Keski-Suomen Natura 2000 verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelma

Transkriptio

1 Keski-Suomen Natura 2000 verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelma Anna Uusitalo helmikuu 2005

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO YLEISSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA KÄYTTÖTARKOITUS NATURA 2000 ALUEIDEN SUOJELUN TOTEUTTAMISKEINOT SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ NATURA 2000 ALUEIDEN HOITO, KUNNOSTUS JA ENNALLISTAMINEN RETKEILY JA VIRKISTYSKÄYTTÖ YLEISTÄ RETKEILYSTÄ JA VIRKISTYSKÄYTÖSTÄ NATURA ALUEILLA PAINEALUEET HOIDON JA KÄYTÖN SUUNNITTELUN TARVE JATKOSUUNNITTELUN VASTUU HOIDON JA KÄYTÖN SUUNNITTELUN KIIREELLISYYS KIIREELLISYYTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ KIIREELLISYYDEN LUOKITTELU LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Arvio Keski-Suomen Natura-alueille kohdistuvista hoito- ja käyttöpaineista sekä niiden määrästä Liite 2. Keski-Suomen Natura 2000 alueet kunnittain Liite 3. Sidosryhmiltä saadut lausunnot ja palautteet Liite 4. Keski-Suomen Natura-alueet suunnittelun kiireellisyysluokkien mukaan Liite 5. Suunnittelutarve Natura-alueiden pinta-alaluokittain Kannen kuva on Hyyppään Natura-alueelta Laukaasta 2004 (Aulis Jämsä). 2

3 1. JOHDANTO Euroopan unionin Natura 2000 verkoston tarkoitus on turvata luontodirektiivissä mainittujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen sekä lintudirektiivissä tarkoitettujen erityissuojelualueiden suojelu. Natura 2000 verkostoon mukaan otettavien alueiden valinnassa perusteina ovat luonto- ja lintudirektiiveissä luetellut luontotyypit ja lajit. Näiden luontotyyppien ja lajien suojelulla on erityistä arvoa EU:n laajuisessa luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Valtaosa Suomen Natura verkostosta koostuu aiemmin perustetuista luonnonsuojelualueista, kansallisiin suojeluohjelmiin kuuluvista alueista ja erämaalailla suojelluista erämaa-alueista. Verkoston tavoitteena on kuitenkin ollut luoda myös sellaisia suojelualueita, joilla eriasteinen ihmisen toiminta on sallittu vapaammin verrattuna luonnonsuojelualueisiin. Verkostoon sisältyy alueita, joiden käyttörajoitukset ovat vähäisiä tai ne kohdistuvat tiettyyn osaan aluetta. Tällaisten alueiden suojelutavoitteiden katsotaan toteutuvan jonkun muun lain kuin luonnonsuojelulain mukaisessa menettelyssä. Valtioneuvoston Natura 2000 verkostoa koskevassa päätöksessä muita suojelun toteuttamiskeinoja ovat Keski- Suomen alueella metsälaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, maa-aineslaki, koskiensuojelulaki, vesilaki sekä sopimus. Natura 2000 verkostoon sisältyviin alueisiin saattaa kuitenkin kohdistua sellaisia käyttötarpeita, jotka ovat ristiriidassa alueen suojelun perusteena olevien luontoarvojen turvaamisen kanssa. Vaikka osalla Natura 2000 alueista alueen käyttöön ei kohdistu merkittäviä rajoituksia, on käytön sovelluttava yhteen alueen suojelutavoitteiden kanssa. Luontodirektiivissä edellytetään, että jäsenmaiden on tarvittaessa laadittava käyttösuunnitelmia erityisten suojelutoimien alueille, kuten Natura 2000 verkostoon sisältyville alueille. Direktiivi ei siten suoraan edellytä hoito- ja käyttösuunnitelman laadintaa. Jäsenvaltiot ovat kuitenkin velvollisia ryhtymään toimenpiteisiin, joilla suojellaan biologinen monimuotoisuus ja säilytetään tai saavutetaan lajien ja luontotyyppien suotuisan suojelun taso. Tämän toteutuminen saattaa edellyttää Natura 2000 alueille hoito- ja käyttösuunnitelman laadintaa. Luontodirektiivi ei aseta vaatimuksia suunnitteluinstrumentin sisällölle tai muodolle, kunhan se turvaa alueen luontoarvojen säilymisen. Siten hoito- ja käyttösuunnitelman lisäksi myös jokin muu suunnitteluväline - esimerkiksi retkeilyn ohjauksen suunnitelma tai hoitosuunnitelma - voi olla riittävä. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa Natura alueiden erilaiset käyttötarpeet sovitetaan yhteen luonnonsuojelutavoitteiden kanssa yhteistyössä maanomistajien ja alueiden muiden käyttäjien kanssa. Suunnitelmassa voidaan asettaa tavoitteita, ennakoida ja ratkaista ongelmia, tarkentaa alueen toteuttamismenetelmiä ja korvausperusteita sekä laatia suunnitelmia alueen luonnonhoitoa tai ennallistamista varten. Hoito- ja käyttösuunnitelman avulla varmistetaan, etteivät alueen suojelun perusteena olevat luontoarvot vaarannu ihmisen toiminnan takia. 2. YLEISSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA KÄYTTÖTARKOITUS Keski-Suomen Natura 2000 alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelman tavoitteena on määritellä yksityiskohtaisen hoidon ja käytön suunnittelun tarve ja tärkeysjärjestys Naturaaluekohtaisesti. Yleissuunnitelmaa varten on pyritty kokoamaan mahdollisimman kattavasti olemassa oleva Keski-Suomen Natura 2000 alueita koskeva tieto. Yleissuunnitelmassa alueita koskeva tieto on pyritty tiivistämään ja jäsentämään. Tavoitteena on saada koko- 3

4 naiskuva Natura-alueiden hoidon ja käytön nykytilanteesta ja tarpeista. Maastoinventointeja ei ole tehty yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Natura 2000 alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelma ohjaa yksittäisten Naturaalueiden tarkempaa suunnittelua. Yleissuunnitelmassa ei ole ratkottu aluekohtaisia kysymyksiä, vaan tämä on jätetty Natura-aluekohtaisten hoito- ja käyttösuunnitelmien tai muiden suunnitelmien laatimisen yhteyteen. Yksityiskohtaisen hoidon ja käytön suunnittelun tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnin lisäksi yleissuunnitelmassa on annettu yleispiirteisiä linjauksia Natura-alueiden hoidon ja käytön ohjaamista varten. Yleissuunnitelma ei ole sitova, ja muutokset aluekohtaiseen suunnittelun tarpeeseen ja kiireellisyyteen ovat mahdollisia joko alueita koskevan tiedon karttuessa tai tilanteiden muuttuessa. Yleissuunnitelman tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta maakunnan Natura 2000 verkostosta sekä alueiden hoitoon ja käyttöön liittyvistä asioista. Tämän takia yleissuunnitelmaan on lisätty mm. Natura-verkoston toteuttamiskeinoja sekä alueiden hoitoa, kunnostusta ja ennallistamista käsitteleviä lukuja. Yleissuunnitelman laatimisessa on pyritty laajaan osallistamiseen. Osallistamisen tavoitteena on sitouttaa sidosryhmät Natura 2000 alueiden suojelutavoitteiden toteuttamiseen erityisesti muiden kuin luonnonsuojelulailla suojeltavien alueiden osalta. Osa sidosryhmiltä yleissuunnitelman laadinnan kuluessa tulleista lausunnoista ja palautteista on sellaisia, että niiden huomioiminen on ajankohtaista yksityiskohtaisen hoidon ja käytön suunnitelman laatimisen yhteydessä. Tämän vuoksi näkemykset on pyritty kirjaamaan yleissuunnitelman liitteeseen, ja niiden toivotaan olevan ohjeena jatkosuunnitelmien laatijoille. Yksityiskohtaiset hoito- ja käyttösuunnitelmat laaditaan yhteistyössä alueen maanomistajien ja muiden käyttäjien kanssa, joten suunnitelmien osallistaminen ei rajoitu yleissuunnitelman yhteyteen. Yleissuunnitelman linjauksista toivotaan olevan apua myös hoidon ja käytön jatkosuunnittelun rahoituskysymyksissä. Työn tavoitteena on myös tukea Keski-Suomen maakuntakaavan valmistelutyötä sekä tarjota Keski-Suomen metsäkeskukselle apuväline metsä- ja luonnonhoitosuunnitelmien sekä ympäristötukihankkeiden priorisointia varten. Yleissuunnitelmasta on pyritty laatimaan strategiapaperi, joka on apuna ympäristöhallinnolle Naturaalueiden hoidon ja käytön suunnittelussa. Keski-Suomen Natura 2000 alueita on pyritty tarkastelemaan koko maakunnan kattavana verkostona. Yleistietoa ja kartat Keski-Suomen Natura-alueista on nähtävillä Internet-osoitteessa luonnonsuojelu Natura Näillä sivuilla on nähtävillä myös hoidon ja käytön yleissuunnitelma. Keski-Suomen Natura 2000 alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelman laatimista varten on saatu rahoitusta Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Metsähallitukselta, Keski- Suomen Metsäkeskukselta sekä Keski-Suomen liitolta. 3. NATURA 2000 ALUEIDEN SUOJELUN TOTEUTTAMISKEINOT Jokaisen Natura 2000 alueen suojelun ensisijainen toteuttamiskeino tai -keinot on mainittu valtioneuvoston päätöksessä Suomen Natura verkostoehdotuksesta. Valtioneuvoston päätöksessä ei ole kuitenkaan Natura-alueiden sisällä aina eritelty eri osa-alueiden edellyttämää suojelua. Suojelutoimenpiteiden on rajoitettava sellaisia hankkeita, jotka merkittävästi heikentäisivät Natura 2000 verkostoon ehdotetulla tai hyväksytyllä alueella olevia yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä tai lajien elinympäristöjä. Näin ollen Natura-alueiden suojelutavoitteiden toteutuminen ei aina edellytä luonnonsuojelualueen perus- 4

5 tamista, vaan suojelun toteuttamiseksi riittää suojelutavoitteet turvaava suojelutaso. Suojelu voi perustua lainsäädäntöön, hallinnollisiin määräyksiin tai vapaaehtoisiin sopimuksiin. Suojelun toteutustavan ja määräysten tulee kuitenkin turvata Natura-alueen suojelun perusteena olevien luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelun tason säilyminen tai saavuttaminen. Natura-alueille kohdistuvista hankkeista ja suunnitelmista tulee tehdä maankäytön muutoksen arviointi. Mikäli hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää Naturaalueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on otettu Natura 2000 verkostoon, on hankkeen toteuttajan arvioitava hankkeen vaikutukset riippumatta siitä, onko hanke tai suunnitelma luvanvarainen. Natura-verkoston suojelutavoitteiden saavuttaminen saattaa edellyttää rajoituksia myös itse verkostoon sisällytettävien alueiden ulkopuolella. Siten maankäytön muutoksen arviointi ja lupaharkinta koskee myös verkoston ulkopuolisia hankkeita tai suunnitelmia, mikäli ne todennäköisesti merkittävästi heikentävät Naturaalueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on otettu Natura 2000 verkostoon. Natura 2000 verkoston suojelutavoitteiden toteutuminen saattaa siten edellyttää, että myös Natura-alueiden ulkopuolista maankäyttöä rajoitetaan. Pääsääntöisesti verkostoa koskevat säännökset eivät rajoita yksityisen henkilön tavanomaiseen maankäyttöön liittyviä toimenpiteitä. Jos kyseessä on tavanomaista laajempi tai merkityksellisempi hanke, saattaa hanke edellyttää Natura-alueen valintaperusteena oleviin luontoarvoihin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Hankkeen vaikutusten arviointi ohjaa hankkeen edellyttämän luvan myöntämistä. Useimmat Natura 2000 verkostoon sisällytettävät alueet kuuluvat valtioneuvoston periaatepäätösten mukaisiin suojeluohjelmiin. Ohjelmien suojelutavoitteet toteutetaan pääsääntöisesti muodostamalla alueesta luonnonsuojelualue. Tällaisen alueen suojelun toteuttaminen ei muutu, mikäli alue otetaan mukaan myös Natura 2000 verkostoon. Osalla Natura-alueista, jotka eivät sisälly suojeluohjelmiin, ei suojelutavoitteiden saavuttaminen edellytä erityisiin toteuttamistoimiin ryhtymistä. Näillä alueilla suojelutavoitteet voidaan riittävästi turvata joko kaavoituksen tai eri lakeihin sisältyvien maankäyttöä koskevien lupajärjestelmien ja muiden eri lakeihin perustuvien hallinnollisten ohjauskeinojen turvin. Keski- Suomen alueella Natura-alueiden suojelun toteutuskeinoja valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ovat luonnonsuojelulaki, metsälaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, maa-aineslaki, koskiensuojelulaki, vesilaki sekä sopimus. Seuraavassa on lyhyesti selostettu, millaisia vaikutuksia eri toteuttamiskeinoilla on Natura-alueen suojeluun ja käyttöön. Luonnonsuojelulaki Natura verkostoon mukaan otetuilla luonnonsuojelulailla (LsL) toteutettavilla alueilla voidaan suojelu toteuttaa usealla eri tavalla. Alue voidaan perustaa luonnonsuojelualueeksi yksityisen omistamalle maalle maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella. Tällöin alueellinen ympäristökeskus tekee luonnonsuojelualueen perustamispäätöksen. Alueen suojelu voidaan toteuttaa myös ostamalla tai vaihtamalla alue valtiolle suojelutarkoituksiin. Natura-verkostoon sisältyviä alueita voidaan suojella myös tekemällä luonnonsuojelulain mukaisen luontotyypin rajauspäätös. Luonnonsuojeluasetuksessa lueteltujen erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikka voidaan niinikään suojella hävittämiseltä tai heikentämiseltä. Alueellinen ympäristökeskus määrittelee päätöksellään esiintymispaikan rajat rajauspäätöksessä. Natura-alueen suojelutavoitteet voidaan toteuttaa myös tekemällä 5

6 maanomistajan ja alueellisen ympäristökeskuksen välillä määräaikainen rauhoitussopimus enintään 20 vuodeksi. Pääosa Natura 2000 verkostoon sisältyvistä alueista kuuluu johonkin valtakunnalliseen suojeluohjelmaan. Näiden alueiden osalta on siten jo ennen niiden liittämistä Naturaverkostoon tehty päätös alueiden suojelemisesta luonnonsuojelulailla. Suojeluohjelmia toteutetaan pääasiassa muodostamalla niistä luonnonsuojelualueita, joskin luonnonsuojelulaki sisältää myös muita edellä mainittuja suojelun toteuttamiskeinoja. Metsälaki Niillä Natura-alueilla, joilla metsänkäsittely ei tule suojelutavoitteiden takia lainkaan kyseeseen, on alueen suojelu tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelulailla. Niillä Natura-alueilla, joilla metsätaloustoimet ovat sallittuja, riittävät pääsääntöisesti metsälain (ML) mukaiset metsänkäytön rajoitukset. Metsälaissa säädetään, että metsän hoitamisessa ja käyttämisessä on metsälain säännösten lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään Natura 2000 verkostosta. Metsälain mukaan maanomistajan tulee tehdä Metsäkeskukselle ilmoitus aiotusta hakkuusta tai uudistushakkuun osalta myös uudistustavasta sekä laissa lueteltujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen muusta käsittelystä vähintään 14 päivää ennen toimenpiteen aloittamista. Mikäli metsänkäyttöilmoitus kohdistuu luonnonsuojelulailla toteutettavaan alueeseen, on metsäkeskuksen ilmoitettava siitä alueelliselle ympäristökeskukselle. Erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttämistavoitteet voivat olla yhteneviä Natura-alueen perusteena olevien luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen säilymisen edellytysten kanssa. Niillä Natura 2000 verkostoon sisältyvillä alueilla, joiden toteutuskeino on metsälaki, hoidon ja käytön suunnittelun apuvälineenä voidaan käyttää metsänkäsittelyä ohjaavaa metsäsuunnitelmaa tai luonnonhoitosuunnitelmaa. Osalle Keski-Suomen Naturametsälakialueita on laadittu EU-osarahoitteisten Life-Nature projektien yhteydessä luonnonhoitosuunnitelmat. Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslailla (MRL) suojeltavaksi tarkoitetuilla Natura-alueilla on MRL:n mukaisen alueiden käytön ja rakentamisen ohjauksen katsottu olevan riittävää Naturaalueen suojelutavoitteiden toteutumiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa hyväksyttäessä tai vahvistettaessa on katsottava, ettei Natura-alueilla olevia luontotyyppejä tai lajien elinympäristöjä merkittävästi heikennetä. Kaavan vaikutukset on arvioitava ennen kaavan hyväksymistä tai vahvistamista. MRL:n mukaan aikaisemmin hyväksytyt suojeluohjelmat ohjaavat kaikkien kaavojen sisältöä. Kaavoituksessa on otettava huomioon myös muut valtakunnalliset ja paikalliset luonnonarvot. Siten Natura verkostosta johtuvat lisävaatimukset kaavoitukselle ovat vähäisiä ja koskevat lähinnä niitä alueita, jotka eivät ole sisältyneet aikaisempiin suojeluohjelmiin. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty luvanvaraiseksi uuden rakennuksen rakentaminen ja eräät vähäisemmätkin rakentamistoimenpiteet. MRL:n mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. 6

7 Tavanomainen haja-asutusluonteinen rakentaminen ei ainakaan laaja-alaisilla Naturaalueilla välttämättä esty. Hajarakentaminen on mahdollista, kunhan Natura-verkostoon mukaan ottamisen perusteena olevat suojeluarvot säilyvät. Tähän riittää useassa tapauksessa suojeluarvojen huomioiminen rakentamisessa ja rakennusten sijoittelussa. Hankkeiden vaikutukset Natura-alueeseen arvioidaan kuitenkin aina yksittäisten hankkeiden yhteydessä. Natura 2000 verkostoa koskevat säännökset koskevat periaatteessa myös rakennuslupien käsittelyä Natura-alueiden ulkopuolella. Ulkopuolisella alueella ei kuitenkaan yleensä ole tarvetta rajoittaa haja-asutusluonteista rakentamista. Maa-aineslaki Natura-alueilla, joilla maa-aineslain (MaL) on katsottu olevan riittävä suojelun toteuttamiskeino, toteutuu alueen luontoarvojen suojelu maa-aineslain mukaisella lupamenettelyllä yksittäisten hankkeiden yhteydessä. Maa-aineslain mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on noudatettava luonnonsuojelulain 10. luvun Natura 2000 alueita koskevia säännöksiä. Maa-ainesten ottoon, lukuun ottamatta tavanomaista kotitarveottoa, on aina hankittava lupa. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista taikka huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Maa-aineslailla suojeltuja Natura-alueita ovat tyypillisesti harju- ja kallioalueet. Näillä alueilla maa-ainesten, soran, hiekan tai kalliokiviaineksen otto on pääsääntöisesti suojelutavoitteiden vastaista. Pelkästään maa-aineslain nojalla suojelluilla alueilla on esimerkiksi alueiden metsätalouskäyttö sallittu metsälain mukaisesti, mikäli se ei ole ristiriidassa lajien suojelutavoitteiden kanssa. Rakentamisen mahdollisuus harkitaan tapauskohtaisesti. Vesilaki Natura 2000 verkostoon sisältyvien sisävesien suojelun toteutuskeino on yleensä vesilaki (VL), ja suojelutavoitteiden toteutuminen turvataan vesilain mukaisella lupajärjestelmällä. Vesilain mukaisessa lupaharkinnassa tulee noudattaa luonnonsuojelulain Natura 2000 verkostoa koskevia säännöksiä. Vesistöluontotyyppien suojelutavoitteena on säilyttää veden laatu ja vesitalous siten, että luontotyypille luontaiset lajit säilyvät. Suojelutavoitteiden toteutuminen saattaa aiheuttaa rajoituksia rakentamiselle. Vesistön suojelun toteuttaminen ei sinänsä aiheuta rajoituksia haja-asutusluonteiselle rakentamiselle rannoille. Keski-Suomessa laajoja vesilailla toteutettavia vesistöjä ovat mm. Koliman, Kivijärven, Suonteen, Pyhäjärven ja Konneveden Natura-alueet. On huomattava, että näiden alueiden Natura 2000 rajaukseen sisältyvien ranta-alueiden ja saarien suojelu toteutetaan jonkin muun kuin vesilain mukaisella menettelyllä. Toteutuskeinona on useissa tapauksissa käytetty maankäyttö- ja rakennuslakia, metsälakia tai luonnonsuojelulakia, ja maa-alueisiin kohdistuvat käyttörajoitukset määritellään näiden lakien mukaisessa menettelyssä. Natura 2000 verkostoon sisältyvillä lintuvesialueilla toteutuskeinona on käytetty pääsääntöisesti luonnonsuojelulakia. 7

8 Koskiensuojelulaki Koskiensuojelulailla suojeltujen vesistöjen muuttamiseen voimalaitoksen rakentamisella ei saa myöntää vesilain mukaista lupaa. Koskiensuojelulailla ei säädellä vesialueen kalastustai muuta virkistyskäyttöä. Luonnonsuojeluviranomaisten ja vesialueiden omistajien välillä voidaan erikseen sopia vesistön luonnonmukaisuuden lisäämiseen tähtäävistä toimista. Tällaisissa toimissa, esimerkiksi luonnontilan palauttamiseen tähtäävissä uomakunnostuksissa, sovelletaan vesilakia ja ne saattavat edellyttää luvan. Sopimus Natura-alueiden suojelun toteuttamiskeinona voi olla myös vapaaehtoinen sopimus. Suuresta osasta Keski-Suomen Natura-verkostoon sisältyvistä perinnebiotoopeista on tehty sopimus perinneympäristön hoidosta maanomistajan ja TE-keskuksen maaseutuosaston välillä. Tällöin maanomistaja on sitoutunut määräajaksi hoitamaan aluetta ja hänelle maksetaan työstä maatalouden ympäristötuen erityistukea. Jos alue ei ole maatalouden ympäristötuen piirissä, voidaan luontotyypin suojelutavoitteet toteuttaa luonnonsuojelulain mukaisella sopimuksella alueen määräaikaisesta rauhoituksesta. Muita säännöksiä Yleisistä teistä annetun lain mukaan laadittaessa ja vahvistettaessa tiesuunnitelmaa yleisen tien tekemistä varten on noudatettava mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Myös valmisteilla olevaan maantielakiin on tulossa säännös, jonka mukaan yleis- ja tiesuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa säädetään (HE 17/2004 vp). Näin ollen yleis- ja tiesuunnitelmissa on otettava huomioon vaikutukset Natura-alueen luonnonarvoihin. Myös yksityisistä teistä annetun lain mukaisessa tietoimituksessa, jossa päätetään tien rakentamisesta tai siirtämisestä, on noudatettava luonnonsuojelulain Natura 2000 alueita koskevia säännöksiä. Tiesuunnitelmaa ei saa vahvistaa eikä päätöstä tietoimituksesta tehdä, mikäli arviointi osoittaa hankkeen toteuttamisen heikentävän merkittävästi alueen Natura-verkostoon mukaan ottamisen perusteena olevia luonnonarvoja. Ympäristönsuojelulain ja lunastuslain mukaan näiden lakien lupaharkinnassa on noudatettava luonnonsuojelulain Natura 2000 verkostoa koskevia säännöksiä. Myös kaivoslain mukaista lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä sekä muutoin tämän lain mukaista toimenpidettä suoritettaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Ulkoilulaissa säädetään leirintäalueen perustamisesta. Lain mukaan voidaan estää sellaisen leirintäalueen perustaminen, jolla saattaisi olla haitallisia vaikutuksia Natura-alueeseen. Vesiliikenne- ja maastoliikennelakien nojalla voidaan rajoittaa tai kieltää häiriöherkille lajeille tai luontotyypeille haitallista moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvaa liikkumista. Kielto myöntää lupa hankkeeseen tai vahvistaa suunnitelma, joka arvioinnin perusteella merkittävästi heikentää Natura-alueen luonnonarvoja, ei ole ehdoton. Valtioneuvosto voi päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Tässä yhteydessä luontodirektiivin mukaisesti otetaan huomioon taloudelliset ja sosiaaliset seikat sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. 8

9 4. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Yleissuunnitelman laadinnassa on ollut tavoitteena kuulla eri osapuolia sekä tiedottaa asiasta laajasti. Ennen työn aloittamista asiasta laadittiin lehdistötiedote. Yleissuunnitelman laadintaa varten kutsuttiin ennen työn aloittamista yhteistyöryhmä, johon kutsuttiin noin 90 sidosryhmää sekä tiedotusvälineet pidettiin yleissuunnitelman laadinnan aloituskokous. Kokouksessa oli paikalla liki 40 henkilöä eri sidosryhmistä. Kokouksessa kerrottiin yleissuunnitelman luonteesta, työn etenemisen aikataulusta sekä kuultiin kokousedustajien evästykset yleissuunnitelman laadinnan aloittamista varten. Kunnille sekä maaseudun kehittämisen toimintaryhmille lähetettiin kesällä sähköpostikysely Natura 2000 alueille kohdistuvista hankkeista ja suunnitelmista. Yleissuunnitelmaluonnos lähetettiin lausuntokierrokselle marraskuussa Kirjallisia lausuntoja saatiin 35 kappaletta. Helmikuussa 2005 uudesta luonnoksesta järjestettiin esittelytilaisuus sidosryhmille ja tiedotusvälineille. Työn kuluessa sidosryhmiltä saaduista kommenteista ja lausunnoista on koottu tiivistelmä (Liite 3.). Aluekohtaisten suunnitelmien laadinnassa yhteistyö sidosryhmien kanssa jatkuu, mutta yhtä laajaan kuulemiseen ei aluekohtaisissa suunnitelmissa välttämättä päästä. Aluekohtaisissa suunnitelmissa yhteistyö maanomistajien kanssa korostuu. Yleissuunnitelman laadinnan tueksi perustettiin ohjausryhmä, johon kutsuttiin jäsenet työn rahoittajaorganisaatioista. Ohjausryhmään kuuluivat Keski-Suomen ympäristökeskuksesta Luonto ja maankäyttö yksikön päällikkö Päivi Halinen (pj.), suunnittelija Anna Uusitalo (siht.), ylitarkastaja Auvo Hamarus ja suunnitteluinsinööri Merja Tissari, Keski-Suomen liitosta ympäristöpäällikkö Reima Välivaara, Keski-Suomen Metsäkeskuksesta luonnonhoitopäällikkö Seija Tiitinen-Salmela sekä Metsähallituksesta puistonjohtaja Raimo Itkonen. Ohjausryhmä kokoontui työn kuluessa viisi kertaa. 5. NATURA 2000 ALUEIDEN HOITO, KUNNOSTUS JA ENNALLISTAMINEN Osa Natura-alueista edellyttää joko jatkuvaa, pitkin aikavälein tapahtuvaa tai kertaluonteista hoitoa, kunnostusta tai ennallistamista, jotta alueen luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelun taso saavutetaan tai säilytetään. Hoitohankkeet suunnitellaan ja toteutetaan aina yhteistyössä maanomistajan kanssa. Keski-Suomessa on useita Natura-alueilla sijaitsevia perinnebiotooppikohteita. Perinnebiotooppien luonnonarvot ovat yleensä peräisin perinteisen maatalouden maankäytöstä ja luonnonarvojen säilyminen edellyttää vuosittaista hoitoa. Hoidon tavoitteena on estää alueen umpeenkasvu ja säilyttää alueen ravinnetasapaino sopivana, jotka ovat edellytyksenä luontotyyppien ja lajien säilymiselle. Perinnebiotooppikohteiden hoito on useimmiten järjestetty laidunnuksen avulla. Osa Keski-Suomen Natura-verkostoon sisältyvistä perinnebiotooppikohteista on oikeutettu maatalouden ympäristötuen erityistukeen. Metsien ennallistamisella pyritään palauttamaan alue luonnonmetsän kaltaiseksi. Luonnontilaisen metsän hoito- ja ennallistamismenetelmät pyrkivät jäljittelemään metsän luontaiseen sukkessioon liittyviä tapahtumia. Metsien ennallistamisen ja luonnonarvojen lisäämisen menetelmiä ovat esimerkiksi metsän polttaminen ja lahopuun lisäämiseen tähtäävät toimet, kuten pienaukotus tai puiden kaulaaminen. Lehdoissa luontotyypin ja sille ominaisen lajiston säilymisen ehtona on yleensä riittävä lehtipuuvaltaisuus. Lehtipuuvaltaisuuden säilyttäminen saattaa edellyttää havupuiden, etenkin kuusten leviämisen rajoittamista. 9

10 Metsähallitus on pääosin vastannut Keski-Suomessa toteutettavista metsien ennallistamishankkeista. Soiden ojitukset ovat muuttaneet merkittävästi suoluontoa. Nykyisillä suojelualueilla on runsaasti suo-ojia, joiden suota kuivattava vaikutus jatkuu edelleen. Suojelualueilla sijaitsevia ojitettuja soita on viime vuosina alettu ennallistaa eli palauttaa luonnontilaisen kaltaiseksi. Soiden ennallistamisen tavoitteena on suon vesitalouden ja sitä kautta kasvillisuuden ja muun lajiston palauttaminen sellaiseksi kuin se ennen ojitusta on ollut. Soiden ennallistamisen menetelmiä ovat mm. ojien tukkiminen ja ojituksen jälkeen kasvaneen puuston poistaminen. Metsähallitus on viime vuosina ennallistanut Natura-alueilla olevia soita eri puolella maakuntaa, ja lisää soiden ennallistamishankkeita on käynnistymässä. Virtavesikunnostusten tavoitteena on perattujen tai muulla tavoin ihmisen muokkaamien jokien ja koskien palauttaminen lähemmäksi luonnontilaa. Virtavesikunnostuksilla pyritään parantamaan virtavesieliöstön elinympäristöjä sekä lisäämään alueen maisemallisia, luonnonsuojelullisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Kunnostuksilla pyritään edistämään myös virkistyskäytön ja matkailun edellytyksiä. Virtavesikunnostushankkeita on toteutettu Keski- Suomen ympäristökeskuksen toimesta usealla Natura-kohteella. Lisää hankkeita on käynnistymässä. Keski-Suomen alueella Natura-verkostoon sisältyy useita linnustollisesti arvokkaita vesialueita, jotka ovat usein syntyneet järvenlaskun myötä. Tällaiset vesialueet kasvavat aikaa myöten umpeen, jolloin niiden linnustolliset ja muut luontoarvot heikkenevät. Lintuvesien kunnostusmenetelmiä ovat mm. ruoppaus ja vedenpinnan nosto pohjapatojen avulla. Lintuvesikunnostuksia on tehty Keski-Suomessa usealla lintuvesialueella, ja lisää hankkeita on käynnistymässä. Lisäksi mahdollinen lintuvesialueiden hoitomuoto on vierasperäisten pienpetojen tehopyynti. Pienpetopyyntiä on toteutettu mm. Viitasaaren Heinä-Suvannolla. Keski-Suomessa toteutettavia lajien ja niiden elinympäristöjen hoitoon liittyviä hankkeita ovat esimerkiksi uhanalaisten kasvien elinympäristöjen hoitotoimenpiteet ja tekopesien rakentaminen maakotkalle. 6. RETKEILY JA VIRKISTYSKÄYTTÖ 6.1. Yleistä retkeilystä ja virkistyskäytöstä Natura alueilla Natura-alueiden luontotyyppien tai lajien suojelu ei pääsääntöisesti edellytä jokamiehenoikeuksien, veneliikenteen, metsästyksen tai kalastuksen rajoittamista. Esimerkiksi joen, puron tai kosken sisältyminen Natura-verkostoon ei rajoita vesialueen kalastus- tai muuta käyttöä, mikäli se tapahtuu luonnonarvot huomioon ottavalla tavalla. Natura verkosto sisältää kuitenkin useita aiemmin perustettuja luonnonsuojelualueita. Näiden osalta luonnonsuojelualueen perustamispäätöksessä on lueteltu ne toimet, joita on luonnonsuojelualueella rajoitettu. Samoin esimerkiksi luonnonsuojelulain suojellun luontotyypin tai erityisesti suojeltavan lajin rajauspäätöksissä on lueteltu esimerkkejä sellaisista toimista, jotka voivat mahdollisesti vaarantaa luontotyypin ominaispiirteitä tai lajin säilymistä alueella. Natura-alueilla esiintyvien luontotyyppien tai lajien elinympäristöjen suojelu saattaa edellyttää retkeilyn tai virkistyskäytön kehittämiseen tai lisäämiseen tähtäävien toimien rajoittamista. Tämä arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Joissakin erityistapauksissa lajien ja luontotyyppien suojelutavoitteiden toteutuminen saattaa edellyttää myös jokamiehenoikeuksien 10

11 rajoittamista. Esimerkiksi linnustollisesti arvokkaille soille tai selkävesien luodoille voidaan asettaa kulku- tai maihinnousurajoituksia linnuston pesimäaikaan. Keski-Suomessa esiintyviä lintulajeja, jotka ovat häiriöalttiita pesimäaikaan, ovat mm. kuikka, kaakkuri, maakotka, kalasääski sekä selkävesien ja soiden pesimälinnusto. Myös uhanalaisten lajien esiintyminen saattaa aiheuttaa tarvetta rajoittaa retkeily- ja virkistyskäyttöä. Lintuvesialueilla kalastus ja metsästys ovat pääsääntöisesti sallittuja, mutta niitä voidaan joissain erityistapauksissa rajoittaa tai ne voidaan kieltää kokonaan. Mahdollisista rajoituksista päätetään luonnonsuojelualueen perustamispäätöksissä. Jokamiehenoikeuksiin kohdistuvia rajoituksia voidaan asettaa vain luonnonsuojelualueiksi perustettaville Natura-alueille. Kulumisherkillä alueilla, kuten joillakin kallioalueilla, soilla, lehdoissa tai lähdeympäristöissä saattaa suojelun toteutuminen edellyttää jokamiehenoikeuksien mukaisen retkeily- ja virkistyskäytön ohjausta. Maaston kulumisherkkyys ei välttämättä suoraan estä alueen retkeily- ja virkistyskäyttöä tai sen kehittämistä, mutta näiden alueiden kohdalla retkeilyreitit tai muu virkistyskäyttö on suunniteltava ja toteutettava herkät alueet huomioiden. Tämä saattaa edellyttää esimerkiksi maastoa suojaavien rakenteiden rakentamista, kulumisherkkien alueiden huomioimista retkeilyreittilinjausten laatimisessa tai jopa retkeily- ja virkistyskäyttöä rajoittavien kieltojen asettamista. Luontotyypin suojelu ei pääsääntöisesti edellytä rajoitusten asettamista. Poikkeuksia voivat olla esimerkiksi erityisen kulumisherkät kalliojyrkänteet, joille voidaan asettaa kulku- tai kiipeilyrajoituksia. Häiriöherkille lajeille tai luontotyypeille haitallista moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvaa liikkumista vesialueella tai maastossa voidaan rajoittaa tai kieltää. Tällaisia rajoituksia voi olla tarpeen asettaa esimerkiksi häiriöherkkien suurten petolintujen pesimäalueille. Esimerkiksi moottorikelkkaurat tulisi ohjata kokonaan Natura-alueiden ulkopuolelle. Rajoituksista päätetään vesiliikennelain tai maastoliikennelain mukaisissa menettelyissä Natura-aluekohtaisesti. Natura-alueiden soveltuvuutta retkeilyyn ja virkistyskäyttöön arvioidaan alueiden luontotyyppien ja niillä esiintyvien lajien herkkyyden kannalta. Herkkyyden ja häiriöalttiuden mittareita ovat maaston kulumisherkkyys sekä uhanalaisten ja häiriöalttiiden lajien esiintyminen alueella. Retkeilyn, virkistyskäytön ja luontomatkailun vaikutuksia yksittäisiin Naturaalueisiin arvioidaan tapauskohtaisesti hoito- ja käyttösuunnitelman tai muun tarvittavan suunnitelman yhteydessä Painealueet Alla olevaan taulukkoon on koottu ne Natura-alueet, joille tämänhetkisen tiedon mukaan kohdistuu retkeilyn, virkistyskäytön tai luontomatkailun kehittämishankkeita tai suunnitelmia, tai joilla nykyinen retkeily- ja virkistyskäyttö on jokamiesretkeilyä runsaampaa (Taulukko 1.). Tällaisia Natura-alueita on 38. Osa taulukossa luetelluista painealueista on sellaisia, että niiden kohdalla tulee tarkemmin sovittaa yhteen retkeilyn ja virkistyskäytön tarpeet sekä alueen suojelutavoitteet. Yleissuunnitelmassa ei ole otettu kantaa retkeilyn, virkistyskäytön tai luontomatkailun soveltumiseen tai niiden kehittämisen ja lisäämisen edellytyksiin yksittäisillä Natura-alueilla. Taulukossa esitellyt alueet eivät siten ole varauksetta sellaisia alueita, joille retkeilyn ja virkistyskäytön kehittäminen tai lisääminen soveltuu. Tämä on arvioitava erikseen yksityiskohtaisessa hoidon ja käytön suunnitelmassa, jonka laatiminen kyseisille alueille niiden käyttöpaineista johtuen on kiireellistä. Osalla taulukossa mainituista alueista on jo olemassa tai niille on valmistumassa retkeilyn ja virkistyskäytön ohjausta käsittelevä suunnitelma. 11

12 Keski-Suomen Natura-alueille kohdistuvasta retkeilyn ja virkistyskäytön määrästä ei ole saatavilla kattavaa tietoa. Taulukon tiedot ovat osittain arvioita. Taulukko 1. Retkeilyn ja virkistyskäytön painealueet. Tunnus Nimi Kunta FI Kanavuori - Koskenvuori JKL:n maalaiskunta FI Hitonhauta Kylmähauta - Hirvasjoki Laukaa, Uurainen, Äänekoski FI Jurvon alue - Jouhtisen metsä Suolahti, Sumiainen FI Vanginvesi Hankasalmi, Konnevesi FI Hyyppään alue Laukaa FI Ylistörinne - Kylmänoron kalliot Jyväskylä FI Muuramenharju - Innanlahden lehto Muurame Retkeilyn ja virkistyskäytön luonnehdinta Lähivirkistysalue Hitonhaudalla retkeilyn ja virkistyskäytön kehittämishankkeita Paikallisia retkeilynkehittämishankkeita Paikallisia kalastus- ja virkistyskäyttöhankkeita Retkeily- ja virkistyskäyttöä Keskellä kaupunkia Lähivirkistysalue FI Saarijärven reitti Karstula, Pylkönmäki, Saarijärvi Kalastusta, virkistyskäyttöä FI Pyhäjärvi Saarijärvi, Äänekoski Paikallisia retkeilyn ja virkistyskäytön kehittämishankkeita FI Pihlajanveden reitti Keuruu Paikallisia retkeilyn ja virkistyskäytön kehittämishankkeita FI Eerolanlahti - Rautpohjanlahti Jyväskylä Keskellä kaupunkia, lähivirkistysalue FI Keiteleen Listonniemi Äänekoski, Viitasaari Virkistysalueita, veneilyä FI Pieni-Kaihlanen Hankasalmi Linturetkeilyä FI Vaarunvuoret Korpilahti Metsähallituksen yleisökäytön kehittämisen painopistealue; vakiintunutta retkeilykäyttöä. FI Keskisenlampi - Riionlampi Joutsa Linturetkeilyä FI Housukosken alue Multia Paikallisia retkeily- ja virkistyskäyttöhankkeita FI Heinä-Suvanto - Hetejärvi Viitasaari Linturetkeilyä FI Särkijärvi ja Iso Metsälampi Karstula, Pylkönmäki Linturetkeilyä FI Rasuanniemi Jämsänkoski Lähivirkistysalue FI Pyhä-Häkin alue Saarijärvi, Kannonkoski Vakiintunutta retkeilykäyttöä FI Kolima Keitele -koskireitti Viitasaari Paikallisia virkistyskäyttöhankkeita FI Kolima Pihtipudas, Viitasaari Lähivirkistysalue FI Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi - Kivijärvi Leivonmäki FI Palstonvuori - Jääskelä JKL:n maalaiskunta FI Kivijärvi Kivijärvi, Kannonkoski, Kinnula FI Särkijärven metsä - Myllyvuori Korpilahti FI Pyhäjärven lintuvesi Konnevesi, Sumiainen FI Putkilahti Korpilahti FI Isojärvi Arvajanreitti Kuhmoinen, Jämsä FI Vatianjärven - Saraaveden alue Laukaa, Suolahti, Äänekoski FI Kuusmäki-Tikkamäki- Kirkkokangas- Muurame Valkeavuori FI Kulhanvuoren alue Multia, Saarijärvi, Pylkönmäki Metsähallituksen yleisökäytön kehittämisen painopistealue. Lisääntyvää retkeilykäyttöä kansallispuistossa Lähivirkistysalue Virkistyskäyttöä Särkijärvellä virkistyskäyttöä Linturetkeilyä Putkilahden kylän tuntumassa Metsähallituksen yleisökäytön kehittämisen painopistealue Monenlaista retkeilyä ja virkistyskäyttöä Lähivirkistysalue Vakiintunutta retkeilyä FI Ruokomäki Viitasaari Villi Pohjolan virkistyskalastusmatkailua FI Ylä-Keitele Viitasaari Paikallisia retkeilyn ja virkistyskäytön kehittämishankkeita FI Pihlajavesi ja yläjuoksun pienvedet Keuruu Retkeily- ja virkistyskäyttöä FI Salamajärven alue Kivijärvi, Kinnula, Perho Metsähallituksen yleisökäytön kehittämisen painopistealue 12

13 7. HOIDON JA KÄYTÖN SUUNNITTELUN TARVE Yleissuunnitelmassa arvioitu hoidon ja käytön suunnittelun tarve ja kiireellisyys perustuvat ennen kaikkea Natura 2000 alueiden suojelun perusteena olevien luontoarvojen turvaamiseen. Kaikki Natura-alueet eivät tarvitse laajaa hoidon ja käytön suunnittelua, vaan osalle kohteista riittää suppeampi tietyn hoidon tai käytön osa-alueen suunnittelu, esimerkiksi retkeilyn ohjauksen suunnitelma tai ennallistamissuunnitelma. Osa Keski-Suomen Natura 2000 alueista ei vaadi hoidon tai käytön suunnittelua lainkaan. Tällaisia alueita ovat muun muassa kohteet, joille on jo tehty hoito- ja käyttösuunnitelma esimerkiksi erilaisten hankkeiden yhteydessä. Suunnittelutarvetta ei myöskään ole katsottu olevan niillä luonnonsuojelualueilla, jotka eivät vaadi lainkaan hoitoa tai ennallistamista, eikä niille myöskään kohdistu jokamiesretkeilyä runsaampaa retkeily- ja virkistyskäyttöä. Osalla Natura alueista olemassa oleva hoidon ja käytön suunnitelma vaatii päivitystä. Jos Natura 2000 alueelle on tehty aikaisemmin jonkinlainen hoitoa tai käyttöä käsittelevä suunnitelma, on näiden kohdalla arvioitu, onko tarvetta lisäsuunnitteluun muiden hoidon tai käytön osa-alueiden osalta. Keski-Suomessa tehtyjä hoidon tai käytön osa-aluetta käsitteleviä suunnitelmia ovat esimerkiksi ennallistamissuunnitelmat sekä koskireittien tai lintuvesien kunnostussuunnitelmat. Aiemmin tehdyt suunnitelmat ovat saattaneet myös kohdistua vain tietylle osa-alueelle kyseisen Natura 2000 alueen sisällä. Myös tällaisten alueiden kohdalla lisäsuunnittelun tarve on arvioitu tapauskohtaisesti. Tavoitteena on, että jokaisen Natura 2000 alueen osalta arvioidaan kokonaisvaltaisesti hoidon ja käytön suunnittelun tarpeellisuus. Osasta kohteista ei ole tässä vaiheessa riittävästi tietoa esimerkiksi luontotyyppien hoitotarpeen tai retkeilyn ja virkistyskäytön määrän osalta. Alueiden tarkemman inventoinnin tai tietojen keräämisen yhteydessä hoidon ja käytön suunnittelun tarve saattaa täsmentyä. Yksityiskohtainen hoito- ja käyttösuunnitelma tai muu suunnitelma laaditaan yhteistyössä alueen maanomistajan kanssa. Yksityiskohtaisen hoidon ja / tai käytön suunnittelun välineitä ovat mm. Hoito- ja käyttösuunnitelma Kattava hoidon ja käytön kokonaissuunnitelma. Alueet, joille kohdistuu sekä hoitoon että käyttöön liittyviä suunnittelutarpeita. Ennallistamis-, hoito- tai kunnostussuunnitelma Lajien elinympäristön tai luontotyypin hoitoa koskeva suunnitelma, ns. toimenpidesuunnitelma. Voi olla osa hoito- ja käyttösuunnitelmaa tai ainoa jatkosuunnittelun väline. Retkeilyn ohjaus Retkeilyn ja virkistyskäytön ohjauksen suunnitelma sellaisille Natura-alueille, joihin kohdistuu tavallista jokamiesretkeilyä runsaampaa retkeily- tai virkistyskäyttöä ja joilla esiintyy kulumisherkkiä luontotyyppejä tai häiriöalttiita ja uhanalaisia lajeja. Metsäsuunnitelma Natura-alueet, joiden toteutuskeino on kokonaan tai osittain metsälaki. Metsäsuunnitelma voi olla ainoa jatkosuunnittelun väline tai osa hoidon ja käytön kokonaissuunnittelua. Kaikille metsälailla toteutettaville kohteille ei ole tarpeen laatia metsäsuunnitelmaa. Osalla esimerkiksi on jo olemassa jonkinlainen metsänkäsittelyä koskeva suunnitelma. Useat Natura-alueet koostuvat erillisistä osista, ja eri osa-alueille saattaa kohdistua erilaisia hoidon ja käytön suunnittelun tarpeita. Yleissuunnitelmassa Natura-alueita on kuitenkin pyritty tarkastelemaan kokonaisina, eikä esimerkiksi tarvittavia suunnitelmia ole eritelty 13

14 osa-alueiden välillä. Natura-aluekohtainen suunnittelun tarve on esitelty Taulukossa 2. sivuilla JATKOSUUNNITTELUN VASTUU Keski-Suomen alueella olevien Natura-alueiden hoidon ja käytön suunnittelun tai muun tarvittavan yksityiskohtaisen suunnittelun viranomaisvastuu on joko Metsähallituksella, Keski-Suomen ympäristökeskuksella tai jollakin muulla alueellisella ympäristökeskuksella. Vastuujako Metsähallituksen ja ympäristökeskuksen välillä on tässä tehty pääsääntöisesti alueen maanomistuksen mukaan. Mikäli alue tai suurin osa alueesta on valtion omistuksessa, on suunnitteluvastuu osoitettu Metsähallitukselle. Yksityismaiden Natura-alueiden osalta suunnitteluvastuu on alueellisella ympäristökeskuksella. Keski-Suomessa on useita Natura-alueita, joilla on sekä valtion että yksityisen omistamaa aluetta. Osassa tällaisista tapauksista suunnitteluvastuu on molemmilla. Taulukossa näiden kohteiden vastuutahoksi on mainittu molemmat siten, että päävastuutaho on ensin. Käytännössä suunnitelmat tehdään tiiviissä yhteistyössä. Vaikka jatkosuunnittelun viranomaisvastuu on joko Metsähallituksella tai alueellisella ympäristökeskuksella, voi suunnitelman laatijana olla jokin muu taho. Esimerkiksi maanomistaja voi tehdä tai teetättää hoito- ja käyttösuunnitelman jollakin ulkopuolisella. Tällöin suunnitelman kuitenkin hyväksyy vastuullinen viranomaistaho. Natura-alueiden viranomaisvastuu on esitelty Taulukossa 2. sivuilla HOIDON JA KÄYTÖN SUUNNITTELUN KIIREELLISYYS Hoidon ja käytön suunnittelun kiireellisyysluokittelu perustuu ympäristöministeriön antamaan ohjeistukseen (YM:n muistio ). Keski-Suomen Natura 2000 verkoston suunnittelutarpeen arvioinnissa on otettu huomioon maakunnan erityistarpeet Kiireellisyyteen vaikuttavia tekijöitä Suojelun toteutuskeino muu kuin luonnonsuojelulaki Keski-Suomen Natura 2000 alueista kokonaan luonnonsuojelulailla toteutettavia on 80 aluetta. Suojelun toteutuskeinona on kokonaan tai osittain jokin muu kuin luonnonsuojelulaki 63 Natura 2000 alueella, ja näillä kohteilla alueen käytön rajoitukset ovat vähäisempiä. Erityisesti näillä alueilla suojelutavoitteiden ja käyttötarpeiden yhteensovittamiseksi on tarpeen laatia tarkemmat suunnitelmat. Valtioneuvoston päätöksissä suojelun toteuttamiseksi on saatettu määritellä Natura alueelle useita toteuttamiskeinoja, eikä päätöksessä ole aina eritelty Natura-alueiden sisällä eri osa-alueiden edellyttämää suojelua. Eri toteuttamiskeinojen tarkempi alueellinen määrittely Natura alueiden sisällä on tarpeellista tehdä yksityiskohtaisen suunnitelman yhteydessä, mikäli määrittelyä ei ole aikaisemmin tehty. Retkeily, virkistyskäyttö ja luontomatkailu Natura 2000 alueet, joille kohdistuu runsaasti retkeily- tai virkistyskäyttöä, on luokiteltu kiireellisiksi suunnittelukohteiksi. Näissä alueissa on sekä luonnonsuojelualueita että muulla lailla toteutettavia alueita. Retkeilyn tai virkistyskäytön ohjausta vaativia alueita voivat olla esimerkiksi matkailullisesti vetovoimaiset alueet sekä taajamien tai liikenneväylien lä- 14

15 heisyydessä sijaitsevat alueet. Tällaisia voivat olla myös alueet, joita suunnitellaan luontomatkailukohteiksi. Useisiin Natura 2000 verkostoon sisältyviin järvi- ja jokivesistöihin kohdistuu veneilyä ja kalastusmatkailua, joiden ohjaus edellyttää jonkinasteista suunnittelua. Luontotyyppien hoito, kunnostus ja ennallistaminen tai lajien suojelu Luontotyyppien hoidon tai ennallistamisen tarpeessa olevat alueet ovat kiireellisiä suunnittelukohteita. Tällaisia kohteita ovat etenkin perinnebiotooppikohteet, jotka vaativat jatkuvaa, yleensä vuosittain toteutettavaa hoitoa. Kertaluonteisen tai pitkin aikavälein toteutettavan ennallistamisen tai kunnostuksen tarpeessa olevia luontotyyppejä on mm. lehtometsäkohteissa, suokohteissa sekä vesistöissä (ks. luku 5). Mikäli Natura 2000 alueella esiintyy laji, joka edellyttää lajin suotuisan suojelutason toteutumiseksi erityisiä toimenpiteitä, on alue luokiteltu kiireelliseksi suunnittelukohteeksi. Tällaisia alueita saattavat olla esimerkiksi erityisesti suojeltavien lajien esiintymisalueet. Kohteissa on myös muulla kuin luonnonsuojelulailla toteutettavia alueita. Myös alueet, joilla esiintyy häiriöaltis laji, saattavat vaatia erityistä suunnittelua, esimerkiksi retkeilyn ohjausta Kiireellisyyden luokittelu Kiireellisyyteen vaikuttavat tekijät saattavat olla päällekkäisiä ja Natura 2000 alueisiin saattaa kohdistua useita kiireellisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Osa Natura-alueista koostuu erillisistä ja erityyppisistä osa-alueista ja luontotyypeistä, joilla myös hoidon ja käytön tarpeet vaihtelevat. Kiireellisyyden tarpeen mittaamisessa kokeiltiin pisteytystä (Liite 1). Kiireellisyyden mittaamisessa on huomioitu kolme kiireellisyyteen vaikuttavaa tekijää: hoidon, kunnostuksen ja ennallistamisen tarve, retkeilyn ja virkistyskäytön paineet sekä muu käyttö. Kukin Natura-alue on arvioitu näiden kiireellisyyteen vaikuttavien tekijöiden osalta asteikolla tarkoittaa, että alueelle ei kohdistu kyseistä kiireellisyyteen vaikuttavaa tekijää, 2 tarkoittaa, että tekijää kohdistuu paljon. Jokainen alue saa siten näiden kolmen tekijän osalta pisteet, joiden summa määrittää alueen jatkosuunnittelun kiireellisyyttä. Tällaisella pelkistetyllä pisteytyksellä saatava kiireellisyysluokka on suuntaa-antava, ja suunnittelun kiireellisyyttä on joidenkin alueiden osalta tarkistettu pisteytyksen jälkeen. Tämän takia pisteiden yhteenlaskettu summa ei välttämättä vastaa alueen kiireellisyysluokkaa. Liitteen 1 taulukon avulla voi kuitenkin hahmottaa Natura-alueille kohdistuvia hoidon ja käytön paineita. Natura-alueiden suunnittelun kiireellisyysluokka (A-D) tarkistuksen jälkeen on esitetty Taulukossa 2. Tarkemman suunnitelman laatimiselle ei ole määritetty aikaan sidottua luokitusta. Liitteessä 4 Natura-alueet on luokiteltu kiireellisyysluokan mukaisesti. 15

16 Taulukko 2. Keski-Suomen Natura-alueiden suunnittelutarve, kiireellisyys ja viranomaisvastuu. Toteutuskeino: ks. luku 3. Hks = Hoito- ja käyttösuunnitelma. Kiireellisyys: A = kiireellinen, B = melko kiireellinen, C = ei kiireellinen, D = ei suunnittelutarvetta. Vastuu: KSU = Keski-Suomen ympäristökeskus, Mh = Metsähallitus. Natura-alueet ovat tunnuksen mukaisessa numerojärjestyksessä. Kuntakohtainen Natura-alueluettelo on liitteessä 2. Tunnus Nimi Kunta Pintaala ha Suunnittelutarve Toteutuskeino Kiireellisyys Vastuu Matolammi- Mäntymäki FI JÄM 122 LsL, VL Ei tarvetta D Mh Muuta, tarkennuksia FI Väärä-Väihi JÄM 37 LsL, VL Ei tarvetta D Mh FI Lotakonsuo UUR 8 LsL Ei tarvetta D Mh FI Oksalan Isosuo - Miehinkäisensuo UUR 109 LsL Kunnostussuunnitelma B KSU / Mh FI Kanavuori - Kos- kenvuori JMLK 162 MaL, ML Hks, metsäsuunnitelma A Mh FI Verhokangas KAR 69 LsL Ei tarvetta D Mh FI Aittosuo - Leppäsuo - Uitusharju KAR 1521 LsL, MaL, ML, VL Hks, metsäsuunnitelma A KSU FI Härkösuo - Hongistonkorpi JKL, MUU 24 LsL B KSU / Mh FI Alasuo LAU 14 LsL Ei tarvetta D Mh FI Sallistensuo PET, JMLK 73 LsL FI Vääräpään lammet ja lähteet JMLK 21 LsL FI Ylä-Tankonen KON 17 LsL FI Hitonhauta - Kylmähauta - Hirvasjoki LAU 132 Lintuveden kunnostussuunnitelma. Lähivirkistysalue. Mh laatii hks:n v Suon ennallistaminen (ojien tukkiminen). B Mh Suon ennallistaminen. B Mh Metsien ennallistaminen. C KSU ML, VL Hks A KSU / Mh FI Lankamaan harjualue LAU 121 MaL, ML Hks, metsäsuunnitelma A KSU FI Hietasyrjänkangas - Sirkkaharju LsL, MaL, LAU 378 ML, VL Hks, metsäsuunnitelma A KSU FI Partastenmäet MUU 26 LsL Retkeilyn ohjaus C Mh FI Jurvon alue - SUO, Jouhtisen metsä SUM 452 FI Peuravuori - Hoikanvuori FI Julmatlammit - Kitukorpi FI Vanginvesi FI Harvastensuo FI Hyyppään alue FI Ylistörinne - Kylmänoron kalliot SUM 26 Ennallistamistarpeen arviointi Mahdollisesti myös metsäsuunnitelma. arvioiva. Metsässuunnitelma, MaL, ML, VL retkeilyn ohjaus (/ hks) B KSU Hks-tarve arvioitava MaL, ML Hks, metsäsuunnitelma A KSU SAA 89 LsL Hks C Mh tta. KON 307 VL, Koskiens.l. Hks A KSU FI Kälkäsuo - Lehmusuo JOU 186 LsL, VL B KSU Suon ennallistaminen. JOU 98 LsL / ei tarvetta C Mh selvitettävä. Mh laatii hks:n v. LAU 29 LsL Hks A Mh Hks-tarve ja hoitotarve JKL 15 LsL, MRL Hks B KSU FI Muuramenharju - Innanlahden lehto MUU 228 MaL, ML Hks, metsäsuunnitelma A KSU Paljon käyttöpaineita. FI Humalalahti - Pitkäjoen suu TOI 83 LsL, VL Kunnostussuunnitelma B KSU Järven kunnostus. FI Saarijärven reitti FI Kytömurronsuo SAA, KAR, PYL 1534 KON 12 LsL LsL, VL, Koskiensuoj.l. Hks B KSU / ei tarvetta C KSU Virtavesikunnostuksia tehty ja tulossa. Suon ennallistamistarve 16

17 FI Pyhäjärvi FI Hitonhaudan vuori FI Huhkojärvi FI Hirvijärvi FI Peuralamminneva SAA, ÄÄN 1935 LsL, VL Hks A KSU / Mh SUM 41 KEU, JMSK 151 KEU 60 LsL KYY 487 LsL FI Pihlajanveden reitti KEU 615 FI Eerolanlahti - Rautpohjanlahti FI Silppolanraivio - Aittosuonlehto FI Keiteleen Listonniemi FI Isolähteenpuro FI Siipikangas FI Pieni-Kaihlanen LsL, MaL, ML Hks, metsäsuunnitelma B KSU LsL, MaL, ML, VL Hks, metsäsuunnitelma B KSU Metsäsuunnitelma ja retkeilyn ohjaus riittäviä? C Mh / ei tarvetta C Mh VL, Koskiens.l. Hks B KSU JKL 43 MRL Hks A KSU KIV 127 LsL Ei tarvetta D Mh ÄÄN, VII 1606 ML, VL Hks, metsäsuunnitelma A KSU / Mh KAN 6 LsL Ei tarvetta D KSU KEU 18 LsL Ei tarvetta D Mh Retkeilyn ohjaus / ei tarvetta C KSU Metsäsuunnitelma ja retkeilyn ohjaus riittäviä? Suon ja metsän ennallistaminen. Hkstarve Retkeilyn ohjauksen tarve selvitettävä. Lintuvesikunnostustarve Rautpohjassa Ehkä ennallistamistarpeen selvittämistä. Lintuvesikunnostus tehty. Retkeilyn ohjauksen tarve selvitettävä. HAN 71 LsL FI Vaarunvuoret LsL, MaL, KOR 604 ML, VL Hks (tekeillä) A Mh/KSU Hks tekeillä. FI Suojärviensuo - Niittosuo PIH 524 LsL B Mh FI Keskisenlampi - Riionlampi JOU 102 LsL Hks B KSU FI Koivulahti Perinnebiotoopin hoitosuunnitelma MUL 1 sopimus / päivitys A KSU FI Saarisuo - Valleussuo - Löytösuo - Hirvilampi KYY 1515 LsL Ei tarvetta D Mh FI Syväjärvenlehto PIH 36 LsL B Mh FI Housukosken alue LsL, MaL, MUL 232 ML, VL Hks B KSU / Mh FI Heinä-Suvanto - Hetejärvi Ennallistamissuunnitel- FI Karjovuori FI Hopeaharjunkorpi FI Raiskin metsät FI Särkijärvi ja Iso Metsälampi FI Nytkymenjärvi FI Rasuanniemi FI Jylhänrinteen metsät FI Laihistenneva - Härkäneva - Vahvasenjoki FI Makkaran niitty VII 1224 LsL, VL MUL 33 LsL KUH 25 LsL ma valtion maille A Mh / KSU / ei tarvetta C Mh / ei tarvetta C Mh KEU 112 LsL Ei tarvetta D KSU KAR, PYL 111 LsL Kunnostussuunnitelma (niitto) / Ei tarvetta C KSU / Mh Suon ennallistamistarve selvitettävä. Laidunnuksen jatkuminen turvattava. Enn. suunnitelma tehty. Ennallistaminen alkamassa. Metsän / suon ennallistaminen. Hks tehty yksityismaille Lintuvesikunnostukset hoidossa. Selvitettävä Särkijärven niiton mahdollisuus. JÄM 483 LsL, VL Hks C KSU / Mh Hks-tarve JMSK 18 LsL Hks A KSU PYL 8 LsL Ei tarvetta D KSU KAR 493 LsL, ML, VL Hks, metsäsuunnitelma C Mh Perinnebiotoopin hoitosuunnitelman PIH 4 sopimus päivitys B KSU 17

18 FI Seläntauksen suot FI Suurisuo - Sepänsuo - Paanasenneva - Teerineva FI Kalajärvi - Kytänneva FI Kylämän lammet FI Myllykankaan metsä FI Suurusneva FI Isosuo FI Multarinmeri - Harjuntakanen - Riitasuo FI Haarapuronniitty - Vuorijärvi FI Palokankaan lammet FI Rahkasuo FI Pyhä-Häkin alue FI Kolima - Keitele - koskireitti FI Kolima FI Valkeisenjärvi - Särkilampi - Utusuo PIH, KIN 2714 LsL PIH 884 LsL C Mh B Mh Kunnostus ei kiireellinen. Hks-tarve SUM 209 LsL, VL Hks C KSU KUH 68 LsL / ei tarvetta C KSU PIH 171 LsL, MaL, ML Hks B Mh ÄÄN 34 LsL Ei tarvetta D Mh PIH 25 LsL FI Varisvuori - Louhukangas - Saukonlähde B Mh KON 62 LsL Ei tarvetta D Mh Soiden ennallistamista toteutettu osalle alueesta. Soiden ennallistaminen. PIH 1151 LsL Hks B Mh Hks-tarve VII 42 LsL Ei tarvetta D Mh VII 81 LsL Ei tarvetta D KSU PIH 101 LsL Ei tarvetta D Mh SAA 2125 VII 471 MaL, ML, VL Hks, metsäsuunnitelma A Mh ML, VL, koskiens.l. Hks, metsäsuunnitelma A KSU / Mh PIH, VII 4769 LsL, VL Hks (tekeillä) A KSU / Mh MUL 123 LsL FI Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi - Kivijärvi LEI 5064 FI Suonteen pohjoisosa JOU 5453 FI Suonteen eteläosa JOU 2625 FI Onkisalo - Herjaanselkä LUH 2063 FI Edessalo - Haukkasalo FI Vanhanselkä - Ruppavuori FI Vahervuori FI Tervajärvi FI Iilijärven alue FI Lullinvuori - Kustaanvuori - Härköpohja JÄM, KUH 2654 KOR, JÄM, LUH 306, kunnostussuunnitelma B KSU / Mh Hks päivitettävä. Metsäsuunnitelma yksityismaille. Hks tekeillä / kunta, KSU Ennallistaminen Valkeisenjärvelle, lintuvesikunnostus Särkilammelle. MaL, ML, VL Hks (tekeillä) A Mh Hks tekeillä / Mh. ML, VL Hks A Mh / KSU ML, VL Hks A Mh / KSU ML, VL Hks B Mh / KSU Itä-Suomen Mh:n alueella. Yhteinen Hks koko Suonteelle. Itä-Suomen Mh:n alueella. ML, VL Hks B Mh / KSU Hks-tarve ML, VL Hks B KSU / Mh Hks-tarve LUH 21 LsL Ei tarvetta D Mh JMLK 24 LsL Hoitosuunnitelma B KSU TOI 889 LsL, MaL, ML, VL Hks, metsäsuunnitelma A KSU / Mh MUU, KOR 96 LsL Hks B KSU / Mh Mh:lla valmis ennallistamissuunnitelma. Hoidon tarve Hks-tarve arvioitava, metsäsuunnitelma kiireellinen. 18

19 FI Syrjäharju FI Kivijärvenvuori - Mäyrämäen lehto FI Pohjoisjärven metsä FI Palstonvuori - Jääskelä FI Pitkäjärvenvuoren metsät FI Kivijärvi PET, KEU 65 KOR 32 LsL JMLK 27 LsL LsL, MaL, ML Hks, metsäsuunnitelma A KSU / Mh Hoitosuunnitelma, ennall.suunnitelma / ei tarvetta C Mh / KSU Mäyrämäen lehdon hoitotarve selvitettävä. Kivijärvenvuoren ennall.tarve B Mh JMLK 178 LsL Hks A Mh / KSU JÄM, JMSK 210 LsL KIV, KIN, KAN 5366 FI Kylkisaaret - Raakkipuron metsä - Pohjoiskallio KAN 116 LsL, MRL FI Heinäsuon alue KAN, KIV 86 LsL FI Haukisuo - Härkäsuo - Kukkoneva FI Hertunvuori FI Särkijärven metsä - Myllyvuori FI Pyhäjärven lintuvesi KAR 2472 Metsän ja suon ennallistaminen. C Mh ML, VL Hks, metsäsuunnitelma A Mh / KSU Retkeilyn ohjaus / ei tarvetta C Mh MaL, ML, VL Hks, metsäsuunnitelma A Mh Retkeilyn ohjauksen tarve selvitettävä. B Mh Suon ennallistaminen. LSU:n vetämä luontomatkailun kehittämishanke, jonka osana Mh:n vastuulla hks. KUH 93 MaL, ML Hks, metsäsuunnitelma B KSU Hks-tarve KOR 142 LsL Retkeilyn ohjaus B Mh Lintuvesikunnostukset hoidossa. Retkeilyvarustuksen viimeistely. KON, SUM 176 LsL Retkeilyn ohjaus A KSU FI Putkilahti MaL, ML, KOR 226 VL, sopimus Hks A KSU Hks-tarve FI Ristisuo Suon ennallistamis- KOR 52 LsL B Mh tarve FI Rotkovuoren alue JÄM 47 LsL Retkeilyn ohjaus B Mh Lähivirkistysalue. FI Isojärvi - Arvajanreitti FI Huhkainvuori FI Lapinjärvi - Teerikangas FI Vatianjärven - Saraaveden alue KUH, JÄM 4641 FI Kierälammen kalliot - Pyykkivuori LAU 36 FI Rokasuo LsL, VL, koskiens.l. Hks (päivitys) A Mh KUH 28 LsL, MaL, ML Hks, metsäsuunnitelma B KSU Hks-tarve Linturetkeilyn ohjauksen tarve arvioitava (Lapinjärvi). Lintuvesikunnostukset LAU, TOI 106 LsL Retkeilyn ohjaus C KSU / Mh hoidossa. MaL, ML, LAU, VL, koskiens.l., SUO, Monipuolinen ja - ÄÄN 394 sopimus Hks, metsäsuunnitelma A KSU / Mh osainen kohde. LEI 99 LsL FI Vällyvuori - Huuvuori - Haukkavuori LEI, TOI 184 FI Myllyvuori- Vilhusenmäki FI Vesilahdensuo - Kurkisuo FI Joensuonkangas LsL, MaL, ML Metsäsuunnitelma A KSU A Mh LsL, MaL, ML Hks, metsäsuunnitelma A KSU MUL 34 LsL Ei tarvetta D Mh MUL, KEU 192 LsL / ei tarvetta C Mh MUL 52 LsL / ei tarvetta C Mh FI Kuusmäki - Tikkamäki - Kirkkokangas Valkeavuori MUU 223 LsL Hks B Mh Lehdon hoitotarve valmistuu vuoden 2005 aikana / Mh. Lajien suojelun suunnittelutarpeen (kiireell.). Hks-tarve 19

20 SAA 14 LsL Hks (tekeillä valtion maille), metsäsuunnitelma A MaL, ML, VL Mh FI Kulhanvuoren alue MUL, SAA, PYL 745 FI Ristiniemen lähteikkö FI Katajaneva - Vuorilammen alue - Huhtalampi A Mh / KSU Lähteikön ennallistaminen. B Mh Hks tekeillä / KSU. Metsäsuunnitelma riittävä yksityismaille. Katajanevalle tulossa ennallistamissuunnitelma vuoden 2005 aikana / Mh. FI Pihlajavesi ja yläjuoksun pienvedet ÄÄN 53 LsL FI Tervaniemen alue FI Koivuvuori - Pienen Palojärven metsä TOI 236 LsL FI Kaitajärvi LsL, ML, KUH 206 MaL Hoitosuunnitelma B Mh FI Muurainkorpi - Niittosuo VII 147 LsL Ei tarvetta D Mh FI Kivineva - Karhukangas VII, PIH 201 LsL Ei tarvetta D Mh FI Ruokomäki VII 54 LsL A Mh FI Ylä-Keitele VII 3641 VL Hks A Mh / KSU FI Hakovuori - Koljatti Metsäsuunn. kiireellinen VII 124 MaL, ML Metsäsuunnitelma A KSU FI Kivetyn alue ÄÄN 168 LsL, MRL Hks B Mh Hks-tarve FI Ison Särkijärven metsä - Metsokangas / ei tarvetta C Mh VL, koskiens.l. Hks B KSU / ei tarvetta B Mh / ei tarvetta C KSU LsL, MaL, ML Retkeilyn ohjaus B Mh PYL 55 LsL Ei tarvetta D Mh PYL 104 LsL, MaL, ML KEU 2592 FI Hallinmäki JMSK 211 LsL FI Honkaneva KON 62 LsL FI Kärppäjärven alue KUH 809 FI Silmäsuo - Kiminginjoki / ei tarvetta B Mh / ei tarvetta B Mh VII, KAN 101 LsL FI Mertajärvi - Pieni- Selkiäinen KON 84 LsL Kunnostussuunnitelma B KSU FI Vihtamäen lettoräme FI Virkamäen letto- Kovasräme FI Kummunpuro FI Syväojanmäki FI Ylin FI Louhuvuori FI Lehtisenneva FI Rajala FI Kilpisuo FI Ruokolahti - Laikanlahti FI Angesselkä - Puttolanselkä FI Palosenranta HAN 3 LsL Ei tarvetta D KSU PIH 34 LsL Ei tarvetta D KSU / Mh KAR 5 LsL Ei tarvetta D KSU JMLK 19 LsL Ei tarvetta D Mh Kunnostussuunnitelma / KAR 40 MRL, VL ei tarvetta C KSU PIH 95 LsL Ei tarvetta D KSU / Mh SAA 29 LsL Ei tarvetta D Mh KUH 91 LsL Hoitosuunnitelma A KSU KAR 247 LsL Retkeilyn ohjaus B Mh / KSU KAR 143 JOU 535 VL Hks B KSU VL, Koskiens.l. Hks B KSU TOI 4 LsL Ei tarvetta D KSU Alue-ekologisen suunnitelman päivitys. Lintuveden kunnostustarve Lintuvesikunnostuksen tarve selvitettävä. Lehtimetsien hoitotarve Inventointi kiireellinen. 20

21 FI Aholan laitumet FI Lampuodinsuo KIN 2 Sopimus, erityistukisopimus päivitys A Hoitosuunnitelma / KSU MUL 82 LsL Ei tarvetta D Mh FI Jousmäki JMSK 21 LsL Ei tarvetta D Mh Konnevesi-Kalaja- KON, Rautalampi LsL, VL, FI Niinivuori MaL, MRL Hks A Mh FI Pohjoisneva FI Maaherransuo FI Salamajärven alue KYY, Alajärvi, Perho 2341 LsL Hks C Mh MUL, Ähtäri 418 LsL Ei tarvetta D Mh Hoito- ja käyttösuunnitelmaan mukaan myös ympäröivät ssa:t (LSU). KIV, KIN, Perho 9261 LsL Hks A Mh Hks valmistuu 2005 Taulukossa 3 on esitetty Natura-alueiden lukumäärä suunnittelutarpeen ja kiireellisyyden mukaan. Taulukossa esitetyn lisäksi yksityismaiden metsäsuunnitelmia on tarpeen tehdä 24 Natura-alueelle. Näistä monet ovat sellaisia, joille on tarpeen tehdä myös jokin muu suunnitelma (ks. Taulukko 2.) Keski-Suomen metsäkeskus ja ympäristökeskus ovat arvioineet metsäsuunnittelukohteista noin puolen olevan kiireellisiä. Taulukko 3. Natura-alueiden lukumäärä suunnittelutarpeen ja kiireellisyyden mukaan. Toimenpidesuunnitelmat sisältävät hoito-, ennallistamis- ja kunnostussuunnitelmat. Hks Toimenpidesuunnitelma Retkeilyn ohjaus Yhteensä A 33* B C D 31 Yhteensä * Näistä viidelle kohteelle (Vaarunvuoret, Kolima, Haapasuo- Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi, Kulhanvuoren alue ja Salamajärven alue) on yleissuunnitelman valmistumisen aikaan tekeillä hoito- ja käyttösuunnitelma. Jonkinlaista tarkempaa suunnitelmaa edellyttäviä Natura-alueita on 116. Tähän lukuun on laskettu mukaan ne alueet, joille on tarpeen tehdä ainoastaan metsäsuunnitelma. Taulukko 3 ei sisällä näitä alueita. Natura-alueita, joille ei nykytietämyksen mukaan ole tarpeen tehdä lainkaan tarkempia suunnitelmia (D-kohteet), on 31 kappaletta. Taulukossa 4 on esitetty kokonaispinta-alat (ha) suunnittelutarpeen ja kiireellisyyden mukaan. Taulukko 4. Natura-alueiden kokonaispinta-ala (ha) suunnittelutarpeen ja kiireellisyyden mukaan. Toimenpidesuunnitelmat sisältävät hoito-, ennallistamis- ja kunnostussuunnitelmat. Hks Toimenpidesuunnitelma Retkeilyn ohjaus Yhteensä A 71009* B C D 3402 Yhteensä * Näistä hehtaarille eli viidelle Natura-kohteelle on yleissuunnitelman valmistumisen aikaan tekeillä hoito- ja käyttösuunnitelma. Lisäksi luku sisältää laajoja vesialueita, joten todellinen suunnittelutarvealue (maapinta-ala) on huomattavasti pienempi. 21

22 Liitteen 5 kartassa on esitetty suunnittelutarve Natura-alueiden pinta-alaluokittain. Viranomaisvastuu jakautuu siten, että Keski-Suomen ympäristökeskuksella on 47 alueen viranomaisvastuu, Metsähallituksella 69 alueen vastuu ja ns. yhteisvastuullisia alueita on 31 (Ks. Taulukko 2). LÄHTEET Arvokkaiden luontokohteiden hoidon ja käytön priorisointi Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Metsähallitus, Pohjanmaan-Kainuun luontopalvelut. Pohjois-Pohjanmaan liiton sarja A: s. Natura 2000 verkoston tavoitteet, oikeusvaikutukset ja toteuttaminen Muistio. Ympäristöministeriö, Alueiden käytön osasto. 26 s. Natura-alueiden hoito ja käyttö. Työryhmän mietintö Suomen ympäristö. Luonto ja luonnonvarat 597. Ympäristöministeriö. 87 s. Söderman, T Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas. Luonto ja luonnonvarat 109. Suomen ympäristökeskus. 196 s. Ympäristöministeriön muistio Natura 2000 alueiden hoidon ja käytön suunnittelun valtakunnallisista painopisteistä LIITTEET Liite 1. Arvio Keski-Suomen Natura-alueille kohdistuvista hoito- ja käyttöpaineista sekä niiden määrästä Liite 2. Keski-Suomen Natura 2000 alueet kunnittain Liite 3. Sidosryhmiltä saadut lausunnot ja palautteet Liite 4. Keski-Suomen Natura-alueet suunnittelun kiireellisyysluokkien mukaan Liite 5. Suunnittelutarve Natura-alueiden pinta-alaluokittain 22

23 Liite 1. Arvio Keski-Suomen Natura-alueille kohdistuvista hoito- ja käyttöpaineista sekä niiden määrästä. Kiireellisyyteen vaikuttavien tekijöiden pisteytys (0-2) on tehty seuraavin perustein. Hoito-, kunnostus- ja ennallistamistarpeet kohta perustuu arvioon Natura 2000 alueiden hoidon, kunnostuksen ja ennallistamisen tarpeesta. Osalla kohteista on tiedossa hoidon tms. tarpeita, mutta suurelta osalta Natura-kohteista tarkemmat tarvetta koskevat tiedot puuttuvat. Soiden osalta ennallistamistarvetta on pyritty arvioimaan myös karttatarkasteluna, eli onko suolla näkyvissä ojia. Muuta hoidon, kunnostuksen tai ennallistamisen tarvetta ei kartan perusteella juuri voi arvioida. 0 = Alueelle ei kohdistu hoidon, kunnostuksen tai ennallistamisen tarpeita. 1 = Alueelle tai osalle alueesta kohdistuu pienimuotoisia hoidon, kunnostuksen tai ennallistamisen tarpeita tai tarpeet eivät ole kiireellisiä. 2 = Alueelle tai osalle siitä kohdistuu kiireellisiä tai laajoja hoidon, kunnostuksen tai ennallistamisen tarpeita. Retkeily- ja virkistyskäyttö kohta perustuu tietoon nykykäytöstä sekä arvioon tulevasta käytöstä. 0 = Kohteelle kohdistuu satunnaista retkeily- ja virkistyskäyttöä. Ei edellytä retkeilyn ohjausta tai rakenteita. 1 = Lähivirkistysalue tai muu vakiintuneen retkeilykäytön alue. 2 = Kohteelle kohdistuu runsaasti retkeily- tai virkistyskäyttöä tai sitä suunnitellaan luontomatkailualueeksi. Muu käyttö kohdassa merkittävin kiireellisyyteen vaikuttava tekijä on suojelun toteutuskeino. Jos alue tai osa alueesta on suojeltu jollain muulla kuin luonnonsuojelulailla, on alueen suunnittelu luokiteltava kiireelliseksi. Muu käyttö sisältää lisäksi muut mahdolliset alueen käyttötarpeet, jotka saattavat vaikuttaa suunnittelun kiireellisyyteen. Tällainen on esimerkiksi alueen tutkimuskäyttö. 0 = Alue on luonnonsuojelulailla toteutettu, eikä ole tiedossa mitään erityisiä käyttötarpeita. 1 = Osa alueesta on suojeltu muulla kuin luonnonsuojelulailla tai alueelle kohdistuu pienimuotoista käyttöä 2 = Alue tai laajoja osia alueesta on suojeltu muulla kuin luonnonsuojelulailla tai alueelle kohdistuu runsaasti jotain muuta käyttöä. Tunnus Nimi Hoito-, kunnostus- ja ennallistamistarpeet Retkeily- ja virkistyskäyttö Muu käyttö Kiireellisyysluokka FI Matolammi- Mäntymäki FI Väärä-Väihi FI Lotakonsuo FI Oksalan Isosuo - Miehinkäisensuo B FI Kanavuori - Koskenvuori A FI Verhokangas FI Aittosuo - Leppäsuo - Uitusharju A FI Härkösuo - Hongistonkorpi B FI Alasuo FI Sallistensuo B FI Vääräpään lammet ja lähteet B 23

24 Tunnus Nimi Hoito-, kunnostus- ja ennallistamistarpeet Retkeily- ja virkistyskäyttö Muu käyttö Kiireellisyysluokka FI Ylä-Tankonen C FI Hitonhauta - Kylmähauta - Hirvasjoki A FI Lankamaan harjualue A FI Hietasyrjänkangas - Sirkkaharju A FI Partastenmäet C FI Jurvon alue - Jouhtisen metsä B FI Peuravuori - Hoikanvuori A FI Julmatlammit - Kitukorpi C FI Vanginvesi A FI Kälkäsuo - Lehmusuo B FI Harvastensuo C FI Hyyppään alue A FI Ylistörinne - Kylmänoron kalliot B FI Muuramenharju - Innanlahden lehto A FI Humalalahti - Pitkäjoen suu B FI Saarijärven reitti B FI Kytömurronsuo C FI Pyhäjärvi A FI Hitonhaudan vuori B FI Huhkojärvi B FI Hirvijärvi C FI Peuralamminneva C FI Pihlajanveden reitti B FI Eerolanlahti - Rautpohjanlahti A FI Silppolanraivio - Aittosuonlehto FI Keiteleen Listonniemi A FI Isolähteenpuro FI Siipikangas FI Pieni-Kaihlanen C FI Vaarunvuoret A FI Suojärviensuo - Niittosuo B FI Keskisenlampi - Riionlampi B FI Koivulahti A FI Saarisuo - Valleussuo - Löytösuo - Hirvilampi FI Syväjärvenlehto B FI Housukosken alue B FI Heinä-Suvanto - Hetejärvi A FI Karjovuori C FI Hopeaharjunkorpi C FI Raiskin metsät FI Särkijärvi ja Iso Metsälampi C FI Nytkymenjärvi C FI Rasuanniemi A FI Jylhänrinteen metsät FI Laihistenneva - Härkäneva - Vahvasenjoki C FI Makkaran niitty B FI Seläntauksen suot C 24

25 Tunnus Nimi Hoito-, kunnostus- ja ennallistamistarpeet FI Suurisuo - Sepänsuo - Paanasenneva - Teerineva FI FI Kalajärvi - Kytänneva Kylämän lammet FI Varisvuori - Louhukangas - Saukonlähde FI FI FI FI FI Myllykankaan metsä Suurusneva Isosuo Multarinmeri - Harjuntakanen - Riitasuo Haarapuronniitty - Vuorijärvi Retkeily- ja virkistyskäyttö Muu käyttö Kiireellisyysluokka B C C B B B FI Palokankaan lammet FI Rahkasuo FI Pyhä-Häkin alue A FI Kolima - Keitele -koskireitti A FI Kolima A FI Valkeisenjärvi - Särkilampi - Utusuo B FI Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi - Kivijärvi A FI Suonteen pohjoisosa A FI Suonteen eteläosa A FI Onkisalo - Herjaanselkä B FI Edessalo - Haukkasalo B FI Vanhanselkä - Ruppavuori B FI Vahervuori FI Tervajärvi B FI Iilijärven alue A FI Lullinvuori - Kustaanvuori - Härköpohja B FI Syrjäharju A FI Kivijärvenvuori - Mäyrämäen lehto C FI Pohjoisjärven metsä B FI Palstonvuori - Jääskelä A FI Pitkäjärvenvuoren metsät C FI Kivijärvi A FI Kylkisaaret - Raakkipuron metsä - Pohjoiskallio C FI Heinäsuon alue B FI Haukisuo - Härkäsuo - Kukkoneva A FI Hertunvuori B FI Särkijärven metsä - Myllyvuori B FI Pyhäjärven lintuvesi A FI Putkilahti A FI Ristisuo B FI Rotkovuoren alue B FI Isojärvi - Arvajanreitti A FI Huhkainvuori B FI Lapinjärvi - Teerikangas C FI Vatianjärven - Saraaveden alue A FI Kierälammen kalliot - Pyykkivuori A 25

26 Tunnus Nimi Hoito-, kunnostus- ja ennallistamistarpeet FI Rokasuo FI Vällyvuori - Huuvuori - Haukkavuori FI FI FI Myllyvuori-Vilhusenmäki Vesilahdensuo - Kurkisuo Joensuonkangas FI Kuusmäki - Tikkamäki - Kirkkokangas - Valkeavuori FI FI FI FI FI FI FI FI FI FI Kulhanvuoren alue Ristiniemen lähteikkö Katajaneva - Vuorilammen alue - Huhtalampi Kaitajärvi Muurainkorpi - Niittosuo Kivineva - Karhukangas Ruokomäki Ylä-Keitele Hakovuori - Koljatti Kivetyn alue FI Ison Särkijärven metsä - Metsokangas FI FI FI FI FI FI FI FI FI FI FI FI FI FI FI FI FI FI FI FI FI FI Pihlajavesi ja yläjuoksun pienvedet Hallinmäki Honkaneva Kärppäjärven alue Silmäsuo - Kiminginjoki Tervaniemen alue Koivuvuori - Pienen Palojärven metsä Mertajärvi - Pieni-Selkiäinen Vihtamäen lettoräme Virkamäen letto-kovasräme Kummunpuro Syväojanmäki Ylin Louhuvuori Lehtisenneva Rajala Kilpisuo Ruokolahti - Laikanlahti Angesselkä - Puttolanselkä Palosenranta Aholan laitumet Lampuodinsuo Retkeily- ja virkistyskäyttö Muu käyttö Kiireellisyysluokka A A C C B A A B B A 1 1 A A B C B B C B B B B C A B B B A FI Jousmäki FI Konnevesi-Kalaja-Niinivuori A FI Pohjoisneva C FI Maaherransuo FI Salamajärven alue A 26

27 Liite 2. Keski-Suomen Natura 2000 alueet kunnittain Hankasalmi FI Pieni-Kaihlanen FI Vanginvesi FI Vihtamäen lettoräme Joutsa FI Angesselkä - Puttolanselkä FI Harvastensuo FI Keskisenlampi - Riionlampi FI Kälkäsuo - Lehmusuo FI Suonteen eteläosa FI Suonteen pohjoisosa Jyväskylä FI Eerolanlahti - Rautpohjanlahti FI Härkösuo-Hongistonkorpi FI Ylistönrinne - Kylmänoron kalliot Jyväskylän mlk FI Iilijärven alue FI Kanavuori - Koskenvuori FI Palstonvuori - Jääskelä FI Pohjoisjärven metsä FI Tervajärvi FI Vääräpään lammet ja lähteet FI Syväojanmäki FI Sallistensuo Jämsä FI Edessalo - Haukkasalo FI Isojärvi - Arvajanreitti FI Nytkymenjärvi FI Pitkäjärvenvuoren metsät FI Rotkovuoren alue FI Vanhanselkä - Ruppavuori FI Matolammi - Mäntymäki FI Väärä - Väihi Jämsänkoski FI Hallinmäki FI Huhkojärvi FI Pitkäjärvenvuoren metsät FI Rasuanniemi FI Jousmäki Kannonkoski FI Heinäsuon alue FI Kivijärvi FI Koivuvuori - Pienen Palojärven metsä FI Kylkisaaret - Raakkipuron metsä - Pohjoiskallio FI Pyhä-Häkin alue FI Isolähteenpuro Karstula FI Aittosuo - Leppäsuo - Uitusharju FI Haukisuo - Härkäsuo - Kukkoneva FI Kilpisuo FI Laihistenneva - Härkäneva - Vahvasenjoki FI Ruokolahti - Laikanlahti FI Saarijärven reitti FI Särkijärvi ja Iso Metsälampi FI Ylin FI Verhokangas FI Kummunpuro Keuruu FI Hirvijärvi FI Huhkojärvi FI Pihlajaveden reitti FI Pihlajavesi ja yläjuoksun pienvedet FI Raiskin metsät FI Syrjäharju FI Vesilahdensuo - Kurkisuo FI Siipikangas Kinnula FI Kivijärvi FI Seläntauksen suot FI Salamajärven alue FI Aholan laitumet Kivijärvi FI Heinäsuon alue FI Kivijärvi FI Salamajärven alue FI Silppolanraivio - Aittosuonlehto Konnevesi FI Honkaneva FI Isosuo FI Konnevesi - Kalaja - Niinivuori FI Mertajärvi - Pieni-Selkiäinen FI Pyhäjärven lintuvesi FI Vanginvesi FI Ylä-Tankonen FI Kytömurronsuo Korpilahti FI Kivijärvenvuori - Mäyrämäen lehto FI Lullinvuori - Kustaanvuori - Härköpohja FI Putkilahti FI Ristisuo FI Särkijärven metsä - Myllyvuori FI Vaarunvuoret FI Vanhanselkä - Ruppavuori Kuhmoinen FI Edessalo - Haukkasalo FI Hertunvuori FI Hopeaharjunkorpi FI Huhkainvuori FI Isojärvi - Arvajanreitti FI Kaitajärvi FI Kylämän lammet FI Kärppäjärven alue FI Rajala Kyyjärvi FI Pohjoisneva FI Saarisuo - Valleussuo - Löytösuo Hirvilampi FI Peuralamminneva Laukaa FI Hietasyrjänkangas - Sirkkaharju FI Hitonhauta - Kylmähauta - Hirvasjoki

28 FI Kierälammen kalliot - Pyykkivuori FI Lankamaan harjualue FI Lapinjärvi-Teerikangas FI Vatianjärven - Saraaveden alue FI Alasuo FI Hyyppään alue Leivonmäki FI Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi Kivijärvi FI Rokasuo FI Vällyvuori - Huuvuori - Haukkavuori Luhanka FI Onkisalo - Herjaanselkä FI Vahervuori FI Vanhanselkä - Ruppavuori Multia FI Housukosken alue FI Joensuonkangas FI Karjovuori FI Koivulahti FI Kulhanvuoren alue FI Lampuodinsuo FI Maaherransuo FI Valkeisenjärvi - Särkilampi - Utusuo FI Vesilahdensuo - Kurkisuo FI Myllyvuori Vilhusenmäki Muurame FI Härkösuo-Hongistonkorpi FI Kuusmäki - Tikkamäki - Kirkkokangas - Valkeavuori FI Lullinvuori - Kustaanvuori - Härköpohja FI Muuramenharju - Innanlahden lehto FI Partastenmäet Petäjävesi FI Syrjäharju FI Sallistensuo Pihtipudas FI Kivineva - Karhukangas FI Kolima FI Makkaran niitty FI Multarinmeri - Harjuntakanen - Riitasuo FI Rahkasuo FI Seläntauksen suot FI Suojärviensuo - Niittosuo FI Suurisuo - Sepänsuo - Paanasenneva - Teerineva FI Suurusneva FI Syväjärvenlehto FI Varisvuori - Louhukangas - Saukonlähde FI Virkamäen letto - Kovasräme FI Louhuvuori Pylkönmäki FI Aittosuo - Leppäsuo - Uitusharju FI Kulhanvuoren alue FI Saarijärven reitti FI Silmäsuo - Kiminginjoki FI Särkijärvi ja Iso Metsälampi FI Tervaniemen alue Saarijärvi FI Julmatlammit - Kitukorpi FI Jylhänrinteen metsä FI Kulhanvuoren alue FI Pyhä-Häkin alue FI Pyhäjärvi FI Ristiniemen lähteikkö FI Saarijärven reitti FI Lehtisenneva Sumiainen FI Jurvon alue - Jouhtisen metsä FI Peuravuori - Hoikanvuori FI Pyhäjärven lintuvesi FI Hitonhaudan vuori FI Kalajärvi - Kytänneva Suolahti FI Hietasyrjänkangas - Sirkkaharju FI Jurvon alue - Jouhtisen metsä FI Vatianjärven - Saraaveden alue Toivakka FI Humalalahti - Pitkäjoen suu FI Iilijärven alue FI Katajaneva - Vuorilammen alue - Huhtalampi FI Lapinjärvi - Teerikangas FI Vällyvuori - Huuvuori - Haukkavuori FI Palosenranta Uurainen FI Hitonhauta - Kylmähauta - Hirvasjoki FI Oksalan Isosuo - Miehinkäisensuo FI Lotakonsuo Viitasaari FI Haarapuronniitty - Vuorijärvi FI Hakovuori - Koljatti FI Heinä-Suvanto - Hetejärvi FI Keiteleen Listonniemi FI Kivineva - Karhukangas FI Koivuvuori - Pienen Palojärven metsä FI Kolima FI Kolima-Keitele -koskireitti FI Muurainkorpi - Niittosuo FI Palokankaan lammet FI Ruokomäki FI Ylä-Keitele Äänekoski FI Hitonhauta - Kylmähauta - Hirvasjoki FI Ison Särkijärven metsä - Metsokangas FI Keiteleen Listonniemi FI Kivetyn alue FI Pyhäjärvi FI Vatianjärven - Saraaveden alue FI Myllykankaan metsä 28

29 LIITE 3. Sidosryhmiltä saadut lausunnot ja palautteet Osa sidosryhmiltä yleissuunnitelman laadinnan kuluessa tulleista lausunnoista ja palautteista on sellaisia, että niiden huomioiminen on ajankohtaista yksityiskohtaisen hoidon ja käytön suunnitelman laatimisen yhteydessä. Tämän vuoksi näkemykset on pyritty kirjaamaan yleissuunnitelman liitteeseen, ja niiden toivotaan olevan ohjeena jatkosuunnitelmien laatijoille. Kesäkuun 2004 aloituskokousta varten lähetetyn kutsukirjeen yhteydessä sidosryhmiä pyydettiin esittämään näkökohtia, joita yleissuunnitelman laadinnassa tulisi ottaa huomioon. Evästyksiä yleissuunnitelman laadintaan pyydettiin myös aloituskokouksessa. Kokousedustajat jaettiin työryhmiin, joille annettiin tehtäväksi koota tärkeimpiä yleissuunnitelmassa esille nostettavia seikkoja. Muodostuneet neljä työryhmää koostuivat metsäsektorin edustajista, tutkimuksen ja opetuksen sekä virkistys-, yrittäjyys- ja matkailualan toimijoiden edustajista, kunta- ja viranomaissektorin edustajista sekä lintuharrastus- ja luonnonsuojeluyhdistysten edustajista. Yhteistyötahoille sekä aloituskokouksen työryhmille esitettiin seuraavat kysymykset: 1. Millaisia näkökohtia tulisi yleissuunnitelmassa Teidän mielestänne ottaa huomioon / painottaa? Esimerkiksi alueiden käyttöön, hoitoon tai kunnostukseen liittyviä näkökohtia. 2. Onko Teillä Natura-alueille kohdistuvia käyttötarpeita tai suunnitteilla Natura-alueille kohdistuvia, esimerkiksi luontomatkailuun liittyviä, hankkeita? Millaisia? Mille alueille? 3. Onko Teillä suunnittelukohteiden priorisointiin tai aikatauluun liittyviä ehdotuksia? 4. Onko Teillä muita Natura-alueiden suunnitteluun tai käyttöön liittyviä näkökohtia, joita haluaisitte tuoda esille? Työryhmissä nostettiin esille seuraavia asiakokonaisuuksia. Metsäsektori Metsäsektorin edustajista koostunut työryhmä korosti, että Natura 2000 alueet tulee rajata tarkasti myös maastoon. Alueille toivottiin kohdekohtaista käyttöohjetta sekä linjauksia siitä, millaisia toimenpiteitä lähialueilla voidaan toteuttaa. Ohjeistuksilla tulee olla perusteet. Natura 2000 alueille kohdistuvista hankkeista ja käyttötarpeista metsäryhmä nosti esille metsätalouteen ja energiahuoltoon liittyvät käyttötarpeet. Suunnittelussa kiireellisimmiksi ryhmä asetti yksityismaat, alueet joiden muukin käyttö on mahdollista, sekä ennallistamistarpeessa olevat alueet. Muita työryhmän esille nostamia asioita olivat alueiden KE- MERA-kelpoisuus, käyttörajoitusten korvaus, kulkuyhteyksien turvaaminen sekä periaate, että maanomistajalle ei saa aiheutua suunnittelusta ja käytöstä ylimääräisiä kuluja. Virkistys, yrittäjyys ja matkailu sekä tutkimus ja opetus Ryhmä nosti tärkeäksi suunnittelussa huomioitavaksi näkökohdaksi ohjelmapalveluiden, luontoyrittäjyyden ja matkailun yhteensovittamisen Natura-alueiden suojelutavoitteiden kanssa. Suunnittelussa tulee pyrkiä siihen, että Natura alueilla virkistyskäyttö ja yrittäjyys voidaan sovittaa yhteen. Myös ympäröivien alueiden hyödyntämismahdollisuudet sekä vesistömatkailu ja kalastus tulee suunnittelussa huomioida. Keski-Suomessa voitaisiin valita jokin alue kokeilualueeksi, jossa nostettaisiin erityistarkasteluun ohjelmapalveluyrittäjien tarpeet. Työryhmä toi esille yleissuunnitelman yhteydet käynnissä olevaan maakuntakaavatyöhön ja erityisesti virkistysaluetyöryhmän työhön. Mahdolliset Natura

30 alueisiin kohdistuvat käyttörajoitukset tulee perustella. Suunnittelussa tulee huomioida myös tutkimuksen ja koulutuksen tarpeet, jotka ovat usein samansuuntaisia matkailu- ja virkistyskäytön tarpeiden kanssa. Tutkimustietoa tulisi pyrkiä muokkaamaan opetuskäyttöön. Suunnittelussa tulisi pohtia myös kokonaan tutkimukselle varattavien alueiden osoittamista. Kiireellisiksi suunnittelukohteiksi ryhmä asetti luontomatkailun kannalta merkittävät alueet. Alueet tulisi priorisoida käyttöpaineen mukaan, jottei haittoja matkailukäytöstä ehdi syntyä. Myös alueiden hoidon ja käytön seurannan tulee alkaa heti. Ryhmä ehdotti myös Natura 2000 alueiden parempaa markkinointia esimerkiksi siten, että Natura asioihin perehtynyt viranomainen voisi tarvittaessa tulla maastoon mukaan kertomaan alueesta ja sen suojelusta. Kunta- ja viranomaissektori Kunta- ja viranomaissektorin edustajista koostunut työryhmä kehotti pysymään suunnittelutyössä lain puitteissa. Alueet tulee luokitella selkeästi. Esille nostettiin kysymys suojelun vaikutuksista lähialueille. Siitä mikä on lähialueilla sallittua ja mikä ei, tulee laatia periaatteet. Esille nostettiin kytkentä maakuntakaavaan. Suunnittelussa tulee taata laaja osallistumismahdollisuus. Ryhmän mielestä on tärkeää, että maanomistajille tiedotetaan asiasta. Hoidon ja käytön suunnittelun rahoitusperiaatteet tulee pohtia. Kysymyksiä herätti se, kuinka tässä vaiheessa saadaan koottua yksityisten ihmisten hankkeet kokoon. Kunnille tulee lähettää kysely hankkeista. Myös rantakaavat on käytävä läpi. Käynnissä tai vireillä olevia hankkeita ei tule lykätä suunnittelutyön takia. Alueiden suunnittelun kiireellisyyteen vaikuttaa ryhmän mukaan ennen kaikkea käyttöpaineet. Tieteellisyyttä tulee avata kansanomaiselle kielelle, ja esimerkiksi valokuvat alueesta ovat havainnollistavia. Ryhmä toivoi, että suunnittelutyön etenemisestä tiedotetaan esimerkiksi paikallislehtien kautta. Onnistuneita esimerkkejä toivottiin nostettavan esiin. Luonnonsuojelu- ja lintuharrastusyhdistykset Luonnonsuojelun ja luontoharrastuksen edustajat muistuttivat, että Natura 2000 alueet on perustettu ensisijaisesti luonnonsuojelua varten. Alueilla tulee luopua pesimäaikaisista hakkuista ja avohakkuista. Soiden reunametsiin tulee jättää riittävä reunavyöhyke rantametsien tapaan. Reunavyöhykkeen minimileveydeksi ryhmä ehdotti 50 metriä. Lisäksi toivottiin, että Natura 2000 verkostoon sisältyvillä lintuvesillä kielletään metsästys. Myös esimerkiksi metsälailla suojelluilla alueilla metsien hoito tulee määritellä ja toteuttaa tavallista metsänhakkuuta tarkemmin. Näillä alueilla tulee pyrkiä ennallistavaan metsänhoitoon ja metsien luonnontilaan palauttamiseen. Ryhmä esitti huolen siitä, että vesilailla suojeltujen Natura 2000 alueiden merkitys on jäänyt hieman epäselväksi. Lisäksi moottorikäyttöisten ajoneuvojen ns. virkistyskäyttö ei ryhmän mielestä kuulu Natura 2000 alueille. Tarkempi suunnittelu tulee toteuttaa mahdollisimman pian. Yhteistyötahoilta saatiin myös postitse lausuntoja ja kommentteja, jotka olivat joko yleisluonteisia tai kohdistuivat joihinkin tiettyihin Natura 2000 alueisiin. Lisäksi kunnille sekä maaseudun kehittämisen toimintaryhmille kesällä lähetettyyn sähköpostikyselyyn Natura 2000 alueille kohdistuvista hankkeista ja suunnitelmista saatiin useita vastauksia. Yleisluonteisissa lausunnoissa kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin seikkoihin. Näkökulmia - Luonnontilan palauttaminen tärkeää sekä kohdealueilla että niiden ympäristössä. - Natura alueiden lähialueiden kohtelu ja alueiden vaikutus kohteen ulkopuoliseen maankäyttöön: linjauksia täsmennettävä ja perusteltava. 30

31 - Suojeltavat luontoarvot olisi kohteittain tuotava selkeästi esille. - Avo- ja kesähakkuista luovuttava Natura 2000 alueilla. - Lintuvesillä kiellettävä metsästys. - Soiden rantametsiin jätettävä suojavyöhyke. - Moottoriajoneuvojen ns. virkistyskäyttö kiellettävä Natura 2000 alueilla. - Ennallistamis- ja hoitotoimia varten tehtävä riittävät etukäteisselvitykset sekä järjestettävä seuranta. - Natura 2000 verkosto on ensisijaisesti luonnonsuojelua varten, muut käyttömuodot tälle alisteisia. Näin myös muilla kuin luonnonsuojelulailla toteutettavilla alueilla. - Metsälakialueilla siirryttävä ennallistavaan metsänhoitoon tavoitteena luonnontilaan palauttaminen. - Vesilailla suojeltujen alueiden hoidon ja käytön täsmennys, esim. onko ruoppaus sallittu. - Vesilakialueiden suojelun täsmentäminen ja valuma-alueiden maankäytön vaikutusten säätely. - Retkeilyä ohjattava kulutusta ja käyttöä kestäville alueille. Osa alueista tai alueiden osia rauhoitettava kokonaan kaikelta käytöltä. - Perinnebiotooppien hoito turvattava. Maatalousalueiden Natura 2000 alueilla tulee pyrkiä tukemaan alueiden maatalouden toimintaedellytyksiä, jotka turvaavat parhaiten alueen luontoarvot. Taloudellisten tukien kohdentaminen maatalouden Natura-alueille. Käyttötarpeita "Kauniisiin luontoalueisiin" liittyviä toiveita: - Rauha ja hiljaisuus - Jokamiesretkeilyn turvaaminen - Ohjelmapalveluyrittäjyyden turvaaminen. Luontomatkailu lisääntyy - kuinka ehkäistä ristiriidat luontomatkailuyrittäjien ja muiden alueiden käyttäjien välillä. - Kalastusmatkailuhankkeiden huomioiminen. - Yleissuunnitelman sisällä voisi valita jonkin tietyn aluekokonaisuuden, jossa kokeiluna nostetaan erityistarkastelun kohteeksi ohjelmapalveluyrittäjien tarpeet. Palveluvarustuksen erityissuunnittelu kokeilualueella. - Voimajohtojen huollon turvaaminen: puustonpoisto, raivaus, kunnossapitotarkistukset ja muut kunnossapitotyöt. Myös uusien voimajohtojen seutukaavavarausten huomioiminen sekä muiden yhdyskuntateknisten laitteiden rakentamisen ja kunnossapidon turvaaminen. - Natura 2000 alueiden ympäristöjen kaavoitus ja käyttö: esim. uudet asuinalueet edellyttävät myös teiden, sähkölinjojen ja muiden yhdyskuntateknisten laitteiden rakentamisen. Luonnokseen ( ) tulleet lausunnot Marraskuussa 2004 valmistuneeseen yleissuunnitelmaluonnokseen tuli yhteensä 35 lausuntoa (liitteen lopussa on lista lausunnonantajista). Lausunnoissa on esitetty sekä yleissuunnitelmaan että Natura-aluekohtaisiin hoidon ja käytön suunnitelmiin kohdistuvia mielipiteitä ja näkökulmia. Alla olevaan tiivistelmään on pyritty kirjaamaan kattavasti lausunnoissa esitetyt näkemykset. Numero viittaa liitteen lopussa listattuihin lausunnonantajiin. Yleistä Natura-alueiden hoidon ja käytön suunnittelusta (1) Yleislinjaus erilaisten toimenpiteiden sallittavuudesta selkeyttää suojelutavoitteiden ja erilaisten hankkeiden yhteensopivuuden arviointia. 31

32 (25), (26), (31) Yleissuunnitelman laatiminen tärkeää Natura-verkoston alueille jatkosuunnittelun pohjaksi. (8) Mahdollisimman kattavat hoito- ja käyttösuunnitelmat ovat kannatettavia. Näin voidaan välttää tarpeetonta epätietoisuutta ja turvata suojeluarvojen säilyminen. (19) Natura-asia herättää omistusoikeudellisia ja taloudellisia kysymyksiä ja vaatimuksia, ja aluerajaukset ja käytön rajoitukset koskettavat etenkin niitä yksityismaanomistajia, joiden maa-alueita on ohjattu suojeluun. Yleissuunnitelma ja myöhemmät yksityiskohtaiset suunnitelmat ja niistä johdetut toimintaohjeet voivat onnistuessaan lisätä maanomistajien motivaatiota ja ymmärrystä suojelutavoitteita kohtaan. (19) Natura-verkostosta ja alueiden hoidosta ja käytöstä on epäilemättä paljon epätietoisuutta. Sen vuoksi on hyvä, että yleissuunnitelman tavoitteena on myös tähän asiaan liittyvän tietoisuuden lisääminen. (20) Ei voida hyväksyä tulkintaa, jossa alueen kaikki käyttömuodot ovat luonnonsuojelulle alisteisia riippumatta siitä, millä perusteella alue on ohjelmaan valittu. (16) Yleissuunnitelmassa otettava huomioon Naturasta annetun valtioneuvoston päätöksen linjaukset sekä luonto- ja lintudirektiivissä mainitut näkökohdat ja erityispiirteet koskien metsästyksen ja riistanhoidon sallimista alueille ellei lajien suojelu toisin vaadi. (3) Myös muilla kuin lsl:lla toteutettavilla alueilla tulee noudattaa ehdotonta varovaisuutta alueidenkäytössä. (2), (30) Natura-verkosto on ensisijaisesti luonnonsuojelua varten. Tulee varmistua, että alueille johtuu suojelun ohessa muita käyttömuotoja vain tilanteissa, missä ne ovat hyödyksi suojelutarkoitukselle tai todistettavasti eivät ainakaan ole sen kanssa ristiriidassa. Muita käyttömuotoja tulee sallia vasta vankan kokemuksen ja vahvan harkinnan jälkeen. Jokamiesretkeilykin saattaa aiheuttaa vahingollista häiriötä. (23) Luontoarvot, joiden perusteella eri alueet ovat osana Naturaa olisi esitettävä. (26) Olisi tärkeää määritellä Natura-alueiden sisällä erilaiset alueet, jotta varsinkin suurilla Natura-alueilla jonkin pienemmän tärkeän kohteen takia ei koko alueen käyttö rajoittuisi esimerkiksi luonnonsuojelulailla. Tämä määrittely vaatii maastokäyntejä ja niiden tuloksena tarkat kartat erilailla rajoitetuista alueista. Yleissuunnitelman pohjalta tarkkoja aluekohtaisia tarkasteluja on kuitenkin helpompi lähteä jatkossa toteuttamaan. (15) Suunnittelu on tärkeää matkailualan näkökulmasta, luonnon säilyminen tärkeää. (32) Kyläsuunnitelmien tiedot tulisi saattaa yleissuunnitelman valmistelun käyttöön. Kyläsuunnitelmissa on paljon myös Natura-alueita koskevaa tietoa. (2), (4) Sidosryhmien näkökannat otettu hyvin huomioon yleissuunnitelmaluonnoksessa. (8) Kalanviljelylaitokset mainittu vesistöluontotyyppien suojelutavoitteita vaarantavaksi toiminnaksi. Kuormitukseen vaikuttavat monet muutkin seikat. (8) Koskiensuojelulailla säädellään vain vesivoiman rakentamista, ei virkistyskäyttöä. Uomakunnostukset vaativat luvan, sopimuksiin perustuvia kunnostuksia on mahdollista tehdä vain poikkeustapauksissa. Osallistaminen (17), (18), (19) Yleissuunnitelman laadinta on edennyt sidosryhmästä tarkasteltuna todella hyvin. Ohjausryhmään tulisi kuitenkin sisällyttää asianosaisten eli maanomistajien edustaja. Osallistamista korostetaan aivan oikein, mutta se tulisi aloittaa asianosaisista. (32) TE-keskusten maaseutuosastojen edustus tulisi olla ohjausryhmässä. Toteutuskeinot (17), (18) Yleissuunnitelmassa tulee korostetusti kiinnittää huomiota siihen, millä keinoin kunkin alueen suojelutavoitteet on päätetty toteuttaa. Yleissuunnitelman ja muiden myöhempien suunnitelmien ja toteutuskeinojen tulee pohjautua tiukasti vain ja ainoastaan lakeihin, esim. metsälakiin. Yleissuunnitelmassa ei tule antaa suosituksia tai ohjeita, jotka 32

33 rajoittaisivat esim. metsien hoitoa tai käyttöä metsälain määräyksiä enempää. Siten viittaukset esim. metsänhoitosuosituksiin tai muihin käsittelyohjeisiin eivät ole hyväksyttäviä, vaan yleissuunnitelma tulee perustua vain ja ainoastaan alueen toteutuskeinoksi päätettyyn lakiin. (19), (20) Suunnitelmissa ei voida antaa ohjeita, jotka ylittävät kohteelle määritellyn toteuttamiskeinon. Alueen käyttäjän ja lupaviranomaisen on voitava luottaa siihen, että alueen käyttöä ohjaa vain ja ainoastaan se laki, joka kohteen toteuttamiskeinoksi on määritelty. Esimerkiksi metsälain perusteella Naturaan valittuja alueita hoidetaan metsälain säännösten mukaisesti. (17), (18), (19) Metsäsuunnitelma tai luonnonhoitosuunnitelma ei ohjaa metsänkäsittelyä. Ne ovat eräitä metsänkäsittelyn vaihtoehtoja, ja muitakin hyväksyttäviä metsänkäsittelytapoja voi olla. Kappaleesta (toteuttamiskeinot, metsälaki) tulee poistaa maininta ohjaavuudesta. Sama koskee luonnonhoitosuunnitelmia, jotka on laadittu Life-Nature projektien yhteydessä. (17), (18) Maankäyttö- ja rakennuslaki, toisen kappaleen neljäs lause: Kaavoituksessa on otettava huomioon myös muut valtakunnalliset, alueelliset tai paikalliset luonnonarvot sen mukaan, miten yleispiirteistä tai yksityiskohtaista kaavaa ollaan laatimassa. (17), (18), (19) Metsälailla toteutettavilla alueilla noudatetaan vain metsälakia ja tämä riittää suojeluarvojen säilyttämiseen, eikä näille alueille tule asettaa metsälakia tiukempia rajoituksia. (23) Yksityismaiden osalta suojelutarve tulisi turvata MRL:n, MaL:n, ML:n ja VL:n perusteella. (34) Metsälailla ja luonnonsuojelulailla toteutettavien alueiden rajauksessa on maanomistajilla epäselvyyttä. Hoito, kunnostus ja ennallistaminen: (3) Toimenpiteet tärkeitä eliölajiston ja luontotyyppien säilymisen turvaamiseksi. Toimenpiteisiin ryhdyttävä pikaisesti niillä kohteilla, jotka toimenpiteitä tarvitsevat. (13) Lintuvesialueilla vierasperäisten pienpetojen pyynti tulisi olla kiinteä osa lintuvesialueen hoitoa. Lintuvesialueiden hoitosuunnitelmissa tulisi esittää keinoja, joilla varmistetaan riittävän tehokas vierasperäisten pienpetojen pyynti. (17), (18), (19) Kolmannessa kappaleessa mainitut asiat metsien ennallistamiseen liittyen tulee kohdistaa pääosin kohteille, joiden toteutuskeinona on muu kuin metsälaki eli lähinnä luonnonsuojelulaki. Yksityismailla toteutuksien tulee perustua vain ja ainoastaan maanomistajien tahtoon. Myös soiden ennallistamiset tulee kohdistua niinikään pääosin luonnonsuojelulailla toteutetuille alueille. (19) Yksityismailla mahdollisten ennallistamishankkeiden perustana on oltava maanomistajien oma tahto ja suostumus. Retkeily ja virkistyskäyttö (3) Herkille ja häiriöalttiille kohteille sekä uhanalaisten kasvien esiintymillä tulee tapauskohtaisesti miettiä rajoituksia myös jokamiehenoikeuteen. Tällaisia voisivat olla esim. vesiliikenteen rajoittaminen lintujen pesimä- ja poikasaikaan. Myös metsästys- ja kalastustoimintaa on Natura-alueilla punnittava. Natura-alueille ei tule rakentaa infrastruktuuria. Retkeily ja virkistyskäyttö ohjattava ensisijaisesti retkeilyalueille ja kansallispuistoihin, jotta pienet luonnonsuojelualueet säilyvät. (5) Tulee pyrkiä mahdollisimman laajaan virkistyskäytön sallimiseen. Ei turhia rajoituksia jokamiehenoikeuksiin. (16) Rajoitukset tavanomaisiin alueidenkäyttömuotoihin voivat tulla kyseeseen vain, jos ne vaarantavat suojelun perustana olevat luontoarvot. 33

34 (8) Monet Natura-alueet ovat tärkeitä maaseutumatkailun kehittymiselle. Tämä tulisi näkyä hoito- ja käyttösuunnitelmien sisällössä. (10) Se, että luonnon matkailukäytössä seurataan selkeitä linjauksia, on erittäin hyvin hyödynnettävissä matkailumarkkinoinnissa. Linjaukset, kuten erityisohjeet lintujen pesimäaikaan, vahvistavat kuvaa luonnon huomioonottamisesta, mikä taas tukee Suomen imagoa sekä luontoystävällisenä maana että luontomatkailuosaajana. Hoidettu luonto on edellytys kestävälle ja uskottavalle matkailumarkkinoinnille. Yhteistyö eri matkailualan toimijoiden kesken edellyttää ymmärrettävää ja kaikkien osapuolten hyväksymää ohjeistusta. (15) Luontokohteiden säilyminen antaa mahdollisuuden paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden virkistykseen. (15) Palvelut ja matkailu ovat tärkeä työllistäjä, kun tavarantuotantoon perustuva teollisuus vähenee. (15) Matkailuelinkeinon erityispiirteet jokamiesretkeilyyn verrattuna huomioitava (voivat olla jopa ristiriidassa). (30) Taajamien lähistöillä olevien alueiden retkeilyä tukevia rakenteita suunniteltaessa tulee huomioida rakenteisiin mahdollisesti kohdistuva ilkivalta ja rakenteiden kunnossapidon järjestäminen. (1) Yleissuunnitelman ja maakuntakaavatyön yhteensovittaminen tärkeää. Olisi hyvä, jos yleissuunnitelman pohjalta voisi ratkaista mitä alueita voi maakuntakaavassa merkitä retkeilyn ja virkistyskäytön kehittämisalueiksi ilman suojelutavoitteiden vaarantamista. (13) Metsästystä koskevat rajoitukset tulevat kysymykseen vain, kun alueen suojelun tarkoitus vaarantuu nimenomaan metsästyksestä johtuvista syistä. (16) Riista uusiutuva luonnonvara, metsästys perustuu tämän luonnonvaran kestävään käyttöön. (16) Hirvien ja pienpetojen metsästyksestä on hyötyä yhteiskunnalle ja luontoarvojen säilyttämiselle. (16) Metsästyksen kieltämistä ei voi perustella kävijäturvallisuudella. (16) Metsästystä ei voi rajoittaa yksipuolisilla viranomaispäätöksellä, vaan asiasta on neuvoteltava etutahojen kanssa ja siitä on yhteisesti sovittava esimerkiksi hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimisen yhteydessä. (3) Moottorikelkkailu ja muu maastoliikenne, myös maastopyöräily tulee Natura-kohteilla kieltää. (10) Erityisesti motorisoitua liikennettä, mutta myös muutakin liikkumista tavanomaista kulutusherkemmissä kohteissa koskeva ohjaus on tärkeää paitsi luonnon käytön myös aitojen luontoelämysten turvaamisen kannalta. (11) Keski-Suomessa olisi saatava aikaiseksi viralliset moottorikelkkareitit, joilla ohjataan ns. villikelkkailu kelkkailuun tarkoitetuille alueille. (11) Metsäautotiet paremmin ja helpommin kelkkailijoiden ja mönkijöiden käyttöön. (11) Safari- ja luontomatkailuyrittäjiltä vaadittava yksityiskohtainen selvitys siitä, missä he toimintaa harjoittavat. (14) Vesiliikennerajoituksista voidaan päättää vain vesiliikennelain mukaisessa menettelyssä, ei hoito- ja käyttösuunnitelmassa. (14) Natura-alueilla ei tule lähtökohtaisesti rajoittaa vesiliikennettä tai liikenneväylien normaalia kehittämistä, esimerkiksi ruoppauksia. Rajoitukset tulevat kysymykseen vain, jos liikenne tai ruoppaukset todennäköisesti merkittävästi heikentävät alueen suojeluarvoja. Suunnittelun tarve ja kiireellisyys: (3), (8) Kiireellisimpiä ovat kunnostuksen ja ennallistamisen tarpeessa olevat alueet sekä alueet, joihin kohdistuu virkistys- ja muuta käyttöpainetta. (10) Matkailu ja virkistyskäyttö luovat paineita luonnon hyödyntämiselle, joten tällaisten alueiden kiireellinen suunnittelu on tärkeää. 34

35 (17), (18) Lehtometsäkohteissa kuusettuminen tapahtuu nopeasti, joten niiden asettaminen kiireellisiksi on perusteltua. Suo- ja vesistökohteissa ennallistaminen tulee jättää viimeiseksi, koska näissä ennallistamista tapahtuu itsestään vaikkakin hitaasti. (17), (18) Kohdassa Muu käyttö on ristiriitaista, että kiireellisyyttä painotetaan toteutuskeinona olevan lain perusteella. Tarkastelussa tulisi painottaa selvästi enemmän luonnonsuojelullisia perusteita. (34) Metsälailla toteutettavien alueiden hoidon ja käytön suunnittelu kiireellistä. Näin voidaan selventää alueiden käyttömahdollisuuksia, joista maanomistajat ovat epätietoisia. Jatkosuunnittelun vastuu (17), (18) Kaikilla alueilla, joilla on yksityismaanomistusta, tulisi hoito- ja käyttösuunnitelmasta vastaavana tahona olla aina sama viranomaistaho epäselvyyksien välttämiseksi. Hoito- ja käyttösuunnitelmissa sekä muissa yksityiskohtaisissa suunnitelmissa huomioitavaa: (2) Sidosryhmien kuuleminen tärkeää (19) On varmistettava, että hoito- ja käyttösuunnitelmia laadittaessa todellakin otetaan maanomistajien näkökulma riittävän vahvasti huomioon. (19), (34) Eri sidosryhmien avoin osallistaminen ja erityisesti maanomistajille tiedottaminen sekä yleissuunnitelman että yksityiskohtaisten suunnitelmien yhteydessä on tärkeää. (19) Maanomistajien riittävä ja avoin tiedottaminen on tärkeää, muuten yleissuunnitelman tavoite eri sidosryhmien sitouttamiseksi ja tietämyksen lisäämiseksi ei voi toteutua. (17), (18) Hoito- ja käyttösuunnitelmissa sekä metsäsuunnitelmissa on huolehdittava tavanomaista paremmin, että maanomistajien halut ja tavoitteet tulevat huomioiduksi suojelullisten arvojen lisäksi ja ne myös näkyvät ko. suunnitelmissa. Nämä laadittavat suunnitelmat ovat suosituksia, joiksi niiden tulee jäädäkin, eivätkä ne voi sitoa maanomistajia kaavamaisiin ratkaisuihin ja suunnitelmassa esitettyihin vaihtoehtoihin. (17), (18) Hoito- ja käyttösuunnitelmien sekä metsäsuunnitelmien laatiminen on jopa suositeltavaa, mikäli niillä selkeytetään eri maankäyttömuotojen sijaintia, maankäytöllisiä ja metsätaloudellisia hoito- ja käyttömahdollisuuksia ja ennen kaikkea niissä otetaan korostetusti huomioon maanomistajien tavoitteet. (28) Yleissuunnitelmassa alueita on käsitelty kokonaisina. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa alueet tulee pilkkoa pienemmiksi, sillä (esim. Muuramessa) paine kohdistuu vain osaan Natura-kokonaisuuksista. (3) Suunnittelualueilta oltava riittävät eliölajistotiedot. Puutteellisin tiedoin ei tule tehdä suunnitelmia. (4) Hks:iin varattava riittävästi resursseja, jottei toteutuksen venyminen heikentäisi tai vaarantaisi luontoarvoja. (17), (18) Laadittavien hoito- ja käyttösuunnitelmien sekä metsäsuunnitelmien kustannukset on rahoitettava kokonaan valtion varoista. (19) Jatkosuunnittelussa ja niiden edellyttämissä toimenpiteissä on korvauskäytännön oltava toimiva ja korvaustasoa määriteltäessä on otettava huomioon kaikki maanomistajille aiheutuvat taloudelliset menetykset. (30) Suunnitelmien laadinnassa tulee varmistaa, että alueiden hoitotyö tulee järjestettyä. Yleissuunnitelmassa ei ole mainintoja siitä, kuka hoidosta vastaisi. Hks:t muotoiltava maanomistajan ja hoitajan kanssa ja mitoitettava käytössä olevien hoitoresurssien mukaan. (3) Huomiota kiinnitettävä Natura-alueiden ulkopuolisiin raja-alueisiin, jottei näillä alueilla tehtävät toimet heikennä Natura-luontoarvoja. 35

36 (19) Jos Natura-alueiden ulkopuolista maankäyttöä rajoitetaan, on hks:ssa perusteltava riittävästi suojelutarpeet ja liitettävä käyttö- ja hoito-ohjeet myös mahdollisten ulkovyöhykkeiden osalta. (23) Ympäristökeskuksen pitäisi verkkoehdotuksessa selvittää Naturan vaikutukset siihen rajoittuvan ulkopuolisen alueen maankäyttöön sekä ohjeistaa tarkemmin toiminta näillä alueilla. (8) Hks:illa ei tule tarpeettomasti rajoittaa Natura-alueiden ulkopuolisten alueiden käyttöä. (8) Suunnitelmilla voitaisiin pyrkiä luomaan paikallisten toimijoiden ja erilaisten kohteiden välistä verkostoa kyläyhteisöjen tueksi. (2) Lintutieteelliset yhdistykset mukaan suunnitteluun. (20) Metsäsuunnitelman tekeminen kaikille metsälailla toteutettaville alueille on kannatettavaa. (20) Normaalista metsäsuunnittelusta aiheutuvat kustannukset kuuluvat maanomistajalle, mutta mahdolliset ylimääräiset menot eivät. (20) Metsäsuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ja niiden ajoitus ei aina toteudu. Esimerkiksi hakkuiden ajoitus, rajaukset tai metsänhoitotyöt eivät aina toteudu täsmälleen suunnitellulla tavalla. Suunnitelman ehdotukset perustuvat maastossa tehtyihin havaintoihin sekä arvioihin metsien kehittymisestä suunnitelmakauden aikana. Kauden loppupuolen toimet ovat siis arvioita. Tältä osin suunnitelma on ohjeellinen eikä sitova, kuten sivulla 6 on kirjoitettu. (35) Keski-Suomen ympäristökeskuksen alueella on Natura-alueita, jotka sijaitsevat rataverkon välittömässä läheisyydessä. Yleissuunnitelmaluonnoksessa ja erityisesti myöhemmin laadittavissa tarkemmissa hoitosuunnitelmissa tulisi ottaa huomioon Natura-alueita sivuavien rata-alueiden käyttö- ja kunnossapitovaatimukset. Radanpito edellyttää jatkuvia kunnossapitotoimia, kuten kasvillisuuden poistoa, ojien ja tierumpujen toimivuuden varmistamista sekä päällysrakenteen uusimista. Myös turvallisuuden parantamiseen tähtääviä toimia tehdään. Hoitosuunnitelmat eivät saa rajoittaa tai estää radan nykyistä kunnossapitoa, liikennöintiä ja radan turvallisuuden parantamista. Muuta: (8) Suunnitelmassa olisi hyvä käsitellä yleisellä tasolla alueiden merkitsemistä maastoon sekä opastuksen tai viitoituksen järjestämistä alueille. (11) Suojeltavat alueet tulee merkitä maastoon ja karttoihin. (34) Alueet tulee merkitä maastoon. Näin vältytään vahingossa hakkaamisilta. (27) Metso-toimintaohjelmassa on edellytetty, että Metsähallitus tehostaa luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden alueiden inventointia ja suojelua talousmetsien erityiskohteilla sekä suojelualueisiin rajoittuvilla kohteilla. Lähes kaikki Keski-Suomen metsien suojelualueet ovat liian pieniä ollakseen ekologisesti toimivia. Vähimmäisvaatimus järkevämmälle valtionmetsien käytölle olisi lopettaa suojelualueiden reunametsien hakkuut välittömästi ja ensisijaisesti pyrkiä laajentamaan olemassa olevia suojelukohteita uusien pirstaleiden säästämisen sijasta. (7) Yhteistyö jatkotyöskentelyssä KSU:n ja Keski-Suomen museon välillä muinaismuistoihin ja historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten säilyttämisessä, hoidossa ja käytössä, ja esim. maisemanhoidon suunnitelmien laatiminen viranomaisten ja maanomistajien yhteistyöllä. 36

37 Lausunnonantajat / Luonnokseen tulleet lausunnot 1. Keski-Suomen liitto 2. Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry. 3. Luonto-Liitto, Keski-Suomen piiri 4. Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry. 5. Metla, Parkanon tutkimusasema 6. Keski-Suomen Sotilasläänin Esikunta, huolto-osasto 7. Keski-Suomen museo 8. Keski-Suomen TE-keskus 9. Maanmittauslaitos, Keski-Suomen maanmittaustoimisto 10. Matkailun edistämiskeskus 11. Lumikiitäjät ry. (Keski-Suomen kelkkailijat) 12. Vattenfall Verkko Oy. 13. Keski-Suomen riistanhoitopiiri 14. Merenkulkulaitos, väylänpito 15. Jykes Oy. 16. Metsästäjäin Keskusjärjestö 17. Metsänhoitoyhdistys Kuhmoinen 18. Keski-Suomen metsänomistajien liitto ry. 19. MTK Keski-Suomi 20. UPM metsä, Keski-Suomen hankinta-alue 21. Sumiaisten kunta, tekninen ja ympäristölautakunta 22. Jämsän kaupunki, valvontalautakunta 23. Leivonmäen kunta, maaseutulautakunta 24. Jämsänkosken kaupunki, ympäristönsuojelusihteeri 25. Multian kunta, ympäristölautakunta 26. Kuhmoisten kunta, rakennuslautakunta, kunnanhallitus 27. Äänekosken kaupunki, ympäristölautakunta 28. Muuramen kunta, ympäristönsuojelusihteeri 29. Hankasalmen kunta, kunnanhallitus 30. Jyväskylän kaupunki, ympäristönsuojelusihteeri 31. Keuruun kaupunki, ympäristölautakunta 32. Laukaan kunta, kunnanhallitus 33. Jyväskylän maalaiskunta, ympäristölautakunta 34. Metsäkeskus Keski-Suomi 35. Ratahallintokeskus 37

38 Liite 4. Keski-Suomen Natura-alueet suunnittelun kiireellisyysluokkien mukaan Kiireelliset (A) Natura-kohteet. Tunnus Nimi Kunta Pintaala ha Konnevesi-Kalaja- KON, Rautalampi LsL, VL, FI Niinivuori FI Kanavuori - Koskenvuori JMLK 162 MaL, ML FI Aittosuo - Leppäsuo - Uitusharju LsL, MaL, KAR 1521 ML, VL FI Hitonhauta - Kylmähauta - Hirvasjoki LAU 132 FI Lankamaan harjualue LAU 121 MaL, ML FI Hietasyrjänkangas - LsL, MaL, Sirkkaharju LAU 378 ML, VL FI Peuravuori - Hoikanvuori SUM 26 MaL, ML MaL, MRL Hks A Mh Hks, metsäsuunnitelma A Mh Hks, metsäsuunnitelma A KSU Toteutuskeino Kiireel- Suunnittelutarve Muuta, lisyys Vastuu tarkennuksia Lähivirkistysalue. Mh laatii hks:n v Mahdollisesti myös ML, VL Hks A KSU / Mh metsäsuunnitelma. Hks, metsäsuunnitelma A KSU Hks, metsäsuunnitelma A KSU Hks, metsäsuunnitelma A KSU VL, Koskiens.l. Hks A KSU FI Vanginvesi KON 307 FI Hyyppään alue LAU 29 LsL Hks A Mh FI Muuramenharju - Innanlahden lehto MUU 228 MaL, ML FI Pyhäjärvi SAA, ÄÄN 1935 LsL, VL Hks A KSU / Mh Mh laatii hks:n v Hks, metsäsuunnitelma A KSU Paljon käyttöpaineita. FI Eerolanlahti - Rautpohjanlahti Lintuvesikunnostustarve Rautpohjassa JKL 43 MRL Hks A KSU FI Keiteleen Listonniemi Hks, metsäsuunnitelma ÄÄN, VII 1606 ML, VL A KSU / Mh FI Vaarunvuoret LsL, MaL, KOR 604 ML, VL Hks (tekeillä) A Mh/KSU Hks tekeillä. FI Koivulahti Perinnebiotoopin MUL 1 sopimus hoitosuunnitelma / päivitys A KSU Laidunnuksen jatkuminen turvattava. FI Heinä-Suvanto - Hetejärvi Hks tehty yksityismail- VII 1224 LsL, VL valtion maille A Mh / KSU le FI Rasuanniemi JMSK 18 LsL Hks A KSU FI Pyhä-Häkin alue FI Kolima - Keitele - koskireitti FI Kolima SAA 2125 VII 471 FI Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi - Kivijärvi LEI 5064 FI Suonteen pohjoisosa MaL, ML, VL ML, VL, koskiens.l. Hks, metsäsuunnitelma A Mh Hks, metsäsuunnitelma A KSU / Mh Hks päivitettävä. Metsäsuunnitelma yksityismaille. Hks tekeillä / kunta, PIH, VII 4769 LsL, VL Hks (tekeillä) A KSU / Mh KSU MaL, ML, VL Hks (tekeillä) A Mh Hks tekeillä / Mh. Itä-Suomen Mh:n JOU 5453 ML, VL Hks A alueella. Yhteinen Hks Mh / KSU koko Suonteelle. FI Suonteen eteläosa Itä-Suomen Mh:n JOU 2625 ML, VL Hks A Mh / KSU alueella. FI Iilijärven alue Hks-tarve arvioitava, TOI 889 LsL, MaL, ML, VL Hks, metsäsuunnitelma A metsäsuunnitelma KSU / Mh kiireellinen. FI Syrjäharju PET, LsL, MaL, Hks, metsäsuunnitelma KEU 65 ML A KSU / Mh FI Palstonvuori - Jääskelä JMLK 178 LsL Hks A Mh / KSU FI Kivijärvi KIV, KIN, Hks, metsäsuunnitelma KAN 5366 ML, VL A Mh / KSU 38

39 FI Haukisuo - Härkäsuo - Kukkoneva FI Pyhäjärven lintuvesi FI Putkilahti FI Isojärvi - Arvajanreitti FI Vatianjärven - Saraaveden alue FI Kierälammen kalliot - Pyykkivuori FI Rokasuo FI Vällyvuori - Huuvuori - Haukkavuori FI Kulhanvuoren alue FI Ristiniemen lähteikkö FI Ruokomäki FI Ylä-Keitele FI Hakovuori - Koljatti FI Rajala FI Aholan laitumet FI Salamajärven alue KAR 2472 MaL, ML, VL Hks, metsäsuunnitelma A Mh KON, SUM 176 LsL Retkeilyn ohjaus A KSU KOR 226 KUH, JÄM 4641 LAU, SUO, ÄÄN 394 LAU 36 LEI 99 LsL LEI, TOI 184 MUL, SAA, PYL 745 LSU:n vetämä luontomatkailun kehittämishanke, jonka osana Mh:n vastuulla hks. Lintuvesikunnostukset hoidossa. Retkeilyvarustuksen viimeistely. MaL, ML, VL, sopimus Hks A KSU Hks-tarve LsL, VL, koskiens.l. Hks (päivitys) A Mh MaL, ML, VL, koskiens.l., Hks, metsäsuunnitelma Monipuolinen ja - sopimus A KSU / Mh osainen kohde. LsL, MaL, ML Metsäsuunnitelma A KSU LsL, MaL, ML MaL, ML, VL A Mh Hks, metsäsuunnitelma A KSU Hks (tekeillä valtion maille), metsäsuunnitelma A Mh Lehdon hoitotarve valmistuu vuoden 2005 aikana / Mh. Lajien suojelun suunnittelutarpeen (kiireell.). Hks-tarve Hks tekeillä / KSU. Metsäsuunnitelma riittävä yksityismaille. SAA 14 LsL A Lähteikön ennallistaminen. Mh / KSU VII 54 LsL A Mh VII 3641 VL Hks A Mh / KSU VII 124 MaL, ML Metsäsuunnitelma A KSU KUH 91 LsL Hoitosuunnitelma A KSU Sopimus, erityistukisopimus Hoitosuunnitelma / KIN 2 päivitys A KSU Metsäsuunn. kiireellinen Lehtimetsien hoitotarve Inventointi kiireellinen. KIV, KIN, Perho 9261 LsL Hks A Mh Hks valmistuu

40 Melko kiireelliset (B) Natura-kohteet. Tunnus Nimi Kunta Pintaala ha FI Oksalan Isosuo Miehinkäisensuo UUR 109 LsL FI Härkösuo - Hongistonkorpi JKL, MUU 24 LsL FI Sallistensuo PET, JMLK 73 LsL FI Vääräpään lammet ja lähteet JMLK 21 LsL FI Jurvon alue - Jouhtisen metsä FI Kälkäsuo - Lehmusuo SUO, SUM 452 MaL, ML, VL JOU 186 LsL, VL Toteutuskeino Suunnittelutarve Kiireellisyys Vastuu Muuta, tarkennuksia Kunnostussuunnitelma B KSU / Mh Lintuveden kunnostussuunnitelma. B Suon ennallistaminen KSU / Mh (ojien tukkiminen). B Mh Suon ennallistaminen. B Mh Metsien ennallistaminen. Metsässuunnitelma, retkeilyn ohjaus (/ hks) B KSU Hks-tarve arvioitava B KSU Suon ennallistaminen. FI Ylistörinne - Kylmänoron kalliot JKL 15 LsL, MRL Hks B KSU FI Humalalahti - Pitkäjoen suu TOI 83 LsL, VL Kunnostussuun- FI Saarijärven reitti SAA, KAR, LsL, VL, PYL 1534 Koskiensuoj.l. Hks B KSU FI Hitonhaudan vuori FI Huhkojärvi SUM 41 LsL, MaL, ML LsL, MaL, ML, VL Hks-tarve ja hoitotarve nitelma B KSU Järven kunnostus. Virtavesikunnostuksia tehty ja tulossa. Metsäsuunnitelma ja Hks, metsäsuunnitelma retkeilyn ohjaus riittäviä? B KSU Hks, metsäsuunnitelma B KSU KEU, JMSK 151 FI Pihlajanveden VL, Koskiens.l. Hks B KSU reitti KEU 615 FI Suojärviensuo - Niittosuo PIH 524 LsL B Mh FI Keskisenlampi - Riionlampi JOU 102 LsL Hks B KSU FI Syväjärvenlehto B Mh PIH 36 LsL FI Housukosken LsL, MaL, ML, alue FI Makkaran niitty MUL 232 PIH 4 sopimus FI Suurisuo - Sepänsuo - Paanasenneva - Teerineva PIH 884 LsL FI Varisvuori - Louhukangas - Saukonlähde FI Suurusneva FI Multarinmeri - Harjuntakanen - Riitasuo FI Valkeisenjärvi - Särkilampi - Utusuo FI Onkisalo - Herjaanselkä FI Edessalo - Haukkasalo FI Vanhanselkä - Ruppavuori VL Hks B KSU / Mh Perinnebiotoopin hoitosuunnitelman päivitys B KSU B Mh PIH 171 LsL, MaL, ML Hks B Mh PIH 25 LsL Soiden ennallistaminen. B Mh Metsäsuunnitelma ja retkeilyn ohjaus riittäviä? Suon ennallistamistarve selvitettävä. Metsän / suon ennallistaminen. PIH 1151 LsL Hks B Mh Hks-tarve, Ennallistaminen Valkeisenjärvelle, kunnostussuunnitelma lintuvesikunnostus MUL 123 LsL B KSU / Mh Särkilammelle. LUH 2063 JÄM, KUH 2654 KOR, JÄM, LUH 306 ML, VL Hks B Mh / KSU ML, VL Hks B Mh / KSU Hks-tarve ML, VL Hks B KSU / Mh Hks-tarve 40

41 FI Tervajärvi FI Lullinvuori - Kustaanvuori - Härköpohja FI Pohjoisjärven metsä FI Heinäsuon alue FI Hertunvuori JMLK 24 LsL Hoitosuunnitelma B KSU MUU, KOR 96 LsL Hks B KSU / Mh JMLK 27 LsL KAN, KIV 86 LsL KUH 93 MaL, ML Hoidon tarve B Mh Metsän ja suon ennallistaminen. B Mh Suon ennallistaminen. Hks, metsäsuunnitelma B KSU Hks-tarve FI Särkijärven metsä - Myllyvuori KOR 142 LsL Retkeilyn ohjaus B Mh FI Ristisuo KOR 52 LsL B Mh Suon ennallistamistarve FI Rotkovuoren alue JÄM 47 LsL Retkeilyn ohjaus B Mh Lähivirkistysalue. FI Huhkainvuori Hks, metsäsuunnitelma KUH 28 LsL, MaL, ML B KSU Hks-tarve FI Kuusmäki - Tikkamäki - Kirkkokangas - Valkeavuori MUU 223 LsL Hks B Mh FI Katajaneva - Vuorilammen alue - Huhtalampi TOI 236 LsL B Mh Katajanevalle tulossa ennallistamissuunnitelma vuoden 2005 aikana / Mh. FI Kaitajärvi Hoitosuunnitelma KUH 206 LsL, ML, MaL B Mh FI Kivetyn alue ÄÄN 168 LsL, MRL Hks B Mh Hks-tarve FI Pihlajavesi ja yläjuoksun pienvedet KEU 2592 VL, koskiens.l. Hks B KSU FI Hallinmäki JMSK 211 LsL / ei tarvetta B Mh FI Kärppäjärven alue KUH 809 LsL, MaL, ML Retkeilyn ohjaus B Mh FI Tervaniemen alue PYL 104 LsL, MaL, ML FI Koivuvuori - Pienen Palojärven metsä VII, KAN 101 LsL FI Mertajärvi - Pieni-Selkiäinen KON 84 LsL FI Kilpisuo FI Ruokolahti - Laikanlahti FI Angesselkä - Puttolanselkä / ei tarvetta B Mh / ei tarvetta B Mh Kunnostussuunnitelma B KSU KAR 247 LsL Retkeilyn ohjaus B Mh / KSU KAR 143 VL Hks B KSU VL, Koskiens.l. JOU 535 Hks B KSU Lintuveden kunnostustarve 41

42 Ei kiireelliset (C) Natura-kohteet Tunnus Nimi Kunta FI Pohjoisneva FI Ylä-Tankonen FI Partastenmäet FI Julmatlammit - Kitukorpi FI Harvastensuo FI Kytömurronsuo FI Hirvijärvi FI Peuralamminneva FI Pieni-Kaihlanen FI Karjovuori FI Särkijärvi ja Iso Metsälampi FI Nytkymenjärvi FI Laihistenneva - Härkäneva - Vahvasenjoki FI Seläntauksen suot FI Kalajärvi - Kytänneva FI Kivijärvenvuori - Mäyrämäen lehto FI Pitkäjärvenvuoren metsät Pintaala ha Toteutuskeino Suunnittelutarve Kiireellisyys Vastuu KYY, Alajärvi, Perho 2341 LsL Hks C Mh KON 17 LsL C KSU MUU 26 LsL Retkeilyn ohjaus C Mh Muuta, tarkennuksia Hoito- ja käyttösuunnitelmaan mukaan myös ympäröivät ssa:t (LSU). Ennallistamistarpeen arviointi arvioiva. SAA 89 LsL Hks C Mh tta. / ei JOU 98 LsL tarvetta C Mh selvitettävä. / ei Suon ennallistamistarve KON 12 LsL tarvetta C KSU Suon ja metsän ennallistaminen. Hks- KEU 60 LsL C Mh tarve / ei Retkeilyn ohjauksen KYY 487 LsL tarvetta C Mh tarve selvitettävä. Lintuvesikunnostus tehty. Retkeilyn ohjauksen Retkeilyn ohjaus tarve selvitettä- HAN 71 LsL / ei tarvetta C KSU vä. MUL 33 LsL KUH 25 LsL KAR, PYL 111 LsL / ei tarvetta C Mh FI Hopeaharjunkorpi / ei tarvetta C Mh Kunnostussuunnitelma (niitto) / Ei tarvetta C KSU / Mh Lintuvesikunnostukset hoidossa. Selvitettävä Särkijärven niiton mahdollisuus. JÄM 483 LsL, VL Hks C KSU / Mh Hks-tarve KAR 493 LsL, ML, VL PIH, KIN 2714 LsL Hks, metsäsuunnitelma C Mh C Mh FI Kylämän lammet SUM 209 LsL, VL Hks C KSU / ei KUH 68 LsL tarvetta C KSU KOR 32 LsL JÄM, JMSK 210 LsL FI Kylkisaaret - Raakkipuron metsä - Pohjoiskallio KAN 116 LsL, MRL FI Lapinjärvi - Teerikangas FI Vesilahdensuo - Kurkisuo Hoitosuunnitelma, ennall.suunnitelma / ei tarvetta C Mh / KSU C Mh Retkeilyn ohjaus / ei tarvetta C Mh Soiden ennallistamista toteutettu osalle alueesta. Kunnostus ei kiireellinen. Hks-tarve Mäyrämäen lehdon hoitotarve selvitettävä. Kivijärvenvuoren ennall.tarve Retkeilyn ohjauksen tarve selvitettävä. Linturetkeilyn ohjauksen tarve arvioitava (Lapinjärvi). Lintuvesikunnostukset LAU, TOI 106 LsL Retkeilyn ohjaus C KSU / Mh hoidossa. / ei MUL, KEU 192 LsL tarvetta C Mh 42

43 MUL 52 LsL FI Ison Särkijärven metsä - Metsokangas ÄÄN 53 LsL FI Honkaneva FI Ylin KON 62 LsL KAR 40 MRL, VL FI Joensuonkangas / ei tarvetta C Mh / ei tarvetta C Mh / ei tarvetta C KSU Kunnostussuunnitelma / ei tarvetta C KSU Lintuvesikunnostuksen tarve selvitettävä. Natura-kohteet, joilla ei ole suunnittelutarvetta (D). Tunnus Nimi Kunta Pintaala ha Toteutuskeino Suunnittelutarve Kiireellisyys Vastuu Matolammi- FI Mäntymäki JÄM 122 LsL, VL Ei tarvetta D Mh FI Väärä-Väihi JÄM 37 LsL, VL Ei tarvetta D Mh FI Maaherransuo MUL, Ähtäri 418 LsL Ei tarvetta D Mh FI Lotakonsuo UUR 8 LsL Ei tarvetta D Mh FI Verhokangas KAR 69 LsL Ei tarvetta D Mh FI Alasuo LAU 14 LsL Ei tarvetta D Mh FI Silppolanraivio - Aittosuonlehto KIV 127 LsL Ei tarvetta D Mh FI Isolähteenpuro KAN 6 LsL Ei tarvetta D KSU FI Siipikangas KEU 18 LsL Ei tarvetta D Mh FI Saarisuo - Valleussuo - Löytösuo - Hirvilampi KYY 1515 LsL Ei tarvetta D Mh FI Raiskin metsät KEU 112 LsL Ei tarvetta D KSU FI Jylhänrinteen metsät PYL 8 LsL Ei tarvetta D KSU FI Myllykankaan metsä ÄÄN 34 LsL Ei tarvetta D Mh FI Isosuo KON 62 LsL Ei tarvetta D Mh FI Haarapuronniitty - Vuorijärvi VII 42 LsL Ei tarvetta D Mh FI Palokankaan lammet VII 81 LsL Ei tarvetta D KSU FI Rahkasuo PIH 101 LsL Ei tarvetta D Mh FI Vahervuori LUH 21 LsL Ei tarvetta D Mh FI Myllyvuori- Vilhusenmäki MUL 34 LsL Ei tarvetta D Mh FI Muurainkorpi - Niittosuo VII 147 LsL Ei tarvetta D Mh FI Kivineva - Karhukangas VII, PIH 201 LsL Ei tarvetta D Mh FI Silmäsuo - Kiminginjoki PYL 55 LsL Ei tarvetta D Mh FI Vihtamäen lettoräme HAN 3 LsL Ei tarvetta D KSU FI Virkamäen letto- Kovasräme PIH 34 LsL Ei tarvetta D KSU / Mh FI Kummunpuro KAR 5 LsL Ei tarvetta D KSU FI Syväojanmäki JMLK 19 LsL Ei tarvetta D Mh FI Louhuvuori PIH 95 LsL Ei tarvetta D KSU / Mh FI Lehtisenneva SAA 29 LsL Ei tarvetta D Mh FI Palosenranta TOI 4 LsL Ei tarvetta D KSU FI Lampuodinsuo MUL 82 LsL Ei tarvetta D Mh FI Jousmäki JMSK 21 LsL Ei tarvetta D Mh Muuta, tarkennuksia Ehkä ennallistamistarpeen selvittämistä. Enn.suunnitelma tehty. Ennallistaminen alkamassa. Mh:lla valmis ennallistamissuunnitelma. 43

44