Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 46/2003 vp Lakiesitysten tason nostaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime vuosina eduskuntaan on tullut poikkeuksellisen paljon lakiesityksiä, joiden tasossa on ollut toivomisen varaa. Eduskunnassa on jouduttu kirjoittamaan lait useiden pykälien osalta lähes kokonaan uusiksi. Joidenkin arvioiden mukaan lainvalmistelun heikko taso on osin seurausta maamme kuulumisesta Euroopan unioniin. Kun yhä useammassa asiassa säädösvalta on siirtynyt Euroopan unionille, kansallista lainsäädäntövaltaa ei ilmeisesti pidetä niin tärkeänä. Yhtenä merkittävänä uudistuksena, joka voisi parantaa lakiesitysten tasoa, olisi se, että esityksen yhteydessä olisi selkeästi esillä sen valmistelusta vastanneen virkamiehen nimi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että eduskuntaan tulevien lakiesitysten tasoa parannetaan ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin, että jatkossa valmistelusta vastaavan virkamiehen nimi on lakiehdotuksessa selkeästi näkyvillä? Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2003 Esa Lahtela /sd Marjaana Koskinen /sd Seppo Lahtela /kesk Matti Kangas /vas Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 46/2003 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että eduskuntaan tulevien lakiesitysten tasoa parannetaan ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin, että jatkossa valmistelusta vastaavan virkamiehen nimi on lakiehdotuksessa selkeästi näkyvillä? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen ohjelman mukaan lainvalmisteluprosessin ja lainsäädännön laadun parantamiseksi tehostetaan lainvalmistelun suunnittelua ja johtamista. Ohjelman mukaan ministeriöille turvataan edellytykset toteuttaa hyvää lainvalmistelua ja kehitetään laintarkastusta. Oikeusministeriön kansliapäällikön Kirsti Rissasen johtama kansliapäällikköryhmä on luovuttamassaan mietinnössä "Parempaan lainvalmistelun suunnitteluun ja johtamiseen" (VNK 8/2003) ehdottanut lukuisia uudistuksia lainsäädännön laadun parantamiseksi. Työryhmä ehdottaa lainvalmistelun ottamista nykyistä vahvemmin osaksi valtioneuvoston ja ministeriöiden strategista johtamista erityisesti vahvistamalla säädösvalmistelua tukevia rakenteita sekä parantamalla lainvalmistelun laatua muun muassa kehittämällä vaikutusten ja vaihtoehtojen arviointia, lisäämällä valmistelun laajapohjaisuutta, tehostamalla koulutusta ja ohjausta sekä selkeyttämällä ja systematisoimalla olemassa olevaa lainsäädäntöä. Lainvalmistelua on kehitetty viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelman (1996) ja kehittämisohjelma II:n (2000) pohjalta sekä muin toimin. Esimerkiksi 1996 on julkaistu "Lainlaatijan opas", 1997 "Lainlaatijan EU-opas" ja 2000 "Lainlaatijan perustuslakiopas", jotka jo odottavat uusimista. Hallinnon kehittämiskeskuksen, nykyisen HAUS kehittämiskeskus Oy:n, säädösvalmistelukoulutus on elvytetty oikeusministeriön tuella. Eri ministeriöt ovat kehittäneet omaa lainvalmisteluaan ja muun muassa julkaisseet oppaita säädösehdotusten vaikutusten arvioimiseksi. Kysymykseen siitä, tulisiko valmistelusta vastaavan virkamiehen nimen olla selvästi näkyvillä lakiehdotuksessa, liittyy sekä käytännöllisiä että periaatteellisia ongelmia. Esitysehdotus syntyy usein ryhmätyönä. Valmistelusta on voinut vastata esimerkiksi komitea tai työryhmä taikka muutoin useampi henkilö yhdessä. Asian esittelijänä puolestaan ei välttämättä ole sama henkilö, joka on ehdotuksen valmistellut. Harvemmin voidaan esitysehdotus kiistatta panna kenenkään nimiin, koska silloinkin kun valmisteluvastuu on ollut yhdellä henkilöllä, ovat hankkeen valmisteluun eri vaiheissa osallistuneet muutkin henkilöt, yleensä ainakin valmistelijan esimies ja asianomainen ministeri. Tätä käytännöllistä ongelmaa olennaisempi on ehdotetun järjestelmän soveltuminen parlamentarismiin. Esitykset ovat hallituksen esityksiä, ja ne allekirjoittaa tasavallan presidentti ja asian presidentille esitellyt ministeri. Parlamentaarisessa vastuussa on hallitus ja erityisesti asian esi- 2

3 Ministerin vastaus KK 46/2003 vp Esa Lahtela /sd ym. tellyt ministeri. Esitysehdotusta valmistellut ja esitysehdotuksen valtioneuvostossa esitellyt virkamies on virkavastuussa. Jos esityksessä ilmoitettaisiin valmistelijan nimi, saatettaisiin hallituksen esitystä käytännössä ryhtyä kutsumaan tietyn valmistelijan esitykseksi. Tavallaan valmistelija tulisi myös tietynlaiseen suoraan vastuuseen eduskunnalle, mikä ei sovellu parlamentarismiin eikä Suomen oikeusjärjestelmään. Valmistelijan nimen ilmoittaminen esityksessä ei ole tiedonkulun kannalta tarpeen, koska eduskunnassa muutoinkin saadaan helposti tieto esityksen esittelijästä tai sen valmistelun yhteyshenkilöstä. "Virallisessa lehdessä" julkaistaan viikoittain Valtioneuvoston tiedotusyksikön toimittama liite "Valtioneuvoston viikko", jossa muun ohella luetellaan annetut hallituksen esitykset. Jokaisen esityksen yhteydessä mainitaan sulkeissa esittelijän ministeriö, virkanimike ja nimi sekä puhelinnumero. Lista esittelijätietoineen jaetaan lisäksi erikseen kansanedustajille. Kevät- ja syysistuntokaudella valtioneuvoston kansliassa laaditaan lista tällä kaudella eduskunnalle annettavista hallituksen esityksistä. Esitykset luetellaan ministeriöittäin, ja jokaisen listalla olevan esityksen yhteydessä mainitaan esityksen valmistelusta vastaava osasto ja siellä esityksen valmistelun yhteyshenkilö yhteystietoineen. Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2003 Oikeusministeri Johannes Koskinen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 46/2003 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att förbättra kvaliteten på propositioner som lämnas till riksdagen och ämnar regeringen vidta åtgärder för att namnet på den tjänsteman som svarat för beredningen i fortsättningen tydligt anges på lagförslaget? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt regeringsprogrammet för statsminister Anneli Jäätteenmäkis regering skall planeringen och ledningen av lagberedningen effektiveras för att förbättra lagberedningsprocessen och lagstiftningens kvalitet. Enligt programmet skall dessutom ministeriernas förutsättningar att genomföra en god lagberedning tryggas och laggranskningen utvecklas. En grupp bestående av ministeriernas kanslichefer som hade sammanträtt under justitieministeriets kanslichef Kirsti Rissanens ledning överlämnade sitt betänkande om förbättring av planeringen och ledningen av lagberedningsarbetet ("Parempaan lainvalmistelun suunnitteluun ja johtamiseen", VNK 8/2003). Reformerna som gruppen föreslår är avsedda att förbättra kvaliteten på lagstiftningen. Gruppen föreslår att lagberedningen i högre grad än för närvarande blir en del av den strategiska ledningen vid statsrådet och ministerierna, särskilt genom att stärka de strukturer som stöder lagberedningen och förbättra kvaliteten på lagberedningen, bl.a. genom att utveckla bedömningen av författningarnas verkningar och olika alternativ till regleringen, öka beredningsarbetets bredbasighet och ordna mer effektiv utbildning och handledning i fråga om lagberedningsarbetet samt genom att göra den gällande lagstiftningen tydligare och mer systematisk. Arbetet för att utveckla lagberedningen har pågått sedan mitten av det förra årtiondet utgående från programmet för utvecklande av lagberedningen inom statsrådet (1996) och program II för utvecklande av lagberedningen (2000) samt andra åtgärder. Till exempel 1996 publicerades en handbok för lagberedne ("Lainlaatijan opas"), 1997 en EU-handbok för lagberedne ("Lainlaatijan EU-opas") och 2000 en grundlagshandbok för lagberedne ("Lainlaatijan perustuslakiopas"). Dessa handböcker väntar för närvarande på att bli uppdaterade. Centralen för förvaltningsutveckling (numera HAUS kehittämiskeskus Oy) har med justitieministeriets stöd återupplivat sin lagberedningsutbildning. Olika ministerier har utvecklat sin lagberedningsverksamhet och bl.a. publicerat handböcker för bedömning av propositionernas verkningar. När det gäller frågan om huruvida namnet på den tjänsteman som svarat för lagberedningen bör anges på lagförslaget finns det både praktiska och principiella problem. Propositionen utarbetas ofta som grupparbete. Lagberedningsarbetet kan utföras t.ex. inom en kommitté, en arbetsgrupp eller annars av flera personer. Föredraganden behöver däremot inte nödvändigtvis vara den person som berett propositionen. Även i sådana fall att en viss tjänsteman har haft ansvaret för beredningsarbetet kan andra personer (oftast åtminstone lagberedarens chef och ministern) ha 4

5 Ministerns svar KK 46/2003 vp Esa Lahtela /sd ym. deltagit i beredningen och därmed är det sällan möjligt att ange ett bestämt namn på lagförslaget. Ett mer väsentligt problem är hur väl detta förfarande passar in i parlamentarismen. Propositionerna är regeringens propositioner som undertecknas av republikens president och den minister som föredragit ärendet för presidenten. Det parlamentariska ansvaret ankommer på regeringen och särskilt på ministern som föredragit ärendet. Tjänstemannen som berett propositionen och som föredrar ärendet för statsrådet omfattas av tjänsteansvar. Om namnet på lagberedaren anges på propositionen kan regeringens proposition i praktiken börja kallas för en viss lagberedares proposition. Lagberedaren skulle i detta fall på sätt och vis också ha ett direkt ansvar gentemot riksdagen, vilket inte passar in i parlamentarismen eller i det finska rättssystemet. Lagberedarens namn behöver inte heller av informationsskäl anges i propositionen, eftersom det inom riksdagen också på andra sätt är lätt att få reda på vem som föredragit propositionen eller vem som är kontaktperson i fråga om lagberedningen. I Officiella tidningen publiceras varje vecka en av Statsrådets informationsenhet redigerad bilaga "Rikdagens vecka", som innehåller bl.a. en förteckning över regeringens propositioner som överlämnats inom ifrågavarande vecka. I samband med varje proposition anges inom parentes föredragandens ministerium, tjänstebenämning och namn samt telefonnummer. Förteckningen jämte uppgifterna om föredraganden delas också ut till riksdagsledamöterna. Under vår- och höstsessionen utarbetas det inom statsrådets kansli en förteckning över de regeringspropositioner som överlämnas till riksdagen under denna period. Propositionerna uppräknas enligt ministerium och i samband med varje proposition nämns den avdelning som har haft ansvaret för beredningen och dessutom kontaktuppgifterna för kontaktpersonen inom avdelningen. Helsingfors den 21 maj 2003 Justitieminister Johannes Koskinen 5