BAFF Perus- ja sovellustietoja Tiedonsiirto Hajautetun automaation tiedonsiirron yleisiä kysymyksiä 1 JOHDANTO 2 TIEDONSIIRTOMEKANISMIT
|
|
- Laura Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 BAFF Perus- ja sovellustietoja Tiedonsiirto 1 JOHDANTO ISA 1 määritteli standardissaan ANSI/ISA S72.01 vuonna 1985 teollisuusautomaatiosovelluksiin käytettävän Token-Bus yhteydensaantiin perustuvan LAN-verkon. Tätä määrittelyä kutsuttiin PROWAY-LANiksi (Industrial Data Highway). Standardi käsitti 181 sivua määrittelyä ja sitä voidaan pitää verrattain helposti omaksuttavana, kun vertaa esimerkiksi nykyiseen IEC standardiin, jossa on tuhansia sivuja. PROWAY-LANin jälkeen alkoi automaatiovalmistajien ankara kilpajuoksu kehittää sen periaatteisiin perustuvia omia sovelluksia. Tänä päivänä markkinoilla olevat tiedonsiirtomenetelmät (protokollat) ovat hyvin vaikeaselkoisia, joista tiedonsiirtoperiaatteiden selvittäminen on asiaan syvällisesti perehtymättömälle liki mahdotonta. Sekaannusta lisää myös LAN-käsitteen rinnalle otettu Fieldbus käsite, jotka usein ymmärretään toistensa synonyymeiksi, vaikka ne eivät sitä olekaan. Tässä tekstissä pyritään valottamaan eräitä yleisiä automaation hajautukseen ja tiedonsiirtoon liittyviä tekijöitä ja ominaisuuksia. Kirjoitus perustuu omakohtaisiin kokemuksiin tiedonsiirtoratkaisuista teollisuusautomaation alueella, tutustumisesta alan kirjallisuuteen ja tietämykseen, jota on karttunut kansainvälisen standardoinnin monivuotisesta seuraamisesta. 2 TIEDONSIIRTOMEKANISMIT Tiedonsiirtoympäristö voidaan kuvata yleisesti seuraavalla kaaviolla. Tiedonsiirtoverkko Tiedonsiirron solmu Verkkoasema Verkkoasemaksi (Network Station) kutsutaan kaikkia niitä laitteita, jotka halutaan liittää viestimään keskenään tiedonsiirtoverkon kautta. Tällaisia laitteita voivat olla tietokoneet, oheislaitteet, puhelimet jne. Jokaisessa laitteessa tulee olla tai se on kytkettävä erilliseen verkkosolmuun, joka hoitaa varsinaisen liikennöinnin. Verkkosolmu koostuu yleiseltä rakenteeltaan kahdesta toiminnallisesta osasta?? data terminal equipment (DTE) 2, joka sisältää sovelluskerroksen, siirtokerroksen ja osan (mediariippumattoman) yhteyskerroksesta.?? data communication equipment (DCE) 3, joka sisältää mediariippuvan osan yhteyskerroksesta. 1 Instrument Society of America 2 Käsitteellä ei ole suomenkielistä vastinetta. Tietotekniikan sanakirjan mukaan tarkoittaa tietoliikenteessä verkkoon liitettävää päätelaitetta, eli datasiirtoyhteyden tai -verkon päätepisteessä toimiva laite. 3 Käsitteellä ei ole suomenkielistä vastinetta. Tietotekniikan sanakirjan mukaan tarkoittaa verkkopäätettä esim. modeemia. Myös piiripäätin eli laite, jonka avulla käyttäjän päätelaite liittyy verkkoon. DCE hoitaa tiedonsiirrossa siirtopiirin kytkemisen ja purkamisen sekä päätelaitteen ja siirtopiirin väliset signaali- ja koodimuunnokset. Pvm , Julkaisutunnus:
2 Tiedonsiirto Sivu 2 Tiedonsiirto perustuu kahteen peruskonseptiin: a) protokollaan ja b) kommunikointiarkkitehtuuriin. Protokolla on viestintämenettely kahden tai useamman verkkosolmun välillä. Jotta yksilöt voisivat kommunikoida keskenään, niillä on oltava yhteinen yhteyskäytäntö, jota kutsutaan protokollaksi. Protokollan ominaisuuksia ovat:?? Syntaksi: määrittelee dataformaatit ja signaalitasot.?? Semantiikka: määrittelee yhteydenpidon valvontainformaation ja virheiden hallinnan.?? Ajoitus: määrittelee siirtonopeudet ja sekvenssit. Kommunikointiarkkitehtuuri taas määrittelee minkälaista kerrosrakennetta kyseinen protokolla noudattaa. Yleisellä tasolla tiedonsiirto tarvitsee kolme toisistaan riippumatonta kerrosta: a) yhteyskerros (Network Access Layer), b) siirtokerros (Transport Layer) ja c) sovelluskerros (Application Layer). Viestinnän näkökulmasta asia on seuraavan kaavion mukainen. Tiedoston siirtosovellus Tiedonsiirron palvelumoduli Tiedostot ja siirtokomennot Tiedonsiirtoon liittyvät viestit Tiedoston siirtosovellus Tiedonsiirron palvelumoduli Verkon rajapintalogiikka Verkkoyhteysmoduli Tiedonsiirtoverkko Verkon rajapintalogiikka Verkkoyhteysmoduli Tiedonsiirtoprotokollat sisältävät itse asiassa omat käytäntönsä (protokollaosion) kutakin kerrosta varten. Sovellus Sovelluskerroksen protokolla Sovellus Siirto Siirtokerroksen protokolla Siirto Yhteydensaanti Tiedonsiirtoverkko Yhteydensaantiprotokolla Yhteydensaantiprotokolla Yhteydensaanti Aikoinaan International Organization for Standardization (ISO) laati tiedonsiirron perusstandardin Open Systems Interconnection (OSI-malli). Tässä seitsenkerroksisessa mallissa sovelluskerros jaettiin kahteen erilliseen kerrokseen, siirtokerros kolmeen erilliseen kerrokseen ja yhteyden saanti kahteen erilliseen kerrokseen. Tämä universaali rakenne tähtäsi avoimuuteen siten, että jokaisessa protokollassa olisi avoin rajapinta kerroksesta toiseen, jolloin protokollia voitaisiin vapaasti soveltaa osina ja yhdistellä toisiinsa. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole käynyt, vaan markkinoilla olevat protokollat ovat erilaisia sovelluksia OSI-mallista ja huonosti avoimuutta tukevia. Tiedonsiirtoverkot voidaan jakaa kahteen luokkaan:?? Kytkentäiset verkot (Switched networks), joita ovat?? Piirikytkentäinen verkko (Circuit-switched networks)?? Pakettikytkentäinen verkko (Packet-switched networks)?? Yleislähetysverkot (Broadcast networks), joita ovat 1. Radiotaajuusverkot (Packet radio networks) 2. Satelliittiverkot (Satellite networks) 3. Paikallisverkot (Local networks)
3 Tiedonsiirto Sivu 3 Kytkentäisille verkoille ominaista on moniyhteysverkosto verkkosolmujen välillä. Kun joku verkkoasema haluaa yhteyden toiseen asemaan, sanoma voi kulkea useiden verkkosolmujen kautta. Lähtökohtana verkossa on löytää nopein mahdollinen yhteys viestivien asemien välillä. Kytkentäisissä verkoissa on kysymys kommunikoinnista tiettyjen tietokoneiden tai tietokoneen ja oheislaitteen välillä. Siirron yhteydessä lähetetään ja vastaanotetaan useita eri sanomia, joista yksi sisältää varsinaisen datan siirron sovellusohjelmasta toiseen. Muut sanomat palvelevat tiedonsiirtotapahtumaa. Kytkentäisissä verkoissa käytettävät kommunikointiarkkitehtuurit noudattelevat OSI-mallia. Kytkentäisissä verkoissa voi tapahtua useita viestintätapahtumia samanaikaisesti, vuorottelu hoidetaan joko aikatai taajuusjakoisesti. Yleislähetysverkois sa tiedonsiirto tapahtuu aina vain kahden verkkosolmun välillä. Riippumatta verkkotopologiasta 4 kahden verkkosolmun välillä on aina vain yksi suora yhteys. Yleislähetysverkossa lähetys kohdistetaan a) vain tietylle vastaanottajalle, b) tietylle ryhmälle vastaanottajia tai c) kaikille. Yleislähetysverkossa yksi viestintätapahtuma varaa aina koko verkon tai sen osan (konfiguraatiosta riippuen). Eräänlaisen erikoistapauksen yleislähetysverkosta muodostaa automaation tarpeisiin kehitetty kenttäväylä (Fieldbus). Siinä kaikki verkkoon liitetyt laitteet lukevat lähetetyn sanoman, mutta vain ne solmut, joille on annettu oikea vastaanottomäärittely, hyväksyvät sanoman ja siirtävät se edelleen verkkoasemalle. Kenttäväylälle on tyypillistä tietyt deterministisyysvaatimukset 5, jotka sen tulee täyttää. Yleislähetysverkkoja, jotka eivät täytä kenttäväylävaatimuksia on sekaannusten välttämiseksi kutsuttava paikallisväyläksi. Yleinen verkko (MAN/WAN) Paikallisverkko (LAN) Paikallisväylä Kenttäväylä Yleislähetysverkoissa siirto on selkeän loogista, jolloin protokollarakenteeksi riittää edellä kuvattu kolmikerrosmalli. Tämä myös mahdollistaa siirron hallinnan vähäisemmillä prosessointikerroilla 6, joka parantaa siirtonopeutta. On huomattava, että kenttäväyläarkkitehtuurin siirtoyhteyskerroksen protokolla on yksinkertaisempi kuin paikallisväylän, johtuen erilaisista osoitteistamis - ja tiedonsiirron varmistamismenettelyistä. 4 Verkkotopologioita ovat väylä-, rengas- ja tähtirakenne sekä näiden yhdistelmät 5 Tarkoittaa tiedon virheetöntä siirtoa määritellyn ajan kuluessa. Oleellinen ominaisuus nopeutta vaativissa toimenpiteissä. 6 Jokainen tiedonsiirron kerros vaatii aina oman prosessointinsa ja välitallennuksen.
4 Tiedonsiirto Sivu 4 Kiinteistön tiedonsiirtoverkon yleinen periaate on alla olevan kaavion mukainen. Ns. yleiskaapelointijärjestelmä soveltuu paikallisverkon tarpeisiin, mutta paikallis - ja kenttäväylän tarpeisiin se ei sovellu ongelmattomasti. Itse asiassa yleiskaapelointijärjestelmän kautta toteutettu kenttäväylä ei täytä kenttäväylän vaatimuksia. Eri protokollan alaisena toimivien yksilöiden viestintä on mahdollista järjestetään ns. protokollamuunnosten avulla. Se tarkoittaa erillistä verkkoasemaa, jolla on kaksi verkkosolmua. Verkkoasema käsittää tietokannan, jonka datatietueita käsittelee eri protokollien omat prosessorit. Tällaista verkkoasemaa kutsutaan yhdyskäytäväksi (Gateway). 3 AUTOMAATIO JA TIEDONSIIRTO Tiedonsiirto on aina ollut olennainen osa automaatiota. Analogiakaudella jokainen päätelaiteyksilö oli liitetty suoraan ohjausjärjestelmään päästä-päähän kytkennällä. Digitaalitekniikka on tuonut tullessaan mahdollisuuden hajauttaa järjestelmää niin, että tehtävän suorittamiseen voivat osallistua useat eri yksilöt, joiden ei tarvitse sijaita samassa paikassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aiemmat prosessiasemat (ala-asemat) voidaan nyt hajottaa pienempiin säätöyksiköihin ja hajasijoittaa lähemmäksi käyttöympäristöä. Hajautusta ja käytettävyyttä tehostaa myös mahdollisuus jakaa yksiköiden ohjelmaresursseja ja konfiguroida vaihtoehtoisia toimintoja vikatilanteiden hallintaan. Anturi Toimilaite Anturi Toimilaite RIOS RIOS Väylä Analoginen päästä-päähän yhteys Säätöyksikkö I/O Säätöyksiköiden välinen viestintä on syytä järjestää paikallisverkon kautta ja säätöyksikön ja päätelaitteiden (kenttälaite) väliset yhteydet kenttäväylällä. Usein elektronisten laitteiden ja kenttäväylän käyttöä perustellaan kaapelointisäästöillä ja muunneltavuusnäkökohdilla. Yllä oleva kaavio kuvaa yleisellä tavalla säätöyksikön ympäristöä. Kaaviossa I/O 7 -osa on tulo- ja lähtömoduuli, joka muodostaa signaalienergian, ottaa vastaan sen tuottaman mittaussignaalin muodostaen siitä digitaalisen näytteen säätöyksikön käyttöön. Ohjausviestin suhteen tapahtuma on päinvastainen. RIOS 8 -osa on vastaavanlainen moduuli, mutta sijaitsee sulautettua elektroniikkaa omaavassa päätelaitteessa. Tämä etä-i/o mahdollistaa päätelaitteen liittämisen suoraan tiedonsiirtoväylään. Etä-I/O eroaa myös I/O:sta sikäli, että se sisältää myös verkkosolmutoiminnat. Kaaviosta voidaan helposti päätellä, että perusteet sulautettujen päätelaitteiden hankintaan liittyvät oleellisesti sovelluksen sellaisten toimintojen määrään, jotka voidaan toteuttaa päätelaitteiden välisinä ilman säätöyksikön vuorovaikutusta. Joissakin yhteyksissä annetaan ymmärtää, että tiedonsiirtomekanismit sisältävät joitakin automaatiojärjestelmän ominaisuuksia. Tällaisessa tapauksessa on kysymys varsin pitkälle suljetusta järjestelmästä, jossa esimerkiksi laitteiden vaihtaminen muihin kuin protokollaan sitoutuneiden valmistajien tuotteisiin on vaikeaa. Avoimuuteen pyrkiminen edellyttää aina automaatiosovelluksen ja kenttäväylä-mekanismin pitämistä erillään. 7 Input-Ouput 8 Remote Input-Output System
5 Tiedonsiirto Sivu 5 4 TIEDONSIIRTOON LIITTYVIÄ YHTEYDENSAANTITAPOJA Tässä käsitellään vain yleislähetysverkkojen yhteydensaantitapoja, jotka jaetaan kolmeen luokkaan: Valvottu yhteysmenettely (Controlled Access), joka edelleen jakautuu keskitettyyn ja hajautettuun yhteydensaantiin. Keskitetyssä isäntäasema (master station) jakaa yhteydensaantioikeuksia tietyssä järjestyksessä verkkosolmuille. Tällaista menettelyä kutsutaan pollaavaksi (Polling). Hajautetussa kukin verkkosolmu toimii isäntäasemana verkossa kiertävän valtuudenvälityksen (Token) antamin oikeuksin. Satunnainen yhteysmenettely (Random Access), jossa yhteydensaanti on sattuman varainen. Lähettämään pyrkivä solmu tarkkailee väylän liikennettä ja todetessaan sen olevan vapaa suorittaa lähetyksen. Jos useampi solmu on aloittamassa lähetystä, todetaan törmäysvaara ja kaikki keskeyttävät lähetyksen. Keskeytys käynnistää solmukohtaisen odotusajan, jonka jälkeen tapahtuu uusi yhteysyritys. Yhteystavasta käytetään merkintää CSMA (Carrier Sense Multiple Access). Törmäyksen estoon käytetään kahta menetelmää: a) törmäyksen tunnistus CD (Collision Detection) ja b) törmäyksen estäminen CA (Collision Avoidance). Näistä jälkimmäinen on tehokkaampi estämään väylän ruuhkautumista, mutta edellyttää monimutkaisempaa valvontamekanismia. Yhdistelmämenettely (Hybrid Access), jossa käytetään sekä valvottua että satunnaista yhteysmenettelyä. Yhdistelmämenettely on tarpeen sellaisissa sovelluksissa, joissa mittaus- ja ohjausviestien lisäksi halutaan lukea laitetietoja tai ladata ohjelmamuutoksia. Yhdistelmämenettelyssä yhteydensaanti perustuu satunnaiseen yhteysmenettelyyn ja yhteyden avauduttua se muuttuu valvotuksi kunnes kaikki isäntäaseman haluama kommunikaatio on suoritettu. Tämän jälkeen väylä palautuu satunnaiseen yhteysmenettelyyn. Yhdistelmämenettelyn haittana on väylän varautuminen valvotun yhteyden aikana, joka saattaa estää automaation determinististen toimintojen toteuttamisen. 5 SANOMATYYPIT Yleislähetysverkkojen sanomarakenteet vaihtelevat protokollasta riippuen. Tyypillisesti sanomalla on useita eri otsikkokenttiä, jotka palvelevat tiedonsiirtoa ja varsinainen datakenttä, joka sisältää siirrettävän sovellusdatan. Sanomat ovat joko?? implisiittisiä, eli sanoman sisältö ja merkitys ei käy sanomasta ilmi, vaan sekä lähettäjä että vastaanottaja tietävät sen etukäteen. Näiden sanomien etu on niiden yksikertaisuus, joka mahdollistaa nopean tiedonsiirron deterministisissä sovelluksissa.?? explisiittisiä, eli sanoman sisältö ja merkitys käy ilmi sanomasta, eikä lähettäjä ja vastaanottaja tiedä sitä etukäteen. Implisiittisiä sanomia käytetään mittaus- ja ohjaussignaalien sekä asetusarvojen eli parametrien siirtoon. Näihin viesteihin kuuluvia sovellusdataosia voidaan kutsua verkkomuuttujiksi (Network Variable). Tämä edellyttää verkkomuuttujien määrittelyä ja järjestelmäkonfiguraation mukaista lataamista verkkosolmuihin ja verkkoasemiin. Eksplisiittisiä sanomia käytetään tiedostojen siirtoon, jolloin sanoman siirtokehys ilmoittaa sovellusdataa koskevat määrittelytiedot. Näitä sanomia käytetään tiedostojen siirtoon ja erilaisiin kyselyihin, kuten esim. diagnostisointi, laitetiedot, käyttöaikatiedot, konfigurointi, ohjelmapäivitykset jne. 6 LAITTEIDEN YHTEENSOPIVUUS JA VAIHDETTAVUUS Näitä ominaisuuksia pidetään tärkeinä avoimessa automaatioympäristössä. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä riippumattomuus yhdestä toimittajasta tai tiettyyn teknologiaan sitoutuneista tuotteista. Elektronisten laitteiden yhteensopivuus ja vaihdettavuus on monitahoinen kysymys, jossa fyysisiä rakenneominaisuuksia tärkeämpiä ovat toiminnalliset ominaisuudet. Näitä ominaisuuksia on määritellyt IEC 9 eräs tekninen komitea, joka valmistelee standardia IEC Siinä esitetyt ominaisuusryhmät ovat vapaasti käännettynä seuraavat:?? Yhteensopivuus (Compatibility): Toimii itsenäisesti aiheuttamatta toiminnallisia häiriöitä muille verkossa oleville laitteille. Laitteilla on yksilölliset, hajautettuun käyttöön tarkoitetut sovellukset 9 International Electrotecnical Commission; Kansainvälisestä sähköteknisestä standardoinnista huolehtiva yhteisö.
6 Tiedonsiirto Sivu 6?? Yhteenliitettävyys (Interconnectability): Toimii yhdessä toisten laitteiden kanssa. Sovellus on uudelleen ohjelmoitava sisältämään korvaavan laitteen yksilölliset parametrimäärittelyt, toiminnallisuudet ja dynaamiset vasteet.?? Yhteistyökykyisyys (Interworkability): Tukee parametrien siirtoa laitteiden välillä perustuen samoihin parametrimäärittelyihin. Sovellus on uudelleen ohjelmoitava sisältämään korvaavan laitteen toiminnallisuudet ja dynaamiset vasteet.?? Yhteistoiminnallisuus (Interoperability): Toimii hajautetussa sovellusympäristössä käyttäen yhteisiä käyttäjäkerroksen parametreja ja dataa. Sovellus mukaan lukien korvaava laite, jatkaa toimintaansa kuten ennen, mutta kenties tois enlaisin dynaamisin ominaisuuksin, kun laite käyttää saman standardin kiinteitä osia. Epästandardit optiot edellyttävät sovelluksen uudelleen ohjelmointia.?? Korvattavuus (Interchangeability): Toimii hajautetussa sovellusympäristössä käyttäen yhteistä protokollaa, dataa ja toiminnallisuutta. Sovellus mukaan lukien korvaava laite, jatkaa toimintaansa kuten ennen, samoin dynaamisin ominaisuuksin. Toinen paljon esiintyvä termi yhteensopivuuden ja vaihdettavuuden alueella on Plug & Play. Termin sisältöä ei kuitenkaan ole määritelty ja sen tarkoituksen suhteen vallitsee erilaisia käsityksiä. European Intelligent Building Group (EIBG) esitteli vuonna 1997 seuraavanlaisen määrittelyn Plug & Play ominaisuuksille.?? Liitä ja käytä (Plug & Play): Laitteissa pistokeliittimet ja käyttöönotto vain liitäntä suorittamalla. Ei muita toimenpiteitä tai työkaluja. Soveltuu vain määriteltyyn tarkoitukseen. Muunneltavuus huono.?? Liitä, käynnistä ja käytä (Plug, Touch & Play): Kuten edellä, mutta käyttöönotto edellyttää painikeohjausta tai yksinkertaista asetuksen suoritusta. Voidaan konfiguroida uuteen käyttöympäristöön.?? Helppoasenteinen (Easy Installation): Konfigurointi tiettyä menettelytapaa noudattaen. Esim. asennuslevykkeen avulla, käyttäen koodinäppäimiä, kytkemällä tuloja tiettyihin paikkoihin jne.?? Ammattiasenteinen (Professional Installation): Konfigurointi tapahtuu erikoisvälineillä. Voidaan toteuttaa toiminnoiltaan ja laajuudeltaan erilaisia sovelluksia. 7 AUTOMATISOINNIN EDELLYTYKSIÄ Automatisointi ei ole itsestään selvä kaikkiin tilanteisiin sovellettava teknoympäristön täydennys. Automatisoitavaksi aiotun kohteen tulee olla siihen soveltuva tai se on voitava muokata sellaiseksi. Lisäksi on arvioitava tuottaako automaatio investointiaan vastaavat hyödyt. Automaatiota toki voidaan rakentaa pelkästään imago syistä, jolloin ratkaisuihin vaikuttavat paljon muoti-ilmiöt. Sikäli kun ratkaisuissa vaikuttavat hyötyseikat, on automaatiota arvioitava ainakin seuraavien seikkojen kannalta:?? Automatisoitavuus ja kehitettävyys: Toimintojen automatisoitavuus ja mekanisoitavuus elektronisten laitteiden avulla (voidaanko toiminnat matemaattisesti kuvata tai voidaanko toimintamenetelmiä kehittää paremmin automatisoitaviksi).?? Alisteisuus ja yhteistyö: Toimintojen kausaaliset suhteet ja niitä ohjaavan informaation tuottaminen ja jakelu niin, että kokonaisuuden hallinta on mahdollista halutulla tavalla.?? Liitettävyys ja laajennettavuus: Kokonaisuuteen liittyvien tietojen siirto ja tiedonkäsittelyn tapahtumat (mitkä toiminnat osallistuvat informaation tuottamiseen ja missä tiedonkäsittelyn tuloksia todella tarvitaan).?? Yleistettävyys: Mahdollisuudet kuvata toimintoja yleisellä tasolla, jotta malleja voidaan uudelleen käyttää sovellusriippumattomasti.?? Semantiikka: Toimintoja kuvaavan terminologian yhdenmu kaisuus niin, että jokainen osapuoli ymmärtää asiat samalla tavalla. 8 KÄYTETTÄVYYS Koska automaatio toimii aina ihmisen suorituskyvyn jatkeena (ei sen korvaajana), on käytettävyydellä merkitystä tämän vuorovaikutussuhteen kannalta. Hyväkin automaatio voi tuottaa pettymyksiä taitamattomasti hallittuna ja vaatimattomastakin automaatiosta saadaan paljon irti taitavasti hallittuna.
7 Tiedonsiirto Sivu 7 Käytettävyyteen liittyy ainakin seuraavat ominaisuudet?? Helppokäyttöisyys: On mainosten perusteella itsestäänselvyys. Käytännössä tilanne ei ole niin yksinkertainen. Klassinen esimerkki on yliolanheitin, jonka käynnistäminen tuottaa monelle luennoitsijalle ongelmia. Kokemuksesta tiedämme myös miten tietokoneohjelman opettelu vaatii aikaa, videoiden ajastimen käyttö harvoin onnistuu ulkomuistista, puhelun siirtäminen puhelimesta toiseen on usein organisaation heikoiten onnistuvia palveluja jne.?? Tehokkuus: Harvemminkin käytetyt toiminnot tulee löytää helposti. Hyvä käyttöliittymä tarjoaa laitteen toiminnot silloin kun käyttäjä niitä tarvitsee.?? Miellyttävyys: Miellyttävyys on monen asian summa. Ulkonäkö; muotoilu ja värit auttavat käyttäjää hahmottamaan laitteen toiminnot. Samalla käyttäjälle syntyy mielikuvia, eli niin sanottu sisäinen malli tuotteen toiminnasta ja ominaisuuksista. Syntyvät mielikuvat yhdistyvät samankaltaisista tuotteista aiemmin kehittyneisiin mielikuviin. Vanhat ja uudet mielikuvat vaikuttavat tuotteen miellyttävyyteen jo ennen käytön aloittamista. Uuden tuotteen käytön mukavuus tulee ilmi käytön myötä.?? Käytettävyys: Käytettävyys on helppokäyttöisyyden, tehokkuuden ja miellyttävyyden summa, joka kertoo kuinka helposti käyttäjä pystyy laitteella tai ohjelmalla tekemään vaivattomasti asioita, joita varten tuote on hankittu. Käytettävyyden suunnitteluun ja toteamiseen on syytä nähdä vaivaa. Hyvä käytettävyys ehkäisee monia virhetilanteita, madaltaa ärsyyntymiskynnystä ja tehostaa teknoympäristön hyväksikäyttöä. Kaikki nämä vaikuttavat myös hyödyntämisen taloudellisiin seurauksiin. Seuraavat toimenpiteet on syytä tarvittavassa laajuudessa suorittaa:?? Heuristinen arviointi:?? Käytettävyystestaus: 4. Heuristisen arvioinnin tekee käytettävyyden asiantuntija. Arvioinnissa käytetään avuksi alan tutkimuksen kautta muodostuneita tarkastuslistoja (eli heuristiikkoja), sekä arvioijan omaa kokemusta ja asiantuntemusta. 5. Heuristinen arviointi on edullinen keino käytettävyyden tarkastamiseen. Arviointi voidaan tehdä aivan suunnittelun alkuvaiheessa, esimerkiksi suunnittelmadokumenteistä. 6. Käytettävyystestauksessa käyttäjä suorittaa testattavalla laitteella erilaisia tehtäviä. Testikäyttäjäksi valitaan ihmisiä, jotka käyttävät tai tulevat käyttämään tuotetta esimerkiksi työssään. 7. Testin tehtävistä pyritään muodostamaan jokapäiväistä käyttötilannetta kuvaava kokonaisuus. Käyttäjälle keksitään tilanne, jossa hän uutta ohjelmaa käyttäisi. Tällaista keksittyä tarinaa tai tapahtumasarjaa sanotaan skenaarioksi. Skenaarion ja jokapäiväiseen työskentelyyn liittyvien tehtävien tarkoituksena on helpottaa käyttäjän keskittymistä laitteen käyttöön. 8. Testitapahtumat nauhoitetaan ja analysoidaan. Käytettävyystestin tuloksena tilaaja saa tiedot käytettävyysongelmista ja mahdollisesti ideoita uusiin ratkaisuihin.
TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen
TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille
LisätiedotKuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen
LisätiedotBAFF Perus- ja sovellustietoja Yleistä Automaation tiedonsiirtoon liittyviä termejä ja käsitteitä
BAFF Perus- ja sovellustietoja Yleistä Duocon Oy, mailto:seppo.pyyskanen@duocon.fi 1 JOHDANTO Tähän paperiin on koottu eräitä keskeisiä tiedonsiirtoon liittyviä käsitteitä, joista osaan on tehty laatijan
Lisätiedot» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
Lisätiedot4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
LisätiedotWeb sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin
TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää
LisätiedotFiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen
FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (7) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen
LisätiedotSisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:
Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotFiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen
FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (6) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen
LisätiedotLuennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia
Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan
LisätiedotPilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit
Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.
LisätiedotStandardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL
Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
LisätiedotDownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station
S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo
LisätiedotHans Aalto/Neste Jacobs Oy
1 2 Automaation kehitystrendit - haasteita tietoturvallisuudelle Hans Aalto, Neste Jacobs Oy Osastonjohtaja/Automaatiosuunnittelu Suomen Automaatioseura, hallituksen puheenjohtaja 1.1.2005 alk. Neste Jacobs
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurit
Ohjelmistoarkkitehtuurit Konnektorit ohjelmistoarkkitehtuurissa 18.9.2012 1 Konnektorit (connectors) Konnektori (connector) (liitos) Arkkitehtuurielementti, jonka tehtävänä on mahdollistaa ja hallita komponenttien
LisätiedotTETRA-laajakaistatoistin Kuvaus ja vaatimukset
Liite 1 10.2.2010 Liite 1 2(6) Sisällysluettelo 1. Hankinnan kohteen määrittely... 3 2. Sähkötekniset vaatimukset... 3 3. Käyttöympäristö... 4 4. Mekaaniset vaatimukset... 4 5. Huoltoliitäntä [local maintenance
LisätiedotPIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.
PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN
LisätiedotTehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla
Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli
LisätiedotBACnet protokolla kiinteistöautomaatiossa
BACnet protokolla kiinteistöautomaatiossa Yrityksen toimintamalli Toimitusjohtajataso Toimitusjohtajan tehtävät Organisoi ja valvoo organisaation toimintaa sekä reagoi tarvittaessa. Myös raportointi on
LisätiedotTikon ostolaskujen käsittely
Toukokuu 2013 1 (7) 6.3.0 Copyright Aditro 2013 Toukokuu 2013 2 (7) Sisällysluettelo 1. Käyttäjäasetukset... 3 2. Yleiset parametrit... 3 3. Kierrätysasetukset... 3 4. palvelimen tiedot... 4 5. lähetyksen
LisätiedotS-38.118 Teletekniikan perusteet
S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen
LisätiedotÄlykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa
Älykästä kulunvalvontaa e Acces toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Perinteisen kulunvalvonnan seitsemän pullonkaulaa eli miksi useat yritykset eivät ole hankkineet kulunvalvontajärjestelmää? 1. Koska
LisätiedotLangaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset
Sivu 1/6 Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset Tässä ohjeessa kerrotaan, miten teet kannettavan tietokoneesi ja WLANkännykkäsi määrittelyt. Ohjeet on tarkoitettu sellaiselle yritykselle, jolla on
LisätiedotTikon ostolaskujen käsittely
Toukokuu 2014 1 (8) Toukokuu 2014 2 (8) Sisällysluettelo 1. Käyttäjäasetukset... 3 2. Yleiset parametrit... 3 3. Kierrätysasetukset... 3 4. palvelimen tiedot... 4 5. lähetyksen aktivointi... 5 6. Eräajot
LisätiedotABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1
Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? May 11, 2016 Slide 1 ABB i-bus KNX taloautomaatio May 11, 2016 Slide 2 KNX on maailman ainoa avoin standardi kotien ja rakennusten
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:
Lisätiedot30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. järjestelmätyöt: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (7) Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla tieto- ja tietoliikennealan yrityksissä erilaisissa työkokonaisuuksissa ja tehtävissä sekä
LisätiedotThe administrative process of a cluster. Santtu Rantanen Valvoja: Prof. Jorma Jormakka
The administrative process of a cluster Santtu Rantanen Valvoja: Prof. Jorma Jormakka Sisällysluettelo Johdanto Yleistä HA klustereista Tietoturva klustereissa Hallintaprosessi Johtopäätökset Johdanto
LisätiedotAS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-17 Ikäihmisten kotona asumista tukevien järjestelmien kehittäminen AikatauluValpas Salla Ojala Paula Laitio 1. Projektin tavoite Projektimme
LisätiedotEMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen
EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008 Meeri Nieminen Asiakkaan vaihtoehdot Asiakkaan vaihtoehdot EMCS-järjestelmän käyttöön XML-sanomarajapinta oman järjestelmän
LisätiedotVideoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut
Videoneuvottelu Johdanto Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen: teksti, taulukot ja kuvat Useita etuja
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS
LisätiedotTUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003
KÄYTETTÄVYYDEN TUTKIMISELLAKO TOIMIVAMMAT WWW-SIVUT? TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 Sisältö Mitä on tarkoitetaan sanalla käytettävyys
LisätiedotGood Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi
Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.
LisätiedotKotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd
Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!
LisätiedotVaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti
Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit
LisätiedotUudelleenkäytön jako kahteen
Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta
LisätiedotValppaan asennus- ja käyttöohje
Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.9 16.2.2006 Tuukka Laakso Korjattu versio 0.1 Antti Kettunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Valppaan asennus...3 2.1 Valppaan kääntäminen...3 2.2 Valmiiksi
LisätiedotTeollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana
Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 2/27/2014 Ind. Internet_energy 1 2/27/2014 Ind. Internet_energy 2 Energia- ym. teollisuuden tietoympäristö
LisätiedotNimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:
Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli
LisätiedotToshiba EasyGuard käytännössä: Portégé M300
Erinomainen ja vankkatekoinen all-in-one-ultrakannettava. Toshiba EasyGuard sisältää monia ominaisuuksia, joiden avulla yritysasiakkaat voivat parantaa tietoturvaansa, tehostaa järjestelmän suojausta ja
LisätiedotLiite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu
Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 1.2.1 Suodatettava liikenne... 3 1.3 Palvelun rajoitukset...
LisätiedotOSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa
LisätiedotAgenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi
1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu
LisätiedotVisma Fivaldi -käsikirja Tehtävienhallinta- ohje käyttäjälle
Visma Fivaldi -käsikirja Tehtävienhallinta- ohje käyttäjälle 2 Sisällys 1 Palvelunhallinta... 3 1.1 Käyttäjäryhmän luominen... 3 2 Tehtävienhallinta- perustiedot... 4 2.1 Yhtiön perustiedot... 4 2.2 Tehtävä-/
LisätiedotSovellusarkkitehtuurit
HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotSEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: 26.10.2004 Projekti : AgileElephant Versio: V0.9
AgilElephant T-76.115 Esa Mommo, 57197J Pauli Vesterinen, 65220P Tekijä: Esa Mommo/Pauli Vesterinen Omistaja: ElectricSeven Aihe: Sivu 1 of 6 Dokumentti Historia Revisio Historia Revision päiväys: 26.10.2004
LisätiedotTuoteautomaatio rakennusautomaatiossa
Valmiita toimivia tuotteita osaksi uusia ja vanhoja järjestelmiä Tuoteautomaatio rakennusautomaatiossa Juhani Hyvärinen SAS, BAFF-seminaari 15.5.2003 Sisältö Tuoteautomaatio - Automatisoitu tuote, ehkä
LisätiedotSM211 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM103E. Käyttöohje
SM211 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM103E Käyttöohje Sisällys Alustavat toimet... 1 Yleistiedot... 1 Asennus... 2 Ohjelmointi... 3 Tiedonsiirtoosoite... 4 Tiedonsiirtonopeus... 4 Tiedonsiirron pariteetti...
LisätiedotKäyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa
Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa JHS-keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta 2013 Raino Vastamäki raino.vastamaki@adage.fi Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa KLO 14.45 15.15 Käytettävyys ja esteettömyys
LisätiedotÄlypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen
Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla
LisätiedotIT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT
IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.
LisätiedotAndroid. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Android 4.0.3 Ice Cream Sandwichissä.
Y K S I K Ä Ä N A S I A K A S E I O L E M E I L L E LI I A N P I E NI TAI M I K Ä Ä N H A A S T E LI I A N S U U R I. Android Sähköpostin määritys Määrittämällä sähköpostitilisi Android-laitteeseesi, voit
LisätiedotTeollisuusautomaation tietoturvaseminaari 30.9.2009
Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Käyttöympäristön tietoliikenneratkaisujen tietoturvallisuus Jari Seppälä Tutkija TTY Systeemitekniikka Automaatio ja informaatioverkkojen tutkimusryhmä Jari Seppälä?
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä
LisätiedotProtokollien yleiset toiminnot
CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden
LisätiedotSähköpäivä 23.4.2015 - Kiinteistöautomaatio; Kysynnän jousto - Rajapinnat. Veijo Piikkilä Tampereen ammattikorkeakoulu
Sähköpäivä 23.4.2015 - Kiinteistöautomaatio; Kysynnän jousto - Rajapinnat Veijo Piikkilä Tampereen ammattikorkeakoulu Kiinteistöautomaatio on rakennuksen aivot Lähde: Siemens 29.4.2015 TALOTEKNIIKKA/VPi
LisätiedotStatCrunch -laskentasovellus
StatCrunch -laskentasovellus Yleistä sovelluksesta StatCrunch on Integrated Analytics LLC:n valmistama sovellus tilastotieteellisten analyysien tuottamista varten. Se on verkon yli käytettävä analyysisovellus,
LisätiedotVirtuoosi POS-järjestelmien joukossa
Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Menestyvä liiketoiminta muistuttaa monin osin huippuunsa viritettyä orkesteria jossa eri osien sopusuhtainen vuorovaikutus ja integrointi luovat sykähdyttävän esityksen.
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS
LisätiedotArkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14
Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2
LisätiedotToimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa
Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Turvallisuusseminaari ASAF 30.10-1.11.2006 Mika Strömman Teknillinen korkeakoulu 1 Sisältö Luotettavuuden lisääminen hyvillä tavoilla Toimilohkokirjastot Turvatoimilohkot
LisätiedotKiinteistöjen tiedonsiirtoväylät, ST-käsikirja 21
Kiinteistöjen tiedonsiirtoväylät, ST-käsikirja 21 Tuotenumero: 412122 56,00 (+ alv 10%) normaalihinta 42,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Kirja sisältää perustietoa väylätekniikoista ja hajautettujen tiedonsiirtoteknologioiden
Lisätiedotin condition monitoring
Etäteknologioiden automaatiosovellukset Using e-speak e in condition monitoring tutkija professori Hannu Koivisto Sisältö Tausta Globaali kunnonvalvontajärjestelmä E-speak globaalissa kunnonvalvontajärjestelmässä
LisätiedotNetemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011
Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa
Lisätiedotwww.klinkmann.fi Wonderware ja Unitronics vesi ja energiasovelluksissa Suomessa
Wonderware ja Unitronics vesi ja energiasovelluksissa Suomessa 1/11/2013 Wonderware ja Unitronics, vesi- ja energiasovelluksia Suomessa 1 Pornaisten kunnan vesihuolto Vesihuolto 5.000 asukkaan talousalueella.
LisätiedotTeknillinen korkeakoulu T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Siirtoprotokolla
Testitapaukset - Siirtoprotokolla Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 3. Testitapaukset...5 3.1 Ohjelma-ajan lukeminen...5 3.2 Koordinaattidatan lukeminen...5 3.3 Lähetysajan
LisätiedotMPCC-työkalua voidaan käyttää yhden laitteen valvontaan ja yhden tai useamman laitteen konfigurointiin (Modbus broadcast, osoite 0).
V1.0.0 (14.10.2015) 1 (7) KYTKENTÄ HUOM: toimii Modbus-masterina. Tämän vuoksi toinen mahdollinen Modbus-master on irrotettava verkosta, kun kytketään valmiiseen Modbus-verkkoon. Produalin Modbus-laitteiden
LisätiedotLiittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös
Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)
LisätiedotTietokanta (database)
Tietokanta Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja 1 Tiedosto Ohjelmointikielissä apumuistiin tallennettuja tietoja käsitellään
LisätiedotRakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT
Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan
LisätiedotTAMK Ohjelmistotekniikka G Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi Herkko Noponen Osmo Someroja. Harjoitustehtävä 2: Karttasovellus Kartta
TAMK Ohjelmistotekniikka G-04237 Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi Harjoitustehtävä 2: Karttasovellus Kartta TAMK Karttasovellus Kartta Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. VAATIMUSMÄÄRITTELY...
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit Osio 9
Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
Lisätiedotalvarmahlberg 2018 @alvarmahlberg KERTAUSTA EILISELTÄ 1. Lohkoketjut mahdollistavat verkostojen luomisen ja ylläpitämisen, ilman hallitsijaa ja ilman rahaa. 2. Kryptoekonomiassa yhdistetään kryptografiaa
LisätiedotTi LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen
Ti5316800 LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi X Window System Jukka Lankinen 2007-2008 Sisällys Esitys vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mikä on X Window System? Minkälainen X on? Mistä sen saa? Miten X:ää käytetään?
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotRAPORTTI Risto Paakkunainen Arto Valtonen Pasi Vähämartti Metsäteollisuuden automaation harjoitustyö Joulukuu 2007
RAPORTTI Risto Paakkunainen Arto Valtonen Pasi Vähämartti Metsäteollisuuden automaation harjoitustyö Joulukuu 2007 Automaatiotekniikka Sivu 1 (11) Tehtäväkuvaus: Tämän projektin tarkoituksena oli perehtyä
LisätiedotFiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015
Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Otso Kivekäs 20.8.2015 Otso Kivekäs+ Codento Kehittämispäällikkö, kunta-alan projektit
LisätiedotKÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ
KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset
LisätiedotIoT-tieto virtaamaan ja tehokkaasti hyödyksi
IoT-tieto virtaamaan ja tehokkaasti hyödyksi 24.04.2017 RAKLI Taustaa - Tämän hetken tilanne, tilaajien haasteet Kaikkea tarvittavaa dataa ei voida kerätä esim. energia ja vesilaitoksilta Kaikki laitetoimittajat
LisätiedotSYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT
T-121.200 KÄYTTÖLIITTYMÄPSYKOLOGIA SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT Kirsi Männistö kmannist@cc.hut.fi T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 1 (7) Kirsi Männistö Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit. Osio 2:
Teollisuusautomaation standardit Osio 2 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
LisätiedotLinuxissa uusi elämä 1
17.06.19 Linuxissa uusi elämä 1 Linux on hyvä vaihtoehto Windowsille Uusiin tai vanhempiin tietokoneisiin Miksi käyttäisin Linuxia Tekniikan Maailman Linux vinkki Siirtyisinkö Linuxiin? 17.06.19 Linuxissa
LisätiedotTiedonsiirto- ja rajapintastandardit
Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Viitekehys Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) työryhmän tulokset valmiit syksyllä 2011 Määrittelee teknisen arkkitehtuuriratkaisun tietovarantojen
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit
Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää
LisätiedotI T. SurePath. Järjestelmä on täysin yhteensopiva kaikkien DALI hyväksyttyjen turva- ja poistumistievalojen kanssa.
SurePath Järjestelmä on täysin yhteensopiva kaikkien DALI hyväksyttyjen turva- ja poistumistievalojen kanssa. SurePath on DALI pohjainen turvavalaistuksen valontajärjestelmä joka tarjoaa täysin yhteensopivan
LisätiedotLANGATON TIEDONSIIRTO ENERGIA
LANGATON TIEDONSIIRTO ENERGIA Radiomodeemit ovat yksi luotettavimmista tavoista langattomaan tiedonsiirtoon toimintakriittisissä -sovelluksissa kuten sähköntuotannossa, -siirrossa ja -jakelussa. Satel
LisätiedotLon-verkkotyökalu. Ostajan opas
Lon-verkkotyökalu LNT 505 Ostajan opas Lon-verkkotyökalu LNT 505 1MRS755291-MBG Julkaistu: 03/2004 Tila: Käännös EN-versiosta B Versio: A/2004 Pidätämme oikeuden muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta Ominaisuudet
Lisätiedot4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa
4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
Lisätiedotjotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja
Tietokanta Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja mikä tahansa tietokokoelma? --> erityispiirteitä Tietokanta vs. tiedosto 1
LisätiedotLuo mediaopas Tarinatallentimella
Luo mediaopas Tarinatallentimella 2015 Tarinatallennin Tarinatallentimella voi helposti luoda mediaoppaita käytettäväksi älypuhelimilla. Sen avulla rakennat erilaisia kokonaisuuksia helposti ja hallitset
Lisätiedot