TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Transkriptio

1 Lapsettomien yhdistys Simpukka ry Simpukka-yhdistys on vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen ja Suomen ainoa tahattoman lapsettomuuden kokemusasiantuntija ja lapsettomien yhteisö, jonka tavoitteena on lisätä tahattomasti lapsettomien hyvinvointia. Simpukka-yhdistyksen toiminnan piiriin kuuluvat kaikki tahatonta lapsettomuutta kokevat. Olennaista on oma kokemus siitä, että ei voi syystä tai toisesta saada lasta tai lisää lapsia, vaikka haluaisi, tai että lapsettomuuskokemus on yhä osa elämää, vaikka olisi lapsen tai lapsia saanutkin. Tahattomasti lapsettomat jakautuvat alaryhmiin, joihin kuuluvat esimerkiksi hedelmöityshoidoissa olevat, kaksin elämiseen päätyneet, lapsettomuuden jälkeen biologisen lapsen saaneet, lapsen adoption tai sijaisvanhemmuuden kautta saaneet, luovutettuja sukusoluja hoidoissa käyttäneet, lapsettomuuden vuoksi eronneet, uusperheet, joista toisella puolisolla on biologisia lapsia, sinkut, lapsensa keskenmenon kautta menettäneet ja sekundäärisesti lapsettomat. Kaikki alaryhmät huomioidaan yhdistyksen toiminnassa. Kursivoidut tekstit Simpukka-yhdistyksen strategiasta Teema ja painopistealueet vuonna 2015 Yhdistyksen 27. toimintavuoden teemana on parisuhde. Parisuhteen hyvinvointiin liittyvät näkökulmat huomioidaan kaikessa vertaistukitoiminnassa, Simpukka-lehdessä ja viestinnässä. SimpukkaParitprojektin avulla Simpukassa voidaan keskittyä täysipainoisesti parisuhdetapaamisten järjestämiseen, vertaistukijoiden koulutukseen ja parisuhdeosaamisen kehittämiseen yhdistyksen toiminnassa Simpukka on tahattomasti lapsettomien yhteisö. Koko strategiakauden ajan lisäämme yhteisöllisyyttä muun muassa järjestämällä matalan kynnyksen tapaamisia ja tapahtumia. Tuemme yhteisöjen muodostumista ja vahvistamista myös verkossa, erityisesti sosiaalisessa mediassa. Viestintä on Simpukan toiminnassa keskeistä, jotta tavoitamme kohderyhmämme ja mahdollistamme vertaistuen toteutumisen ja toisaalta lisäämme suurelle yleisölle tietoisuutta tahattomasta lapsettomuudesta. Yhdistykseen palkataan tiedottaja Raha-automaattiyhdistyksen Paikka auki -avustusohjelman projektirahoituksella, joten viestintään pystytään keskittymään entistä suunnitellummin ja määrätietoisemmin. 1

2 1. Jäsenet Visio: Tahattomasti lapsettomat kokevat kuuluvansa Simpukka-yhteisöön. Yhdistyksellä on erilaisia jäseniä: varsinaisiin jäseniin kuuluvat yksin liittyneet, perhejäsenet ja ainaisjäsenet. Lapsettomien läheiset voivat liittyä kannatusjäseniksi. Lisäksi yhdistyksellä on kannatusyhteisöjä ja kunniajäseniä. Uusi jäsenmuoto on ammattilaisjäsenyys. Kaikki lapsettomien alaryhmät huomioidaan niin, että jäsenet löytävät yhdistyksestä apua omaan elämänvaiheeseensa ja heidät sitoutetaan jatkamaan jäsenyyttä myös elämäntilanteen muuttuessa. Jäsenet ja kohderyhmä ovat mukana myös toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä, toteuttamisessa ja arvioinnissa suorien yhteydenottojen lisäksi myös mm. jäsenkyselyn, kotisivujen ja Facebook-sivun kautta. Jäsenmäärä on laskenut kahden vuoden ajan. Etsitään keinoja saada jäsenmäärä jälleen nousuun. Apuna käytetään mm. syksyllä 2014 toteutetun jäsenkyselyn tuloksia. Tavoite: Pysäyttää jäsenmäärän lasku ja kääntää jäsenmäärä jälleen nousuun. 2. Vertaistukitoiminta Missio: Edistämme tahattomasti lapsettomien hyvinvointia tarjoamalla laadukasta vertaistukea. Visio: Eri elämäntilanteissa olevilla ja eri puolilla Suomea asuvilla lapsettomilla on mahdollisuus saada juuri heille sopivaa vertaistukea. Yhdistyksen resurssit vastaavat kysyntään ja vapaaehtoistoimijoita on riittävästi. Simpukka-yhdistys tarjoaa vertaistukea erilaisissa elämäntilanteissa oleville lapsettomille: lasta toivoville/hoidoissa käyville lapsettomille, kaksin eläville, sinkuille, eronneille, adoptio-odottajille, lapsen saaneille lapsettomille ja lahjasukusoluperheille. Vertaistukitoimintaan voi osallistua, vaikkei olisi yhdistyksen jäsen. Vertaistuki on yhdistyksen ydintoimintaa. Vertaistukitoiminnan kehittäminen jatkuu koko strategiakauden ( ) ajan. Tavoitteena on, että vertaistuki on laadukasta sekä tuettavan että vapaaehtoistoimijan näkökulmasta ja että myös miehet löytäisivät yhdistyksestä nykyistä paremmin heitä kiinnostavaa vertaistukitoimintaa. Paikalliseen vertaistukitoimintaan anotaan rahoitusta kaupungeilta. 2.1 Vertaistukijoiden koulutus ja tuki Järjestetään aiempien vuosien tapaan kaksi koulutusta, joissa molemmissa on myös ammattilaisen vetämä työnohjaus. Yhteistyössä Monimuotoiset perheet -järjestöverkoston kanssa toteutetaan vertaistukijoiden peruskoulutusta tarpeen mukaan eri puolilla Suomea. Vertaistukijoille tuotetaan ja kootaan jo olemassa olevaa koulutus- ja tukimateriaalia. Tuetaan vertaistukijoiden keskinäistä verkostoitumista kou- 2

3 lutusten ja verkossa Facebook-ryhmän avulla. Tehostetaan viestintää neljä kertaa vuodessa lähetettävän uutiskirjeen avulla, jossa tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja koulutuksista. Tavoite: Kaksi Simpukan järjestämää koulutusta ja Monimuotoiset perheet -järjestöverkoston kanssa järjestettyä koulutusta tarpeen mukaan. Mahdollisimman moni vertaistukija osallistuisi edes kerran vuodessa koulutukseen. Tavoitteena, että vertaistukijat kokevat koulutuksen ja tuen riittäväksi ja laadukkaaksi. 2.2 Vertaisvälitys Tukihenkilötoiminta on osoittautunut haastavaksi vertaistuen muodoksi tahattomasti lapsettomien kohdalla, joten on syytä kokeilla uutta toimintatapaa, vertaisvälitystä. Kokeillaan sähköistä nettiilmoitustaulua, jossa tuettava ja tukija ilmoittavat omasta halukkuudestaan vertaistuen tarpeeseen tai tarjontaan. Vertaistukihenkilöltä on mahdollista saada yksilöllistä vertaistukea sähköpostitse. Se sopii erityisesti niille, joiden paikkakunnalla ei ole vertaistukiryhmää ja henkilöille, jotka kokevat ryhmätoiminnan itselleen vieraana. Tavoite: Vertaisvälityksen käynnistäminen. 2.3 Vertaistukiryhmät Vapaaehtoisten vertaistukijoiden vetämiä ryhmiä on eri puolella Suomea. Vertaistukiryhmätoiminta sopii niille, jotka haluavat tavata kasvokkain muita samassa tilanteessa olevia. Yhdistyksessä toimii omia ryhmiä eri tilanteissa oleville lapsettomille. Vertaistukikoordinaattori vierailee eri puolilla Suomea kokoontuvissa vertaistukiryhmissä. Käynnistetään ryhmiä uusilla paikkakunnilla ja vahvistetaan jo olemassa olevia ryhmiä tarjoamalla ryhmien vetäjille koulutusta, tukea käytännön järjestelyissä ja foorumi ryhmien vetäjien keskinäiselle tuelle. Vertaistukikoordinaattori tarjoaa tukea ja ohjausta uusien vertaistukiryhmien käynnistämiseen sekä uusille vapaaehtoistoimijoille. Tavoite: Vertaistukiryhmään osallistuminen edistää osallistuvien koettua hyvinvointia. Sitä selvitetään kysymällä ryhmiin osallistuvilta, ovatko he saaneet apua tai onko osallistuminen vaikuttanut hyvinvointiin. Vertaistukikoordinaattori vierailee 10 ryhmässä. Vertaistukiryhmien vetäjät osallistuvat vähintään yhteen koulutukseen. Vertaistukiryhmien toimintaa avustetaan taloudellisesti (tilavuokrat, asiantuntijavierailut, kriisin käsittelyä tukeva toiminta). Tähän käytetään myös kaupungeilta anottavia avustuksia. Tavoite: 25 aktiivista ryhmää 15 paikkakunnalla. Käynnistetään ryhmätoiminta kolmella uudella paikkakunnalla. 3

4 2.4 Vertaistuki verkossa Keskustelupalstat mahdollistavat vertaistuen saamisen sielläkin, missä muita tuen muotoja ei ole saatavilla, ja se sopii niille, jotka haluavat pysyä nimettöminä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että keskustelufoorumi on muutaman vuoden kuluttua Suomen johtava lapsettomuusaiheinen keskustelupalsta. Foorumia muokataan ja kehitetään käyttäjien toiveiden mukaan. Keskustelupalstan seuraamiseen ja keskustelutuen tarjoamiseen haetaan vapaaehtoisia moderaattoreita. Heille järjestetään koulutus toimintaan. Vertaistukikoordinaattori seuraa aktiivisesti keskustelua, kommentoi tarvittaessa ja tekee myös omia keskustelunavauksia. Simpukalla on neljä suljettua keskusteluryhmää Facebookissa: Suljettu Simpukka kaikille tahatonta lapsettomuutta kokeville SYKE-verkosto niille tahattomasti lapsettomille, joiden elämä jatkuu yksin tai kaksin Lapselliset lapsettomat lapsettomuutta kokeneille, jotka tavalla tai toisella ovat saaneet lapsen tai ovat raskaana Helminauha lahjasukusoluhoidoissa oleville ja niiden avulla lapsen saaneille Jäseniä näissä ryhmissä on yli 600. Näissä ryhmissä on mahdollista turvallisessa ympäristössä hakea tukea ja tukea muita vertaisia. Facebookin keskusteluryhmien voimavarana ovat nopeat vastaukset ja matala kynnys osallistua keskusteluun. Keskusteluryhmä on suljettu ja ryhmän jäsenyyttä haetaan yhdistyksen moderaattoreilta. Vertaistukikoordinaattori ja vapaaehtoiset moderaattorit seuraavat keskustelua ja kommentoivat tarvittaessa. Ryhmän toimintaa kehitetään keskustelijoiden toiveiden ja palautteen mukaan. Moderaattorikoulutus järjestetään tammikuussa 2015 yhteistyössä Crohn ja Colitis ry:n kanssa. Moderaattoreita koulutetaan lukemaan eri keskustelualueita, ylläpitämään laadukasta keskustelua ja tuottamaan keskustelunavauksia. Tavoitteena on myös, että keskustelijat muodostavat keskenään uusia verkostoja ja yhteisöjä ja uutta vertaistukitoimintaa. Tavoite: Rekrytoida 10 vapaaehtoista moderaattoria. Lisäksi tavoitteena on, että keskustelijamäärät kasvavat toimintavuoden aikana. 2.5 Verkostot Lapsettomien eri alaryhmät jakautuvat omiksi verkostoikseen. Tätä kautta yhdistyksen toiminta laajenee palvelemaan mahdollisimman hyvin ja pitkään eri tilanteissa olevia lapsettomia. Verkostot tarjoavat myös ainutlaatuista kohdennettua vertaistukea eri alaryhmille. Helminauhaverkosto on perustettu vuonna 2009 lahjasukusoluperheille. Kysyntä lahjasoluperheiden tuelle on kasvanut ja tarve järjestää toimintaa on olemassa. Tällä hetkellä toimina on yhdistysvetoista. Vapaaehtoisia toimijoita etsitään toimintaan mukaan. Tavoite: Kaksi keskustelu ja -verkostoitumistilaisuutta eri paikkakunnilla. Ryhmätoimintaa 4 paikkakunnalla. 4

5 Yksin ja kaksin elävien SYKE-verkosto on perustettu vuonna Verkoston toimintaa vahvistetaan toimintavuonna. Verkosto on järjestänyt tapaamisia ja sen omaa aktiivisuutta tuetaan. Keskusteluryhmätoimintaa on ollut kolmella paikkakunnalla. Tavoite: Verkosto kokoontuu vuoden aikana kaksi kertaa. Keskusteluryhmiä kolmella paikkakunnalla. Laajennetaan yhdistyksen toimintaa perustamalla uusia verkostoja. Vuonna 2015 panostetaan erityisesti helminauhaverkoston kehittämiseen. Vuodelle 2016 on suunniteltu lapselliset lapsettomat -verkoston kehittämistä. Vertaistukikoordinaattori etsii aktiivisesti henkilöitä, jotka voisivat olla perustamassa ja organisoimassa verkostoja. 2.6 Muu vertaistukitoiminta Yhdistyksen toimistolla järjestetään brunssi kaksi kertaa vuodessa, Simpukka-viikolla toukokuussa ja Miesten viikolla marraskuussa. Brunssi tarjoaa hetken yhdessä oloon ja kokemusten vaihtoon eri elämäntilanteissa olevien lapsettomien kesken. Selvitetään uusien ryhmien ja vertaistuki-iltojen esim. englanninkielisen vertaistuki-illan tarvetta. Tavoitteena järjestää englanninkielinen vertaistuki-ilta keväällä Parisuhdetoiminta on tärkeä osa vertaistukea (kts. kohta 10.1). 3. Tapahtumat Yhdistys järjestää erilaisia tilaisuuksia eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminta-alueena on koko Suomi. Osa tapahtumista on perinteisiä, mutta uusia tapahtumia järjestetään tarpeen ja kohderyhmän toivomusten mukaan. Tapahtumat ovat avoimia myös muille lapsettomille kuin jäsenille. Tapahtumat ja tapaamiset ovat tarpeen mukaan kohdennettuja tietyssä lapsettomuuden vaiheessa eläville tai ovat kaikille lapsettomille tarkoitettuja. 3.1 Lapsettomien lauantai ja Simpukka-viikko Lapsettomien lauantaita vietetään toukokuussa äitienpäivän aattona 22. kerran. Simpukka-viikko on järjestetty äitienpäiväviikolla vuodesta Simpukka-viikolla järjestetään tapahtumia eri puolella Suomea. Tapahtumat voivat olla yleisötilaisuuksia, pienimuotoisia kokoontumisia ja keskustelutilaisuuksia, Tyhjän sylin messuja tai erilaisia näyttelyitä, kirjaesittelyjä kirjastoissa tai esimerkiksi elokuvanäytöksiä. Kannustetaan vapaaehtoistoimijoita järjestämään Lapsettomien lauantain tai Simpukka-viikon tilaisuuksia omilla paikkakunnillaan. Tavoite: Simpukka-viikolla järjestetään toimintaa tai tapahtumia vähintään neljällä paikkakunnalla. Tapahtumiin osallistuu 200 henkilöä. 5

6 3.2 Isänpäivä/Miesten Viikko Huomioimme isänpäivän ja sen vaikutukset lapsettomien miesten jaksamiseen: teemme lehdistötiedotteen, järjestämme Miesten Viikolla (isänpäiväviikko) yleisötilaisuuden yhteistyössä Miessakit ry:n kanssa ja osallistumme yhdessä seurakuntien kanssa Tyhjän sylin messujen järjestämiseen. Tavoite: Vähintään yksi tilaisuus ja yksi Tyhjän sylin messu, 50 osallistujaa. 3.3 Tyhjän sylin messut Tyhjän sylin messuja ja hartauksia järjestetään eri puolilla Suomea yhdessä seurakuntien, Käpyyhdistyksen ja muiden yhteistyötahojen (esimerkiksi Itu-projektin) kanssa. Tavoite: 5 Tyhjän sylin messua/hartautta, 150 osallistujaa. 3.4 Muut Järjestetään luento- ja keskustelutilaisuuksia. Tapahtumat järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhdessä vertaistukiryhmien ja yhteistyöjärjestöjen kanssa. Luentotilaisuuksien aiheiden ja luentopaikkakuntien suhteen kuunnellaan jäsenistön ja lapsettomien toiveita. Tavoite: Yksi yleisöluento/keskustelutilaisuus keväällä ja toinen syksyllä eri paikkakunnilla. 4. Asiantuntijana toimiminen Visio: Yhdistys on tunnettu ja arvostettu toimija ja vaikuttaja, johon osataan ottaa yhteyttä, kun kaivataan lapsettomuuskokemuksen asiantuntijaa. Tarjoamme tahattoman lapsettomuuden kokemusasiantuntijatietoa ja teemme aktiivisesti avauksia mm. tarjoamalla luennointia ja tekemällä kannanottoja ja mielipidekirjoituksia. Tavoite: Vähintään kaksi asiantuntijaluentoa ammattilaisille. 5. Edunvalvonta Missio: Edistämme lapsettomien hyvinvointia valvomalla lapsettomien etuja ja vaikuttamalla heitä koskeviin päätöksiin (viranomaiset, poliittiset päätökset). Visio: Lasten saamista ei pidetä itsestäänselvyytenä, vaan tahattoman lapsettomuuden yleisyys tunnistetaan ja tunnetaan yhteiskunnassa ja ymmärretään, että tahaton lapsettomuus aiheuttaa monelle kriisin. Ymmärretään, että ilman lapsiakin voi elää mielekästä elämää ja lapsia voi perheeseen tulla monella tavalla. Lapsettomien tarpeet tulevat huomioiduksi yhteiskunnassa ja kaikilla on halutessaan mahdollisuus saada psykososiaalista tukea ja neuvontaa. Hedelmöityshoitojen saatavuus ei riipu asuinpaikasta tai ta- 6

7 loudellisesta tilanteesta. Hedelmöityshoidot nähdään yhteiskunnan kannalta ennemminkin sijoituksena tuleviin kansalaisiin kuin ylimääräisenä menoeränä. Eduskuntavaalivuonna vaikuttamistyöhön panostetaan erityisesti. Vuoden aikana ajankohtaisia aiheita kotimaan edunvalvonnan saralla ovat hedelmöityshoitolain uudistustarve (täsmennys hoitojen epäämisen perusteluista, vanhemmuuden arvioinnin toimivat käytännöt ja valitusoikeus) ja sijaissynnytysten sallimisen edistäminen. Edunvalvontayhteistyötä tehdään erityisesti niiden järjestöjen kanssa, joiden piirissä on lapsettomuuden kokeneita (Adoptioperheet ry, Endometrioosiyhdistys ry, Suomen Monikkoperheet ry, Kohtuuttomat ry) sekä lapsettomuuslääkäreiden ja -klinikoiden muiden työntekijöiden kanssa (Suomen Fertiliteettiyhdistys ry). Etsitään myös uusia edunvalvontayhteistyötahoja, kuten muita järjestöjä ja tiivistetään yhteistyötä kansanedustajien ja muiden päättäjien kanssa. Simpukan edunvalvontatyötä täydentää vuonna 2013 alkanut Kaikkien perheiden Suomi -hanke, jossa ovat mukana Monimuotoiset perheet -verkoston järjestöt (Adoptioperheet ry, Familia Club ry, Käpy ry, Suomen Nuoret Lesket ry, Perhehoitoliitto ry, Sateenkaariperheet ry, Suomen Monikkoperheet ry, Suomen Uusperheellisten Liitto ry, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry). Hankkeesta tarkemmin kohdassa Edunvalvonnassa tehdään kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Fertility Europen (eurooppalaisten lapsettomuusyhdistysten kattojärjestö) ja pohjoismaisten lapsettomuusjärjestöjen (Norja, Ruotsi, Islanti) kanssa. 6. Tiedotus ja viestintä Missio: Edistämme lapsettomien hyvinvointia jakamalla tietoa sekä lapsettomille että suurelle yleisölle. Viestintä ja markkinointi ovat olennaisia, jotta yhdistyksen brändi ja viesti ovat selkeitä, ne tavoittavat mahdollisimman suuren yleisön ja yhdistys on tunnettu. Viestinnässä pidetään esillä tahattoman lapsettomuuden eri muotoja ja yhdistyksen ainutlaatuista kokemusasiantuntijuutta. Tiedottajan palkkaamisen myötä tiedotukseen, erityisesti sen suunnitelmallisuuteen ja tavoitteiden toteutumisen arviointiin, pystytään panostamaan entistä enemmän. Lisäksi vertaistukikoordinaattori tekee eri paikkakunnilla lapsettomien kanssa yhteistyötä saadakseen näkyvyyttä yhdistykselle ja vertaistukiryhmätoiminnalle. 6.1 Internetsivut Internetsivuja muokataan palautteen ja käyttökokemusten mukaan. Keväällä 2014 tehty kotisivuuudistus, etenkin toiminnallisempi etusivu ja blogi, mahdollistaa monipuolisemman tiedottamisen mutta edellyttää aiempaa enemmän panostamista. Kotisivujen kävijämäärät ovat huikeassa kasvussa. Kotisivuille myydään ilmoitustilaa lapsettomuuteen liittyville yrityksille ja yhdistyksen yhteistyökumppaneille. Tavoite: käyntiä sivuilla, yksittäistä kävijää. 7

8 6.2 Sosiaalinen media Simpukan sosiaalisen median kanavia ovat Twitter, blogi ja Facebook-sivu sekä Facebook-ryhmät. Vuoden kuluessa otetaan käyttöön myös Instagram. Simpukan Facebook-sivu mahdollistaa nopean tiedottamisen. Sivulla on myös interaktiivisuutta kuten keskusteluja ja kommentointia, joten sivu tarjoaa aidon tilaisuuden vaikuttaa. Lapsettomuudesta vaietaan usein, mutta Facebook-sivun tykkääjät antavat kasvonsa lapsettomuudelle. Facebook-ryhmät ovat merkittävä vertaistuen kanava. Tavoite: Facebook-sivu: 1200 tykkääjää. Twitter: 300 seuraajaa. Instagram: 150 seuraajaa. Aktiivista kirjoittelua ja keskustelua blogissa. 6.3 Jäsenlehti Simpukka Simpukka on Suomen ainoa tahattomaan lapsettomuuteen erikoistunut asiantuntijalehti, jossa käsitellään sekä lapsettomuuden fyysisistä, psyykkistä, sosiaalista että kulttuurista puolta. Se ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Toiminnanjohtaja on sen päätoimittaja, ja lisäksi lehden toimitukseen osallistuu vapaaehtoinen toimituskunta. Tiedottaja ottaa perehdytyksen jälkeen vastuuta lehden kokoamisesta. Kaikki työntekijät osallistuvat lehden tekemiseen. Simpukka-lehti tarjoaa ainutlaatuista tietoa ja vertaistukea lapsettomille. Lehti on myös tärkeä ja laadukas yhdistyksen käyntikortti, ja siksi siihen panostetaan erityisesti. Laadukkaan julkaisun kokoaminen ja toimittaminen vaatii paljon resursseja. Eri alaryhmät pidetään esillä lehdessä. Lehden toimittamisessa tehdään yhteistyötä muun muassa eri järjestöjen ja ammattilaisten kanssa. Lehden paino- ja postituskuluja katetaan ilmoitusmyynnillä. Kehitetään lehteä lukijakyselyn pohjalta ja toistetaan vuosittainen kysely. Lehden tekoon (mm. juttujen kirjoittajiksi ja oikolukuun) rekrytoidaan lisää vapaaehtoistoimijoita. Vertaistukikoordinaattori on tässä avainasemassa. Lehteä ja muuta ilmaismateriaalia toimitetaan hedelmöityshoitoklinikoille ja ohjeistetaan lääkäreitä ja hoitajia antamaan materiaalia jokaiselle asiakkaalle. Lehti jaetaan myös kaikille kansanedustajille ja postitetaan suurimpiin kirjastoihin. 6.4 Media Kun tahattoman lapsettomuuden yleisyydestä ja sen aiheuttamista tunteista puhutaan julkisuudessa, tieto ja tietoisuus lapsettomuudesta yleistyvät. Sitä kautta tahattomasti lapsettomat saavat myös vertaistukea. Yhdistyksellä on tiedotusvälineitä varten luettelo haastatteluun suostuvista lapsettomista. Halukkaita etsitään lisää kotisivujen ilmoittautumislomakkeella. Myös vertaistukikoordinaattori rekrytoi haastateltavia. Näin tiedotusvälineitä voidaan auttaa mahdollisimman hyvin ja nopeasti. Yhdistys tekee myös itse aloitteita tarjoamalla juttuvinkkejä ja tuottamalla lehtien käyttöön tiedotteita ajankohtaisista asioista sekä kutsumalla median edustajia tapahtumiinsa. 8

9 6.5 Uutiskirjeet Simpukalla on vuonna 2014 luotu pohja sähköiselle vertaistukijoiden, hedelmöityshoitoklinikoiden ja jäsenten/kohderyhmän uutiskirjeille. Vertaistukijoiden ja kohderyhmän uutiskirje ilmestyy vuoden aikana neljä kertaa, klinikkakirje tilanteen/tarpeen mukaan. 7. Materiaalit Simpukka-yhdistys myy ja lainaa lapsettomuusaiheista materiaalia. Osa materiaalista on tuotettu itse, osa on otettu myyntiin. Tarjolla on myös ilmaismateriaalia, jota lähetetään kysynnän mukaan. Materiaalimyynnin volyymi riippuu paljolti siitä, tuotetaanko vuoden aikana sopivaa materiaalia. Yhdistys on toteuttanut tietovihkoset lapsettomuuskriisissä oleville, lapsettomien läheisille, miehille ja keskenmenon kokeneille. Lisäksi on julkaistu yhdessä Helminauha-verkoston kanssa lahjasoluaiheinen opasvihkonen. Vuoden aikana valmistuu uusi tietovihkonen lapsellisille lapsettomille. Kaikkia vihkosia markkinoidaan jäsenistön ja kohderyhmän lisäksi muun muassa klinikoille, sairaaloihin, terapeuteille, oppilaitoksille, seurakuntiin ja perheneuvoloihin. Vuonna 2013 julkaistiin Simpukan oma runokirja Lapsettoman paikka. Kirjaa markkinoidaan edelleen. Lisäksi etsitään verkkokaupan valikoimiin uusia lapsettomuusaiheisia kirjoja. Etsitään rahoitusta ruotsinkielisen materiaalin tuottamiseen. Ainakin yleisesite ja Lapsen muotoinen unelma tahaton lapsettomuus kriisinä -vihkonen julkaistaan ruotsinkielisenä. Markkinoidaan esitteitä kaksikielisille alueille. Yhdistyksellä on yksinoikeudella myynnissä Hiljaa toivotut -dokumenttielokuvan DVD-levy. Markkinoidaan DVD:tä niin lapsettomille, ammattilaisille kuin suurelle yleisöllekin. Tuotetaan videomateriaalia, jossa kerrotaan yhdistyksestä ja lapsettomuudesta. Materiaali julkaistaan esimerkiksi You Tube -sivustolla. Toteutetaan joulukortit, joita myydään verkkokaupassa. Myydään Simpukka-aiheista korusarjaa. 8. Yhteistyö Yhteistyöllä saavutetaan parempia tuloksia. Verkostoidumme yhteistyöjärjestöjen kanssa, jolloin syntyy aito kumppanuus. Teemme kansainvälistä yhteistyötä. Etsimme aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita. Simpukka-yhdistys tekee yhteistyötä erityisesti sellaisten järjestöjen kanssa, joiden piiriin kuuluu tahattomasti lapsettomia tai jotka työskentelevät lapsettomuuteen liittyvien asioiden parissa. Suomen Fertiliteettiyhdistys ry:n (lisääntymislääketieteen ammattilaisten yhdistyksen) kanssa jatketaan tiivistä ja tuloksekasta yhteistyötä. Parisuhdekeskus Kataja ry on tärkeä yhteistyökumppani erityisesti Simpukka- Parit-projektissa. Vertaistuen järjestämiseen ja erityisesti verkkovertaistukeen liittyen tehdään yhteistyötä Crohn & Colitis ry:n kanssa. 9

10 Tärkeä yhteistyökumppani on myös Monimuotoiset perheet -järjestöverkosto. Yhteistyötä tehdään myös muuten kuin Kaikkien perheiden Suomi -hankkeen muodossa. Verkoston kanssa tehdään yhteisiä hankintoja esimerkiksi ohjelmistojen ja ostettujen palveluiden suhteen. Tärkeää on myös kokemusten jakaminen ja mm. yhteiset vapaaehtoistoimijoiden koulutukset. Yhteistyölle eri järjestöjen, oppilaitosten, lapsettomuusklinikoiden ja lääketehtaiden kanssa on löydetty luontevat väylät, ja tätä yhteistyötä jatketaan tiiviisti. Kansainvälinen yhteistyö tarjoaa sekä mahdollisuuden vaikuttaa, oppia uutta että vaihtaa kokemuksia muiden lapsettomuusjärjestöjen kanssa. Simpukka-yhdistys on Fertility Europen täysjäsen ja Simpukkayhdistyksen järjestösihteeri Satu Rautakallio-Hokkanen on Fertility Europen hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja kaudella Fertility Europe tekee tiivistä yhteistyötä eurooppalaisten lisääntymislääketieteen asiantuntijoiden (ESHRE) kanssa. Fertility Europe on myös Euroopan potilasjärjestöjen katto-organisaation (EPF) jäsen. Osallistutaan Fertility Europen jäsenkokoukseen keväällä (paikka vielä avoin) sekä vuosikokoukseen kesäkuussa Lissabonissa ESHRE-kongressin yhteydessä. Lisäksi Fertility Europen hallitus kokoontuu marraskuussa Brysselissä. Pohjoismainen yhteistyö Norjan, Islannin ja Ruotsin yhdistysten kanssa on vahvalla pohjalla. Oppilaitosyhteistyötä tehdään opinnäytetöiden muodossa. Mennään pyydettäessä luennoimaan. Simpukka-yhdistys on Fertility Europen lisäksi Sosiaalialan työnantaja- ja toimialaliitto ry:n, Väestöliiton ja Suomen Sosiaali ja Terveys ry:n (Soste ry) jäsen. Aluetyöhön panostetaan ja vieraillaan vuoden kuluessa mahdollisimman monella hedelmöityshoitoklinikalla (yksityiset ja julkiset). 9. Hallinto ja toimisto Yhdistyksen toimintaa ja hallintoa ohjaavat strategian, toimintasuunnitelman ja talousarvion lisäksi talous- ja hallinto-ohjesäännöt. Yhdistyksen toimisto sijaitsee Tampereella. Toimistossa työskentelevät toiminnanjohtaja, järjestösihteeri, vertaistukikoordinaattori, tiedottaja sekä SimpukkaParit-projektipäällikkö ja -projektisuunnittelija. Simpukan toimistossa järjestetään erilaisia tilaisuuksia ja keskusteluryhmien kokoontumisia. Myös hallitus, lehden toimitus ja eri työryhmät kokoustavat toimiston tiloissa. Hallitukselle järjestetään koulutuspäivä tammi-helmikuussa. Elokuussa pidetään strategia- ja ideointipäivä, jolloin käydään läpi kuluvan vuoden toimintaa ja taloutta, suunnitellaan seuraavaa vuotta sekä päivitetään tarpeen vaatiessa strategiaa. Henkilöstön kouluttautumiseen panostetaan ja tiedottajan perehdyttämiseen panostetaan. Toiminnanjohtaja varaa työaikaa toiminnan kehittämiseen. Hyvinvointi ja työssä jaksaminen sekä työpaikan positiivinen ja kaikkia kunnioittava ilmapiiri ovat tärkeitä. Niihin panostetaan koulutuksen ja työnohjauksen 10

11 kautta sekä jakamalla kokemuksia vastaavaa työtä tekevien kollegoiden kanssa yhteistyöjärjestöissä. Käytössä on liikunta- ja kulttuurisetelit sekä yleislääkäritason työterveyshuolto. Erityistä huomiota kiinnitämme hallinnon ja toimintajärjestelmien kehittämiseen ja toiminnan arviointiin, vaikuttavuuteen ja näkyväksi tekemiseen. 10. Projektit Kaikkien Perheiden Suomi -hanke käynnistyi vuonna 2013 ja Simpukan oma SimpukkaParitparisuhdeprojekti vuonna Projektien hallinnointi vaatii panostamista, mutta toisaalta projektit laajentavat merkittävästi Simpukan toimintaa ja niistä on paljon hyötyä kohderyhmälle SimpukkaParit Kolmivuotinen SimpukkaParit-projekti käynnistyi vuonna 2014 projektisuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2015 projektissa työskentelee projektipäällikkö ja projektityöntekijä. Toiminnanjohtaja toimii työntekijöiden esimiehenä. Projektin tavoitteena on kehittää toimintamalli tahattomasti lapsettomien parisuhteen tukemiseen vertaistuen avulla. Toimintamalli otetaan projektin päätyttyä käyttöön Simpukka-yhdistyksessä ja parisuhdetyöstä tulee osa yhdistyksen perustoimintaa. Projektin aikana tavoitteena on tavoittaa mahdollisimman monta tahattomasti lapsetonta pariskuntaa ja tarjota heille vertaistukea (parisuhdetapaamisiin osallistujat) sekä mielekästä vapaaehtoistoimintaa (vapaaehtoiset ohjaajat). Lapsettomat saavat tietoa parisuhde- ja lapsettomuusasioista ja tutustuvat toisiin samassa elämäntilanteessa eläviin. Projektissa tarvittava parisuhdeosaaminen ostetaan Parisuhdekeskus Kataja ry:ltä. Yhteistyön myötä myös heidän tietoisuutensa ja osaamisensa lapsettomien parisuhteeseen liittyvistä asioista kasvaa ja siirtyy osaltaan heidän kauttaan eteenpäin. Näin sekä projektimme että Simpukan tavoite toteutuu: lapsettomien hyvinvointi yhteiskunnassamme lisääntyy. Vuonna 2015 keskeistä on, että parisuhdetapaamisia alkavat ohjata Simpukan koulutetut vertaisohjaajat Simpukan ja Katajan työntekijöiden tuella. Vuonna 2015 projektissa järjestetään vähintään 2-3 parisuhdeviikonloppua, 2-3 parisuhdepäivää ja pari-iltoja eri puolilla Suomea järjestetään 2 vertaisohjaajien koulutusviikonloppua sekä 1-2 työnohjauksellista koulutuspäivää luodaan vertaisohjaajien työkalupakki, jossa koulutusmateriaali ja ohjeistukset ovat helposti saatavilla luodaan vertaisohjaajille keskustelufoorumi verkostoitumista ja ideoiden jakamista varten 11

12 vähintään 1-2 lapsettomuus- ja parisuhdeaiheista luentoa (kohderyhmälle ja ammattilaisille) tehdään väliarviointi 10.2 Kaikkien perheiden Suomi Hanke on saanut RAY:n projektirahoituksen vuosille Hankkeen järjestöt ovat: Adoptioperheet ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry, Perhehoitoliitto ry, Sateenkaariperheet ry, Suomen Monikkoperheet ry, Suomen Nuoret Lesket ry, Suomen Uusperheellisten Liitto ry ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry. Hankkeen johtoryhmässä toimivat Monimuotoiset perheet verkoston järjestöjen toiminnanjohtajat. Johtoryhmä kokoontuu vuoden 2015 aikana neljä kertaa. Hankkeen hallinnollisena valvojana toimii Sateenkaariperheet ry. Hankkeessa toimii kaksi kokoaikaista työntekijää: projektipäällikkö ja projektisuunnittelija. Tavoitteena on tunnistaa järjestöjen kohderyhmiä yhdistäviä yhteisiä haasteita, etsiä niihin ratkaisuja ja viedä näitä ratkaisuja palveluiden ja lainsäädännön kehittäjien tietoisuuteen. Hanke mahdollistaa järjestöjen välisen tiiviin verkostotyöskentelyn ja yhteisten vaikuttamistyön työkalujen kehittämisen. Tavoitteena on, että yhteishankkeen myötä syntyy uutta tietoa ja osaamista järjestöjen vaikuttamistyön keinoista ja mahdollisuuksista. Vuonna 2015 hankkeessa mm. Lisäksi Verkoston tavoitteiden mukainen poliittinen vaikuttamistyö; yhteiset lausunnot ja kannanotot Kartoitetaan kriisiavun saamisen kriteerejä ja tuotetaan verkoston järjestöjen kesken ehdotus optimaalisesta toimintamallista kriisitilanteissa palvelujärjestelmän ja päättäjien käyttöön Tuotetaan materiaalit ammattilaisten käyttöön Tehdään edkuskuntavaalivaikuttamistyötä Luodaan verkoston kuntavaalitavoitteet vuodelle 2016 Järjestetään paikallisen vaikuttamisen koulutuspäivä kaikkien verkoston järjestöjen paikallisille vapaaehtoisille Rakennetaan Verkostopohjaisen vaikuttamistyön toimintatapojen valikkoa Järjstetään verkoston järjestöjen puheenjohtajien tapaaminen Toteutetaan yksittäisten verkoston järjestöjen näkyvyyttä lisääviä kampanjoita Osallistutaan messuille, tapahtumiin ja erilaisten ammattiryhmien Kootaan hankkeen www-sivuille lisää tietoa perheiden monimuotoisuudesta ja monimuotoisten perheiden erityistilanteista Toteutetaan ostopalveluna valokuvanäyttely. Kartoitetaan hedelmöityshoitolain muutostarpeita, hoidon saannin kriteereitä ja muutoksenhakuoikeutta 12

13 10.3 Paikka auki tiedottajan palkkaaminen Palkataan Simpukkaan nuori henkilö tiedottajaksi osana RAY:n Paikka auki -ohjelmaa. Tavoitteena tarjota mielekästä työkokemusta nuorelle ja sitä kautta auttaa häntä työllistymään jatkossa. Samalla kehitetään yhdistyksen tiedotustoimintaa. 11. Talous Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustus ja projektiavustukset antavat perusedellytykset yhdistyksen toiminnalle. Lisäksi tuloja tulee jäsenmaksuista. Jäsenlehden ilmoitusmyynnillä rahoitetaan lehden painokuluja ja internetsivujen ilmoitusmyynnillä internetsivuston ylläpitokuluja ja kehittämistä. Omaa varainhankintaa tehdään myymällä yhdistyksen julkaisuja ja muuta lapsettomuusaiheista materiaalia. Tuotteita markkinoidaan aktiivisesti. Materiaalien painokuluihin ja tapahtumien järjestämiskuluihin pyydetään tarpeen mukaan avustusta yhteistyökumppaneilta (esim. lääketehtaat, yksityiset lapsettomuusklinikat). Kustannuksia jaetaan myös järjestämällä tilaisuuksia yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Lisäksi otetaan vastaan lahjoituksia. Yhdistyksellä on sujuvat käytännöt talouden reaaliaikaiseen seurantaan. Työntekijät ja hallitus panostavat talouden seurantaan ja suunnitteluun. Yhteistyö tilitoimiston ja tilintarkastajan kanssa on sujuvaa. Tältä pohjalta on hyvät mahdollisuudet seurata ja suunnitella taloutta. Jäsenmäärän lasku ja verkkokaupan aiempia vuosia heikompi myynti aiheuttavat taloudellisia haasteita. Vuosina 2013 ja 2014 ei ole pystytty keräämään ylijäämää, mutta yhdistyksen maksuvalmius on yhä melko hyvä. On kuitenkin tärkeää, että vuonna 2015 tavoitellaan pientä ylijäämää, jotta kassavarannon hupeneminen pystytään pysäyttämään. Erityisen tärkeää tämä on toiminnan laajenemisen ja työntekijämäärän kasvamisen takia. 12. Tulevaisuus Yhdistyksen strategia mahdollistaa talouden ja toiminnan pitkäjännitteisen suunnittelun. Yhdistyksen tulevaisuus näyttää positiiviselta, vaikka jäsenmäärä on kääntynyt laskuun. Jäsenmäärän laskun syitä on syytä arvioida, jotta tiedetään, miten yhdistyksen toimintaa voitaisiin kehittää houkuttelevammaksi. Kyseessä voi olla myös yleisempi trendi: ihmiset eivät ehkä koe jäsenyyttä tärkeäksi. Pohditaan, mitä uhkia ja mahdollisuuksia tämä tuo Simpukalle. Yhdistyksellä on selkeä asema järjestökentällä, eikä muiden järjestöjen kanssa ole päällekkäisyyttä. Kohderyhmä kasvaa koko ajan, sillä lapsettomuus yleistyy valitettavan nopeasti. Kiinnostus yhdistystä kohtaan on kasvussa ja lapsettomuudesta puhutaan julkisuudessa koko ajan enemmän, tästä kertovat yhteydenotot, palaute, julkinen keskustelu ja erityisesti huikeasti nousseet kotisivujen kävijämäärät. 13

14 Tiedottajan palkkaamisen ja SimpukkaParit-projektin myötä kyetään palvelemaan kohderyhmää entistä paremmin. Parisuhdetoiminnan laajenemisen ansiosta saadaan myös miehet entistä vahvemmin mukaan toimintaamme. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta ovat myös entistä paremmalla tasolla Kaikkien perheiden Suomi -hankkeen myötä. Yhdistyksen toiminta on vakiintunutta, ammattimaista ja tehokasta. Yhdistyksen taloustilanne on vakaa mutta tiukka, ja lisähaastetta aiheuttaa kustannusten (mm. henkilöstökustannukset, ostopalvelut, materiaalit) jatkuva nousu. SimpukkaParit-projekti ja tiedottajan palkkaaminen Paikka auki - ohjelman rahoituksella tuovat toki lisää työntekijäresursseja, mutta lisäävät myös kuluja. Luovutetuilla sukusoluilla lapsia saaneet perheet ja lahjasukusoluhoitoja harkitsevat parit ja henkilöt tarvitsevat nykyistä enemmän tukea. Myös vaikuttamistyöhön tarvitaan panostamista, sillä vuonna 2007 voimaan tulleessa hedelmöityshoitolaissa on jätetty moni näitä perheitä koskeva seikka auki, erityisesti lasten tiedonsaantimahdollisuuksiin liittyen. Keräämme tietoa tämän kohderyhmän tarpeista ja suunnittelemme, olisiko projekti hyvä tapa panostaa lahjasukusoluasioihin. Jos tarvetta ilmenee, haetaan RAY:ltä projektirahoitusta keväällä

15 TALOUSARVIO 2015 Nro Nimi VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT 3000 Koulutustuotot 200, Omavastuuosuudet ja osallistumismaksut 1 000,00 TUOTOT YHTEENSÄ; VARSINAINEN TOIMINTA 1 200,00 KULUT HENKILÖSTÖKULUT 3030 Palkat ja palkkiot , Kelakorvaukset 0, Eläkevakuutusmaksut , Työntekijävakuutusmaksut 2 000, Sosiaaliturvamaksut 2 500, Muut henkilösivukulut 500, Henkilökunnan koulutus ja virkistys 4 500, Työterveyshuolto 1 500,00 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ ,00 MATKAKULUT Matkakulut ja majoitus 5 000, Päivärahat 3 000, Kilometrikorvaukset 0, Muut kuin henkilökunnan matkakulut 4 000,00 MATKAKULUT YHTEENSÄ ,00 OSTOPALVELUT Tilitoimisto ja muut toimistopalvelut 8 000, Kurssi- ja leiritoiminnan majoitus 1 000, Muut mahdolliset vuokrat 500, Muut ostopalvelut 3 000,00 Eteenpäin siirretyt avustukset OSTOPALVELUT YHTEENSÄ ,00 TOIMISTOKULUT 3072 Posti 7 500, Puhelin 500, Internet ja atk-kulut 1 000, Toimistotarvikkeet 1 000, Sähkö, vesi ja puhtaanapito 550, Muut toimistokulut 500,00 TOIMISTOKULUT YHTEENSÄ ,00 TIEDOTTAMINEN Painatuskulut, jäsenlehti 8 000, Painatuskulut, muut 500, Mainokset ja muut tiedotuskulut 500,00 TIEDOTTAMINEN YHTEENSÄ 9 000,00 MUUT KULUT Vakuutukset 600, Edustaminen 500, Pankin kulut 300, Provisiot ja transaktiomaksut 100, Tarjoilut tilaisuuksissa 2 500,00 15

16 Nro Nimi Kirjallisuus 400, Vuokrat , Jäsenmaksut 1 200, Muun kuin henkilökunnan koulutus 200, Ryhmien tukimaksut 1 500, v. irtaimisto 1 000, Muut kulut 300,00 MUUT KULUT YHTEENSÄ ,00 KULUT YHTEENSÄ; VARSINAINEN TOIMINTA ,00 VARAINHANKINTA TUOTOT 4000 Jäsenmaksutulot , Mainostulot , Lahjoitukset 3 000, Myynti, kirjat 3 000, Myynti, vihkoset 200, Myynti, muut 500, Muut tuotot 100,00 TUOTOT YHTEENSÄ; VARAINHANKINTA ,00 KULUT 4600 Ostot myyntiä varten 1 500, Varaston muutos 0,00 KULUT YHTEENSÄ; VARAINHANKINTA 1 500,00 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA TUOTOT 5100 Osinkotuotot sijoituksista 0, Pääoman palautus 0, Korkotuotot 50, Hyvityskorko/verotili 50, Laskutetut perintäkulut 50,00 TUOTOT YHTEENSÄ; SIJOITUS- JA VARAINHANKINTA 150,00 KULUT 5500 Omaisuuden hoitokulut 0, Korkokulut 0,00 KULUT YHTEENSÄ; SIJOITUS- JA VARAINHANKINTA 0,00 SATUNNAISET ERÄT 7000 RAY:n avustukset , Muut avustukset 3 000,00 Kulut yhteensä ,00 Muut tuotot ja varainhankinta ,00 Yleisavustus ja muut avustukset ,00 Tuotot yhteensä ,00 Voitto/tappio 3 000,00 16