Sisä- ja rannikkovesien ympäristömyrkkyjen seuranta v

Transkriptio

1 - Suomen ympäristökeskuksen moniste 27 Tarja Nakari, Anna-Man Suorifi ja Olli Järvinen Helsinki 22 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Sisä- ja rannikkovesien ympäristömyrkkyjen seuranta v

2

3 27 Tarja Nakari, Anna-Man Suonffi ja Olli Järvinen Sisä- ja rannikkovesien ympäristömyrkkyjen seuranta v

4 ISBN ISSN Painopakka: Edita Prma Oy Helsinki 22

5 3 Sisällys Johdanto.5 Aineisto ja menetelmät.5 3 Tulokset 7 3. Orgaaniset aineet $ 3.2 Raskasmetallit 57 4 Tulosten tarkastelu 57 Kiitokset 59 Liite 6 Liite 2 6

6

7 5 Johdanto Suomen ympäristökeskus (SYKE) seuraa haitallisten aineiden pitoisuuksia vesiympäristössä tavoitteena määrittää ja mitata ihmisen toiminnan kautta syntyvien pysyvien orgaanisten yhdisteiden ja raskasmetallien kullceutumista, kertymistä ja vaikutuksia ravintoverkoissa. Sisä- ja rannildcovesien ympäristömyrkkyjen seurantaprojektissa määritetään haitallisten aineiden pitoisuuksiaja niiden muutoksia vesieläimissä, vedessä ja sedimentissä. Seurantajaksot toistuvat kolmen vuoden välein. Seurattavia eläinlajeja ovat olleet kalat, simpukat ja ldlldt, joista on määritetty raskasmetalleja ja orgaanisia klooriyhdisteitä, dioksiineja, furaaneja ja polykloorattuj a bifenyyleita. Tähän raporttiin on koottu tulokset kolmivuotiskaudelta Aineisto ja menetelmät Seuranta-alueita on sisävesillä neljätoista; Säkylän Pyhäjärvi, Pirkkalan Pyhäjärvi, Lammin Pääjärvi, Saimaa Dkonsellcä, Kymijoen Tammijärvi, Iso-Hauldvesi, Pohjois-Kallavesi, Pielinen, Lappajärvi, Päijänne Tehinsellcä, Yli-Kitka, Oulujärvi Niskanselkä, Jnarinjärvi ja Lokka. Latvajärvialueita on kolme; Ylämaan Hirvilampi, Evon Vallcea-Kotinenja Enontekiön Pahtaj ärvi. Rannikkoalueella seuranta-alueita on seitsemän; Virolahti (Tammio), Ahvenkoskenlahti, Tvänninne, Mristo (Seili), Pihlavanlahti, Maksamaa (Mikkelin saaret) ja Kuivaniemi. Lisäksi mukaan on valittu kolme Itämereen laskevaa jokea; Kymijoki (Huruksela), Kokemäenjoki ja Tomionjoki (Kukkola). Näyte-eläimiä ovat olleet muikku, hauki, silaldca, ahven, järvi-, Itämeren- ja sinisimpukka sekä kilkki. Itämeren-ja sinisimpuldcaa on pyydetty vain yliopistojen kenttäasemien alueilta. Kaikkia

8 6 eläinlajeja ei aina ole saatu jokaiselta pyyntialueelta, mutta näytteet kattavat kuitenkin koko seuranta-alueen. Pyynnin ja pakastamisen yhteydessä näytteet on käsitelty siten, eivät ne ole päässeet kosketukseen vieraiden aineiden, kuten esimerkiksi kemikaalien, bensiinin ja öljyn kanssa. Alueellisten ympäristökeskusten näytteenottajat ja paikalliset kalastajat sekä yliopistojen tutkimusasemien tutkijat ovat hoitaneet näytteiden otonja niiden toimittamisen SYKEn laboratorioon sieltä lähetettyjen ohjeiden mukaisesti. Välittömästi pyynnin jälkeen eläimet on pakastettu ja toimitettu pakasteina SYKEn laboratorioon. Täällä eläimet on preparoitu metallimäärityksiä ja orgaanisten aineiden määrityksiä varten laboratorion omien ohjeiden mukaisesti. Kalojen sukupuoli on määritetty preparoinnin yhteydessä. Lisäksi otoliitti ja/tai suomunäyte on otettu talteen myöhemmin tehtävää ikämääritystä varten. Kemikaalipitoisuudet on määritetty kaloj en vaikeasta lihaksesta ja simpukoiden pehmytkudoksesta. Kilkit on käytetty kokonaisina analyyseihin, Sukupuolten mukaan kalojen lihasnäytteet on yhdistetty yhdeksi koiras-(b) ja yhdeksi naaraspooliksi (A). Määritykset on tehty näistä näytepooleista. Orgaanisten aineiden määrityksiä varten näyte on homogenisoitu ja pakastettu. Analyysitulokset on ilmoitettu pitoisuuksina näytteen tuorepainoa kohti. Raskasmetallimäärityksiä varten homogenisoitu näyte on ensin kylmäkuivattu ja määritykset on tehty kylmäkuivatusta näytteestä. Tulokset on ilmoitettu pitoisuutena näytteen kuivapainoa kohti. Raskasmetallimäärityksiä varten näyte haj otettiin mikroaaltopoltolla. Kylmäkuivattu näyte (n 25 mg) punnittiin mikroaaltopolttolaitteen putkeen (Tefion). Putkeen lisättiin 5m väkevää typpihappoa (Suprapure RN3). Polttolaitteen roottoriin laitettiin nollanäyte, kontrollinäyte

9 7 (varmennettu vertailumateriaali, kaloille DORM 2) ja kahdeksan näytettä, joista yksi oli rinnakkaisnäyte. Haj otus tehtiin seuraavalla ohj elmalla st step 2nd step 3rd step 4th step 25W 4W 5W 6W 5min 5min Smin imin Hajotettu näyte siirrettiin kvantitatiivisesti 3 ml putkeen (PP, tulppa HDPE), joka täytettiin vedellä 25 mi:ksi. Näytteen raskasmetallipitoisuudet märitettiin ICP-MS :llä laimentamalla näyte siten, että sen happokonsentraatio vastasi kalibrointiliuosten happokonsentraatiota. Tulokset laskettiin mg/kg kuivapainoa kohti. Näytteistä määritettiin arseeni, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, mangaani, nikkeli, sinldci ja vanadiini Orgaanisista aineista PCB-yhdisteet ja organokiooripestisidit määritettiin SYKEn laboratorion omalla aldcreditoidulla maantysmenetelmällä. Sulatetut näytteet uutettiin 4-6 ml asetoniheksaaniseoksella ( :, v:v) ultraäänivesihauteessa ti.mnin ajan. Puolet uutteesta eroteltiinja haihdutettiin kuiviin. Putkeen jäänyt rasva punnittiin ja punnitustuloksen perusteella laskettiin näytteen rasvaprosentti näytteen tuorepainoa kohti. Sisäisen standardin lisäyksen jälkeen rasva liuotettiin iso-oktaaniin ja rasva poistettiin rilddhapolla. Näytteet analysoitiin kaasukromatografflla, johon oli asennettu kaksi poolisuudeltaan erilaista kolonnia (HP 7 ja HP 5, 6 m x,25 mm x,25 m) sekä elektroninsieppausdetektorit. Yhdisteiden pitoisuudet laskettiin sisäisen standardin avulla ja ilmoitettiin näytteen tuorepainoa kohti. 3 Tulokset Määritetyt aineet lyhenteineen on lueteltu liitteessä. Liitteenä 2 olevaan taululdcoon on koottu joitakin myrkyllisyystietoja määritetyistä aineista. Myrkyllisyystietoja eri PCB-kongeneereista on esitetty vain kongeneerien kaupallisista seoksista. Esimerkiksi seos Aroelor 248 sisältää

10 8 di-, tri-, tetra-, penta- ja heksakiooribifenyyliä, joista tetra- ja pentakiooribifenyyliä on eniten. Vastaavasti kaupallinen valmiste Aroclor 254 sisältää di-, tri-, tetra-, penta-, heksa- ja heptaklooribifenyyliä, joista eniten on penta- ja heksakiooribifenyyliä. Määritettyjen aineiden pitoisuudet eläimissä ja niiden muutokset seurantajakson aikana on esitetty kuvissa. Pitoisuudet, jotka ovat olleet alle määritysrajojen eivät näy kuvissa. 3. Orgaaniset aineet Kuvissa ja 2 näkyvät ahvenen vaikean lihaksen PCB-pitoisuudet vuosina 997 ja 999. Pitoisuudet ovat Hurukselan, Ahvenkoskenlahden, Tammijärven Tammionja Pirkkalan Pyhäjäiwen ahvenissa huomattavasti korkeammat kuin muiden näytepaikkojen ahvenissa. Vastaavilta paikoilta pyydetyissä hauissa (Kuvat 3, 4, 5) tilanne on lähes sama, samoin pitoisuudet. PCB-pitoisuuksissa ei seurantakauden aikana tapahtunut suuria muutoksia. Pitoisuudet olivat lähes samansuuruisia kaikista näytepaikoista pyydetyissä kaloissa. Ainoan poikkeuksen tekivät Hurukselasta pyydetyt hauet, joissa PCB-pitoisuudet olivat vuonna 999 (Kuva 5) lähes kaksi kertaa suuremmat kuin edellisinä vuosina. PCB-pitoisuudet muikun lihaksessa (Kuva 6) olivat lähes samaa suuruusluokkaa kuin haukienkin. Ainoastaan Pirkkalan Pyhäjärvi teki poikkeuksen. Siellä muikun lihasten PCB pitoisuudet olivat lähes kertaa suuremmat kuin muilta näytepaikoilta pyydettyjen muikkujen PCB-pitoisuudet. Sellcärangattomistajänrisimpukan PCB-pitoisuudet olivat matalat verrattuina kalojen vastaaviin (Kuva 7). Sini- ja Itämeren simpukoissa pitoisuudet olivat lähes kaksi kertaa suuremmat kuin simpukoissa (Kuva 8). Selkärangattomista eniten PCB-yhdisteitä löytyi kilkeistä (Kuva 8). Heksaklooribentseenin (HCB), a-klordaanin ja transnonaklorin pitoisuudet ahvenen lihaksessa vuosina 997 ja 999 näkyvät kuvissa 9 ja. Korkeimmat pitoisuudet löytyivät Kymijoen Hurukselasta ja Kokemäenjoen suulta pyydetyistä kaloista.

11 ;z;z[..,. Kuva. PCB-pitoisuudet ahvenen lihaksessa, vuosi 997, eri kongeneerit selitteessä zzzz z_ 5 5 4,.. 4 /.4 A naaraspooli, 3 = koiraspooli <% o-,, 4* 283 I52D66

12 . VA-Kitka 8 Pfltnna. Säkylän Pyhäjärvi Kymijoki, Huräksela Ahuenkoukenlakti A Tomionjoki A8 Kuinaniemi A Kokemäenjoen suu Salmen, äkonselkä tappajärvi A VanhaselkäA A A A Pielinen A HiMiampi, Ylämas TammläM A Virolahti, Tammio A A Kuva 2. PCB-pitoisuudet ahvenen lihaksessa, vuosi 999, eri kongeneerit selitteessä A = naaraspooli, B = koiraspooli [i loi i R R56 8 7

13 3 5-5 / \ Kuva 3. PCB-pitoisuudet hauen lihaksessa, vuosi 997, eri kongeneerit seitteessi zzzz TZZZ_ / /,,,- / A = naaraspooli, 3 = koiraspooli 52 D t53 p I

14 Kuva 4. PCB-pitoisuudet hauen tihaksessa, vuosi 998, eri kongeneerit selitteessä.so A = naaraspooli, 3 = koiraspooli L L I 25 2 cj 5 5

15 if I:O[I III - IF Ill ; / 4 Wd IFt II Fi:4EI II d. > o o - t J C.) 3 ng/g tuorepainoa - -t -t 2-. EI - L] 4-4- % % UI -T IJ 2-, t2 < tt 4-2-., EI 4) - -T EI E -.3 -T 7. - qsl -T Fil UI EI 4 -T t4

16 rr Kuva 6. PCB-pitoisuudet mui kun lihaksessa, vuodet 998 ja 999, eri kongeneerit selitteessä EEZEZEZ_zzz:z c3 9 9 < < * z CD CD A naaraspooli, 3 = koiraspooli l J

17 L8 ) a td Kuva 7. PCWpitoisuudet järvisimpukan lihaksessa, vuosi 99$, eri kongeneerit selitteessä o s E3 52 D66 O fl O56 8 Ø7 UI

18 9t o/ 7,9 \ f II Z4 D 2 II*Zt je:i III / II D r (7 ng/g tuorepamoa

19 Kuva 9. HCBn ja trans-nonaklorin pitoisuudet ahvenen lihaksessa, vuosi 997 DHCB trans-nonaklori ( / o / c 3,4,3,2, A naaraspooli

20 Kuva. HCBn, aifa ktordaani ja trannonakiorin pitoisuudet ahvenen lihaksessa, vuosi 999,7,6 -,5, ,3 o ELi II.. / - 44* A = naaraspooli, B koiraspooli, AB = koiras-naaraspooli

21 ,4,3,2, D HCB \. Ä O trans-nonakloori () B = koiraspooli Kuva. HCBn ja trans-nonaklorin pitoisuudet hauen lihaksessa, vuosi 997, ;?- naaraspooli,

22 Kuva 2. HCBn, trans-nonaklorin ja aifa klordaanin pitoisuudet hauen lihaksessa, vuosi 99$ (J a L J D HCB aifa klordaani O trans-nonaktori, A = naaraspooli, 3 = koiraspooli,5,4,3,2,

23 \3O\ \_ Kuva 3. HCBn, trans-nonaklorin ja alfa-klordaanin pitoisuudet hauen lihaksessa, vuosi 999,5,45,4,35,3,25,2,5,,5 (,,, -,,- o, - A = naaraspooli, 3 = koiraspooli

24 DHC3 atfa klordaani!trans-nonaklori Kuva 4, HCBn, alfa-klordaanin ja transnonakorin pitoisuudet muikun lihaksessa, vuodet 998, 999 -I -r -9- ii r O. \G 4 A = naaraspooli, B = koiraspooli ja A3 = koiras-naaraspooli,35,3,25,2 ),5,,5

25 cj Kuva 5. HCBn, trans-nonaklorin ja alfa-klordaanin pitoisuudet järvisimpukan lihaksessa, vuosi 998,2,,8 - -,6, nakrin

26 D HCB trans-nonaklori E aifa klordaani Kuva 6. HCBn trans-nonaktorin ja alfa-ktordaanin pitoisuudet sinisimpukan, Itämerensimpukan ja kukin lihaksessa, vuodet 997, 99$, 999.\.\O hi, \,4,2,4,2

27 /,2,,8,6,4,2 Kuva 7. UCH-isomeerien pitoisuudet ahvenen lihaksessa, vuosi 997 A naaraspooli Daifa HCH beta HCH gamma HCH

28 DaIfaHCH EbetaHCH gamma HCR Kuva $, HCll-isomeerien pitoisuudet ahvenen lihaksessa, vuosi 999,,8,6,4 hl ll,2 - ii FIIJ,,, d f.f * CI A = naaraspooli, B = koiraspooli, ÄB = yhdistetty koiras-naaraspooli

29 ,3,25,2,5, oo:f Kuva 9. HCII-isomeerien pitoisuudet hauen lihaksessa, vuosi 997 ZEE* ri iji,jjb:iiii,* /,,, /, o <, \. A = naaraspooli, 3 koiraspooli

30 Daifa HCH beta HCH gamma HCH Kuva 2. HCH-isomeerien pitoisuudet hauen lihaksessa, vuosi 99$ \ / A naaraspooli, 3 = koiraspooli,,8,6,4,2 cj

31 > c 3 Kuva 2. HCH-isomeerien pitoisuudet liauen lihaksessa, vuosi , , , , Dafa HCIt Dbeta IICH gamma HCH c A naaraspooli, B koiraspooli

32 tj c Daifa HCH beta HCH gamma HCH h II Kuva 22. HCH-isomeerien pitoisuudet muikun lihaksessa, vuodet 99$ ja 999., O\C $ * A = naaraspooli, B koiraspooli,2,8,6,4 2 ),8,6,4,2

33 a Kuva 23. IICH-isomcerien pitoisuudet järvisimpukan lihaksessa, vuosi 998,4, , ,25, , , , a -loi H O m Iri. -- DaIfaHCH -4. N

34 DaIfaHCH beta HCH gamma HCH Kuva 24. HCH-isomeerien pitoisuudet sinisimpukan, Itämerensimpukan ja kukin lihaksessa, vuodet 997, 99$, 999,,/ :,.6 \ c3 3 2,5 2,5,5 a) a

35 OlOf Kuva 25. DDT-yhdisteiden pitoisuudet ahvenen lihaksessa, vuosi <_,*o,:*_o A naaraspooli, B = koiraspooli p,p -DDD.

36 Kuva 26. DDT-yhdisteiden pitoisuudet ahvenen lihaksessa, vuosi 999 3,5 3 2,5,5 2 - rlrelr \2,,,,, */ A = naaraspooti, 3 = koiraspooli, A3 = yhdistetty koiras-naaraspooli D p,p-dde p,p -DDD O p,p -DDT A

37 . c) bj 3,5 3 2,5 2,5,5 Kuva 27. DDT-yhdisteiden pitoisuudet lianen lihaksessa, vuosi 997 \ / $ o p,p -DDE p,p..ddd p,p -DDT / /, \ /,, A = naaraspooli, 3 = koiraspooli

38 D p,p -DDE O p,p-ddd p,p-ddt 2 Kuva 2$. DDT-yhdisteiden pitoisuudet hauen lihaksessa, vuosi 998 A = naaraspooli, 3 = koiraspooli ,5 2,5,5 - ei

39 ri S -T. nglg tuorepainoa - - Q ; cf, o z. 9;. d. d) -T 4 2, = % % % ;5 -,, 7. -T -T 4.3 TZ

40 Kuva 3. DDT-yhdisteiden pitoisuudet muikun lihaksessa, vuodet 998 ja D p,p-dde p,p-ddd p,p -DDT J JJr IrL..-...,, / - \,, I A = naaraspooli, 3 = koiraspooli

41 Kuva 3. DDT-yhdisteiden pitoisuudet järvisimpukan Jihaksessa, vuosi 998,6,4 -, , -, , ,4-,2-4 Dp,p -DDE p,p -DDD p,p -DDT -

42 RD \ \?t V%, % 4.. (% 4 6 Q : ;. cl Cl cl cl) cl) Cl cø.> 4. ng/g tuorepainoa

43 4 Hauissa HCB :n, a-klordaanin ja transnonaklorin pitoisuudet eivät vaihdelleet suurestikaan seurantajakson eri vuosina (Kuvat, 2, 3). Pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin ahvenissakin. Tilanne oli lähes vastaava muikkujen osalta (Kuva 4). Järvisimpukoissa PCB-yhdisteiden tavoin myös HCB-pitoisuudet olivat matalammat kuin kaloissa (Kuva 5). Sini- ja Itämeren simpukoissa pitoisuudet olivat lähes samalla tasolla kuin kaloissa, mutta kilkeissä 2 3 kertaa suuremmat (Kuva 6). Heksakloorisykloheksaani-isomeerien (HCH) pitoisuudet ahvenen lihaksessa eivät vaihdelleet suurestikaan vuosina 997 ja 999 (Kuvat 7, 8). Pitoisuudet olivat kaikki alle, ng/ g. Eri isomeereistä y-hch oli eniten. Hauissa HCH-pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin ahvenissakin (Kuvat 9, 2, 2). Poikkeuksen tekivät vuonna 997 Päijänteen Vanhaselältä pyydetyt hauet, joissa pitoisuudet olivat lähes viisinkertaiset muilta alueilta pyydettyihin haukiin verrattuina. Pohjoisesta pyydetyissä hauissa HCH-pitoisuudet olivat matalimmat. Muikuissa HCH-pitoisuudet olivat suuremmat kuin hauissaja ahvenissa (Kuva 22). Suurimmat pitoisuudet mitattiin Pirkkalan Pyhäjärven muikuista. Järvisimpukoissa HCH-isomeerien pitoisuudet olivat yhtä paikkaa lukuun ottamatta alle,5 ng!g (Kuva 23). Poikkeuksen teki Oulunjärvestä pyydetyt simpukat, joissa pitoisuus oli yli kymmenkertainen muiden paikkojen järvisimpukoihin verrattuna. Sini- ja Itämeren simpukoissa pitoisuudet olivat korkeammat kuin järvisimpukoissaja kilkeissä taas korkeirnmat (Kuva 24). DDT-yhdisteitä ahvenen lihaksessa oli lähes kaikissa näytepaikoissa alle ng!g. Poikkeuksen tekivät Ahvenkoskenlahdelta, Virolahden Tammiosta ja Kokemäensuulta pyydetyt ahvenet. Niissä pitoisuudet olivat moninkertaiset muiden paikkojen ahveniin verrattuina (Kuvat 25, 26). Hauissa DDT-yhdisteiden pitoisuudet vaihtelivat,2 ng/g ja 3 ng/g välillä (Kuvat 27, 28, 29). Muikuista eniten DDT-yhdisteitä löytyi Pirkkalan Pyhäjärvestä pyydetyistä kaloista (Kuva 3).

44 z ) ) Kuva 33. Kromin, kuparin, sinkin ja arseenin pitoisuudet ahvenen lihaksessa, vuosi n?JrIftIFI,rr t rt,fl ne Fr rtrr [- - -., \, /\ Q A = naaraspooh, 3 = koiraspooli DCr D Cu Zn

45 c 3,4,2,8,6,4,2 Kuva 34. Mangaanin, nikkelin ja lyijyn pitoisuudet ahvenen lihaksessa, vuosi 997 */ - A = naaraspooli, 3 = koiraspooli. P \ DMn Ni Pb

46 Kava 36. Mangaanin ja sinkin pitoisuudet hauen lihaksessa, vuosi j ? ,.,.-., -.,-.z, 4) o o A = naaraspooli, B = koiraspooli

47 2,8,6,4,2,8,6,4,2 Kuva 37. Nikkelin, kuparin ja lyijyn pitoisuudet hauen lihaksessa, vuosi 997 o A = naaraspooli, 3 = koiraspooli EINi DCu Pb

48 ,, Kuva 38. Kromin ja arseenin pitoisuudet hanen lihaksessa, vuosi > 4 bi) $ 3 2 DCr Ti4Trr hifliijijji, [j FL. TLELFRI_ o. - A = naaraspooli, 3 = koiiaspooli

49 Mn Kuva 39. Mangaanin ja sinkin pitoisuudet hanen lihaksessa, vuosi 99$ 2O 5 c3 QC D Zn. \ - \% A = naaraspooli, B koiraspooli, A3 = koiras-naaraspooli x o

50 2,8,6,4 «c( 3. ( 3 > D ) ) E,8,6,4,2 Kuva 4O Vanadiinin, kromin, nikkelin, kuparin, arseenin ja lyijyn pitoisuudet hauen liliaksessa, vuosi 99$ / / A = naaraspoo!i, B = koiraspooh \Q Dv DCr Ni Cu As Pb

51 Kuva 43. Raskasmetallipitoisuudet muikun lihaksessa vuosina 997 ja 99$ 9;, * /,cy OV DCr Mn DNi OCu las A = naaraspooli, 3 = koiraspooli O Pb

52 $ Kuva 44. Sinkin pitoisuus muikun lihaksessa vuosina 997, 99$ 5o * A = naaraspooli, 3 = koiraspooli cr

53 _ Kuva 45. Raskasmetallipitoisuudet kilkissä ja muikun lihaksessa, vuosi 999 Kilkki 999 Muikku _ D Iso-Haukivesi A OKuivaniemi/Hailuoto 6-5 H S so-haukivesi B V Cr Mn Co N Cu Zn As Cd Pb V Pb Cr Mn Co Ni Cu Zn As Cd

54 c bf Kuva 46. Raskasmetallipitoisuudet silakan lihaksessa vuosina 997 ja 99$ EiI FRI Hi N mv DCr D Mn INi Cu mzn As jn A = naaraspooli, B koiraspooli

55 DMn Kuva 47. Mangaanin ja sinkin pitoisuudetjärvisimpukan lihaksessa, vuosi 99$ 4 2 8O o $

56 Kuva 4$. Raskasmetallipitoisuudet järvisimpukan llhaksessa, vuosi 998 c3lt ii. tv DCr DCo Ni Cu As Cd Pb (J

57 DV DCr Co Ni las lcd Pb L L Kuva 49. Raskasmetallipitoisuuksia kilkissä, vuodet 997 ja J \\ äo.

58 ci Os ci Kuva 5. Mangaanin, kuparin ja sinkin pitoisuudet kilkissä, vuodet 997 ja DMn Cu O Zn Li.>

59 57 Simpukoiden DDT-yhdisteiden pitoisuudet näkyvät kuvassa 3. Sini-, Itämerensimpukoiden ja kilkkien DDT-pitoisuudet on esitetty kuvassa 32. Sekä kaloissa että simpukoissa DDT-yhdisteistä määrällisesti eniten oli DDE. 3.2 Raskasmetallit Raskasmetallien pitoisuudet ahvenen lihaksessa vuonna 997 näkyvät kuvissa 33 ja 34. Vuoden 999 tulokset on esitetty kuvassa 35. Hauen vaikean lihaksen raskasmetallipitoisuudet vuonna 997 on esitetty kuvissa 36, 37j a 38. Vuoden 998 tulokset näkyvät kuvissa 39 ja 4 ja vuoden 999 tulokset kuvissa 4 ja 42. Muikkujen raskasmetallipitoisuudet vuosina 997 ja 998 on esitetty kuvissa 43 ja 44. Vuoden 999 tulokset näkyvät kuvassa 45, Silakoista määritetyt raskasmetallipitoisuudet vuosilta 997 ja 998 näkyvät kuvassa 46 ja vuodelta 999 kuvassa 42. Tällä seurantakaudella järvisimpukoiden raskasmetallipitoisuuksien tulokset ovat ainoastaan vuodelta 998 ja ne on esitetty kuvissa 47ja 48. Kilkeistä tulokset ovat kaikilta kolmelta vuodelta ja ne näkyvät kuvissa 49ja SOja Tulosten tarkastelu Aineiden pitoisuuksia ja niiden muutoksia eri eläinlajeissa ei tule verrata keskenään. Vertailut tulee tehdä laji- ja vesialuekohtaisesti mm. seuraavista syistä: () Eläimet on pyydetty eri vuodenaikoina. Kaloista hauki ja ahven on pyydetty keväällä, kun taas silakkaja muikku samoin kuin simpukat on pyydetty syksyllä. Talvella kylmän veden aikana vaihtolämpöisten eläinten aineenvaihdunta ja tästä johtuen aineiden kertyminen on erilaista kuin kesällä lämpimän veden aikana. (2) Eläinten rasvapitoisuudet ovat erilaiset. Orgaaniset aineet ovat

60 58 rasvaliukoisia, joten niiden kertyrninen riippuu suuresti eläimen rasvapitoisuudesta. Esimerkiksi rasvaisemmissa kaloissa kuten silakoissa pitoisuudet ovat korkeammat kuin vähemmän rasvaa sisältävissä kaloissa kuten hauissa. (3) Eläimet on pyydetty erilaisilta vesialueilta, Toiset on pyydetty rannikolta murtovesialueelta toiset taas sisävesiltä, makean veden alueilta. (4) Eläimet kuten simpukatja kilkit on preparoitu analyyseihin erilailla. Simpukoista onjauhettu pehmytosa, kun taas kilkit on jauhettu kokonaisina Tämä on yksi syy siihen, että kilkeissä pitoisuudet ovat suuremmat kuin muissa selkärangattomissa. Näytteiden preparointi vaikuttaa suuresti tulosten vertailtavuuteen eri tutkimuslaitosten kesken. Kalat voidaan ottaa määrityksiin esimerkiksi kokonaisina tai kokonaisina, mutta perattuina tai nyljettyinä. Tulosten vertailtavuuteen vaikuttaa myös se, onko näyte pakastettu ennen preparointia. Varsinkin simpukoiden preparointiin esikäsittely vaikuttaa suuresti. SYKEssa pitoisuudet määritetään kalojen vaikeasta lihaksesta, jolloin kalan nahan poistamisen yhteydessä siitä poistetaan myös heti nahan alla oleva punainen lihas, jonka rasvapitoisuus on huomattavasti suurempi kuin vaikean lihaksen vastaava. SYKEssa sekä kalat että simpukat on pakastettu ennen preparointia. Tuloksia vertailtaessa on muistettava ottaa huomioon myös se, miten tulokset on ilmoitettu. Esimerkiksi tässä raportissa tulokset orgaanisten aineiden pitoisuuksien osalta on ilmoitettu näytteen tuorepainoa kohti. Raskasmetallipitoisuudet taas on ilmoitettu näytteen kuivapainoa kohti. Vertailua helpottanee jonkin verran se, kun tiedetään, että esimerkiksi kalan valkean lihaksen kuiva-ainepitoisuus on noin 25 %. Raskasmetallipitoisuuksia tarkasteltaessa huomio kiinnittyy korkeisiin sinldci- ja mangaanipitoisuuksiin. Tämä johtuu osaksi siitä, että normaalistildn näitä aineita, kuten myös kuparia ja kobolttia on kaloissa melko runsaasti, koska nämä aineet liittyvät oleellisesti kaloj en elintoimintoihin. Haitallisten aineiden seurantoja kehitettäessä tulisi eri laitosten välisten preparointimenetelmien merkitsevyyttä pyrkiä testaamaan. Tällöin tulosten vertailu eri laitosten välillä helpottuisi. Tulosten merkitsevyyttä voitaisiin myös lisätä määrittämällä nykyisen yhden näytepoolin sijasta

61 59 useampia yksittäisiä näytteitä, jolloin eläinten ja niiden sukupuolten sekä kertymien biologinen hajonta tulisi näkyviin. Uusia aineita voitaisiin ottaa mukaan seurantoihin, ilman suuria lisäkustannuksia, harventamalla nykyisten jatkuvasti lähellä alle määritysrajaa olevien aineiden seurantaj aksoj a. Kiitokset Kiitämme kaikkia henkilöitä, jotka ovat avustaneet tämän raportin valmiiksi saattamisessa. Näytteiden preparoinnista ja valmistuksesta analyyseihin sekä tulosten käsittelystä kiitokset kuuluvat Tarja Bertulalle ja Sirpa Paattakaiselle. Leena Sihvosta, Anne Markkasta, Lisbeth Lainetta, Heljä Haapalaa, Lea Kervistä ja Timo Sara-Ahoa kiitämme näytteiden analysoinnista. Alueellisten yrnpäristökeskusten ja yliopistojen tutkimuslaitosten henkilökunta ja kalastajat ovat hoitaneet näyte-eläinten pyynnin ja toimittamisen SYKEen, josta heille kaikille, ketään erikseen mainitsematta, mutta ketään myöskään unohtamatta lausumme kiitoksemme.

62 6 Liite. Lyhenteet OCP-yhdisteet: DDT-yhdisteet: HCB heksaklooribentseeni a-hch a-heksakloorisykloheksaani j3-hch -heksakoorisykoheksaani y-hch y-heksakloorisykloheksaani &-HCH ö-heksaldoorisykloheksaani (lindaani) a-klordaani trans-nonaklori pp -DDT,, -trikloori-2,2-bis(4-kloorifenyyli)-etaani pp -DDD pp-dde PCB-kongeneerit:,, -bis(44doorifenyyli)-2,2-dikloorietaani -dikloori-2,2-bis(4-kloorifenyyli)-eteeni 2$ 2,4,4 -triklooribifenyyli 3 2,4,5-triklooribifenyyli 52 2,2,5,5 -tetraklooribifenyyli 66 2,3,4,4 -tetraklooribifenyyli 2,2,4,5,5 -pentaklooribifenyyli 5 2,3,Y,4,4 -pentaklooribifenyyli 2,3,3,4,6-pentadooribifenyyi 8 2,3,4,4,5-pentakiooribifenyyli 38 2,2,3,4,4,5 -heksakooribifenyyi 49 2,2,3,4,5,6-heksakooribifenyyi 53 2,2,4,4,5,5 -heksaklooribifenyyi 56 2,3,3,4,4,5-heksaklooribifenyyli 7 2,2,3,3,4,4,5-heptoklooribifenyyli 8 2,2t,3,4,4,5,5 -heptoklooribifenyyli Metallit: As arseeni Cd kadmium Co koboltti Cr kromi Cu kupari Mn mangaani Ni nikkeli Pb lyijy V vanadiini Zn sinldd

63 6 Liite 2. Seurantanäytteistä määritettyjen aineiden akuutteja myrkyllisyystietoja, jotka on koottu ympäristöministeriönjulkaisusta Ympäristölle vaaralliset aineet, SarjaA, 54/987. Aine Testiaika Laji LC-5-arvo (mg/) PCB, Araclor 24$ 5 vrk kirjolohi,54 PCB, Araclor vrk kirjolohi,27 MCM 96 t karppi,28 HCB 4 vrk vesikirppu,6 DDT 5 vrk kiijolohi,26 4$ t vesikirppu,3 6 DDD 4$ t vesildrppu,32 Klordaani kirjolohi,8 48 t vesilcirppu,29 Arseeni-yhdisteet 24 vrk kirjolohi,55 48 t vesikirppu 2,85 Kadmium-yhdisteet kirjolohi,6 96 t kuningaslohi, 48 t vesikirppu,5 Kromi ifi-yhdisteet 96 t kiijolohi 4,4 48 t vesikirppu 2, Kromi VI-yhdisteet 28 vrk kirjolohi,9 Koboltti-ioni 28 vrk kiijolohi,49 48 t vesikirppu,2 Kupari-ioni 96 t hopealohi,7 48 t vesilcirppu,26 Lyijy-yhdisteet 28 d kiijolohi,22 48 t vesikirppu,3 Nikkeli-ioni 28 wk kiijolohi,5 48 t vesikirppu,4 Sinldd-yhdisteet 96 t kiijolohi,8 48 t vesikirppu,6

64 62 KuvaUuehti Julkaisija SYKE Julkaisualka Tekijä(t) Taija Nakari, Anna- Man Suoffli ja Olli Järvinen Joulukuu 22 Julkaisun nimi Sisä- ja rannikkovesien ympäristömyrkkyjen seuranta Julkaisun osat! muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Julkaisussa on esitetty Suomen ympäristökeskuksen sisä- ja rannikkovesien ympäristömyrkkyseurantojen tulokset vuosilta Jullcaisuun on koottu kaloihin, simpukoihin ja killckeihin kertyneiden raskasmetallien, orgaanisten klooriyhdisteiden ja polykioorattujen bifenyylien pitoisuudet. Pitoisuudet eivät vaihdelleet suurestilcaan eri vuosina. Ne olivat lähes samaa suuruusluokkaa kaikkien seurantapisteiden eläimissä. Poikkeuksen tekivät Hurukselan, Ahvenkoskenlahden, Tammijärven Tammionja Pirkkalan Pyhäjärven eläimet, joissa kertymät olivat huomattavasti suuremmat. Eri lajien vertailua keskenään vaikeuttaa eri pyyntiajankohdat ja sellcärangattomissa erilainen preparointikäytäntö Asiasanat seurannat, haitalliset aineet, kalat, simpukat Julkaisusaijan ja numero Julkaisun teema nimi Suomen ympäristökeskuksen moniste Projektihankkeen ja projektinumero nimi Rahoittajal SYKE toimeksiantaja Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot Sisä- ja rannikkovesien ympäristömyrkkyseuranta ISSN ISBN (nid.) Sivuja 6 Kieli suomi Julkaisun myynti/ Luottamuksellisuus Jullcainen Hinta Suomen Ympänistökeskus (SYKE), asilcaspalvelu, PL 4, 25 Helsinki jakaja puh. (9) 43, faksi (9) 43 9 Julkaisun kustantaja Suomen Ympäristökeskus (SYKE), PL 4, 25 Helsinki Painopaikka ja -aika Muut tiedot Edita Prima Oy, Helsinki 22

65 Presentationsblad Utgivare Finlands Miljöcentral Datum December 23 Författare Tarja Nakari, Anna-Man Suortti, Olli Järvinen 63 Publlkationens titel Publikationens delar/ andra pubilkationer inom samma projekt Sammandrag Uppföljning av miljögifier i vattendrag och kustvatten publilcationen presenteras resultaten av Finlands miljöcentrals miljögifisuppföljning av vattendrag och kustvatten från åren Ett sammandrag har gjorts av haltema av tungmetaller, organiska klorfi3reningar, och polyklorerade bifenyler som ackumulerats i fisk, mussior och Saduria entomon. Halterna förändrades ej i stor grad under åren. De var ungefiir i samma storleksklass på alla observationsplatser i alla djur. Djuren i Huruksela, Ahvenkoskilahti, Tammio i tammijärvi och Pyhäjärvi i Bfrkala gör ett undantag, haltema var betydligt högre. Jämförelsen mellan artema försvåras av de olilca f.ngsttidpunktema och de vanierande prepareringsmetodema av evertebrater. Nyckelord Publikationsserie och nummer Publikationens tema Projektets namn och nummer Finansiär/ uppdragsgivare Organisationer i projektgruppen uppföljning, skadliga ämnen, miljögifier, fisk, mussior Suomen ympänistökeskuksen monistesarja ISSN ISBN Sidantal Språk 64 fmska Offentlighet Offentlig Pris Bestäliningar! distnbutton Förläggare Finlands miljöcentral (SYKE), kundservice, P3 4, 25 Helsingfors Tel. (9) 43, Fax (9) 43 9 finlands Miljöcentral (SYKE), PL 4, 25 Helsingfors Tryckerii Edita Prima Ab, Helsingfors 22 tryckningsort och år Ovriga uppgifter

66 64 Documentation page Publisher Finnish Environmet Instimte Date December 22 Author(s) Taija Nakari. Anna-Man Suortti ja Olli Järvinen TitIe of publication Monitoring oftoxic compounds in fresh and coastal waters m Parts of publication/ other project pubncations Abstract This publication is a summary of the results, coveriing the years , of the project Monitoring ofbioaccumulating compounds in inland and coastal waters. The bioaccumulation of heavy metais, organic chlonine compounds and polychlorinated biphenyls in fish, bivalves and Saduria entomon were quantified. There were no big differences in the chemical concentrations in the organisms between different years. Concentrations were nearly of the same order in every monitoring location. Exceptions were the animais caught ftom Huruksela, Ahvenkoskenlahti, Tanunijärvi of Tammio and Pyhäjärvi of Pirkkala, in which the chemical concentrations were significantly higher. There are some difflculties in comparison of the results between different species, because of the different sampling data and different preseiwation practice. Some fish were caught during the spring some duning the autumn. Invertebrates were preserved differently. Keywords Publication series and number Theme of pubhcation Prolect name and number, f any Financier/ commissioner Project organization monitoring, pollutans, toxic chemicals fish, bivalves Suomen ympänistökeskuksen monistesarj a Monitoring ofbioaccumulating compounds in fresh and coastal waters SYKE SYKE ISSN SBN No. ofpages Language 64 finnish For sale au dntributor Restrictions Price Public finnish Environment Institute (SYKE), Custom services, P.O.Box 4, FIN-Helsinki, Finland Tel , Fax Financier of publication fimiish Environment Institute (SYKE), P.O.Box 4, FIN-Helsinki, Finland Printing piace and year Edita Prima Ltd, Helsinki 22 Other information

67

68 fil ISBN ISSN