12-1 YVA:.ssa arvioitu sijoituspaikka - ja uusi sijoituspaikka Tarastenjärvellä.

Transkriptio

1 12. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jälkeen hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikaksi valittiin Tarastenjärven alue. Tässä vaiheessa sijoituspaikkaa Tarastenjärvellä muutettiin noin 500 metriä etelään päin siitä paikasta, mikä YVA.ssa arvioitiin. Kuvassa 12-1 näkyy YVA:ssa arvioitu ja lupahakemuksen mukainen sijoituspaikka YVA:.ssa arvioitu sijoituspaikka - ja uusi sijoituspaikka Tarastenjärvellä. Siirron myötä erityisesti luontovaikutukset jäävät pienemmiksi. Uudessa sijoituspaikassa rakentaminen ja toiminta eivät enää vaikuta Tiikonojaan tai tummaverkkoperhosten esiintymisalueisiin. Lisäksi valittu hyötyvoimalaitoksen alue sijaitsee jo ihmisen toiminnan muokkaamalla alueella, josta kasvillisuus on jo poistettu. Lisäksi uusi sijoituspaikka on liikenteellisesti paremmassa kohdassa kuin YVA:ssa _Tammervoima ympäristölupahakemus 44

2 esitetty alue. Kaavojen osalta alue sijaitsee samojen kaava-alueiden sisällä kuin YVA:ssa esitetty alue. Tässä kappaleessa ympäristövaikutukset on päivitetty, vastaamaan uuden sijoituspaikan vaikutuksia Ympäristövaikutusten arviointi Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt ovat toimittaneet Pirkanmaan ELY-keskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen Tammervoiman hyötyvoimalaitos -hankkeesta. Selostus on tämän hakemuksen liitteenä 24.6 Arviointiselostus oli nähtävillä Tampereella, Pirkkalassa, Kangasalalla, Ylöjärvellä, Lempäälässä ja Nokialla sekä luettavana kuntien kirjastoissa ja Pirkanmaan ympäristökeskuksessa. Kaikille avoin yleisötilaisuus oli Tampereen Yliopistolla Kuulutus julkaistiin Aamulehdessä, Pirkkalaisessa, Kangasalan Sanomissa, Nokian Uutisissa, Ylöjärven Sanomissa ja Lempäälän - Vesilahden Sanomissa, Pirkkalaisessa ja Nokian Uutisissa. Arviointimenettelyn asiakirjat olivat nähtävillä ELY-keskuksen Internet-sivuilla. Yhteysviranomainen Pirkanmaan ELY-keskus on antanut lausunnon selostuksesta Lausunto on liitteenä Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Tarastenjärven hankevaihtoehto sijoittuu nykyisen jätteenkäsittelyalueen yhteyteen. Laitoksen uusi sijaintipaikka on lähempänä valtatietä ja kauempana asutuksesta, kuin YVA:ssa arvioitu sijoituspaikka. Näin myös laitoksen ihmisen viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset ovat pienemmät kuin YVA:n arvioinnissa on esitetty. YVA.ssa nämä vaikutukset arvioitiin vähäisiksi. Uudellakin sijoituspaikalla laitoksen liikenteen ajoreitin varrella ei ole asutusta ja liikennereitti on sama kuin muullakin jätteenkäsittelykeskuksen liikenteellä. Meluvaikutus häiriölle alttiisiin kohteisiin voidaan myös arvioida merkityksettömäksi uudella sijaintipaikalla. Laitoksen meluvaikutus asutukselle on pienempi kuin YVA:n arvioinnissa on esitetty. YVA:ssa arvioidulla sijoituspaikalla Lähimmissä asuinkohteissa melutaso jää selvästi alle 40 db. uusi sijoituspaikka sijaitsee etäämmällä asutuksesta. Laitoksen liikenteen ajoreitin varrella ei myöskään ole asutusta, liikennereitti on sama kuin muullakin jätteenkäsittelykeskuksen liikenteellä. Meluvaikutus häiriölle alttiisiin kohteisiin voidaan arvioida merkityksettömäksi esitetyllä sijaintipaikalla. Hyötyvoimalaitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole virkistysreittejä. Jätteen kaatopaikkasijoituksen päättyessä myös hajuhaitat alueella vähentyisivät, mikä parantaisi nykytilannetta alueella. Rakentamisen aikainen työmaamelu ja työmaaliikenteen melu sekä mahdollinen pölyn leviäminen aiheuttavat vaikutuksia hankkeen lähiympäristössä. Vaikutukset asutukseen ovat kuitenkin vähäiset, sillä _Tammervoima ympäristölupahakemus 45

3 työmaaliikenne ei kulje asuinalueiden halki ja etäisyys lähimpään asutukseen lieventää melun ja pölyn aiheuttamat haitat Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön Nykytila Laitoksen rakentaminen ei uudessa paikassa edellytä puuston kaatamista eikä kasvillisuuden poistamista. Laitos sijoittuu olemassa olevalle teollisuusalueelle. Vaikutukset Hankkeen toteuttamisen vaikutukset luonnonympäristöön jäävät merkityksettömiksi Vaikutukset suojelualueisiin Nykytila Noin 800 metrin etäisyydellä alueen pohjois/koillispuolella sijaitsee erityisesti suojeltavan ja erittäin uhanalaisen (EN) tummaverkkoperhosen rajauspäätöksellä suojeltu elinympäristö (ERA201084). Vaikutukset Hankkeen vaikutukset eivät ulotu tummaverkkoperhosen rajauspäätöksellä suojeltuun elinympäristöön. Etäisyyttä muihin luonnonsuojelualueisiin on useita kilometrejä Vaikutukset luontodirektiivin ja lintudirektiivin lajeihin Nykytila Hankealueen ympäristössä sijaitsevat metsät ovat talouskäytössä olevia kasvatusmetsiä eikä alueella tiedetä pesivän lintudirektiivilajeja. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista hankealueen ympäristössä esiintyy liito-oravaa. Lepakoille soveliaita elinympäristöjä ei alueella ole. Vaikutukset Hankkeen toteuttamisellasijoituspaikalla ei ole vaikutusta liitooravien mahdollisuuksiin elää ja pesiä läheisillä metsäalueilla. Luonnonympäristöä häviää ainoastaan avo-ojan alueelta _Tammervoima ympäristölupahakemus 46

4 Vaikutukset uhanalaisiin lajeihin Nykytila Hankealueen läheisyyteen sijoittuu useita suojelun ulkopuolella olevia tummaverkkoperhosen elinympäristöjä. Vaikutukset Hulevedet johdetaan laitosalueelta viivästysaltaan kautta avo-ojaa pitkin Näätäsuon peltojen läpi kulkevaan ojaan. Avo-oja yhtyy olemassa olevaan ojaan Näätäsuon peltoalueen eteläreunassa, jolloin laitosalueelta johdettavat hulevedet ohittavat tummaverkkoperhosen elinympäristöt ojan varressa. Oja kääntyy Näätäsuon eteläpuolella kohti koillista ja ojan varteen jää kaksi tummaverkkoperhoselle potentiaalista elinympäristöä. Isoniityn peltoaukean eteläpuolelle sijoittuu yksi vuonna 2005 löydetty elinympäristö; etäisyyttä Näätäsuon ojan ja avo-ojan risteyskohdasta on noin 500 metriä. Edellä kuvatun kaltaisella hulevesijärjestelyllä ei ole vaikutusta tummaverkkoperhosen elinympäristöihin eikä sen ravintokasvin virmajuuren esiintymiin, sillä valuma-alueen olosuhteet säilyvät nykyisenkaltaisina eivätkä ojaan johdettavat hulevedet sisällä haitta-aineita. Muut kuin hulevedet johdetaan laitosalueelta joko uudelleen käytettäviksi tai viemäröidään _Tammervoima ympäristölupahakemus 47

5 Kuva 12-2 tontilta Alustava esitys hulevesien johtamisesta hyötyvoimalaitoksen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tarastenjärven alueelle sijoitettuna hyötyvoimalaitoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön Vaikutukset maisemaan Hyötyvoimalaitos aiheuttaa kaukomaisemaan lieviä muutoksia mm. Nurmi Sorilan arvokkaissa kulttuuriympäristöissä, jotka ovat alueen länsipuolella. Muihin arvokkaisiin alueisiin hankkeella ei ole vaikutusta. Sijoituspaikan siirto ei muuta vaikutusarviointia YVA:ssa esitetystä arviosta _Tammervoima ympäristölupahakemus 48

6 Kuva 12-3 Havainne kuva hyötyvoimalaitoksesta uudella sijoituspaikalla 12.4 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hyötyvoimalaitos on suunniteltu toteutettavan puolikuivalla savukaasun puhdistusmenetelmällä. Tällä prosessilla jätevesiä syntyy vähän. Jätevesiä syntyy lähinnä pesu- ja prosessivesistä, jotka voidaan johtaa osin savukaasunpesujärjestelmään tai Tampereen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Sosiaalitilojen vedet johdetaan edelleen puhdistettavaksi Tampereen jätevedenpuhdistamolle. Jätteenpoltosta syntyvien pohjatuhkien välivarastointi tapahtuu sisätiloissa. Varastoinnista ei aiheudu jätevesipäästöjä maastoon. Hyötyvoimalaitoksen alueella syntyvän jätevesikuormituksen määrää on arvioitu aikaisempien vastaavanlaisista hankkeista saatujen kokemusten ja selvitysten avulla (mm. Westenergy Oy Ab ja Rouskis Oy). Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin näiden jätevesien vaikutuksia Tampereen Veden Viinikanlahden jäteveden puhdistamoon ja viemäriverkostoon. Hyötyvoimalaitos alueelle sijoittuessaan ei varsinaisesti muodosta uutta pistekuormituslähdettä pintavesiin. Tarastenjärven kaatopaikan vesistövaikutuksia tarkkaillaan vuosittain velvoitetarkkailulla ja siten alueen pienvesien nykytilasta on jo tietoa. YVA:n jälkeen tapahtuneen tonttimuutoksen vuoksi hyötyvoimalaitoksen laitosalue sijaitsee olemassa olevan Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydessä jo rakennetulla alueella, joka sijaitsee Näsijärven lähialueen valuma-alueella (35.311). Tarastenjärven sijoitusalueen lähin järvi, Tarastenjärvi, sijaitsee nykyisen kaatopaikka-alueen kaakkoispuolella, noin 200 metrin etäisyydellä. Se sijaitsee valuma-alueella kaatopaikan yläpuolella. Hyötyvoimalaitosalueen vedet viettävät kohti nykyisen kaatopaikan länsipuolella olevaa Näätäsuota ja sen pääosin ojitettuja metsäojia, joista vedet purkautuvat ojia myöten Näsijärven Merjanlahteen. Hankealueen pohjoispuolella virtaavaan Tiikonojaan alueelta ei ole pintavesiyhteyttä _Tammervoima ympäristölupahakemus 49

7 Alueella olevan Tarastenjärven kaatopaikkavedet johdetaan valtaosin kaupungin viemäriverkkoon. Näin vesistöön päätyy lähinnä keräysjärjestelmän ohi mahdollisesti kulkeutuvat vedet ja alueen puhtaat hulevedet. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen vesistökuormitusta ja -vaikutuksia tarkkaillaan velvoitetarkkailuna. Tarkkailua hoitaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Tarkkailuohjelman mukaan pintavesien laatua tarkkaillaan viideltä eri havaintopaikalta (näytepisteet PI3T, PI5T, PI2T, PI1 ja PI6). Kuva 12-4 Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen valuma-alue Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisen aikana alueelta muodostuvat puhtaat hulevedet johdetaan maastoon. Rakennusalueelta tulevat vedet voivat aiheuttaa väliaikaista samentumista lähiojissa erityisesti rankkasateen aikana. Kiintoaineksen kulkeutumista valumaveden mukana voidaan tarvittaessa vähentää tasausaltailla. Koska laitosalue tullaan sijoittamaan paikalle, josta puusto on jo poistettu ja tilalla on tiivis, sorapintainen kenttä, ei kiintoainekuormitus tule juurikaan eroamaan nykyisestä alueen aiheuttamasta kuormituksesta. Laitosalueen ja Näätäsuon välissä on tietä ja metsää, joten todennäköisesti karkeampi kiintoaines jää maastoon sekä lähialueen ojiin, mutta osa hienompijakoisesta kiintoaineksesta voi kulkeutua Näsijärveen. Määrän arvioidaan olevan hyvin vähäinen. Laitosten rakentaminen ei juuri tule lisäämään alueelta muodostuvaa, pintavesiin johtuvaa huleveden määrää nykytilanteeseen verrattuna. Alueella tehtävät räjäytystyöt ovat vähäisiä, joten typpipitoisia vesiä ei rakentamisen aikana muodostu _Tammervoima ympäristölupahakemus 50

8 Hankealueelta ei ole suoraa vesistöyhteyttä Tiikonojalle, josta on yhteys Sorilanjokeen ja sitä myöten Näsijärveen Toiminnanaikaiset vaikutukset Hyötyvoimalaitoksen toiminnasta ei synny jätevesiä, jotka rasittaisivat viemäriverkkoa tai siitä aiheutuisi päästöjä pintavesiin. Hyötyvoimalaitoksesta muodostuu käsiteltäviä jätevesiä prosessivesistä, erilaisista pintojen pesuvesistä, pohjatuhkan sammutusaltaan vesistä sekä laitoksen saniteettivesistä. Osa näistä vesistä voidaan johtaa savukaasunpuhdistusjärjestelmään. Hulevesiä muodostuu hyötyvoimalaitoksen piha-alueilta sekä kattovesistä. Jätteiden vastaanotto tapahtuu vastaanottohallissa, jolloin jätteitä ei pääse kulkeutumaan laitoksen ulkopuolelle ja siten ne eivät vaikuta puhtaiden hulevesien laatuun. Maastoon johdettavat hulevedet vastaavat laadultaan normaaleja liikennöintialueiden vesiä. Hyötyvoimalan alueelta muodostuvien hulevesien määrää on laskennallisesti arvioitu käyttäen pinta-alavarausta laitosalueelle n. 4 ha (sisältäen itse laitoksen sekä siihen liittyvät mahdolliset muut alueet), vuosittaista keskimääräistä sademäärää 600 mm/vuosi sekä valuntakerrointa 0,4, olettaen, että 60 % sateesta muodostuu valunnaksi ja 40 % imeytyy maahan sekä haihtuu. Laskennan mukaan alueelta muodostuisi hulevesiä arvion mukaan noin m3/a. Nämä hulevedet ovat ns. puhtaita vesiä ja ne johdetaan maastoon. Nykytilan hulevesivirtaamia on arvioitu sijoituspaikkavaihtoehdon maan pinnan laadun mukaisen valuntakertoimen 0,3 avulla, jolloin virtaamaksi saadaan n m3/a. Valuntakertoimet ovat peräisin Suomen Rakennusinsinöörien liiton julkaisusta RIL Hyötyvoimalaitoksen alueilta johdettavien hulevesien vaikutusalueessa (alapuoliset ojat) ei tapahdu merkittävää muutosta hankkeen seurauksena. Ojissa tapahtuva vesimäärän lisäys on erittäin pieni ja virtaamavaihtelu menee normaalin vuodenaikaisvaihtelun piiriin. Vedenlaadussa ei tapahdu huomattavaa vaikutusta. Ojissa esiintyvälle eliöstölle hankkeella ei katsota olevan haittaa. Näsijärven Merjanlahteen laskevalla ojastolla ei ole kalataloudellista eikä erityistä virkistyskäytöllistä merkitystä. Hanke ei heikennä tai estä ojaston ja sen lähialueen käyttöä Vaikutukset pohjaveteen Pohjaveden pinnantaso alueella on koekuoppien perusteella noin kolmen metrin syvyydessä maanpinnasta. Asennetussa pohjavesiputkessa pohjaveden pinnantaso oli +114,2 (maanpinta +116,2). Alueen läheisyydessä ei ole tärkeitä pohjavesialueita eikä hankealueelta ole niihin pohjavesiyhteyttä. Lähtökohtaisesti laitoksen rakenteet ja toiminnat suunnitellaan sellaisiksi, että maaperään ja sitä kautta pohjaveteen ei pääse haitallisia aineita. Hankealueen maaperä muodostuu täytöistä, jonka alla on luonnon moreenimaaperä. Vuototilanteessa haitta-aineiden leviäminen arvioidaan olevan hidasta melko tiiviin maaperän vuoksi _Tammervoima ympäristölupahakemus 51

9 12.6 Vaikutukset maaperään Hankealueen luoteis- ja pohjoisosassa on luonnonmaan alue. Muuten alueelle on rakennettu täyttöä. Luonnonmaan alueella maanpinnan tasot vaihtelevat välillä +111,4 +112,8. Täyttöalueella täytön yläpinta on välillä +115,8 +117,3. Täyttöalueella täytön paksuus vaihtelee 2,4 4,5 m välillä. Täyttö on maastohavaintojen pohjalta puhdasta luonnonmaata ja sen laatu vaihtelee hiekasta murskeeseen, ollen pääosin kuitenkin moreenin tyyppistä. Täytön alla on porakonekairausten perusteella lähes kauttaaltaan ohut kerros hienorakeisia maalajeja. Täytön alueelle tehtyjen koekuoppien perusteella täytön alla on luonnonmaaosuutta vastaten myös turvetta savi- /silttikerroksen päällä ennen moreenia. Rakennusaikaisesti maaperävaikutukset muodostuvat kaivutöistä ja vaikutukset eivät poikkea muusta teollisuusrakentamisesta. Räjäytystöiden tarve arvioidaan vähäiseksi. Hyötyvoimalaitoksen rakenteet ja toiminta suunnitellaan siten, että siitä ei aiheudu vaikutuksia maaperään Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset Ilmaan johtuvia päästöjä arvioitiin ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä matemaattisella päästöjen leviämismallilla. leviämismallin avulla kuvattiin ilmaan kohdistuvien päästöjen leviämistä ja vaikutuksia ilmanlaatuun sijoituspaikan ympäristössä. Savukaasupäästöjen sekä hajujen vaikutusten arviointi perustuu ilmaan kohdistuvien päästöjen leviämismallinnusraporttiin, jonka on laatinut Enwin Oy (TkL Tarja Tamminen ja FM Ari Tamminen). Tämä raportti on tämän lupahakemuksen liitteenä. Hyötyvoimalaitoksen savukaasupäästöjen ilmanlaatuvaikutukset (SO2, NO2, PM10, HCl, HF, Hg, Cd+Tl, muut raskasmetallit, PCDD/F) jäävät selvästi alle epäpuhtauksien ilmanlaadun kotimaisten tai ulkomaisten raja-, ohje- tai tavoitearvojen mallinnetuilla laitoksen maksimipäästöillä (= jätteenpolttoasetuksen rajaarvopitoisuuksissa). Korkeimmat mallinnetut pitoisuudet alittavat myös ns. 20 % säännön, jonka mukaan yksittäinen laitos ei saisi aiheuttaa pitoisuuksia, jotka ovat yli 20 % ilmanlaadun ohjearvopitoisuuksista (VNa 445/2010, , alle 50 MWpa:n laitokset). Korkeimmatkin pistepitoisuudet jäivät selvästi alhaisemmiksi, joten 70 metrin piippu on mallinnuksen mukaan riittävä piipunkorkeus hyötyvoimalaitokselle Hyötyvoimalaitoksen normaalitoiminnan aikana ei hajukaasupäästöjä muodostu, koska bunkkerikaasut (= jätevaraston ilmanvaihtoilma) johdetaan kattilaan polttoilmaksi. Voimalaitoksen seisokissa bunkkerikaasut johdetaan piippuun. Hajukaasujen leviäminen mallinnettiin seisokkitilanteessa ja hajupitoisuudet ympäristössä jäivät tällöin selvästi alle 1 OU/m3, mikä on hajututkimuksissa ns. hajukynnyspitoisuus. Leviämismallilaskelmien mukaan Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen ilmaan kohdistuvat päästöt eivät aiheuta merkittäviä muutoksia _Tammervoima ympäristölupahakemus 52

10 nykyiseen ilmanlaatuun eivätkä terveydellistä haittaa verrattuna terveydellisin perustein annettuihin kotimaisiin tai ulkomaisiin ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin Melun ja tärinän vaikutukset Rakentamisen ja toiminnan aikaiset meluvaikutukset on selvitetty laskennallisesti käyttäen Soundplan 7.0 ympäristömelun laskentaohjelmistoa ja pohjoismaisia tie- ja teollisuusmelun laskentamalleja (TemaNord 1996:524, Kragh 1982). Mallissa otettiin huomioon mm. etäisyys-vaimentuminen, maaston muodot, ilman ääniabsorptio, rakennusten este- ja heijastusvaikutukset ja maanpinnan absorptioominaisuudet (laitoksen tontti ja vesipinnat mallinnettu akustisesti kovina pintoina) Rakentamisen aikainen melu Tarastenjärven rakentamisen aikainen melu ei poikkea tavanomaisista tasaisen tontin maan- ja pohjarakennustöistä (kaivinkoneet yms.), voimalaitoksen rakentamistöistä sekä siihen kuuluvasta liikenteestä. Melu vertautuu normaaliin teollisuusrakennuksen rakentamismeluun. Pohjaa voidaan joutua vahvistamaan paaluttamalla. Paalutuksen melu voi olla impulssimaista, jos esim. käytetään lyöntipaalutusta. Melutasot erilaisilla paalutusmenetelmillä ovat 10 m etäisyydellä mitattuna db (RIL 166, 1986). Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 1 km:n etäisyydellä, ja tällä etäisyydellä rakentamisaikainen melu ei ole asumisviihtyvyyttä haittaavaa Toiminnan aikainen melu Toiminnan aikaisen melun leviämisen laskennoissa on huomioitu hyötyvoimalaitoksen käyntimelu sekä polttoaineen kuljetusliikenne. Laitoksesta syntyvä melu on luonteeltaan tavanomaista huminamaista voimalaitosmelua, joka syntyy mm. kattilan puhaltimista ja polttimista, turbiinista ja savukaasupuhaltimesta. Jätteen vastaanotto ja siirto bunkkeriin tapahtuu laitoksen sisällä hallissa, josta melua voi kuulua ulos, jos ovet ovat avoinna. Lisäksi laitoksen polttoaineen sekä pohjakuonan ja tuhkan kuljetusliikenne aiheuttaa raskaiden ajoneuvojen melua kuljetusreittien varrella. Hyötyvoimalaitoksen aiheuttama melu on tasaista ja jatkuvaa, liikenne painottuu pääosin päiväajalle. Tästä johtuen hankkeen liikennemelu yöaikana on kuljetusreitin varrella päiväaikaista vähäisempää. Hyötyvoimalaitoksen melun lähtöarvot vastaavat sitä tasoa, joita vastaavan kokoiset laitokset yleensä tuottavat. Liikennemääränä on käytetty 100 edestakaista ajosuoritetta raskaalla ajoneuvolla. YVA:ssa on arvioitu laitoksen päiväajan ohjearvon 55 db mukaisen melutason ulottuvan noin 100 m etäisyydelle laitoksesta, ja yöajan ohjearvon 45 db melutason noin 250 m etäisyydelle. Näille alueille ei sijoitu asutusta tai muita häiriintyviä kohteita _Tammervoima ympäristölupahakemus 53

11 Laitoksen YVA:ssa esitetyn sijaan esitetty uusi sijaintipaikka on lähempänä valtatietä ja kauempana asutuksesta. Tällöin myös laitoksen meluvaikutus asutuksessa on pienempi kuin YVA:n arvioinnissa on esitetty. Laitoksen liikenteen ajoreitin varrella ei ole asutusta, liikennereitti on sama kuin muullakin jätteenkäsittelykeskuksen liikenteellä. Meluvaikutus häiriölle alttiisiin kohteisiin voidaan arvioida merkityksettömäksi esitetyllä sijaintipaikalla. Lähimmissä asuinkohteissa melutaso jää selvästi alle 40 db, ja on todennäköisesti kuulumattomissa. Hanke ei käytännössä nosta asuinkohteiden melua nykytasosta _Tammervoima ympäristölupahakemus 54