DIGITALISAATIO JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON IT-TIEDEKUNNAN TUTKIMUS JA OPETUS

Transkriptio

1 DIGITALISAATIO JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON IT-TIEDEKUNNAN TUTKIMUS JA OPETUS Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki

2 Sisältö - Digitalisaatio - Jyväskylän yliopisto ja IT-tiedekunta - Digitalisaatio kouluissa - Digitalisaatio SOTE:ssa ja kognitiivinen tietojenkäsittely - Digitalisaatio biotaloudessa - Keski-Suomen ICT ekosysteemi

3 Digitalisaatio Kaiken ihmiselle relevantin informaation luonti, tallennus, siirto ja käsittely bittijonoina digitaalisilla laitteilla ja ohjelmistoilla Globaali internet keskeisenä moottorina Digitaaliset sisällöt (tietokannat, videot, jne.) Sulautetut järjestelmät (kulutustavarat, teollisuuden koneet ja laitteet) Vaikuttaa miljardien ihmisten jokapäiväiseen elämään suoraan ja välillisesti ICT-liiketoiminnan volyymi mrd. euroa/v

4 Digitaalisen palvelu- ja tietoyhteiskunnan toimintaympäristö

5

6

7 IT-TIEDEKUNNAN TEHTÄVÄ

8 Jyväskylän yliopisto - Yliopisto perustettu M budjetti henkilökuntaa opiskelijaa maisteria/v tohtoria /v

9 Yliopiston profiilin painoalat Tulevaisuuden oppiminen ja opetustyö Luonnon perusilmiöt ja molekulaarinen nanotiede Kielet ja kulttuuri yhteiskunnallisessa muutosprosessissa Liikunnan vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin läpi koko elämän Digitaaliset palvelut ja ihminen tietoyhteiskunnassa

10 Informaatioteknologian tiedekunta Jvväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta on alallaan Suomen vanhin ja suurin. Tietojenkäsittelyoppia on opiskeltu Jyväskylän yliopistossa jo vuodesta 1967 alkaen. Nykymuotoinen IT-tiedekunta perustettiin 1998 ja siellä opiskelee yli 1600 perustutkinto-opiskelijaa ja lähes 200 jatkoopiskelijaa. Henkilökuntaa on lähes 200, joista 18 professoria ja 5 tutkimusprofessoria. Tiedekunnassa on kaksi opetukseen ja tutkimukseen keskittyvää ainelaitosta: tietojenkäsittelytieteiden laitos ja tietotekniikan laitos.

11 Tieteen neljä lähestymistapaa Teoreettinen Kokeellinen Laskennallinen (simulointi) Data-, Big Data -pohjainen Digitaalisuus, laskennallisuus ja datapohjaisuus näkyy yhteiskunnassa ja IT-tiedekunta seuraa tätä kehitystä

12 Teknologinen perusta

13 IT-tiedekunnan tutkimusalat

14 IT-tiedekunnan osaamiskeskusympäristö

15 Esimerkkejä tutkimusalueista 1. Adaptive Numerical Methods and Reliable Computing 2. Optimization, Optimal Control and Shape Optimization and Industrial Optimization 3. Dynamical Systems 4. Cyber Security, Big Data, Signal and Image Processing, Trusted Computing 5. Hyperspectral Imaging and Analysis 6. Mobile System and Mobile Network Analysis 7. Human-Technology Interaction 8. Information Systems 9. Software Business and Industry 10. Web Intelligence and Service Engineering and Digital Business 11. Social Media Analysis (SOMEA) 12. Cross-Cultural Communication 13. Analysis and Optimization of Service Processes in Public Healthcare 14. Computers and Education, Smart Education

16 IT-tiedekunnan maisteriohjelmat 1. Tietotekniikan maisteriohjelmat: a) Ohjelmistotekniikka, tietoliikenne, ohjelmointikielten periaatteet, pelit ja pelillisyys, sensoriverkot, laskennalliset tieteet, sovellettu matematiikka ja tietotekniikan aineenopettajankoulutus b) Web Intelligence and Service Engineering (WISE) 2. Tietojärjestelmätieteen maisteriohjelmat: a) Tietojärjestelmätieteen maisteriohjelmassa voi suuntautua tietohallintoon, tietojärjestelmäkehitykseen, sosiaaliseen mediaan sekä käyttäjä- ja ihmislähtöiseen teknologiaan b) Service Innovation and Management (SIM) 3. Tietojenkäsittelytieteen maisteriohjelmat: a) Kyberturvallisuus b) Software Engineering and Service Design 4. Kognitiotieteen maisteriohjelma: ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus, käytettävyys

17 Saavutetut tulokset 17 vuodessa Tutkinnot maisteria (10 % ulkomaalaisia), 106 tutkintoa/vuosi 230 tohtoria (30 % ulkomaalaisia), 13 tohtoria/vuosi Julkaisut Referoidut artikkelit yli 3 000, 1 artikkeli/työpäivä Tieteelliset monografiat yli 40, 3 monografia/vuosi T&K-hankkeet 730 hanketta, 150 yritystä Yritysten koulutusta henkilökoulutuspäivää, 80 yritystä Kansainvälisiä vieraita lähes Kansainvälisiä tieteellisiä konferensseja yli 30

18 DIGITALISAATIO KOULUTUKSESSA

19 Hallituksen tavoite Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihankkeen digikoulutavoitteita ovat: 1. Päivitetään perusopetuksen oppimistapoja ja - ympäristöjä kehityksen haasteita vastaaviksi sekä painotetaan tulevaisuuden taitopohjaa 2. Panostetaan kouluviihtyvyyteen ja nostetaan lasten ja nuorten henkisen sekä fyysisen hyvinvoinnin tasoa. 3. Laajennetaan oppimistapoja ottamalla käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä Digitaalisuuden suurimmat hyödyt saavutetaan, kun yhteiskunnan kaikki prosessit mietitään, suunnitellaan ja toteutetaan uudella digitaalisella tavalla.

20 Digitaalisuuden hyödyt saavutetaan vasta, kun riittävän moni käyttää digitaalisia palveluja. Opetuksessa tulee yhdistellä videoseminaareja, digitaalisia oppimisjärjestelmiä sekä paikan päällä annettavaa perinteisempää opetusta ja ryhmätyöskentelyä. Peruskoulu, toinen aste ja korkeakoulutus vaativat kukin erilaiset digitaaliset ratkaisut. Digitaalisessa maailmassa oppilaista tulee enemmän osa oppimisprosessia ja vähemmän opetuksen kohteita. Mitä aikaisemmassa vaiheessa nuoret pääsevät elämään digitaalisessa ympäristössä, sitä luontevammin he osaavat hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia. Pelkkä teknisten laitteiden käyttö ei riitä, vaan tärkeämpää on ymmärtää digitaalisen vuorovaikutuksen syvin olemus ja mahdollisuudet Digiloikka koulussa

21 Tilastotietoja Keski-Suomesta Yleissivistävä perusopetus Korkeakoulutus Ammatillinen koulutus Aikuiskoulutus Lukiokoulutus Oppilaita JY: JAMK: HUMAK: * Opettajia 3 051* * sis. lastentarhaopettajat JY liikevaihto n. 250 M JAMK liikevaihto n. 60 M * Noin puolet tutkintoopiskelijoita

22 Digikouluvisio Yleissivistävä perusopetus Korkeakoulutus Ammatillinen koulutus Aikuiskoulutus Lukiokoulutus KESKI-SUOMESSA SIIRRYTÄÄN DIGITAALISEEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄN KAIKILLA KOULUTUSTASOILLA VUOTEEN 2019 MENNESSÄ. Perusajatus: koko yleissivistävä koulutus tuotetaan kaikille IT-tuettuna samanlaisena ja tasa-arvoisena.

23 Kansallinen digikouluarkkitehtuuri

24 Digikoulutuksen SMART-malli

25 Kansallisen digikoulun SMARTmalli

26 Jyväskylän koulutuksen ekosysteemi

27 KESKI-SUOMESTA DIGIKOULUTUKSEN JOHTAVA MAAKUNTA

28 DIGITALISAATIO SOTE:SSA

29 SOTE-ympäristön muutostrendit Keskeisimmät muutosvoimat SOTE-toimintaympäristössä ovat: Terveysteknologia: liikuntaan, omatoimiseen terveydenhoitoon ja sairaanhoitoon tarkoitettu teknologia vahvistuu: lisää datan määrää ja päätöksenteon haasteita. Kuluttajistuminen: asiakkaat odottavat SOTE-palveluilta helppokäyttöisyyttä. Ennakointi/ennaltaehkäisevä toiminta: sairauksia ennaltaehkäisevällä toiminnalla voidaan saavuttaa suuria säästöjä sairaanhoidon kustannuksissa. Genomic datan määrä ja hyödynnettävyys tulevat kasvamaan. Open data: avoimista lähteistä saadaan yhä enemmän tietoa esimerkiksi asiakkaan omatoimiseen perehtymiseen terveyden ja sairaanhoidon kysymyksiin

30 Terveysdatan käsittelyn arkkitehtuuri Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Sosiaalihuolto Tunnistautuminen (Valtori) Operatiiviset järjestelmät Kansallinen palveluväylä Taltioni Tietoturvallinen, keskitetty valtakunnallinen pilvipalvelu Sovellukset Oma data KanTa VRK KanSa Hyvinvointi

31 Kognitiivisen tietojenkäsittelyn avulla toteutettava potilaan riski ja hoitovajeanalyysi. Taltioni Tietoturvallinen, keskitetty valtakunnallinen pilvipalvelu Sovellukset Oma data KanTa VRK KanSa Hyvinvointi Big Data Fusion Potilaan riskianalyysi Hoitovaje Cognitive Computing Alueellinen / kansallinen hoitovaje

32 Tietojenkäsittelyn evoluutio Tabulating Systems Programmable Systems Cognitive Systems

33 Kognitiivinen tietojenkäsittely ja Watson muuttavat analytiikkaa 1 2 Ymmärtää luonnollista kieltä ja inhimillistä kommunikaatiota Luo ja evaluoi tietoperustaisia hypoteesejä Kysymyksiä Vastauksia Päätöksenteon tuki 3 Adaptoituu ja oppii harjoittelulla ja vuorovaikutuksella

34 DIGITALISAATIO BIOTALOUDESSA

35 Biotalouden ekosysteemi Toimintakentän muutos ja kehittyvät teknologiat (esim. digitaaliset välineet) avaavat uusia mahdollisuuksia metsätalouden kehittämiseen tulevaisuuden biotalousyhteiskunnan resurssina. Keski-Suomen biotalouden ekosysteemissä kehitetään, pilotoidaan, testataan ja siirretään käytäntöön metsästä - loppuasiakkaalle arvoketjun eri vaiheisiin liittyviä IT-tuotteita ja palveluja

36 Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken uuden sukupolven energiatehokas sellutehdas toimii biotuotetehtaan ytimenä. Biotuotetehtaan yhtenä tavoitteena on toimia kasvualustana yrityskumppanuuksille, joiden tuloksena syntyy päätuotannosta kertyviä tähteitä hyödyntävä liiketoimintaekosysteemi.

37 Biotalouden ekosysteemin kehittäminen

38 KESKI-SUOMEN ICT-ALA

39 Keskeiset IT-alat keskisuomalaisen arvonlisäyksen näkökulmasta Kaupan ja finanssialan palvelut Julkiset digitaaliset palvelut SOTEsektori Energian tuotanto ja jakelu ICT-ala Alkutuotanto ja biotalous Rakentaminen ja kiinteistöpalvelut Koneet ja laitteet, automaatiojärjestelmät Logistiikkajärjestelmät IT-alan koulutus ja osaaminen

40 Jyväskylän ICT-alan pääsektorit

41 Jyväskylän ICT-ekosysteemi

42 Jyväskylän ICT-kehitysympäristöjä

43 Kiitos