta hakkuiden toteutus (laajoilla pintaaloilla) olisi nykyisiä ohjeita ja suosituksia parempi luonnon monimuotoisuuden kannalta? Pitää kertoa metsäkoneenkuljettajille hyvät perustelut eri toimenpiteille, jotta ne on helpompi hyväksyä ja ottaa käyttöön koulutuksessa saatu hyvät perustiedot, jos ne on omaksuttu. Lisäkoulutus on myös tarpeen, mutta kuka maksaa kaikin puolinen informaation lisääminen ei tietokatkoksia maanomistajan ja ostajan / motokuskin välillä koulutus tärkeää - mitä enemmän ikää, sen vaikeampi omaksua uusia menetelmiä on aina yhteydessä metsänomistajaan ennen hakkuun aloittamista. Jos ei saa kiinni, laittaa viestin tiedossa, ettei kaikilla motokuskeilla ole asenne kohdallaan tietoa ja osaamista on paljon o kun tiedetään, mitä tehdään, tulee hyvä lopputulos Kommunikointi ostomiehen kanssa tärkeässä roolissa sähköinen ohjeistus joskus puutteellista jatkuva suorituspaine hankaloittaa kokonaisuuden hallintaa motokuskilla on usein prioriteettina joku muu asia, esim. puiden katkonta vastuu siirretään monissa asioissa helposti motokuskille o joitakin asioita jätetään määrittelemättä tarkemmin jos ei makseta ylimääräistä, tehdään minimi puunostajan kirjattava kaikki metsänomistajan toiveet ja laitettava ne sopimukseen toisaalta motokuskin on luettava ohjeet
8 o mitä pidempi erityisohje, sitä helpommin se jää lukematta (oikeasti?) tai sitä ei ymmärretä tiedon välittämisessä jonkin verran ongelmia selkeä ohjeistus hyväksyttävä koneenkuljettajan näkemys, jos ei muuta ohjeistusta ole annettu! jälkikäteen ei kannata valittaa Maanomistajien suuntaan pitäisi lisätä tietoa: lahopuustoa aristellaan tuhojen pelossa ja isoja lehtipuita eivät halua jätettävän liito-oravien takia vaikka pienillä ja halvoilla keinoilla voitaisiin liito-oravat turvata. 8. Tietoa tulisi jakaa metsänomistajille ymmärryksen lisäämiseksi luonnonhoitomenetelmien vaikutuksista monimuotoisuuteen ja jotta termit tulisivat tutuiksi. Myös suorittavalle tasolle pitää antaa koulutusta aiheesta. 9. Vaikea kysymys, konekuskin asenne ratkaisee paljon. Motokuskin sana painaa paljon eli hän osaa perustella ratkaisuja maanomistajalle ja pystyy halutessaan vaikuttamaan tehtäviin ratkaisuihin. 10. Jos saadaan metsänomistajat ymmärtämään asia, ja menetelmä hyväksytään yleisesti, niin konekuskit pystyvät viemään toteutuksen käytännön tasolle. 1 Konekuskien koulutus ratkaisevassa asemassa. Kuinka usein luonnonhoito toteuttamissasi hakkuissa perustuu muuhun kuin lain ja sertifioinnin vähimmäisvaatimusten toteuttamiseen? Anna esimerkki tällaisesta tilanteesta. Ei selkeää näkemystä asiasta menetelmät laajasti käytössä ks. kohta 1 konekuski tekee enemmän monimuotoisuuden hyväksi, vaikka ei ole sovittukaan ei ole valitettu työn jäljestä > hyvä myyntivaltti on sanottu, että muitten ei tartte tulla hakkaan
9 säästöpuut ja kolopuut leimikosta pois rajattavat alueet sovittava puukaupassa, esim. luontokohteiden suojakaistat (mete, rannat) alikasvoksen säästämisestä sovittava menetelmät laajasti käytössä ks. kohta 1 melkein aina! järven ranta tai muu maisemallisesti poikkeava alue tulee hoidettua varovaisemmin Tulee silloin tällöin vastaan vanhoja ojia jotka ovat puronomaisia, mutta eivät silti lakikohteita. Ne voitaisiin jättää raivaamatta ja niiltä poimitaan vain isompaa puustoa. 9. Kerran, kaksi vuodessa voi tulla joku kohde, esim. tervaleppäkohde, joka jää hakkaamatta vaikka ei olisi ohjeistettu. 10. On hyvät mahdollisuudet noudattaa suosituksia laajemmin, ohjeistus ei ole kireää eikä maanomistajilta ole tullut mutinaa vaikka joihin kohteisiin jätetään ylimääräisiä puita Riittääkö metsäkoneenkuljettajalle yleisellä tasolla oleva ohjeistus vai pitääkö olla leimikkokohtainen työohje luontoarvojen huomioon ottamiseksi? Saako koneenkuljettaja usein leimikkokohtaisia luontoarvoihin liittyviä työohjeita? Millaisia? Pitää olla metsänomistajan tahto takana, jos toimitaan metsäsertifioinnista tai -laista poiketen moto-kuski soittaa metsänomistajalle, koska hakkuu alkaa, jolloin voi vielä käydä läpi hakkuuseen liittyviä asioita. Myös ostomies voi olla soittaja. (Toteutuuko tämä kaikkialla?) yleinen ohjeistus pitää riittää tulee 8 milj. suullista ohjetta, on varmistettava jos on jotain epäselvää soitetaan jos ei ymmärretä tai tulee vastaan hankalia kohteita esimerkkeinä iso pihlaja tai ikivanha mänty, yleensä yksittäisten puiden säästäminen
10 menettelytavat tulisi kertoa yleisohjeessa tarkempi kohdentaminen leimikkokohtaisessa ohjeistuksessa o ei ole saanut juurikaan leimikkokohtaisia ohjeita o soittaa ongelmatilanteissa ostomiehelle tai korjuutyönjohtajalle, liito-orava, lähdepuro tms. riippuu tilanteesta, metsänomistajan mielipide painaa o minulla on hyvä ostomies, joka antaa hyviä leimikkokohtaisia ohjeita yleisen tason ohje pitäisi olla kaikille ja se pitäisi kerrata kerran vuodessa leimikkokohtainen ohjeistus erityiskohteille kerrataan ohjeistus jos tulee negatiivista palautetta vähän leimikkokohtaista ohjeistusta varminta nauhoittaa jotkut kohteet tarvittaessa mallileimaus yleinen ohje pääsääntöisesti riittää erikoiskohteilla leimikkokohtainen ohjeistus, joskus jopa merkintä tarpeen ei ohjeita soittamalla vaan kirjallisesti ei saa usein leimikkokohtaisia ohjeita o toivoisi saavansa o vastuu siirretään konemiehelle Yleinen ohjeistus riittää 8. Jonkun pitäisi käydä maastossa ja laittaa luontokohteet kartoille ennen kuin motokuski ajaa koneensa leimikkoon. 10 kohteista on kohtalaisen hyvin ennakkotiedot, mutta muista luontoarvoista ja säästöpuuston määrästä tai sijoittelusta vain harvoin on työohjeessa mainintaa. 9. Aina on saanut leimikkokohtaisen työohjeen. Niissä on hyvin harvoin lain ja sertifioinnin ylittäviä luontoarvojen säästämisesityksiä. 10. Yleinen ohjeistus riittää, mutta jos leimikossa on jotain erikoista, olisi hyvä tietää siitä etukäteen. Joissakin tapauksissa esim. pimeässä työskenneltäessä olisi hyvä olla vaikka kartalla tieto säästettävistä luontoarvoista.
11 1 Työohjeet tehdään aina koneille joka leimikkoon. Leimikkotiedot tulevat yhtiön korjuuesimieheltä, mutta myös ostomiehelle soitetaan aina jolla varmistetaan, jos leimikossa on jotain erikoista. Luontoasiat olisi hyvä olla merkittynä leimikkokartalla. Millaiset luontokohteet vaativat maastomerkinnän, että ne havaitaan hakkuissa? arvokkaimmat kohteet tulisi merkitä, muuten riittää työohjeistus pienialaiset lehdot tihkupinnat, huomaa vasta kun on ajanut yli: sulaa maata pyörän takana, jonka jälkeen paikka jäätyy säästöpuut harvennusvaiheessa karttamerkintä kohteista helposti voi jättää varman päälle aluksi liikaa ja myöhemmin voi leimikossa tulla parempia kohteita ja puuryhmiä vastaan ostomies nauhoittaa tärkeimmät kohteet aamu- ja päivävuoro pystyy itse näkemään kohteet, mutta yöllä on vaikeaa kolopuut talvella rehevät kohteet o nauhoituksesta voi tulla sekava potentiaaliset säästöpuuryhmät olisi hyvä merkitä vähintään karttaan talvella purot ja märät alueet (tihkupinnat) vaikea erottaa, jos on joka paikassa märkää tai päinvastoin Lakikohteet, kuten purot ja lähteet olisi hyvä olla merkittynä. Monesti niitä ei näe ennen kuin on jo kohteen vieressä. 9. Ilman muuta pitää luontokohteet (lakikohteet) olla maastoon merkitty. Lähteitä ja noroja on vaikea havaita. 10.
12 Lähteiköt ja kosteat painanteet voivat olla talvella hankalia, osan silti tunnistaa puuston perusteella. 8. Koetko, että puukauppasopimuksessa sovitut asiat välittyvät riittävän hyvin leimikossa työskenteleville koneenkuljettajille? Kyllä välittyy tiedot Vaihtelevasti, ostomiehestä kiinni jos ostomies ei muista kirjata sovittuja asioita ylös ja on kuitenkin luvattu välittää viestiä, motokuskista tulee helposti syyllinen > yhteys maanomistajaan aina ennen hakkuuta maine menee jos tulee virheitä, sana huonosta jäljestä kiertää nopeasti kylillä näkyy myyjän nimi ja yhteystiedot, puutavaralajit, lakikohteet, tiedot lähialueen aikaisemmista hakkuista, joissa lakikohde metsänomistajalla ei usein tietoa omasta metsästään saati luontokohteista o passiivinen omistaminen on lisääntynyt o metsänomistajilla luottamus ammattilaisiin tiedot välittyvät yleensä hyvin o joillakin ostomiehillä voi tiedonkulussa olla katkoksia ei välity aina metsänomistajalla saattaa olla kerrottavaa, mutta ei saa sanottua (ei kysytä) vaikka on sanonutkin, tietoa ei kirjata ylös soitto metsänomistajalle ennen hakkuun aloittamista kirjallinen dokumentti, mikä siirtyy myös seuraavalle kuljettajalle on yleensä riittävä tieto sopimuksen sisällöstä o parasta olisi jos asiat olisi ilmaistu myös kartalla Pääsääntöisesti puukauppasopimuksen asiat välittyvät hyvin. 8. Maanomistajia on monenlaisia ja heillä on erilaisia toiveita. Hakkuun onnistumisen kannalta on hirmu tärkeää, että välitetään tieto motokuskille siitä mitä on sovittu maanomistajan ja puun ostajan kanssa.
13 Hakkuun aloituksesta soitetaan aina maanomistajalle, ja silloin on monesti noussut esille asioita joista konekuski ei ole ollut tietoinen. 9. Hyvin välittyvät. 10. Hyvin välittyy koska 95 % hakattavista leimikoista on kaikissa asioissa tarkan ostomiehen leimikoita. Ko. ostomies kirjaa erityisasiat lokeroon kaikkea tavanomaisesta poikkeavaa. Tähän lokeroon merkityt asiat tulee aina suurelle mielenkiinnolla luettua. 1 Hyvin välittyy kun asiat varmistetaan soittamalla. 9. Lisäkysymys urakoitsijalle. Voitaisiinko joillakin luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavilla keinoilla säästää korjuukustannuksia ja lisätä hakkuun tuotosta? Esimerkiksi: jätetään maaston muodoiltaan vaikeimmat kohteet tai vähätuottoiset kohteet hakkuun ulkopuolelle monilajisen pienpuuston säästäminen jätetään hakkaamatta leimikossa määrältään vähäinen puusto, joka tuo kustannuksia korjuun eri vaiheissa Joku muu keino? kahta ensimmäistä kohtaa on käsitelty aikaisemmissa vastauksissa esitys: jätetään hakkaamatta leimikossa määrältään vähäinen puusto, joka tuo kustannuksia korjuun eri vaiheissa o vaikea sanoa, ellei ole ennakkotietoa, kuinka paljon tiettyä puutavaralajia kertyy o saattaa olla leimikon toisessa reunassa enemmän jotain tiettyä puuta jokin muu keino o kaikki hakkuutavat olisi hyvä toteuttaa yhdellä kertaa (harvennus, aukko, ylispuiden poisto), vaikka leimikossa olisi kesä- tai talvikorjuukelpoisia alueita. Säästää yrittäjän kustannuksia ja tulee vähemmän käyntikertoja ja rasitusta luonnolle Yhteinen näkemys asioista ja kohteet tiedossa etukäteen kostea painanne, lähde tms. vaikea havaita talvella ja varsinkin pimeässä o puita saatetaan kaataa kohteeseen vahingossa Jokin muu keino: pienalueita ei pitäisi hakata ollenkaan, jos ei erikseen sovittu o pienet pellon reunat, hakamaat, lepikot o arvopuuston osuus pieni o kustannusten säästö metsänomistajan on oltava hereillä, ettei kohteita hakata
14 8. Kosteat painanteet, hankalat maaston kohdat, riistalle tärkeät alueet ja puustoltaan vähämerkitykselliset alueet olisi järkevä kiertää hakkuussa. Haavat ovat tärkeitä monimuotoisuudelle, ne voisi harvennushakkuissa jättää pääsääntöisesti pystyyn. Ajokoneen tuottavuutta vähentävät määrältään pienet puutavaralajit, jotka joudutaan kasaamaan erilleen. 1 Hakkuu tehostuisi jos hankalimmat maastokohteet kierretään, eikä haeta sieltä jokaista pölkkyä. Poimintahakkuu lisää kustannuksia, joita ei läheskään aina saada hakkuutaksaan.
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotNIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE
NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (9) Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on parantaa lehdoille tyypillisen luontaisen lajiston elinmahdollisuuksia kolmessa lehtokohteessa.
LisätiedotPuukaupan kilpailuttaminen ja korjuun valvonta käytännössä
Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun käytännössä Herkko Hämäläinen 14.4.2018 Johdanto Puukauppa lähtee liikkeelle puunmyyntisuunnitelman laatimisella ja yleensä leimikko on tarkoitus myydä heti Tehdään
LisätiedotHoidon periaatteet ja yksityiskohdat
TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotToimenpiteet kuvioittain
Toimenpiteet kuvioittain Alaharvennus 24.0 (1 ha, mänty, ppa 26m 2 ) Toimenpide: Männikön alaharvennus - Minimi pohjapinta-ala 10m 2 - Poistetaan pienempiä puita alaharvennuksella, monimuotoisuuden kannalta
LisätiedotPEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio
PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut Webinaari 23.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään
LisätiedotHakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS
Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi
LisätiedotEnergiapuun korjuun laatu 2014
Tiedote 1 (5) Energiapuun korjuun laatu 2014 Vuonna 2014 tehtiin 313 energiapuun korjuujäljen laatutarkastusta. Tarkastettua pinta-alaa kertyi 1 005 hehtaaria. Tarkastukset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
Lisätiedot20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat
3052 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien
LisätiedotEsitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotMetsätalouden ympäristöseuranta 2018
Metsätalouden ympäristöseuranta 2018 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
LisätiedotSuometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi
Suometsien puunkorjuu MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi 26.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Lakeus Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva Perustettu 1.1.2004 n. 5 850 jäsentä Metsämaanpinta-ala 160 000 ha Hakkuusuunnite
LisätiedotKohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat
Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotMuuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
LisätiedotSOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
LisätiedotArviointiraportti. Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry
17.12.2014 1 (6) Arviointiraportti Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry 3.11. -18.12.2014 Raportti nspecta Sertifiointi Oy Visiting address CN: 1065745-2 Group headquarters: nspecta Group Oy, Helsinki,
LisätiedotMetsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt
Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotKäytännön kokemuksia peitteisestä metsätaloudesta. Janne Miettinen Rovaniemi
Käytännön kokemuksia peitteisestä metsätaloudesta Janne Miettinen Rovaniemi 15.2.2019 Miksi käytän osassa metsiäni jatkuvapeitteisiä menetelmiä? Päätavoitteena yhdistää talous sekä virkistys- ja luontoarvot
LisätiedotMonilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille
Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Jarkko Kauppinen, Kari Väätäinen, Simo Tauriainen, Kalle Einola ja Matti Sirén Forest Big
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotMetsätalouden ympäristöseuranta 2017
Metsätalouden ympäristöseuranta 2017 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
LisätiedotAlgoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy
Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu
LisätiedotMonimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto
Monimetsä -hanke työsuunnitelma 2017 Timo Vesanto Kehittämiskokeilut Kehittämiskokeilujen tehtävänä on varmistaa, että niihin valitut, selvitystyössä esille nousseet keinot ovat laajassa mittakaavassa
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotMaanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta
Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotMetsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö
Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi
LisätiedotRiistametsänhoito Tausta ja työohjeet
Riistametsänhoito Tausta ja työohjeet Riistametsänhoito Metsänhoitoa metsäkanalintuja suosien Sopii tavallisen talousmetsään Voi toteuttaa missä metsän kehitysvaiheessa tahansa www.riistametsa.fi 2 1.11.2016
LisätiedotRaivauksissa ja harvennuksissa jätetään riistatiheikköjä ja muita kohtia, joiden pienpuustoa ei poisteta
Raivauksissa ja harvennuksissa jätetään riistatiheikköjä ja muita kohtia, joiden pienpuustoa ei poisteta 7 Laaja-alaisesti toteutettavissa, löytyy kiinnostusta ja helppo toteuttaa. Jos tiheiköt jätetään
Lisätiedot30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
LisätiedotRiistametsänhoito mistä on kyse?
Riistametsänhoito Sisältö Riistametsänhoidon tausta Riistametsänhoito mistä on kyse? Riistametsänhoidon kysyntä Riistametsänhoidon materiaalit Riistametsänhoidon käytännön toteutus 2 Riistametsänhoito
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotMetsätuhojen talousvaikutuksia
Metsätuhojen talousvaikutuksia Katri Ihalainen 10.4.2018 Vältä metsätuhot, mitä voit tehdä? Käytä jalostettua taimi-ainesta, joka on ammattilaisten kasvattamaa ja oikein käsiteltyä Huolehdi maapohjalle
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotHÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA
HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA 2011-2014 Kriteeri 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon
LisätiedotSuomen metsäkeskus Luontolaatutarkastukset :59 LUONTOLAATUTARKASTUKSEN YHTEENVETOTIEDOT. Rajaukset Tarkastusvuosi 2017 Valtakunnallinen
LUONTOLAATUTARKASTUKSEN YHTEENVETOTIEDOT Rajaukset Tarkastusvuosi 2017 Valtakunnallinen Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI Arviointiaineiston yleistiedot Arvioitujen leimikoiden kokonaismäärä
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotMetsätalouden ympäristöseuranta 2016
Metsätalouden ympäristöseuranta 2016 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotMetsänhoito on omaisuuden hoitoa
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotPituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0
1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotKANNATTAVA METSÄNHOITO. Metsänomistajat
KANNATTAVA METSÄNHOITO Metsänomistajat Metsänhoito on ekoteko, sillä kasvaessaan metsä sitoo ilmasta hiiltä ja näin hillitsee ilmaston lämpenemistä. METSÄN KIERTOAIKA TAIMESTA TUKKIPUUKSI Metsän keskimääräinen
LisätiedotEnergiapuun korjuun ravinnekysymykset
Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotEnergiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon
Tiedote 1 (6) Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Reilulla neljänneksellä vuoden 2013 tarkastuskohteista energiapuun korjuussa oli nollatoleranssi ei lainkaan puustovauriota. Toisessa ääripäässä
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotHELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat
HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! SOITA MEILLE TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN PUUKAUPPA RAHAT TILILLESI
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotMetsähallituksen kokemuksia erityishakkuista
Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,
LisätiedotLUONTOLAATUTARKASTUKSEN YHTEENVETOTIEDOT. Rajaukset Tarkastusvuosi 2018 Valtakunnallinen. Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI
LUONTOLAATUTARKASTUKSEN YHTEENVETOTIEDOT Rajaukset Tarkastusvuosi 208 Valtakunnallinen Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI Arviointiaineiston yleistiedot Arvioitujen leimikoiden kokonaismäärä
LisätiedotMETSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat
METSÄNOMISTAJALLE Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENENÄ METSÄN- OMISTAMINEN ON HELPPOA 1 Kaikki metsäpalvelut ovat yhden puhelinsoiton tai klikkauksen päässä. 2 Olemme käytettävissäsi koko maassa,
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
Lisätiedot2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT
OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotPuuta metsästä tehtaalle Operaatiopäällikkö Arto Tähkävuori Metsä Group
Puuta metsästä tehtaalle Operaatiopäällikkö Arto Tähkävuori Metsä Group Avainluvut 2017 * Huomioitu sisäiset myynnit ** Osake listattu Nasdaq Helsingissä METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,0 mrd. euroa Henkilöstö
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotMETSO-ohjelma ja pysyvä suojelu
METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotErirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014
Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 593 463 42 kirja 2017 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 593 Alue 463 Ms 42 MYLLYRINNE Vallitseva jakso 10 1 3 2 4 0 0 1,4 8 0 200 3 3 1 0 0 0,2 10 1 1400 3 3 3 0 0 1,2 Taimikon hoito 2020-2022
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotMetsätuhojen talousvaikutuksia
Metsätuhojen talousvaikutuksia Katri Ihalainen 14.4.2018 Vältä metsätuhot, mitä voit tehdä? Käytä jalostettua taimi-ainesta, joka on ammattilaisten kasvattamaa ja oikein käsiteltyä Huolehdi maapohjalle
LisätiedotPuunkorjuun tulevaisuus. Aluejohtaja Jori Uusitalo 21.5.2014
Aluejohtaja 21.5.2014 Puunkorjuun kehittämisen painopisteet Puunkorjuun kausivaihtelun vähentäminen Puun jalostamisen ja katkonnan optimointi 1000 m3 Kausivaihtelun vähentäminen 6000 Puunkorjuun kausivaihtelu
LisätiedotHELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat
HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! ONNISTUNEEN PUUKAUPAN ASKELEET SOITA MEILLE HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotMihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio
Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio www.yara.fi/metsa Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen? -Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla -Puusto on pääsääntöisesti
LisätiedotMetsäsuunnitelma vuosille 2013-2022
Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa
LisätiedotMetsien maakunta Pohjois-Savo. Tuottoa ja iloa metsistä
Metsien maakunta Pohjois-Savo Tuottoa ja iloa metsistä Pohjois-Savon metsien nykytila Pohjois-Savossa 83 prosenttia pinta-alasta on metsätalouden maata 9,5 miljoonaa kuutiometriä puuston vuotuinen kasvu
LisätiedotVALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW
VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille Auta valkoselkätikkaa talousmetsissä! Elinympäristövaatimukset Tämä ohje esittelee valkoselkätikan elinympäristövaatimuksia
Lisätiedot