KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMIEN HUOMIOIMINEN KUNNAN ENERGIARATKAISUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMIEN HUOMIOIMINEN KUNNAN ENERGIARATKAISUSSA"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja ympäristötekniikan osasto KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMIEN HUOMIOIMINEN KUNNAN ENERGIARATKAISUSSA Diplomityön aihe on hyväksytty Lappeenrannan teknillisen yliopiston energia- ja ympäristötekniikan osastoneuvoston kokouksessa Työn tarkastajat: Työn ohjaaja: Professori Lassi Linnanen Professori Risto Soukka Lehtori Asko Puhakka Tampereella 6. heinäkuuta 2005 Jussi Kupari Runkokatu 14 G Tampere puh

2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Energia- ja ympäristötekniikan osasto Jussi Kupari Kestävän kehityksen näkökulmien huomioiminen kunnan energiaratkaisussa Diplomityö sivua, 29 kuvaa, 17 taulukkoa ja 6 liitettä. Tarkastajat: Hakusanat: Keywords: Professori Lassi Linnanen Professori Risto Soukka kestävä kehitys, energiantuotanto, metsähake, kasvihuonekaasupäästö sustainable development, energy production, forest chips, greenhouse gas emission Diplomityön tavoitteena on tuottaa informaatiota kunnalliseen päätöksentekoon, jonka avulla kestävän kehityksen näkökulmia voidaan huomioida kunnan energiaratkaisusta päätettäessä. Yhtenä työn lähtökohtana on ollut myös uusi EU-direktiivi, jonka mukaan ympäristönäkökohtia voidaan huomioida julkisten hankintojen tarjouspyyntömenettelyssä valintaperusteena. Tarkastelun kohteena oli kokoluokaltaan 0,5 3 MW:n aluelämpölaitokset sekä polttoaineiden tuotantoketjut. Työssä vertailtavat polttoaineet olivat metsähake, raskas polttoöljy, kevyt polttoöljy ja turve. Diplomityössä on perehdytty kestävän kehityksen käsitteeseen ja muodostettu sen mukaan ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle näkökulmalle kunnallisen energiaratkaisun indikaattoreita. Empiirisessä osassa käsitellään kestävän kehityksen näkökulmien muodostumista Enon energiaosuuskunnan toimintaan perustuen. Käytettävät kestävän kehityksen näkökulmien mukaiset indikaattorit ovat polttoaineen tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, polttoaineen tuotannon työllisyysvaikutukset sekä energian hinnan muodostuminen osuuskunnan asiakkaille. Tässä diplomityössä tarkastelluilla kestävän kehityksen indikaattoreilla mitattuna, metsähakkeen käytöllä energiantuotannossa on positiivinen vaikutus niin kunnan kasvihuonekaasutaseessa, työllisyystilanteessa sekä myös enemmän kuluttajaystävällinen asema, lämmön hinnan vakauden ansiosta, kuin muilla työssä käsiteltävillä polttoaineilla. Polttoaineen tuotantoketjun osalta metsähakkeelle saatiin tuotannon ja käytön aiheuttamaksi kasvihuonekaasupäästöksi 2,9 4,2 g CO 2 -ekv/mj. Tulos perustuu Enon energiaosuuskunnan polttoaineen hankinnassa käytössä oleviin keskimääräisiin etäisyyksiin metsäkuljetuksessa (250 m) ja kaukokuljetuksessa (15 km). Tuotannon ja käytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olivat raskaalla polttoöljyllä 88,2 g CO 2 -ekv/mj, kevyellä polttoöljyllä 85,0 g CO 2 -ekv/mj ja turpeella 104,0 108,1 g CO 2 - ekv/mj. Metsähakkeen osalta polttoaineen tuotannon osuus koko tarkastellun energiaketjun kasvihuonekaasupäästöistä oli noin %. Enon energiaosuuskunnan tapauksessa vuoden 2005 odotetulla toiminta-asteella metsähakkeella tuotetun lämmön tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 160 t CO 2 -ekv. Kevyellä polttoöljyllä tuotetun lämmön tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöt olisivat noin 3700 t CO 2 -ekv sekä turpeen (50 %) ja metsähakkeen (50 %) seoskäyttöön perustuvalla ketjulla noin t CO 2 -ekv. Samaisella toiminta-asteella työllisyysvaikutukset ovat käytettäessä metsähaketta 2,2 8,6 htv, raakaöljyä 0,12 htv ja turvetta 1,4 1,6 htv. Metsähakkeen käyttö aluelämpölaitosten pääpolttoaineena takaa myös vakaan hintakehityksen osuuskunnan asiakkaille.

3 ABSTRACT Lappeenranta University of Technology Department of Energy and Environmental Technology Jussi Kupari Considering the Sustainable Development Perspectives in Municipal Energy Decision-making Master s Thesis pages, 29 figures, 17 tables and 6 appendices Examiners: Keywords: Professor Lassi Linnanen Professor Risto Soukka sustainable development, energy production, forest chips, greenhouse gas emission The aim of this study is to produce information on possibilities to consider the sustainable development perspectives in the municipal energy decision-making. One aspect is also the new EU-directive that allows the use of environmental aspects as selection criteria in supply request procedure of public supplies. The study focuses on small-scale district heating systems (between 0.5 and 3 MW) including their fuel-supply chains. The comparable fuels of the study were forest chips, heavy fuel oil, light fuel oil and peat. The first part of the study discusses the concept of the sustainable development and establishes the indicators for ecological-, social- and economical aspects of the municipal energy production. The indicators used in empirical part of the study, which based on the Eno energy cooperative, were the equivalent CO 2 -emissions from the production and the combustion of the fuel, the employment impacts of the fuel production and the energy price formation for the consumers. The indicators show that using forest chips in energy production has a positive effect of reduced greenhouse gases. The use of wood in energy production also provides employment opportunities and is more favourable option to consumers, because of the steady fuel price, when compared to the other alternative fuels considered in this study. The equivalent CO 2 emission from the production and use of the forest chips in Eno energy cooperative heating plants is approximately g CO 2 -ekv/mj when the average transportation distance in forest is 250 meters and on the road 15 kilometres. Equivalent CO 2 emissions of the comparable fuel chains are 88.2 g CO 2 -ekv/mj with heavy fuel oil, 85.0 g CO 2 -ekv/mj with light fuel oil and g CO 2 -ekv/mj with peat. The share of the greenhouse gas emissions of the forest chips production is about % of the total greenhouse gas emissions caused by the production and the combustion of the forest chips. The estimated use of the forest chips in the Eno energy cooperative heating plants for the year 2005 is about MWh. Equivalent CO 2 emissions caused by the production and the use of the forest chips with the estimated consumption rate is 160 t CO 2 -ekv. If the heat is produced with comparable fuels, the amount of the greenhouse gas emissions would be 3700 t CO 2 -ekv with the light fuel oil and t CO 2 -ekv with the mixture of peat (50 %) and forest chips (50 %). The employment effects of using the forest chips with the estimated consumption rate are between 2.2 and 8.6 man-years. If the same amount of energy is produced with comparable fuels, the effect would be 0.12 man-years with the heavy and light fuel oil, and man-years with the peat. The use of forest chips as a fuel in energy production offers also very steady energy price for the consumers.

4 ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun toimeksiannosta. Työn tarkastajina ovat toimineet professori Lassi Linnanen ja professori Risto Soukka Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä työn ohjaajana lehtori Asko Puhakka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. Heitä haluan kiittää mielenkiintoisesta aiheesta sekä ohjauksesta ja neuvoista työn aikana. Työn tekemistä ovat edesauttaneet myös Enon energiaosuuskunta ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun henkilökunta. Heitä haluan kiittää yhteistyöstä. Erityisesti haluan kiittää FM Lasse Okkosta kiinnostuksesta työtä kohtaan ja arvokkaista neuvoista työn aikana. Suuret kiitokset myös opiskelukavereille sekä ennen kaikkea Eveliinalle ja vanhemmilleni kaikesta tuesta, jota olen opintojen ja tämän työn aikana saanut. Tampereella 6. heinäkuuta 2005 Jussi Kupari

5 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT ALKUSANAT SISÄLLYSLUETTELO KÄYTETYT MERKINNÄT 1 JOHDANTO Työn tausta Työn tavoite Tutkimuksen rakenne KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMAT KUNNAN ENERGIARATKAISUSSA Kestävän kehityksen käsite Kestävän kehityksen tulkinta Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan mittaaminen Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan raportointi Euroopan unionin kestävän kehityksen näkökulma Suomen kestävän kehityksen näkökulma Ekologinen näkökulma Sidosryhmätarkastelu Energiantuotannon ympäristövaikutukset Kunnallisen energiaratkaisun ympäristövastuun indikaattorit Sosiaalinen näkökulma Sidosryhmätarkastelu...27

6 Energiantuotannon sosiaaliset vaikutukset Kunnallisen energiaratkaisun sosiaalisen vastuun indikaattorit Taloudellinen näkökulma Sidosryhmätarkastelu Energiantuotannon taloudelliset vaikutukset Kunnallisen energiaratkaisun taloudellisen vastuun indikaattorit Kestävän kehityksen näkökulmien huomioiminen kunnallisessa päätöksenteossa Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan kannustimet Kunnallisten hankkeiden päätöksenteko Tarjouksen hyväksymisen perusteet KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMIEN MUODOSTUMINEN PAIKALLISESSA LÄMMÖNTUOTANNOSSA Lämpöyrittäjyys Enon energiaosuuskunta Työssä käytettävät indikaattorit Muita energiapuun käytön vaikutuksia Energiapuun käyttö lämmöntuotannossa Energiapuun tuotantomenetelmät Energiapuun korjuun työvaiheet Enon energiaosuuskunnan polttoaineen hankinta Ekologinen indikaattori Kasvihuonekaasupäästöjen laskentaperusteet Päästökertoimet...53

7 Enon energiaosuuskunnan polttoaineen tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöt Puun polton kasvihuonekaasupäästöt Sosiaalinen indikaattori Vaikutukset työllisyyteen Enon energiaosuuskunnan polttoaineen hankintaketjun työllisyysvaikutukset Taloudellinen indikaattori Energian hinnan muodostuminen kuluttajalle Metsähakkeen tuotannon kustannustekijät Enon energiaosuuskunnan tuottaman energian hinta Metsähakkeen kannattavuus lämmöntuotannossa Vertailupolttoaineet Turve Raakaöljy Tulosten tarkastelu Pohjois-Karjalan bioenergiastrategian mukainen tarkastelu Vertailu muihin tutkimuksiin YHTEENVETO...88 LÄHDELUETTELO...91 LIITELUETTELO

8 4 KÄYTETYT MERKINNÄT Yksiköt: euro g gramma h tunti ha hehtaari i-m 3 irtokuutiometri J joule m metri m 3 kiintokuutiometri snt sentti t tonni toe ekvivalentti öljytonni W watti Yksiköiden kertoimet: m milli = 10-3 k kilo = 10 3 M mega = 10 6 G giga = 10 9 T tera = P peta = Lyhenteet: c CH 4 CO 2 CO 2 -ekv d e EEA EU EY EYTI GC GRI GWP IPCC KTM M nkv NO NO X polttoaineen kulutus metaani hiilidioksidi hiilidioksidiekvivalentti kaukokuljetusmatka päästökerroin European Environment Agency, Euroopan ympäristökeskus Euroopan unioni Euroopan yhteisö Euroopan yhteisön tuomioistuin Global Compact Global Reporting Initiave Global Warming Potential, globaali lämmityspotentiaali Intergovernmental Panel on Climate Change, hallitustenvälinen ilmastopaneeli Kauppa- ja teollisuusministeriö päästöjen määrä nettokassavirta typpioksidi typenoksidit

9 5 N 2 O p POK POR SO SO 2 V VOC VTT y YK x 1 x 2 x 3 dityppioksidi tuottavuus kevyt polttoöljy raskas polttoöljy rikkioksidi rikkidioksidi tilavuus haihtuvat orgaaniset yhdisteet Valtion teknillinen tutkimuskeskus metsäkuljetuksen tehotuntituottavuus Yhdistyneet kansakunnat metsäkuljetusmatka kuormakoko ajouranvarsitiheys Alaindeksit: dieselpa hak hk kk kuorma mk pa tyhjä täysi dieselpolttoaine hakkuu haketus kaukokuljetus kuormakoko metsäkuljetus polttoaine tyhjä kuorma täysi kuorma

10 6 1 JOHDANTO 1.1 Työn tausta Kestävän kehityksen käsite otettiin ensimmäisen kerran käyttöön 1980-luvun lopussa, jolloin Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio julkaisu raporttinsa Yhteinen tulevaisuutemme. Raportin mukaan kestävän kehityksen sisältönä on kehittää toimia, joiden avulla nykyisten sukupolvien tarpeet voidaan tyydyttää, vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävä kehitys asetettiin kansainvälisen yhteistyön ja toiminnan tavoitteeksi Rio de Janeirossa pidetyssä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa vuonna Sen mukaan jokainen valtio on itse ensisijaisesti vastuussa kansalaistensa henkisestä, yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan eritasoisia toimenpiteitä ja menettelytapoja. Kokouksen jälkeen ympäristökysymykset nousivat keskeiseksi kestävän kehityksen teemaksi, ja vuonna 1997 Kiotossa hyväksyttiin ympäristö- ja kehityskonferenssin pohjalta laadittu ilmastosopimus. Suomi on omalta osaltaan sitoutunut Kiotonilmastosopimukseen, jonka mukaan Suomen on rajoitettava yhteismitalliset hiilidioksidipäästöt vuosien aikana vuoden 1990 tasolle luvun lopulla sosiaalinen ulottuvuus otti suurempaa roolia kestävän kehityksen tavoitteisen saavuttamisessa. Johannesburgissa vuonna 2002 pidetyssä YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa sosiaalinen ulottuvuus oli mukana merkittävänä tekijänä. Kokouksen pääteemana oli, kuinka kestävän kehityksen esteitä voitaisiin vähentää ja tuotanto- ja kulutustapoja muuttaa kestävimmiksi. Suomi on ottanut, osana Euroopan unionin (EU) yhteistä tavoitetta, päävastuun tuotanto- ja kulutus tapojen muuttamisesta ja ekologisista kysymyksistä. Tavoitteiden toteuttamisesta kantavat vastuuta teollisuus- ja kehitysmaiden hallitusten lisäksi

11 7 yksityissektori ja yksittäiset kansalaiset. Kunnat voivat omalta osaltaan vaikuttaa kestävän kehityksen näkökulmien huomioimiseen omissa julkisissa hankinnoissaan. Julkisella hankinnalla tarkoitetaan kaikkia julkisyhteisön tekemiä hankintoja oman organisaationsa ulkopuolelta. Suomen hankintalainsäädäntö perustuu Euroopan yhteisön (EY) hankintoja koskeviin direktiiveihin, jotka pohjautuvat Euroopan sisämarkkinoiden toimivuuteen. Jokaisen hankinnan tavoitteena on saada palvelu käytettäväksi mahdollisimman edullisin kustannuksin. Parhaiten tähän tulokseen päästään kun hankinnat kilpailutetaan. Hankintalainsäädännön mukaan julkisiin hankintoihin liittyvässä tarjouspyyntömenettelyssä valintaperusteena voidaan käyttää kokonaistaloudellista edullisuutta tai halvinta hintaa. Kun perusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, tulee tarjouspyynnössä mainita, mihin perusteisiin valinnassa kiinnitetään huomiota. (Kärkkäinen 1996, s ) Kunnallisista energiaratkaisuista päätettäessä voidaan tarjouspyyntömenettelyssä käyttää hyväksyttävinä arviointiperusteina esimerkiksi energian hintaa, toimitusaikaa, toimitusvarmuutta ja teknisiä ratkaisuja. Tarjouspyyntömenettelyssä kiellettyjä arviointiperusteita ovat työllisyysnäkökohdat. Perinteisesti taloudelliset arvot ovat määrittäneet mitkä hankkeet ovat tulleet valituiksi. (Puhakka 2005, s. 56) Vuoden 2004 alussa julkisia hankintoja koskevat EU-direktiivit uudistuivat ja julkisella hankintaviranomaisella on uusittujen direktiivien mukaan mahdollisuus asettaa ympäristökriteereitä, joita se edellyttää tarjouskilpailussa, ja myös sen mukaisesti valita tuotteita (Nissinen 2004, s. 17). Ympäristöllisten kriteerien huomioiminen yhtenä kokonaistaloudellisuuden mittarina perustuu Euroopan yhteisön tuomioistuimen (EYTI) ratkaisuun Helsingin sisäisen bussiliikenteen hoitamisesta. EYTI päätyi ratkaisuun, jossa hankintaviranomainen saa ottaa huomioon ympäristönäkökohtia seuraavin edellytyksin (EYTI 2002): - perusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen - ne eivät saa antaa hankintaviranomaiselle rajoittamatonta valinnanvapautta

12 8 - ne on tullut nimenomaisesti mainita tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa ja - niiden tulee noudattaa kaikkia yhteisön oikeuden perusperiaatteita, erityisesti syrjintäkiellon periaatetta 1.2 Työn tavoite Tämän diplomityön tavoitteena on tuottaa informaatiota kunnalliseen päätöksentekoon, jonka avulla kestävän kehityksen näkökulmia voidaan huomioida kunnan energiaratkaisusta päätettäessä. Huomioon otetaan ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden muodostamat vaikutukset. Diplomityössä tarkastellaan kestävän kehityksen näkökulmien muodostumista eri polttoainevaihtoehdoilla paikallisessa lämmöntuotannossa. Tarkastelun kohteena on kokoluokaltaan 0,5 3 MW:n aluelämpölaitokset eri polttoainevaihtoehdoilla. Vertailtavat polttoaineet ovat metsähake, kevyt polttoöljy (POK), raskas polttoöljy (POR) ja turve. Tarkastelu suoritetaan kestävän kehityksen näkökulmien mukaisesti valituilla indikaattoreilla. Diplomityön empiirisen osan tarkastelu perustuu Enon kuntaan ja Enon energiaosuuskunnan toimintaan. Ihmiskunnan toimien seurauksena hiilidioksidipäästöjen määrä ilmakehässä on lisääntynyt viimeisen sadan vuoden ajanjaksolla merkittävästi. Hiilidioksidin haitallinen vaikutus ilmakehässä perustuu sen merkittävyyteen ilmaston lämpenemistä edistävänä tekijänä. Ilman asianmukaisia toimenpiteitä tilanne pahenee entisestään. Tässä diplomityössä paikallisen lämmöntuotannon kestävän kehityksen ekologisena indikaattorina tullaan käyttämään polttoaineen tuotannon ja käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Jotta tarkastelu ei jää yksipuoleiseksi, tullaan paikallista lämmöntuotantoa tarkastelemaan myös kestävän kehityksen muiden näkökulmien kannalta. Sosiaalisen ulottuvuuden mittarina käytetään polttoaineen tuotantoketjun työllisyysvaikutuksia ja taloudellisen ulottuvuuden mittarina energian hinnan muodostumista kuluttajille. Näin saadaan muodostettua kokonaisvaltainen kuva, miten eri polttoaineilla vastataan kestävän kehityksen tavoitteisiin paikallisessa lämmöntuotannossa.

13 9 Diplomityön toimeksiantajana on toiminut Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja työ kuuluu Northern WoodHeat -hankkeeseen. Projektin tavoitteena on optimoida pienen ja keskisuuren kokoluokan puupolttoaineketjujen tuottamat hyödyt paikallisella tasolla. Muissa Northern WoodHeat hankkeeseen kuuluvissa maissa aiotaan lisätä bioenergian käyttöä Pohjois-Karjalassa tehdyn kehitystyön avulla. Hankkeessa näihin maihin rakennetaan toimitusketjuja, jotka varmistavat puuenergian hankinnan erikokoisille lämpölaitoksille. Suomalaiset kehittävät samalla metsäenergian käytön edistämiseen tähtääviä kansainvälisiä konsultointi- ja koulutustuotteita. Yhtenä tämän diplomityön tavoitteena on ollutkin tuottaa koulutusmateriaalia, koskien metsähakkeen käyttöä lämmöntuotannossa. 1.3 Tutkimuksen rakenne Luvussa 2 esitetään kestävän kehityksen tulkinta ja perehdytään sen sisältöön kunnallisen energiaratkaisun näkökulmasta. Tässä vaiheessa esitetään mittarit kuvaaman kestävän kehityksen näkökulmia. Lähtökohta mittareiden kehittämiselle tulee kirjallisuudesta. Lisäksi käsitellään kunnallisten julkisten hankintojen päätöksentekoprosessia ja esitetään kuinka kestävän kehityksen ekologinen näkökulma voidaan huomioida päätettäessä kunnallisesta energiaratkaisusta. Luvussa 3 esitetään lämpöyrittäjyyden nykytila ja käsitellään Enon energiaosuuskunnan osata kestävän kehityksen muodostumista valituilla indikaattoreilla. Ympäristöindikaattorina käytetään polttoaineen tuotannon ja käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä, sosiaalisena indikaattorina käytetään syntyviä työllisyysmahdollisuuksia ja taloudellisena indikaattorina käytetään energian hinnan muodostumista kuluttajille. Lisäksi luvussa esitetään mitä muita merkittäviä vaikutuksia metsähakkeen käytöllä on paikallisessa lämmöntuotannossa ja suoritetaan vertailu muihin tutkimuksiin. Luvussa 4 esitetään yhteenveto työn tavoitteista, sisällöstä sekä saaduista tuloksista.

14 10 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMAT KUNNAN ENERGIARATKAISUSSA 2.1 Kestävän kehityksen käsite Käsitteen kestävä kehitys rinnalla käytetään usein myös käsitteitä yhteiskuntavastuu ja yritysvastuu. Käsitteiden sekoittaminen ei kuitenkaan ole suotavaa, vaikka käytännössä asia ja sen jaottelu ei merkittävästi muutu. Lähinnä kestävä kehitys mielletään enemmän ympäristöaiheiseksi kysymykseksi, ja yhteiskuntavastuussa painottuvat enemmän eri sidosryhmien odotukset myös suhteessa sosiaalisiin asioihin. Voidaan sanoa että, yhteiskuntavastuu on toimimista kestävän kehityksen ideologian mukaisesti. Yritysvastuu on muodostunut kuvaamaan yrityksen yhteiskuntavastuu käsitettä. (Talvio & Välimaa 2004, s. 39) Usein kunnissa puhutaan kestävän kehityksen edistämisestä. Tässä diplomityössä kunnallisen energiaratkaisun vastuullisuutta kuvataan termillä kestävä kehitys. Kestävää kehitystä määriteltäessä työssä on käytetty lähdeaineistona materiaalia, joka pohjautuu kestävän kehityksen, yhteiskuntavastuun sekä yritysvastuun piiriin. Eri termivaihtoehtoja tarkisteltaessa, mikään vaihtoehdoista ei ole täysin ongelmaton. Siksi työssä käytetään pääasiallisesti käsitettä kestävä kehitys, mutta ollaan avoimia myös muille käsitteille ja niitä käytetään osin synonyymeinä ja rinnakkain, toisiaan täydentäen. 2.2 Kestävän kehityksen tulkinta Kestävästä kehityksestä käytävä keskustelu ja toiminta painottuvat ekologiseen kestävyyteen ja sen taloudellisiin vaikutuksiin. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden merkitys on kuitenkin ajan myötä vahvistunut ja selkeytynyt. On keskitytty etsimään eri ulottuvuuksien keskeistä sisältöä ja vuorovaikutusta. Avarasti käsitettynä kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät siihen, että ihmiset oppivat elämään sopusoinnussa

15 11 luonnon ja toistensa kanssa. Kestävää kehitystä koskevassa keskustelussa sen kolmeksi peruselementiksi ovat muodostuneet ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä kuvattaessa, tässä diplomityössä tullaan käyttämään vain käsitettä sosiaalinen kestävyys. (Hallituksen kestävän kehityksen ohjelma 1998, s. 3 4) Raja eri kestävän kehityksen näkökulmien välillä ei ole yksiselitteinen. Muutokset jollakin osa-alueella voivat aiheuttaa muutoksia myös toisella alueella, joten vaikutuksia pitäisi kyetä tarkastelemaan kokonaisuutena (Niskala & Tarna 2003, s. 130). Kestävän kehityksen perustana on ihmiskeskeinen ajattelu. Kuten Ympäristön ja kehityksen maailmankomission eli ns. Brundtlandin komission kestävän kehityksen määritelmästä käy ilmi, on kyse ihmisten tarpeista ja niiden tyydyttämiseen liittyvistä reunaehdoista. Ekologisen näkökulman reunaehtona pidetään biodiversiteetin turvaamista siten, että ekosysteemit ja niiden lajit voivat kehittyä siten, että ne ylläpitävät maapallon mahdollisimman hyvänä ympäristönä nykyisille ja tuleville sukupolville. Sosiaalinen kestävyys liittyy keskeisesti sosiaaliseen pääomaan. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan ihmisten hyvinvointia ja sitä, että yhteiskunnat ovat oikeudenmukaisia, turvallisia ja hyviä elinympäristöjä. Sosiaaliseen kestävään kehitykseen sisältyvällä kulttuurisella kestävyydellä tarkoitetaan kulttuurien mahdollisuutta kehittyä omilla ehdoillaan. Taloudellinen kestävyys on taloudellista toimintaa, joka ottaa huomioon ympäristönäkökohdat ja sosiaaliset näkökohdat. Taloudellisesti kestävä toiminta ottaa huomioon myös sidosryhmille kohdistuvat taloudelliset vaikutukset. (Rohweder 2004, s ) Rohweder (2004, s ) on jäsentänyt konkreettisesti yrityksen kestävän kehityksen mukaisesti tapahtuvan toiminnan sisällön. Tällöin puhutaan yritysten yhteiskuntavastuusta tai yritysvastuusta. Toimintaa voidaan tarkastella välittömänä vastuuna sekä välillisenä vastuuna. Ekologisen vastuun välitön vastuu tarkoittaa yrityksen tai toimijan itsensä aiheuttamia välittömien ympäristöongelmien ja -riskien hallintaa sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä. Välillisiä ovat yhteistyökumppaneiden aiheuttamat ympäristövaikutukset. Välittömään sosiaaliseen vastuuseen kuuluu

16 12 työntekijöiden osaamiseen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Välillisiä sosiaalisen vastuun asioita ovat kanssakäyminen paikallisten tai globaalien yhteisöjen kanssa. Taloudellisen vastuun välitön vastuu liittyy suoriin rahavirtoja koskeviin vaikutuksiin, joista esimerkkeinä palkkojen maksaminen työn tekijöille ja verojen maksaminen yhteiskunnalle. Välillinen vastuu liittyy oman toiminnan kansantaloudelliseen merkitykseen. Huomioitavaa on, että kestävän kehityksen tarkalle sisällölle ei ole kuitenkaan olemassa universaalia kokonaisuutta, vaan sen sisältö tulisi määrittää aina tapauskohtaisesti Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan mittaaminen Kestävän kehityksen mittaamista varten on valittava indikaattorit, jotka kuvaavat kestävän kehityksen keskeisiä ulottuvuuksia. Indikaattoreiden avulla voidaan mitata kestävän kehityksen tilaa ja toteutumista sekä arvioida kehityksen suuntaa. Suomi julkaisu ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen indikaattorit keväällä Indikaattoreiden ryhmittelyä uudistettiin vuonna Vuonna 2000 julkaistussa kokoelmassa, indikaattorit oli ryhmitelty kestävän kehityksen näkökulmien mukaisesti ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen osa-alueeseen. Uudessa ryhmittelyssä keskeisiksi aihealueiksi muodostuivat tulevien sukupolvien perintö, ihmisten hyvinvointi ja terveys, taloudellinen tasa-arvo, luonnonvarojen vaaliminen, varautuminen huomiseen, ekotehokas yhteiskuntarakenne, vastuullinen yhteiskunta sekä ympäristön kuormitus. Suomen kestävän kehityksen indikaattorit on esitetty liitteessä I. (Ympäristöministeriö 2003, s. 34) Indikaattoreiden valintakriteereinä on käytetty luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta. Luotettavuus ilmenee siten, että indikaattorit ovat ajallisesti ja alueellisesti edustavia, tieteellisesti hyväksyttäviä sekä toistettavissa olevia. Käyttökelpoisuus ilmenee siten, että indikaattorit ovat käyttäjälle tarpeellisia, yksinkertaisia ja helposti tulkittavia, herkkiä muutoksille, sisältävät muutosarvoja sekä mahdollistavat vertailun ja ennakoinnin. Lisäksi indikaattorit on valittu siten, että eri indikaattorit eivät anna päällekkäistä tietoa. (Rosenström & Palomäki 2000, s. 9)

17 13 Indikaattoreiden avulla voidaan luotettavasti arvioida organisaatioiden toiminnan kestävyyttä. Käytettävien mittareiden tulisi perustua selkeisiin kestävyyskriteereihin ja määriteltyihin kestävyystavoitteisiin. Kestävyysmittareiden ja indikaattoreiden avulla voidaan tarkastella edistääkö hanke, toiminta tai toimintasuunnitelma kestävyyden tavoitteiden saavuttamista vai ei. Kunnan näkökulmasta indikaattoreiden avulla voidaan arvioida kokonaisvaltaista kunnan ja kunnassa tapahtuvan toiminnan kestävyyttä ja erityisesti toimialojen, toimintaohjelmien, suunnitelmien ja hankkeiden arviointia. Tärkeimpiä kestävyysmittareiden käyttäjätahoja ovat (Anon. 2000, s. 23): - kaupunkien ja kuntien keskushallinto sekä poliittiset päätöksentekijät - virastot ja laitokset sekä lauta- ja johtokuntien jäsenet - kansalaisjärjestöt, eri intressi- ja sidosryhmät sekä asukasyhteisöt ja yksityiset kuntalaiset - tutkimus- ja koulutusorganisaatiot Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan raportointi Useat maat, yritykset ja yhteisöt raportoivat nykyään ympäristöasioidensa lisäksi toimintaansa myös sosiaalisista ja yhteiskuntaan vaikuttavista taloudellisista näkökohdista. Yrityksissä ja yhteisöissä kestävän kehityksen mukaisen toiminnan raportointi on väline raportoida käyttökelpoista tietoa päätöksentekoon. Tällä hetkellä raportointi yrityksissä ja yhteisöissä perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoiseen yhteiskuntavastuun raportointiin ja kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan on laadittu ohjeistoja ja standardeja, jotka voidaan jakaa kolmeen luokkaan: sitoumustyyppisiin aloitteisiin, toimintajärjestelmiä koskeviin standardeihin ja ohjeistoihin. Sitoumustyyppisiä aloitteita ovat YK:n Global Compact (GC), Kansainvälisen kauppakamarin Elinkeinoelämän peruskirja kestävän kehityksen edistämiseksi ja OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille. Toimintajärjestelmä standardeja ovat AA1000S ja ISO standardisarjat sekä SA8000 standardi. Lisäksi Global Reporting Initiave (GRI) on laatinut ohjeiston yhteiskuntavastuun raportointiin. Kuvassa 1 on esitetty kuinka kattavia eri standardit ja

18 14 ohjeistot ovat kestävän kehityksen eri näkökulmien mukaan. (Niskala & Tarna 2003, s ) Kuva 1. Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan raportointiin tarkoitettujen standardien ja ohjeistojen kattavuus. (Niskala & Tarna 2003, s. 48) Euroopan unionin kestävän kehityksen näkökulma EU:lla on merkittävä rooli kestävän kehityksen saavuttamisessa sekä Euroopassa että laajemmin koko maailmassa. Täyttääkseen velvollisuutensa Eurooppa-neuvosto on laatinut kestävää kehitystä koskevan EU:n strategian. Vuonna 1999 Helsingissä Eurooppa-neuvosto kehotti Euroopan komissiota tekemään ehdotuksen pitkän aikavälin strategiaksi, jossa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen politiikat sovitetaan yhteen. Vuonna 2000 Lissabonissa Eurooppa-neuvosto asetti uuden strategisen tavoitteen. Euroopasta oli määrä tulla maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja sekä lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Lissabonin strategiaa täydennettiin myöhemmin kun Tukholman Eurooppa-neuvosto päätti, että strategiaa olisi

19 15 täydennettävä lisäämällä siihen ympäristöulottuvuus. Näin tunnustetaan, että pitkällä aikavälillä taloudellista kasvua, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja ympäristösuojelua ei voida erottaa toisistaan. Käytännössä tämä tarkoittaa talouskasvun toteuttamista siten, että samanaikaisesti suojellaan ympäristöä ja tuetaan sosiaalista kehitystä. (KOM (2001) 264 lopullinen, s. 2) EU:n strategiassa keskitytään muutamiin ongelmiin, jotka aiheuttavat vakavia tai peruuttamattomia uhkia eurooppalaisen yhteiskunnan tulevalle hyvinvoinnille. Vakavimmille uhkille asetetut tavoitteet ovat ilmastonmuutoksen rajoittaminen ja puhtaan energian lisääminen, kansanterveyteen kohdistuvien uhkien torjuminen, luonnonvarojen vastuullisempi hallinta, liikennejärjestelmän ja maankäytön parantaminen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen sekä väestön ikääntymisestä johtuvien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten käsittely. (KOM (2001) 264 lopullinen, s. 3 18) Euroopan parlamentin ja neuvoston tekemän päätöksen (1513/2002/EY) mukaan kestävän kehityksen toteutuminen maailmanlaajuisesti edellyttää mm. seuraavia tekijöitä: - sellaisten tekniikoiden ja ratkaisujen kehittämistä ja levittämistä sekä sellaisten energiakäyttäytymisen muutosten sekä liikkuvuutta koskevien uusien lähestymistapojen edesauttamista, joilla voidaan varmistaa luonnonvarojen säilyttäminen ja niiden järkevämpi, tehokkaampi ja kestävämpi käyttö sekä vähentää jätteiden ja päästöjen syntymistä ja pienentää taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia - ekosysteemien ja globaalimuutoksen mekanismien ja vaikutusten parempaa tuntemusta, näiden mekanismien vaikutus maa- ja merivaroihin mukaan lukien, sekä alan ennustemahdollisuuksien kehittymistä Pitkällä aikavälillä toteutettava kestävä kehitys edellyttää, että esitettyjen tekijöiden puitteissa sopivimmat energialähteet ja -muodot saadaan käyttöön ja kannattavaksi.

20 16 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta astui voimaan heinäkuussa Ohjelmassa on määritelty tärkeimmät ympäristöä koskevat tavoitteet ja painopistealueet, jotka perustuvat ympäristön tilaa ja vallitsevaa kehitystä koskevaan arviointiin. Ohjelman tarkoituksena on edistää ympäristönäkökohtien yhdentämistä kaikkiin yhteisön politiikkoihin ja edesauttaa kestävän kehityksen saavuttamista. Ohjelman tavoitteet kohdistuvat ilmastonmuutokseen, luonnonsuojeluun, biologiseen monimuotoisuuteen, ympäristöön, terveyteen, elämänlaatuun, luonnonvaroihin ja jätteisiin. Ohjelma on perustana kestävää kehitystä koskevan eurooppalaisen strategian ympäristöulottuvuudelle ja edistää ympäristöulottuvuuden sisällyttämistä kaikkeen yhteisön politiikkaan muun muassa määrittämällä strategian ympäristöä koskevat painopistealueet. (EPNPäät 1600/2002/EY) Suomen kestävän kehityksen näkökulma Vuonna 1998 valmistunut hallituksen kestävän kehityksen ohjelma antoi peruslinjaukset ekologisen kestävyyden edistämiseksi ja sitä edistävien taloudellisten sekä sosiaalisten ja kulttuuristen edellytysten luomiseksi Suomessa. Ohjelma sisältää tärkeimmät kestävän kehityksen toiminta-alueita koskevat strategiset tavoitteet ja toimintalinjat. Ekologiselta kannalta ohjelman keskeisenä sisältönä on uusiutuvien luonnonvarojen käytön lisääminen, luonnon tuottokyvyn ja luonnonarvojen säilyminen sekä ympäristön tilan parantuminen. Taloudellisen kestävyyden tavoite on muokata kaikkea toimintaa, jolla pyritään kasvattamaan kilpailukykyä ja työllisyyttä, ympäristöystävällisempään suuntaan. Sosiaalisten ja kulttuurisen kestävyyden osalta tavoitteena on, että yhteiskunta pystyy kohtaamaan kestävän kehityksen haasteet paremmin valmiuksin. (Ympäristöministeriö 2003, s ) Vuonna 2000 julkaistussa Suomen kestävän kehityksen indikaattorikokoelmassa määriteltiin ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen aihealueen indikaattorit. Vuonna 2004 aihealueiden jakoa uudistettiin, mutta suuria muutoksia

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

LIITTEET: KOM(2003) 572 lopullinen, suomeksi ja ruotsiksi Perusmuistio (YM)

LIITTEET: KOM(2003) 572 lopullinen, suomeksi ja ruotsiksi Perusmuistio (YM) YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MILJÖMINISTERIET MINISTRY OF THE ENVIRONMENT 10.11.2003 YM18/313/2003 Eduskunta Suuri valiokunta Asia E-kirjelmä; EU; ympäristö; komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille;

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä

Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä Prof. Kai Kokko Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä 2.10.2012 Sisältö Sääntelytavoite Soveltamisala Ohjausperiaatteet Sääntelykeinot Yleisön osallistuminen Kai Kokko 2.10.2012 2 Ilmastolain

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT'

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' Kuvat ovat oppaasta, jota myyvät Edita-kirjakaupat: Nissinen, Ari 2004. Julkisten hankintojen ympäristöopas. Ympäristöopas 113. Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Tiedotustilaisuus 22.6.2010 Suomen metsien bioenergiapotentiaali ja hiilensidonta - valtakunnan metsien inventoinnin tuoreet tulokset Tarja Tuomainen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset Pirkanmaan ympäristöohjelman sekä ilmasto- ja energiastrategian seurantaseminaari 21.9.2016 Niina Tavi (niina.tavi@gmail.com) Tausta Selvitystyö tehty

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

TIETOISKU 8/2002 Espoo

TIETOISKU 8/2002 Espoo 1 TIETOISKU 8/22 Espoo 1.1.22 Kestävä kehitys Espoossa 22 Kestävän kehityksen kulmakivinä pidetään ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Kestävän kehityksen edellytyksenä on luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen bioe-biod bioenergy and biodiversity in 22 and beyond bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 22 ja sen jälkeen Anniina Haatanen & Michael den Herder Projektin tavoitteet Tavoitteena on luoda

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit

Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit Tilannekatsaus 1.3.2013 Jukka Makkonen Energiateollisuus ry 1 Esitys 1. Tausta RES-direktiivissä 2. Miksi kestävyys on todennettava (3 syytä) 3. Historiaa

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot