Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja hyvinvointikertomukset Etelä-Suomessa

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja hyvinvointikertomukset Etelä-Suomessa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Suomessa Hyvinvointikertomus monialaisena työvälineenä

2 Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Aluehallintovirastojen vuoden 2015 peruspalveluiden arviointiraportit valmistuivat Raportteihin voi tutustua sivustolta Valtakunnallisessa ja aluehallintovirastojen alueellisissa toimintaympäristön kuvauksissa on tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat ja ihmisten vastuunotto omasta terveydestä ja elämäntavoista lisääntyvät ESAVIin on perustettu Opetus- ja kulttuuritoimen -vastuualueen ohjaama poikkihallinnollinen hyvinvoinnin edistämisen yhteistyöryhmä Ajankohtainen raportti: Terveyden ja hyvinvoinnin tila ja terveyden edistäminen Etelä-Suomessa 2

3 3

4 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta Terveydenhuoltolain 12 mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on asetettava terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutaho Aluehallintovirastot toteuttivat hyvinvointikertomusten valvonnan yhteistyössä Valviran ja THL:n kanssa Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma ; valvonnan kohteena on lasten ja nuorten ehkäisevät terveydenhuollon palvelut sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointikertomusten valvonta käynnistettiin keväällä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonnan tiedot perustuvat THL:n vuoden 2015 kuntajohdon kyselyyn. 4

5 Mitä on hyvinvointi? Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa. (Imatran hyvinvointikertomus ) Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa. (Orimattilan hyvinvointikertomus 2014) Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

6 Terveydenedistämisaktiivisuus Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella (THL/TEAviisari) 1. Valtuustolle vuonna 2014 raportoidut väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilan muutokset tai niihin vaikuttavat tekijät 2. Kunnan laajan hyvinvointikertomuksen tavoitteissa huomioidut väestöryhmät 3. Kunnan laajan hyvinvointikertomuksen tavoitteissa huomioidut kansanterveyshaasteet 4. Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho 6

7 Valtuustolle vuonna 2014 raportoidut väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilan muutokset tai niihin vaikuttavat tekijät Kuntajohdon kysely 2015 (K31) Elinoloja Elinympäristön terveellisyyttä Elintapoja Kyllä Sairastavuutta Ei Elämänhallintaa Väestöryhmien välisiä terveyseroja Lähde: tiedonkeruu kunnan johdolle väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä

8 Kunnan laajan hyvinvointikertomuksen tavoitteissa huomioidut väestöryhmät Kuntajohdon kysely 2015 (K17) Lapset ja nuoret Iäkkäät Työikäiset Maahanmuuttajat Toimenpiteet kirjattu Kyllä Ei Vammaiset Lähde: tiedonkeruu kunnan johdolle väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä

9 Kunnan laajan hyvinvointikertomuksen tavoitteissa huomioidut kansanterveyshaasteet Kuntajohdon kysely 2015 (K16) Liikunta Mielenterveys Savuttomuus Ympäristö ja ilmasto Tapaturmat Toimenpiteet kirjattu Kyllä Ei Väkivalta ja turvallisuus Ravitsemus Lähde: tiedonkeruu kunnan johdolle väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2015 Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

10 Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho Kuntajohdon kysely 2015 (K18) Kunnan johtoryhmän vastuulle 22 Usean eri viranhaltijan vastuulle 8 Sosiaali- ja terveystoimen johtavan viranhaltijan vastuulle 6 Ei ole annettu erityisesti kenenkään vastuulle Lähde: tiedonkeruu kunnan johdolle väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2015 Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

11 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus (Valvira & AVIt) Valvonta 1. Kunnassa on laadittu laaja hyvinvointikertomus, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Minimikriteerit Kertomus laadittu ja valtuusto hyväksynyt 2. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista on raportoitu valtuustolle (sairastavuus, elinympäristö ja terveellisyys, elinolot, elintavat, elämänhallinta, väestöryhmien väliset terveyserot) Ohjaus Raportoitu 3 4 asiakokonaisuudesta 3. Kunnassa on nimetty hyvinvoinnin edistämisen vastuutaho Yksi vastuutaho tulee olla mainittuna 4. Laajassa hyvinvointikertomuksessa on huomioitu eri väestöryhmät (lapset ja nuoret, työikäiset, iäkkäät, työttömät, maahanmuuttajat, vammaiset) Lapset ja nuoret Työikäiset Ikäihmiset 5. Kunta on asettanut terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet (ravitsemus, liikunta, savuttomuus, alkoholi ja huumeet, mielenterveys, tapaturmat, väkivalta ja turvallisuus, ympäristö ja ilmasto) 3-4 tavoitetta sekä niille toimenpiteet 11

12 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella ESAVI 64 kuntaa kuntaa 2016 Hyvinvointikertomus laadittu ja valtuusto hyväksynyt (lähde: Teaviisari & AVI) *Valtuustolle on raportoitu 3 4 hyvinvoinnin ja terveyden asiakokonaisuudesta* (Lähde: TEAviisari) Kunnassa on nimetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho (Lähde: TEAViisari) Laajassa hyvinvointikertom uksessa on huomioitu eri väestöryhmät (Lähde: TEAviisari) *Kunta on asettanut 3 4 terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitetta ja niitä tukevia toimenpiteitä (Lähde:TEAviisari) Toiminta kriteereiden mukaista Asian toteutus osittain puutteellinen Puutteita * Hyte asiakokonaisuus: sairastavuus, elinympäristön terveellisyys, elinoloja, elintapoja, elämänhallinta, väestöryhmien väliset terveyserot * Hyte tavoitteet: ravitsemus, liikunta, savuttomuus, alkoholi ja huumeet, mielenterveys, tapaturmat, väkivalta ja turvallisuus, ympäristö ja ilmasto Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

13 Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen osa-alueet Onko HVK valmistunut ja valtuuston hyväksymä? Onko HYTE-vastuuhenkilö määritelty? Kenelle kuuluu päävastuu hyvinvointikertomuksen päivittämisestä? Indikaattoritietoa (ikäryhmien huomiointi) Kokemuksellinen tieto kuntalaisilta Perustuvatko tavoitteet tietopohjaan Onko HVK toteutettu poikkihallinnollisesti? Onko poikkihallinnollisuus varmistettu kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteissa? Ovatko järjestöt ym. Muut yhteistyökumppanit olleet mukana HVK-prosessissa? Lähde: Rotko, T. & Hannikainen-Ingman, K. ym Yhteistyö: rakenteet, vastuut, työnjako Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat Tieto, seuranta ja arviointi Tiedosta toimintaan: kehittäminen, palvelut, kohdentaminen Vastaavatko HVK toimenpide-ehdotukset kunnassa vallitsevaan tilanteeseen? Onko hyviä käytäntöjä valittu? Päätetään mihin toimintaan kohdennetaan, mitä konkreettisesti pitää tehdä ja miten? Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

14 Tavoitteen asettelu Hyvinvointikertomuksissa oli laajalti indikaattorietoa eri väestöryhmistä ja erityisryhmistä Indikaattoritietojen lähteinä käytettiin kouluterveyskyselyä, Sotkanetiä, TEAviisaria ja alueellista terveys- ja hyvinvointitutkimusta, Kelan sairastavuusindeksiä sekä Tilastokeskuksen ja kunnan omia lähteitä. Indikaattoreita oli hyvinvointikertomuksissa keskimäärin 50 kpl Indikaattoreiden kytkeminen kokonaisuuteen Yhteenvedot indikaattoriryhmien keskeisitä asioista Hyvinvointikertomusten tavoitteita 1. Lasten ja nuorten terveys (syrjäytymisen ehkäiseminen/etsivä nuorisotyö) 2. Omaehtoisen terveyskäyttäytymisen tukeminen 3. Kansansairauksien ennaltaehkäiseminen (esim. diabetes) 4. Terveyserojen kaventaminen (Gini-kerroin esillä useissa hyvinvointikertomuksissa) 5. Ikäihmisten toimintakyvyn parantaminen 6. Perustason päihde- ja mielenterveyspalvelujen kokonaisuuden vahvistaminen Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

15 Hyvinvointikertomusten indikaattoreita Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Työlliset, % väestöstä Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä Vaikeasti työllistyvät % vuotiaat Nettomuutto/ asukasta Yleiset indikaattorit Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä Lapset, nuoret ja lapsiperheet Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä % vastaavanikäisestä väestöstä Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä asiakkaita vuoden aikana/ asukasta Työikäiset Ikääntyneet Erityisryhmät Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä väestöstä Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen saajia vuoden aikana / asukasta Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset /1000 asukasta Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut vuotiaat / vastaavanikäisestä väestöstä Dementiaindeksi, ikävakioitu Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

16 Tieto, seuranta ja arviointi: ESAVIn toimialueen kunnista 57 oli laatinut hyvinvointikertomuksen. Lähes 70 % (38) hyvinvointikertomuksista oli valtuuston hyväksymä. ESAVIn toimialueen hyvinvointikertomuksista 23 (40 %) oli sähköisiä. Lisäksi osassa kertomuksissa oli käytetty osittain sähköisen hyvinvointikertomuksen raportointipohjaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho oli ilmoitettu 22 (39 %) hyvinvointikertomuksessa. Hyvinvointityöryhmä tai vastaava oli nimetty 34 (60 %) hyvinvointikertomuksessa. Hyvinvointikertomuksen päivittäminen oli kirjattu hyvinvointityöryhmän vastuulle. Ennakkovaikutusten arvioinnin käyttämistä päätöksenteossa ei juurikaan raportoitu. Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

17 Yhteistyö: rakenteet, vastuut ja työnjako Hyvinvointikertomukset olivat laadittu poikkihallinnollisesti ja esitetyistä toimenpiteistä vastasi useampi hallinnonala Hyvinvointivaliokunta/poikkihallinnollinen hyvinvointiryhmä (eri sektoreiden hyvinvointiasioiden oppimisprosessi) Kuntalaisten osallistaminen Kuntalaiset huomioitiin HVK-prosessissa mm. toteuttamalla kyselyitä tyytyväisyydestä kunnan palveluihin ja ympäristöön Kuntalaisten yhteinen tapahtumapaikka Olkkari Hyvinvointikysely kuntalaisille tehty yhdessä Laurea AMK:n kanssa Järjestöjen rooli - Nuorisotoimen yhteistyötä järjestöjen kanssa - Liikuntatoimen yhteistyö järjestöjen kanssa - Järjestöyhteistyö etenkin liikunta ja kulttuuripalveluissa - Järjestöyhteistyötä mm. Kouvolan seudun muisti ry:n kanssa 17

18 Tiedosta toimintaan Toiminnan raportoinnissa käytettiin sähköisen hyvinvointikertomuksen painopistealueiden viitekehystä: 1. tavoitteet 2.toimenpiteet ja vastuutaho 3. resurssit 4. arviointimittarit Kuntien hyvinvointitavoitteet oli kirjattu myös kaupungin strategiaan ja ikäryhmittäisiin ohjelmiin ja suunnitelmiin. Hyvät käytännöt painottuivat erityisesti nuorten hyvinvoinnin turvaamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä ikäihmisten kotona asumisen tukemiseen. Toimenpiteiden esittäminen hyvinvointikertomuksissa Tietopohja indikaattorit Tavoitteet Toimenpiteet Vastuutahot 18

19 Toimenpiteitä ja hyviä käytäntöjä (1/3) Terveyskioskin terveydenhoitajatasoisiin palveluihin kuuluvat asiakaslähtöiset ohjanta-ja neuvontapalvelut, palveluohjaus, terveysriskien kartoitukset, perusrokotukset sekä matkailijoiden rokotukset ja rokotusneuvonta. (Orimattila) Startti-Center tarjoaa pitkäaikais- ja nuorityöttömille mahdollisuuden työllistyä työehtosopimuksen mukaisin ehdoin tavanomaisiin työtehtäviin (Orimattila) Otakantaa.fi palvelua hyödynnetty kuntalaisten osallistamisessa hyvinvointikertomustyöhön (Kouvola) Kansansairauksien ennaltaehkäiseminen erityisesti diabetes (Hausjärvi) Etsivä nuorisotyö, nuorisotyöpajat, nuorten työllistymistä edistävä hanke (Raasepori) Esteettömän asumisen tiedotuskampanja (Espoo) 19

20 Toimenpiteitä ja hyviä käytäntöjä (2/3) MOPE mallin kautta (monialainen perhetapaaminen) on suunniteltu ja toteutettu hallintokuntarajat ylittävää toimintaa varhaiskasvatuksessa (Riihimäki) Hyvinvointiasemapalvelujen kehittäminen yhdessä Eksoten kanssa (Taipalsaari) Painopiste tupakoinnin lopettamisen tukemisessa, erityishuomio tyttöihin ja naisiin. (Vantaa) Kiva koulu- ja Liikkuva koulu-hankkeiden toimintamallien jatkaminen (Heinola) Koulumatkaliikunta (Savitaipale) Hyvinvoinnin seurantajärjestelmien kehittäminen (Hyvinvointikertomus, Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, häiriöpalvelumenot, asiakasvirtojen seuraaminen ja kuntalaispalaute) (Imatra) Työttömille ja vähävaraisille perheille kohdennetaan liikunta- ja kulttuuripalveluita ja mahdollistetaan osallistuminen niihin (Porvoo) 20

21 Toimenpiteitä ja hyviä käytäntöjä (3/3) Stadium Sport Camp liikunta- ja elämysleirit vuotiaille (Espoo) Kauppakeskuskävelyt Sellossa ja Iso-Omenassa (Espoo) Höntsä-liikuntakerho vapaamuotoisen liikunnan järjestäminen (Kotka) IKINÄ-toimintamalli ikäihmisten kanssa toimivien ammattilaisten arviointi ja suunnittelumalli kaatumisvaaran arvioinnissa (Kotka) Maahanmuuttajaperheiden kotoutumisen tukeminen (Lappeenranta) Tajua Mut -varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän nuorisotyöntoimintamalli. Tavoitteena nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen (Kerava) Kehitetään toimintamalleja ja aikuisten yhteistyötä tukemaan lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia à yhteistyö esim. nuorisotyö & kirjasto ja koulut ja urheiluseurat (Lappeenranta) Seniorineuvolatoiminta ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen (Inkoo) 21

22 Antoisaa koulutuspäivää Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja hyvinvointikertomukset (Tietotarpeet ja yhteistyö) Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto