KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMIEN HUOMIOIMINEN KUNNAN ENERGIARATKAISUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMIEN HUOMIOIMINEN KUNNAN ENERGIARATKAISUSSA"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja ympäristötekniikan osasto KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMIEN HUOMIOIMINEN KUNNAN ENERGIARATKAISUSSA Diplomityön aihe on hyväksytty Lappeenrannan teknillisen yliopiston energia- ja ympäristötekniikan osastoneuvoston kokouksessa Työn tarkastajat: Työn ohjaaja: Professori Lassi Linnanen Professori Risto Soukka Lehtori Asko Puhakka Tampereella 6. heinäkuuta 2005 Jussi Kupari Runkokatu 14 G Tampere puh

2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Energia- ja ympäristötekniikan osasto Jussi Kupari Kestävän kehityksen näkökulmien huomioiminen kunnan energiaratkaisussa Diplomityö sivua, 29 kuvaa, 17 taulukkoa ja 6 liitettä. Tarkastajat: Hakusanat: Keywords: Professori Lassi Linnanen Professori Risto Soukka kestävä kehitys, energiantuotanto, metsähake, kasvihuonekaasupäästö sustainable development, energy production, forest chips, greenhouse gas emission Diplomityön tavoitteena on tuottaa informaatiota kunnalliseen päätöksentekoon, jonka avulla kestävän kehityksen näkökulmia voidaan huomioida kunnan energiaratkaisusta päätettäessä. Yhtenä työn lähtökohtana on ollut myös uusi EU-direktiivi, jonka mukaan ympäristönäkökohtia voidaan huomioida julkisten hankintojen tarjouspyyntömenettelyssä valintaperusteena. Tarkastelun kohteena oli kokoluokaltaan 0,5 3 MW:n aluelämpölaitokset sekä polttoaineiden tuotantoketjut. Työssä vertailtavat polttoaineet olivat metsähake, raskas polttoöljy, kevyt polttoöljy ja turve. Diplomityössä on perehdytty kestävän kehityksen käsitteeseen ja muodostettu sen mukaan ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle näkökulmalle kunnallisen energiaratkaisun indikaattoreita. Empiirisessä osassa käsitellään kestävän kehityksen näkökulmien muodostumista Enon energiaosuuskunnan toimintaan perustuen. Käytettävät kestävän kehityksen näkökulmien mukaiset indikaattorit ovat polttoaineen tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, polttoaineen tuotannon työllisyysvaikutukset sekä energian hinnan muodostuminen osuuskunnan asiakkaille. Tässä diplomityössä tarkastelluilla kestävän kehityksen indikaattoreilla mitattuna, metsähakkeen käytöllä energiantuotannossa on positiivinen vaikutus niin kunnan kasvihuonekaasutaseessa, työllisyystilanteessa sekä myös enemmän kuluttajaystävällinen asema, lämmön hinnan vakauden ansiosta, kuin muilla työssä käsiteltävillä polttoaineilla. Polttoaineen tuotantoketjun osalta metsähakkeelle saatiin tuotannon ja käytön aiheuttamaksi kasvihuonekaasupäästöksi 2,9 4,2 g CO 2 -ekv/mj. Tulos perustuu Enon energiaosuuskunnan polttoaineen hankinnassa käytössä oleviin keskimääräisiin etäisyyksiin metsäkuljetuksessa (250 m) ja kaukokuljetuksessa (15 km). Tuotannon ja käytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olivat raskaalla polttoöljyllä 88,2 g CO 2 -ekv/mj, kevyellä polttoöljyllä 85,0 g CO 2 -ekv/mj ja turpeella 104,0 108,1 g CO 2 - ekv/mj. Metsähakkeen osalta polttoaineen tuotannon osuus koko tarkastellun energiaketjun kasvihuonekaasupäästöistä oli noin %. Enon energiaosuuskunnan tapauksessa vuoden 2005 odotetulla toiminta-asteella metsähakkeella tuotetun lämmön tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 160 t CO 2 -ekv. Kevyellä polttoöljyllä tuotetun lämmön tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöt olisivat noin 3700 t CO 2 -ekv sekä turpeen (50 %) ja metsähakkeen (50 %) seoskäyttöön perustuvalla ketjulla noin t CO 2 -ekv. Samaisella toiminta-asteella työllisyysvaikutukset ovat käytettäessä metsähaketta 2,2 8,6 htv, raakaöljyä 0,12 htv ja turvetta 1,4 1,6 htv. Metsähakkeen käyttö aluelämpölaitosten pääpolttoaineena takaa myös vakaan hintakehityksen osuuskunnan asiakkaille.

3 ABSTRACT Lappeenranta University of Technology Department of Energy and Environmental Technology Jussi Kupari Considering the Sustainable Development Perspectives in Municipal Energy Decision-making Master s Thesis pages, 29 figures, 17 tables and 6 appendices Examiners: Keywords: Professor Lassi Linnanen Professor Risto Soukka sustainable development, energy production, forest chips, greenhouse gas emission The aim of this study is to produce information on possibilities to consider the sustainable development perspectives in the municipal energy decision-making. One aspect is also the new EU-directive that allows the use of environmental aspects as selection criteria in supply request procedure of public supplies. The study focuses on small-scale district heating systems (between 0.5 and 3 MW) including their fuel-supply chains. The comparable fuels of the study were forest chips, heavy fuel oil, light fuel oil and peat. The first part of the study discusses the concept of the sustainable development and establishes the indicators for ecological-, social- and economical aspects of the municipal energy production. The indicators used in empirical part of the study, which based on the Eno energy cooperative, were the equivalent CO 2 -emissions from the production and the combustion of the fuel, the employment impacts of the fuel production and the energy price formation for the consumers. The indicators show that using forest chips in energy production has a positive effect of reduced greenhouse gases. The use of wood in energy production also provides employment opportunities and is more favourable option to consumers, because of the steady fuel price, when compared to the other alternative fuels considered in this study. The equivalent CO 2 emission from the production and use of the forest chips in Eno energy cooperative heating plants is approximately g CO 2 -ekv/mj when the average transportation distance in forest is 250 meters and on the road 15 kilometres. Equivalent CO 2 emissions of the comparable fuel chains are 88.2 g CO 2 -ekv/mj with heavy fuel oil, 85.0 g CO 2 -ekv/mj with light fuel oil and g CO 2 -ekv/mj with peat. The share of the greenhouse gas emissions of the forest chips production is about % of the total greenhouse gas emissions caused by the production and the combustion of the forest chips. The estimated use of the forest chips in the Eno energy cooperative heating plants for the year 2005 is about MWh. Equivalent CO 2 emissions caused by the production and the use of the forest chips with the estimated consumption rate is 160 t CO 2 -ekv. If the heat is produced with comparable fuels, the amount of the greenhouse gas emissions would be 3700 t CO 2 -ekv with the light fuel oil and t CO 2 -ekv with the mixture of peat (50 %) and forest chips (50 %). The employment effects of using the forest chips with the estimated consumption rate are between 2.2 and 8.6 man-years. If the same amount of energy is produced with comparable fuels, the effect would be 0.12 man-years with the heavy and light fuel oil, and man-years with the peat. The use of forest chips as a fuel in energy production offers also very steady energy price for the consumers.

4 ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun toimeksiannosta. Työn tarkastajina ovat toimineet professori Lassi Linnanen ja professori Risto Soukka Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä työn ohjaajana lehtori Asko Puhakka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. Heitä haluan kiittää mielenkiintoisesta aiheesta sekä ohjauksesta ja neuvoista työn aikana. Työn tekemistä ovat edesauttaneet myös Enon energiaosuuskunta ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun henkilökunta. Heitä haluan kiittää yhteistyöstä. Erityisesti haluan kiittää FM Lasse Okkosta kiinnostuksesta työtä kohtaan ja arvokkaista neuvoista työn aikana. Suuret kiitokset myös opiskelukavereille sekä ennen kaikkea Eveliinalle ja vanhemmilleni kaikesta tuesta, jota olen opintojen ja tämän työn aikana saanut. Tampereella 6. heinäkuuta 2005 Jussi Kupari

5 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT ALKUSANAT SISÄLLYSLUETTELO KÄYTETYT MERKINNÄT 1 JOHDANTO Työn tausta Työn tavoite Tutkimuksen rakenne KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMAT KUNNAN ENERGIARATKAISUSSA Kestävän kehityksen käsite Kestävän kehityksen tulkinta Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan mittaaminen Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan raportointi Euroopan unionin kestävän kehityksen näkökulma Suomen kestävän kehityksen näkökulma Ekologinen näkökulma Sidosryhmätarkastelu Energiantuotannon ympäristövaikutukset Kunnallisen energiaratkaisun ympäristövastuun indikaattorit Sosiaalinen näkökulma Sidosryhmätarkastelu...27

6 Energiantuotannon sosiaaliset vaikutukset Kunnallisen energiaratkaisun sosiaalisen vastuun indikaattorit Taloudellinen näkökulma Sidosryhmätarkastelu Energiantuotannon taloudelliset vaikutukset Kunnallisen energiaratkaisun taloudellisen vastuun indikaattorit Kestävän kehityksen näkökulmien huomioiminen kunnallisessa päätöksenteossa Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan kannustimet Kunnallisten hankkeiden päätöksenteko Tarjouksen hyväksymisen perusteet KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMIEN MUODOSTUMINEN PAIKALLISESSA LÄMMÖNTUOTANNOSSA Lämpöyrittäjyys Enon energiaosuuskunta Työssä käytettävät indikaattorit Muita energiapuun käytön vaikutuksia Energiapuun käyttö lämmöntuotannossa Energiapuun tuotantomenetelmät Energiapuun korjuun työvaiheet Enon energiaosuuskunnan polttoaineen hankinta Ekologinen indikaattori Kasvihuonekaasupäästöjen laskentaperusteet Päästökertoimet...53

7 Enon energiaosuuskunnan polttoaineen tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöt Puun polton kasvihuonekaasupäästöt Sosiaalinen indikaattori Vaikutukset työllisyyteen Enon energiaosuuskunnan polttoaineen hankintaketjun työllisyysvaikutukset Taloudellinen indikaattori Energian hinnan muodostuminen kuluttajalle Metsähakkeen tuotannon kustannustekijät Enon energiaosuuskunnan tuottaman energian hinta Metsähakkeen kannattavuus lämmöntuotannossa Vertailupolttoaineet Turve Raakaöljy Tulosten tarkastelu Pohjois-Karjalan bioenergiastrategian mukainen tarkastelu Vertailu muihin tutkimuksiin YHTEENVETO...88 LÄHDELUETTELO...91 LIITELUETTELO

8 4 KÄYTETYT MERKINNÄT Yksiköt: euro g gramma h tunti ha hehtaari i-m 3 irtokuutiometri J joule m metri m 3 kiintokuutiometri snt sentti t tonni toe ekvivalentti öljytonni W watti Yksiköiden kertoimet: m milli = 10-3 k kilo = 10 3 M mega = 10 6 G giga = 10 9 T tera = P peta = Lyhenteet: c CH 4 CO 2 CO 2 -ekv d e EEA EU EY EYTI GC GRI GWP IPCC KTM M nkv NO NO X polttoaineen kulutus metaani hiilidioksidi hiilidioksidiekvivalentti kaukokuljetusmatka päästökerroin European Environment Agency, Euroopan ympäristökeskus Euroopan unioni Euroopan yhteisö Euroopan yhteisön tuomioistuin Global Compact Global Reporting Initiave Global Warming Potential, globaali lämmityspotentiaali Intergovernmental Panel on Climate Change, hallitustenvälinen ilmastopaneeli Kauppa- ja teollisuusministeriö päästöjen määrä nettokassavirta typpioksidi typenoksidit

9 5 N 2 O p POK POR SO SO 2 V VOC VTT y YK x 1 x 2 x 3 dityppioksidi tuottavuus kevyt polttoöljy raskas polttoöljy rikkioksidi rikkidioksidi tilavuus haihtuvat orgaaniset yhdisteet Valtion teknillinen tutkimuskeskus metsäkuljetuksen tehotuntituottavuus Yhdistyneet kansakunnat metsäkuljetusmatka kuormakoko ajouranvarsitiheys Alaindeksit: dieselpa hak hk kk kuorma mk pa tyhjä täysi dieselpolttoaine hakkuu haketus kaukokuljetus kuormakoko metsäkuljetus polttoaine tyhjä kuorma täysi kuorma

10 6 1 JOHDANTO 1.1 Työn tausta Kestävän kehityksen käsite otettiin ensimmäisen kerran käyttöön 1980-luvun lopussa, jolloin Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio julkaisu raporttinsa Yhteinen tulevaisuutemme. Raportin mukaan kestävän kehityksen sisältönä on kehittää toimia, joiden avulla nykyisten sukupolvien tarpeet voidaan tyydyttää, vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävä kehitys asetettiin kansainvälisen yhteistyön ja toiminnan tavoitteeksi Rio de Janeirossa pidetyssä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa vuonna Sen mukaan jokainen valtio on itse ensisijaisesti vastuussa kansalaistensa henkisestä, yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan eritasoisia toimenpiteitä ja menettelytapoja. Kokouksen jälkeen ympäristökysymykset nousivat keskeiseksi kestävän kehityksen teemaksi, ja vuonna 1997 Kiotossa hyväksyttiin ympäristö- ja kehityskonferenssin pohjalta laadittu ilmastosopimus. Suomi on omalta osaltaan sitoutunut Kiotonilmastosopimukseen, jonka mukaan Suomen on rajoitettava yhteismitalliset hiilidioksidipäästöt vuosien aikana vuoden 1990 tasolle luvun lopulla sosiaalinen ulottuvuus otti suurempaa roolia kestävän kehityksen tavoitteisen saavuttamisessa. Johannesburgissa vuonna 2002 pidetyssä YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa sosiaalinen ulottuvuus oli mukana merkittävänä tekijänä. Kokouksen pääteemana oli, kuinka kestävän kehityksen esteitä voitaisiin vähentää ja tuotanto- ja kulutustapoja muuttaa kestävimmiksi. Suomi on ottanut, osana Euroopan unionin (EU) yhteistä tavoitetta, päävastuun tuotanto- ja kulutus tapojen muuttamisesta ja ekologisista kysymyksistä. Tavoitteiden toteuttamisesta kantavat vastuuta teollisuus- ja kehitysmaiden hallitusten lisäksi

11 7 yksityissektori ja yksittäiset kansalaiset. Kunnat voivat omalta osaltaan vaikuttaa kestävän kehityksen näkökulmien huomioimiseen omissa julkisissa hankinnoissaan. Julkisella hankinnalla tarkoitetaan kaikkia julkisyhteisön tekemiä hankintoja oman organisaationsa ulkopuolelta. Suomen hankintalainsäädäntö perustuu Euroopan yhteisön (EY) hankintoja koskeviin direktiiveihin, jotka pohjautuvat Euroopan sisämarkkinoiden toimivuuteen. Jokaisen hankinnan tavoitteena on saada palvelu käytettäväksi mahdollisimman edullisin kustannuksin. Parhaiten tähän tulokseen päästään kun hankinnat kilpailutetaan. Hankintalainsäädännön mukaan julkisiin hankintoihin liittyvässä tarjouspyyntömenettelyssä valintaperusteena voidaan käyttää kokonaistaloudellista edullisuutta tai halvinta hintaa. Kun perusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, tulee tarjouspyynnössä mainita, mihin perusteisiin valinnassa kiinnitetään huomiota. (Kärkkäinen 1996, s ) Kunnallisista energiaratkaisuista päätettäessä voidaan tarjouspyyntömenettelyssä käyttää hyväksyttävinä arviointiperusteina esimerkiksi energian hintaa, toimitusaikaa, toimitusvarmuutta ja teknisiä ratkaisuja. Tarjouspyyntömenettelyssä kiellettyjä arviointiperusteita ovat työllisyysnäkökohdat. Perinteisesti taloudelliset arvot ovat määrittäneet mitkä hankkeet ovat tulleet valituiksi. (Puhakka 2005, s. 56) Vuoden 2004 alussa julkisia hankintoja koskevat EU-direktiivit uudistuivat ja julkisella hankintaviranomaisella on uusittujen direktiivien mukaan mahdollisuus asettaa ympäristökriteereitä, joita se edellyttää tarjouskilpailussa, ja myös sen mukaisesti valita tuotteita (Nissinen 2004, s. 17). Ympäristöllisten kriteerien huomioiminen yhtenä kokonaistaloudellisuuden mittarina perustuu Euroopan yhteisön tuomioistuimen (EYTI) ratkaisuun Helsingin sisäisen bussiliikenteen hoitamisesta. EYTI päätyi ratkaisuun, jossa hankintaviranomainen saa ottaa huomioon ympäristönäkökohtia seuraavin edellytyksin (EYTI 2002): - perusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen - ne eivät saa antaa hankintaviranomaiselle rajoittamatonta valinnanvapautta

12 8 - ne on tullut nimenomaisesti mainita tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa ja - niiden tulee noudattaa kaikkia yhteisön oikeuden perusperiaatteita, erityisesti syrjintäkiellon periaatetta 1.2 Työn tavoite Tämän diplomityön tavoitteena on tuottaa informaatiota kunnalliseen päätöksentekoon, jonka avulla kestävän kehityksen näkökulmia voidaan huomioida kunnan energiaratkaisusta päätettäessä. Huomioon otetaan ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden muodostamat vaikutukset. Diplomityössä tarkastellaan kestävän kehityksen näkökulmien muodostumista eri polttoainevaihtoehdoilla paikallisessa lämmöntuotannossa. Tarkastelun kohteena on kokoluokaltaan 0,5 3 MW:n aluelämpölaitokset eri polttoainevaihtoehdoilla. Vertailtavat polttoaineet ovat metsähake, kevyt polttoöljy (POK), raskas polttoöljy (POR) ja turve. Tarkastelu suoritetaan kestävän kehityksen näkökulmien mukaisesti valituilla indikaattoreilla. Diplomityön empiirisen osan tarkastelu perustuu Enon kuntaan ja Enon energiaosuuskunnan toimintaan. Ihmiskunnan toimien seurauksena hiilidioksidipäästöjen määrä ilmakehässä on lisääntynyt viimeisen sadan vuoden ajanjaksolla merkittävästi. Hiilidioksidin haitallinen vaikutus ilmakehässä perustuu sen merkittävyyteen ilmaston lämpenemistä edistävänä tekijänä. Ilman asianmukaisia toimenpiteitä tilanne pahenee entisestään. Tässä diplomityössä paikallisen lämmöntuotannon kestävän kehityksen ekologisena indikaattorina tullaan käyttämään polttoaineen tuotannon ja käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Jotta tarkastelu ei jää yksipuoleiseksi, tullaan paikallista lämmöntuotantoa tarkastelemaan myös kestävän kehityksen muiden näkökulmien kannalta. Sosiaalisen ulottuvuuden mittarina käytetään polttoaineen tuotantoketjun työllisyysvaikutuksia ja taloudellisen ulottuvuuden mittarina energian hinnan muodostumista kuluttajille. Näin saadaan muodostettua kokonaisvaltainen kuva, miten eri polttoaineilla vastataan kestävän kehityksen tavoitteisiin paikallisessa lämmöntuotannossa.

13 9 Diplomityön toimeksiantajana on toiminut Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja työ kuuluu Northern WoodHeat -hankkeeseen. Projektin tavoitteena on optimoida pienen ja keskisuuren kokoluokan puupolttoaineketjujen tuottamat hyödyt paikallisella tasolla. Muissa Northern WoodHeat hankkeeseen kuuluvissa maissa aiotaan lisätä bioenergian käyttöä Pohjois-Karjalassa tehdyn kehitystyön avulla. Hankkeessa näihin maihin rakennetaan toimitusketjuja, jotka varmistavat puuenergian hankinnan erikokoisille lämpölaitoksille. Suomalaiset kehittävät samalla metsäenergian käytön edistämiseen tähtääviä kansainvälisiä konsultointi- ja koulutustuotteita. Yhtenä tämän diplomityön tavoitteena on ollutkin tuottaa koulutusmateriaalia, koskien metsähakkeen käyttöä lämmöntuotannossa. 1.3 Tutkimuksen rakenne Luvussa 2 esitetään kestävän kehityksen tulkinta ja perehdytään sen sisältöön kunnallisen energiaratkaisun näkökulmasta. Tässä vaiheessa esitetään mittarit kuvaaman kestävän kehityksen näkökulmia. Lähtökohta mittareiden kehittämiselle tulee kirjallisuudesta. Lisäksi käsitellään kunnallisten julkisten hankintojen päätöksentekoprosessia ja esitetään kuinka kestävän kehityksen ekologinen näkökulma voidaan huomioida päätettäessä kunnallisesta energiaratkaisusta. Luvussa 3 esitetään lämpöyrittäjyyden nykytila ja käsitellään Enon energiaosuuskunnan osata kestävän kehityksen muodostumista valituilla indikaattoreilla. Ympäristöindikaattorina käytetään polttoaineen tuotannon ja käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä, sosiaalisena indikaattorina käytetään syntyviä työllisyysmahdollisuuksia ja taloudellisena indikaattorina käytetään energian hinnan muodostumista kuluttajille. Lisäksi luvussa esitetään mitä muita merkittäviä vaikutuksia metsähakkeen käytöllä on paikallisessa lämmöntuotannossa ja suoritetaan vertailu muihin tutkimuksiin. Luvussa 4 esitetään yhteenveto työn tavoitteista, sisällöstä sekä saaduista tuloksista.

14 10 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMAT KUNNAN ENERGIARATKAISUSSA 2.1 Kestävän kehityksen käsite Käsitteen kestävä kehitys rinnalla käytetään usein myös käsitteitä yhteiskuntavastuu ja yritysvastuu. Käsitteiden sekoittaminen ei kuitenkaan ole suotavaa, vaikka käytännössä asia ja sen jaottelu ei merkittävästi muutu. Lähinnä kestävä kehitys mielletään enemmän ympäristöaiheiseksi kysymykseksi, ja yhteiskuntavastuussa painottuvat enemmän eri sidosryhmien odotukset myös suhteessa sosiaalisiin asioihin. Voidaan sanoa että, yhteiskuntavastuu on toimimista kestävän kehityksen ideologian mukaisesti. Yritysvastuu on muodostunut kuvaamaan yrityksen yhteiskuntavastuu käsitettä. (Talvio & Välimaa 2004, s. 39) Usein kunnissa puhutaan kestävän kehityksen edistämisestä. Tässä diplomityössä kunnallisen energiaratkaisun vastuullisuutta kuvataan termillä kestävä kehitys. Kestävää kehitystä määriteltäessä työssä on käytetty lähdeaineistona materiaalia, joka pohjautuu kestävän kehityksen, yhteiskuntavastuun sekä yritysvastuun piiriin. Eri termivaihtoehtoja tarkisteltaessa, mikään vaihtoehdoista ei ole täysin ongelmaton. Siksi työssä käytetään pääasiallisesti käsitettä kestävä kehitys, mutta ollaan avoimia myös muille käsitteille ja niitä käytetään osin synonyymeinä ja rinnakkain, toisiaan täydentäen. 2.2 Kestävän kehityksen tulkinta Kestävästä kehityksestä käytävä keskustelu ja toiminta painottuvat ekologiseen kestävyyteen ja sen taloudellisiin vaikutuksiin. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden merkitys on kuitenkin ajan myötä vahvistunut ja selkeytynyt. On keskitytty etsimään eri ulottuvuuksien keskeistä sisältöä ja vuorovaikutusta. Avarasti käsitettynä kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät siihen, että ihmiset oppivat elämään sopusoinnussa

15 11 luonnon ja toistensa kanssa. Kestävää kehitystä koskevassa keskustelussa sen kolmeksi peruselementiksi ovat muodostuneet ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä kuvattaessa, tässä diplomityössä tullaan käyttämään vain käsitettä sosiaalinen kestävyys. (Hallituksen kestävän kehityksen ohjelma 1998, s. 3 4) Raja eri kestävän kehityksen näkökulmien välillä ei ole yksiselitteinen. Muutokset jollakin osa-alueella voivat aiheuttaa muutoksia myös toisella alueella, joten vaikutuksia pitäisi kyetä tarkastelemaan kokonaisuutena (Niskala & Tarna 2003, s. 130). Kestävän kehityksen perustana on ihmiskeskeinen ajattelu. Kuten Ympäristön ja kehityksen maailmankomission eli ns. Brundtlandin komission kestävän kehityksen määritelmästä käy ilmi, on kyse ihmisten tarpeista ja niiden tyydyttämiseen liittyvistä reunaehdoista. Ekologisen näkökulman reunaehtona pidetään biodiversiteetin turvaamista siten, että ekosysteemit ja niiden lajit voivat kehittyä siten, että ne ylläpitävät maapallon mahdollisimman hyvänä ympäristönä nykyisille ja tuleville sukupolville. Sosiaalinen kestävyys liittyy keskeisesti sosiaaliseen pääomaan. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan ihmisten hyvinvointia ja sitä, että yhteiskunnat ovat oikeudenmukaisia, turvallisia ja hyviä elinympäristöjä. Sosiaaliseen kestävään kehitykseen sisältyvällä kulttuurisella kestävyydellä tarkoitetaan kulttuurien mahdollisuutta kehittyä omilla ehdoillaan. Taloudellinen kestävyys on taloudellista toimintaa, joka ottaa huomioon ympäristönäkökohdat ja sosiaaliset näkökohdat. Taloudellisesti kestävä toiminta ottaa huomioon myös sidosryhmille kohdistuvat taloudelliset vaikutukset. (Rohweder 2004, s ) Rohweder (2004, s ) on jäsentänyt konkreettisesti yrityksen kestävän kehityksen mukaisesti tapahtuvan toiminnan sisällön. Tällöin puhutaan yritysten yhteiskuntavastuusta tai yritysvastuusta. Toimintaa voidaan tarkastella välittömänä vastuuna sekä välillisenä vastuuna. Ekologisen vastuun välitön vastuu tarkoittaa yrityksen tai toimijan itsensä aiheuttamia välittömien ympäristöongelmien ja -riskien hallintaa sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä. Välillisiä ovat yhteistyökumppaneiden aiheuttamat ympäristövaikutukset. Välittömään sosiaaliseen vastuuseen kuuluu

16 12 työntekijöiden osaamiseen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Välillisiä sosiaalisen vastuun asioita ovat kanssakäyminen paikallisten tai globaalien yhteisöjen kanssa. Taloudellisen vastuun välitön vastuu liittyy suoriin rahavirtoja koskeviin vaikutuksiin, joista esimerkkeinä palkkojen maksaminen työn tekijöille ja verojen maksaminen yhteiskunnalle. Välillinen vastuu liittyy oman toiminnan kansantaloudelliseen merkitykseen. Huomioitavaa on, että kestävän kehityksen tarkalle sisällölle ei ole kuitenkaan olemassa universaalia kokonaisuutta, vaan sen sisältö tulisi määrittää aina tapauskohtaisesti Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan mittaaminen Kestävän kehityksen mittaamista varten on valittava indikaattorit, jotka kuvaavat kestävän kehityksen keskeisiä ulottuvuuksia. Indikaattoreiden avulla voidaan mitata kestävän kehityksen tilaa ja toteutumista sekä arvioida kehityksen suuntaa. Suomi julkaisu ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen indikaattorit keväällä Indikaattoreiden ryhmittelyä uudistettiin vuonna Vuonna 2000 julkaistussa kokoelmassa, indikaattorit oli ryhmitelty kestävän kehityksen näkökulmien mukaisesti ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen osa-alueeseen. Uudessa ryhmittelyssä keskeisiksi aihealueiksi muodostuivat tulevien sukupolvien perintö, ihmisten hyvinvointi ja terveys, taloudellinen tasa-arvo, luonnonvarojen vaaliminen, varautuminen huomiseen, ekotehokas yhteiskuntarakenne, vastuullinen yhteiskunta sekä ympäristön kuormitus. Suomen kestävän kehityksen indikaattorit on esitetty liitteessä I. (Ympäristöministeriö 2003, s. 34) Indikaattoreiden valintakriteereinä on käytetty luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta. Luotettavuus ilmenee siten, että indikaattorit ovat ajallisesti ja alueellisesti edustavia, tieteellisesti hyväksyttäviä sekä toistettavissa olevia. Käyttökelpoisuus ilmenee siten, että indikaattorit ovat käyttäjälle tarpeellisia, yksinkertaisia ja helposti tulkittavia, herkkiä muutoksille, sisältävät muutosarvoja sekä mahdollistavat vertailun ja ennakoinnin. Lisäksi indikaattorit on valittu siten, että eri indikaattorit eivät anna päällekkäistä tietoa. (Rosenström & Palomäki 2000, s. 9)

17 13 Indikaattoreiden avulla voidaan luotettavasti arvioida organisaatioiden toiminnan kestävyyttä. Käytettävien mittareiden tulisi perustua selkeisiin kestävyyskriteereihin ja määriteltyihin kestävyystavoitteisiin. Kestävyysmittareiden ja indikaattoreiden avulla voidaan tarkastella edistääkö hanke, toiminta tai toimintasuunnitelma kestävyyden tavoitteiden saavuttamista vai ei. Kunnan näkökulmasta indikaattoreiden avulla voidaan arvioida kokonaisvaltaista kunnan ja kunnassa tapahtuvan toiminnan kestävyyttä ja erityisesti toimialojen, toimintaohjelmien, suunnitelmien ja hankkeiden arviointia. Tärkeimpiä kestävyysmittareiden käyttäjätahoja ovat (Anon. 2000, s. 23): - kaupunkien ja kuntien keskushallinto sekä poliittiset päätöksentekijät - virastot ja laitokset sekä lauta- ja johtokuntien jäsenet - kansalaisjärjestöt, eri intressi- ja sidosryhmät sekä asukasyhteisöt ja yksityiset kuntalaiset - tutkimus- ja koulutusorganisaatiot Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan raportointi Useat maat, yritykset ja yhteisöt raportoivat nykyään ympäristöasioidensa lisäksi toimintaansa myös sosiaalisista ja yhteiskuntaan vaikuttavista taloudellisista näkökohdista. Yrityksissä ja yhteisöissä kestävän kehityksen mukaisen toiminnan raportointi on väline raportoida käyttökelpoista tietoa päätöksentekoon. Tällä hetkellä raportointi yrityksissä ja yhteisöissä perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoiseen yhteiskuntavastuun raportointiin ja kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan on laadittu ohjeistoja ja standardeja, jotka voidaan jakaa kolmeen luokkaan: sitoumustyyppisiin aloitteisiin, toimintajärjestelmiä koskeviin standardeihin ja ohjeistoihin. Sitoumustyyppisiä aloitteita ovat YK:n Global Compact (GC), Kansainvälisen kauppakamarin Elinkeinoelämän peruskirja kestävän kehityksen edistämiseksi ja OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille. Toimintajärjestelmä standardeja ovat AA1000S ja ISO standardisarjat sekä SA8000 standardi. Lisäksi Global Reporting Initiave (GRI) on laatinut ohjeiston yhteiskuntavastuun raportointiin. Kuvassa 1 on esitetty kuinka kattavia eri standardit ja

18 14 ohjeistot ovat kestävän kehityksen eri näkökulmien mukaan. (Niskala & Tarna 2003, s ) Kuva 1. Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan raportointiin tarkoitettujen standardien ja ohjeistojen kattavuus. (Niskala & Tarna 2003, s. 48) Euroopan unionin kestävän kehityksen näkökulma EU:lla on merkittävä rooli kestävän kehityksen saavuttamisessa sekä Euroopassa että laajemmin koko maailmassa. Täyttääkseen velvollisuutensa Eurooppa-neuvosto on laatinut kestävää kehitystä koskevan EU:n strategian. Vuonna 1999 Helsingissä Eurooppa-neuvosto kehotti Euroopan komissiota tekemään ehdotuksen pitkän aikavälin strategiaksi, jossa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen politiikat sovitetaan yhteen. Vuonna 2000 Lissabonissa Eurooppa-neuvosto asetti uuden strategisen tavoitteen. Euroopasta oli määrä tulla maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja sekä lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Lissabonin strategiaa täydennettiin myöhemmin kun Tukholman Eurooppa-neuvosto päätti, että strategiaa olisi

19 15 täydennettävä lisäämällä siihen ympäristöulottuvuus. Näin tunnustetaan, että pitkällä aikavälillä taloudellista kasvua, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja ympäristösuojelua ei voida erottaa toisistaan. Käytännössä tämä tarkoittaa talouskasvun toteuttamista siten, että samanaikaisesti suojellaan ympäristöä ja tuetaan sosiaalista kehitystä. (KOM (2001) 264 lopullinen, s. 2) EU:n strategiassa keskitytään muutamiin ongelmiin, jotka aiheuttavat vakavia tai peruuttamattomia uhkia eurooppalaisen yhteiskunnan tulevalle hyvinvoinnille. Vakavimmille uhkille asetetut tavoitteet ovat ilmastonmuutoksen rajoittaminen ja puhtaan energian lisääminen, kansanterveyteen kohdistuvien uhkien torjuminen, luonnonvarojen vastuullisempi hallinta, liikennejärjestelmän ja maankäytön parantaminen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen sekä väestön ikääntymisestä johtuvien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten käsittely. (KOM (2001) 264 lopullinen, s. 3 18) Euroopan parlamentin ja neuvoston tekemän päätöksen (1513/2002/EY) mukaan kestävän kehityksen toteutuminen maailmanlaajuisesti edellyttää mm. seuraavia tekijöitä: - sellaisten tekniikoiden ja ratkaisujen kehittämistä ja levittämistä sekä sellaisten energiakäyttäytymisen muutosten sekä liikkuvuutta koskevien uusien lähestymistapojen edesauttamista, joilla voidaan varmistaa luonnonvarojen säilyttäminen ja niiden järkevämpi, tehokkaampi ja kestävämpi käyttö sekä vähentää jätteiden ja päästöjen syntymistä ja pienentää taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia - ekosysteemien ja globaalimuutoksen mekanismien ja vaikutusten parempaa tuntemusta, näiden mekanismien vaikutus maa- ja merivaroihin mukaan lukien, sekä alan ennustemahdollisuuksien kehittymistä Pitkällä aikavälillä toteutettava kestävä kehitys edellyttää, että esitettyjen tekijöiden puitteissa sopivimmat energialähteet ja -muodot saadaan käyttöön ja kannattavaksi.

20 16 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta astui voimaan heinäkuussa Ohjelmassa on määritelty tärkeimmät ympäristöä koskevat tavoitteet ja painopistealueet, jotka perustuvat ympäristön tilaa ja vallitsevaa kehitystä koskevaan arviointiin. Ohjelman tarkoituksena on edistää ympäristönäkökohtien yhdentämistä kaikkiin yhteisön politiikkoihin ja edesauttaa kestävän kehityksen saavuttamista. Ohjelman tavoitteet kohdistuvat ilmastonmuutokseen, luonnonsuojeluun, biologiseen monimuotoisuuteen, ympäristöön, terveyteen, elämänlaatuun, luonnonvaroihin ja jätteisiin. Ohjelma on perustana kestävää kehitystä koskevan eurooppalaisen strategian ympäristöulottuvuudelle ja edistää ympäristöulottuvuuden sisällyttämistä kaikkeen yhteisön politiikkaan muun muassa määrittämällä strategian ympäristöä koskevat painopistealueet. (EPNPäät 1600/2002/EY) Suomen kestävän kehityksen näkökulma Vuonna 1998 valmistunut hallituksen kestävän kehityksen ohjelma antoi peruslinjaukset ekologisen kestävyyden edistämiseksi ja sitä edistävien taloudellisten sekä sosiaalisten ja kulttuuristen edellytysten luomiseksi Suomessa. Ohjelma sisältää tärkeimmät kestävän kehityksen toiminta-alueita koskevat strategiset tavoitteet ja toimintalinjat. Ekologiselta kannalta ohjelman keskeisenä sisältönä on uusiutuvien luonnonvarojen käytön lisääminen, luonnon tuottokyvyn ja luonnonarvojen säilyminen sekä ympäristön tilan parantuminen. Taloudellisen kestävyyden tavoite on muokata kaikkea toimintaa, jolla pyritään kasvattamaan kilpailukykyä ja työllisyyttä, ympäristöystävällisempään suuntaan. Sosiaalisten ja kulttuurisen kestävyyden osalta tavoitteena on, että yhteiskunta pystyy kohtaamaan kestävän kehityksen haasteet paremmin valmiuksin. (Ympäristöministeriö 2003, s ) Vuonna 2000 julkaistussa Suomen kestävän kehityksen indikaattorikokoelmassa määriteltiin ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen aihealueen indikaattorit. Vuonna 2004 aihealueiden jakoa uudistettiin, mutta suuria muutoksia

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Kestävän kehityksen näkökulmat paikallisessa lämmöntuotannossa - tapaustutkimus Enon energiaosuuskunnasta

Kestävän kehityksen näkökulmat paikallisessa lämmöntuotannossa - tapaustutkimus Enon energiaosuuskunnasta 1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Jussi Kupari diplomityön tiivistelmäteksti Kestävän kehityksen näkökulmat paikallisessa lämmöntuotannossa - tapaustutkimus Enon energiaosuuskunnasta 2 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9. Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

KeHa-hanke Elinkaariajattelu KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto-

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Tämän päivät faktat Maailman luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Metsätuotannon elinkaariarviointi Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Ympäristötehokkuusyksikkö Maija Mattinen, tutkija Sisältö Taustaa Tavoitteet,

Lisätiedot

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Keha-hanke Elinkaariajattelu Keha-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet Sirpa Kurppa prof., MTT ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja Tukku- ja vähittäiskauppa Rehuteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Panosteollisuus ja -kauppa

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastorintamalta. Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen

Ajankohtaista ilmastorintamalta. Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen Ajankohtaista ilmastorintamalta Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen Meneillään valtionhallinnossa Energiatehokkuuslaki (HE 182/2014 vp); katselmusvelvoitteet,

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet. 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet. 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Miksi Sitra panostaa resurssiviisauteen ja hiilineutraaliuteen? Jos kestävyyskriisiä - jonka

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2013

1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2013 1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 213 25.4.214 2 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 213 Tämä raportti on osa Cargotecin kestävän kehityksen raportointia. Raportti

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö ja luonnonvarat - aihealue http://tilastokeskus.fi/ymparisto Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Miten yritys voi olla hiilineutraali?

Miten yritys voi olla hiilineutraali? Miten yritys voi olla hiilineutraali? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ilmastokumppaneiden ja ympäristöjohtamisen vuosiseminaari 3.11.2014, Helsinki Maailmalta ja Suomesta

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa Hiilijalanjälkilaskurin käyttö n tietokonehankinnassa Tutkija Maija Mattinen ja erikoistutkija Ari Nissinen Suomen ympäristökeskus () Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa, Tampere, 8.10.2012 Ari Sirkka

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Jussi Uusivuori Helsinki 21.11.2012 Konsortiohankkeen Lynet-osapuolet Metla MTT Syke Hankkeen rahoitus:

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot